Kulosaaren aluesuunnitelman ja Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnonhoidon osuuden vuorovaikutusraportti asukaspalaute

Transkriptio

1 Kulosaaren aluesuunnitelman ja Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnonhoidon osuuden vuorovaikutusraportti asukaspalaute

2 2/9 Sisällysluettelo 1 Vuorovaikutus ja asukaspalaute Suunnittelun koottu asukaspalaute Asukaskysely Kerro kartalla tulokset luonnonhoidon suunnitelmaosuutta koskien Asukastilaisuudet Maastokysely kesällä Muu saatu asukaspalaute Liite... 9 Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

3 3/9 1 Vuorovaikutus ja asukaspalaute 1.1 Suunnittelun koottu asukaspalaute Koostuu: asukaskysely Kerro-kartalla tuloksista järjestetyistä asukastilaisuuksista ja niiden muistioista maastokyselyn tuloksista muusta saadusta asukaspalautteen koosteesta (joka esitetään ilman asukkaiden yhteystietoja) 1.2 Asukaskysely Kerro kartalla tulokset luonnonhoidon suunnitelmaosuutta koskien Alueen ihmisten mielipidettä mm. luonnonhoidosta kyseltiin rakennusviraston Kerro kartalla - Internet-palvelun avulla. Tähän kyselyyn vastasi 113 ihmistä. Alla keskeisimpiä luonnonhoitoa koskevia tuloksia: Luontoelämyksiä tarjoavaksi paikaksi eniten merkintöjä saivat Mustikkamaan alue (useita merkintöjä eri alueilla) Kulosaaren rantapuisto Axel Ståhlen puisto Kirkkopuisto Hoidon tarpeessa olevia metsiä on merkitty lähes kaikille puistoalueille Kulosaaren rantapuisto Risto Rytin puisto Axel Ståhlin puisto Relanderin aukio Eugen Schaumanin puisto Mustikkamaa Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

4 4/9 Kartta paikoista, jotka vastaajien mielestä eniten hoidon tarpeessa Metsä, jossa ei saa tehdä hoitotoimenpiteitä Kulosaaren rantapuisto Kirkkopuisto Mustikkamaan länsipuoli Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

5 5/9 Kartta paikoista, jonne vastaajat eivät halua metsänhoitoa Paikka, jonne voisi jättää lahopuita Mustikkamaan länsi- ja itäosat Kartta paikoista, jonne voisi vastaajien mielestä jättää lahopuut Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

6 6/9 Väittämät siitä, että metsiin pitäisi jättää enemmän lahopuita lisäämään metsän monimuotoisuutta, metsät tulisi hoitaa puistomaisesti lyhyellä aikavälillä jakavat mielipiteet, sillä näissä on suuri osuus vastaajia, jotka ovat väittämän kanssa eri mieltä, mutta myös iso osuus on samaa mieltä Vähiten samaa mieltä ollaan siitä, että alueen metsät pitäisi jättää täysin hoitamatta 1.3 Asukastilaisuudet Aluesuunnitelmasta pidettiin työpaja maaliskuussa Muutama asukas toivoi tilaisuudessa Kulosaaren ja osin Mustikkamaankin metsien parempaa hoitoa. Nyt monien metsäisten paikkojen ilme on heidän mielestään hoitamaton. 1.4 Maastokysely kesällä 2015 Maastokyselystä on vastannut Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja kysely toteutettiin Maastokyselyn toteutuksesta on rakennusviraston tilaamana konsulttitoimeksiantona vastannut Metsäylioppilaiden Osuuskunta Uniforst. Maastokyselyssä kerättiin yhteensä 89 vastauslomaketta, joiden vastaukset on analysoitu ja koottu raportiksi. Saadut tulokset otetaan huomioon suunnitelmaluonnoksessa ja tulevia hoitotoimenpiteitä tehtäessä muun saadun asukas- ja sidosryhmäpalautteen ohella. Kyselyn tulos oli, että valtaosa ihmisistä hyväksyi esitetyt toimenpiteet ja he olivat lisäksi tyytyväisiä esitettyihin luonnon arvokohteisiin (ks. grafiikka alla) Ote asukaskyselystä: Mustikkamaalle ehdotetut metsien hoitotoimenpiteet koettiin pääosin tarpeellisina (kuva 7). Useampi kuin kolme neljästä piti hoitotoimenpiteitä tarpeellisina. Kielteisesti esitettyihin hoitotoimenpiteisiin suhtautui harvempi kuin joka kymmenes vastaajista. Lähes kaksinkertainen määrä vastaajia ei osannut ottaa asiaan kantaa toimenpiteiden tarpeellisuuteen (kuva 7). Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

7 7/9 7. Onko Mustikkamaalle tehty hoito- ja kehittämissuunnitelma ja sen mukaan tehtävät hoitotoimenpiteet mielestänne tarpeellisia? % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 77,5 7,9 14,6 Tarpeellinen Tarpeeton En osaa sanoa Ote asukaskyselystä: Kyselyalueen välittömässä läheisyydessä olevien metsikkökuvioiden hoito nähtiin pääosin tarpeellisena tulosten vaihdellessa eri kyselypaikkojen välillä (kuva 8). Kuvioille 21, 14 ja 3 suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat yksittäisten puiden poisto ja pienpuustonhoito, kuviolla 56 maiseman- ja pienpuustonhoito. Kuviolla 21 hoitotoimet tarpeellisena koki noin kaksi kolmannesta vastaajista epätietoisten osuuden ollessa neljänneksen luokkaa (kuva 8). Kuviolla 56 toimenpiteet tarpeellisina näki kolme neljännestä loppujen kokiessa ne tarpeettomina. Kuvion 14 osalta hoitotoimet tarpeellisina näki yli puolet vastaajista, tarpeettomiksi ne katsoi reilu neljännes vastaajista loppujen ollessa epävarmoja tarpeellisuudesta. Kuviolla numero 3 hoitotoimenpiteet tarpeelliseksi kokevien osuus oli kyselyalueiden korkein, yli 90 prosenttia vastanneista henkilöistä (kuva 8). Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

