VUOSIKERTOMUS 2017 SISÄLLYSLUETTELO. Sivut

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry. Vuosikertomus 2017

2 VUOSIKERTOMUS 2017 SISÄLLYSLUETTELO Metsätalous ja puumarkkinat Puheenjohtajan katsaus 4 Yleistiedot Päijät-Hämeen yksityismetsistä 5 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yleistiedot 6 Puukaupallinen toiminta 7 Puunkorjuupalvelut 8 Metsänhoitopalvelut 9 Tiet ja ojat 10 Tuhot ja KEMERA 10 Metsäsuunnittelu- ja arviointi 11 Metsäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistönvälitys 11 Hanketoiminta 12 Koulutus-, neuvonta- ja tiedotuspalvelut 12 Hallinto ja kokousedustajat 13 Henkilöstö 14 Talous 15 Tase 17 Tuloslaskelma 18 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 19 Tilintarkastuskertomus 20 Hallinnon tarkastuskertomus 22 Menneet kuvin 23 Sivut MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/13 2

3 METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT SUOMESSA 2017 Talouden elpyminen kasvatti puupohjaisten tuotteiden vientiä Suomen talous kääntyi vuonna 2017 monen vuoden taaperruksen jälkeen selkeälle kasvu-uralle. BKT:n kasvu oli reilut kolme prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui työllisyyden kohenemisen tukemana ja tuotannollisia investointeja tehtiin runsaasti. Matala korkotaso tuki sekä yksityistä kulutusta että investointeja. Kilpailukykysopimuksen ja tuottavuuden nopean kasvun seurauksena Suomen yksikkötyökustannusten laskivat noin neljä prosenttia vuonna Tämän seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky parantui merkittävästi suhteessa muuhun euroalueeseen. Maailmantalouden kasvu oli myös laaja-alaista, vaikka talousnäkymiä sumensi edelleen poliittinen epävarmuus monissa maissa. Euron vahvistuminen dollariin nähden hieman heikensi suomalaisen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Rakentaminen kotimaassa oli vilkasta, mutta puun käytön kannalta keskeinen pientalomarkkina kehittyi edelleen melko vaatimattomasti. Suomessa toimivan metsäteollisuuden markkinatilanne oli kokonaisuutena hyvä. Puupohjaisten tuotteiden osuus Suomen vientituloista vahvistui. Osoituksena suomalaisen metsäalan kilpailukyvystä hyvin myönteinen ilmapiiri kotimaisen puun käyttöä lisäävien investointien ympärillä jatkui. Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä supistui kuitenkin edelleen. Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi vuonna Kartonkia tuotettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sellua tuotettiin uusien investointien vauhdittamana kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna eli 7,7 miljoonaa tonnia. Kartonki- ja selluteollisuudessa kapasiteetti oli käytännössä täyskäytössä. Sahatavaran tuotanto kasvoi viisi prosenttia ja oli 11,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna Vaneria tuotettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Painopapereita sen sijaan tuotettiin pari prosenttia vähemmän kuin vuonna Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus oli kokonaisuutena erinomainen. Puutuoteteollisuuden osalta kannattavuus oli selvästi heikompaa erityisesti mäntysahatavaran vaatimattoman hintakehityksen vuoksi. Paperin vientimäärä supistui pari prosenttia, ja keskimääräinen vientihinta laski kolme prosenttia edellisvuodesta. Kartongin vientihinta nousi pari prosenttia vuodesta Kartongin vientimäärä sen sijaan kasvoi yhdeksän prosenttia, ja vientimäärä nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Sellun vientimäärä ja keskimääräinen vientihinta nousivat molemmat noin viidellä prosentilla edellisvuodesta. Sellua vietiin Suomesta vuonna 2017 enemmän kuin koskaan. Myös sahatavaraa vietiin Suomesta vuonna 2017 enemmän kuin koskaan eli noin 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Vientimäärä kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuodesta Sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousi pari prosenttia. Sahatavaran viennissä Kiinan osuus kasvoi edelleen erittäin myönteisesti ja Kiinan osuus suomalaisen lankun viennistä oli jo noin 20 prosenttia. Vanerin vientimäärä kasvoi noin kymmenyksen, keskimääräinen vientihinta puolestaan säilyi samana kuin vuotta aiemmin. Vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta puukauppaa ja hakkuita tehtiin vilkkaasti Metsäteollisuuden tuotantomäärien perusteella puun käyttö vuonna 2017 kasvoi reilut kolme prosenttia eli pari miljoonaa kuutiometriä edellisvuodesta lähes 70 miljoonaan kuutiometriin. Puukauppa kävi koko vuoden edellisvuotta vilkkaammin. Tukkipuun kysyntä oli kuitupuuta parempaa, mutta kuitupuun kysyntä vilkastui loppuvuonna. Yksityismetsien puukauppamäärä oli kaikkiaan 43,0 miljoonaa kuutiometriä. Se oli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna Vuoden 2017 puukauppamäärä vastaa noin 52 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärää yksityismetsistä. Pystykauppojen osuus puukaupasta oli noin 86 prosenttia. Tukin myynnit yksityismetsistä kasvoivat yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Kuitua yksityismetsistä ostettiin prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2017 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan 61,3 (vuonna ,7) miljoonaa kuutiometriä. Ennakkoarvion mukaan hakkuut kasvoivat siten kuusi prosenttia vuodesta Hyvin todennäköisesti kotimaista puuta korjattiin viime vuonna, äärimmäisen vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta, enemmän kuin koskaan ja reilusti yli 60 miljoonaa kuutiota. Tukin hakkuut kasvoivat kuusi ja kuidun hakkuut seitsemän prosenttia vuodesta Tukkia hakattiin käyttöä vastaava määrä, mutta kuitua hakattiin käytön kasvua enemmän, joten massa- ja paperiteollisuudessa kotimaisen kaadetun puun varastot kasvoivat edellisvuodesta. Puukaupan ja markkinahakkuiden erotuksena metsäteollisuuden laskennalliset pystyvarastot yksityismetsissä olivat vuoden 2017 lopussa neljä miljoonaa kuutiometriä isommat kuin vuotta aiemmin. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan reilut 50 miljoonaa kuutiometriä, eli noin seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hankintahakkuiden määrä väheni ennakkoarvion mukaan kahdeksan prosenttia vuodesta 2016, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli viime vuonna 14 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat noin 11,2 miljoonaa kuutiometriä ja kasvoivat viisi prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2017 markkinahakkuista oli ennakkoarvion perusteella tukkipuuta 26,3 ja kuitupuuta 35,0 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun käyttö lämpölaitoksissa oli ennakkoarvion mukaan noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2017 eli suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin. Energiapuun markkinatilanne jatkui edelleen koko viime vuoden ajan vaikeana. Vuonna 2017 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa ja muutosprosentit edellisvuoteen verrattuna olivat seuraavat: mäntytukki 54,9 /m3 (3,1%), kuusitukki 57,8 /m3 (+4,4%), koivutukki 42,7/ /m3 (+2,8%), mäntykuitu 16,0 /m3 (+2,9%), kuusikuitu 17,7 /m3 (+2,7%) ja koivukuitu 15,3 /m3 (+1,2%). Vuonna 2017 keskimääräinen nimellinen kantohintataso nousi 3,5 prosenttia. Metsätalouden kannattavuus parani Yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvoivat yksityismetsien markkinahakkuiden kasvun ja puun hinnan nousun myötä vuonna 2017 kokonaisuudessaan noin kymmenyksen edellisvuodesta, ja olivat lähes kaksi miljardia euroa. Luke arvioi yksityismetsien puuntuotannon kokonaisinvestointien olleen noin 220 miljoonaa euroa vuonna Tästä metsänomistajien omarahoitusosuus oli arviolta 160 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden kokonaiskustannusten osuus bruttokantorahatuloista oli Luken arvion perusteella noin 11 prosenttia. Julkisen tuen osuus yksityismetsätalouden bruttokustannuksista oli Luken arvion mukaan reilu neljännes. Yksityismetsätalouden nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli ennakkoarvion mukaan vuonna 2017 keskimäärin 126 euroa metsämaahehtaaria kohti. Metsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos parani vajaalla kymmenellä eurolla. Metsänhoitoon investointiin edellisvuosien tapaan, metsäteiden rakentaminen kasvoi Kemera-tuettu taimikon- ja nuorten metsien hoidon kokonaismäärä yksityismetsissä oli vuonna 2017 vajaa hehtaaria. Tämä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Metsänviljelyala (kylvö + istutus) oli ennakkotietojen mukaan noin hehtaaria, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Metsänlannoitusta yksityismetsissä tehtiin vuonna 2017 suunnilleen hehtaarilla. Kunnostusojitusta tehtiin reilut kilometriä. Uusia metsäautoteitä rakennettiin ja perusparannettiin noin 1200 kilometriä. Tämä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö, MTK metsälinja 3

