VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO. Sivut

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry. Vuosikertomus 2016

2 VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO Metsätalous ja puumarkkinat Puheenjohtajan katsaus 4 Yleistiedot Päijät-Hämeen yksityismetsistä 5 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yleistiedot 6 Puukaupallinen toiminta 7 Puunkorjuupalvelut 8 Metsänhoitopalvelut 9 Tiet ja ojat 10 Tuhot ja KEMERA 10 Metsäsuunnittelu- ja arviointi 11 Metsäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistönvälitys 11 Hanketoiminta 12 Koulutus-, neuvonta- ja tiedotuspalvelut 12 Hallinto ja kokousedustajat 13 Henkilöstö 14 Talous 15 Tase 17 Tuloslaskelma 18 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 19 Tilintarkastuskertomus 20 Hallinnon tarkastuskertomus 22 Menneet kuvin 23 Sivut MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/13 2

3 METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT SUOMESSA 2016 Puupohjaisten tuotteiden vienti kehittyi suotuisasti Talouskasvu Suomessa oli vuonna 2016 edelleen vaatimatonta. Euroalueen takeltelu jatkui heijastuen myös Suomeen. Talousnäkymiä heikensi edelleen poliittinen epävarmuus monissa Euroopan maissa sekä myös Euroopan ulkopuolella. Brexitin ja USA:n presidenttivaalituloksen vaikutukset jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi. Euron heikentyminen dollariin nähden tuki osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Matala korkotaso tuki yksityistä kulutusta ja investointeja. Rakentamisen kasvu kotimaassa keskittyi pääkaupunkiseudulle. Puun käytön kannalta keskeinen pientalomarkkina kehittyi vaatimattomasti. Suomessa toimivan metsäteollisuuden markkinatilanne jatkui yleistalouden kehitystä suotuisammin. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen vientituloista vahvistui. Hyvin myönteinen ilmapiiri kotimaisen puun käyttöä lisäävien investointisuunnitelmien ympärillä jatkui. Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä supistui edelleen. Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi vuonna Kartonkia tuotettiin uusien investointien vauhdittamana 9 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sellua tuotettiin 5 % enemmän kuin edellisvuonna eli 7,5 milj. tonnia. Selluteollisuudessa kapasiteetti oli käytännössä täyskäytössä. Sahatavaran tuotanto kasvoi 7 % ja oli 11,4 milj. m3. Vaneria tuotettiin noin prosentin ja painopapereita 6 % edellisvuotta vähemmän. Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus säilyi kokonaisuutena hyvänä, puutuoteteollisuuden osalta selvästi heikompana. Paperin vientimäärä supistui 7 %, mutta keskimääräinen vientihinta ei muuttunut edellisvuodesta. Kartongin vientihinta laski neljä prosenttia vuodesta Kartongin vientimäärä sen sijaan kasvoi investointien myötä 9 %, ja vientimäärä nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Sellun keskimääräinen vientihinta laski reilun kymmenyksen, mutta sellun vientimäärä kasvoi reilulla kymmenyksellä. Sahatavaraa vietiin Suomesta vuonna 2016 enemmän kuin koskaan eli noin 9 milj. m3. Vientimäärä kasvoi yli kymmenyksen vuodesta Sahatavaran keskimääräinen vientihinta kuitenkin laski neljä prosenttia. Sahatavaran viennissä Kiinan osuus kasvoi edelleen erittäin myönteisesti. Vanerin vientimäärä supistui neljä prosenttia, keskimääräinen vientihinta puolestaan säilyi samana kuin vuotta aiemmin. Puukaupassa selvä kasvu ja hakkuissa hätyyteltiin ennätystä Metsäteollisuuden tuotantomäärien perusteella puun käyttö v kasvoi kokonaisuudessaan kolme prosentti eli pari milj. m3 edellisvuodesta reiluun 66 milj. kuutiometriin. Puukauppa kävi koko vuoden selvästi edellisvuotta vilkkaammin. Tukkipuun kysyntä oli kuitupuuta parempaa. Yksityismetsien puukauppamäärä oli kaikkiaan 40,9 milj. m3. Se oli 24 % enemmän kuin v Vuoden 2016 puukauppamäärä vastaa noin 53 milj. m3 hakkuumäärää yksityismetsistä. Pystykauppojen osuus puukaupasta oli noin 83 %. Sekä tukin että kuidun myynnit yksityismetsistä kasvoivat 24 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2016 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan 57,7 (v ,4) milj. m3. Ennakkoarvion mukaan hakkuut kasvoivat siten 7 %. Vuoden 2015 markkinahakkuumäärä tarkentui lopullisessa tilastossa 58,5 milj. m3, joten hyvin todennäköisesti kotimaista puuta korjattiin viime vuonna ensimmäisen kerran yli 60 milj. kuutiota. Tukin hakkuut kasvoivat neljä ja kuidun hakkuut kahdeksan prosenttia vuodesta Tukkia hakattiin käyttöä vastaava määrä, mutta kuitua hakattiin käytön kasvua enemmän, joten massaja paperiteollisuudessa kaadetun puun varastot kasvoivat edellisvuodesta. Puukaupan ja markkinahakkuiden erotuksena metsäteollisuuden pystyvarastot yksityismetsissä vuoden 2016 neljä miljoonaa m3 isommat kuin vuotta aiemmin. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan 47 milj. m3, eli noin 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hankintahakkuiden määrä kasvoi ennakkoarvion mukaan reilun prosentin vuodesta 2015, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli viime vuonna 16 %. Vuoden 2016 markkinahakkuista oli ennakkoarvion perusteella tukkipuuta 24,8 ja kuitupuuta 32,9 milj. m3. Energiapuun käyttö lämpölaitoksissa laski ennakkoarvion mukaan noin 7,5 milj. m3 eli kuutisen prosenttia vuodesta Energiapuun markkinatilanne jatkui koko viime vuoden ajan hyvin heikkona. Puun hintakehitys jatkui vakaana Vuonna 2016 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa ja muutosprosentit edellisvuoteen verrattuna olivat seuraavat: mäntytukki 53,3 /m3 (-2,1%), kuusitukki 55,3 /m3 (+1,6%), koivutukki 41,5/ /m3 (-1,1%), mäntykuitu 15,5 /m3 (-0,4%), kuusikuitu 17,3 /m3 (+1,9%) ja koivukuitu 15,2 /m3 (-1,5%). Vuonna 2016 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli sama kuin vuotta aiemmin. Puuraaka-aineen tuonti kasvoi maltillisesti Ulkomaankauppatilastojen perusteella raakapuun tuonti kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta. Venäjän osuus puun tuonnista oli 84 %. Marraskuun loppuun mennessä raakapuuta oli tuotu 8,6 milj. m3. Havupuun osuus tuonnista oli noin 1,6 milj. m3 ja lehtipuun noin 4,7 milj. m3. Sahahaketta lähinnä sellun tekoa varten tuotiin noin 2,3 milj. m3. Raakapuun vienti väheni hieman ja oli noin 1,1 milj. m3. Kuitupuun osalta Itämeren ympäristössä oli ylitarjontaa. Metsätalouden kannattavuus parani hakkuiden kasvun myötä Yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvoivat ennen kaikkea yksityismetsien markkinahakkuiden kasvun myötä kokonaisuudessaan noin 7 % edellisvuodesta, ja olivat reilut 1,8 miljardia euroa. Luke arvioi yksityismetsien puuntuotannon kokonaisinvestointien olleen 195 milj. Tästä metsänomistajien omarahoitusosuus oli arviolta 130 milj.. Yksityismetsätalouden kokonaiskustannusten osuus bruttokantorahatuloista oli Luken arvion perusteella noin 16 %. Julkisen tuen osuus yksityismetsätalouden bruttokustannuksista oli Luken arvion mukaan vajaa viidennes. Yksityismetsätalouden nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli ennakkoarvion mukaan keskimäärin 124 euroa metsämaahehtaaria kohti. Metsätalouden kannattavuus parani. Metsänhoitoon investointiin edellisvuosien tapaan, metsäteiden rakentaminen väheni Taimikon- ja nuorten metsien hoidon kokonaismäärä yksityismetsissä oli arviolta ha. Tämä oli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Metsänviljelyala (kylvö + istutus) oli ennakkotietojen mukaan noin ha. Metsänlannoitusta yksityismetsissä tehtiin suunnilleen ha. Kunnostusojitusta tehtiin noin km. Uusia metsäautoteitä rakennettiin ja perusparannettiin vain noin 600 kilometriä. Tämä oli vain kolmannes vuoden 2015 metsäteiden rakentamismäärästä. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö, MTK metsälinja 3