8 8/9 8. Onko tälle metsäkohteelle tehtäväksi ehdotettu toimenpide mielestänne tarpeellinen? Tarpeeton 21 Tarpeellinen En osaa sanoa 56 Tarpeellinen Tarpeeton Kuvio En osaa sanoa 14 3 Tarpeellinen Tarpeellinen Tarpeeton En osaa Tarpeetonsanoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Noin puolet kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä suunnitelmassa esitettyjen hoitamattomien kohteiden määrään (kuva 9). Toisaalta vajaa viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että näitä alueita pitäisi varata suunnitelmaan enemmän. Noin kolmannes vastaajista ei muodostanut asiassa mielipidettä suuntaan tai toiseen (kuva 9). Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

9 9/9 % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 9. Onko Mustikkamaalla mielestänne riittävästi suunnitelmassa esitettyjä hoitamattomia kohteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi? 49,4 18,0 Kyllä Ei En osaa sanoa 32,6 1.5 Muu saatu asukaspalaute Yksittäisiä asukaskommentteja on tullut lisäksi puhelimitse ja sähköpostilla. 2 Liite 1. Raportti maastokyselystä Rakennusvirasto PL 1500 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Byggnadskontoret PB 1500 (Kaserngatan 21) HELSINGFORS STAD Telefon Fax

10 KULOSAAREN ALUESUUNNITELMAN JA MUSTIKKAMAAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN VUOROVAIKUTUSRAPORTTI LUONNONHOIDON TYÖRYHMÄ 7. LOKAKUUTA 2015 HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto

11 Sisällys 1 Luontojärjestöt: Kulosaaren aluesuunnitelman luonnonhoito Yleistä Yksittäisiin kuvioihin liittyviä huomioita Luontojärjestöt: Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelma Yleistä Luontoarvojen asiallisesta esittelystä Yksittäisiin kuvioihin liittyviä huomioita Rakennusvirasto: vastine Kulosaaren aluesuunnitelman luonnonhoidon osioon Yleistä Yksittäisiin kuvioihin liittyvät huomiot Rakennusvirasto: vastine Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnonhoidon osioon Yleistä Luontoarvojen asiallisesta esittelystä Yksittäisiin kuvioihin liittyviä huomioita... 6

12 1 Luontojärjestöt: Kulosaaren aluesuunnitelman luonnonhoito 1.1 Yleistä Luontoalueiden pirstaleisuus ja läheinen suhde rakennuksiin ja teihin rajoittaa suunnittelualueella mahdollisuuksia huomioida metsien luonnontilaisuuteen liittyviä arvoja. Edellä mainittu ei sulje pois sitä, etteikö alueen pienialaisempiinkin metsiköihin kannattaisi ja voisi jättää keloja tai jonkin verran maalahopuuta, mikäli kuvioiden käyttö ja sijainti tämän sallivat. Esitetyt hoitotoimet ja hoitoluokat vaikuttavat pääosin perustelluilta pois lukien suunnittelualueen koillisosan ranta-alue, jossa on pientä säätötarvetta. 1.2 Yksittäisiin kuvioihin liittyviä huomioita Kuviot 4 ja 5: Kuvioiden puusto on hyväkuntoista, joten ainakaan reitin varrella ei vaikuttaisi olevan tarvetta useamman puun poiminnalle. Kuolevat männyt kannattaisi jättää keloutumaan. Tonttien reunoja ei erikseen tarkasteltu, joten niissä saattaa olla potentiaalisia ongelmapuita. Kuvio 11: Arvokas tervaleppälehto, joka on reiteistä huolimatta säilyttänyt keskeiset luontoarvonsa. Myös lahopuustoa on annettu muodostua. Kuvio on perusteltua osoittaa arvometsäksi, koska on epäilemättä Kulosaaren suunnittelualueen luontoarvoiltaan merkittävin yksittäinen metsikkö. Kuvio lienee tärkeä myös linnustolle (osa arvoluokka III:n lintualuetta). Suunnittelukaudella on tarvetta muutaman puun kaatoon. Nämä tulee jättää kuviolle lahopuuksi. Akuutti tarve on kuvion keskiosassa ulkoilureitin päällä roikkuvan lahon vaahteran oksan sahaamiselle. Lähellä on myös toista puuta vasten kaatunut, mutta ilmaan jäänyt tervalepän runko joka kannattaisi pudottaa alas. Kuvion itäosan ranta-aluetta on polun ympäristössä paikoin pahasti roskattu ja alueella tulisikin toteuttaa roskien keruu. Kuvio 12: Tien vallissa kasvava sekametsäkuvio. Esitetty harvennus on syytä muuttaa yksittäisten puiden poistoksi. Kuvio 18: Kuviolle on jo aikaisemmin jätetty lahopuuta. Käytäntöä on kaikki perusteet jatkaa myös tulevaisuudessa yksittäisiä puita kaadettaessa.

