Uudenmaan elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus. Kirkkonummen kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin Faksi Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Päätös Antopäivä /0670/5 Diaarinumero / 14/ (8) Sa; Anl. Asia Valittaja Ranta-asemakaavan muutosta koskeva valitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus Päätös, josta valite taan Valituksessa esitetyt vaatimukset Kirkkonummen kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutoksen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksestä maankäyttö- ja rakennuslain 195 :n nojalla oikaisukehotuksen javaatinut RA-kortteleiden rakennusoikeutta muutettavaksi sillä tavoin, että määräykset eivät sisällä mahdollisuutta sivuloma-asunnon rakentamiseen. Kunnanvaltuusto on päättänyt olla muuttamatta ranta-asemakaavaa oikaisukehotuksessa esitetyllä tavalla ja päättänyt pysyttää Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutoksen samansisältöisenä kuin se oli tehdyssäpäätöksessä. Kaavapäätös tulee kumota RAS-RA9 -kortteleita koskevalta osalta. Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan mukaan Kyrkogårdsön saaressa saa olla enintään 23 rakennuspaikkaa (loma-asuntoyksikköä). Tällä hetkellä saaressa on lainvoimaisia rakennuspaikkojayhteensä 26. Osayleiskaavan kaavaselostuksen rakennusoikeuslaskelmassa kiinteistölle 4:18 on osoitettu yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Osayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ennen vahvistettua ranta-asemakaavaa osayleiskaavan lomaasuntoalueille (RA). Osayleiskaavassa on tutkittu rakennusoikeudet. Osayleiskaavassa ei ole tutkittu eikä se mahdollista rakennusoikeuden lisäystä sivuloma-asunnoilla. Lainvoimaisessa Kyrkogårdsön ranta-asemakaavassa kiinteistölle 4:18 on osoitettu viisi rakennuspaikkaa. Keskeisin kaavaratkaisu perustui siihen, että rakenta minen osoitett iin osa yleiska avasta ja rakennusjär jestyksestä poiketen pienille noin m2:n suuruisille rakennuspaikoille ja rakennusoikeus rakennuspaikallarajoitettiin yhteen 150 k-m2:n suuruiseen loma-asuntoon jatalousrakennuksiin, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 30 k-m2. Rakennuspaikalle sai rakentaa lisäksi 30 k-m2:n suuruisen saunan. Tällainen pienimittakaavainen rakentami nen on ma hdollista sovittaa herkkään saaristomaisemaan ja saaren olemassa olevaan rakennuskantaan ni in, että maisemava ikutukset jäävät pieneksi ja lomarakennukset sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan.

2 2 (8) Asian käsittely ja selvittäminen Byvikenin pohjukan ranta-alue on myös suojelualuetta, jolla sijaitsee muun muassa luonnonsuojelulain 47 :ssä tarkoitettu suojeltavan sammallajin elinympäristö. Kyrkogårdsön ranta-asemakaavamuutos eroaa huomattavasti voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Loma-asuntojen korttelialueiden RA5 - RA9 rakennusoikeutta on nostettu siten, että RA-korttelialueen rakennusalalle saa rakentaa 150 k-m2:n suuruisen loma-asunnon lisäksi 50 k-m2:n suuruisen sivulomaasunnon sekä talousrakennuksia yhteensä 70 k-m2. Tämän lisäksi on vielä mahdollista rakentaa 30 k-m2:n suuruinen sauna rakennusalan ulkopuolelle. Yhden RA-korttelin enimmäisrakennusoikeudeksi tulee näin yhteensä 300 k-m2. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy 90 k-m2 RA-korttelia kohden eli koko muutosalueella yhteensä 450 k-m2. Sivuloma-asunto on myös asuinrakennus, joten rannan mitoitusluku nousee samalla kun asuinrakennusten määrä kaksinkertaistuu. Asuinrakennusten lisääntymisen myötä myös Byvikenin pohjukan käyttö ja kuormitus lisääntyvät, ja se luo painetta rantaa ja vesistöä muuttaviin toimenpiteisiin, vaikka luonnonympäristöä tulisi tällaisella alueella erityisesti vaalia. Osayleiskaavasta poikkeava tehokas rakentaminen vaarantaa myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumisen. Yleiskaava ei ole ollut ohjeena laadittaessa ranta-asemakaavamuutosta uusien sivuloma-asuntojen rakentamiseksi. Kun otetaan huomioon ranta-asemakaavan muutosalueelle osoitettu lisärakentamisen määrä sekä alueen ominaispiirteet ja olosuhteet, ranta-asemakaavamuutos ei loma-asuntojen korttelialueiden RA5 - RA9 osalta täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. Kirkkonummen kunnanhallitus on antanut lausunnon. Lausunnossa on muun ohella todettu, että saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa ei oteta suoraan kantaa lomarakennusten määrään rakennuspaikalla, vaan siinä viitataan rakennuspaikkaan vain terminä. Sivuloma-asuntojen rakentamismahdollisuus sisältyy ja on sisältynyt Kirkkonummen rakennusjärjestyksiin vuonna 1991 voimaan tulleesta rakennusj ärj estyksestä lähtien. Sivuloma-asunnon rakentaminen on mahdollista silloin, kun on kyse yli m2:n suuruisesta kiinteistöstä, joka on rakennuspaikka. Rakennusj ärj estyksen mahdollisuus sivuloma-asunnolle on ollut voimassa saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan laatimisen ja sen hyväksymisen ( ) ajankohtana. Tällöin osayleiskaavassa viitattaessa rakennuspaikkaan terminä on lähtökohtana ollut, että rakennuspaikka sisältää sekä pää- että sivuloma-asunnon silloin, kun on kyse on yli m2 suuruisesta kiinteistöstä. Väite, että osayleiskaavassa ei ole tutkittu eikä se mahdollista rakennusoikeuden lisäystä sivuloma-asunnoilla, ei pidä siten paikkaansa. Kirkkonummen kunnanvaltuuston hyväksymässä Kyrkogårdsön ranta-asemakaavassa oli kiinteistölle 4:18 osoitettu kahdeksan rakennuspaikkaa. ELY keskus ei valittanut näistä kahdeksasta rakennuspaikasta eikä niihin liittyvästä rakennusoikeudesta. Korkein hallinto-oikeus kumosi Kyrkogårdsön ranta-asemakaavasta Byvikenin rantavyöhykkeelle sijoittuneet kolme rakennuspaikkaa (RA-korttelia). Korkein hallinto-oikeus perusti päätöksensä rakennuspaikkojen poistamisesta luontoarvoihin kohdistuviin

3 3 (8) vaikutuksiin sekä vapaan rannan määrään. Lisäksi korkein hallinto-oikeus yhtyi Helsingin hallinto-oikeuden näkemykseen, että "ranta-asemakaava johtaa Kyrkogårdsön osayleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden ylittymiseen rakennuspaikkojen määrän osalta. Korttelit 5, 6 ja 7 on sijoitettu ranta-asemakaavassa erilleen alueella jo toteutuneesta rakentamisesta." Ranta-asemakaavamuutoksessa Byvikenin rantavyöhykkeeltä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä poistettu rakennusoikeus on osoitettu ranta-asemakaavaan jäljelle jääneiden rakennuspaikkojen (RA-korttelien) yhteyteen niiden rakennusoikeutta vähäisesti kasvattamalla. Näin on pystytty osoittamaan kumotun rakennusoikeuden määrä lähes samalle pinta-alalle kuin lainvoiman saaneessa ranta-asemakaavassa ja keskittämään rakentaminen alueille, joilla on jo toteutunutta rakentamista. Sivuloma-asuntojen osoittamisella ranta-asemakaavassa ei ole niin suurta merkitystä kuin valituksessa annetaan ymmärtää. Sivuasunnot eivät muodosta omaa rakennuspaikkaansa, vaan ne sijoittuvat samalle rakennuspaikalle pääloma-asunnon kanssa. Näin ne liittyvät rakennuspaikan rakennuskokonaisuuteen rakennusmassaltaan pieninä rakennuksina. Kaavamääräyksellä "jokaisessa korttelissa on sallittu yksi tontti" rajoitetaan mahdollisuutta muodostaa pää- ja sivuloma-asunnoista omia kiinteistöyksiköitä RA-kortteleiden sisällä. Kaavakartassa ja kaavamääräyksissä on lisäksi lausunnossa kuvatuin tavoin muutoinkin otettu huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin 1 