4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2016 Ennätys ja ennätys Olen useamman kerran kirjoitellut ennätyksistä, se kun on jotenkin herkullinen ja helppo tapa lähestyä asioita. Ennätyksiä listaamalla saa myös loistavan kuvan menestymisestä. Hallintopäällikkö Seppo Sorjonen kirjoitti tuloslaskelman saatteeksi: Taisi tulla kaikkien aikojen ennätys: budjetoitu tulos oli , ja toteutunut tulos ,- Yllättävän lähelle se nyt osuikin. Minulle vuoden 2016 talouden kulun hallitseminen tuntui erittäin raskaalta ja työläältä. Satoja kertoja mieleeni nousivat ajatukset: Miten hemmetti tämä taas meni näin? Miten suunnan voisi kääntää? Nyt taas tuli tällainen odottamaton yllätys! Talouden vuosittainen kulku muistuttaa usein vuoristorataa, ja siitä syystä tuo sadankahdeksantoistatuhannen euron tulos hymyilyttääkin. Mainiota on myös, että budjettiarvio osui noin hyvin kohdalleen tänä vuonna. Aina on muistettava, ettei metsänhoitoyhdistys ole voittoa tavoitteleva yhteisö. Henkilöstön puurtaminen hyvän tuloksen saavuttamiseksi on nöyrän kiitoksen arvoista. Hallituksessa annetaan täysi tuki ammattitaitojen ylläpitämiseen, kehittämiseen, ja uuden oppimiseen. Kehitys etenee siihen tahtiin, että uusien asioiden ja tekniikoiden haltuun ottaminen on edellytys yhdistyksen menestykseen myös tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen kehitystä suunnataan tulevaisuudessa entistä enemmän metsänomistajien tarpeiden mukaiseksi, ja ennakoimaan tietysti tuleviakin haasteita. Sukupolvenvaihdokset ja siihen liittyvät erilaiset toimet ovat yksi tärkeimpiä kehityksen alla olevia palveluja. Esimerkiksi uusia metsätiloja liitettäessä Yhteismetsä Päijät-Hämeeseen, voivat yhdistyksen metsäasiantuntijat opastaen ja neuvoen helpottaa sukupolvenvaihdoksen etenemistä. Tämä vain yhtenä mahdollisuutena ja esimerkkinä monista. Lopuksi: Hyvä metsänhoidon taso näkyy myös valtateille ja tuulilasin taakse. Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja Sähkölinjojen reunapuustojen hoito on tullut osaksi mhy:n palveluvalikoimaa. 4