13 2 Luontojärjestöt: Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelma 2.1 Yleistä Mustikkamaa on suosittu virkistysalue ja sen suosio tulee entisestään kasvamaan, kun kevyen liikenteen silta Kalasatamasta valmistuu. Melko kattava ulkoilureitti- ja tieverkosto mahdollistaa kuitenkin sen, että merkittävää osaa alueen metsistä voidaan jatkossakin kehittää melko vähäisellä metsänhoidolla. Tässä auttaa myös alueen metsien mäntyvaltaisuus. Mustikkamaan jäljellä oleva luonnonmukainen ja osin puustoltaan hyvin luonnontilainen metsäluonto ansaitsee ja vaatii jatkossa erityishuomiointia. Alueen jäljellä olevat luonnontilaisen kaltaiset metsiköt tulisikin säilyttää nykyisessä tilassaan ja välttää niiden pirstomista uusilla reiteillä tai sillä, että niihin sijoitetaan uusia rakenteita temppuratojen ja tanssilavojen jatkoksi. Tällaisten luonnonmetsäkuvioiden säilyttäminen alueella palvelisi myös alueen tulevia virkistyskäyttäjiä. 2.2 Luontoarvojen asiallisesta esittelystä Luonnonhoito-osan luonto- ja lajistoarvoja sisältävässä osuudessa tulisi esitellä myös alueelta METSO-selvityksessä paikallistettujen arvokkaiden metsäkuvioiden keskeiset arvot. Erityisen perusteltua tämä on Mustikkamaan kaltaisella alueella, jossa esiintyy useilla metsäkuvioilla jopa Helsingin mitassa edustavia vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia mäntyvaltaisia metsiä. 2.3 Yksittäisiin kuvioihin liittyviä huomioita Kuvio 2: Kuviolla on jo toteutettu sen luonnonmukaisuutta ja virkistyskäyttöarvoa ainakin lapsiperheiden ja koirien kannalta olennaisesti heikentänyt melko voimakas pienpuuston hoito, joten uudelle hoidolle ei ole perustetta. Kuvio 14: Maastokäynnillä ei havaittu perusteita yksittäisten puiden poistolle. Kuvio 18: Kuvion METSO-arvojen takia on syytä olla pidättyväinen yksittäisten puiden poistossa. Mahdollisesti kaadettavat rungot on syytä jättää kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 20: Kuvion METSO-arvojen takia on syytä olla pidättyväinen yksittäisten puiden poistossa. Mahdollisesti kaadettavat rungot on syytä jättää kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 21: Kuviolla on melko äskettäin toteutettu voimakas, lähes rantaan asti ulottunut pienpuuston hoito, joka paikoin lähenee vaikutukseltaan raivausta. Toimenpide on olennaisesti heikentänyt kuvion puuston luonnonmukaisuutta. Myös muutamia järeämpiä puita on kaadettu tien läheltä (runkoja ei jätetty maastoon, vaikka kuvion luonne sen sallisi). Jatkossa pienpuuston hoito on syytä rajata aivan tien laitaan. Suunnittelukaudella ei myöskään liene perusteita valtapuuston puiden laajempaan poimintaan, joten toimenpiteen voisi hyvin poistaa. Mikäli tarvetta esiintyy, niin tämä ei estä yksittäisten ongelmapuiden kaatamista. Jatkossa rungot olisi kuitenkin syytä jättää lahopuuksi kuviolle.

14 Kuvio 22: Kuvion mäntyvaltainen puusto on siinä kunnossa, että tarvetta yksittäisten puiden poistolle ei liene. Kuvio 23: Pienpuuston hoito on toteutettu jo eli koko kuvion pienpuuston hoito on syytä muuttaa suunnitelmakauden loppupuolella toteutettavaksi tien varren pienpuuston hoidoksi. Kuvio 29: Ulkoilureitin päällä oleva laho, useampirunkoinen lehmus on syytä sahata nostolavaautolla noin 8 metristä (haarauman alapuolelta). Lehmuspöllit on syytä siirtää lahopuiksi reitin länsipuolelle. Kuvio 31: Runsaslahopuustoinen arvokas lehtokuvio, joka tulisi osoittaa arvometsäksi. Pienpuuston hoito koko kuviolla tulisi rajata polun ja tien varteen. Lisäksi kuviolla esiintyvä pensasangervo tulisi hävittää. Arvometsäkuvioksi osoittaminen ei estä yksittäisten puiden kaatamista, kunhan nämä jätetään kuviolle lahopuuksi. Jos alueen keskelle kulkevaa polkua muutetaan ulkoilureitiksi, tulisi kuvion luontoarvot huomioida uutta reittiä linjattaessa. Kuvio 34: Jatkossakin tarkan hoidon piirissä pidettävä kuvio, jossa ei maastokäynnillä havaittu selvää perustetta yksittäisten puiden laajemmalle poistolle. Kuvio 36. Arvometsäkuvioksi osoitettuun tervaleppävaltaiseen lehtokuvioon on esitetty yksittäisten puiden poistoa ja pienpuuston hoitoa. Lähinnä on perusteita yhden lahovikaisen pihlajan maahan kaadolle (=lahopuuksi kuviolle). Pienpuuston hoito on syytä rajata vain reittien lähivyöhykkeelle. Kuvio 38: Turhan heterogeeninen kuvio niin kasvupaikkojen kuin puustonkin osalta. Kannattaisi jakaa kolmeksi kuvioksi siten, että ulkoilureitti jakaisi kuvion kahteen melko samankokoiseen kuvioon ja lisäksi avoimempi kohta nykykuvion eteläosassa (reitin itäpuolella) muodostettaisiin omaksi pienemmäksi kuviokseen. Etenkin ulkoilureitin itäpuoli (eteläosan avoimempaa kohtaa lukuun ottamatta) on tällä hetkellä luonnonsuojelullisesti arvokas luonnontilaisen kaltaisen puuston ja lahopuustoisuuden takia. Nykykuviolla (tai esitetyillä uusilla kuvioilla) ei havaittu yksittäisten puiden poistotarvetta, joten toimenpide kannattaisi poistaa. Kuvio 43: Mustikkamaan edustavin vanha ja runsaslahopuustoinen mäntyvaltainen metsikkö. Kuvio tulisi huomattavien luontoarvojen takia osoittaa arvometsäksi. Reittien ja tien varren mahdollisten yksittäisten puiden poistamisessa on suunnittelukaudella syytä olla hyvin pidättyväinen, maastokäynnillä ei havaittu kovinkaan montaa mahdollista ongelmapuuta. Joka ikinen kaadettava järeämpi puu on syytä jättää kuviolle lahopuuksi. Kuvio 48: Hieno rehevä lehtipuuvaltainen metsikkö karumpien metsien keskellä notkossa. Myös lehtilahopuuta löytyy jo nyt merkittävästi. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi. Kuvio 51: Arvometsäksi perustellusti osoitettu kuvio, jonka länsilounaisosassa on joskus 2013/2014 kaadeltu ja pätkitty keloja aivan tarpeettomasti.