kohdan vaatimus rakentamisen ja muun maankäytön sopeutumisesta rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön toteutuu kaavassa. Kaavamuutoksen mukaisellakin rakennustehokkuudella kiinteistön 4:18 rakennustehokkuus (1 rakennuspaikka / 3 hehtaaria) on edelleen varsin pieni suhteessa saaren muihin kiinteistöihin. Keskimäärin saaren kiinteistöillä on 1 rakennuspaikka 1,5 hehtaaria kohden. Korkein halli nto-oikeus on edellä maini tussa päätöksessään määrit tänyt vastakohtaispäätelmänä, että rakennuspaikkojen määrä nyt puheena olevassa kaavamuutoksessa ei ylity, jos kaavasta poistetaan kolme rakennuspaikkaa, jotka sen näkemyksen mukaan aiheuttivat aiemmassa ranta-asemakaavassa ylityksen. Myöskään rakennuskorttelien nyt varaaman rantaviivan pituus ei juurikaan ylitä aiempaan kaavaan voimaan jätettyjen rakennuskorttelien rantaviivan pituutta. Näin ollen korkein hallinto-oikeus on jo aiemmassa ratkaisussaan tutkinut, että valituksenalaiseen kaavaan jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa. RA-kortteleiden ranta-alueet eivät enää sijaitse Byvikenin pohjukassa tai edes avaudu siihen suuntaan. Lähinnä pohjukkaa oleva RA-kortteli 8 on jo nyt rakennettu. Rajoittamalla mahdollisuutta muodostaa pää- ja sivuloma-asunnot omiksi kiinteistöikseen ja osoittamalla rakennusoikeus niihin kortteleihin, joilla on jo toteutunutta rakentamista, vähennetään myös loma-asuntojen käytöstä aiheutuvaa kuormitusta ympäristölle. Koska sivuloma-asunnoille on myös myönnetty rakennuslupia saaristo- ja rannikkoalueen osayleiskaava-alueella jo vuodesta 1998, tämän periaatteen muuttaminen yhdessä tietyssä ranta-asemakaavassa on vastoin maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta.

4 4 (8) Aarne Castrenin kuolinpesä ja Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ovat antaneet selityksen. Selityksensä on muun ohella todettu, että koska Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaava on jo lähes 20 vuotta vanha, on perusteltua olettaa, että nyt laadittavissa ranta-asemakaavoissa maankäyttöratkaisut voivat poiketa varsin paljonkin yleiskaavasta. Koska osayleiskaavan yhteydessä ei ole nimenomaisesti tutkittu sivuloma-asuntojen rakentamismahdollisuuksia, asian selvittäminen ja ratkaiseminen on selkeästi jätetty tehtäväksi tarkemmassa maankäytön suunnittelussa eli asemakaavoituksessa. Suhteessa edellisessä vaiheessa hyväksyttyyn Kyrkogårdsön ranta-asemakaavaan, jossa kiinteistölle oli sijoitettu kahdeksan rakennuspaikkaa ja josta ELY keskus ei valittanut, kaavaratkaisun maisemalliset vaikutukset ovat merkittävästi vähäisemmät, kun suurin piirtein vastaava rakennusoikeus keskitetään viiteen rakennuspaikkaan kahdeksan sijasta. Lisäksi kolme näistä viidestä rakennuspaikasta on jo rakennettu. Huomattavaa on myös se, että aiemmasta kaavasta poistettiin kolme rakennuspaikkaa muista syistä kuin kiinteistölle 4:18 sijoittuvan rakennusoikeuden määrän perusteella. Edellisen ranta-asemakaavan osittaisen kumoamisen jälkeen voimaan jäänyt osa kaavasta jäi hyvin epätasapainoiseksi suhteessa muihin maanomistajiin. Uudessa kaavamuutoksessa omaksuttuja rakennusoikeuden määrään liittyviä ratkaisuja ei voida verrata osin kumotun kaavan mukaisiin mitoituksiin, vaan vertailu tulee tehdä rakennusj ärj estyksen sallimaan rakentamisen määrään sekä muille Kyrkogårdsön kiinteistöille osoitettuun rakennusoikeuteen. Osayleiskaavan perusteella ei voida päätellä, että sivuloma-asunnot olisivat alueella kategorisesti kiellettyjä, vaan niiden rakentamismahdollisuudet arvioidaan alueelle laadittavassa ranta-asemakaavassa tai rakennusj ärj estyksessä. Kaavamuutos ei siten ole yleiskaavan vastainen. Pelkästään Kyrkogårdsön