4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2017 Märän, sateisen ja harvinaisen vetelän syksyn jälkeen, kun kelit taas alkoivat suosia meitä metsäihmisiä, ei millään jaksaisi enää muistella menneitä loska- ja räntäajanjaksoja. Sieltä kurasta ja loskasta kumpuaa kuitenkin yksi erittäin ilahduttava seikka: yhdistyksen saavuttama huipputulos euroa! En oikein edes ymmärrä kuinka henkilöstö jaksoi punnertaa tuollaisen tuloksen, kun oma toimintavireyteni oli painunut pohjamutiin jatkuvan pimeyden ja sateen saattelemana. Huipputuloksen lisäksi vakavaraisuutemmekin parani hieman Yhteismetsä Päijät-Hämeen osuuksien oston myötä. Tuloksien syntymiseen vaikutti hyvin voimakkaasti henkilöstön tarmokkuus, turhien ja tuottamattomien toimien vähentyminen ja kulujen kurissa pysyminen, josta kiitoksen omalta osaltaan ansaitsee hallintopäällikkö Seppo Sorjonen. Pari vuotta siten aloitettiin tomerasti talouden korjaustoimet, ja nyt näyttäisi vahvasti siltä, että toimet ovet tepsineet ja tuloksia syntyy. Hämmästyttävää on myös johtaja Jari Yli-Talosen aktiivisuus olla koko ajan eri toimijoiden iholla uusien sopimuksien ja työtehtävien aikaansaamiseksi. Ilman yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa ei tuloksia syntyisi. Kävimme hallinnon kanssa kesällä Mikkelissä ja Kuopiossa tutustumassa paikallisiin metsänhoitoyhdistyksiin ja imuroimassa heiltä ideoita toimintamme kehittämiseen, matkat liittyivät tulevaisuus strategian laatimiseen. Sellaisenaan kumpaisenkaan yhdistyksen toimintatavat eivät näyttäisi meille sopivan, mutta ovat mielenkiintoisia ja otamme ne vahvasti huomioon tulevaisuutta pohtiessamme. Taisi olla reipas vuosi sitten kun lähestyin edesmenneen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen yhdistyksiä, herättääkseni keskustelun yhteistyöstä. Keskustelu on lähtenyt reippaasti käyntiin, niin toiminnanjohtajien kuin puheenjohtajienkin välillä, nyt on jopa ensimmäinen yhteinen lehti saatu julkaistuksi, hyvä näin. Puun hinta on loppuvuodesta selkeästi nytkähtänyt ylöspäin, joten nyt on aika laittaa leimikot myyntiin. Metsätilojen hinta on edelleen hyvin korkealla tasolla, se puolestaan kertoo siitä, että tiloja tulee edelleen verkkaisesti myyntiin. Jos on aikomus luopua metsätilastaan, kannattaa se tehdä nyt. Kiitos menneestä tilikaudesta! Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja. 4