15 3 Rakennusvirasto: vastine Kulosaaren aluesuunnitelman luonnonhoidon osioon 3.1 Yleistä Myös Kulosaaren kaltaisiin pienialaisiin ja toisistaan erillään oleviin metsikköihin jätetään kuvioita kokonaan hoidon ulkopuolelle. Lisäksi hoidettavaksi osoitetuille kuvioille jätetään koskemattomia kuvion osia, lahopuuta ja tiheiköitä luonnonhoidon linjauksen ja metsän työohjeiden mukaan. Koillisosan rehevää tervalepikköä on pakko pitää hoidon piirissä, koska sen läpi menee erittäin vilkkaasti liikennöity rantaraitti ja se rajoittuu suurelta osin tontteihin ja tiehen. Lisäksi kyseisen paikan välittömässä lähiympäristössä asuvat pitävät paikkaa epäviihtyisänä ja turvattomana nykykunnossaan. Suunniteltu hoito ei vähennä paikan monimuotoisuusarvoja, koska hoito kohdistuu reitin ja tonttien lähiympäristön hoitoon ja näistä vyöhykkeistä kauempana olevat kuvion osat jäävät hoidon ulkopuolelle. 3.2 Yksittäisiin kuvioihin liittyvät huomiot Kuviot 4 ja 5: OK Kuvio 11: Koillisosan rehevää tervalepikköä on pakko pitää hoidon piirissä, koska sen läpi menee erittäin vilkkaasti liikennöity rantaraitti ja se rajoittuu suurelta osin tontteihin ja tiehen. Lisäksi kyseisen paikan välittömässä lähiympäristössä asuvat pitävät paikkaa epäviihtyisänä ja turvattomana nykykunnossaan. Suunniteltu hoito ei vähennä paikan monimuotoisuusarvoja, koska hoito kohdistuu reitin ja tonttien lähiympäristön hoitoon ja näistä vyöhykkeistä kauempana olevat kuvion osat jäävät hoidon ulkopuolelle. Kuvio 12: OK Kuvio 18: OK Kuvio 20: OK

16 4 Rakennusvirasto: vastine Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnonhoidon osioon 4.1 Yleistä Mustikkamaan luonnonhoito keskittyy lähes täysin ulkoilureittien varsien pienpuuston hoitoon ja yksittäisten reitin varsien vaarallisten puiden poistoon. Reittien ulkopuoliset alueet saavat kehittyä luonnontilassa. Näin ollen ehdotetuista luonnonhoidon toimenpiteistä ei ole vaaraa alueen luontoarvoille. 4.2 Luontoarvojen asiallisesta esittelystä Päivitetyt METSO-tiedot näkyvät LTJ-järjestelmässä. 4.3 Yksittäisiin kuvioihin liittyviä huomioita Kuvio 2: Kuvion pienpuustoa hoidetaan lähi- ja kaukomaisemien hyväksi vuonna vuonna 2020 Kuvio 14: Mahdolliset reitinvarren vaaralliseksi muodostuneet puut kaadetaan seuraavan kerran vuonna 2020 Kuvio 18: OK Kuvio 21: Pienpuuston hoito tehty lähi- ja kaukomaisemien takia. Pienpuustoa täytyy poistaa jatkossakin (vuonna 2020) maisematekijöiden takia. Yksittäisten puiden poisto merkitty kuviolle mahdollisten reitinvarren vaaralliseksi kehittyvien puiden takia. Työn tilaukseen ja toteutetukseen liittyvien teknisten seikkojen takia toimenpidekoodi on pidettävä kuviolla. Kuvio 22: Mahdolliset reitinvarren vaaralliseksi muodostuneet puut kaadetaan seuraavan kerran vuonna 2020 Kuvio 23: OK Kuvio 29: OK Kuvio 31: Toimenpiteet OK. Kuvion luontoarvot huomioitu METSO:ssa. Kuvio 34: Mahdolliset reitinvarren vaaralliseksi muodostuneet puut kaadetaan seuraavan kerran vuonna 2020 Kuvio 36: Toimenpiteet OK. Kuvion luontoarvot huomioitu METSO:ssa. Kuvio 38: Kuvion rajausta voidaan tarkistaa lopulliseen suunnitelmaan. Mahdolliset reitinvarren vaaralliseksi muodostuneet puut kaadetaan seuraavan kerran vuonna 2020

17 Kuvio 43: Kuvion hoitoluokka muutettu C5-arvometsäksi. Kuvio 48: Ei perusteita arvometsäksi. Kuvio 51: Kelojen pätkintä on jonkun muun tahon kuin HKR:n/Stara:n tekemää.

