OPAS TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHASTA

Transkriptio

1 OPAS TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHASTA Tähän oppaaseen on koottu terveyden edistämisen määrärahan hakemiseen, käyttämiseen, raportointiin, arviointiin ja seurantaan liittyviä asioita. Oppaan päivittämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA HANKKEIDEN SISÄLTÖ AVUSTUKSEN HAKEMINEN HANKKEIDEN ARVIOINTI HANKKEIDEN SUUNNITTELU HANKKEIDEN TOTEUTUS JA MUUTOKSET HANKKEIDEN TALOUSSUUNNITTELU JA HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET TALOUSHALLINTO AVUSTUKSEN MAKSAMINEN RAPORTOINTI LOMAKKEET EDELLISTEN VUOSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT TIEDUSTELUT JA NEUVONTA... 11

2 1 1 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA Terveyden edistämisen määräraha on lakisääteinen määräraha, joka perustuu lakiin terveyden edistämisen määrärahasta (333/2009) ja valtioneuvoston asetukseen terveyden edistämisen määrärahasta (535/2009). Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon väestön terveyskäyttäytyminen, päihteiden käytön ja tupakoinnin yleisyys sekä niistä aiheutuneet haitat. Määräraha on tarkoitettu terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. Terveyden edistämisen määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille, mikäli eduskunta hyväksyy terveyden edistämisen määrärahan valtion vuosittaiseen talousarvioon. Lisäksi määrärahasta voidaan tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahan käytöstä päätetään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla käyttösuunnitelmalla. Määrärahan valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2 HANKKEIDEN SISÄLTÖ Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tukea Terveys kansanterveysohjelman ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa. Tuettavan hankkeen tulee tehostaa terveyden edistämisen toiminnan kehittämistä ja olemassa olevien käytäntöjen soveltamista sekä eri toimijoiden yhteistyötä. Hankkeen tulee tuoda kansallista lisäarvoa terveyden edistämiselle hyödyntämällä jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä innovatiivisesti tai kehittämällä uudenlaisia menetelmiä terveyden edistämiseen. Hankkeen tavoitteiden tulee olla täsmällisiä, aikataulutettuja, realistisia ja mitattavissa olevia. Hankkeen tulee liittyä päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen, mielenterveyden edistämiseen, ylipainon ehkäisyyn, terveellisen ravitsemuksen ja/tai terveyttä edistävän liikunnan edistämiseen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn, terveellisen ja turvallisen ympäristön kehittämiseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen tai muuhun terveyden edistämiseen. Määrärahalla rahoitettavalle toiminnalle asetetaan vuosittain valtion talousarviossa tarkemmat tavoitteet. Nämä tavoitteet ilmoitetaan vuosittaisessa hakuilmoituksessa. Hankkeita, joiden päätarkoitus on hoito ja/tai kuntoutus ei tueta. Varoja ei myönnetä perustutkimukseen, opinnäytetöihin, kaupalliseen toimintaan tai sellaisen valmisteluun, eikä kuntien, järjestöjen tai muiden toimijoiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeen toteuttajalla tulee olla

3 2 tarpeellinen osaaminen, riittävät voimavarat ja puitteet hankkeen toimeenpanoon. Kokonaiskestoltaan hankkeet voivat olla pääsääntöisesti enintään 3-vuotisia. 3 AVUSTUKSEN HAKEMINEN Hankeavustuksia haetaan vuosittain toimittamalla hanke-ehdotus sähköisen hakujärjestelmän kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL vastaanottaa ja arvioi hanke-ehdotukset sekä laatii sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen määrärahan käyttösuunnitelmaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa määrärahan hankekohtaisen käyttösuunnitelman tammikuussa, jonka jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee hankekohtaiset valtionavustuspäätökset. AIKATAULU 2015 Terveyden edistämisen määrärahaa koskeva ilmoitus julkaistaan vuosittain toukokuussa Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa sekä -sivustolla. Hakuaika loppuu kesäkuun puolivälissä. Tarkemmat päivämäärät löytyvät ilmoituksesta. Määrärahaa haetaan hanke-ehdotuslomakkeella, jonka tietojen perusteella valinta tapahtuu. Sähköisessä muodossa täytettävä lomake täytetään sähköisessä hankehallinnointijärjestelmässä osoitteessa Sähköisestä järjestelmästä lähtee saapuneille hanke-ehdotusten lähettäjille kuittaus siitä, että lomake on vastaanotettu. Mikäli kuittausta ei tule, ota yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöön. Hankkeet lähetetään asiantuntijoiden arvioitavaksi kesän aikana. Asiantuntijoiden arvioinnit ovat viimeistään syyskuun puolivälissä. THL:n käyttösuunnitelmaehdotus rahoitettavista hankkeista annetaan sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Ministeriö hyväksyy alustavan ehdotuksen marraskuussa. THL lähettää alustavaan käyttösuunnitelmaan otetuille hankkeille hankesuunnitelman tarkennuspyynnön sähköisen järjestelmän kautta ja mahdolliset sopimusasiakirjat. Tarkennettu hankesuunnitelma lähetetään mainittuun päivämäärään mennessä sähköisen järjestelmän kautta. Tarkennettu