5 YLEISTIEDOT PÄIJÄT-HÄMEEN YKSITYISMETSISTÄ METSÄT Pinta-ala Metsämaata Kitumaata Joutomaata tms. Yksityismetsien kokonaispinta-ala, yhteensä Siitä virallisesti suojeltuja alueita ha ha 546 ha ha ha PUUSTO Kokonaistilavuus Keskimäärin metsämaalla Keskikasvu Hakkuusuunnite Markkinahakkuumäärä 2017 (arvio) Markkinahakkuumäärä 2016 Myyntimäärä 2017 (arvio) 42,6 milj. m3 165,0 m3/ha (VMI 11, kaikki omistajaryhmät) 7,7 m3/ha/v (VMI 11, kaikki omistajaryhmät) m3/v m m m3 METSÄTULOT Yksityismetsänomistajien kantorahatulot Yksityismetsänomistajien hankintatyötulot Käytetty kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus yhteensä josta mhy toteuttanut Päijät-Hämeen alueen yksityismetsien keskimääräinen nettotulos on ollut koko 2000-luvun valtakunnan korkeimpia tai korkein. Vuoden 2016 nettotulos oli kulujen jälkeen 250 /ha. 5

6 Metsäpinta-ala (ha) Jäsenmäärä (kpl) METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN YLEISTIEDOT Metsänhoitoyhdistyksen perustamisvuosi 1999 Perustamisvuodet (historia): Asikkala 1933, Hartola 1939, Heinola 1947, Hollola 1933, Koski HL 1933 (Hämeenkoski), Kärkölä 1933, Nastola 1933, Padasjoki 1929, Sysmä 1928 Toimialue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä Toiminnan strategiset linjaukset Toimistojen yhteystiedot: Asikkala Kustaankuja 2, Vääksy Hartola Metsolantie 7, Hartola Heinola Kaivokatu 8, Heinola Hollola Kansankatu 8, Hollola Hämeenkoski Tampereentie 632, Hämeenkoski Kärkölä Virkatie 1, Järvelä Nastola Kukkastie 24, Nastola Padasjoki Keskustie 25 A 3, Padasjoki Sysmä Väihkyläntie 2, Sysmä Valtakunnallisesti määritetty toiminta-ajatus: Yhdistyksen tavoitteena on auttaa metsänomistajia saamaan metsistään mahdollisimman suuren ja kestävän hyödyn. Metsänhoitoyhdistyksen strategian pääkohdat Mhy Päijät-Hämeen talous on tasapainossa Mhy Päijät-Hämeellä on johtaja rooli alueensa puukaupassa Mhy Päijät-Hämeen sisäinen tehokkuus paranee Mhy Päijät-Hämeen jäsenyys on haluttua Mhy Päijät-Hämeellä on motivoitunut ja osaava henkilöstö Metsäsertifiointiin sitoutuneet metsänomistajat: hlöä Metsäsertifiointiin sitoutuneilla metsämaata ha Jäsenmaksu : 119 /verotusyksikkö Jäsenmaksun peruste: tasamaksu Jäsenmäärän kehitys Jäsenmäärä (kpl) Liittyneet Eronneet/erotetut Jäsenien metsäpinta-ala (ha) Jäsenyhteismetsät (12 kpl) Jäsenmäärän kehitys Jäsenien metsäpinta-ala (ha) Jäsenmäärä (kpl) 6

7 1000 m3 vk-% PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puukauppavuosi Päijät-Hämeen alueella muodostui keskimääräistä vilkkaammaksi. Keskihintataso oli loppuvuotta kohden selkeässä nousussa, ylittäen edellisvuoden keskihinnat. Puulla oli koko vuoden erittäin hyvä kysyntä. Talvileimikotkin kävivät hyvin kaupaksi koko vuoden. Puunmyyntisuunnitelmat Männyn ja kuusen runkohinnoittelukauppaa käytiin aktiivisesti. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen prosenttiosuus nousi ennätyksellisen korkealla tasolle. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen pääosin nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Energiapuun kysyntä ja kauppa sekä hinnat olivat edelleen alamaissa. Yhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat 1000 m Tukkipuu Kuitu- ja energiapuu Yhteensä Leimikoita kpl Leimikon keskikoko m Yhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat hakkuutavoittain Uudistushakkuut, ha Avohakkuut Luontainen uudistaminen Yhteensä Kasvatushakkuut, ha Ensiharvennus Muu harvennus Ylispuun poisto Yhteensä Puunmyyntisuunnitelmat Valtakirjakauppojen osuus Valtakirjakauppa-% Puukaupan toimeksiannot Vuonna 2017 puukaupan toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä leimikoista oli 75 prosenttia kokonaismäärän ollessa kuutiometriä. Metsänomistajat tukeutuvat metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkontaaineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Kilpailuttaminen toteutettiin osittain puumarkkinat.fi- ja kuutio.fi portaalin kautta. 7

