HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALO- ETUUDET ITÄ-SUOMESSA SELVITYSRAPORTTI

Transkriptio

1 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALO- ETUUDET ITÄ-SUOMESSA Tammikuu 2015

2 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ- SUOMESSA Kansikuva: Juuso Haarala Ramboll Finland Oy Kirjastokatu KUOPIO T

3 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA ESIPUHE Hälytysajoneuvojen kulun nopeuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi niille on tarpeen järjestää liikennevaloissa vihreä valo. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Tässä työssä on selvitetty, kuinka Itä-Suomeen saataisiin toteutettua vastaava uuteen tekniikkaan perustuva hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä. Selvityksessä on käyty läpi etuusjärjestelmän toteuttamisvaihtoehtoja, järjestelmän edellyttämiä muutoksia liikennevaloissa ja hälytysajoneuvoissa, järjestelmän aiheuttamia kustannuksia sekä järjestelmän hyötyjä ja haittoja. Selvitykseen sisältyy esitys liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttamistavaksi ja aikatauluksi sekä esitys jatkotoimiksi. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset sekä Etelä-Savon ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirit. Uuteen tekniikkaan perustuvat hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet eivät olisi mahdollisia ilman Oulun seudulla tehtyä kehitystyötä. Haluamme kiittää erityisesti Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jukka Talvea, joka siellä käytössä olevan järjestelmän vastuuhenkilönä on osallistunut merkittävällä panoksella tämän selvityksen syntymiseen. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Olli Mäkelä, Jouko Hintsala, Antti Mustaniemi, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen. Kuopiossa tammikuussa 2015

4 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SISÄLTÖ 1. Tausta ja tavoitteet Liikennevaloja ja hälytysajoja koskeva toimintaympäristö Itä-Suomessa Selvityksen osalliset Liikennevalot Pelastustoimi Ensihoito Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelyt Oulun seudulla toteutettu järjestelmä Toimintaperiaate Liikennevalojen toiminta Ajoneuvolaitteisto Palvelinohjelmisto Liikennevalojen muutostarpeet Oulun seudun järjestelmän kehitysnäkymät Muut järjestelmävaihtoehdot Muualla Suomessa toteutetut etuusjärjestelmät Liikennevalotoimittajien tai muiden palveluntuottajien mahdollisuudet toteuttaa etuusjärjestelmä Etuusjärjestelmän perusratkaisu Itä-Suomessa Ratkaisuvaihtoehdot Liittyminen kaupunkikohtaisesti Oulun seudun järjestelmään (suositeltava vaihtoehto) Itä-Suomen yhteinen järjestelmä tai kaupunkikohtaiset järjestelmät Hankintamenettelyt hankintalain kannalta Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Ajoneuvolaitteiden hankinta Liikennevaloihin tehtävät muutokset Liittyminen Oulun seudun järjestelmään Kustannukset ja kustannusjaon periaatteet Eri osapuolten tehtävät ja kustannusjaon periaatteet Järjestelmän ylläpitokustannukset Järjestelmän hankinta- ja toteuttamiskustannukset Liikennevaloetuusjärjestelmän vaikutukset Onnettomuudet Aikasäästöt ja niiden vaikutukset Haitat muulle liikenteelle Oulun seudun järjestelmän hyöty-kustannustarkastelu Jatkotoimet... 28

5 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA LIITTEET 1. Lahdessa ja Tampereella toteutetut liikennevaloetuusjärjestelmät 2. Käyttö- ja ylläpitosopimus; Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 3. Liittymissitoumus Oulun seudun hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmään. 4. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Joensuussa 5. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Kuopiossa 6. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Mikkelissä 7. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Siilinjärvellä 8. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Savonlinnassa 9. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Varkaudessa 10. Yhteyshenkilöluettelo

6 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA

7 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 1 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Tieliikenneasetuksen (TLA 52 ) mukaan hälytystehtävässä olevan säädettyjä valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon ja poliisiajoneuvon kuljettaja saa erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. Vanhastaan hälytysajoneuvojen kulkua nopeuttamaan on ollut käytössä erilaisia tietyille paloasemilta lähteville reiteille toteutettuja järjestelmiä, joilla reiteillä olevat liikennevalot saadaan keltavilkulle tai mahdollisesti osoittamaan vihreää reitin suunnassa. Etuuden on saanut päälle painonapilla paloasemalta tai sittemmin myös osalla järjestelmiä VIRVE-viranomaisradioverkon avulla. Itä-Suomen kaupungeissa tällaisia järjestelmiä on vielä muutama käytössä. Varkaudessa on kolme eri reittiä, jotka saadaan keltavilkulle joko paloasemalta tai VIRVE-verkon kautta. Joensuun paloasemalla on nykyisin käytettävissä painonappeihin perustuva pakkovihreän antava reitti muutamiin lähiliittymiin. Se on jäänyt vähälle käytölle tehtävälle lähtevän kuljettajan keskittyessä tärkeämpiin asioihin. Ainoastaan paloaseman tonttiliittymän keltavilkkua käytetään. Savonlinnassa on paloaseman tonttiliittymässä keltavilkkutoiminto, jota ei käytetä. Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa on ollut vanhan aluehälytyskeskuksen aikaan keskuksesta ohjattavia keltavilkkuun perustuvia etuusjärjestelyjä, jotka ovat jääneet pois käytöstä siinä vaiheessa kun hätäkeskus on keskitetty yhdeksi Itä-Suomen hätäkeskukseksi ja hätäkeskuksen tehtäviä on rajattu. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Järjestelmän avulla voidaan hälytysajoneuvojen kulkua nopeuttaa ja parantaa liikenneturvallisuutta, kun hälytysajoneuvoille saadaan vihreä ja muille suunnille on punainen valo. Hälytysajoon lähtevän ajoneuvon kuljettaja laittaa etuuspyynnön päälle ajoneuvossa olevalla kytkimellä, mutta muuten järjestelmä toimii kuljettajan kannalta automaattisesti. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka Itä-Suomeen saataisiin toteutettua vastaava uuteen tekniikkaan perustuva hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä. Selvityksessä käydään läpi - vaihtoehdot järjestelmän vaatiman ohjausohjelman osalta - järjestelmän laajuus siihen liitettävien liikennevalojen ja hälytysajoneuvojen määrän suhteen - liikennevaloissa, niiden ohjauskojeissa ja tietoliikenneyhteyksissä tarvittavat muutokset ja niiden kustannukset - hälytysajoneuvoihin tarvittava laitteisto ja sen kustannukset - järjestelmän toteuttamis- ja ylläpitokustannukset ja kustannusjaon periaatteet - järjestelmän hyödyt ja haitat sekä muut vaikutukset - esitys järjestelmän toteuttamistavaksi ja aikatauluksi - esitys jatkotoimiksi järjestelmän toteuttamiseksi. Toimiakseen järjestelmä vaatii yhteistyötä liikennevaloja ylläpitävien tien- ja kadunpitäjien sekä hälytysajoneuvoja käyttävien pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken. Tämän vuoksi selvitys on tehty yhteistyönä viiden kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kolmen pelastuslaitoksen ja kahden sairaanhoitopiirin kesken. Keskeinen osa selvitystä on ollut eri osapuolten valmiuksien ja yhteisnäkemyksen kartoittaminen. Selvityksen tarkoituksena on olla pohja liikennevaloetuusjärjestelmää koskeville yhteispäätöksille.