4 3 suunnitelma on myös printattava pdf.-muodossa järjestelmästä, allekirjoitettava ja lähetettävä paperinen versio THL:n kirjaamoon osoitteeseen PL 30, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa terveyden edistämisen määrärahan hankekohtaisen käyttösuunnitelman tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee hankkeita koskevat valtionavustuspäätökset sekä sopimukset käyttösuunnitelman vahvistamisen jälkeen. 4 HANKKEIDEN ARVIOINTI Kaikki hanke-ehdotukset arvioidaan. THL:n asiantuntijat sekä tarvittaessa erikseen sovittavat ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat hankkeet syyskuun puoliväliin mennessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota toiminnan painotuksiin sekä hankkeen laatuun, suunnitelmaan, innovatiivisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen, toteuttamiskelpoisuuteen, lisäarvoon kansallisesta näkökulmasta, jatkosuunnitelmiin ja itsearviointiin. Arvioinnissa käytetään lomaketta, jossa annetaan hanke-ehdotukselle sekä laadullista että numeraalista arviointia. Kunkin hankkeen arvioi yksi arvioija ja kaikki hanke-ehdotukset käsitellään painopistealueiden asiantuntijoista koostetusta arviointiryhmässä. Hankkeet arvioidaan pääsääntöisesti pelkästään hankeehdotuslomakkeella annettujen tietojen perusteella, tutkimushankkeista mukaan liitetään tutkimussuunnitelma. Hankekohtaiset arvioinnit ja yleiset painopisteet sovitetaan yhteen niin, että käyttösuunnitelmasta saadaan mahdollisimman tasapainoinen kokonaisuus. 5 HANKKEIDEN SUUNNITTELU Hyvä hanke perustuu johonkin havaittuun yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja hankesuunnitelman taustalla on jokin testattu tieto, näyttö tai vähintään perusteltu oletus siitä, miksi valitut toimintatavat johtavat haluttuun muutokseen. Hankkeella on selkeä ja täsmennetty päämäärä, jota tavoitellaan erilaisten keinojen ja menetelmien avulla. Hankesuunnitelmassa on perusteltava, miksi valitut keinot ja menetelmät ovat sopivia tavoitteiden ja päämäärän saavuttamisessa. Lisäksi hankkeen on hyvä arvioida toimintaansa koko hankkeen keston ajan. Päämäärä on visiotyyppinen tila, jota hanke tavoittelee pitkällä aikavälillä.