8 PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puukaupallinen tiedottaminen Puukaupallinen tiedottaminen hoidettiin suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina facebookiin saakka. Tärkeässä roolissa on ajantasainen hintatietous hakkuutavoittain mm. mhy:n nettisivuilla ja sähköisessä uutiskirjeessä. Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä jo tammikuussa Puukaupan hintaseuranta Mhy P-H valtakirjakauppojen keskihinnat hakkuutavoittain Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Ensiharvennus , ,8 12,3 12,4 Ensiharvennus 2016 Ensiharvennus 2017 PUUNKORJUUPALVELUT 44,0 44,1 32,5 12,0 11,9 11,8 44,1 46,5 36,0 12,8 13,0 11,9 Muutos-% 0,2 % 5,4 % 10,8 % 6,7 % 9,9 % 0,9 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Harvennus ,4 49,0 39,1 15,2 15,3 14,9 Harvennus 2016 Harvennus ,1 51,9 49,9 52,4 37,6 39,7 15,3 15,8 15,3 15,9 14,6 15,0 Muutos-% 3,6 % 5,0 % 5,6 % 3,3 % 3,9 % 2,7 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Päätehakkuu ,8 57,1 46,3 17,7 19,5 17,3 Päätehakkuu 2016 Päätehakkuu ,7 58,0 57,9 59,7 44,0 46,4 17,8 18,4 19,6 19,6 17,4 17,8 Muutos-% 2,3 % 3,1 % 5,5 % 3,4 % 0 % 2,3 % Runkohinnat kuusi 54,8 mänty 52,9 Hankintahinnat Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Kokopuu/ ranka Hankintahinta ,5 59,5 48,5 29,5 31,0 32,0 29,0 Hankintahinta 2016 Hankintahinta ,5 58,0 59,0 59,7 48,0 48,8 29,0 29,7 30,5 30,9 31,0 30,0 27,0 25,0 Muutos-% -0,9 % 1,2 % 1,7 % 2,4 % 1,3 % -3,2 % -7,4 % Vuodesta 2017 muodostui vaikea korjuupalvelun osalta. Vuosi toteutui isoilla määrillä mutta heikolla katteella. Syksy oli ennätysmärkä ja korjuu lähes pysähtyi. Kokopuun ja oksan hinta oli edelleen laskeva. Energiapuun laskeva hinta, heikko syksy ja ep:n pienentyneet korjuukiintiöt käänsivät korjuupalvelun painopistettä hieman rangan, kuitupuun ja tukin korjuuseen. Kaikkiaan metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu korjasi ja välitti puuta kiintokuutiometriä. Tästä ainespuuta oli m3 ja rankaa m3. Energiapuun korjuussa edustettuina olivat kaikki työmuodot paitsi kannonnosto. Energiatoimituksia metsänhoitoyhdistys teki 250 GWh. Suurimmat toimituskohteet olivat Lahti Energia sekä Elenian voimalaitos Hämeenlinnassa. Tukkitoimituksia yhdistyksellä oli kaikkien alueen merkittävien sahojen kanssa. Kuitupuuta toimitettiin pääosin UPM:lle. Kuidun vientikaupat alkoivat Familyn Timber Finland Oy:n kautta loppuvuonna. Vuonna 2017 puunkorjuupalvelu suoritti voimalinjojen vierimetsähakkuita 20 kv:n linjojen osalta. 300 Korjuupalvelun välittämä puumäärä 1000 m Ainespuu Energiapuu 8

9 Euroa/ha METSÄNHOITOPALVELUT Metsänviljelyn määrä pysyi edellisvuoden tasosta, ollen pienempi kuin viiden edellisvuoden keskiarvo. Viljelyala oli 1276 ha. Taimikonhoidon määrä oli eli lähes edellisvuoden tasossa eli 860 ha. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten lisäksi tehtiin nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta 1299 ha. Taimikonhoitomäärien nousua yritetään edelleen vauhdittaa taimikon varhaishoitokampanjalla. Istutusten määrä laski hieman mutta muokkausmäärä nousi. Bräcke-laikkurin muokkaama ala oli vajaa 100 ha. Lannoitusala tehtiin ennätyksellisesti ha. Metsurit Normaali talvi sekä linjanraivaukset mahdollistivat metsurityöt kohtuullisen hyvin. Valtaosa metsureista oli pääosan talvesta töissä. Vakinainen metsurikanta oli vuoden vaihteessa 15. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntynyt ja näin työmääriä on pystytty toteuttamaan. Metsänhoitopalvelut (mhy tehnyt+valvonut) ha Maanmuokkaus Metsänviljely Ennakkoraivaus, taimikon ja nuoren metsän hoito Lannoitus METSÄNHOIDON KUSTANNUSKEHITYS Metsänhoitotöiden kustannuskehitykseen ja uudistamiskustannuksien alentamiseen vaikutetaan tehokkaimmin kun otetaan kustannustehokkaimmat uudistamismenetelmät käyttöön. Tämä tarkoittaa Bräcke-laikkumätästyksen ja - laikutuksen sekä 1,5 2-vuotiaiden keskipaakkujen osuuden lisäämistä uudistamistöissä. Taimikonhoidon keskikustannuksia alennetaan tehokkaimmin lisäämällä voimakkaasti varhais- perkauksen osuutta taimikonhoidossa sekä tehdään muutoinkin taimikonhoidot mahdollisimman ajoissa kustannusten ollessa edullisimmillaan. Keskikustannukset v olivat: muokkaus 394 /ha, kuusen paakkutaimet 414 /ha, kuusen istutus 424 /ha, kuusen uudistamisketju yhteensä 1232 /ha ja taimikonhoito 401 /ha (alv 0) Metsänhoidon keskikustannuskehitys Muokkaus Kuusen paakkutaimien istutus (1800 kpl/ha) Kuusen paakkutaimen keskihinta (1800 kpl/ha) Kuusen uudistamisketju Taimikonhoito