8 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 2 2. LIIKENNEVALOJA JA HÄLYTYSAJOJA KOSKEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ITÄ-SUOMESSA 2.1 Selvityksen osalliset Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä edellyttää yhteistyötä liikennevaloista vastaavien tien- ja kadunpitäjien ja hälytysajoista vastaavien pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken. Toimiakseen järjestelmä vaatii ohjausohjelmiston lisäksi ajoneuvolaitteet ja muutoksia liikennevaloissa. Muutokset liikennevaloissa ja ajoneuvolaitteiden hankinta kannattaa kaupunkikohtaisesti ajoittaa samaan aikaan, joten toteutusaikataulu on tarpeen sovittaa yhteen eri osapuolten kesken. Tienpitäjä omistaa ja ylläpitää liikennevalot. Tienpitäjänä toimii kaduilla kunta ja maanteillä ELYkeskus. Maanteiden ja katujen risteyksissä liikennevalojen kustannukset jaetaan eri tienpitäjille yleensä tulohaarojen suhteessa. Liikennevalojen ylläpito hoidetaan yleensä käytännössä siten, että kunta vastaa kaikista alueellaan olevista liikennevaloista ja laskuttaa ELY-keskukselta maanteitä koskevan osuuden. Tienpitäjinä selvityksessä ovat mukana Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Kuopion kaupunki ylläpitää myös Siilinjärven liikennevalot, joten myös ne ovat selvityksen piirissä. Itä-Suomessa liikennevaloja on lisäksi Iisalmessa, Kiteellä, Nurmeksessa, Pieksämäellä ja Suonenjoella, mutta nämä kaupungit eivät ole mukana tässä selvityksessä. Pelastuslaitokset omistavat paloautot ja muut pelastusajoneuvot. Selvityksessä ovat mukana kaikki Itä-Suomen kolme maakunnallista pelastuslaitosta: Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois- Karjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Savon pelastuslaitos. Sairaanhoitopiirit vastaavat alueensa ensihoidosta. Sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Käytännöt Itä-Suomen sairaanhoitopiireissä ovat erilaisia. Tämän selvityksen kannalta on oleellista, mikä organisaatio päättää, vastaa ja kustantaa ambulansseissa tarvittavien ajoneuvolaitteiden hankinnan. Tämän vuoksi selvityksessä suoraan ovat mukana Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Muualla ambulanssien ajoneuvolaitteiden hankinta on pelastuslaitoksen vastuulla. Ambulanssien ja paloautojen lisäksi poliisilla on runsaasti hälytysajoja. Poliisin hälytysajoneuvot on mahdollista ottaa liikennevaloetuusjärjestelmään samalla tavoin kuin muut hälytysajoneuvot. Poliisilla on kuitenkin erittäin tiukat tietoturvavaatimukset, joiden vuoksi liittyminen kaupunkien hallitsemaan järjestelmään ei ole etuuksien pilotointia lukuun ottamatta mahdollista. Tämän vuoksi poliisi ei ole mukana tässä Itä-Suomea koskevassa selvityksessä. 2.2 Liikennevalot Liikennevalojen rakentaminen ja hoito kuuluvat tienpitäjälle. Tienpitäjä hankkii suunnitelmiensa pohjalta liikennevalojen rakentamis- ja muutostöitä urakoitsijoilta, jotka voivat käyttää liikennevalolaitteiden toimittajia aliurakoitsijoinaan. Liikennevalojen hoito (ylläpito) on usein ulkoistettu urakoitsijalle, jos tienpitäjällä ei ole omaa huolto-organisaatiota. Tienpitäjä seuraa valojen toimintaa ja pitää ne liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Liikenteen aiheuttamat muutokset ohjelmoinnissa voidaan tehdä tienpitäjän, huoltourakoitsijan tai liikennevalotoimittajan toimesta. Tekniset viat hoitaa huoltourakoitsija. Liikennevalokojeet on kytketty kaapeli- tai mobiiliyhteydellä keskusjärjestelmään, jonka kautta saadaan tieto liikennevalojen vioista ja sen avulla voidaan seurata valojen toimintaa sekä tehdä ohjaustoimenpiteitä. Suomessa käytössä olevat liikennevalojen keskusjärjestelmät ovat toimittaneet Imtech Oy (entinen Peek Traffic Oy) tai Swarco Oy. Osassa kaupunkeja on käytössä kummankin toimittama järjestelmä ja osassa vain toisen.

9 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 3 Yhteen kytketyissä liikennevaloissa liikennevalokojeiden välinen tiedonsiirto vaatii kojeiden välisen kaapeliyhteyden tai luotettavan 3G-yhteyden samaan aikapalvelimeen. Kaapeliyhteyksissä on pitkään käytetty kuparikaapelointia. Uusissa ja saneerauskohteissa käytetään nykyisin pääasiassa valokuitua. Molemmilla kaapelointitavoilla liikennevalojen tietoverkko voidaan rakentaa nopeaksi IP-tietoliikenneverkoksi, jota uusimmat liikennevalokojeet voivat hyödyntää. Tähän selvitykseen sisältyvien kuntien alueella on yhteensä 170 liikennevalot, joista 7 on pelkästään suojatievaloja (taulukko 2-1). Tarkemmin liikennevaloja on eritelty kuntakohtaisissa liitteissä. Taulukko 2-1. Liikennevalojen määrä kunnittain. Kunta Liikennevalojen määrä Risteysvalot Suojatievalot Yhteensä Joensuu Kuopio Mikkeli Savonlinna Siilinjärvi * 3-3 Varkaus Yhteensä * Kuopion kaupunki vastaa Siilinjärven liikennevalojen ylläpidosta Kaupungeissa ja ELY-keskuksessa liikennevaloasiat ovat yleensä jonkun tai joidenkin henkilöiden osatehtävinä. Joissakin kaupungeissa liikennevalosuunnittelua tehdään omana työnä, mutta yleensä suunnittelupalvelut hankitaan alan palveluntuottajilta. Liikennevalojen huolto on yleensä ulkoistettu.

10 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA Pelastustoimi Alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Pelastustoimintaa ovat kiireellisesti suoritettavat toimet, jotka onnettomuuden sattuessa tai uhatessa toteutetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Pelastuslaitosten hälytysajot liittyvät onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämään kiireelliseen pelastustoimintaan sekä tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaan ja ehkäisyyn. Itä-Suomessa toimii kolme pelastuslaitosta: - Etelä-Savon pelastuslaitos - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - Pohjois-Savon pelastuslaitos. Itä-Suomessa pelastuslaitosten toimialueet vastaavat maakuntajakoa (kuva 2-1). Kuva 2-1. Itä-Suomen pelastuslaitosten toimialueet.

