Ihmisoikeustarkkailija ja rauhanturvaaja työkomennuksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisoikeustarkkailija ja rauhanturvaaja työkomennuksella"

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1/2013 Ihmisoikeustarkkailija ja rauhanturvaaja työkomennuksella 9 11 Omasta elämästä kumpuava maailmankuvan mustavalkoisuus murtui Lähi-idässä. Eri osapuolten näkö kantoja ymmärsi paremmin vasta paikan päällä Aamusta 8 Meditation Pieni ja mahtava Vastasyntynyt laittaa perheen kuviot uusiksi. aamuun Omaishoitajan työ päivällä ei ole loppua. ger en chans för kroppen att återhämta sig. Yhteisvastuukeräys tukee yhteisöllisyyttä sivut 6 7

2 2 3 Näkymätön vanhus Iäkkäät ihmiset ovat kauniita harmaine hiuksineen ja ryppyineen. Myös sana vanhus on kaunis. Sitä ei tarvitse vääntää hopeahipiäkerholaiseksi tai seniorikansalaiseksi. Vanhus on meidän yhteiskunnassamme näkymätön. Vanhaa naista tai miestä ei vilkaista uteliaasti, saati katsota sillä silmällä. Vanhuksen katseeseen vastataan harvoin hyväksyvästi. Vanhukset ovat muille kuin tuntematonta massaa. Me elämme kuin heitä ei olisi, me katsomme ohi, läpi, yli, mutta emme kohti. Se olisikin uskaliasta, sillä vanhukset tapittavat usein suoraan silmiin. He näkevät kokemuksen silmin meidän lävitsemme. Suomessa vanhalla ihmisellä kuuluu olla hiukan kulahtanut habitus. Itses SATTUVAT SANAT KANNEN KUVAT tään huolehtivaa naisellista tai miehekästä vanhusta paheksutaan: eikö se tiedä, minkä ikäinen se on? Ikää kuuluu häpeillä eikä varsinkaan naisen sovi sitä kertoa. Eletyistä vuosista ei saa olla ylpeä. Kestävyysvaje ja huoltosuhde vilahtavat keskusteluissa, joissa puhutaan sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jäämisestä eläkkeelle entistä pienemmän joukon käydessä töissä. Työllisiä täytyisi olla enemmän, jotta huoltosuhde olisi parempi ja yhteiskunnan rattaat rasvassa. Varmasti osa meistä onkin vielä yli 65-vuotiaana timmissä työkunnossa. Heille vilpitön hatunnosto. Mutta työpaikoilla on myös jääriä, jotka ovat jarruna rattaissa. Heidän suurin autuutensa on höykyttää toisia Kirkon kynnys on suomalaisille yleensä ylen korkea. Osittain se johtunee siitä, että ihmisillä on tunne vaatimuksista, jotka kirkon ovesta astumiseen liitetään. Tuntuu kuin täytyisi täyttää joku pyhyyden mitta ennen kuin on kelpoinen käymään kirkossa. Osittain voi olla arkuutta siksi, ettei halua leimautua kuuluvaksi joukkoon, joka tärisee omasta hurskaudestaan. Viestintäjohtaja Seppo Simola, Kirkko ja kaupunki 2/2013 On kauhea väärinkäsitys, että kristinuskon ydin on istumista kirkonpenkissä sunnuntaisin ja oikeita kristittyjä ovat ne, joiden istumalihakset moisen kestävät. Jumalanpalvelus on parhaimmillaan lepoa, mutta Jumalassa voi levätä muuallakin. Kristinusko ei koostu ihmisten suoritteista. Kirkolla organisaationa on se ylivoimainen etu, että sen ei tarvitse eikä pidäkään edellyttää jäseniltään osaamista, suorittamista eikä muuta rasittavaa. Kun väsynyt on ensin saanut lepoa, hänessä syntyy jotain uutta. Toimittaja Johanna Korhonen, Vantaan Lauri 1/2013 Kuolemaa ei voiteta, sairaus useinkin. Kuoleman voi kohdata vain kuolemalla, eikä suruakaan voi ennakoida. Suru ja kuolema tulevat, kun osuvat kohdalle. Niitä saa pelätä ja niistä on hyvä puhua. Useimmiten kuoleman uhassa ei ole kyse omasta kuolemasta, vaan pelosta menettää joku itselle tärkeä. On vaikea luopua läheisistä, ja arjesta selviytyminen tuntuu ylivoimaiselta ilman jotakuta rakasta, joka äsken oli tässä. Mutta me itse, me elämme kuollaksemme, eikä elämän tarkoitus ole tehdä jotain kuolematonta, vaan elää hyvä elämä. Kun kuolevilta kysytään, mitä he katuvat, he sanovat näin: Eniten kaduttaa, että en toteuttanut haaveitani. Lisäksi kadun, että en uskaltanut osoittaa tunteita, että en ollut enemmän ystävien kanssa ja että tein liikaa töitä. Ellet kuole nyt, voit vielä korjata tilanteen. Toimittaja Minna Lindgren, Helsingin sanomat Ruissalon rannoilta katsottuna maailman melskeet näyttäytyvät perin toisenlaisina kuin 3000 kilometriä etelämpänä. Laura Kajala ja Heikki Arikka saivat tästä konkreettisen muistutuksen ulkomaankomennuksiensa aikana. Kuva Jussi Vierimaa Me elämme kuin heitä ei olisi." KUUKAUDEN SANA Taas alkaa kiitoksella tiedoilla, jotka tekivät päähän pesän kultaisella 50-luvulla. Entä sitten hajamielisyys tai jopa muistihäiriöt, joita ihminen ei itse tiedosta? Työpanos on hiipunut minimiin ja aika kuluu parempaa eläkettä kerätessä. Eläkkeeseen on täysi oikeus. Miksi työuraa täytyisi ehdoin tahdoin pitkittää ja miksi ihmisen pitäisi joka hetki olla hyödyksi jollekin? Kristillisen ajattelutavan mukaan jokainen ihminen on arvokas. Korvasta ei roiku hintalappua. Siksi meidän tulisi pitää huolta niistä vanhuksista, joiden voimat sairaus, yksinäisyys tai taloudellinen niukkuus on vienyt. Moni on toki voimiensa mukaan eläkkeellä ollessaankin iloksi muille. Useat auttavat lastenhoidossa tai siivouksessa, keräävät marjat, maksavat lastenlasten harrastuksia, kutovat vanttuut, kuuntelevat huolet ja käyvät jopa osaaikatyössä. Kuinka moni urheiluseura, yhdistys tai seurakunta toimisi ilman vanhemman väen panosta? Eläkkeellä on vapaus valita ajankäyttönsä ja tekemisensä. Moni valitsee vapaaehtoistyön silloin tällöin tai säännöllisesti. Seura- Meillä on ollut uskomattoman rento mummo, sanoi pikkuveljeni minulle, kun muistelimme taannoin lähes 88-vuotiaana kuollutta mummoamme. Mietin millaisena ihmisenä mummoni muistan ja mistä kaikesta saan olla hänelle kiitollinen. Monet meistä ovat saaneet iloita isovanhemmistaan. Mikä suuri kiitosaihe! Menneiden sukupolvien elämän arvot ja valinnat näkyvät myös meissä. Se kuinka asennoidumme erilaisiin asioihin juontaa juurensa vanhempiimme ja isovanhempiimme ja ehkä vieläkin kauemmas. Uskon silti, että jokaisella meistä on myös mahdollisuus vaikuttaa itse siihen, kuinka suhtaudumme elämään. Vaikka elämä olisi minkälaista, niin ihminen itse päättää, onko oma elämänasenne kiitollisuus vai tyytymättömyys. Tämän valinnan seuraukset ovat kuitenkin valtaisat elämässämme. Hyvien asioiden itsestäänselvyytenä pitäminen karkottaa kiitosmielen. Viime kädessä kiittämättömyys ja tyytymättömyys vaikuttavat eniten meihin itseemme. Tosin negatiivinen mieli usein tarttuu ympäristöönkin. Ihminen, joka valittaa jatkuvasti, voi huonosti. Useimmat meistä tietävät kuitenkin ihmisiä, jotka ovat eläneet kohtuuttoman vaikean elämän ja siitä huolimatta näistä ihmisistä säteilee elämän ilo, toivo ja kiitollisuus. Miten he sen tekevät? Raamattu kertoo Luukkaan evankeliumin 17. luvussa kymmenen sairaan parantumisesta ja siitä, että vain yksi heistä palasi kiittämään. Parantunut sai siis suurenmoisen lahjan, mutta ei huomannut, mikä sen takana oli tai mistä se oli lähtöisin. Hän ei edes vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh T imo Jakonen kuntien luottamuselimistä ja vapaaehtoisista löytyy eri alojen osaavia ammattilaisia, joiden henkinen, yhteiskunnallinen ja hengellinen kapasiteetti on vahva. He hämmentävät kokemustensa rikkaudella ja valoisalla otteella elämään. He tekevät mitä lystäävät, elävät elämänsä antoisinta aikaa eivätkä anele siihen oikeutusta keneltäkään. Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) ALUKSI Paula Heino muistanut, pitikö tästä jotain kiittää. Elämä jatkui taas niin, että tuli uusia tavoittelemisen arvoisia asioita. Kuinka montaa kertaa minä tunnistankaan itseni noista yhdeksästä miehestä, jotka eivät palanneet kiittämään. Sairaiden parantumisesta kertovaa Raamatun kohtaa lukiessani huomaan, että eihän tämä kiitollisuus olekaan mikään lälly aihe. Itse asiassa se on vallankumouksellinen! Kiitollisuus on valtavan radikaalia. Se karkottaa mielemme pimeyden ja kääntää meidät kohti valoa ja iloa. Tämän pienemmästä asiasta ei ole siis kyse, kun puhumme kiitollisuudesta. Kiitollinen ihminen on onnellinen ihminen. Näin uskon. Mitä kiitollisuudesta sitten seurasi? Raamattu kertoo, että Jeesus sanoi kiittämään tulleelle miehelle: Uskosi on pelastanut sinut. Kiitollisuus Jumalaa kohtaan sai siis aikaan totaalisen elämän muutoksen. Olisiko se meillekin mahdollista? Taas alkaa kiitoksella nyt tahdon päiväni, veisuulla iloisella käyn, Herra, eteesi. (virsi 535:1) Leena Kairavuo Martinseurakunnan vs. kappalainen Global Clinic kaipaa lääkäreitä Ryhmä vapaaehtoisia terveydenhuollon ammattilaisia suunnittelee Helsingissä jo toimivaa Global Clinic -toimintaa myös Turkuun. Suunnitelmia on tehty syksyn ajan ja klinikan toiminta on kaavailtu alkavaksi kevään aikana. Global Clinic Turku -klinikan on tarkoitus tarjota pienimuotoisia terveydenhuoltopalveluja sekä muuta tukea Turun seudulla oleskeleville paperittomille ja muille ulkomaalaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta sosiaaliturvan takaamaan terveydenhuoltoon. Turun seudulla heitä on arviolta , heistä noin kolmasosa perheitä. Sosiaaliturvan ulkopuolella saattaa seudulla olla kaikkiaan jopa tuhatkunta ihmistä, arvioi seurakuntien maahanmuuttajatyöntekijä Taina Viljanen. Global Clinic -klinikkaa pitävät lääkärit, hoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset toimivat vapaa ehtoispohjalta, eivätkä he saa työstään palkkaa. Vapaaehtoisia, mukana myös terveydenhuollon opiskelijoita, on ilmoittautunut tähän mennessä reilusti toistakymmentä. Heidän joukossaan on jo viisi lääkäriä. Tilanne näyttää jo lupaavalta. Vapaaehtoisia lääkäreitä tarvitsisimme kuitenkin vielä jokusen lisää, kertoo sairaanhoitaja Anna Napola, yksi klinikkasuunnitelman alkuunpanijoista Turussa. Klinikalla toimivien lääkärien työtä tukemaan toivotaan mukaan myös erikois- ja erikoistuvia lääkäreitä, jotka ovat valmiita antamaan puhelimitse konsultaatiota omaan erikoisalaansa liittyvissä kysymyksissä. Joka toinen viikko pari tuntia Toiminnan alkuvaiheessa Global Clinicin on suunniteltu olevan avoinna joka toinen viikko parin tunnin ajan. Asiakkaansa klinikka löytää parhaiten tehokkaan viidak- Kirkon mediasäätiöstä on kahdeksassa vuodessa kehittynyt tunnustettu uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmia ja elokuvien tukija. Tukikierroksia on vuoden mittaan kaksi. Syksyllä tukihakemuksia saapui yhteensä 58. Hakemusten kokonaissumma oli reilu miljoona euroa ja tukea myönnettiin 13 hankkeelle yhteensä euroa. Yksi tukea saavista elokuvista on Solar Filmsin Tumman veden päällä, joka pohjautuu Peter Franzénin romaaniin ja jonka hän itse ohjaa. Elokuva kertoo pienen pojan kasvutarinan ja lapsuuden idyllin särkymisen. Elokuva sai mediasäätiöltä tukea euroa ja sen ensi-ilta on syyskuun alussa. Tukea saa myös korummun avulla julkisuuteen paikkaa ei kerrota. Klinikka tulee tarjoamaan vain pienimuotoista terveydenhuoltoa lähinnä apua kipuihin, särkyihin ja tavallisiin infektioihin sekä äitiysneuvolan tapaista apua ja itsehoito-ohjausta. Myös keskusteluavulle on tarvetta. Hoito on ns. kehitysmaalääketieteen tasoista. Se tarkoittaa, että klinikalla on käytettävissään lähinnä Kirkon mediasäätiö tukee ohjelmia ja elokuvia Zodiak Finlandin Onneli ja Anneli -lastenelokuva, jonka ohjaa Saara Cantell ja joka perustuu Marjatta Kurenniemen lastenkirjaan. Tämäkin elokuva saa euron tuen. Ohjaaja Klaus Härön ja Kinottaren elokuvaa Dagmamman tuetaan eurolla. Elokuva on kertomus perhepäivähoitaja Mallasta ja hänen miehestään, jotka asuvat työn takia T imo Jakonen perusvälineitä kuten stetoskooppi ja verenpainemittari. Röntgen- tai laboratoriotutkimuksiin tai pitkäaikaiseen hoitoon klinikalla ei ole mahdollisuutta. Global Clinic Turku pitää jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä viranomaisiin. Klinikka toimii Suomen lakien puitteissa. Global Clinic Turun perustamista ja toimintaa tukee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus. Toimintaa organisoi vapaaehtoisten terveydenhuollon ammattilaisten ryhmä. Helsingissä 180 asiakasta vuodessa Helsingissä on ollut vapaaehtoisvoimin toimiva Global Clinic vuoden 2011 huhtikuusta. Klinikan toiminnassa ovat mukana muun muassa Helsingin Diakonissalaitos, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Pro-tukipiste, Fimsic ja Helsingin kansainvälinen seurakunta. Ensimmäisen vuoden aikana Helsingin klinikalla oli 270 potilaskäyntiä ja 180 eri asiakasta. Mediassa hyvin paljon esillä ollut Helsingin Global Clinic on saanut Suomen Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen ja sitä perustamassa ollut Helsingin Diakonissalaitoksen ylilääkäri Pekka Tuomola Vuoden Terveysvaikuttaja -tunnustuksen. Oulussa vastaava klinikka toimii tarvittaessa. Vastaavaa toimintaa on myös eri puolilla Eurooppaa. Niin Suomen Lääkäriliitto kuin useat kansalaisjärjestöt yhdessä ja viimeksi kehitysministeri Heidi Hautalakin ovat vaatineet Suomea turvaamaan paperittomien oikeuden terveydenhuoltoon. Hautala kiinnitti tammikuisessa Vihreiden blogissa huomiota siihen, että toisin kuin useissa EU-maissa, Suomessa paperittomat siirtolaiset eivät tällä hetkellä saa edes Euroopan neuvoston vähimmäisvaatimuksen mukaista kaikille maksutonta kiireellistä sairaanhoitoa. Peter Franzénin romaaniin perustuva ja syyskuussa ensi-iltansa saava elokuva Tumman veden päällä sai Kirkon mediasäätiöltä tukea euroa. erillään. Uuden hoitolapsen myötä Mallan silmät avautuvat näkemään, kuinka yksinäinen hän on. Kirkon mediasäätiö on 24 evankelis-luterilaisen seurakunnan, seurakuntayhtymän ja kirkkohallituksen vuonna 2005 perustama säätiö. Se tukee ja edistää evankelis-luterilaisen kirkon arvoperustalta lähtien uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on yksi Kirkon mediasäätiön perustajista ja tukee säätiön toimintaa. S o l a r F i l m s Diakonian uudet verkko sivut auki Uusi diakonian verkkopalvelu kirkkoauttaaturussa.fi ja kirkkoauttaakaarinassa.fi avautui tammikuun viimeisellä viikolla. Sivuston tarkoituksena on välittää apua erilaisissa elämäntilanteissa oleville mahdollisimman helposti, ilman hallinnollisia raja-aitoja. Palvelussa käyttäjä voi esimerkiksi omaa asuinaluettaan klikkaamalla löytää oikeat yhteystiedot avun saamista varten. Sivustolla voi lukea auttamiseen ja apuun liittyviä blogeja ja keskustella niistä, lähettää esirukouspyyntöjä, lukea uutisia sekä tarkastella tulevia tapahtumia reaaliaikaisesta tapahtumakalenterista. Käyttäjä voi halutessaan jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi Facebookiin ja Twitteriin. Sivusto on jaettu erilaisiin aihealueisiin Tukea elämän eri tilanteisiin -tyyppisen jaottelun mukaan. Lisäksi jokaisella paikallisseurakunnalla on oma osionsa, jossa kerrotaan kyseisen seurakunnan diakoniatyöstä ja avun saamisen mahdollisuuksista eri tilanteissa seurakuntalaisen omalla asuinalueella. Palvelun suunnittelussa on huomioitu erityiskohderymät, esimerkiksi siten että sivusto on mahdollisimman kevyesti luettavissa näkövammaisten lukulaitteilla. Etusivulta selviää tiiviin esittelytekstin muodossa myös se, mitä diakonia oikeastaan on termi kun saattaa monelle olla hämärän peitossa. Diakonia on kristillistä palvelua, joka on kirkon perustehtävä. Sen tarkoitus on auttaa erityisesti niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Mukana samassa palvelussa ovat kaikkien Turun ja Kaarinan paikallisseurakuntien diakoniatyö ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen työalat. Palvelun on suunnitellut ja sisällön tuottanut diakoniatyöntekijöistä koostuvan tiimin kanssa seurakuntayhtymän verkkoviestintä sekä Ambientia Oy, joka vastaa palvelun teknisestä toteutuksesta. JN Kolmas ympäristödiplomi haussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä hakee kolmatta Kirkon ympäristödiplomiaan alkuvuoden aikana. Ympäristödiplomi on kirkon oma, seurakuntien toimintaan sovellettu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä eräänlainen ympäristösertifikaatti. Diplomi on jo noin sadalla seurakunnalla Suomessa. Kirkon ympäristödiplomin myöntää Kirkkohallitus auditoinnin perusteella. Auditoinnissa käydään läpi muun muassa seurakuntayhtymän jätehuolto, siivous, leirikeskukset, toimistot, hautausmaat, metsänhoito ja ympäristökasvatus. Seurakuntayhtymän edellinen ympäristödiplomikausi päättyi vuoteen Ensimmäisen ympäristödiplominsa seurakuntayhtymä on saanut vuonna 2003.