5 4 Tavoite on konkreettisempi, ja sillä tuodaan julki niitä seikkoja, joita toiminnalla halutaan saada aikaiseksi. Käytännön toimet, keinot ja menetelmät ovat niitä konkreettisia tekoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Tuotokset ovat välineellisiä tuloksia, joita toiminta tuottaa, esim. julkaisuja tai esitteitä. Tulosten kautta kuvataan, mitä saadaan aikaan. Vaikutukset ovat muutoksia, joita syntyy tulosten seurauksena. Ne voivat olla joko välittömiä tai pidemmän aikavälin jälkeen nähtävissä olevia. Hanke-ehdotuslomake on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan terveyden edistämisen määrärahaa hakevia toimijoita hankkeiden suunnittelussa. Hanke-ehdotuslomakkeen tavoitteena on myös yhdenmukaistaa hanke-ehdotusten sisältöä siten, että eri hakijoiden hanke-ehdotusten keskinäinen vertailtavuus paranee. Hankkeen talousarvio on syytä suunnitella huolella. Hanke-ehdotuslomakkeessa eritellään sekä muualta haettu ja mahdollinen oma rahoitus että terveyden edistämisen määrärahasta haettava osuus. Hankkeen toteuttajan tulee osoittaa hankkeeseen omaa rahoitusta. Valtionavustuslaki (688/2001, 6 ) määrittelee, että valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Vain perustelluista syistä hanketta voidaan rahoittaa täysimääräisesti. Perustelut on esitettävä hankehakemuksessa. Myös muiden rahoituslähteiden ilmoittaminen on tärkeää, ja hanke-ehdotuksessa on ilmaistava, millä varmuudella rahoitusta saadaan muista rahoituslähteistä. Valtionavustuslain (688/2001) 7 edellyttää, että valtionavustusta jakava viranomainen harkitsee avun tarpeellisuutta suhteessa hakijan muuhun julkiseen tukeen sekä kohteena olevan hankkeen laatu ja laajuus huomioiden. Määrärahaa voi hakea 1-3 vuodelle kerrallaan. Katso lisää luvusta 7 Hankkeiden taloussuunnittelu ja hyväksyttävät kustannukset.

6 5 6 HANKKEIDEN TOTEUTUS JA MUUTOKSET Hankkeet on toteutettava valtionavustuspäätöksessä mainittuna aikana valtionavustuspäätökseen tai sopimukseen sisältyvän hankesuunnitelman mukaisesti. Avustusta saa käyttää ainoastaan hankesuunnitelman mukaisiin menoihin. Hanke tulee toteuttaa niin, että se edistää kestävää kehitystä, tervettä elämäntapaa ja tasa-arvoa. Avustuksensaajalla tulee olla hankkeelle nimetty vastuuhenkilö ja yhteyshenkilö. Vastuuhenkilöllä tulee olla nimenkirjoitusoikeus hankkeen toteuttajaorganisaatiossa. Avustuksensaajalla on velvollisuus antaa tietoja hankkeen edistymisestä, kustannuksista ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tai sen valtuuttamalle tarkastajalle. MUUTOKSET Mikäli suunniteltuihin aikatauluihin, toteutukseen tai kustannusarvioon tulee muita muutoksia, niistä lähetetään perusteltu muutosesitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle heti, kun muutostarve ilmenee. Muutosesitys käsitellään THL:lla ja THL tekee asiasta päätöksen. Avustuksensaaja voi tehdä itse hankesuunnitelman mukaisen kustannusarvion kululajien välillä enintään 10 prosentin suuruisen muutoksen ilman erillistä muutoshakemusta. Hankkeen on ilmoitettava viipymättä mahdollisesta muualta saadusta rahoituksesta, joka liittyy hankkeeseen. 7 HANKKEIDEN TALOUSSUUNNITTELU JA HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET Avustuksensaajan velvollisuutena on asianmukaisesti tarkastaa ja hyväksytä laskut ja seurata kustannusarvion toteutumista. Jo hankesuunnitelmaa tehtäessä on hyvä olla yhteydessä kirjanpitoasioita tuntevaan asiantuntijaan organisaatiossa, jotta osataan budjetoida riittävät summat kullekin hanke-ehdotuslomakkeen kululajille. Tarkennetun hanke-ehdotuksen liitteeksi on toimitettava organisaation liikekirjanpidon tilikartan mukainen selvitys siitä, mihin kohtaan tilikartassa hanke-ehdotuksen kustannukset tullaan merkitsemään.