11 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 5 Vuonna 2013 Itä-Suomen pelastuslaitoksilla oli yhteensä pelastustoimen hälytystehtävää jakautuen pelastuslaitoksittain: - Etelä-Savon pelastuslaitos hälytystehtävää - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos hälytystehtävää - Pohjois-Savon pelastuslaitos hälytystehtävää. Toimintavalmiusalueet Pelastustoimintaa varten on käytössä riskialuejako (I-IV). Riskialueella I on onnettomuuksien määrä ja myös suuronnettomuuksien uhka arvioitu suurimmaksi. Alueeseen kuuluvat suurimmat kaupunkitaajamat ja suurteollisuusalueet. Riskialueeseen IV kuuluu vastaavasti asumattomia tai hyvin harvaan asuttuja alueita, joilla onnettomuuksien määrä on vähäinen. Riskialueille on määritelty valmiusajat, joiden puitteissa tulee alueelle pystyä toimittamaan apua. Pelastustoiminnan suorittaminen tehokkaasti edellyttää, että pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen riskialueittain pääsääntöisesti seuraavasti: Ensimmäisellä riskialueella 6 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena käytetään sitä, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 20 minuutissa hälytyksestä. Toisella riskialueella 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena on se, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Kolmannella riskialueella 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena on se, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Neljännellä riskialueella toimintavalmiusaika voi olla edellä mainittuja aikoja pidempikin. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmällä pienennetään vasteaikoja ja parannetaan pelastustoiminnan palvelutasoa. Palo- ja sairaankuljetuskalusto saapuu nopeammin tapahtumapaikalle, mikä vähentää suoraan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Nopeutuneiden ajosuoritusten myötä ajoneuvot pääsevät tavoiteaikoihin entistä pidemmillä etäisyyksillä. Vasteaikojen pienentyminen vaikuttaa lähes kaikkien pelastustehtävien onnistumisen todennäköisyyteen. Nopeammin paikalle saapuva pelastushenkilökunta mm. parantaa potilaan selviytymisen todennäköisyyttä ja pienentää tulipaloista aiheutuvia vahinkoja. Liikennevaloetuusjärjestelmän piiriin tulevat paloautot Pelastustoimen tiukoista vasteaikatavoitteista seuraa, että paloasemaverkko on suhteellisen tiheä eli lähtöpaikkoja on runsaasti. Paloasemia on Etelä-Savossa 34, Pohjois-Karjalassa 23 ja Pohjois- Savossa 26 kappaletta. Tiheän paloasemaverkon vuoksi kärkiautojen toiminta-alueet ovat suhteellisen rajattuja. Tästä seuraa, että liikennevalojen etuusjärjestelmän edellyttämiä ajoneuvolaitteita kannattaa hankkia lähinnä vain niihin paloautoihin, jotka toimivat liikennevalopaikkakunnilla. Kauempana sijaitsevat yksiköt liikkuvat harvemmin liikennevaloissa.

12 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 6 Selvitystyöhön liittyen pelastuslaitokset ovat arvioineet eri kaupunkien liikennevaloetuusjärjestelmiin tulevien pelastustoimen hälytysajoneuvojen määrän lähtöpaikoittain taulukon 2-2 mukaisiksi. Kaikkiaan Itä-Suomessa järjestelmän piiriin olisi tulossa pelastustoimen ajoneuvoa. Taulukko 2-2. Liikennevaloetuusjärjestelmän piiriin tulevat pelastustoimen yksiköt (paloautot) lähtöpaikoittain. Taulukko perustuu pelastuslaitosten tekemiin arvioihin. 2.4 Ensihoito Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Sairaanhoitopiirit järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun muulta palvelun tuottajalta. Itä-Suomessa on neljä sairaanhoitopiiriä (kuva 2-2): - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (Mikkelin ja Pieksämäen seutukunnat) - Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Savonlinnan seutukunta ilman Heinäveden kuntaa) - Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Pohjois-Karjalan maakunta ja Heinäveden kunta) - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (Pohjois-Savon maakunta). Itä-Suomen sairaanhoitopiirit ovat järjestäneet ensihoidon kuljetukset (ambulanssitoiminnan) eri tavoin. Tämän selvityksen kannalta on oleellista, kuka päättää ambulansseihin tarvittavien liikennevaloetuusjärjestelmään liittyvien ajoneuvolaitteiden hankinnasta ja vastaa niiden kustannuksista. Ajoneuvolaitteiden hankintavastuun suhteen tilanne on seuraava: - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun ja siihen liittyvät kuljetukset itse ja vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista. - Itä-Savon sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon ambulanssipalvelut pääosin yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitos vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista.

13 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 7 - Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon ambulanssipalvelut yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Heinäveden kunnassa Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitokset vastaavat ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista. - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun ja siihen liittyvät kuljetukset itse sekä osalla aluetta (Kuopio, Suonenjoki, Varkaus) yhteistoimintana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Sairaanhoitopiiri vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista koko alueen osalta. Kuva 2-2. Itä-Suomen sairaanhoitopiirien toimialueet. Ensihoidon lisäksi ambulanssit suorittavat siirtokuljetuksia eri terveydenhoitoyksiköiden välillä. Osa näistä kuljetuksista on kiireellisiä. Vuosittain esimerkiksi Pohjois-Savon alueella on noin ensihoitotehtävää eli lähes viisinkertainen määrä pelastustoimen hälytystehtäviin verrattuna.

14 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 8 Liikennevaloetuusjärjestelmän piiriin tulevat ambulanssit Itä-Suomessa on yhteensä noin 89 ambulanssia ensihoitotehtävissä (taulukko 2-3). Lisäksi alueella toimii joitakin yksityisiä palveluntuottajia, joiden ajoneuvot eivät sisälly em. kokonaismäärään. Osa ambulansseista on pääosin siirtokuljetustehtävissä. Taulukko 2-3. Itä-Suomen ensihoidon yksiköt (ambulanssit) lähtöpaikoittain. Taulukko perustuu sairaanhoitopiireistä ja pelastuslaitoksilta saatuihin tietoihin. Toisin kuin paloautot ambulanssit toimivat laajalla alueella ja myös syrjäisemmillä lähtöpaikoilla sijaitsevien ajoneuvojen kuljetukset suuntautuvat usein liikennevalopaikkakunnilla sijaitseviin sairaaloihin. Ambulansseilla on paloautoihin verrattuna huomattavasti enemmän hälytystehtäviä, jopa kymmenkertaisesti. Näin ollen ambulanssit kannattaa varustaa varsin kattavasti liikennevaloetuuksiin liittyvillä ajoneuvolaitteilla. Jos laitehankintoja joudutaan venyttämään useammalle vuodelle, kannattaa hankinnat aloittaa liikennevalopaikkakunnan kalustosta. Uuteen kalustoon ajoneuvolaite kannattaa hankkia heti.