3 4 5 Juhannustansseista alkanut suhde on muuttanut muotoaan vuosien varrella. Kirsti Kuokkasen hoiva mahdollistaa sen, että Erkki Rantanen voi vuorotella oman kodin ja Portsakodin välillä. Ekopaasto alkaa tuhkakeskiviikkona Kirsti Kuokkanen hoitaa kotona miestään. Työ on kokopäiväistä. Ja jokapäiväistä mutta oma valinta kuitenkin. Laitetaanko hampaat suuhun kun tuli vieraita? Kivempi olla kuvissa, häärää Kirsti Kuokkanen. Hänen miehellään Erkki Rantasella ei tosin taida olla asiasta suurempaa mielipidettä, sillä hän on sairastanut alzheimeriä vuodesta 2010, eikä juuri enää puhu tai ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Ikääkin hänellä kyllä jo on: hän on syntynyt 1929 ja on liki 25 vuotta hoitajaansa ja avovaimoaan vanhempi. Pariskunta tapasi perisuomalaiseen tapaan juhannustansseissa vuonna 1998 ja siitä alkoi yhteinen matka. Matka sinänsä ei päättynyt Erkin sairauteen, mutta sai kyllä aika lailla uuden suunnan. Tällä hetkellä Erkki ei enää pysy pystyssä lainkaan, ei istukaan ilman apua. Hän kuitenkin tarrautuu Kirstiin kaikin tavoin, fyysisesti pitämällä kädestä mutta myös henkisesti: jos Kirsti häipyy huoneesta, ei mene kovin monta sekuntia, ennen kuin sängynpohjalta kuuluu Mamma hei! Itsestään selvä ratkaisu Pariskunnan ikäero on sen verran suuri, että kohtuullisella todennäköisyydellä jotain tämänkaltaista oli jossain vaiheessa odotettavissakin. Kirsti ei kuitenkaan koskaan asiaa sen kummemmin murehtinut. Hänelle oli myös itsestään selvää jäädä omaishoitajaksi: Ei sitä edes ajatellut. Sama asia tämä on kuin vaikka jos on vammainen lapsi tottahan se hoidetaan. Toki tässä on sellainen hyvä puoli, että Erkki on niin kiltti ja hyväntuulinen, ei kiukuttele tai rähjää. Monella on paljon vaikeampaa, kun omaishoidettava on muuttunut vihaiseksi, väkivaltaiseksi tai karkailevaksi. Olen myös luonteeltani koti-ihminen. En minä halua touhuta missään maailmalla. Ja sitä paitsi vuoroin vieraissa: Minulla on itselläni vähän reuman tapainen sairaus, fibromyalgia siinä ei nivelrikkoja, mutta samankaltaisia kipuja ja olen sairaseläkkeellä. Kuljenkin rollaattorilla, jotta voi levähtää jos alkaa kovasti särkeä. Ennen sairastumistaan Erkki auttoi minua, kun lääkäri meinasi, että minulla on vikaa lähinnä korvien välissä. Hengähdystaukojakin tarvitaan Ihan koko ajan Erkki sentään ei ole kotona. Kolme kertaa viikossa hän käy ikään kuin päiväkerhossa omaishoitokeskuksessa. Se on yhdeksästä kolmeen ja on oikein ihana paikka. Sieltä saa 14 eurolla aamupuuron, ruuan, kahvin ja tietenkin seuraa. Omaishoitokeskuksesta saa myös paljon tietoa näistä asioista. Kerhonsa lisäksi Erkki asuu Portsakodissa intervallihoidossa aina pari viikkoa kerrallaan siis pari viikkoa kotona, pari viikkoa Portsakodissa. Kun ollaan kotona, mennään Erkin ehdoilla. Se tarkoittaa käytännössä, että pariskunnan elämä keskittyy olohuoneeseen, jossa on eniten tilaa Erkin sängylle ja jossa pystyy myös katselemaan televisiota. Mamma hei! Mammaa täällä huudellaan aika paljon ja kyllä hän huutaa välillä vaikka minä olisinkin tässä. Se kun voi toisinaan tarkoittaa mitä tahansa. Hän on aika kiinni minussa, enkä minä voi viedä edes roskia ulos ennen kuin puhun Erkin ympäri, että saan mennä. Enkä toisaalta oikein uskalla jättää yksinkään. Hän esimerkiksi leikkii alahampaillaan tai laittaa suuhunsa jotain sopimatonta ja sitten sitä saa kaivaa kurkusta, Kirsti kertoo. Kauppareissut Kirsti tekee yleensä silloin kun Erkki on omaishoidossa. Erkin pelko olla yksin alkoi sairauden myötä, se myös vaikeuttaa hänen (ja muidenkin) oloa Portsakodissa: Sielläkin hän huutelee mammaa ja se tuntuu minusta kauhealta. Toki minä käyn häntä katsomassa, mutta pakko minunkin on välillä saada hengähtää. Ei minua kukaan täällä pakota olemaan, Kirsti Kuokkanen toteaa, kun muut ihmiset kauhistelevat hänen osaansa omaishoitajana. Neljä euroa tunnilta Kirsti saa kotiapua neljä tuntia viikossa. Ostamalla sitä saisi tietenkin enemmän, mutta eläkkeillä ja omaishoitajan tuloilla ei paljon ulkopuolisille makseta. Arki sujuu toki näinkin, mutta erikoistilanteet, kuten vaikka sairastumiset, ovat hankalia. Jos Erkki sairastuu, häntä ei voi viedä Portsakotiin. Sitten taas jos pyytää tänne päiväksikin kotihoitoa, niin se vähentää koko kuun omaishoitajapalkkani, Kirsti kertoo. Tosin, jos jotain myönteistä asiassa haluaa nähdä, niin paljon ei menetä, koska palkka on niin naurettavan pieni, ra piat neljä euroa tunnilta, toki vain kahdeksalta tunnilta. Vielä pahempi tilanne on kuitenkin silloin, jos Kirsti sairastuu: Minulla on toisinaan migreeniä tai maha kipeä ja molempiin liittyy oksentelua ne ovat melko raskaita juttuja, kun kumminkin täytyy pystyä hoitamaan myös Erkkiä. Päättäjille kotihoitaja lähettää sellaisia terveisiä, että auttaisi, jos hoitoseteleitä voisi saada enemmän. Samoin taksikortissa voisi olla vähän enemmän matkoja. Ja siivousapua tietenkin myös se on yleensä se ensimmäinen, josta tinkii, kun voimat eivät riitä. Televisiota ja kopittelua Kirstin työpäivä alkaa seitsemän kahdeksan maissa aamulla, kun olohuoneesta alkaa kuulua mammaa. Sitten vaihdetaan vaipat ja syödään. Aamupesun suoritan vain pyyhkimällä, kun meillä ei pääse suihkuun: minä en jaksa nostaa, eikä ole suihkulaitetta. Ja vaikka olisikin, niin tarvitsisi kaksi, että onnistuisi. Suihkuun pääsee vasta siellä Portsakodissa. Loppupäivä kuluu yleensä, no, melko hiljaisissa merkeissä: Mitä me nyt sitten tehdään Vähän voidaan kopitella Erkin kanssa pehmosammakolla. Tai ei hän kyllä heitä, mutta minä. Paljon katselemme televi siota. Lauluja luonto-ohjelmat sekä Kauniit ja Rohkeat ja Emmerdale tulee seurattua aika tarkkaan. Itse teen posliinimaalauksia ja kudon on minulla ompelukonekin, mutta Erkki ei oikein anna keskittyä sellaiseen. Minulla on myös tietokone, sen parissa aika sujuu sitten illalla kun Erkki on mennyt nukkumaan. Se tapahtuu yleensä seitsemän hujakoilla. Vieraita ei juuri käy: Monien mielestä taitaa olla vähän ahdistavaa käydä täällä, kun Erkki on tuollainen. Sitten taas kun on vapaaviikkoni, olen kernaasti itsekin vähän vain itsekseni. Onneksi minulla kuitenkin on muutama ystävä, joihin tukeutua. Virikkeitä tarvitaan Vaikka liikkuminen on hankalaa, ihan pelkästään neljän seinän sisällä pariskunta ei kökötä silloinkaan, kun Erkki on kotihoidossa. Kirstillä on nostolaite, jonka avulla hän saa Erkin pyörätuoliin. Liina täytyy saada Erkin alle, mutta sitten kone nostaa. Toimintaterapeutti kerran näytti miten se tehdään, mutta yleensä ottaen nämä on kaikki kyllä saanut opetella ihan kantapään kautta. Aikamoiseksi sairaanhoitajaksi tässä on tullutkin Erkkihän ei osaa itse kertoa mitään vaivoistaan. Hänellä ei ole sanoja enää ollenkaan. Kirsti kertoo, että tauti etenee kovaa vauhtia, ja on tärkeää, että Erkillä on edes jotain virikkeitä ellei ole, se näkyy heti kunnossa. Siksikin täytyy aina välillä päästä vähän käymään jossain. Erkki oli aikanaan bussikuski. Vielä sairastuttuaankin hän tykkäsi ajella inva taksin kyydissä, joskus ihan vain huvikseenkin. Kuski vei jonnekin, sitten juotiin kahvit ja tultiin takaisin. Kesäisin meillä on sellainen henkireikä, että pääsemme käymään Piikkiössä mökillämme. Siellä viihdymme molemmat. Ne ovat tietenkin sitten päiväreissuja. Viime kesänä sain kuistinkin sellaiseen kuntoon, että siinä voi olla pyörätuolin kanssa. Kosketus jää Ulkopuolisen silmin Kirstin elämä ei vaikuta järin kadehdittavalta, mutta toisaalta hänen asenteensa vaikuttaa. Hän on pirteä ja hyväntuulinen ja vapaaehtoisesti siinä missä on: Teen tätä ihan omasta tahdostani. Minulla ei ole koskaan ollut omia lapsia no, nyt on yksi. Kun Erkki sairastui, olisin tarvinnut kaikenlaista tietoa, mutta sitä ei oikein ollut. Nyt on ollut sitten erilaisia kurssejakin omaishoitajille, sitä tietoa olisi silloin aikanaan kaivannut kovasti Silti: Onhan tämä tosi raskasta ja joskus tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Mutta en minä poiskaan antaisi, en ainakaan niin kauan kuin Erkki vähänkin tuntee ja muistaa. Ehkä se on eri sitten kun ei enää olenkaan tunne. Kosketusside on meillä kuitenkin säilynyt. Ehkä se on juuri se asia, miksi tätä jaksaa tehdä. Roope Lipasti Lisää omaishoidosta: Tuhkakeskiviikko aloittaa jo toista kertaa pääsiäiseen saakka kestävän Ekopaaston Vähähiilisiin elämäntapoihin kannustava Ekopaasto on uusi tapa viettää perinteistä, pääsiäistä edeltävää luterilaista paastonaikaa. Paastonajan viettäminen ei ole päämäärä vaan apuväline juhlaan valmistautumisessa. Sen avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu, hidastuu ja hiljentyy. Ekopaasto kutsuu miettimään, mitä omassa elämäntavassa voisi muuttaa ilmasto ystävällisemmäksi. Muutos voi olla pienikin. Paastonaikana voi kiinnittää huomiota esimerkiksi autoiluun, veden ja sähkön käyttöön tai kulutustottumuksiin. Voisiko suihkutteluaikaa lyhentää? Voisiko auton joskus jättää kotiin ja vaihtaa julkisiin? Tuliko turhat valot sammutettua? Voisiko pihvin paikalle vaihtaa paastonajaksi kasvispihvin? Ekopaastolupauksensa voi antaa internetissä osoitteessa ekopaasto.fi tai ekofasta.fi. Uudistunut sivusto avautuu 13. helmikuuta. Sivustolla on paljon vinkkejä Ekopaaston viettoon ja Täh - Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! teistä tuunattu -blogi laittaa hyvät ideat jakoon. Tänä vuonna ekopaastokampanjaa suojelee Jenni Haukio. Ekokampanjan kirittäjinä toimii myös moni muu julkisuudesta tuttu, joiden joukossa muun muassa näyttelijä Krista Kosonen. Ekopaastokampanjan takana ovat evankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristö keskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto ekopaastoajaa Viime vuonna Ekopaastoa vietettiin ensimmäistä kertaa kampanjan merkeissä. Yli suomalaista sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä omassa arjessaan itselleen sopivalla tavalla. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi kampanja kannusti pohtimaan, mitä hiljentyminen ja kohtuullisuus omassa elämässä merkitsevät. Blogi- ja Facebook-keskustelujen perusteella ekopaastolupaukset liittyivät muun muassa lihan syönnin lopettamiseen tai vähentämiseen, ruokahävikin pienentämiseen, lämpimän veden kulutuksen vähentämiseen ja sähkön säästämiseen Kaija Pispa Vähän on tarpeen 8,90 (19,90) KIRJAPAJA Anna-Mari Kaskinen Hetkiä puutarhassa 6,00 (22,10) KIRJAPAJA 6 00 Eero Junkkaala Itsevaltiaat 9,00 (25,00) PERUSSANOMA Paastonaika tarjosi monille tilaisuuden pysähtyä tutkimaan omaa elämäntapaa. Kiire ja valvominen haluttiin katkaista, hiljentymistä 9 00 Raamatun Atlas 12,90 (35,00) UUSI TIE Kaikkea maan ja taivaan väliltä Michka Assayas Bono on Bono 4,00 (34,20) luonnossa kaivattiin, ruuan eettiseen tuottamiseen kiinnitettiin huomiota ja kulutuksen sijaan elämään etsittiin muita merkityksiä Jerry B. Jenkins Raamattu 3,20 (7,90) KIRJAPAJA 5 00 Syöksy ihmissyöjälaaksoon 5,00 (12,00) PÄIVÄ 3 20 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma pe 9 17 puh Askolalta puita Afrikkaan Kampanjan viimevuotinen suojelija Helsingin piispa Irja Askola halusi suosia julkisia kulkuneuvoja, kierrätystä ja reilun kaupan tuotteiden käyttöä sekä osallistua kehitysaputoimintaan. Paastonsa lopuksi hän maksoi 300 puuta Afrikkaan: Lupasinhan 15 puuta jokaista tarjottua lounasta vasten, Askola perusteli Ekopaaston päätyttyä. Ehkä jatkossa muistan unohtaa talvitomaatit. Metrolla ja ratikalla kulku sujuu sutjakkaasti. Hiljaisuuden varjelu oli mahdollisuus: lupasin joka aamuksi viisi minuuttia pidemmän aamurukouksen. Kiehtovan palkitsevaa niinä aamuina, joina se onnistui, Irja Askola pohti. Jos hyvin käy, niin paastonaikana vahvistuneet ympäristö- ja lähimmäisystävälliset elämäntavat vakiintuvat jokapäiväisiksi arjen valinnoiksi. & Suomen ympäristökeskus Kuva: Aarne Ormio/ Kirkon tiedotuskeskus Ekopaasto verkossa ekopaasto.fi ja ekofasta.fi. Ekopaasto on myös Facebookissa ja Twitterissä. KIRJA-ALE satoja kirjoja alkaen 2 / kpl Lars Åke Lundberg 8 00 Vili ja Viivi 8,00 (24,00) LASTEN KESKUS 8 00 Minun oma Raamattuni 8,00 (20,00) UUSI TIE

4 6 7 J u s s i V i e r i m a a Seurakunnissa tempaistaan Yhteisvastuun hyväksi Yhteisvastuu tukee syrjäytyneitä senioreita Yksinäisyyttä kokevien määrä lisääntyy tutkitusti iän myötä. Yhteisöjen ulkopuolelle on helppo jäädä halutessaan myös jättäytyä. Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys auttaa Suomessa löytämään umpikujaan joutuneita ikäihmisiä. Vanhustyön keskusliiton mukaan tämän päivän vanhuksista kolmasosa kärsii yksinäisyydestä. Vaikka vanhusten kokema yksinäisyys on yleistä, sen tunnistaminen ei ole helppoa. Vuoden 2013 Yhteisvastuun keräysvaroin etsitään heikko-osaisia senioreita ja pyritään saamaan heidät erilaisten tukipalvelujen piiriin. Kotimaisena avustuskohteena on etsivän vanhustyön projekti, jonka kohderyhmänä ovat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet yli 65-vuotiaat. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Aina ei ymmärretä tai huomata, kuinka yksinäisiä ikäihmiset voivat olla, eikä syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää tiedetä. Heidän löytäminen on tärkeää paitsi inhimillisen kärsimyksen vuoksi myös kansantaloudellisista syistä. Siinä voivat auttaa kaikki, jotka kohtaavat vanhuksia arjessaan, kertoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksessa työskentelevä vanhustyön toiminnanohjaaja Riitta Räsäsen. Apua ulkomaan ja kotimaan kohteille Kambodžassa vanhusten ongelmat ovat toisenlaisia kuin Suomessa. Yksinäisyyden sijasta monia painaa huoli nuorempien sukupolvien kasvattamisesta. Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla annetaan apua niin kaukaisille ja lähellä asuville lähimmäisille. Tuotosta 60 prosenttia käytetään kehitysyhteistyöhön ja ka - tas trofiapuun Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan köyhimmissä maissa. Tämän vuoden erityiskohteena on Kambodža. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Viidennes tuotosta käytetään kotimaan kohteeseen. Tänä vuonna ke räyksellä tuetaan yksinäi siä, eristäytyneitä ja syrjäytyneitä vanhuksia. Kymmenen prosenttia tuotosta menee hiippakuntien diakoniarahastoon ja kymmenen prosenttia seurakunnan valitsemaan kohteeseen. Keräyskuluihin menee senttiä jokaista lahjoitettua euroa kohti. Tiukka seuranta takaa rahan päätymisen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Valtakunnalliset keräyskulut muodostuvat ke räyksen suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Lisäksi keräysvaroja käytetään kasvatusja koulutusaineistoihin, tietoiskuihin Tarvitseeko minua kukaan? Räsäsen mukaan ahdistava yksinäisyys on usein pakon sanelemaa. Eristäytymisen riskiä lisäävät esimerkiksi syrjäseudulla asuminen, leskeksi jääminen, heikentynyt terveydentila ja huono taloudellinen tilanne. Yksinäisyyttä koetaan tavallisesti elämän muutoskohdissa, ja verkostojen ulkopuolelle saattaa jäädä valitettavan helposti. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä kapeammaksi ystäväpiiri muuttuu myös luonnollisen poistuman vuoksi. sekä mainoskampanjaan. Nämä kustannukset palvelevat sekä varainhankintaa että vaikuttamistoimintaa. Viime vuonna suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle Räsänen huomauttaa, että jokainen kokee yksinäisyyden omalla tavallaan. Ihminen voi tuntea yksinäisyyttä, vaikka hänellä olisi runsaasti sosiaalista toimintaa ympärillään. Yksinäisyyden kokeminen on eri asia kuin eristäytyminen, passiivisuus tai masentuneisuus. Sosiaalinen eristäytyminen voi vahvistaa kielteistä yksinäisyyden kokemusta. Yksinäisyys saattaa äityä raastavaksi. Vanhukset puntaroivat omaa arvoaan: tarvitseeko minua kukaan? Ulkopuolelle jääminen on vakava paikka, sillä tyhjyyden kokeminen syö itsetuntoa. Pahinta on tunne, etten ole kenellekään tärkeä, en kelpaa. Vanhus saattaa kokea myös syvää häpeää. Vähäinen ystäväpiiri ei kerro epäonnistumisesta, Räsänen alleviivaa. Yksinäisyyden on todettu heikentävän iäkkään elämänlaatua ja toimintakykyä merkittävästi. Se voi lisätä muistihäiriöitä ja aiheuttaa 4,1 miljoonaa euroa, joilla torjutaan ylivelkaantumista Suomessa ja tuetaan pienrahoitustoimintaa Ugandassa. jopa ennenaikaista kuolleisuutta. Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen päättää lopettaa elämänsä oman käden kautta. Yksinäisyyttä kokevat käyttävät runsaasti terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. Fyysisten sairauksien oireet voivat tuntua pahenevan voimakkaiden yksinäisyyden tunteiden myötä. Mielessä voi piillä pelko siitä, ettei kukaan ole auttamassa, jos itselle sattuu jotakin. Räsänen kertoo tapaavansa työssään vanhuksia, jotka ovat voineet olla yksin kotona jo useamman vuoden. Yksinäisyyden kohtaaminen on toisinaan raadollista myös auttajalle. Kotikäynnillä yksinäisten vanhusten luona huomaa, miten konkreettista eristäytyminen voi olla. Silloin monesti toivoo, että heille löytyisi joku, jonka kanssa jakaa arkea ja jolle kertoa tuntemuksistaan ajan kanssa. Ole arkienkeli, ojenna auttava kätesi Tapahtumiin ja keräyksiin osallistumisen lisäksi voit auttaa myös verkkopankin tai Yhteisvastuun verkkosivujen kautta. Pankkitilit: Nordea FI Pohjola Pankki FI Danske Bank FI Handelsbanken FI Aktia FI Ålandsbanken FI Vastavuoroinen kaveruus Yhteisvastuun keräysvaroilla koulutetaan vanhusten vertaistukihenkilöiksi aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ikäistensä kanssa. Räsänen kokee vertaistuella olevan voimaannuttava vaikutus. Se tuottaa elämänhallinnan ja pystyvyyden tunteita, jotka tukevat vanhuksen motivaatiota huolehtia itsestään. Vastavuoroisuus ja itsensä tarpeelliseksi kokeminen ovat sosiaalisia tarpeita, joilla on vahva merkitys hyvinvoinnille. Se, että joku on kiinnostunut asioistani, antaa tunteen siitä, että olen arvokas. Syrjään vetäytyneelle ihmiselle olisi hyvä antaa hetki aikaa. Kuunnella, vaikka ei osaisi mitään sanoakaan. Räsänen näkee suomalaisen auttamismentaliteetissa parantamisen varaa. Hyväntahtoinen uteliaisuus ja huolehtiminen tuntemattomasta Seurakuntakohtaiset viitenumerot: Henrikinseurakunta Kaarinan seurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Martinseurakunta Mikaelinseurakunta Paattisten seurakunta Piikkiön seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Åbo svenska församling koetaan helposti tunkeilevana, haluksi puuttua toisten asioihin. Itsenäisyyttä ja yksityisyyttä korostava nyky-yhteiskunta on armoton. Kaipaisin enemmän ystävällisyyttä, ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista. Tavallinen naapuriapu voi pelastaa monia. Räsänen muistuttaa, ettei yksin oleminen ja yksinäisyys ole yksi ja sama asia. Kysymys siitä, kuka kärsii yksinäisyydestä, on tärkeä. Iäkästä yksinasuvaa helposti säälitään, vaikka hän saattaa tuntea olonsa hyväksi ja nauttia elämästään. Vanhuksen yksin olemisesta ei pidä tehdä ongelmaa, ellei se ole sitä hänelle itselleen. Yksin oleminen voi merkitä mielenrauhaa ja antaa tilaa henkisille tarpeille. Keräyksellä apua myös Kaakkois-Aasiaan Yhteisvastuun tämän vuoden kansainvälisenä keräyskohteena on Kambodža, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan monin tavoin auttamaan itse itseään. Ponnistelut ovat osa syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Elinolosuhteiden kokonaisvaltaisella parantamisella tähdätään erityisesti kambodžalaisvanhusten arjen helpottamiseen maassa, jossa ei ole eläkejärjestelmää eikä vanhusten tukipalveluja. Oman selviytymisensä ohella vanhuksen on usein huolehdittava myös lapsenlapsistaan, joiden vanhemmat ovat lähteneet siirtotyöläisiksi tai menehtyneet. Keräysvaroin rahoitetun hankkeen työntekijät vierailevat kylissä tapaamassa heikoimmassa asemassa olevia vanhuksia. He myös kannustavat vanhusten läheisiä osallistumaan aktiivisesti koko kyläyhteisön kehittämiseen. Lisäksi kylissä muun muassa järjestetään kansalais- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä opetetaan varautumaan katastrofeihin. Poiju yhdistää yksinäiset Turussa Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poiju tarjoaa Turussa virikkeellistä yhdessäoloa ja tukee vanhusten omaehtoista selviytymistä kotona. Palvelut tuottavat Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Yksinäisyyttä on mahdollista lievittää