saarelle on myönnetty sivuloma-asunnon lupia ainakin seitsemän, joista yksi on vielä lainvoimaa vailla. ELY keskus hyväksyi aikoinaan edellisen version Kyrkogårdsön ranta-asemakaavasta. Tuolloin rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus oli tosin pienempi nyt hyväksytyssä kaavamuutoksessa, mutta rakennuspaikat varasivat merkittävästi suuremman osan rantaviivaa rakentamiseen. Yhden lisärakennuksen eli sivuloma-asunnon sijoittuminen samalle hieman suuremmalle rakennuspaikalle kuin nykyisin voimassa olevassa kaavassa, ei voi aiheuttaa juurikaan haitallisia maisemallisia vaikutuksia. Kaavamuutos merkitsee joidenkin tonttien kohdalla marginaalista lisäystä rakennuspaikkaan kuuluvan rantaviivan määrään, mutta verrattuna aikaisempaan ELY keskuksen hyväksymään kaavaversioon, vähennys on suuri rakentamiseen varatun rantaviivan suhteen. Rantarakentamista koskeva emätilatarkastelu on perustunut laskentaan rakennuspaikkaa / kiinteistön pinta-alahehtaari. Tämä mitoituslaskenta koskee vain rakennuspaikkaa, eikä siihen vaikuta mitenkään se, onko rakennuspaikalle sallittua rakentaa sivuloma-asunto. Kiinteistön 4:18 tehokkuus on nyt koko saaren toiseksi pienin ja kaavamuutoksen jälkeenkin se olisi viidenneksi pienin. Myös kiinteistön rakennuspaikkamitoitus on ja pysyy saaren toiseksi pienimpänä (1 rp / 2,89 ha). Kaavamuutos ei näin ollen ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastainen. ELY keskus on antanut vastaselityksen, jossa on muun ohella todettu, että kunnan lausunnossa ja kaavanlaatijoiden selityksensä esitetyt seikat eivät poista sitä tosiasiaa, että rakentamisen määrä lisääntyy 90 k-m2 RA-korttelia

5 5 (8) Hallinto-oikeuden ratkaisu Perustelut kohden. Näin tehokas rakentaminen ranta-asemakaavamuutosalueella ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 1 momentin mukaan on asemakaavaa laadittaessa maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava muun ohella siten, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä vaalitaan eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja hävitetä. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi, ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Pykälän 2 momentin mukaan ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Suomen perustuslain 6 :stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole hyväksyttäviä maankäytöllisiä perusteita. Ranta-asemakaava-alueesta ja sille kaavassa osoitetusta maankäytöstä Ranta-asemakaava-alue on pinta-alaltaan noin 15 hehtaaria, ja se sijaitsee Inkoossa Porkkalanniemen eteläkärjessä Kyrkogårdsön saarella. Kaava-alue koskee saaren keskiosassa sijaitsevaa kiinteistöä Kyrkogårdsö 4:18. Kaava-aluetta koskee ympäristöministeriön vahvistama oikeusvaikutteinen Kirkkonummen saaristo - ja rannikkoalueiden osayleiskaava. Osayleiskaavassa Byvikenin pohjukan rantavyöhyke on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Muutoin kaava-alue ja myös koko muu Kyrkogårdsön saari on yleiskaavassa osoitettu ensisijaisesti loma-asuntoalueeksi (RA123), jossa luku

6 6 (8) osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäårän. Kiinteistölle 4:18 kuuluu osayleiskaavaan liittyvän kantatilan maapinta-alaan pohjautuvan rakennusoikeuslaskelman mukaan kolme rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavalla muutetaan vuonna 2011 lainvoiman saanutta Kyrkogårdsön ranta-asemakaavaa kiinteistön 4:18 osalta. Kaavaselostuksen mukaan kaavan tarkoituksena on osoittaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä aiemmasta ranta-asemakaavasta kumottujen korttelialueiden maankäyttö sekä korjata edellisen ranta-asemakaavan osittaisesta kumoamisesta aiheutunut maanomistajien eriarvoinen kohtelu. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa kiinteistölle 4:18 on osoitettu viisi lomarakennuspaikkaa (korttelit RA5 - RA9), joista kolme on olemassa olevia rakennuspaikkoj a. Kaavamuutoksessa kiinteistölle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Lisärakennusoikeutta voimassa olevaan kaavaan verrattuna on 450 k-m2, mistä määrästä sivuasuntojen rakennusoikeutta on 250 k-m2 ja talousrakennusten rakennusoikeutta 200 k-m2. Naapurikiinteistölle 4:13 voimassa olevan ranta-asemakaavan salliman rakennusoikeuden lisäys osayleiskaavaan nähden on 470 k-m2. Kaavamuutoksella laajennetaan voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja sisämaastoon päin. Rakennuspaikkoihin sisältyvän rantaviivan määrää ei ole juurikaan muutettu. Kaavamerkintöjen ja -määräysten mukaan jokaisessa korttelissa on sallittu yksi tontti. Kuhunkin RA-kortteliin saa rakentaa 150 k-m2:n suuruisen yksiasuntoisen lomarakennuksen, 50 k-m2:n suuruisen sivuloma-asunnon, 30 m2:n suuruisen saunan ja yhteensä 70 m2 talousrakennuksia. Sivuloma-asunto tulee sijoittaa samaan pihapiiriin lomarakennuksen kanssa. Saunarakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja 10 metrin etäisyydelle viereisen rakennuspaikan rajasta. RA-kortteleiden väliset alueet on voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti osoitettu s-2-rajauksella alueen osiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Tämä rajaus ulottuu vaihtelevasti noin metrin etäisyydelle rannasta. Kaavamääräyksen mukaan tätä aluetta tulee hoitaa siten, että alueen rantamaisemalle tyypilliset ominaispiirteet säilyvät. Rakennusalan ulkopuolelle jäävän tontin osan puustoa on kaavan yleisten määräysten mukaan hoidettava niin, että sen ominaispiirteet säilyvät. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa vaarantaa maisemakuvaa eivätkä luonnon monimuotoisuutta. Kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena niin, että vain rantapuuston vähäinen harventaminen on mahdollista. Byvikenin pohjukan ranta-alueelle on osoitettu suojelualue (S). Suojelualueen sisällä on s - l-rajauksella merkitty alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain (LSL 47 ) tarkoittaman suojeltavan sammallajin elinympäristö. Muilta osin kaava -alue on osoitettu maa-ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Oikeudellinen arviointi Hallinto-oikeus toteaa, että kiinteistölle 4:18 ei aiemman osittain kumotun ranta-asemakaavaratkaisun johdosta ole syntynyt oikeutta saada kumottua rakennusoikeutta vastaavaa rakennusoikeuden määrää sij oitetuksi muualle kiinteistön alueelle, vaan kiinteistölle osoitetun rakennusoikeuden määrän lainmukaisuus arvioidaan yleiskaavan ohjausvaikutukseen ja muista maankäyttö- ja

7 7 (8) rakennuslakiin perustuvista lähtökohdista. Myöskään sillä seikalla, että ELY keskus ei aikoinaan valittanut kiinteistölle 4:18 aiemmassa ranta-asemakaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrästä, ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa nyt käsiteltävänä olevan ranta-asemakaavamuutoksen lainmukaisuutta. Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa ei ole otettu kantaa sivuasuntojen rakentamismahdollisuuksiin RA-alueilla eikä muutoinkaan annettu määräyksiä yhdelle rakennuspaikalle hyväksyttävän rakentamisen määrästä tai laadusta. Tämän vuoksi ranta-asemakaavan muutos ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että yleiskaava ei ole ollut ohjeena laadittaessa ranta-asemakaavamuutosta siltä osin, kuin kaavassa sallitaan uusien sivuloma-asuntojen rakentaminen. Valituksenalaisella kaavaratkaisulla ei ole lisätty kiinteistölle 4:18 osoitettujen lomarakennuspaikkojen