15 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 9 3. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUSJÄR- JESTELYT 3.1 Oulun seudulla toteutettu järjestelmä Toimintaperiaate Oulun seudulla on kehitetty hälytysajoneuvojen satelliittipaikannukseen ja langattomaan tietoliikenteeseen perustuva liikennevaloetuusjärjestelmä. Järjestelmän toimintaperiaate käy ilmi kuvasta 3-1. Kuva 3-1. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteutus GPS-paikannuksen ja mobiilitiedonsiirron avulla. Lähde: Antti Mustaniemen diplomityö Hälytysajoneuvo paikantaa jatkuvasti sijaintinsa satelliittipaikannuksen (GPS) avulla (1). Hälytysajossa oleva ajoneuvo lähettää mobiilitiedonsiirrolla sekunnin välein sijaintitietonsa palvelintietokoneelle, kun etuudet ovat päällä (2). Kun ajoneuvo lähestyy liikennevaloja, palvelintietokoneella oleva ohjelma päättelee siihen määriteltyjen pyyntöalueiden perusteella liikennevalojen ohjaustarpeen ja lähettää ohjaussignaalin liikennevalojen ohjauskojeelle (3). Liikennevalokoje käynnistää liikennevaloissa pakkovihreän hälytysajoneuvojen kulkusuunnalle. Etuus poistetaan, kun hälytysajoneuvo saapuu risteysalueelle ja pyyntöalueella ei ole muita hälytysajoneuvoja. Järjestelmän toteuttajat ja laajuus Oulun seudun järjestelmän ovat vuosina hankkineet yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulu - Koillismaan pelastusliikelaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Järjestelmän hankinta on maksanut noin Järjestelmän toteutus on kilpailutettu, ja siihen on osallistunut useita yrityksiä. Toteutuksessa on käytetty yleisesti saatavilla olevia komponentteja. Järjestelmän teettäjillä on omistusoikeus järjestelmään lähdekoodeineen. Järjestelmän ylläpidosta vastaa Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Järjestelmän keskusohjelmisto sijaitsee Oulun tietotekniikkaliikelaitoksen palvelimella, johon on toteutettu tietoliikenneyhteydet hälytysajoneuvoista ja liikennevalojen ohjauskojeista. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011 ja se on osoittautunut hyvin toimivaksi. Vuonna 2014 tapahtuneen laajennuksen jälkeen järjestelmä on toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella käsittäen 201 liikennevaloliittymää ja 100 hälytysajoneuvoa (kuva 3-2).

16 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 10 Kuva 3-2. Vuonna 2014 Oulun seudulla kehitetty liikennevaloetuusjärjestelmä on käytössä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa käsittäen 201 liikennevaloristeystä ja 100 hälytysajoneuvoa Liikennevalojen toiminta Oulun seudulla liikennevaloetuusjärjestelmän piirissä ovat kaikki aktiivisessa hälytysajossa olevat ajoneuvot. Järjestelmä kattaa kaikki liikennevalot ja liikennevaloissa kaikki tulosuunnat. Liikennevaloissa kullekin tulosuunnalle on ohjelmistossa määritelty etuuspyyntöalue (kuva 3-3). Kun hälytysajoneuvo saapuu etuuspyyntöalueen sisälle, ohjausjärjestelmä käynnistää etuuden ajoneuvon tulosuunnalle. Hälytysajoneuvolle syttyy vihreä punaiseksi muutettavien opastinryhmien minimivihreän ja suoja-aikojen jälkeen. Tavoitteena on saada vihreä niin aikaisin, että tulosuunta ehditään tyhjentämään liikennevaloissa seisovista autoista hälytysajoneuvon edestä. Mikäli tulosuunta on jo vihreänä, sitä jatketaan. Kun hälytysajoneuvo saapuu liittymäalueelle, palaa valo-ohjaus jatkamaan normaalia ohjelmaansa. Ajoneuvosta lähetettävän suuntavilkkutiedon perusteella järjestelmä osaa ennakoida ajoneuvon kääntymisen, jolloin etuus käynnistetään risteävällä suunnalla olevissa liikennevaloissa. Kuva 3-3. Esimerkki liikennevalokohtaisista etuuspyyntöalueista Oulun katuverkolla.

17 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 11 Etuuksien saamisen ehtona on hälytysvilkkujen käyttö. Lisäksi hälytysajoon lähtiessä kuljettajan täytyy käynnistää etuudet ohjaamossa olevasta ohjauspaneelista, jonka valoista näkee järjestelmän tilatiedon Ajoneuvolaitteisto Ajoneuvolaitteisto koostuu ohjelmoitavasta 3G-modeemista, ulkoisesta antennista ja järjestelmän käyttöpaneelista. 3G -modeemi Ajoneuvoissa GPS-paikannus. Kaupallisen mobiiliverkon kautta tapahtuva tiedonsiirto on toteutettu Fältcom MIIPS Committo G+GPS-laitteella. Lisäksi ajoneuvojen katolle on asennettu yhdistelmäantenni parantamaan paikannustarkkuutta ja tietoliikenneyhteyttä. Modeemin tehtävä on kerätä satelliittipaikannuksen avulla tietoa ajoneuvon paikasta ja ajoneuvon väylästä tietoa suuntavilkkujen sen hetken tilasta. Modeemi välittää nämä tiedot palveluntarjoajan 3G-verkon avulla järjestelmän palvelimelle, jossa toimiva ohjelmisto vertaa ajoneuvon etenemistä ennalta määriteltyihin etuuspyyntöalueisiin. Käyttöpaneeli Järjestelmä edellyttää toimiakseen vain käynnistämisen käyttöpaneelista (kuva 3-4). Näin kuljettaja pystyy keskittymään pelkästään ajosuoritukseen. Automaattinen käynnistyminen ilman käyttäjältä vaadittavia toimia olisi toteutettavissa, mutta käyttäjältä kuitenkin haluttiin vaatia käynnistyspainikkeen painamista, jottei järjestelmän olemassaolo ja tarkoitus unohtuisi. Lisäksi tällä voidaan välttää turhien etuuksien käynnistyminen esimerkiksi liikennevaloristeysten lähellä olevissa kohteissa sekä hälytysvaloja testattaessa. Kuva 3-4. Ajoneuvoihin asennettava käyttöpaneeli. Etuudet kytkeytyvät automaattisesti pois päältä kuljettajan kytkiessä päälle käsijarrun tai vaihtaessa vaihteen P-asentoon. Tällä toiminnolla katkaistaan etuuspyyntö, mikäli ajoneuvo jää etuuspyyntöalueen sisälle esimerkiksi liikennevaloristeyksessä olevan pelastustehtävän vuoksi. Oulussa käytettävien ajoneuvolaitteiden veroton hinta on asennettuna ja ohjelmoituna noin Asennuksista on vastannut Signal Partners Oy. Tulevaisuudessa ajoneuvolaite on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä nykyaikaiseen hälytysajoneuvoon muutenkin sisältyviä laitteita, kuten ajoneuvotietokonetta, antenneja ja monikanavareititintä. Tämä vaatii kuitenkin kehitystyötä kansallisella tasolla.