esimerkiksi aktiivisuutta lisäävissä ryhmissä, joissa ikäihmiset saavat itse osallistua toiminnan suunnitteluun. Monelle sosiaalista tukea antavat ryhmätilanteet ovat keino poistaa pahinta yksinäisyyttä. Toisaalta henkilö voi kokea olonsa ryhmässä vieläkin yksinäisemmäksi, jos ei löydä toimivaa keskusteluyhteyttä. Yksinäisyydellä on monet kasvot, vanhustyön toiminnanohjaaja Riitta Räsänen pohtii. Räsänen kannustaa vapaaehtoistoimintaan, sillä seniorin ystävänä oleminen on antoisaa jo pelkästään elämänkokemusten jakamisenkin vuoksi. Turussa vanhusten toiveita vapaaehtoisesta lähimmäisestä on tällä hetkellä enemmän kuin vapaaehtoisia. Tässä iässä ystäväpiiri on käynyt jo kovin vähiin. Päivät tuntuvat pitkiltä, vaikka poika ja lapsenlapset käyvät monta kertaa viikossa, kertoo 95-vuotias, yksin asuva Rauni Syrjänen. Tule mukaan jakamaan vastuuta Yhteisvastuun keräyskohteita voi tukea monin tavoin. Kanna kortesi kekoon lipaskerääjänä, avusta seurakuntien Yhteisvastuu-tapahtumien järjestelyissä kevään aikana tai auta lahjoituksella. Vapaaehtoiseksi arkienkeliksi voi ilmoittautua esimerkiksi kotiseurakunnan diakoniatyöntekijälle. Keräys käynnistyy sunnuntaina Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja esimiehenä vuonna 2013 Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola. Aleksi Rajamäki Katso lisätietoa osoitteesta ja Juttuseuraa joutuu odottamaan pahimmillaan useita kuukausia. Vanhukset kaipaavat kuuntelijaa, läsnäoloa, sanatonta ymmärrystä. Usein yksikin hyvä ihmissuhde riittää, sillä kyse on suhteiden laadusta, ei määrästä. Lukuisat pinnalliset ihmissuhteet saattavat jopa pahentaa yksinäisyyttä. AR Poiju sijaitsee Turun keskustassa osoitteessa Humalistonkatu 7b, p. (02) Ovet ovat auki ma ke ja pe klo 10 15, to klo (kahvio 10 15). Poijussa on mahdollista tavata seurakuntien ja Turun kaupungin työntekijöitä. Yhdistä huvi ja hyöty, osallistu seurakuntien Yhteisvastuukeräyksen hyväksi järjestämiin tapahtumiin. YV-tarjottimella on tarjolla herkkupaloja joka makuun. Kulttuurinnälkäisiä houkuttelevat runo- ja musiikkielämykset. Liikunnan riemuista nauttivat ilahtuvat varmasti hiihtolenkin kuumasta juomasta ja makkarasta tai koko perheen talviriehasta. Huimapäille on tarjolla kappale kauneinta Turkua eli huikeita näköaloja Mikaelinkirkon tornikierroksella. Voit osallistua keräykseen myös lahjoittamalla rahaa. Lipaskerääjät kiertelevät kevään aikana kauppakeskuksissa ja kotien ovilla. Voit antaa lahjasi myös suoraan seurakuntien Yhteisvastuukeräyksen pankkitileille tai klikata itsesi osoitteeseen ja auttaa sitä kautta. Henrikinseurakunta la klo lipaskeräys kauppakeskus Skanssissa Kevään aikana järjestetään myös perinteinen renkaidenvaihtotapahtuma Peltolan koulutalolla. Alustavaksi ajankohdaksi on sovittu la 6.4. klo Päivä tarkentuu kevään tulon ja kelien mukaan. Kaarinan seurakunta su 3.2. kynttilänpäivän perhetapahtuma, klo 12 perhemessu Kuusiston kirkossa, klo 14 hiihtokilpailu ja muuta ohjelmaa kirkon ja kanttorilan ympäristössä. to klo 14 ystävänpäiväjuhla Kaarinan kirkolla. Yhteislaulua ja buffet ja 6.3. klo keittokeskiviikot Kaarinan kirkolla. Hinta 7 euroa. ti klo 13 Veteraanien konsertti Yhteisvastuulle Kaarinan kirkolla. Kahvit. Katariinanseurakunta su 3.2. YV-startti ja messu klo 10 Pyhän Katariinan kirkossa, mukana kirkkokuoro. Kirkkokahvit Nummen seurakuntakodilla. Yhteiskuljetus lähtee Varissuon kirkolta klo 9.15, paluu kirkolta Varissuolle klo to Ystävänpäivän Yhteisvastuutempaus Itäkeskuksessa ja Itäharjun Prismalla su 3.3. klo 15 Konsertti Pyhän Katariinan kirkossa. Seppo Eerola, sello, Juha-Pekka Vikman, viulu, Heikki Suokivi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuulle ti klo 19 Ruusuja hopeamaljassa -konsertti Varissuon kirkolla. Kristiina Mäki, Ari Rantanen, Jasmin Michaela, Nico Rantanen ja Elina Kerokoski. Ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Maarian seurakunta su 3.2. Yhteisvastuun alkajaisjumalanpalvelus Pallivahan kirkossa klo 11, minkä jälkeen päiväjuhla kirkkokahveineen su 3.3. klo 15 runoja Yhteisvastuun hyväksi Raunistulan seurakuntakodilla, Murtomaantie 12. Runomatineassa Hyvyyden voima elämän keskellä esiintyvät Marja Kalajoki, Riitta Vasenkari, Jorma Kakkonen su klo 15 Maarian kirkossa Marian ilmestymispäivän konsertti. Kamarikuoro Verbum Sonans, johtaa Marja Haikka, Maarian kamarikuoro, johtaa Tero Niemi, Ulla Vuola, urut. Soitinyhtye. su 2.6. klo 11 kiitosjumalanpalvelus Pallivahan kirkossa, minkä jälkeen päiväjuhla kirkkokahveineen Yhteisvastuukioski Impivaaran hiihtoladun kupeessa heti sään salliessa, lämmintä juotavaa, pikkupurtavaa, makkaraa ja YV-tuotteita. Lista- ja lipaskeräystä eri puolilla seurakuntaa. Uusia kerääjiä kaivataan. Lisää tietoa seurakunnan kotisivuilta tai keräyspäälliköltä, p Martinseurakunta su 3.2. klo 10 YV-avajaismessu Martinkirkossa, messun jälkeen kirkkokahvit Martin seurakuntatalolla to 14.2 Ystävänpäivän iltamat Yrjänän seurakuntakodilla, klo kahvi, klo 18 stand-up koomikko Eetu Kuokkanen ja Katuoja laulajatyhtye, kahvi ja ohjelma Yhteisvastuun hyväksi su 3.3. klo 16 konsertti Martinkirkossa, sopraano Kaisa Ranta sekä pianisti Markku Autio la 9.3. klo Yhteisvastuutempaus Uittamon seurakuntakodilla. Lounasta, myyjäiset, kirjakirppis yms. Tervetuloa koko perheen voimin! la klo välisenä aikana lastenparkki Hirvensalon kirkolla. Tuo 2 10-vuotias lapsesi hoitoon, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. Omat eväät mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista, lisätietoja Leena Kairavuo ti ja ke klo Pääsiäismyyjäiset Martinsrktalolla, diakoniatyön pöytä Yhteisvastuun hyväksi Mikaelinseurakunta su 3.2. klo 10 kerääjien siunaustilaisuus jumalanpalveluksessa Mikaelinkirkossa, jonka jälkeen lohikeitto ja kahvit Mikaelin seurakuntakodilla. su 3.2. klo Marko Hakanpää soittaa suosittuja urkusävellyksiä Mikaelinkirkossa. la 6.4. klo 11 ja 13 ainutlaatuinen mahdollisuus ihailla Turkua lintuperspektiivistä Mikaelinkirkon tornista. Jos päätä ei huimaa ja jalat kestävät portaiden kiipeämisen, tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin. Viiden euron pääsymaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mukana Marko Hakanpää. Paattisten seurakunta su klo 11 jumalanpalvelus Paattisten kirkossa, minkä jälkeen seurakuntatalon pihapiirissä koko perheen talvirieha ja puffetti Yhteisvastuun hyväksi. su 3.3. messun jälkeen kinkerit seurakuntatalolla, kolehti Yhteisvastuun hyväksi su kinkerit Tortinmäen lavalla, kolehti Yhteisvastuun hyväksi ti klo 17 lähtien ovelta ovelle -keräys. Rippikoululaiset, vanhemmat ja vapaaehtoiset kokoontuvat pappilassa. ke klo 13 toivevirsien iltapäivä Paattisten kirkossa, kolehti Yhteisvastuun hyväksi ja kirkkokahvit Piikkiön seurakunta su 3.2. klo 10 Yhteisvastuun aloitus perhemessussa, mukana Martat. Kirkkokahvit. Keräyslistoja saatavilla. Arpajaiset, tuotemyyntiä, DVDesitys ti klo konsertti seurakuntatalolla, Ilonen ti klo 9 11 YV- kahvila, arpajaiset, vanha seurakuntatalo ke klo 13 Eläkeläisten lounasiltapäivä seurakuntatalolla. Toivehinta 8 sisältää ruuan, kahvin ja arvan. to klo 18 käsityö- ja askarteluilta pappilassa, mukana Piikkiön Martat pe klo 9.30 YV-perhekerho ke 3.4. klo 18 musiikki-ilta seurakuntatalolla, Rami Tapper Tammipartion YV-lipaskeräys kauppojen ovilla Tiedustelut, ideat ja kerääjäksi ilmoittautumiset YV-päällikkö Katri Elonheimolle, p Tuomiokirkkoseurakunta Kauneus ei katoa -valokuvanäyttely Tuomiokirkossa. Ikäihmisistä kertova valokuvanäyttely on koottu vuonna 2011 järjestetyn yli 70-vuotiaille tarkoitetun valokuvakilpailun kuvista. to klo Ystävänpäivän tempaus Eerikinkatu 3 kulmassa. Puuharyhmä tarjoilee 2 eurolla kahvia ja kuumaa marjamehua sekä pullaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pullaa voi ostaa myös kotiin vietäväksi. Lisäksi voi halutessaan osallistua myös Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräykseen , 7.3. ja klo Wannabe singers -laulukoulu Tuomiokirkossa. Kurssimaksu 20 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

5 8 9 Jag har en dröm Jag har en dröm om en Kristuscentrerad kyrka. En kyrka som är lika radikal och brinnande som Herren Jesus Kristus själv. En kyrka som förkunnar Guds kärleksevangelium och som är tydlig och berörande i sitt budskap. Jag har en dröm om en gudstjänstcentrerad kyrka. En kyrka som i första hand är en gudstjänstfirande gemenskap och som efter högmässan sänder ut oss i vardagen för att tjäna Herren med glädje. Hemma, på jobbet, bland vänner, på facebook, i mötet med främlingen på gatan. Jag har en dröm om en högmässa som ungdomarna upplever som lika berörande som andakterna på skribalägret. En gudstjänst där barnen har en självklar plats och viktiga uppgifter. Där farbröderna får sjunga sina favoritpsalmer och tonårstjejerna Justin Biebers Pray. Jag har en dröm om en kyrka där framgång inte mäts i medlemsantal, antal gudstjänstbesökare, ståtliga kyrkobyggnader eller vackert genomförda gudstjänster utan i kärlek, glädje, frid, tålamod, vänlighet, godhet, trofasthet, ödmjukhet och självbehärskning. En kyrka som törstar efter andens gåvor. Att öva sig i närvaro Genom meditation ger man kroppen en chans att återhämta sig från stress och får man distans till både känslor och tankar. En meditationskurs erbjuder intresserade en chans att öva sig i att bli bättre på uppmärksam närvaro. Åbo svenska församlings kyrkoherde Björn Nalle Öhman bläddrar i boken Bli mer människa av prästen och professorn i religionsfilosofi Hans Hof och läser högt för att beskriva vad det egentligen är man söker efter i meditation; medveten passiv koncentration som går över i vaken vila. Vaken vila, eller naturlig koncentration, är något som man kan öva sig att uppnå via den typ av meditation som Hof på talet introducerade i Norden, nämligen zenmeditation som långt går ut på att sitta och andas. Det är den här sorts meditation som Öhman själv en gång har fått lära sig och som han i närmare 20 år själv har utövat och hållit kurser i. Det som meditationen går ut på är att sitta i balans, på en kudde, pall eller stol, och