5 YLEISTIEDOT PÄIJÄT-HÄMEEN YKSITYISMETSISTÄ METSÄT Pinta-ala Metsämaata Kitumaata Joutomaata tms. Yksityismetsien kokonaispinta-ala, yhteensä Siitä virallisesti suojeltuja alueita ha ha 546 ha ha ha PUUSTO Kokonaistilavuus Keskimäärin metsämaalla Keskikasvu Hakkuusuunnite Markkinahakkuumäärä 2016 (arvio) Markkinahakkuumäärä 2015 Myyntimäärä 2016 (arvio) 42,6 milj. m3 165,0 m3/ha (VMI 11, kaikki omistajaryhmät) 7,7 m3/ha/v (VMI 11, kaikki omistajaryhmät) m3/v m m m3 METSÄTULOT Yksityismetsänomistajien kantorahatulot Yksityismetsänomistajien hankintatyötulot Käytetty kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus yhteensä josta mhy toteuttanut

6 METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN YLEISTIEDOT Metsänhoitoyhdistyksen perustamisvuosi 1999 Perustamisvuodet (historia): Asikkala 1933, Hartola 1939, Heinola 1947, Hollola 1933, Koski HL 1933 (Hämeenkoski), Kärkölä 1933, Nastola 1933, Padasjoki 1929, Sysmä 1928 Toimialue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä Toiminnan strategiset linjaukset Valtakunnallisesti määritetty toiminta-ajatus: Yhdistyksen tavoitteena on auttaa metsänomistajia saamaan metsistään mahdollisimman suuren ja kestävän hyödyn. Mhy Päijät-Hämeen oma toiminta-ajatus: Toimimme jäsentemme tavoitteiden mukaisesti heidän metsätaloutensa parhaaksi ja autamme monipuolisesti jäseniämme ja muita metsänomistajia menestyksellisessä metsätalouden harjoittamisessa ja metsäomaisuuden hallinnassa. Olemme tärkeä osa jäsentemme metsätalouden arkea ja muutosvaiheita sekä luotettava yhteistyötaho asiakkaillemme ja kumppaneillemme. Metsäsertifiointiin sitoutuneet metsänomistajat: hlöä Metsäsertifiointiin sitoutuneilla metsämaata ha Jäsenmaksu 2015, 2016 ja 2017: 119 /verotusyksikkö Jäsenmaksun peruste: tasamaksu Toimistojen yhteystiedot: Asikkala Kustaankuja 2, Vääksy Hartola Metsolantie 7, Hartola Heinola Kaivokatu 8, Heinola Hollola Kansankatu 8, Hollola Hämeenkoski Tampereentie 632, Hämeenkoski Kärkölä Virkatie 1, Järvelä Nastola Kukkastie 24, Nastola Padasjoki Keskustie 25 A 3, Padasjoki Sysmä Väihkyläntie 2, Sysmä Jäsenmetsälöt: Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä kpl ha Jäseneksi liittynyt vuonna kpl ha Jäsenyydestä eronnut+erotetut vuonna kpl ha Jäseneksi liittyneet vuonna kpl ha Jäsenyydestä eronneet + erotetut vuonna kpl ha joista eronneet kpl ha Jäsenyydestä eronneet kpl ha Mh-maksusta vapautetut kpl ha Jäsenyhteismetsät 12 kpl ha Vuosittain Päijät-Hämeessä lannoitetaan hehtaaria metsiä. 6

7 1000 m3 vk-% PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puukauppavuosi Päijät-Hämeen alueella muodostui aikaisempia vuosia vilkkaammaksi. Keskihintataso oli loppuvuotta kohden nousussa, ylittäen edellisvuoden keskihinnat. Puulla oli koko vuoden erittäin hyvä kysyntä. Talvileimikotkin kävivät hyvin kaupaksi loppuvuodesta. Puunmyyntisuunnitelmat Männyn ja kuusen runkohinnoittelukauppaa käytiin edelleen aktiivisesti. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen prosenttiosuus säilyi ennätyksellisen korkealla tasolle. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen pääosin nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Energiapuun kysyntä ja kauppa sekä hinnat olivat edelleen alamaissa. Yhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat 1000 m Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Leimikoita kpl Leimikon keskikoko m Hakkuutavoittain Uudistushakkuut, ha Avohakkuut Luontainen uudistaminen Yhteensä Kasvatushakkuut, ha Ensiharvennus Muu harvennus Ylispuun poisto Yhteensä Puunmyyntisuunnitelmat Valtakirjakauppojen osuus Valtakirjakauppa-% 60 Puukaupan toimeksiannot Vuonna 2016 puukaupantoimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli n. 70 prosenttia kokonaismäärän ollessa m3. Metsänomistajat tukeutuvat metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkontaaineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Kilpailuttaminen toteutettiin puumarkkinat.fi- portaalin kautta. 7