10 TIET JA OJAT Tie- ja ojatyölajin osalta vuosi 2017 oli varsin hiljainen. Kemera-varoilla tuettuja tiehankkeita ei laitettu vireille yhtään kappaletta. Suometsänhoitohankkeitakin käynnistettiin kuluneen vuoden aikana ainoastaan yksi. Vanhoja tukivaroin rahoitettuja hankkeita valmistui kuluneena vuonna minimaalisen vähän ja pari hanketta jäi vuoden päätyttyä vielä keskeneräiseksikin. Työlaji oli mukana myös parissa EU-rahoitteisessa hankkeessa. Hankkeiden käynnistämisvaiheista tai muista käytännön syistä johtuen hanketunteja kertyi vuoden aikana melko vähän. Vuoden mittaan suunniteltiin konsulttitöinä maanomistajien omin varoin joitakin uusia tienrunkoja, laadittiin tieyksikkölaskelmia ja tehtiin muita lähinnä tieoikeuskysymyksiin liittyviä selvitystöitä. Valtion tuki ja kustannukset Kemera-varoin tuetaan yksityisteitä vain usean tilan yhteishankkeina. Perusparannettavilla teillä metsä-talouden kuljetusten osuuden on oltava vähintään 30 % tien käytöstä ja uusilla teillä vähintään puolet. Tiellä tulee myös olla toimituksessa perustettu tiekunta, jotta se voi saada tukea. Perusparannuksen tuki on 35 % ja uuden tien rakentamisen tuki 20 % kokonaiskustannuksista. Tuettavan suometsähoitokohteen on oltava vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Tuki on porrastettu siten, että tuki on 60 % kokonais-kustannuksista vähintään viiden hehtaarin suuruisella yhtenäisellä alueella ja muutoin tuki on 30 %. Pienestä aineistosta johtuen metsänhoitoyhdistyksen toteuttamien metsäteiden osalta keskikustannuksia ei voi esittää. Uuden metsätien rakentamisen kustannusten vaihteluväli on Häme- Uusimaalla keskimäärin /km + alv ja perus-parannuksen /km + alv. Kunnostusojituksien keskikustannus on yhdistyksemme toimialueella ollut viime vuosina vajaa 270 /ha. Näihin kustannuksiin maanomistajien on ollut mahdollista saada valtiolta työlajikohtaista Kemera-tukea. Lopullisia kustannuksia näissä työlajeissa alentaa tukien lisäksi vielä verotuksen poistomenettely. TUHOT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Tuhoarvioita tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän eli kaikkiaan 97 hehtaarille. Tuhot olivat pääosin myrsky-, hyönteis- ja hirvituhoja. Valtion korvaamien hirvivahinkojen määrä on ollut poikkeuksellisen vähäinen viimeisten viiden vuoden ajan. Hirvikanta on onnistuttu pitämään kohtuullisella tasolla ja kannan aleneminen näkyy viiveellä myös metsävahinkojen vähenemisenä. Päijät-Hämeessä tehtiin neljä hirvivahinkoarviota, yhteensä 10 ha. Määrä on viime vuosina ollut vain murto-osa vuosille ajoittuneista huippuluvuista. Korvausta hirvivahingoista voivat saada yksityiset metsänomistajat Tavallisin vahinkokohde on männyn tai koivun taimikko hirvien talvilaidunalueella. Vahinkojen tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta Luonnonvarakeskuksen tekemän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikoiden laatua alentavia hirvituhoja on selvästi suuremmalla alalla kuin mitä ovat valtion korvaamat vahinkopinta-alat. Metsänomistajien maksettavaksi jäävät pienimmät vahingot, jotka eivät ylitä 170 euron korvauskynnystä tai jäävät muuten ilmoittamatta. Muut kuin yksityiset maanomistajat ja yhteismetsät eivät saa korvausta vahingoista, joten kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja valtion maiden hirvivahingot jäävät näiden tilastojen ulkopuolelle. KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN MUKAINEN TUKI Vuoden 2017 aikana käytettiin erittäin aktiivisesti Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (KEMERA) tukea mhy Päijät-Hämeen alueella. Kemera-tukea käytettiin mhy Päijät-Hämeen alueella yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Uuden kemera-lain mukaista taimikon varhaishoitoa toteutettiin kaikkien toimijoiden toimesta yhteensä hehtaaria (mhy 897 ha). Pääkohteena oli nuorten metsien hoito, johon varoja käytettiin lähes puolet ( ). Tuesta meni mhy:n kautta n. 61 %. Kemeratuen avulla toteutettiin alueella kaikkiaan nuoren metsän hoitoa yhteensä ha (mhy ha). 10