7 6 Hankkeella on oltava omarahoitusosuus (Valtionavustuslaki 688/ ). Hankeavustus voidaan myöntää täysimääräisenä vain erityisen painavasta syystä. HUOM! Terveyden edistämisen määrärahalla ei rahoiteta väitöskirjojen tai muiden opinnäytetöiden tekemistä. Varoja ei myönnetä myöskään perustutkimukseen, kaupalliseen toimintaan tai sen valmisteluun, eikä kuntien, järjestöjen tai muiden toimijoiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hanketta, jonka päätarkoitus on hoito ja/tai kuntoutus ei tueta. HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET Valtionavustusta maksetaan hankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin, valtionavustuksen perusteeksi hyväksyttyihin kustannusarvioon perustuviin välittömiin kustannuksiin. Hankesuunnitelmaan ja hankkeen kustannuksia koskevaan arvioon sisällytettyjä kustannuseriä ei hyväksytä sellaisenaan, vaan kustannuksia arvioidaan erikseen maksatushakemusten yhteydessä. Lisäksi eräiden tämän kappaleen mukaisten kustannusten osalta edellytetään, että THL on hankesuunnitelman yhteydessä hyväksynyt syntyvän kustannuksen valtionavustukseen oikeuttavaksi. Valtionavustusta maksetaan kirjanpidosta todennettavien, hankkeen toteuttamiseen liittyvien ja valtionavustukseen oikeuttaviksi hyväksyttävien kustannusten perusteella. Kustannusten tulee olla kohtuullisia suhteessa hankkeen laajuuteen ja toteuttamiseen. Henkilöstökulut Hyväksyttäviä kuluja ovat hankkeen välittömät erilliskustannukset, joihin voidaan lukea palkkiot ja palkat, siltä osin kun ne suoraan liittyvät hankkeen toteuttamiseen, sekä niistä johtuvat lakisääteiset henkilösivukulut. Loma-ajan palkat, lomarahat ja lomakorvaukset voidaan kohdentaa hankkeelle tehdyn työajan suhteessa hankkeen toteutusajalta. Hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien tehtyjen työtuntien on oltava riittävällä ja luotettavalla tavalla todennettavissa työaikakirjanpidosta tai muusta työajanseurannasta. Työajanseurannasta tulee käydä ilmi kuukausittaisen työajan jakautuminen hanke- ja perustyön välillä työntekijäkohtaisesti. Työajanseuranta on allekirjoitettava työntekijän ja työnantajan toimesta. Ylitöistä syntyneitä kuluja ei hyväksytä.

8 7 Muut kulut Hyväksyttäviä kuluja ovat hankkeeseen suoraan liittyvät välttämättömät ja kohtuulliset aineisto-, tarvike-, raportointi-, matka- ja ostopalvelukulut. Hyväksyttäviä kuluja ovat hankkeessa tarvittavien laitteiden vuokraamisesta tai hankkimisesta aiheutuvat kulut, mikäli ne on mainittu ja perusteltu hankesuunnitelmassa mainitussa hankkeen kustannusarviossa. Hallintokulut saavat olla enintään 15 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Jos hankkeen kuluista yli 50 % on muita kuin henkilöstökuluja, valtionavustuksen myöntäjä päättää kohtuullisten hallintokulujen osuuden. Hallintokuluihin voidaan sisällyttää lounassetelikulut ja koulutuskulut niiltä osin kuin ne liittyvät rahoitettavaan hankkeeseen, eikä niitä voida rahoittaa hankkeeseen kohdistuvalla muulla rahoituksella. Hankkeesta syntyvät todelliset tilavuokrat ovat hyväksyttäviä kuluja, mikäli ne sisältyvät hankesuunnitelman kustannusarvioon. Vuokrakustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Matkat korvataan halvinta matkustustapaa käyttäen, ellei muusta ole erikseen sovittu. Oman auton käytöstä syntyneet kulut korvataan perustellusta syystä. Päivärahat korvataan enintään verohallituksen voimassaolevan päätöksen mukaisesti. Avustuksen saajan tulee säilyttää kotimaan ja ulkomaanmatkoihin liittyvät ohjelmat, kokousmuistiot, osallistujalistat sekä muut matkaan liittyvät aineistot kymmenen vuotta. Ulkomaanmatkakustannukset eivät ole pääsääntöisesti valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. Ulkomaanmatkakustannukset voidaan hyväksyä ainoastaan erityisellä perusteella ja tällöinkin hyväksytään pääsääntöisesti vain hankkeen yhden työntekijän matkakustannukset. Ulkomaan matkoista on oltava selvitys jo hankesuunnitelmassa. Jos hankesuunnitelmassa ei ole mainintaa ulkomaanmatkasta, voi lupaa hakea myöhemmin vapaamuotoisella kirjallisella muutoshakemuksella, joka sisältää matkasuunnitelmat (mahdollinen ohjelma/kutsu), tiedot matkaan liittyvistä kustannuksista sekä perustelut matkan tarpeellisuudesta. Valtionavustukseen hyväksyttävinä kustannuksina pidetään hankkeen toteutuksen tarvitsemia hankintalain (348/2007) mukaisesti toteutettujen palvelu-, ohjelmisto- ja tavarahankintojen kustannuksia. Hankintapäätöksestä, josta ilmenevät valitun tarjouksen perustelut, on toimitettava rahoittajalle kopio (yli euroa ylittyvien hankkeiden osalta) maksatushakemuksen yhteydessä.