andas. Poängen här är att lyssna på vad kroppen berättar åt en och genom det få en tydligare identitet och lära känna sina gränser, berättar Öhman. Det kan låta enkelt att sitta tillsammans i tystnad, men Öhman konstaterar att kroppen nog så småningom faktiskt berättar saker och det då är de undermedvetna sakerna som vaknar. Meditationen kan hjälpa en att upptäcka saker. Då man själv tystnar så börjar kroppen nämligen berätta saker, man kan t.ex. upptäcka att man är spänd. Det är framförallt andhämtningen man koncentrerar sig på, om man följer med andhämtningen så blir den så småningom djupare av sig själv och man behöver inte manipulera den. Bara man ger en chans för kroppen att återhämta sig så gör den det, säger Öhman och understryker samtidigt det effektiva hjälpmedel meditation är för stresshantering. Kursen leder till upptäckter om sig själv Tillsammans med retritprästen Päivi Vuorilehto från den kyrkliga samfälligheten och mindfulnesscoachen Seija Mauro drar Nalle Öhman igång en tvåspråkig meditationskurs som pågår under våren och som träffas en gång i veckan i Aurelia. Till kursen, som går under namnet Tyst meditation Hiljainen meditaatio, väntar sig Öhman deltagare som är nyfikna på ämnet, kanske har de hört om mindfulness eller om kristen djupmeditation, och som är intresserade av sin egen identitetsutveckling. Han ser också att det finns människor som är trötta på vad man kan kalla en ordrik andlighet, och då kan detta vara ett alternativ, eftersom man inte behöver bruka så många ord. Kursens gemensamma träffar följer ett schema som är gemensamt för all zenmeditation. Öhman inleder meditationen med enkla röstövningar som går ut på att svagt sjunga ut vokaler för att hjälpa in i andningen svagt, för att fungera som en brygga in mot tystnaden. Sedan följer ett pass av tystnad som varar minuter. Meditationen fortsätter med Jag har en dröm om en kyrka som har sitt hem i himlen men som står stadigt med fötterna på jorden. En kyrka som söker sin kraft från Gud och Guds ord men som inte är främmande för allt vad livet är utan som vågar kavla upp ärmarna och tjäna sina nästa. Jag har en dröm om en kyrka som älskar. En kyrka som inte jagar medlemmar och världslig berömmelse utan sätter tid och resurser på att tjäna Gud och sin nästa. En kyrka som går i Kristi fotspår och besöker fängelser, lyssnar på vilsna och trötta själar, chattar på webben med sökande och ensamma, ber för sjuka, ger mat, kläder och husrum åt fattiga. En kyrka som lever som den barmhärtige samariern som stannar upp och plåstrar om. Jag har en dröm om en kyrka och en mänsklighet som inte enbart ger av sitt överflöd utan, som den fattiga änkan i bibelberättelsen, ger allt hon har och är. Jag har en dröm om en kyrka som vågar. Vågar vara motståndskraft och motkultur mot egocentrism, stress, konsumtionshysteri, exploatering av Moder jord och fattiga människor i utvecklingsländer. Jag har en dröm om en kyrka som inte dömer, inte s.k. meditativ gång, där tanken är att koncentrerat och medvetet gå ett varv runt, varefter tystaden fortsätter i minuter. Jag tycker det är spännande att man kan mötas gemensamt. Tanken är att man börjar med meditation och den som därefter vill får ta tystnaden med sig hem, medan den som vill får stanna och dricka te tillsammans, säger Öhman. Denna tradition kallas kontemplativ meditation. Det finns ett annat begrepp för kontemplativ meditation och det är objektslös meditation; som namnet antyder använder man sig inte av varken ljus eller mantra eller andra hjälpmedel utan man försöker bara följa med vad som händer och öva sig i uppmärksamhet. Det kan t.o.m. vara så, konstaterar Öhman, att zenmeditation upplevs som en av de svåraste formerna av meditation eftersom vi människor ofta tror att vi behöver hjälpmedel, eftersom vi är så pass prestationsorienterade. Behöver man då verkligen gå en kurs för att öva sig i att bli mer närvarande i vardagen? Meditationskursen finns närmast till för att fungera som hjälp till att upptäcka något nytt om sig själv, svarar Öhman. diskriminerar, inte stöter bort. En kyrka som har ett varmt och välkomnande ansikte och ett passionerat hjärta. Jag har en dröm om en kyrka med en kyrklig debatt där vi inte dömer och trycker ner utan där vi visionerar om hur vi ska dela med oss och bygga upp. En kyrka och en debatt där det inte spelar någon roll om man är man eller kvinna, liberal eller konservativ, troende eller tvivlare. Jag har en dröm om en kyrka där karismatiker, högkyrkliga, folkkyrkliga, lågkyrkliga, heavydiggare, tondöva, lovsångsdansare, stillsamma och energiska kan få möta Gud med sina gåvor och på sitt sätt. Jag har en dröm om en enad Kristi kyrka. En kyrka där vi alla kan mötas kring samma altarbord. Och konkret bli en enda kropp, ett enda bröd, en enda mänsklighet. Delar du samma dröm? Mia Bäck Meditationens långtgående effekter Meditation kan på många sätt förbättra ens välmående. Även fysiskt mår man bättre av regelbunden meditation. Enligt Hans Hof, som själv mediterade i decennier, ger meditation sådana positiva kroppsliga bieffekter som bl.a. bättre blodcirkulation och celltillväxt och eliminering av mjölksyra. Man kan ju säga som så att i och med att man ger en chans till återhämtning för kroppen så fungerar den bättre, konstaterar Öhman. Idag är tystnaden en bristvara i många människors liv och sällan A n n a P u s a Björn Nalle Öhman har lång erfarenhet av meditation. Zenmeditation går ut på att sitta i balans och andas. tillåter man sig att bara vara. T.o.m. fritiden bör vara fullspäckad av aktivitet. Det är det här som Nalle Öhman menar med den prestationsorientering som är så stark i dagens samhälle. Genom meditation kan man ge sig själv en chans att utvecklas och hantera sin stress genom något så enkelt som att sitta i balans och andas. Då man iakttar sin egen andning, märker man väldigt fort hur alla ens tankar och känslor och allt det där som annars hålls tillbaka börjar komma. Ens uppgift är då att vara vänlig med känslorna och tankarna, man känner igen dem och låter dem gå vidare utan att vara kritisk. Så småningom får man en avslappnad hållning till både tankar och känslor, man får en liten distans till dem och detta är en värdefull upptäckt. Man upptäcker att man inte är sina tankar och sina känslor, utan att man i grunden är det som man i den kristna traditionen kallar en Guds skapelse, som har sitt värde oberoende av vad man presterar. Det är en viktig insikt; att jag är inte enbart det vad jag visar upp åt andra. Det betyder också att andra människor inte heller enbart är vad de visar upp av känslor och tankar, utan att de har ett värde i sig själva. Det här betyder att etiken, de vanor vi har i att bemöta varandra, hela tiden är närvarande. Anna Pusa Meditationskursen Tyst meditation Hiljainen meditaatio startade den 23.1 men man hinner fortfarande med! Varje onsdag träffas vi i Aurelia kl. 18. J u s s i V i e r i m a a Kaarinassa seurakuntapastorina työskentelevä Laura Kajala vietti vuonna 2011 kolme kuukautta vapaaehtoisena Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-tarkkailijana Itä-Jerusalemissa. Tarkkailijoiden tehtävänä on esimerkiksi seurata alueen ihmisoikeustilannetta sekä työskennellä yhteistyössä israelilaisten ja palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Lyhenne EAPPI koostuu sanoista Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel. Sota ja rauha Millaista on rauha, johon kuuluvat aseet ja tienvarsipommit tai rajamuurit sekä miehitys? Laura Kajala ja Heikki Arikka tietävät, että Lähi-idässä asiat eivät ole niin kuin miltä ne Suomesta käsin näyttävät. ja niiden suhteellisuus Kajala oli EAPPI-tarkkailijana ollessaan vielä teologian opiskelija. Hän halusi lähteä ohjelmaan, koska oli ollut pitkään kiinnostunut Lähiidän konfliktista ja tehnyt myös Lähi-itään liittyviä opintoja. Lähdin tarkkailijaksi sekä henkilökohtaisesta että ammatillisesta kiinnostuksesta. Olennaista oli myös se, että työskentelin kirkon järjestämässä laadukkaassa ohjelmassa, joka on perustettu paikallisten palestiinalaisten pyynnöstä, Kajala sanoo. Seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka oli vii- me vuonna kuusi kuukautta YK:n UNIFIL-rauhanturvaajana Etelä-Libanonissa. Hän ei itse hakeutunut tehtävään, vaan sai yhteydenoton pääesikunnasta. Huomasin eräänä iltana, että minulle oli tullut puhelu oudosta numerosta ja soitin takaisin. Minua pyydettiin lähtemään Libanoniin ja vastasin heti kyllä, Arikka kertoo. Koulutuksesta eväitä konfliktialueelle Kajala ja Arikka lähtivät siis eri maihin ja varsin erilaisiin tehtäviin. Kumpikin sai perehdytystä työhönsä jo kotimaassa. Kajala osallistui Suomessa viikon intensiivikoulutukseen. Tarkkailijoiden koulutus jatkui paikan päällä vielä toisen viikon, josta osa vietettiin omassa sijoituspaikassa. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa alueen historiaa, kulttuureja sekä uskontoja, kansainvälistä oikeutta ja YK:n päätöksiä sekä tehtäviä sijoituspaikoissa. Arikka lähti Libanoniin osana UNIFIL-operaatioon 177 rauhanturvaajan nopeasti koottua ryhmää. Huhtikuussa, vain pari kuukautta puhelinkeskustelusta, alkoi Säkylässä kahdeksanviikkoinen rauhanturvaajien koulutus, joka jatkui vielä Libanonissa. En tiennyt ihan tarkkaan, mihin lähden. En ole Lähi-itä-ekspertti tai koskaan ajatellut työskenteleväni puolustusvoimien palveluksessa, mutta kansainväliset kriisinhallintatehtävät kiinnostivat. Rauhanturvaajien koulutus keskittyi enimmäkseen sotilaallisiin tehtäviin ja kansainväliseen kriisinhallintaan sekä paikallistuntemuksen syventämiseen. Paikan päällä Libanonissa Arikkakin kulki täydessä sotilasvarustuksessa. H e i k k i A r i k k a Arikka yllättyi Libanonissa Hizbollahin harjoittaman propagandan laajuudesta. Katukuvassa ja teiden varsilla näkyi vähän väliä kuvia lapsisotilaista ja marttyyreistä, samoin Hizbollahin keltaisia lippuja. Šiiamuslimit perustivat järjestön Libanonin sisällissodan aikana vastustamaan Israelin miehitystä ja Arikan mukaan sen tavoitteena on edelleen tuhota Israel Syyrian avustuksella.