18 MAASTOKYSELYN TULOKSET MUSTIKKAMAAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LUONNONHOIDOSTA 2015 Metsäylioppilaiden Osuuskunta Uniforst

19 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TULOKSET Kerätty aineisto Kysymyskohtaiset tulokset Mielipiteet alueen metsien käytöstä ja arvostuksista (kysymykset 1 4) Kommentit suunnitelmaluonnoksesta (kysymykset 5 9) TULOSTEN TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE 1. MAASTOHAASTATTELUN KYSELYLOMAKE LIITE 2. KOHDEALUEEN KARTTOJA Liite 2.1 Mustikkamaalle suunnitellut hoitotoimenpiteet I Liite 2.2 Mustikkamaalle suunnitellut hoitotoimenpiteet II

20 3 1 JOHDANTO Helsingin kaupungin rakennusvirasto vastaa ulkoilu- ja lähivirkistysalueiden luonnonhoidosta eli metsien, niittyjen ja maatalousalueiden hoidosta. Hoitotoimenpiteet tehdään alueiden käyttäjiä ja lähiasukkaita kuullen. Nyt laadittava Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelma tulee ohjaamaan alueen hoitoa seuraavan kymmenen vuoden ajan vuosina Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelma on edennyt luonnosvaiheeseen ja rakennusvirastossa on tällä maastokyselyllä kerätty tietoa alueen käytöstä ja laadusta sekä vastaajien mielipiteistä ehdotettuja luonnonhoitotoimenpiteitä kohtaan. Maastokyselystä on vastannut Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja kysely toteutettiin Maastokyselyn toteutuksesta on rakennusviraston tilaamana konsulttitoimeksiantona vastannut Metsäylioppilaiden Osuuskunta Uniforst. Maastokyselyssä kerättiin yhteensä 89 vastauslomaketta, joiden vastaukset on analysoitu ja koottu raportiksi. Saadut tulokset otetaan huomioon suunnitelmaluonnoksessa ja tulevia hoitotoimenpiteitä tehtäessä muun saadun asukas- ja sidosryhmäpalautteen ohella. Kyselyn tulokset tullaan julkaisemaan Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelmaa käsittelevällä rakennusviraston nettisivulla. Ne tullaan myös esittämään lisätietona yleisten töiden lautakunnalle annettavan asukasvuorovaikutusta kuvaavan vuorovaikutusselvityksen osana hoito- ja kehittämissuunnitelman esittelyn yhteydessä. Lisätietoja maastokyselystä: Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, metsäsuunnittelija Antti Siuruainen p , antti.siuruainen@hel.fi Helsingissä

21 4 2 TULOKSET 2.1 Kerätty aineisto Maastokysely toteutettiin ja kyselyyn vastasi yhteensä 89 ihmistä. Vastauksia saatiin eniten kuviolta 14 ja vähiten kuviolta 56 (taulukko 1). Taulukko 1. Vastausten jakautuminen kuvioittain. Kuvionumero lukumäärä % , , , ,1 Summa Kysymyskohtaiset tulokset Mielipiteet alueen metsien käytöstä ja arvostuksista (kysymykset 1 4) Kyselyyn vastanneista henkilöistä selvä enemmistö liikkuu Mustikkamaan alueen metsissä ahkerasti (kuva 1). Lähes kolme neljästä kyselyyn vastaajasta kertoi liikkuvansa suunnittelualueen metsissä vähintään kerran viikossa. Yleisin vastaajaryhmä oli alueella muutaman kerran viikossa liikkuvat ja se kattoi 40 prosenttia vastauksista. Sitä vastoin harvemmin kuin kerran kuukaudessa aluetta käyttävien osuus oli alle kymmenys vastaajista (kuva 1). Kyselyyn vastanneet henkilöt pitivät lähes poikkeuksetta aluetta itselleen hyvin tärkeänä tai melko tärkeänä (kuva 2). Lähes kolme neljästä vastaajasta kertoi alueen olevan hyvin tärkeä itselleen, kun noin viidennes piti aluetta melko tärkeänä itselleen. Pari henkilöä koki, ettei alue ole heille kovin merkittävä ja pari eivät osanneet sanoa kantaansa. Kukaan kyselyyn vastanneista ei pitänyt aluetta täysin merkityksettömänä itselleen (kuva 2).

22 5 % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1. Kuinka usein ulkoilette tällä metsäalueella? 42,7 13,5 16,9 12,4 5,6 9,0 Päivittäin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Useita kertoja kuussa Kerran kuussa Harvemmin Kuva 1. % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2. Kuinka tärkeänä pidätte tätä aluetta itsellenne? 74,2 20,2 3,4 2,2 0,0 Hyvin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Kuva 2.

23 6 Kyselyyn vastanneiden mielestä Mustikkamaan metsät ovat pääsääntöisesti valoisia, sillä vain hyvin pieni vähemmistö piti metsiä synkkinä (kuva 3). Metsäaluetta pidettiin lähes poikkeuksetta turvallisena eikä yksikään vastaajista kokenut aluetta vaarallisena. Suuri enemmistö piti alueen metsiä viihtyisinä ja lähes kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että metsät ovat avaria. Tiheinä metsiä piti hyvin pieni osuus vastaajista. Yleisesti ottaen alueen metsät koetaan myös helppokulkuisina. Suurin hajonta vastauksissa ilmeni kysyttäessä alueen metsien siisteydestä. Kuitenkin yli puolet vastaajista piti alueen metsiä siisteinä, kun taas reilu kymmenen prosenttia vastaajista piti metsiä epäsiisteinä ja reilu neljännes jossain määrin epäsiistinä (kuva 3) Alueen metsät ovat tällä hetkellä mielestänne Synkkiä Siltä välin Valoisia Siltä välin Turvallisia Epämiellyttäviä Siltä välin Viihtyisiä Tiheitä Siltä välin Avaria Vaikeakulkuisia Siltä välin Helppokulkuisia Epäsiistejä Siltä välin Siistejä En osaa sanoa En osaa sanoa En osaa sanoa En osaa sanoa En osaa sanoa En osaa sanoa Kuva 3. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kysyttäessä Mustikkamaan metsäalueiden eri ominaisuuksien arvostuksesta, kauniit maisemat nousi tärkeimpänä koetuksi ominaisuudeksi (kuva 4). Yli 90 prosenttia vastanneista koki asian itselleen tärkeäksi. Hienoja luontokohteita tärkeänä piti noin kolme neljännestä vastaajista ja lopuistakin vastaajista suurin osa piti asiaa melko tärkeänä. Metsäisyyttä tärkeänä ominaisuutena pitävien osuus oli hieman alempi, mutta kuitenkin selvästi yli puolet vastaajista. Melko tärkeänä metsäisyyttä piti kolmannes vastaajista. Alueen historia ja kulttuuri oli kysytyistä ominaisuuksista vähiten arvostettu, vaikka kaksi kolmannesta vastanneista piti tätäkin ominaisuutta tärkeänä tai melko tärkeänä. Rauhallisuus ja hiljaisuus arvostettiin hyvin korkealle, samoin kuntoilu- ja ulkoilumahdollisuudet. Yli