8 PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puukaupallinen tiedottaminen Puukaupallinen tiedottaminen hoidettiin suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina facebookiin saakka. Tärkeässä roolissa on ajantasainen hintatietous hakkuutavoittain mm. mhy:n nettisivuilla ja sähköisessä uutiskirjeessä. Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä jo tammikuussa Puukaupan hintaseuranta Mhy P-H valtakirjakauppojen keskihinnat hakkuutavoittain Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Ensiharvennus ,5 42,4 34,6 12,2 12,4 13,2 Ensiharvennus 2015 Ensiharvennus ,8 44,0 41,6 44,1 34,0 32,5 11,8 12,0 12,3 11,9 12,4 11,8 Muutos-% 0,5 % 6,0 % -4,4 % -1,7 % -3,3 % -4,8 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Harvennus ,5 49,4 38,1 15,1 15,8 15,6 Harvennus 2015 Harvennus ,4 50,1 49,0 49,9 39,1 37,6 15,2 15,3 15,3 15,3 14,9 14,6 Muutos-% 1,4 % 1,8 % 3,8 % 0,7 % -0 % -2,0 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Päätehakkuu ,2 58,1 43,5 17,8 19,7 17,5 Päätehakkuu 2015 Päätehakkuu ,8 56,7 57,1 57,9 46,3 44,0 17,7 17,8 19,5 19,6 17,3 17,4 Muutos-% -1,9 % 1,4 % -5,0 % 0,6 % 0,5 % 0,6 % Hankintahinnat Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Kokopuu/ ranka Hankintahinta ,5 60,2 49,0 31,5 32,0 33,0 29,5 Hankintahinta 2015 Hankintahinta ,5 58,5 59,5 59,0 48,5 48,0 29,5 29,0 31,0 30,5 32,0 31,0 29,0 27,0 Muutos-% -1,7 % -0,8 % -1,0 % -1,7 % -1,6 % -3,2 % -6,9 % PUUNKORJUUPALVELUT Vuodesta 2016 muodostui vaikea korjuupalvelun osalta. Vuosi käynnistyi isoilla määrillä mutta heikolla katteella. Vuoden edetessä kokopuun ja karsitun rangan hinta oli edelleen laskeva. Tähän oli edelleen syynä viime vuosien lämpimiltä talvilta käyttämättä jääneet varastot. Energiapuun laskeva hinta ja pienentyneet korjuukiintiöt käänsivät korjuupalvelun painopistettä kuitupuun ja tukin korjuuseen kokonaismäärän vähetessä. Kaikkiaan metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu korjasi jäseniensä metsistä kiintokuutiometriä puuta. Tästä ainespuuta oli kiintokuutiometriä Energiapuun korjuussa edustettuina olivat kaikki työmuodot kannonnostoa lukuun ottamatta. Energiatoimituksia metsänhoitoyhdistys teki 186,7 GWh. Suurimmat toimituskohteet olivat Lahti Energia sekä Elenian voimalaitos Hämeenlinnassa. Tukkitoimituksia yhdistyksellä oli kaikkien alueen merkittävien sahojen kanssa. Kuitupuuta toimitettiin vuonna 2016 Harvestialle ja UPM:lle. Vuonna 2016 puunkorjuupalvelu suoritti jälleen 110 kv:n voimalinjojen vierimetsähakkuita Itä- Hämeen alueella sekä aloitti 20 kv:n linjojen hakkuiden valmistelutyöt Padasjoella. Korjuupalvelun välittämä puumäärä 1000 m Ainespuu Energiapuu 8

9 METSÄNHOITOPALVELUT Metsänviljelyn määrä mhy Päijät-Hämeen alueella pysyi edellisvuoden tasosta, ollen pienempi kuin viiden edellisvuoden keskiarvo. Viljelyala oli 1372 ha. Taimikonhoidon määrä oli korkea KEMERAhakusulusta huolimatta eli lähes edellisvuoden tasossa. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten lisäksi tehtiin nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta yli 1100 ha. Taimikonhoitomäärien nousua yritetään edelleen vauhdittaa taimikon varhaishoitokampanjalla. Istutusten määrä kasvoi hieman. Myös muokkausmäärä nousi. Bräcke-laikkurin muokkaama ala oli vajaa 200 ha. Lannoitusala oli 316 ha. Metsurit Normaali talvi sekä linjanraivaukset mahdollistivat metsurityöt kohtuullisen hyvin. Valtaosa metsureista oli pääosan talvesta töissä. Vakinainen metsurikanta oli vuoden vaihteessa 17. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntynyt ja näin työmääriä on pystytty toteuttamaan. Metsänhoitopalvelut (mhy tehnyt+valvonut) ha Maanmuokkaus Metsänviljely Ennakkoraivaus, taimikon ja nuoren metsän hoito Lannoitus METSÄNHOIDON KUSTANNUSKEHITYS Metsänhoitotöiden kustannuskehitykseen ja uudistamiskustannuksien alentamiseen vaikutetaan tehokkaimmin kun otetaan kustannustehokkaimmat uudistamismenetelmät käyttöön. Tämä tarkoittaa Bräcke-laikkumätästyksen ja - laikutuksen sekä 1,5 2-vuotiaiden keskipaakkujen osuuden lisäämistä uudistamistöissä. Taimikonhoidon keskikustannuksia alennetaan tehokkaimmin lisäämällä voimakkaasti varhais- perkauksen osuutta taimikonhoidossa sekä tehdään muutoinkin taimikonhoidot mahdollisimman ajoissa kustannusten ollessa edullisimmillaan. Keskikustannukset v olivat: muokkaus 444 /ha, kuusen paakkutaimet 433 /ha, kuusen istutus 455 /ha, kuusen uudistamisketju yhteensä 1332 /ha ja taimikonhoito 404 /ha (alv 0) Metsänhoidon keskikustannuskehitys 0 Muokkaus Kuusen paakkutaimien istutus (1800 kpl/ha) Kuusen paakkutaimen keskihinta (1800 kpl/ha) Uudistamisketju Taimikonhoito