11 METSÄSUUNNITTELU JA ARVIOINTIPALVELUT Metsäsuunnittelua ja -arviointia toteutettiin vuonna 2017 neljän henkilön voimin. Viime vuoden tavoitteet alittuivat metsäsuunnittelussa. Metsäsuunnitelmia tehtiin ha ja niiden päivityksiä 903 ha. Metsäarvioiden osalta viime vuosi oli erittäin vilkas, sukupolvenvaihdokset ja myytävät metsätilat lisäsivät metsän arvon määritystarvetta. Tila-arvioita tehtiin ha. Suuremmilta luonnontuhoilta vältyttiin viime vuonna, joten vahinkoarvioita toteutettiin keskimääräistä vähäisempi määrä, 97 ha. Tehdyt suojeluhankkeet Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle, suojelusopimus 1 kpl 0,7 ha. METSO -suojelualueet 3 kpl: 4,7 ha + 20,6 ha + 3,2 ha = 28,5 ha. Ympäristötukisopimukset: 5 kpl yht. 6,9 ha Metsäsuunnittelu, tila- ja vahinkoarviot ha Metsäsuunnittelu Tila- ja vahinkoarviot METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT JA KIINTEISTÖNVÄLITYS Metsäomaisuuden hallintapalvelut ovat tärkeä osa metsänomistajien palvelusta. Hyvistä asiakkaista kannattaa pitää huolta myös omistuksen muutoksissa ja samalla auttaa asiakkuuden jatkumista uusien omistajien kanssa. Metsänhoitoyhdistyksellämme on tällä hetkellä hyvät valmiudet tällä osa-alueella. Pystymme tekemään perinnönjakoja, peru-, lahja- ja kauppakirjoja ym. vastaavia toimia. Pystymme myös neuvomaan metsänomistajia näissä asioissa. Vuonna 2017 toteutettiin useita sukupolvenvaihdoksia ja muita omaisuuden hoitoon liittyviä palveluita. Kiinteistönvälittäjät tekevät jonkin verran myös kauppakirjoja metsänomistajille esim. tonttikauppoihin. Tämän palvelun kysyntä on nousussa. Kiinteistönvälityksellä on tärkein osuus metsäomaisuuden hallintapalveluista. Vuonna 2017 myyntiin 51 kiinteistönvälityskohdetta. Välitettävien kiinteistöjen metsäpinta-ala lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta ollen yhteensä hehtaaria. Tästä johtuen taloudellinen tulos myös kaksinkertaistui, koska välityspalkkion määrittelee kiinteistön kauppahinta. Muut kuin metsäkiinteistöt kävivät huonosti kaupaksi. Kiinteistönvälityksemme toimii yhteistyössä Etelä- Suomen Metsätilat LKV:n kanssa. Kiinteistönvälittäjät vastaavat myös metsäomaisuuden hallintapalveluista. 11