24 7 80 prosenttia vastaajista piti näitä asioita itselleen tärkeinä. Vain pari kyselyyn vastannutta henkilöä koki, että nämä alueen ominaisuudet eivät ole heille tärkeitä (kuva 4). 4. Miten arvostatte tämän metsäalueen ominaisuuksia? Ei tärkeä Melko tärkeä Kauniit maisemat Tärkeä Ei tärkeä Hienot luontokohteet Tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä Metsäisyys Tärkeä Melko tärkeä Alueen historia ja kulttuuri Tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä Ei tärkeä Melko tärkeä Alueen rauhallisuus ja hiljaisuus Tärkeä Kuntoilu- ja ulkoilumahdollisuudet Tärkeä Ei tärkeä Melko tärkeä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kuva Kommentit suunnitelmaluonnoksesta (kysymykset 5 9) Kolme neljännestä kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväinen Mustikkamaan metsäalueiden nykytilaan (kuva 5). Tyytymättömien osuus oli pieni, noin kymmenesosan luokkaa. Asiaan kantaa ottamattomien osuus oli jonkin verran tyytymättömien osuutta suurempi (kuva 5).

25 8 % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 5. Oletteko tyytyväinen Mustikkamaan metsäalueiden tilaan tällä hetkellä? 75,3 10,1 Kyllä En En osaa sanoa 14,6 Kuva 5. Suuri enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti, etteivät he ole tietoisia Mustikkamaalle laadittavasta hoito- ja kehittämissuunnitelmasta (kuva 6). Vain noin joka kahdeksas vastaaja oli tietoinen suunnitteluprosessista (kuva 6). 6. Helsingin kaupunki on laatimassa Mustikkamaalle alueen hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Oletteko tietoinen suunnittelusta? 12 % 88 % Kyllä En Kuva 6. Mustikkamaalle ehdotetut metsien hoitotoimenpiteet koettiin pääosin tarpeellisina (kuva 7). Useampi kuin kolme neljästä piti hoitotoimenpiteitä tarpeellisina. Kielteisesti esitettyihin hoitotoimenpiteisiin suhtautui harvempi kuin joka kymmenes vastaajista. Lähes kaksinkertainen määrä vastaajia ei osannut ottaa asiaan kantaa toimenpiteiden tarpeellisuuteen (kuva 7).

26 9 7. Onko Mustikkamaalle tehty hoito- ja kehittämissuunnitelma ja sen mukaan tehtävät hoitotoimenpiteet mielestänne tarpeellisia? % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 77,5 7,9 14,6 Tarpeellinen Tarpeeton En osaa sanoa Kuva 7. Kyselyalueen välittömässä läheisyydessä olevien metsikkökuvioiden hoito nähtiin pääosin tarpeellisena tulosten vaihdellessa eri kyselypaikkojen välillä (kuva 8). Kuvioille 21, 14 ja 3 suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat yksittäisten puiden poisto ja pienpuustonhoito, kuviolla 56 maisemanja pienpuustonhoito. Kuviolla 21 hoitotoimet tarpeellisena koki noin kaksi kolmannesta vastaajista epätietoisten osuuden ollessa neljänneksen luokkaa (kuva 8). Kuviolla 56 toimenpiteet tarpeellisina näki kolme neljännestä loppujen kokiessa ne tarpeettomina. Kuvion 14 osalta hoitotoimet tarpeellisina näki yli puolet vastaajista, tarpeettomiksi ne katsoi reilu neljännes vastaajista loppujen ollessa epävarmoja tarpeellisuudesta. Kuviolla numero 3 hoitotoimenpiteet tarpeelliseksi kokevien osuus oli kyselyalueiden korkein, yli 90 prosenttia vastanneista henkilöistä (kuva 8).

27 Kuvio Onko tälle metsäkohteelle tehtäväksi ehdotettu toimenpide mielestänne tarpeellinen? Tarpeeton 21 Tarpeellinen En osaa sanoa 56 Tarpeellinen Tarpeeton 14 3 Tarpeellinen Tarpeellinen En osaa sanoa Tarpeeton En osaa sanoa Tarpeeton Kuva 8. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Noin puolet kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä suunnitelmassa esitettyjen hoitamattomien kohteiden määrään (kuva 9). Toisaalta vajaa viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että näitä alueita pitäisi varata suunnitelmaan enemmän. Noin kolmannes vastaajista ei muodostanut asiassa mielipidettä suuntaan tai toiseen (kuva 9). % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 9. Onko Mustikkamaalla mielestänne riittävästi suunnitelmassa esitettyjä hoitamattomia kohteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi? 49,4 18,0 Kyllä Ei En osaa sanoa 32,6 Kuva 9.