18 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA Palvelinohjelmisto Oulun seudun järjestelmän ohjausohjelma sijaitsee Oulun tietotekniikkaliikelaitoksen virtuaalipalvelimella, joka toimii Windows 7 käyttöjärjestelmällä. Palvelin sisältää järjestelmän ohjaus- ja hallintasovellukset, Track Player historiatietojen esitysohjelmiston sekä HALI Video Client - liikennekameroiden ohjaussovelluksen. Palvelinohjelmistolla ylläpidetään liikennevaloetuuksien ajoneuvojen ja pyyntöalueiden tietokantaa. Alueita voi piirtää ja muokata karttakäyttöliittymässä. Ohjelmisto näyttää järjestelmään rekisteröityjen ajoneuvojen sijainnin ja tilan reaaliajassa. Track Player sovelluksella voi seurata lokitietoihin tallentuneita hälytysajojen historiatietoja, jotka helpottavat toiminnan seuraamista ja vikojen jäljittämistä. Lisäominaisuutena Oulun järjestelmässä on sovellus, joka ohjaa liikennevaloliittymissä olevien liikennekameroiden katselusuunnan hälytysajon tulosuunnalle ja poiskuittauksen yhteydessä liittymän suuntaan. Näin liikennekameran tallenteelle jää hälytysajon matka liittymän läpi. HALI-palvelinohjelmistolla hoidetaan vain hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksia. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet edellyttävät monipuolisempaa ohjauslogiikkaa, joka kannattaa ratkaista omalla ohjelmallaan. Hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmä edellyttää nopeaa tietoliikenneverkkoa, mitä voidaan hyödyntää myös joukkoliikenne-etuuksia toteutettaessa. Palvelinohjelmiston on toteuttanut Special Code Oy, jonka toimintaa jatkaa nykyään Elektro Arola Oy. Ohjelmiston kaikki omistusoikeudet ovat viranomaisilla, joten ohjelmiston jatkokehittämistyö ei ole sidoksissa aikaisempiin tekijöihin. Ohjelmisto käyttää nykyisin MapFactorin karttalisenssiä, jonka hinta määräytyy ajoneuvojen määrään perusteella Liikennevalojen muutostarpeet Etuusjärjestelmän liikennevalokojeiden tai ohjauslogiikoiden on oltava TCP/IP-protokollaa käyttävässä tietoliikenneverkossa, jolla tietoliikenteen viiveet saadaan minimoitua. Hitaat verkkoyhteydet, kuten LNET, GSM-data tai GPRS, tuovat ohjauksiin viivettä. Tulevaisuudessa kojeet tarvitsevat nopean tietoliikenneverkon muutenkin, koska uusimmat liikennevalokojeet (EC-2 ja ITC-2B) vaativat TCP/IP-verkon olemassaolon. Verkko voidaan rakentaa olemassa olevien kupariyhteyksien lisäksi valokuituyhteyksien tai mobiiliyhteyksien avulla. Oulussa suositaan kiinteitä yhteyksiä ja oman kaapeliverkon ulkopuolella käytetään DSL-liittymiä. Näin toteutettuun etäverkkoon voi yhdistää useita kaukana olevia kojeita, jos niiden kesken on kaapeliyhteys. Oulun järjestelmässä tietoliikenneverkko on toteutettu Actelis-tietoliikennelaitteilla, joita on oltava yksi jokaisessa verkkoon kytketyssä kojekaapissa. Samoja laitteita käyttävät mm. teleoperaattorit. Tietoliikenneyhteyden lisäksi liikennevalokojeen ohjaukseen tarvitaan Ylli-yleisliitäntäyksikkö, joka muuntaa TCP/IP-komennon I/O-komennoksi. Jos liikennevalokojeessa ei ole jo I/O-korttia, täytyy sellainen lisätä. Oulun tietoliikenneverkon toteutti Oulun Energia Urakointi Oy. Jos liikennevalokojeet ovat TCP/IP-keskusjärjestelmässä (Omnivue, Omnia, Centrafik tai RMS), voidaan liikennevalokojetta ohjata keskusjärjestelmän avulla. Tällöin ei tarvita Actelis- ja Ylli -laitteita eikä I/O-kortteja. Liikennevalojen kojeohjelmointiin on tehtävä määritykset, mitkä valo-ohjausryhmät ovat kunkin tulosuunnan etuudessa vihreänä. Ohjelmiin tehtävät muutokset voi suorittaa liikennevalojen omistaja, asiaan perehtynyt urakoitsija tai liikennevalojen laitetoimittaja. Oulun toteutuksessa liikennevalomuutoksia ohjelmoivat Livara Oy, Oulun Energia Urakointi Oy ja kojemuutosten yhteydessä Peek Traffic Oy (nykyinen Imtech Traffic & Infra Oy) Oulun seudun järjestelmän kehitysnäkymät Oulussa käytettyä menetelmää on esitetty kehitettäväksi kansallisesti siten, että hyödynnetään jo olemassa olevia laitteita sekä ajoneuvojen että liikennevalojen osalta. Tämä mahdollistaa etuuksien toteuttamisen äärimmäisen kustannustehokkaasti kaikkiin hälytysajonevoihin ja liikennevaloihin koko valtakunnan laajuisesti ilman erikseen hankittavia laitteita.

19 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 13 Ajoneuvojen osalta kyse on ohjelmistopäivityksestä ja liikennevalojen osalta ohjelmistorajapinnasta. Yksi korkean turvallisuustason palvelin riittää ohjaamaan etuuksia koko maassa. Kaupunkiseudut voivat liittyä järjestelmään omassa aikataulussaan ja valtaosan työstä voi tehdä myös paikallisesti. Etuuksien käyttöönotto tehdään vakioiduksi ja mahdollisimman helpoksi. Oulun seudun tilaajat luovuttavat konseptin ja siihen liittyvät lähdekoodit avoimen järjestelmän pohjaksi. Järjestelmälle on tarpeen löytää kotipesä valtionhallinnosta sekä perustaa ohjausryhmä etuuksia käyttävistä tahoista. Järjestelmän ylläpidon ja jatkokehityksen kustannukset katetaan vuotuisilla käyttömaksuilla, jotka toimijoiden määrän vuoksi eivät pääse nousemaan kovin suuriksi yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Parhaillaan (loppuvuosi 2014) on käynnissä hankesuunnittelu kaksivuotisesta kansallisesta hankkeesta, jossa luodaan toiminnalle pohja sekä pilotoidaan etuuksia neljässä kaupungissa. Hanketta on tarkoitus jatkaa monivuotisella EU-hankkeella, jossa konseptia pilotoidaan useassa maassa ja erikokoisissa kaupungeissa. Kuva 3-5. Idea kansallisesta avoimeen ohjelmistoon ja rajapintoihin perustuvasta järjestelmästä. 3.2 Muut järjestelmävaihtoehdot Itä-Suomessa toteutettavaa liikennevaloetuusjärjestelmää varten on Oulun seudun järjestelmän lisäksi selvitetty, onko muualta saatavissa vastaavan tapaista uuteen tekniikkaan perustuvaa järjestelmää. Sitä varten on käyty läpi - muissa Suomen kaupungeissa käytössä olevia etuusjärjestelmiä - pyritty selvittämään, onko eri palveluntuottajilla valmiuksia toimittaa tällaista järjestelmää Muualla Suomessa toteutetut etuusjärjestelmät Antti Mustaniemen diplomityössä v on tarkasteltu hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmien toteutuksia maailmalla ja Suomessa. Diplomityössä asiaa on käsitelty tässä esitettyä laajemmin. Satelliittipaikannukseen perustuvat etuusjärjestelmät ovat maailmanlaajuisestikin vielä harvinaisia. Useimmat käytössä olevat järjestelmät perustuvat yksinkertaisemmilla tekniikoilla toteutettuihin ratkaisuihin, kuten ilmaisinsilmukoin, optisella tai radiotunnistuksella toteutettuun tunnis-

