Rakenteita ratkomassa

Transkriptio

1 Rakenteita ratkomassa Valtakunnallisen selvityksen tuloksia taidetoiminnan rahoitus- ja toimintamalleista vanhustyössä Meille tulee töihin taiteeseen ja kulttuuriin kouluttautunut ihminen, joka tulee näyttämään, kuinka jokaisesta ihmisestä löytyy kulttuurin ja taiteen kautta vahvuuksia, luovuutta ja osaamista, niin henkilökunnasta kuin vanhuksistakin. Marjut Lindell tehostetun palveluasumisen päällikkö, Tampereen kaupunki, Tatku-hanke Anna-Mari Rosenlöf, taidekoordinaattori Taiteen edistämiskeskus, Lounais-Suomen aluetoimipiste, Turku

2 Rakenteita ratkomassa näkökulmana taiteen ammattilaisten sijoittuminen vanhustyöhön Millaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja eri puolilla Suomea on syntynyt taiteilijoiden työllistymiseksi vanhustyössä? Miten toiminta on jatkunut hankkeen tai kokeilujakson jälkeen? perustuu haastatteluihin ja kirjalliseen aineistoon n. 120 haastattelua selvityksen rahoittajat: Hämeen ely-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta, Turun kaupunki ja Taiteen edistämiskeskus selvitys julkaistaan syys-lokakuussa 2014

3 Rakenteita ratkomassa kolme käsitettä: kulttuurisessa vanhustyössä taide, luovuus ja kulttuuri tuodaan eri tavoin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä taiteen ammattilainen, ammattitaiteilija = taidealan ammatillisen koulutuksen saanut henkilö, joka saa tai pyrkii saamaan toimeentulonsa taiteeseen liittyvän työn kautta, kuuluu taiteilijajärjestöön ja/tai on taiteen kentällä tunnustettu taiteilijana (esim. on saanut apurahaa taiteelliseen työhön), käsittää myös taidepedagogit ja -kasvattajat tuloksellisuus = hyväksi koetut toiminnot jatkuvat kokeilujakson tai hankkeen jälkeen, juurtuvat käytännöiksi ja siirtyvät rakenteisiin jatkuvuus ja juurtuminen avaimena pysyvään tuloksellisuuteen

4 Selvitystyön haasteita taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminta perustuu pitkälti yksittäisten henkilöiden aktiivisuuteen ja verkostoihin alueelliset erot toiminnassa ja rakenteissa ovat huomattavia toiminta keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin suurimmassa osassa Suomea ei tehdä vakiintunutta yhteistyötä vanhustyössä taiteen ammattilaisten kanssa siinä määrin, että sillä olisi merkittävä vaikutus taiteilijan toimeentuloon, ikäihmisten hyvinvointiin tai taiteen saavutettavuuteen => vaikka toiminta valtakunnallisesti katsottuna näyttäytyy merkittävänä, suurin osa ikäihmisistä jää palveluiden ulkopuolelle toiminnan vaikutuksia tai sen jatkuvuutta ei seurata käytännössä lainkaan hankkeen tai kokeilujakson päätyttyä

5 Ketkä ikäihmisten kulttuuripalveluita tuottavat? Hoitohenkilökunta Taideterapeutit Muu henkilökunta Virike- ja toiminnanohjaajat Vapaa sivistystyö Korkeakoulut Toisen asteen koulutus Sosiaali- ja terveyspalvelut / vanhustyö Oppilaitokset Taide- ja kulttuuriala Sosiaali- ja terveysala Orkesteri Kirjasto Kunnalliset kulttuuripalvelut Museot IKÄIHMISTEN TAIDE- JA KULTTUURIPALVELUT Taiteilijat Läänintaiteilijat Taiteen ammattilaiset Teatteri Seurakunta Kansalliset kulttuurilaitokset Vapaaehtoiset Kolmas sektori Yhdistykset Osuuskunnat Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja järjestöt Säätiöt Kulttuuriystävät/-kaverit Kansalaisjärjestöt Huom! Kuvioiden kokosuhteet eivät vastaa toiminnan määrää.

6 Tuloksellisuuden resepti tarvitaan: taiteen ammattilaiset ja vapaan kentän toimijat (kolmas sektori) + kunnalliset kulttuuripalvelut + sosiaali- ja terveyssektori, kuntien vanhuspalvelut = yhteistyö ja verkostot = rahoitus ja jatkuvuus astiana myönteinen arvopohja ja asenne, taiteen tunnistaminen osaksi hyvää elämänlaatua

7 Taiteen ammattilaiset ja vapaan kentän toimijat taiteilijaidentiteetin murros osaamisen laajempi soveltaminen uusissa yhteyksissä on kehitetty ja kokeiltu taidelähtöisiä menetelmiä ja työtapoja, joita sekä taiteilijat että hoitajat voivat käyttää ikäihmisten kanssa on tuotteistettu taiteilijapalveluita ja tuettu luovaa yrittäjyyttä taide- ja kulttuuripuolelta lähtöisin olevat hankkeet ovat keskittyneet laitoshoitoon ja päivätoimintaan kun rahoitus- ja koordinointivastuu on ollut so/te-yhdistyksellä, toiminta on kohdennettu kotona-asuville, ennaltaehkäisevään työhön (RAY:n rahoitukset)