9 8 Arvonlisäverokustannuksina voidaan hyväksyä vain ne maksetut arvonlisäverot, jotka jäävät hankkeen lopullisiksi kustannuksiksi ja joita avustuksen saaja ei voi vähentää omassa verotuksessaan tai joista avustuksen saaja ei voi saada palautusta. Avustuksen saaja ei saa käyttää alihankkijaa hankkeen toteutuksessa ellei alihankkijan käyttö sisälly hankkeen hankesuunnitelmaan. Valtionavustukseen oikeuttavina kustannuksina ei hyväksytä: vapaaehtoisia henkilösivukuluja työnohjaus- eikä koulutuskustannuksia, jotka aiheutuvat kunnan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta jo toiminnassa olevien palvelu- ja kehittämisyksiköiden perustoiminnan kustannuksia. Ainoastaan silloin, jos kyseessä oleva yksikkö osallistuu hankkeessa tehtävään kehittämistyöhön, voidaan siltä ostettava hankkeeseen kohdennettava työpanos hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi kustannukseksi. Valtionavustusta saa käyttää ainoastaan toiminnan todellisiin, kirjanpidon mukaisiin, hakemuksessa esitettyihin kustannuksiin, jotka ovat perusteltuja ja tarpeellisia hankkeen toteuttamiselle. Lisäksi niiden on pitänyt syntyä hankkeen hyväksyttynä toteuttamisaikana. 8 TALOUSHALLINTO Avustuksensaajan velvollisuutena on asianmukaisesti tarkastaa ja hyväksyä laskut ja seurata kustannusarvion toteutumista. Hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan muusta kirjanpidosta riittävän selkeästi. Hankkeen tulot ja menot on kirjattava kirjanpitolain (1336/1997) edellyttämällä tavalla samaan kustannuspaikkaan. Avustuksensaajan on säilytettävä tiloissaan tai lukuunsa hankkeen kirjanpito ja yksittäiset tositteet vähintään kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja/tai sen valtuuttamalla ulkopuolisella tarkastajalla on oikeus tarkastaa hankkeen kirjanpitoa ja hallintoa avustuksensaajan tiloissa. Ostopalveluista tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä samanlainen tarkastusoikeus. Vuosittain tarkastetaan yksityiskohtaisesti muutamia hankkeita.

10 9 9 AVUSTUKSEN MAKSAMINEN Myönnetty valtionavustus maksetaan kirjallisen maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksissa kuvataan lyhyesti hankkeen eteneminen ja ilmoitetaan toteutuneet kulut suhteessa suunniteltuun budjettiin. Hakemukseen liitetään sekä pääkirjanpitäjän tai muun taloudenpidosta vastaavan henkilön allekirjoittama ja päiväämä ote pääkirjasta tositetasolla, ei kuitenkaan alkuperäisiä tositteita. Maksatushakemuksissa esitetyt kulut eritellään hyväksytyn kustannusarvion luokittelun mukaan. Pääperiaate on, että avustus maksetaan toteutuneiden kulujen perusteella. Hankkeen toiminnasta johtuvista syistä avustusta voidaan maksaa myös ennakkoon. Ennakon maksaminen on kuitenkin aina erityistapaus ja ennakkona myönnetään maksimissaan 3 kk kuluja vastaava summa. Välttämättömät syyt ennakon maksamiselle on esitettävä maksatushakemuksessa, jolla ennakkoa haetaan. Ennakon saajien on raportoitava käytetty avustus erikseen sovittavalla tavalla. Maksatuksia voi hakea useamman kerran hankkeen aikana, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että maksatuksia haetaan kerran vuodessa (loppuvuodesta). Ensimmäisen maksatushakemuksen liitteeksi on liitettävä pankin allekirjoittama todistus, josta selviää, että annettu tilinumero on organisaation tilinumero. Mikäli avustuksensaaja on arvonlisäverovelvollinen, tulee liitteeksi toimittaa myös kirjallinen todistus arvolisäverovelvollisuudesta. 10 RAPORTOINTI Avustuksensaajan on hankkeen toteutusaikana annettava selvitys hankkeen etenemisestä vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Väliselvityksessä esitetään hankkeen työvaiheiden eteneminen edellisen toimintavuoden aikana sekä annetaan selvitys toteutuneista kustannuksista. Väliraportti tehdään sähköisen järjestelmän väliraporttilomakkeella ja siihen tulee liittää pääkirjaote, selvitykset hankkeessa palkatusta henkilöstöstä sekä palkkionsaajista ja heille maksetuista palkoista, laskut palveluhankinnoista sekä hankintapäätökset kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista ja suorahankinnoista. Loppuselvityksessä esitetään hankkeen työvaiheet ja tärkeimmät tulokset. Siinä arvioidaan myös hankkeen tulos- ja toimintatavoitteiden toteutumista. Loppuselvityksessä on esitettävä, miten alkuperäinen arvio tulosten sovellettavuudesta terveyden edistämiseen onnistui. Mahdolliset julkaisut luetellaan.