20 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 14 tukseen. Suomessa on toteutettu automaattisia etuusjärjestelmiä Oulun lisäksi Lahdessa ja Tampereella. Radiolähettimiin perustuvia Lahden ja Tampereen järjestelmiä on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Tampereen ja Lahden järjestelmät poistuvat käytöstä, kun kaupungit luopuvat Lnetin käyttöön perustuvista vanhoista keskusjärjestelmistään. Tampere selvittää parhaillaan uuden järjestelmän hankkimista ja Oulun järjestelmän monistaminen on katsottu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Selvityksen tuloksena on todettavissa, että Oulun seudun järjestelmä on ensimmäinen Suomessa uudella tekniikalla toteutettu järjestelmä eikä muita valmiita vaihtoehtoja ole tarjolla Liikennevalotoimittajien tai muiden palveluntuottajien mahdollisuudet toteuttaa etuusjärjestelmä Valmiiksi tuotteistuja Itä-Suomen kaupunkeihin soveltuvia hälytysajoneuvojen satelliittipaikannukseen perustuvia liikennevaloetuusjärjestelmiä ei ole Suomessa saatavilla eikä sellaisia ole tiedossa muualtakaan maailmalta. Mahdollinen Itä-Suomeen hankittava järjestelmä pitäisi saada ensisijaisesti kokonaistoimituksena, jossa ohjausohjelmisto voisi sijaita palveluntuottajan palvelimella ja jonka ylläpito voisi jäädä palveluntuottajan tehtäväksi. Etuusjärjestelmän hankinta tilaajan hallinnassa osakilpailutuksin Oulun seudun tapaan on hankintatavaltaan työläs ratkaisu. Selvitystyön kuluessa ei mukana olevien kaupunkien taholta ole ilmennyt halukkuutta tällaisen hankintatavan vetäjäkaupungiksi. Liikennevalojärjestelmätoimittajilla arvioidaan oleva parhaat valmiudet tuotteistetun kokonaisratkaisun kehittäjäksi ja toteuttajaksi. Osajärjestelmien toimittajia esimerkiksi ajoneuvolaitteiden osalta varmaan löytyy muitakin. Selvitystyöhön liittyen on käyty keskusteluja liikennevalotoimittaja Swarco Oy:n kanssa heidän valmiuksistaan järjestelmätoimittajaksi. Swarco on tuonut markkinoille joukkoliikenteen liikennevaloetuusjärjestelmän, jossa ajoneuvopäätteenä toimii matkapuhelin. Järjestelmän ohjelmisto toimii palvelimella, jonka välityksellä liikennevalokojeita ohjataan. Järjestelmän toiminta perustuu päätelaitteen lähettämään paikkatietoon, jonka perusteella ohjelmisto määrittelee etuuspyynnön. Toistaiseksi järjestelmän ainoa toteutus löytyy Hyvinkäältä, jossa sen avulla on toteutettu joukkoliikenne-etuusjärjestelmä, joka kattaa neljä valo-ohjattua liittymää. Järjestelmää tullaan laajentamaan tulevaisuudessa kattamaan myös kaupungin muita liittymiä. Järjestelmän toiminta perustuu Oulun tapaan etuusalueisiin, joille saapuessaan etuusjärjestelmään kirjattu ajoneuvo laukaisee halutun kaltaisen etuuden ohjauskojeella. Vastaavasti etuus kuitataan pois kun ajoneuvo poistuu pyyntöalueelta. Ohjelmisto toimii palveluntuottajan palvelimella, joten se ei vaadi tilaajalta palvelinjärjestelyjä. Eroavaisuudet Oulun hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmän toteutukseen: Toistaiseksi on toteutettu vain joukkoliikenne-etuuksia Ei sovellu sellaisenaan pakkoetuustoteutukseen Toteutukseen tarvittava kalusto vähäisempi Ajoneuvolaitteena toimii älypuhelin Ei hyödynnä vilkku-, vaihde- tai hälytysvalojen käyttötietoa Etuustoiminto koko ajan päällä, pyytää etuuden aina liikennevalojen lähellä Ei huomioi ajoneuvon kääntymistä Tietoliikenne- ja GPS-yhteyden laatu huonompi (ajoneuvon sisällä olevan puhelimen antenneilla) Liikennevalokojeen ohjaus Omnivue-keskusjärjestelmän etäohjauksena Toimii palvelumallilla, jossa palvelusta maksetaan vuosittaista lisenssimaksua Tähän sisältyy tulevat päivitykset joiden myötä mahdollisesti myös uusia ominaisuuksia Hälytysajoneuvojen etuuksien toteuttaminen edellyttäisi järjestelmän muokkaamista ja parametrien uudelleen määrityksiä. Toimittajan mukaan hälytysajoneuvojen etuudet on kuitenkin toteutettavissa järjestelmän avulla.

21 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 15 Swarco on valmis jatkamaan keskusteluja järjestelmän toteuttamiseksi Itä-Suomen kaupunkeihin. Järjestelmän etuna saattaisi olla mahdollisuus toteuttaa hälytysajoneuvojen ja joukkoliikenteen etuudet saman palveluntuottajan toimesta. Yritys toimii jo usean Itä-Suomen kaupungin liikennevalotoimittajana, mikä helpottaa järjestelmän toteuttamista. Huonoja puolia on se, että järjestelmän mukauttaminen hälytysajoneuvoille soveltuvaksi vaatii kehitystyötä, mikä tuo hankintaan epävarmuutta. Tärkeä näkökohta on tavoite valtakunnallisen yhdenmukaisen hälytysajoneuvoja palvelevan järjestelmän toteuttamiseksi. Tässä suhteessa muilta palveluntuottajilta hankittava järjestelmä on hankala.