28 11 3 TULOSTEN TARKASTELU Maastokyselyssä saatuja 89 vastausta voidaan pitää melko hyvänä läpileikkauksena alueen käyttäjistä. Tämä mahdollistaa tulosten yleistettävyyden koko käyttäjäkuntaan. Kyselyyn osallistui muun muassa koiranulkoiluttajia, juoksijoita, kävelylenkkeilijöitä, pyöräilijöitä, sauvakävelijöitä sekä sunnuntaikävelyllä olevia kaikista ikäryhmistä paitsi lapsista. Osassa tapauksista yksi vastaus edustaa kahden henkilön yhteistä näkemystä, joten vastaukset edustavat jonkin verran vastausten määrää suurempaa henkilöjoukkoa. Kyselyyn vastanneissa painottuvat aluetta aktiivisesti käyttävät, mitä voidaan pitää hyvänä asiana kyselyn järjestäjän kannalta, sillä metsien hoito vaikuttaa eniten juuri näihin henkilöihin. Tähän myös pyrittiin sijoittamalla kyselypaikat saarta kiertävän ulkoilureitin varteen, jolloin satunnaiset Korkeasaareen menijät jäivät pääosin kyselyn ulkopuolelle. Alueella on ihmisiä, jotka liikkuvat säännöllisesti Mustikkamaan metsissä, ja nämä ihmiset myös kokivat hyödylliseksi vastata kyselyyn. Kuvaavaa on, että yli puolet vastanneista liikkuu alueella päivittäin tai useita kertoja viikossa, ja noin kolme neljästä ilmoitti liikkuvansa alueella vähintään viikoittain. Vastauksissa tuli selvästi esille myös alueen tärkeys kyselyyn vastanneille. Lähes kaikki vastanneet pitivät aluetta joko hyvin tai melko tärkeänä itselleen. Kokemus alueen tärkeydestä korostuu erityisesti alueella aktiivisesti liikkuvien keskuudessa, mikä on ymmärrettävää. Saaduista vastauksista välittyy selvästi se, että Mustikkamaan metsien tämänhetkiseen tilaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kolme neljästä vastaajasta oli tyytyväisiä Mustikkamaan metsäalueiden nykytilaan. Suurin osa vastaajista liitti 3. kysymyksen positiiviset ominaisuudet alueen metsien nykytilanteeseen. Suurinta hajontaa tuli kysyttäessä metsäalueen siisteydestä. Osasyynä on luultavasti roskaaminen, mikä nousi toistuvasti puheenaiheeksi kyselyä tehtäessä. Moni vastanneista henkilöistä koki alueella olevat roskasäiliöt ja jätehuollon riittämättömäksi, mikä heijastuu myös tämän kyselyn tuloksiin. Vastaukset kertovat, että suurin osa vastaajista arvostaa alueella erityisesti kauniita maisemia, rauhaa ja hiljaisuutta sekä ulkoilu- ja kuntoilumahdollisuuksia. Ihmiset tulevat alueelle nauttimaan luonnosta, rauhoittumaan ja kuntoilemaan. Toisin sanoen Mustikkamaalta haetaan vastapainoa usein hektiseen kaupunkilaisen arkeen. Alueen kulttuuri ja historia sitä vastoin on ehkä toissijainen asia vastaajille, ainakin henkilöille, jotka eivät sitä syvällisemmin tunne.

29 12 Kyselyn perusteella Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelmasta tiedottaminen voisi olla parempaa. Hyvin pieni osuus vastaajista oli tietoinen suunnittelusta etukäteen. Olisikin paikallaan miettiä, miten asiasta voitaisiin informoida alueen käyttäjiä tehokkaammin. Toki on muistettava, että Mustikkamaalla ei ole asutusta, joten ihmiset tulevat alueelle muualta ulkoilemaan. Tämä vaikeuttaa suunnitelmista tiedottamista suoraan alueen käyttäjille esimerkiksi postin välityksellä. Kysyttäessä Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelmassa esitettyjen metsäalueiden hoitotoimenpiteiden tarpeellisuudesta, kuvaillut toimenpiteet saivat vankan kannatuksen. Kyse on hyvin samanlaisista, ylläpitävistä toimenpiteistä kuin alueella on tehty tähänkin asti, mikä lisännee toimenpiteiden hyväksyttävyyttä alueen käyttäjien keskuudessa. Yleinen vaikutelma oli, että suurin osa vastanneista henkilöistä pitää alueen metsien hoitoa myönteisenä, kunhan se pysyy kevyenä. Lisäksi vastaajista erottui pienehkö ryhmä, jonka mielestä alueen metsät tulisi jättää täysin hoitamatta, toisin sanoen antaa luonnon hoitaa itse itsensä. Mielipiteissä kuviokohtaisten hoitotoimenpiteiden tarpeellisuudesta näkemykset vaihtelivat jonkin verran hoitoa puoltavien mielipiteiden ollessa kuitenkin kaikissa tapauksessa vallalla. Alueella on tehty pienpuustonhoitoa viimeksi pari vuotta sitten, minkä jälkeen syntyneet kantovesat ovat vielä pieniä. Tämä vaikuttaa luultavasti tuloksiin, sillä tämänhetkinen maisema on erilainen kuin muutaman vuoden kuluttua, jolloin esitetyt toimenpiteet tulisivat ajankohtaisiksi. Kysymys alueen suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen hoitamattomien alueiden määrän riittävyydestä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa koettiin yleisesti vaikeaksi. Tästä kertoo myös ei osaa sanoa -vastausten suuri määrä. Yleisesti kuultuja kommentteja tämän kysymyksen kohdalla olivat, että en ole aiheen asiantuntija ja kyllä kai ne suunnitelman tekijät paremmin tietävät. Monissa tapauksissa vastuun luonnon monimuotoisuuden säilymisestä nähtiin siis olevan ensisijaisesti suunnitelman laatijoilla ja asiasta enemmän tietävillä. Kuitenkin noin puolet vastanneista katsoi ehdotettujen hoitotoimien ulkopuolelle jäävän alueen olevan riittävän suuri. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Mustikkamaa on suosittu ulkoilu- ja virkistysalue Helsingin kantakaupungin kupeessa ja alueen käyttäjät pitävät sitä tärkeänä itselleen. Mustikkamaan merkitys ulkoilualueena ja sen käyttöaste tulee todennäköisesti kasvamaan kevyenliikenteenväylän Kalasatamaan valmistuessa, mikä lisää