10 TIET JA OJAT Tie- ja ojatyölajiakin koskien vuonna 2015 uudistuneeseen Kemera-lainsäädäntöön on tehty voimaantulon jälkeen vielä pieniä tarkentavia muutoksia, lähinnä tukiprosentteihin. Yksityisteitä rahoitetaan vain usean tilan yhteishankkeina. Perusparannettavilla teillä metsä-talouden kuljetusten osuuden on oltava vähintään 30 % tien käytöstä ja uusilla teillä vähintään puolet. Tiellä tulee myös olla toimituksessa perustettu tiekunta, jotta se voi saada tukea. Perusparannuksen tuki on 35 % ja uuden tien rakentamisen tuki 20 % kokonaiskustannuksista. Tuettavan suometsähoitokohteen on oltava vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Tuki on porrastettu siten, että tuki on 60 % kokonaiskustannuksista vähintään viiden hehtaarin suuruisella yhtenäisellä alueella ja muutoin tuki on 30 %. Uusia Kemera-rahoitteisia suometsänhoitohankkeita käynnistettiin kuluneen vuoden aikana ainoastaan yksi. Tiehankkeita ei laitettu vireille yhtään kappaletta. Tarvetta on silti olemassa ja se on huolestuttavasti entisestään kasvava, erityisesti tiestön parantamisen osalta. Vanhan rahoituslain mukaisin tukivaroin rahoitettuja hankkeita valmistui kuluneena vuonna minimaalisen vähän. Vanhan lain aikaan rahoitetut tiehankkeet saatiin kaikki päätettyä, mutta suometsien hoitohankkeita jäi vuoden päätyttyä vielä keskeneräiseksi. Vuoden mittaan suunniteltiin ja tehtiin joitakin uusia tienrunkoja, laadittiin tieyksikkölaskelmia ja tehtiin muita lähinnä tieoikeuskysymyksiin liittyviä konsultointeja ja selvitystöitä maan-omistajien omin varoin rahoitettuina. Pienestä aineistosta johtuen metsänhoitoyhdistyksen toteuttamien metsäteiden osalta keskikustannuksia ei voi esittää. Uuden metsätien rakentamisen kustannusten vaihteluväli on Häme- Uusimaalla keskimäärin /km + alv ja perusparannuksen /km + alv. Kunnostusojituksien keskikustannus on yhdistyksemme toimialueella viime vuosina ollut vajaa 270 /ha. Näihin kustannuksiin maanomistajien on ollut mahdollista saada valtiolta työlajikohtaista Kemera-tukea. Lopullisia kustannuksia näissä työlajeissa alentaa tukien lisäksi vielä verotuksen poistomenettely. TUHOT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Tuhoarvioita tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän eli kaikkiaan 122 hehtaarille (39 kpl). Tuhot olivat pääosin myrsky-, hyönteis- ja hirvituhoja. Valtion korvaamien hirvivahinkojen määrä on ollut poikkeuksellisen vähäinen viimeisten viiden vuoden ajan. Hirvikanta on onnistuttu pitämään kohtuullisella tasolla ja kannan aleneminen näkyy viiveellä myös metsävahinkojen vähenemisenä. Päijät-Hämeessä tehtiin 4 arviota, yhteensä 10,6 ha ja korvaukset olivat yhteensä euroa. Summa on viime vuosina ollut vain murtoosa vuosille ajoittuneista huippuluvuista. Korvausta hirvivahingoista voivat saada yksityiset metsänomistajat Tavallisin vahinkokohde on männyn tai koivun taimikko hirvien talvilaidunalueella. Vahinkojen tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta Luonnonvarakeskuksen tekemän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikoiden laatua alentavia hirvituhoja on selvästi suuremmalla alalla kuin mitä ovat valtion korvaamat vahinkopinta-alat. Metsänomistajien maksettavaksi jäävät pienimmät vahingot, jotka eivät ylitä 170 euron korvauskynnystä tai jäävät muuten ilmoittamatta. Muut kuin yksityiset maanomistajat ja yhteismetsät eivät saa korvausta vahingoista, joten kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja valtion maiden hirvivahingot jäävät näiden tilastojen ulkopuolelle. KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN MUKAINEN TUKI Vuoden 2016 aikana käytettiin, hakusulusta huolimatta, erittäin aktiivisesti Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (KEMERA) tukea mhy Päijät-Hämeen alueella. Kemera-tukea käytettiin mhy Päijät-Hämeen alueella yhteensä euroa. Tästä tie- ja ojaryhmään käytettiin vain sekä luonnonhoitoryhmän hankkeisiin eli mm. ympäristötukiin käytettiin euroa. Metsien terveyslannoituksia tuettiin eurolla. Pääkohteena oli nuorten metsien hoito, johon varoja käytettiin euroa. Tuesta meni mhy:n kautta n. 68 %. Kemera-tuen avulla toteutettiin alueella kaikkiaan nuoren metsän hoitoa yhteensä ha (mhy ha). Uuden kemera-lain mukaista taimikon varhaishoitoa toteutettiin kaikkien toimijoiden toimesta yhteensä hehtaaria (mhy 714 ha). Tähän varoja käytettiin , josta mhy:n kautta meni n. 57 %. 10