6 10 11 J u s s i V i e r i m a a Heikki Arikka oppi, että Libanon on täynnä ristiriitaisuuksia. Pääkapunki Beirutissa hän näki Ferrareita ja arabimaiden rikkautta, kun taas Etelä- Libanonissa vuohipaimenessa saattoi olla 4 5-vuotiaita lapsia resuisissa vaatteissa. H e i k k i A r i k k a Libanon Libanon oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskan mandaattialue, josta muodostettiin pääosin kristittyjen asuttama valtio 1920-luvulla erotukseksi muslimienemmistöisestä Syyriasta. Libanon itsenäistyi Libanonissa käytiin kristittyjen ja muslimiryhmien sisällissota, johon myös Syyria, Israel ja Palestiinan vapautusjärjestö PLO sekaantuivat vahvasti. Israel miehitti Libanonin eteläosan, josta se vetäytyi vuonna Sodan jälkeen puolisotilaalliset joukot šiiamuslimien Hizbollahia lukuun ottamatta hajotettiin. Syyria vetäytyi miehittämiltään alueilta Libanonista Vuosina Israel ja Hizbollah, Libanonin armeija ja islamistit sekä Libanonin armeija ja Hizbollah ottivat yhteen toistuvasti. Arabikevään aiheuttama kansannousu Syyriassa johti sisällissotaan 2011 ja se aiheuttaa levottomuuksia myös Libanonin puolella. Heikki Arikka tapasi Libanonissa monia uskonnollisia johtajia, jotka ovat maassa merkittäviä mielipidevaikuttajia. Hän sai heiltä näkemyksiä ajankohtaisista tapahtumista sekä tärkeää tietoa Libanonin tilanteesta. Laura Kajala kertoo, että sijoituspaikka vaikuttaa siihen, millaista EAPPI-tarkkailijana työskenteleminen on. Kylien ja kaupunkien välillä on eroja. Jos tarkkailijan aika käy pitkäksi, tilanne on hyvä. Arikan työhön kuului olla tukena suomalaisille rauhanturvaajille. He puhuivat esimerkiksi koti-ikävästä, YK-sotilaiden saamasta kohtelusta ja siitä, mitä rauhanturvaoperaatiolla saavutetaan. Israel ja Palestiina Tilastoijana, pappina ja yhteydenpitäjänä Tarkkailijana Kajala teki yhteistyötä eri järjestöjen kanssa sekä piti yhteyttä paikallisiin asukkaisiin. Yhtenä tehtävänä oli myös valvoa tarkastuspisteitä, joiden kautta palestiinalaiset kulkevat päästäkseen Länsirannalta Itä-Jerusalemiin töihin. Olimme tarkastuspisteellä aamuviidestä seitsemään tai kahdeksaan. EAPPI-tarkkailijat tutkivat esimerkiksi sitä, kuinka moni palestiinalainen pääse tarkastuspisteistä läpi tunnissa ja kauanko läpimeno kestää. Vastaavia lukuja kerää myös Israelin armeija, mutta ne ovat Kajalan mukaan poliittisista syistä usein erilaisia, kuin tarkkailijoiden tilastot. Kajala työskenteli ryhmänsä kanssa pääasiassa Kalandian tarkastuspisteellä Jerusalemin ja Ramallahin välissä. Hän kertoo, että palestiinalaiset saattavat tulla jonottamaan tarkastuspisteille aamuyöllä kolmen tai neljän aikaan, koska he eivät ikinä tiedä, miten kauan jonotus kestää. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Palestiinasta tehtiin Iso-Britannian mandaattialue. Juutalaisia oli alkanut muuttaa alueelle jo 1800-luvun lopulta alkaen heille luvattiin oma valtio. Israelin valtio perustettiin Palestiinalaisten vastustus aiheutti heti sisällissodan ja sodan arabimaiden kanssa, jonka jälkeen Egypti miehitti osan Israelista. Egypti ja Syyria sotivat Israelin kanssa toistuvasti seuraavilla kolmella vuosikymmenellä. Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Israel miehitti Länsirannan, Gazan ja Itä- Jerusalemin. PLO perustettiin pian tämän jälkeen. Israel pyrki vuodesta 1985 alkaen ajamaan alas palestiinalaisnationalismia alkoi vuoteen 1993 kestänyt palestiinalaisten kansannousu eli intifada Israelin miehitystä vastaan. Intifada päättyy alustavaan rauhansopimukseen. Pysyvää rauhansopimusta ei syntynyt ja palestiinalaisten toinen, edelleen jatkuva kansannousu alkoi Toisen intifadan seurauksena Israel rakensi Länsirantaa ympäröivän muurin, jonka tarkoituksena on Israelin mukaan estää terroristien pääsy maahan. Vuonna 2004 Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin totesi muurin laittomaksi ja määräsi sen purettavaksi. Haagin kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin on vuonna 2004 todennut Israelin rakentaman muurin laittomaksi. Se sijaitsee Länsirannan puolella ja rajoittaa tarkastuspisteineen palestiinalaisten liikkumisenvapautta. Jonotus, ruuhkat ja hitaus turhauttavat palestiinalaisia, koska myöhästyminen töistä voi tietää potkuja. Joskus jonotus kestää vain puoli tuntia, joskus kaksi tai jotain muuta. Itse tarkastuspisteestä voi päästä läpi noin vartissa. Arikka työskenteli Libanonissa suomalaisten rauhanturvaajien sotilaspappina. Työnkuvaan kuului myös yhteydenpito muun muassa paikallisiin uskonnollisiin ryhmiin sekä suomalaisjoukkojen komentajan avustaminen uskonnollispoliittisissa kysymyksissä. Lisäksi toimin welfare-upseerina, eli järjestin sotilaille virkistystä, kuten retkiä, urheilua ja paikallistuntemuksen syventämiseen liittyviä kulttuurioppitunteja. Turvassa konfliktin keskellä Sekä Kajala että Arikka lähtivät maihin, jotka eivät ole sodassa, mutta joissa ei myöskään ole rauhallista. Esimerkiksi vuonna 2011 Libanonissa erimaalaisia UNIFIL-sotilaita kuoli toistakymmentä. Maan eteläosa Litani-joen eteläpuolella on UNIFIL-joukkojen toiminta-aluetta. Pohjois-Libanonissa oli Arikan mukaan rauhattomampaa. Joen pohjoispuolella pidimme täyttä suojavarustusta. Se on villi länsi, vastaan saattoi tulla mitä tahansa tienvarsipommeista lähtien. Jo koulutusvaiheessa rauhanturvaajien oli käytävä läpi tehtävän riskit. Kolmen pojan isänä Arikankin oli kaiken varalta tehtävä testamentti ja kirjoitettava viimeinen kirje perheelleen. Kuolemanriski on olemassa. Tiesin, että olemassa oli myös riski vammautua, mutta ajattelin enemmän sitä, miten perhe pärjää, jos kuolen. Hän selvisi Libanonista ehjin nahoin eikä hän kokenut oloaan erityisen turvattomaksi. Kadulla saattoi kuulla ja nähdä ammuskelua, mutta silti itsellä pysyi turvallinen olo, koska en itse ollut hengenvaarassa väkivaltaisuudet olivat hyvin paikallisia. Myös ristiriita köyhyyden ja yltäkylläisyyden sekä uskontokuntien välillä oli silmiinpistävää. Arikalle uutta olivat palestiinalaisten 1940-luvulta asti pystyssä olleet pakolaisleirit Libanonissa. Siellä käydään ihmiskauppaa sekä esimerkiksi timantti- ja asekauppaa. Arabimaat pitävät palestiinalaisleirejä yhtä epäinhimillisinä kuin israelilaiset omia pakolaisleirejään. Hizbollahin harjoittama propaganda ja sen määrä tulivat Arikalle yllätyksenä. Oli mahdotonta olla huomaamatta teiden varsille levitettyjä kuvia lapsisotilaista ja marttyyreistä tai joka paikassa hulmuavia Hizbollahin keltaisia lippuja. Jos perhe antaa pojan itsemurhamarttyyriksi, heille annetaan talo ja poika ikuistetaan talon seinään kuvaan. Isänä se oli minusta sairasta. Libanonissa minusta tuli enemmän länsimaalainen ja kristitty kuin ennen. Kristillinen tai länsimaalainen yksilönarvo on mielestäni jalompi arvo kuin oman lapsensa uhraaminen marttyriyden tielle uskonnon nimissä. Kajala sanoo, ettei pelännyt oman turvallisuutensa puolesta lähtiessään Jerusalemiin. Koulutuksessa hän sai tietoa paikallisesta turvallisuustilanteesta. Uhkaavista tilanteista tuli pyrkiä pois. Tiedostin toki riskit ja jännitin tulevaa normaalilla tavalla. EAPPItarkkailijat eivät esimerkiksi ole ihmiskilpiä. Tarkkailijana hän koki olleensa pääosin turvassa. Silti miehtyksen keskellä eläminen ja sen seurausten näkeminen oli ahdistavaa ja turhauttavaa. Kolme kuukautta oli hänestä sopiva aika olla tarkkailijana. Tekemistä oli paljon ja työajat olivat epäsäännölliset. Asioihin oli Ihmisillä on kaipuu rauhaan, he ovat väsyneet konflikteihin ja pettyneet miehityksen jatkumiseen. reagoitava lyhyellä varoitusajalla. Opiskelutaustastani oli apua tilanteen ymmärtämisessä, mutta silti oli eri asia nähdä se paikan päällä. Iloiset ihmiset Vaikka ihmiset niin Libanonissa, Palestiinassa kuin Israelissakin ovat kokeneet kovia, he eivät Arikan ja Kajalan mielestä ole pelkästään onnettomia, vaan myös iloisia, lämpimiä, vieraanvaraisia ja yhteisöllisiä. Rauha ja olosuhteet ovat suhteellisia, ihmiset vertaavat omaa tilannettaan naapuriinsa. Jo monta sukupolvea on elänyt näin he eivät hahmota vaihtoehtoja, Arikka sanoo. Hän kertoo, että poliittinen angsti kytee silti. Jotkut paikallisista sanoivat, ettei heillä ole tulevaisuutta. Kajala on samoilla linjoilla: yhteisöllisyyden ja ystävällisyyden takana ihmiset ovat turhautuneita. Ihmisillä on kaipuu rauhaan, he ovat väsyneet konflikteihin ja pettyneet miehityksen jatkumisesta. Musta huumori kukkii, se auttaa jaksamaan, hän sanoo. Uusin silmin Sekä Kajala että Arikka kertovat sympatioidensa olleen alkujaan Palestiinan puolella. Molempien