30 13 edelleen alueen merkitystä. Alueelle tullaan kuntoilemaan, ulkoilemaan ja nauttimaan metsien, kallioiden ja merenrantojen luonnosta. Mustikkamaan metsäalueiden tämänhetkiseen tilaan ollaan vastauksien perusteella pääosin tyytyväisiä. Alueen käyttäjien tietoisuus Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelmasta oli vähäistä, mikä osoittaa tiedotuksessa olevan kehittämisen varaa. Suunnitelman sisältöön suhtauduttiin yleensä myönteisesti, mutta toki myös vastakkaisia mielipiteitä löytyy jonkin verran. Suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet koettiin pääsääntöisesti tarpeellisina, kunhan ne eivät heikennä alueen luonnon ominaispiirteitä vaan pikemminkin korostavat niitä.

31 14 LIITE 1. MAASTOHAASTATTELUN KYSELYLOMAKE. MAASTOHAASTATTELUN KYSELYLOMAKE MUSTIKKAMAAN HOITO- JA KEHITTÄMISUUNNITELMA Haastattelun päivämäärä Kellonaika Kuvionumero Haastattelu tehdään Helsingin kaupungin rakennusvirastossa laadittavaa Mustikkamaan hoito- ja kehittämissuunnitelmaa varten. Sen tavoitteena on saada asukaspalautetta alueen metsien hoidon suunnitelmaluonnoksesta. Mustikkamaan alueen hoito- ja kehittämissuunnitelmassa tullaan suunnittelemaan myös muuta alueen ympäristön kehittämistä kuten reittien hoitoa ja palveluvarustusten kehittämistä. Suunnitelma valmistellaan yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäväksi kesäkuun 2015 aikana. Suunnitelman mukaista ympäristönhoitoa tullaan toteuttamaan vuosien aikana. OSA 1. MIELIPITEET ALUEEN METSIEN KÄYTÖSTÄ JA ARVOSTUKSISTA 1. Kuinka usein ulkoilette tällä metsäalueella? 1. Päivittäin 2. Useita kertoja viikossa 3. Kerran viikossa 4. Useita kertoja kuussa 5. Kerran kuussa 6. Harvemmin 2. Kuinka tärkeänä pidätte tätä aluetta itsellenne? 1. Hyvin tärkeä 2. Melko tärkeä 3. Ei osaa sanoa 4. Ei kovin tärkeä 5. Ei lainkaan tärkeä 3. Alueen metsät ovat tällä hetkellä mielestänne (ympyröi vaihtoehto): siltä välin 1. synkkiä (1) (2) valoisia (3) eos (4) 2. vaarallisia (1) (2) turvallisia (3) eos (4) 3. epämiellyttäviä (1) (2) viihtyisiä (3) eos (4) 4. tiheitä (1) (2) avaria (3) eos (4) 5. vaikeakulkuisia (1) (2) helppokulkuisia (3) eos (4) 6. epäsiistejä (1) (2) siistejä (3) eos (4) 4. Miten arvostatte tämän metsäalueen ominaisuuksia? 1=tärkeä, 2= melko tärkeä 3= ei tärkeä. 1. Kauniit maisemat 1 / 2 / 3 2. Hienot luontokohteet 1 / 2 / 3 3. Metsäisyys 1 / 2 / 3 4. Alueen historia ja kulttuuri 1 / 2 / 3 5. Alueen rauhallisuus ja hiljaisuus 1 / 2 / 3 6. Kuntoilu- ja ulkoilumahdollisuudet 1 / 2 / 3

32 15 OSA 2. KOMMENTIT SUUNNITELMALUONNOKSESTA 5. Oletteko tyytyväinen Mustikkamaan metsäalueiden tilaan tällä hetkellä? 1. Kyllä / 2. En / 3. En osaa sanoa 6. Helsingin kaupunki on laatimassa Mustikkamaalle alueen hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Oletteko tietoinen suunnittelusta? 1. Kyllä / 2. En 7. Onko Mustikkamaalle tehty hoito- ja kehittämissuunnitelma ja sen mukaan tehtävät hoitotoimenpiteet mielestänne tarpeellisia? 1. Tarpeellinen 2. Tarpeeton 3. En osaa sanoa 8. Onko tälle metsäkohteelle tehtäväksi ehdotettu toimenpide mielestänne tarpeellinen? 1. Tarpeellinen 2. Tarpeeton 3. En osaa sanoa 9. Onko Mustikkamaalla mielestänne riittävästi suunnitelmassa esitettyjä hoitamattomia kohteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi? 1. Kyllä / 2. Ei / 3. En osaa sanoa KIITOS HAASTATTELUSTA!

33 LIITE 2. KOHDEALUEEN KARTTOJA. Liite 2.1 Mustikkamaalle suunnitellut hoitotoimenpiteet I. 16

34 Liite 2.2 Mustikkamaalle suunnitellut hoitotoimenpiteet II. 17