12 HANKETOIMINTA Ulkopuolisen rahoituksen hanketoiminta jatkui vireänä vuoden Erilaisten EU:n maaseuturahaston hankkeiden osuus oli vuonna euroa ajoittuen pääasiassa kahdelle vuodelle. Metsäpelit huvia ja hyötyä metsästähankkeessa metsien käyttöä esitellään eri kohderyhmille pelillistämisen ja erilaisten tavanomaisten metsänhoitotoimien kautta. Hankkeessa tavoitettiin vuoden aikana n koululaista. Kokonaisuudessa hankkeessa on tarkoitus kehittää metsäisiä tuotepaketteja matkailijoille, yrityksille ja koululaisille. Aalto yliopiston vetämässä energiapuun ja tuhkan kiertotalouteen paneutuvassa hankkeessa perehdyttiin tuhkan käyttömahdollisuuksiin rakentamisessa ja edistettiin alueellisen tuhka-lannoituksen kehittymistä. Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoiman OK- Ojat kuntoon-tiedotushankkeen tarkoituksena on parantaa neuvonnalla, ojitusyhteisöjen aktivoinnilla sekä paikkatietoaineiston kehittämisellä Hämeen peruskuivatuksen tehokkuutta. Mhy on mukana tiedotuksessa ja tekemässä konkreettisia mallikohteita. TTS Työtehoseuran kanssa toteutetaan yhdessä Liiketaloudellinen ja kannattava metsänomistajuus-hanketta, jossa tavoitteena on parantaa metsänomistajien metsätaloudellista osaamista ja kehittää metsänomistusta liiketaloudellisin painotuksin. Hankkeen osa on Metsänomistajan talouskoulu, jossa eri aihepiirein koulutetaan kahta metsänomistajaryhmää. Samalla otetaan käyttöön metsätalouden johtamista ja suunnittelua palvelevat, sähköiset ja mobiilit työkalut. Vuoden aikana rahoituksen saaneessa Suomen metsäkeskuksen vetämässä Kehittyvä metsänomistus-hankkeessa ollaan tiedottamalla tukemassa metsänomistajia omistusjärjestelyistä. Uusia rahoituskanavia ja yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan. Hankkeiden tarkoituksena on aktivoinnilla kannustaa metsänomistajien metsien käyttöä ja hoitoa, kehittää mhy:n omaa toimintaa sekä osaltaan suomalaista metsätaloutta ja metsien hoitoa. KOULUTUS-, NEUVONTA- JA TIEDOTUSPALVELUT Koulutus- ja tiedotustoimintamme oli edelleen kohtuullisen vilkasta. Vuoden aikana järjestimme (tai olimme mukana) lähes 30 erilaista tapahtumaa, kurssia, kilpailua, esittelyä ja koulutusta. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen markkinoinnin kulmakivenä säilyi poikkeuksellisen laajan henkilökohtaisten yhteydenottokampanjan lisäksi Kotimetsä-jäsenlehti. Lehti ilmestyi kaksi kertaa ja Kotimetsikkö-asiakastiedote kolme kertaa vuodessa. Joulukuun alussa jäsenille lähetettiin mhy:n omin tiedoin varustettu seinäkalenteri. Joka toinen vuosi järjestettävät metsäiltamat kokosi ennätysosanoton, lähes 2000 kävijää. Iltamien yhteydessä järjestettiin Metsä- ja energiamessut sekä metsätaitokilpailut. Painettua tiedotusta tuettiin sähköisen uutisoinnin, kotisivujen, tapahtumien ja median saumattomalla yhteistyöllä. Markkinoinnissa ja tapahtumiin kutsuissa käytettiin myös tekstiviestikampanjoita. Tiedotus- ja markkinointikirjeitä lähetettiin kolme. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 1-2 kpl/kk ja kotisivut päivitettiin viikoittain. Paikallis-, alue- ja valtakunnantason, sekä kansainvälisissä lehdissä julkaistiin n. 100 mhy Päijät-Hämettä ja sen toimintaa käsittelevää artikkelia. Alueradion lähetyksissä olimme mukana useita kertoja. Metsämatkalaisia Kiinassa keisarillisiin nähtävyyksiin ja puistoihin tutustumassa. 12

13 HALLINTO Valtuuston kevätkokous pidettiin Lahdessa ja syyskokous Heinolassa. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Valtuuston jäsenet toimikaudella Havumäki Janne* Hongisto Olli* Julkunen Kari Katajisto Heini * Kotilainen Pekka Karkinen Katri * Lahtinen Juha Lahtinen Juho Liukkonen Tuomo* Mesiä Tuula Mäyrä Tero Niemi Timo Ollila Lasse Peltola Kalle Pennanen Karoliina Pilli-Sihvola Mikko Pentikäinen-Laine Maija Rauhamäki Anne Rosenberg-Riihimäki Eine Salonen Jussi* Seppälä Jussi Tiira Hanna Upola Seija* Vuorela-Miikkulainen Heli Ylä-Sulkava Aapo Varavaltuutetut: Mikkola Jussi, Riutta Tuulikki ja Saarinen Hannele * Hallituksen varajäsenet Hallitus Puheenjohtaja Poutiainen Jarmo 1. varapuheenjohtaja Kalliokoski Maire Jäsenet Hämäläinen Mika Iso-Kuusela Paula Leppänen Jussi Ruoppi Janne Ylätalo Jarmo Tilintarkastaja Jukka Peltola KHT Hallinnon tarkastajat Heini Katajisto ja Kalle Peltola Muut kokousedustajat Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Poutiainen Jarmo Kalliokoski Maire 13

14 HENKILÖSTÖ Yhdistyksen vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2017 lopussa 47 henkeä. Henkilöstön keski-ikä toimihenkilöillä oli 51 vuotta ja metsureilla 54 vuotta. Vakinaiset toimihenkilöt ovat olleet yhdistyksen palveluksessa keskimäärin 20,6 vuotta ja metsurit 21,0 vuotta. Toimihenkilöiden sairauspoissaolot olivat vuonna ,2 % (2016 3,2 %) työssäoloajasta laskettuna. Henkilömäärä Toimihenkilöt, vakinaiset Toimihenkilöt, määräaik Toimihenkilöt yhteensä Metsätyöntekijät, vakinaiset Henkilöstö yhteensä Työpanos henkilötyövuosina Toimihenkilöt Metsätyöntekijät Yrittäjät ja urakoitsijat Yhteeensä Metsätoimi- ja toimistohenkilöt Yhdistyksen palvelukseen /palveluksessa Alhola Antti Auvinen Tarja Hannonen Timo Heikkilä Juuso Heikkinen Mikko Heinonen Tarja Hendunen Juha Hirvonen Juha Ikonen Reijo Jaskari Juhani Juhola Arttu Karjalainen Joonas Koiravuori Risto Laine Teppo Laukkanen Katja Lautala Minna Lehti Antero Leppäaho Jussi-Tapio Leppälä Marko Leskinen Jarmo Lilja Thomas Mansikkamäki Tiina Martikainen Ake Mäkiranta Jyrki Nevalainen Juha Nieminen Markku Pasanen Marko Perälä Piia Sarvaala Mari Sorjonen Seppo Ylisirniö Perttu Yli-Talonen Jari Määräaikaiset Makkonen Marjut Mäkinen Jukka Siltala Heli Metsätyöntekijät Aaltonen Juha Ahonen Marko Gullsten Juha Lindfors Janne Kinnunen Vilho Leppänen Mauri Luukkanen Lars Mäkelä Pasi Nieminen Pentti Nieminen Reijo Paukkunen Jorma Purovirta Hannu Raninen Esa Schildt Eero Tähkänen Seppo 14