22 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA ETUUSJÄRJESTELMÄN PERUSRATKAISU ITÄ- SUOMESSA 4.1 Ratkaisuvaihtoehdot Ratkaisuvaihtoehtoja siitä, kuinka hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmä voitaisiin Itä-Suomessa toteuttaa, on useita: - liittyminen kaupunkikohtaisesti Oulun seudun järjestelmään tai sen jatkokehityksen tuloksena mahdollisesti syntyvään valtakunnalliseen järjestelmään - toteutetaan Itä-Suomessa yhteinen ratkaisu, johon kaupungit liittyvät - hankitaan kaupunkikohtaisesti oma liikennevalojen etuusjärjestelmä. Selvitystyön kuluessa on käynyt selväksi, että ensisijainen etenemistapa on liittyminen Oulun seudulla toteutettuun järjestelmään. Seuraavassa on kuitenkin käyty läpi erivaihtoehdot, arvioitu niiden toteuttamismahdollisuuksia sekä hyviä ja huonoja puolia. 4.2 Liittyminen kaupunkikohtaisesti Oulun seudun järjestelmään (suositeltava vaihtoehto) Oulun seudulla toteutettu ratkaisu on käytännössä osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Alun perin Oulun seutua palveleva järjestelmä on sittemmin onnistuneesti laajennettu Raaheen, Ylivieskaan, Kuusamoon, Kajaaniin, Sotkamoon ja Kuhmoon. Itä-Suomen kaupunkien liittyminen nykyiseen järjestelmään on teknisesti ja järjestelmän kapasiteetin puolesta täysiin mahdollista. Internet-teknologiat mahdollistavat sen, että palvelimen ja ohjausohjelmiston sijainnilla ei ole merkitystä. Vaikka järjestelmää on laajennettu noin 200 liikennevaloristeystä ja 100 hälytysajoneuvoa kattavaksi, uusia risteyksiä ja hälytysajoneuvoja voidaan hyvin lisätä järjestelmään ilman, että sen toimivuus huononee. Kun kysymyksessä on käytössä oleva järjestelmä, jolla on toimiva ylläpito-organisaatio, järjestelmään liittyminen helppoa eikä vaadi liittyviltä organisaatioilta ohjausjärjestelmän hankintaan tai ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Toisaalta Oulun järjestelmän laajentaminen tuo etuja myös siinä nykyisin oleville, koska järjestelmän laajentuessa sen vaatima ylläpitotyö ei lisäänny samassa suhteessa ja uusien organisaatioiden mukaantulo pienentää ylläpidon maksuosuuksia. Liikennevaloetuusjärjestelmän perustajaorganisaatiot Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat tehneet kehittämisinvestoinnin. Ne omistavat täydet oikeudet kehitettyyn järjestelmään. Julkisorganisaatioina perustajajäsenillä ei ole kaupallisia intressejä järjestelmän suhteen. Selvitystyön kuluessa käytyjen alustavien keskustelujen perusteella järjestelmään mukaan pääsy ei edellytä erityistä liittymismaksua, mutta liittymisestä aiheutuvat kulut on tarpeen korvata. Merkittäviä Oulun järjestelmään liittymistä puoltavia näkökohtia ovat yhtenäisestä ratkaisusta ja sen kehittämisnäkymistä saatavat synergiaedut. Yksi yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa sen, että mikä tahansa hälytysajoneuvo saa liikennevaloetuudet kaikissa järjestelmän piiriin kuuluvissa liikennevaloissa. Erityisesti ambulanssit liikkuvat hälytystehtävissä laajoilla alueilla, jotka tulevien SOTE-ratkaisujen myötä saattavat edelleen laajentua. Kehitysvisiona on, että Oulun seudun järjestelmä voisi tulevaisuudessa laajentua valtakunnalliseksi järjestelmäksi. Mahdollinen poliisin mukaan tulo edellyttänee tällaista ratkaisua. Itä-Suomen kaupunkien mukaan tulo edistää osaltaan tällaista kehityskulkua. 4.3 Itä-Suomen yhteinen järjestelmä tai kaupunkikohtaiset järjestelmät Kun selvitystä käynnistettäessä ei ollut varmaa, onnistuuko ensisijaiseksi ratkaisuksi osoittautunut Oulun seudun järjestelmään liittyminen, on selvitetty muina vaihtoehtoina joko järjestelmän toteuttamista Itä-Suomen yhteisenä järjestelmänä tai järjestelmien toteuttamista kaupunkikohtaisina. Selvitystä teettävät kaupungit ovat halunneet, että myös muut vaihtoehdot kuin Oulussa toteutettu järjestelmä selvitetään.

23 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 17 Vaihtoehtoisina ratkaisuina tulisivat kysymykseen: - Hankitaan tai toteutetaan vastaavanlainen liikennevalojen etuusjärjestelmä kuin Oulun seudulla. - Hankitaan joltakin palveluntuottajalta vastaavanlainen järjestelmä. Kummassakin vaihtoehdossa järjestelmä voidaan toteuttaa Itä-Suomen yhteisjärjestelmänä, joidenkin kaupunkien yhteisenä ratkaisuna tai kaupunkikohtaisina ratkaisuina. Oulun seudun viranomaiset omistavat täydet oikeudet toteutettuun järjestelmään, sen yhteydessä laadittuihin ohjelmiin ja mahdollisiin kehitysversioihin. Oulun seudun järjestelmäratkaisu olisi todennäköisesti saatavissa Itä-Suomessa mahdollisesti toteutettavien järjestelmien pohjaksi. Luovutusehtoja ei kuitenkaan ole sen tarkemmin selvitetty, kun työn kuluessa kävi ilmeiseksi, että järjestelmän monistamisen lisäksi on myös mahdollista liittyä mukaan Oulun seudun valmiiseen järjestelmään. Yksi vaihtoehto on, että Itä-Suomeen hankittaisiin vastaavanlainen järjestelmä joltakin palvelutuottajalta. Työn kuluessa tällaista vaihtoehtoa on selvitetty ennakkoarvioiden mukaan potentiaalisimmalta palveluntuottajalta liikennevalotoimittaja Swarco Oy:ltä. Swarcolla tai muilla suomalaisilla toimittajilla ei ole valmiina GPS-paikannukseen perustuvaa hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmää. Alustavien selvitysten mukaan esimerkiksi Swarco olisi valmis toteuttamaan tällaisen järjestelmän joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia varten laatimansa järjestelmän pohjalta. Tällaisen järjestelmän sisältöä ja soveltuvuutta on tarkemmin arvioitu kohdassa Sekä Itä-Suomen yhteisen että erityisesti kaupunkikohtaisten järjestelmien ongelmana on, ettei kaupungeilla ole juurikaan valmiuksia henkilöresurssien tai rahoituksen kannalta omien järjestelmien toteuttamiseen. Itä-Suomen kaupungeissa liikennevaloasiat ovat jonkun tai joidenkin henkilöiden osatehtävänä. Itä-Suomen yhteinen järjestelmä edellyttäisi, että joku kaupunki ottaisi asiassa vetovastuun. Alustavien keskustelujen perusteella halukkuutta tai valmiutta tällaiseen vetovastuuseen ei kuitenkaan löytynyt. Järjestelmän hankinta ja ylläpito kannattaisi hankkia kokonaisratkaisuna, jolloin järjestelmän ylläpito jäisi sen toteuttavalle palveluntuottajalle. Sekä yhteisen että kaupunkikohtaisten järjestelmien hankinta edellyttävät melkoista työpanosta. Koska hankinta pitäisi kilpailuttaa, järjestelmän vaatimusmäärittely pitäisi tehdä riittävällä tarkkuudella. Vaikka Oulun seudun vaatimusmäärittelyt saataisiin pohjaksi, määrittelyjen kokoaminen vaatii työtä ja näkemystä hankinnan sisällöstä. Yhteenvetona voidaan todeta, että oman järjestelmän toteuttaminen joko yhteisesti Itä-Suomeen tai kaupunkikohtaisesti on selvästi hankalampi, työläämpi, kalliimpi ja epävarmempi vaihtoehto kuin liittyminen Oulun seudun valmiiseen järjestelmään. 4.4 Hankintamenettelyt hankintalain kannalta Järjestelmän hankinta Julkisista hankinnoista säädetyn lain mukaan valtion ja kuntien sekä muiden hankintayksiköiden, kuten pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin, on kilpailutettava kynnysarvon ylittävät hankintansa. Kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksissa on Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan kokonaisarvoa ilman arvonlisäveroa. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän hinta ylittää Oulun seudulla toteutetun järjestelmän hinnaksi on tullut noin , mutta seuraavan vastaavanlaisen järjestelmän hinta jää luultavasti selvästi alhaisemmaksi. Mahdollisen Itä-Suomen yhteisen järjestelmän tai kaupunkikohtaisten järjestelmien hankinta tulee hankintalain mukaan kilpailuttaa. Vaikka yhteinen järjestelmä hankittaisiin usean kaupungin toimesta yhteishankintana esim. hankintarenkaana, on ennakoidun kynnysarvon laskennassa otettava huomioon kaikkien hankintamenettelyyn osallistuvien hankintayksiköiden sopimuskokonaisuuksien arvo. Eli myös tällainen yhteishankinta on tarpeen kilpailuttaa. Hankinta tulee kilpailuttaa EU:n laajuisena, mikäli kokonaishankinnan EU-kynnysarvo ylittyy. Sitä vastoin hälytysajoneuvoissa tarvittavien ajoneuvolaitteiden hankintaa tai yksittäisiin liikennevaloihin tehtäviä muutostöitä voidaan tarkastella omina hankintoinaan. Kilpailuttaminen on tarpeen, mikäli hankittavien ajoneuvolaitteiden yhteissumma ylittää Vastaavasti mikäli