määrää alueella voimassa olevaan ranta-asemakaavaan verrattuna. Asiassa on kysymys vain kullekin rakennuspaikalle osoitetun rakennusoikeuden määrästä ja laadusta. Alueella voimassa olevalla ranta-asemakaavalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ohjausvaikutusta ranta-asemakaavan muutokseen, mutta voimassa olevalla ranta-asemakaavalla on merkitystä arvioitaessa kaavamuutoksen vaikutuksia. Rakennuskorttelien RA5-RA9 varaaman rantaviivan pituus ei ylitä voimassa olevassa ranta-asemakaavassa rakentamiseen osoitetun rantaviivan pituutta. Ranta-alueelle jäävän yhtenäisen rakentamattoman alueen määrä ei näin ollen kaavamuutoksen johdosta vähene. Kaavamuutoksella on laajennettu voimassa olevan ranta-asemakaavan RA-kortteleita sisämaahan päin, kortteleiden rakennusaloja on jonkin verran suurennettu ja kuhunkin kortteliin on sallittu aiempaan verrattuna yhteensä 90 k-m2 lisärakennusoikeutta, mistä sivuasunnon rakennusoikeutta on 50 k-m2 ja talousrakennusten rakennusoikeutta 40 k-m2. Kaavan mahdollistaman rakentamisen sopeutumista rantamaisemaan turvaavat ranta-asemakaavaan sisältyvät sitä koskevat määräykset. Viiden sivuasunnon sallimisella kaava-alueelle ei voida arvioida olevan sellaista vaikutusta Byvikenin pohjukan ympäristöön, että luonnonsuojelun toteutuminen kaavamuutoksen johdosta vaarantuisi. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ei edellytä, että alueen kaikille maanomistajille tulisi ranta-asemakaavassa osoittaa täysin samanlaiset rakennusoikeudet. Kun otetaan huomioon kaava-asiakirjoista ilmenevä selvitys muiden Kyrkogårdsön kiinteistöjen käyttämästä rakennusoikeudesta ja -tehokkuudesta, nyt tehtyä kaavaratkaisua ei voida pitää maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastaisena. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että sivulomaasuntojen osalta on kyse rakentamisesta, joka on sallittu Kirkkonummen voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä, kun rakennuspaikan pinta-ala on vähintään m2. Asiakirjojen mukaan rakennusjärjestyksen sallimia sivuloma-asuntoja on toteutettu muun ohella myös kyseisellä Kyrkogårdsön saarella. Ranta-asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä säädetyt sisältövaatimukset. Kunnanvaltuuston päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla.

8 8 (8) Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Kuntalaki 90 (365/1995) Maankäyttö- ja rakennuslaki 14 ja 204 Kirkkonummen rakennusjärjestys (voimaan ) 24 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n 4 momentin mukaan muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Jos ranta-asemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkin oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä (kaava-asia). Hallinto -oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Taina Pyysaari (t) ja Marja Viima. l, Esittelij äj äsen Marj a/(tiima Ja kelu Päätös Uudenmaan elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskus PL HELSINKI Jäljennös maksutta Kirkkonummen kunnanhallitus Aarne Castrenin kuolinpesä/ Asianajaja Juha Savio Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy PL HELSINKI (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Tiedoksi tilastollista seurantaa varten - ympäristöministeriö (E V 248/1998 vp - HE 101/1998 vp):

9 Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin,kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa viranomaiselle, joka on mainittu päätöksen kohdassa Muutoksenhaku. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehenä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu HELSINKI Helsinki Faksi: Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi kaava-asia 02.12