15 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS Toiminnallinen tulos Liiketoiminnan liikevaihto nousi edellisen vuoden 8,5 milj. eurosta 9,0 milj. euroon. Liikevaihtoa kasvattivat pääasiassa lähes ennätykselliset lannoitusmäärät ja kiinteistökauppojen vilkastuminen. Metsänviljely eteni lähes vuoden 2016 tahtiin kun taas raivaussahatöissä jäätiin selvästi edellisestä vuodesta. Korjuupalvelun liikevaihto nousi hieman lähinnä kasvaneiden haketusmäärien ansiosta. Liiketoiminnan kannattavuus oli hieman sekä tavoitetta että edellistä vuotta parempi. Kannattavuutta paransivat ennen kaikkea hyvin sujuneet lannoitukset sekä kiinteistökauppa. Korjuupalveluiden kannattavuus heikkeni selvästi vuodesta Kokonaisuutena liiketoiminnan tulos oli hyvällä tasolla ollen euroa positiivinen. Muu toiminta Muun toiminnan tuotoista jäsenmaksut sekä hanketuotot toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Myös kiinteät kulut pysyivät tavoitetasolla, joten tulostavoite saavutettiin. Tulokseen vaikuttava kertaerä oli Silvadata Oy:n osakkeiden myynti. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Maksuvalmius parani hieman edellisestä vuodesta. Parantuneen tuloksen ansiosta omavaraisuusaste nousi 42,6 %:iin. Kuluva vuosi 2018 Vuoden 2018 aikana pyritään hyväksyttyä strategiaa toteuttamaan myös käytännössä. Kevään aikana käynnistyvät prosessi- ja toimenkuvatyöryhmät, joiden työn pohjalta mietitään mahdollisia muutoksia yhdistyksen organisaatioon ja toimintaan. Kuluvana vuonna päättyy kaksi suurta energiapuutoimitusten sopimusta, mikä aiheuttaa haasteita korjuupalvelun kannattavuuden säilyttämiselle. Lisäksi strategiassakin tavoitteena ollut budjettikuri näyttää olevan haasteellinen toteuttaa tehtyjen TESsopimusten ja muiden päätösten johdosta. Jotta asetettuun tulostavoitteeseen päästään, on vuoden aikana mietittävä toimenpiteitä, joilla kuluylitykset saadaan katettua. TALOUDEN KEHITTYMINEN TUOTOT Metsänhoito- / jäsenmaksut Muut varsinaisen toiminnan tuotot Liiketoiminnan liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Varsinaisen toiminnan kulut Liiketoiminnan kulut KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS Pakollinen varaus 479 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ OMA PÄÄOMA TASEEN LOPPUSUMMA OMAVARAISUUSASTE (%) 47,5 52,0 41,8 44,4 32,4 36,0 29,9 34,1 42,6 MAKSUVALMIUS (quick ratio) 1,4 1,6 1,3 1,3 1,4 1,3 1,0 0,9 1,0 15

16 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS Liiketoiminnan liikevaihto Liiketoiminnan tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Liiketoiminnan tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kiinteät kulut

17 TASE TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 6 646, ,72 Yhteensä 6 646, ,72 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat , ,98 Koneet ja kalusto , ,88 Yhteensä , ,86 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,34 Muut saamiset , ,00 Yhteensä , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,37 Keskeneräiset tuotteet , ,00 Yhteensä , ,37 SAAMISET Myyntisaamiset , ,10 Siirtosaamiset , ,26 Yhteensä , ,36 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,26 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Arvonkorotusrahasto , ,04 Vararahasto , ,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,32 Tilikauden yli-/alijäämä , ,23 Oma pääoma yhteensä , ,37 PAKOLLISET VARAUKSET 0, ,62 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 0, ,00 Saadut ennakot , ,16 Ostovelat , ,67 Muut velat , ,41 Siirtovelat , ,03 Yhteensä , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,26 17

18 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Edistämistoiminta , ,37 Muut tuotot * , ,71 TUOTOT YHTEENSÄ , ,08 KULUT Henkilöstökulut , ,58 Poistot , ,15 Muut kulut , ,52 KULUT YHTEENSÄ , ,25 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,17 LIIKETOIMINTA Tuotot , ,89 Kulut , ,85 LIIKETOIMINNAN TULOS , ,04 VARAINHANKINTA Jäsen-/metsänhoitomaksut , ,00 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ , ,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,33 Kulut 0, ,97 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ , ,64 TILIKAUDEN TULOS , ,23 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,23. 18

19 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 19

20 TILINTARKASTUSKERTOMUS 20

21 TILINTARKASTUSKERTOMUS 21

22 HALLINNON TARKASTUSKERTOMUS. 22

23 MENNEET KUVIN Päijät-Hämeessä lannoitettiin vuonna 2017 ennätyksellisesti yli 1300 hehtaaria metsiä. Mhy:n kuvauskopteri oli tositoimissa myrskytuhojen arvioinnissa. 23

24 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Väihkyläntie 2, SYSMÄ Puh. (03) Fax. (03) Kuvat:Mhy Päijät-Hämeen arkisto