11 METSÄSUUNNITTELU JA ARVIOINTIPALVELUT Metsäsuunnittelua ja -arviointia toteuttiin vuonna 2016 neljän henkilön voimin. Viime vuoden tavoitteet alittuivat metsäsuunnittelussa. Metsäsuunnitelmia tehtiin ha (119 kpl) ja niiden päivityksiä ha. Metsäarvioiden osalta viime vuosi oli kohtuullisen vilkas, sukupolvenvaihdokset ja myytävät metsä- tilat lisäsivät metsän arvon määritystarvetta. Tila-arvioita tehtiin ha. Suuremmilta luonnontuhoilta vältyttiin viime vuonna, joten vahinkoarvioita toteutettiin keskimääräistä vähäisempi määrä, 122 ha (39 kpl) Metsäsuunnittelu, tila- ja vahinkoarviot ha Metsäsuunnittelu Tila- ja vahinkoarviot METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT JA KIINTEISTÖNVÄLITYS Metsäomaisuuden hallintapalvelut ovat tärkeä osa metsänomistajien palvelusta. Hyvistä asiakkaista kannattaa pitää huolta myös omistuksen muutoksissa ja samalla auttaa asiakkuuden jatkumista uusien omistajien kanssa. Metsänhoitoyhdistyksellämme on tällä hetkellä hyvät valmiudet tällä osa-alueella. Pystymme tekemään perinnönjakoja, peru-, lahja- ja kauppakirjoja ym. vastaavia toimia. Pystymme myös neuvomaan metsänomistajia näissä asioissa. Vuonna 2016 toteutettiin useita sukupolvenvaihdoksia ja muita omaisuuden hoitoon liittyviä palveluita. Kiinteistönvälittäjät tekevät jonkin verran myös kauppakirjoja metsänomistajille esim. tonttikauppoihin. Tämän palvelun kysyntä on nousussa. Kiinteistönvälityksellä on tärkein osuus metsäomaisuuden hallintapalveluista. Vuonna 2016 myyntiin 40 kiinteistönvälityskohdetta. Välitettävien kiinteistöjen metsäpinta-ala puolittui edellisestä vuodesta ollen yhteensä 565 hehtaaria. Tästä johtuen taloudellinen tulos myös puolittui, koska välityspalkkion määrittelee kiinteistön kauppahinta. Muut kuin metsäkiinteistöt kävivät huonosti kaupaksi. Kiinteistönvälityksemme toimii yhteistyössä Etelä- Suomen Metsätilat LKV:n kanssa. Kiinteistönvälittäjät vastaavat myös metsäomaisuuden hallintapalveluista. 11

12 HANKETOIMINTA Ulkopuolisen rahoituksen hanketoiminta saatiin kunnolla käyntiin vuoden 2016 aikana ja Manner- Suomen maaseuturahastosta rahoitettiin monia hankkeita mhy:lle. Mhy osuus hankebudjeteista oli vuonna euroa ajoittuen pääasiassa kahdelle seuraavalle vuodelle. Metsäpelit huvia ja hyötyä metsästä-hankkeessa metsien käyttöä esitellään eri kohderyhmille pelillistämisen ja erilaisten tavanomaisten metsänhoitotoimien kautta. Hankkeessa perustetaan kiinteitä metsätaitoratoja, joihin yhdistetään metsän pelillistäminen erilaisten luontoaktiviteettien kautta. Kokonaisuudessa hankkeessa on tarkoitus kehittää metsäisiä tuotepaketteja matkailijoille, yrityksille ja koululaisille. Aalto yliopiston vetämässä energiapuun ja tuhkan kiertotalouteen paneutuvassa hankkeessa kehitetään logistista tilaaja-toimittaja-järjestelmää puu- ja tuhkaketjun osapuolille. Mhy on tässä testaamassa järjestelmää ja kehittämässä tuhkan käyttökohteita ja liiketoimintamallia. Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoiman OK- Ojat kuntoon-tiedotushankkeen tarkoituksena on parantaa neuvonnalla, ojitusyhteisöjen aktivoinnilla sekä paikkatietoaineiston kehittämisellä Hämeen peruskuivatuksen tehokkuutta. Mhy on mukana tiedotuksessa ja tekemässä konkreettisia mallikohteita. TTS Työtehoseuran kanssa toteutetaan yhdessä Liiketaloudellinen ja kannattava metsänomistajuus-hanketta, jossa tavoitteena on parantaa metsänomistajien (erityisesti uusien ja etäällä metsästään asuvien) metsätaloudellista osaamista ja samalla kehittää yksityismetsänomistusta liiketaloudellisin painotuksin. Tiedotuskampanjan tukemana käynnistetään noin kymmenen vertaisryhmää, joissa osanottajat ratkaisevat valmentajan ohjaamina omien metsiensä kannattavuuskysymyksiä. Vertaisryhmien toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti sekä fyysisiä että virtuaalisia oppimisympäristöjä. Samalla otetaan käyttöön metsätalouden johtamista ja suunnittelua palvelevat, sähköiset ja mobiilit työkalut. Uusia rahoituskanavia ja yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan. Hankkeiden tarkoituksena on aktivoinnilla kannustaa metsänomistajien metsien käyttöä ja hoitoa, kehittää mhy:n omaa toimintaa sekä osaltaan suomalaista metsätaloutta ja metsien hoitoa. KOULUTUS-, NEUVONTA- JA TIEDOTUSPALVELUT Koulutus- ja tiedotustoimintamme oli edelleen kohtuullisen vilkasta. Vuoden aikana järjestimme (tai olimme mukana) 40 erilaista tapahtumaa, kurssia, kilpailua, esittelyä ja koulutusta. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen markkinoinnin kulmakivenä säilyi poikkeuksellisen laajan henkilökohtaisten yhteydenottokampajan lisäksi Kotimetsä-jäsenlehti. Lehti ilmestyi kaksi kertaa ja Kotimetsikkö-asiakastiedote kaksi kertaa vuodessa. Joulukuun alussa jäsenille lähetettiin mhy:n omin tiedoin varustettu seinäkalenteri. Painettua tiedotusta tuetaan sähköisen uutisoinnin, kotisivujen, tapahtumien ja median saumattomalla yhteistyöllä. Markkinoinnissa ja tapahtumiin kutsuissa käytettiin myös tekstiviestikampanjoita. Tiedotus- ja markkinointikirjeitä lähetettiin kolme. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 1-2 kpl/kk ja kotisivut päivitettiin viikoittain. Paikallis-, alue- ja valtakunnantason, sekä kansainvälisissä lehdissä julkaistiin n. 100 mhy Päijät-Hämettä ja sen toimintaa käsittelevää artikkelia. Alueradion lähetyksissä olimme mukana useita kertoja. Markkinointinimen Metsänomistajat käyttö on vakiintunut. Uutena valtakunnallisena yhteistyökumppanina on hiihtäjä Kerttu Niskanen teemalla Mhy:ssä homma luistaa! Jyri Makkonen Harvennushakkuita tehtiin mhy:n toimesta Päijät-Hämeessä yli 5000 hehtaaria. 12