8 Taiteen ammattilaiset ja vapaan kentän toimijat => koska rakenteissa ei ole budjettia toimintaan, suurin osa toiminnasta toteutetaan edelleen hankerahoituksen ja projektiapurahojen turvin => palveluiden jatkuvuus näyttäisi toteutuvan parhaiten yhdistys- /osuuskuntamuotoisen toiminnan sekä taiteilijoiden ammattitaidon kasvun kautta => taidetta voi tuotteistaa vain tiettyyn rajaan saakka => toiminnan lähteminen tilaajan tarpeista tuo pysyviä tuloksia => yhteistyö sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa tuo taiteilijoille uusia työtilaisuuksia, rahoitusmahdollisuuksia ja leviää tehokkaammin sosiaali- ja terveyssektorille => molempien alojen oma erityisosaaminen ja asiantuntemus hyödynnetään parhaiten => tulevaisuuden mahdollisuutena ennaltaehkäisevä työ

9 Sosiaali- ja terveyssektori, vanhustyö on ymmärretty, että hoitoyksiköissä tarvitaan muutakin kuin hoidollista osaamista esimiehillä on tärkeä asema toiminnan sallimisessa ja jatkumisessa ymmärrys taiteen merkityksestä vanhustyössä on vahvistunut hoitotyöntekijöiden rekrytoinnissa on alettu painottaa kulttuurimyönteisyyttä ja harrastuneisuutta taidetoiminta on avannut keskustelun hoidon laadusta ja kodinomaisuuden käsitteestä oikeiden ihmisten löytäminen edelleen tärkeää, hoitoyksiköiden väliset erot ovat suuria

10 Sosiaali- ja terveyssektori, vanhustyö kulttuuri ja taide koetaan edelleen ylimääräisenä lisänä hoitotyön rinnalla, joka ei saa maksaa mitään, eikä kuulu henkilökunnan työnkuvaan toisaalta: henkilökunnan kulttuuriosaaminen ja uskallus luovien menetelmien käyttöön on lisääntynyt henkilökunta syventää hoitotyön ammatillista osaamista taiteen ja taidekoulutuksen keinoin on alettu pohtia viriketoiminnan ohjaajien roolin, ammattikuvan ja pätevyysvaatimusten muutosta

11 Yhteistyö ja verkostot verkostot ja kontaktit ovat henkilökohtaisia, sillä aktiivisia toimijoita on vielä vähän (erityisesti so/te-sektori) yhteistyön tiivistäminen tai aloittaminen kunnan kulttuuritoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä on ollut merkityksellistä kaupungeissa ja kunnissa toimii poikkihallinnollisia työryhmiä, jotka suunnittelevat ikääntyneiden kulttuuripalveluita kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyömalleja on kehitetty ja onnistuttu juurruttamaan käytännöiksi => yhteistyömallit kuntarakenteen tasolla ovat edellytyksenä toiminnan vakiintumiselle

12 Rahoitus ja jatkuvuus projektit ovat usein liian lyhyitä juurruttavaan toimintaan vaikka syntyy hyvää yhteistyötä ja toimintamalleja, juurruttamiselle ei saada jatkorahoitusta rahoittajien asiantuntemus ei aina riitä hyvien käytäntöjen ja toimijoiden tunnistamiseen => tarvitaan keskustelevaa ja pitkäjänteisempää rahoituskulttuuria kestävä rahoituspohja tulee useasta lähteestä, sekä kulttuuriettä sosiaali- ja terveyssektorilta valtionperintörahoitus so/te-sektorin mahdollisuutena erityisesti suurissa kaupungeissa

13 Keskeisiä rahoittajia EU-hankerahoitus: ESR ja EAKR Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) erityisavustukset taiteilijoiden työllistämiseksi ja vapaan kentän tukemiseksi muut erillisrahoitukset Taiteen edistämiskeskuksen alueelliset kulttuurihyvinvointiavustukset yhteisöille Opetushallitus Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) KASTE-ohjelma, (IKÄKASTE) Raha-automaattiyhdistys (RAY) Suomen kulttuurirahasto ja sen 17 maakuntarahastoa Työskentely- ja kohdeapurahat taiteilijoille yksityisiltä säätiöiltä Museoviraston innovatiiviset kehittämisrahat

14 Keskeisiä rahoittajia työllistämisvarat valtionperintö- ja testamenttivarat kaupunkien kulttuuritoimen avustukset ja kehittämisrahat erityisesti Helsingin kaupunki kuntien sosiaali- ja terveyssektori Maakuntien liittojen kehittämisrahat

15 Toimintamallit ja käytännöt esimerkkejä: kuntarakenteessa toimivat mallit: a) ohjelmapankit (Taideapteekki, Kulttuuriketju, Kulttuuriraitti ) b) poikkihallinnolliset yhteistyöryhmät (Tampere: Timantti; Kuopio: Kulttuuri vanhustyön tukena) c) ikäihmisten kulttuurikoordinaattorit kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä ) oppilaitosyhteistyö (Metropolia amk) työyhteisökehittäminen (Koukkuniemi ja Tatku-hanke) julkisten taidelaitosten kautta toimivat mallit (Hml taidemuseo, Kansallisteatterin kiertuenäyttämö, alueteatterit) kotiin tuotavat, räätälöidyt kulttuuripalvelut (Kulttuuripartio, Yhteisötaidetta asiakkaan kotiin) ennaltaehkäisevät taide- ja kulttuuripalvelut (Kulttuuria kylille)