11 10 Hankkeen loppuselvitykseen on sisällytettävä selvitys hankkeen taloudesta ja siinä on esitettävä kaikki hankkeen tulot ja menot. Loppuselvitykseen tulee liittää pääkirjanpitäjän tai muun taloudenpidosta vastaavan henkilön allekirjoittama ote pääkirjasta tositetasolla. Loppuselvitykseen liitetään lisäksi: erillinen selvitys hankkeessa palkatusta henkilöstöstä sekä palkkion saajista ja heille maksetuista palkoista ja palkkioista. Hankkeelle osa-aikaisesti työtä tekevien osalta toimitetaan selvitys työajasta. laskelma lomarahojen kohdentamisesta hankintapäätökset yli euron arvoisten hankintojen sekä suorahankintojen osalta laskut palveluhankinnoista hankkeen hallinnoinnista vastaavasta tahosta riippumattoman, ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto, jossa tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin asioihin: - hankkeen kustannusten toteutuminen kustannusarvion mukaisesti (hankkeelle kirjattujen menojen on oltava hankkeelle kuuluvia) - hankkeen saaman tulo- ja muun rahoituksen toteutuminen - hankintalainsäädännön noudattaminen - omarahoitusosuuden toteutuminen avustuspäätöksen mukaisesti Loppuselvitykseen liitetään yksi kappale kaikista hankkeesta julkaistuista painotuotteista ja muista julkaisuista tai julkaistavaksi aiotuista käsikirjoituksista. Hankkeessa tuotetuista terveyskasvatusmateriaaleista esim. lehtiset, kirjaset, videot, kasetit, julisteet, kalvo- ja diasarjat lähetetään yksi kappale UKK-instituutin terveyden edistämisaineiston kokoelmaan osoitteella UKK-instituutin kirjasto/terveysinfo, PL 30, Tampere. Tiedot tallennetaan Terveysinfo - tietokantaan, joka on veloituksetta käytettävissä internetin kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on oikeus saada lisäkappaleita hankkeesta julkaistuista painotuotteista omakustannushintaan sekä oikeus käyttää tuloksia omassa toiminnassaan haluamallaan tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on oikeus saada käyttöönsä haluamiaan tietoja rahoitetussa hankkeessa tuotetuista tietoaineistoista. Hankkeen päättymisen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön pyydettyjen aineistojen muokkaamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

12 11 11 LOMAKKEET Hakuun liittyvät sähköiset lomakkeet löytyvät vuosittain hakuaikana sähköisestä hankehallinnointijärjestelmästä osoitteesta Hakulomakkeet löytyvät suomeksi ja ruotsiksi. 12 EDELLISTEN VUOSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Edellisen vuosien käyttösuunnitelmat ovat nähtävissä osoitteessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveyden edistäminen, terveyden edistämisen määrärahat. 13 TIEDUSTELUT JA NEUVONTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30, Helsinki, puh Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, Valtioneuvosto Niina Peränen, vs. kehittämispäällikkö Kristiina Poikajärvi, neuvotteleva virkamies puh puh Auli Hiiva, taloussuunnittelija puh Seija Nurmi, projektiassistentti puh