13 HALLINTO Valtuuston kevätkokous pidettiin Heinolassa ja syyskokous Asikkalassa. Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Vaalitoimikunta kokoontui 4 kertaa. Valtuustovaleissa valittiin 25 valtuutettua ja 10 varavaltuutettua uuteen valtuustoon kaudelle Vaalien äänestysprosentti oli 37,06%. Valtuuston jäsenet toimikaudella Arola Veli-Matti Havumäki Janne Heikkilä Petri *) Heikkilä Markku Hennala Pekka Hiitiö Seppo Horkka Vesa Hongisto Olli Hämeenniemi Tiina *) Hämäläinen Mika *) Hännikäinen Tero Mesiä Tuula Kataja Jukka-Pekka *) Katajisto Heini Kommeri Ilkka Kotilainen Pekka Laakso Ilkka Lahtinen Juha *) Liikonen Ari Mäkelä Asko Mäyrä Tero Niemi Timo Peltola Kalle Pennanen Karoliina Pilli-Sihvola Mikko Pentikäinen-Laine Maija Rauhamäki Anne Riutta Tuulikki Rosenberg-Riihimäki Eine Saarinen Hannele Sankari Markku *) Syrjälä Anssi Upola Seija Virta Eero Vuorela-Miikkulainen Heli Ylä-Sulkava Aapo Hallitus Puheenjohtaja Poutiainen Jarmo 1. varapuheenjohtaja Kalliokoski Maire Jäsenet Iso-Kuusela Paula Leppänen Jussi Roppo Mikko Ruoppi Janne Ylätalo Jarmo *) Hallituksen varajäsenet Valtuuston ulkopuolisena hallituksen varajäsenenä Olkkonen Timo Tilintarkastaja Jukka Peltola KHT Hallinnon tarkastajat Heini Katajisto ja Kalle Peltola Muut kokousedustajat Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Poutiainen Jarmo Kalliokoski Maire Metsänviljelyä tehtiin metsänhoitoyhdistyksen toimesta 1372 hehtaaria. 13

14 HENKILÖSTÖ Yhdistyksen vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2016 lopussa 48 henkeä. Henkilöstön keski-ikä toimihenkilöillä oli 49 vuotta ja metsureilla 52 vuotta. Vakinaiset toimihenkilöt ovat olleet yhdistyksen palveluksessa keskimäärin 18,6 vuotta ja metsurit 19,0 vuotta. Toimihenkilöiden sairauspoissaolot olivat vuonna ,2 % (2015 2,2 %) työssäoloajasta laskettuna. Henkilömäärä Toimihenkilöt, vakinaiset Toimihenkilöt, määräaik Toimihenkilöt yhteensä Metsätyöntekijät, vakinaiset Henkilöstö yhteensä Työpanos henkilötyövuosina Toimihenkilöt Metsätyöntekijät Yrittäjät ja urakoitsijat Yhteeensä Metsätoimi- ja toimistohenkilöt Yhdistyksen palvelukseen /palveluksessa Alhola Antti Auvinen Tarja Hannonen Timo Heikkilä Juuso Heikkinen Mikko Heinonen Tarja Hendunen Juha Hirvonen Juha Honkanen Kirsti Ikonen Reijo Jaskari Juhani Juhola Arttu Karjalainen Joonas Koiravuori Risto Laine Teppo Laukkanen Katja Lautala Minna Lehti Antero Leppäaho Jussi-Tapio Leppälä Marko Leskinen Jarmo Lilja Thomas Mansikkamäki Tiina Martikainen Ake Mäkiranta Jyrki Nevalainen Juha Nieminen Markku Pasanen Marko Sahramies Piia Sarvaala Mari Sorjonen Seppo Ylisirniö Perttu Yli-Talonen Jari Määräaikaiset Makkonen Marjut Sarvaala Mari Siltala Heli Metsätyöntekijät Aaltonen Juha Gullsten Juha Honkanen Juha Lindfors Janne Järvinen Janne Kinnunen Vilho Kähönen Janne Leppänen Mauri Luukkanen Lars Mäkelä Pasi Nieminen Pentti Nieminen Reijo Paukkunen Jorma Purovirta Hannu Raninen Esa Salonen Ismo Schildt Eero Tähkänen Seppo