24 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA 18 yksittäisen kaupungin liikennevalojen muutostöiden tai tarvittavien kaapelointien tai muiden tiedonsiirtokanavien hankinnan yhteissumma ylittää , niiden kilpailuttaminen on tarpeen. Hankintoja on mahdollista jaotella pienempiin osakokonaisuuksiin tai useammalle vuodelle. Kuitenkin on syytä ottaa huomioon ns. pilkkomiskielto eli hankintoja ei saa keinotekoisesti pilkkoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi kilpailuttamisvelvoitteen välttämiseksi. Liittyminen valmiiseen liikennevaloetuusjärjestelmään Vaihtoehto, jossa kunta, pelastuslaitos tai sairaanhoitopiiri liittyy sitoumuksella valmiiseen Oulun seudulla toteutettuun järjestelmään, ei ole hankintalain tarkoittama hankinta. Liittyminen toteutetaan liittymissopimuksella/yhteistyösopimuksella, jossa sitoudutaan yhteistyön ehtoihin ja liikennevalojärjestelmän ylläpitämiseen liittyviin kustannuksiin ja investointiperiaatteisiin. Mahdolliset tulevat kilpailutukset hoidetaan jatkossa keskitetysti uuden yhteistyöorganisaation kautta. Järjestelmään liittymisestä ei todennäköisesti tule mitään liittymismaksua, mutta sitoumuksen perusteella jaetaan järjestelmään liittymisestä aiheutuvat kulut ja ylläpitokustannukset eri osapuolille. Mikäli liittymissitoumus tulkitaan hankintalain mukaiseksi pitkäaikaiseksi hankintasopimukseksi, sen kynnysarvona on huomioitava enimmillään neljän vuoden arvo. Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48 eli siis neljän vuoden aikana maksettavia maksuja ja korvauksia. Kun vuotuiset keskusjärjestelmän vuotuiset ylläpitokustannukset ovat nykyisin noin /vuosi, yksittäisen kunnan, ELY-keskuksen, pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin osuus neljältä vuodelta laskettuna summana jää selvästi alle kynnysarvon , joten sitoumusta ei tällaisellakaan hankintatulkinnalla ole tarpeen kilpailuttaa. Ajoneuvolaitehankinnat tai liikennevalojen muutostyöt kuuluvat hankintalain piiriin ja on tarpeen kilpailuttaa, mikäli hankinnan kynnysarvo ylittyy. Käytännössä Oulun järjestelmään liittyminen tarkoittaisi osapuolilta 2-3 erillisen tilauspäätöksen tekemistä. Tilauksia tulisi tehdä keskusjärjestelmään tietoliikenne- ja ohjelmistomuutoksista, etuusalueiden suunnittelusta, liikennevalojen ohjelmoinnista ja tietoliikenteestä sekä ajoneuvolaitteista ja -asennuksista. Lisäksi kustannuksia tulee etuuksien testaamisesta ja käyttöönotosta.

25 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMI- NEN Seuraavassa on kuvattu hälytysajoneuvojen liikennevalojärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpidekuvauksen lähtökohtana on liittyminen Oulun seudun järjestelmään. Liikennevaloihin tehtävät muutokset ovat periaatteessa samankaltaisia valittavasta järjestelmästä riippumatta. Ajoneuvolaitteet ja erityisesti palvelinjärjestelmä ovat erilaisia mahdollisissa muissa järjestelmäratkaisuissa. Järjestelmän kannalta on oleellista, että järjestelmää toteutetaan kaupunkikohtaisesti eri osapuolten yhdessä sovitussa aikataulussa. Ajoneuvolaitteista ei ole hyötyä, jos liikennevalot eivät ole etuusjärjestelmän edellyttämässä valmiudessa. Toisaalta muutoksia liikennevaloissa ei kannata tehdä, elleivät hälytysajoneuvot pysty järjestelmää hyödyntämään. 5.1 Ajoneuvolaitteiden hankinta Oulun seudun järjestelmään ajoneuvolaitteet on toimittanut kilpailutuksen perusteella Signal Partners Oy. Uusien laitteiden hankinta on kuitenkin syytä kilpailuttaa uudelleen. Hankinta kannattanee tehdä pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien yhteishankintana, jolloin hintaa voidaan saada alemmaksi. Tavoitteena on käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään liikennevaloetuusjärjestelmässä tarvittavien lisävarusteiden ja tietoliikenneyhteyksien kytkeminen muihin hälytysajoneuvolaitteisiin. Tämän työn tulokset saataneen hyödynnettyä ainakin uusissa hälytysajoneuvoissa. 5.2 Liikennevaloihin tehtävät muutokset Liikennevalokojeisiin tehtävät muutokset vaihtelevat kaupungeittain käytössä olevasta tietoliikenneverkosta ja keskusjärjestelmästä riippuen. Jos kaupungissa on TCP/IP-tietoliikenneverkko ja uusia kojeita, laitehankinnat ovat vähäisiä. Vanhemmat verkkoratkaisut ja kojeet täytyy varustaa tarvittaessa Actelis-tietoliikennelaitteella, Ylli-yleisliitäntäyksiköllä ja I/O-kortilla. Kojeisiin, jotka on jo varustettu I/O-korteilla, ei niitä tarvitse lisätä. Kuvassa 5-1 on esitetty tietoliikennelaitteiden hankintatarpeet kaikille kojetyypeille. Joensuussa ja Mikkelissä LNET-verkossa oleviin kojeisiin tarvittavat laitteet voi korvata sillä, että keskusjärjestelmä uusitaan TCP/IP-pohjaiseksi. Osa laitehankinnoista voidaan jättää pois kojeuusinnoilla tai päivittämisellä. Liikennevalojen ohjelmistorajapintojen käyttö sekä eri kaupunkien tietoliikenneverkkoon yhdistäminen vaativat kehitystyötä Oulun järjestelmässä ja siitä koituu myös jonkin verran kustannuksia. Kojeiden liittäminen järjestelmään voidaan ajoittaa useammalle vuodelle, jos investointi on suuri. Toteutus kannattaa aloittaa hälytysajoneuvojen pääreittien liittymistä ja edetä vähemmän käytettyihin liittymiin. Kaikki liittymät ja kaikki tulosuunnat, myös ilman ajoneuvoliikenteen ilmaisimia olevat, kannattaa ottaa järjestelmään mukaan. Toteutus alkaa pyyntöalueiden suunnittelusta ja kojeohjelmoinnin etuusryhmien määrittelystä. Kustannukset tarkentuvat tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liikennevalojen muutosten ja etuuspyyntöalueiden suunnittelutyön voi suorittaa liikennevalokonsultti yhteistyössä ohjelmoijan kanssa. Ohjelmiin tehtävät muutokset voi suorittaa asiaan perehtynyt tilaaja, urakoitsija tai liikennevalojen laitetoimittaja. Tietoliikenneverkon suunnittelun ja toteutuksen voi tehdä liikennevalotoimittaja, -urakoitsija tai muu verkkoihin erikoistunut yritys.