15 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS Tulokseen vaikuttaneet kertaluonteiset erät Etelä-Suomen Metsänomistajien liiton toiminta lopetettiin Loput liiton varoista jaettiin vuoden 2016 loppupuolella. Mhy Päijät- Hämeen osuus lopuista liiton varoista oli euroa, jotka kirjattiin tilinpäätöksessä varsinaisen toiminnan muihin tuottoihin. Toiminnallinen tulos Liiketoiminnan liikevaihto nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 8,5 milj. euroa jääden kuitenkin tavoitteesta reilut 150 t. Taimien ja lannoitteiden välityksessä jäätiin selvästi sekä tavoitteesta että edellisestä vuodesta. Metsänhoitopalvelujen myyntituotot puolestaan nousivat reilusti pääasiassa lisääntyneiden raivaussahatöiden ansiosta. Korjuupalvelun tuotot pysyivät vuoden 2015 tasolla, vaikka tienvarteen tulleen puun määrä laski 25 %. Tuottoja kasvatti lisääntynyt energiapuun laitostoimitusten määrä. Asiantuntijapalveluissa kiinteistönvälitystuotot lähes puolittuivat. Liiketoiminnan katetavoite toteutui budjetin mukaisesti hieman parantuneen kannattavuuden ansiosta. Metsänhoitopalvelujen ennakoitua parempi kate kattoi muiden palvelujen tavoitetta alhaisemmat katteet. Liiketoiminnan tulos oli 102 t positiivinen. Muu toiminta Muiden tuottojen osalta hanketuotot jäivät puoleen tavoitteesta ja myös jäsenmaksutuotot eivät toteutuneet ennakoidusti. Kiinteät kulut pienenivät selvästi vuodesta 2015 ja jäivät myös hieman alle budjetoidun. Jäsenmaksuja kertyi vuoden aikana kaikkiaan 537 t (vuonna t ), mikä yhdessä muiden varsinaisen toiminnan tuottojen kanssa riitti kattamaan jäsenien edunvalvontaan, koulutukseen ja neuvontaan menneet kustannukset. Tilikauden ylijäämä oli euroa ollen budjetin mukainen. Vakavaraisuus parantui hieman vuoden 2016 aikana, mutta on edelleen heikolla tasolla. Maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku (quick ratio) tippui ensimmäisen kerran yhdistyksen historiassa tyydyttävän tasolle, alle suositusarvon (1,0). Kassatilanne on kuitenkin pystytty pitämään hallinnassa ja pääosin luottolimiittiä ei ole tarvinnut käyttää. Kuluva vuosi 2017 Vuoden 2016 tulos jäi kuitenkin selvästi hallituksen asettamasta tavoitteesta, jolla oma pääoma saataisiin nostettua tavoitetasolle seuraavan viiden vuoden aikana. Monipuolinen ja kattava edunvalvonta sekä laadukkaat liiketoiminnan palvelut voidaan taata vain vakavaraisen yhdistyksen toimesta. Kevään aikana toteutettavassa strategiapäivityksessä on myös otettava vahvasti kantaa, miten nuo tavoitteet pystytään saavuttamaan. TALOUDEN KEHITTYMINEN TUOTOT Metsänhoito- / jäsenmaksut Muut varsinaisen toiminnan tuotot Liiketoiminnan liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Varsinaisen toiminnan kulut Liiketoiminnan kulut KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS SATUNNAISET TUOTOT/KULUT PAKOLLINEN VARAUS 479 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ OMA PÄÄOMA TASEEN LOPPUSUMMA OMAVARAISUUSASTE (%) 47,5 52,0 41,8 44,4 32,4 36,0 29,9 34,1 MAKSUVALMIUS (quick ratio) 1,4 1,6 1,3 1,3 1,4 1,3 1,0 0,9 15

16 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS Liiketoiminnan liikevaihto Liiketoiminnan tulos ja tilikauden yli- /alijäämä Liiketoiminnan tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kiinteät kulut

17 TASE TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,80 Yhteensä , ,80 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat , ,17 Koneet ja kalusto , ,18 Muut aineelliset hyödykkeet ,70 Yhteensä , ,35 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,34 Muut saamiset ,00 0,00 Yhteensä , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,98 Keskeneräiset tuotteet , ,15 Yhteensä , ,13 SAAMISET Myyntisaamiset , ,77 Siirtosaamiset , ,16 Yhteensä , ,93 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,96 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Arvonkorotusrahasto , ,04 Vararahasto , ,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,53 Tilikauden yli-/alijäämä , ,85 Oma pääoma yhteensä , ,14 PAKOLLISET VARAUKSET , ,50 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta ,00 0,00 Saadut ennakot , ,11 Ostovelat , ,17 Muut velat , ,78 Siirtovelat , ,26 Yhteensä , ,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,96 17

18 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Edistämistoiminta 8 472, ,32 Muut tuotot * , ,00 TUOTOT YHTEENSÄ , ,32 KULUT Henkilöstökulut , ,17 Poistot , ,05 Muut kulut , ,70 KULUT YHTEENSÄ , ,92 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ , ,60 LIIKETOIMINTA Tuotot , ,79 Kulut , ,88 LIIKETOIMINNAN TULOS , ,09 VARAINHANKINTA Jäsen-/metsänhoitomaksut , ,94 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ , ,94 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,17 Kulut , ,27 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ , ,90 TILIKAUDEN TULOS , ,85 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,85 * satunnaiset tuotot 2015 ( ,43 ) on esitetty varsinaisen toiminnan muissa tuotoissa Kulotusperinne jatkuu Päijät-Hämeessä, myös metsäsertifiointi vaatii kulottamaan. 18

19 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 19

20 TILINTARKASTUSKERTOMUS 20

21 TILINTARKASTUSKERTOMUS 21

22 HALLINNON TARKASTUSKERTOMUS Metsäpelit-hankkeen puitteissa koululaiset ovat tutustuneet mm. metsän hakkuuseen. 22

23 MENNEET KUVIN Metsäopintomatka vei metsänomistajat Puolaan. Yhteistyössä Wellamoopiston kanssa järjestettiin metsänomistajille ja omistuksesta kiinnostuneille metsäkurssi, jossa oli luentoja ja maastoretkiä. Taimikonhoitopäivässä Metsänomistajat näkivät metsurin työmaalla tekemässä raivausta. 23

24 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Väihkyläntie 2, SYSMÄ Puh. (03) Fax. (03) Kuvat:Mhy Päijät-Hämeen arkisto