näkökulmat aiheeseen kuitenkin muuttuivat Lähi-idässä käymisen myötä ongelmien moninaisuus avautui vasta, kun sen näki itse. Suomesta käsin on helppo muodostaa mielipide selkkauksista. Jerusalemissa ja Etelä-Hebronissa oli esimerkiksi israelilaissiirtokuntalaisten väkivaltaisuutta, jota oli vaikea uskoa, vaikka näin sen itse. Ei siis ole ihme, että täällä se tuntuu uskomattomalta, Kajala kertoo. Aluksi hän yritti suhtautua Israelin ja Palestiinan tilanteeseen yltiödiplomaattisesti, sillä pelkästään jo konfliktia koskevat termit ovat poliittisesti värittyneitä. Vaikka Israel ja Palestiina eivät ole osapuolina tasaväkisiä, polarisointi on ongelma. Kaikissa yhteisöissä on ongelmia. Sekä juutalaisilla että palestiinalaisilla on oma traumansa, eivätkä ne kohtaa. Miten tulevaisuuden rakentaminen onnistuisi? Kajala painottaa, että palestiinalaiset, israelilaiset eivätkä arabit ole yhtenäinen ryhmä ja Arikka on samaa mieltä. Hän sanoo, että Suomessa aiheesta on helppo saada yksioikoinen kuva. Mielikuva on se, että paha Israel kiusaa palestiinalaisia pakolaisleirissä. Leirejä on kuitenkin muissakin maissa, samoin väkivallan kulttuuria. Arabimaat eivät kohtele palestiinalaisia kuin omiaan. Israel on toisaalta demokraattinen valtio, mutta se käy sotaa. Yhtä uhria tai pahista ei ole, vaan asia on monikerroksisempi. Takaisin Suomeen Paluu konfliktialueelta suomalaiseen arkeen ei ollut aivan yksinkertaista kummallekaan. Sopeutuminen oli helppoa, mutta ulkopuolisuuden tunne on vahva. Yhteiskunta tuntuu vieraalta. En hahmota täällä uutisoinnista sitä Lähi-itää, jossa olin, Arikka sanoo. Hän sanoo huomaavansa, että jotkut asiat ja murheet tuntuvat mitättömän pieniltä ja kapeakatseisilta. Opin, että ihminen voi tulla toimeen hyvin vähällä. Vaikka kriisinhallintatyö oli kiehtovaa, sotatila ja väkivallan läsnäolo muuttavat väkisin ihmistä. On kliseistä sanoa, mutta katson asioita nyt hiukan eri näkökulmasta. Kajala osasi odottaa, että paluusta voi tulla hankala. Tiesin, että palatessa tulee ulkopuolinen olo. Kesti aikansa, että aloin puhua siitä, mitä olin nähnyt. Omia fiiliksiä ja ajatuksia piti ensin jalostaa. Nyt luen mediaa eri tavalla todellisuuden näkeminen täältä käsin on vaikeaa. EAPPI-tarkkailijan tehtävänkuvaan kuuluu Lähi-idässä tehtävän työn lisäksi kertoa paikalla näkemistään asioista paluun jälkeen kotimaassa. Kirjoitin matkalta kirjeitä muun muassa EAPPI.fi-nettisivuille. Takaisin tultuani olen puhunut ohjelmasta, Länsirannan tilanteesta ja kokemuksistani esimerkiksi europarlamentaarikoille ja opiskelijoille. Kajala on myös ollut kouluttamassa uusia EAPPI-tarkkailijoita. Seurakunnassa hän on järjestänyt aiheeseen liittyviä opintopiirejä ja puhunut Lähi-idän tilanteesta saarnoissa. Tarkkailijana oleminen oli unohtumaton kokemus, joka säilyy sydämessäni aina. Tärkein saamani oppi on se, että toivoa rauhasta on. Minna Uusivirta

7 12 13 Kotimaan matkaklubi Laiva on lastattu ystävillä! Ystävänpäiväristeily m/s Viking Grace Lähde Askel-lehden ja Yhteisvastuukeräyksen kanssa Ystävänpäiväristeilylle Turusta Tukholmaan. Viking Linen uusi kaunotar risteilyalus m/s Viking Grace luo hyvät puitteet jo perinteiselle risteilyllemme. Laivalla on runsaasti ohjelmaa, luentoja, musiikkia, ystäviä ja yhdessäoloa. Askelen ja Yhteisvastuukeräyksen yksityistilaisuudessa luennoi Wilson Kirwa. Luvassa myös Petri Laaksosen konsertti sekä yhteislaulua. Matkalla mukana Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen sekä Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi. Risteilyn aikataulu: su Turku Tukholma klo ma Tukholma Turku klo Matkan hinta / henkilö: Risteily alkaen Turusta: B4/94, B3/108, B2/112, A4/108, A3/110, A2/117 sekä Piccolo/ 115 (hytti yhdelle) Hintaan sisältyy: risteily alkaen Turusta risteily valitussa hyttiluokassa ohjelmallinen yksityistilaisuus kokousosastolla meriaamiainen ja buffetpäivällinen klo sisältäen ruokajuomat (viini, olut ja virvoitusjuoma) Lisämaksusta: buffetillallinen 31 etukäteen ostettuna varauksen yhteydessä sis. ruokajuomat matkavakuutus palvelumaksu 15 /varaus Tule mukaan yksin, kaksin tai yhdessä ystävien kanssa! Kerää oma ryhmä risteilylle. Kysy ryhmänkerääjän etu matkatoimistosta. Tiedustelut ja varaukset: Lomalinja Oy, puh Viking Linen uusi kaunotar m/s Viking Grace. Petri Laaksonen Wilson Kirwa Paikkoja rajoitetusti, toimithan nopeasti! Usko, toivo ja rakkaus Isä uskoo esikoiseensa Biffiin. Poika on hänelle valosta asteleva voittaja, lapsi josta kasvaa suurmies, verso, jolla tulee olemaan paikka yhteisönsä vahvimpana puuna. Pikkuveli kulkee isoveljen vanavedessä, mutta jää isoveljen varjossa vaille vanhempien huomiota. Biff keskittyy urheiluun ja laiminlyö koulunkäyntiä. Isä ihastelee ja kannustaa. Nauraa, kun Biff varastaa, tai lainaa, urheiluvälineitä kauppiaan varastosta. Kuka muu tahansa saisi tuosta tempusta rangaistuksen, mutta sinä Biff, sinä olet niin lahjakas ja sellainen kaveri, että sinua lyödään olalle, pojat ovat poikia, ja annetaan anteeksi. Ovat vaan iloisia, että harjoittelet heidän palloillaan! Vuodet kuluvat. Pojista on kasvanut miehiä. Käy ilmi, että Biffistä on tullut aikuinen, joka ei saa oikein mistään otetta. Hänellä ei ole koulutusta ja hän kiertää farmeilla maatyöläisenä, on saanut potkuja, istunut vankilassa. Pikkuveljestä on sukeutunut isänsä tavoin suuripuheinen kauppamies. Hänestä, apulaisen apulaisesta, tulee vielä osaston johtaja. Hän sarjahurmaa naisia, muun muassa pomojen morsiamia, ketä tahansa viereisen pöydän pimuista. Mitä veljeksille tapahtui? Heistä kasvoi lapsena saamiensa oppien ja kohtelun kuvajaisia. Isän unelmat olivat kuin ilmapallo, jonka tosielämä puhkaisi. Biff ei loppujen lopuksi ollutkaan armoitettu vaan aivan tavallinen poika. Kun Grace & Peace May I have help, please? My daughter s winter mittens need pulling up so I help her. Impressed, as always with how nicely she asks for my help. Mommy, I want a straw! How do you ask nicely? Mommy may I have a straw, please. Yes, you may, darling. The sentence may I have help, please appeared in our child s speech at an early stage after she started in day care and impressed me to no end even though we do make a conscious effort to make sure that our child asks politely when she needs something. However, needing something and needing help are in fact two different things. Even more so if the word need is replaced by want. So, we had taught her to ask nicely when she wanted something but the more general request for help had not really come up in our everyday life before she started day care. Mind you, we have only this one child. If I were to list the things I think are most important to me to teach to my child the list would include KOLUMNI hän varasti, hän jäi kiinni ja sai rangaistuksen siinä missä muutkin. Pikkuveli jatkoi sen huomion ja rakkauden tavoittelua, josta oli jäänyt paitsi. Suurilla puheilla hän loi itsestään kuvaa miehenä, jollaisia isä ja äiti ihailivat. Mutta vieläkään kukaan ei huomannut. Yksi Biffin elämän käännekohdista, hetki, jona hänen silmänsä avautuivat, oli isän aviorikoksen paljastuminen. Isä, joka lupaili Biffille suuria, muun muassa puhua hänelle päästötodistuksen matematiikassa reputtamisesta huolimatta, olikin vain tavallinen nilkki, aviorikkoja, joka matkoillaan piti toista naista. Biff näki valheen, jossa isä eli, tajusi olevansa osa samaa valhetta itsekin. Isä unelmoi, uskoi, toivoi ja varmasti rakastikin, mutta toiveilla ei ollut tekemistä todellisuuden kanssa. Hän, Willy Loman, piti valheistaan kiinni kuolemaansa, itsemurhaan, saakka. Tarina, jota kerron, on klassikko. Hieno kertomus elämänvalheesta ja sen keskellä elävästä perheestä. Näytelmä on Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema. Näin sen Oulun kaupunginteatterissa muutamia päiviä sitten ja olen miettinyt tarinaa siitä asti. Usko, toivo ja rakkaus ovat maailman hienoimpia tunteita. Miten osoittaa niitä niin, ettei tule tehneeksi Willy Lomaneja, ohjailleeksi, jopa pilanneeksi, unelmillaan lastensa kasvua? Että omat arvot ja asenteet merkitsevät, kantavat vuosikymmenien päähän, tulisi muistaa arjen huiskeessa. Mitä sanomme lapsillemme heistä itsestään, muista ihmisistä, elitisteistä, köyhistä, ulkomaalaisista, toisella tavalla uskovista? Muistammeko, että sanamme todella vaikuttavat? Kauppamatkustajan kuoleman lisäksi näin taannoin toisenkin pysäyttävän ja koskettavan tarinan, elokuvan Selviytyminen. Siinäkin oli kyse uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoi tsunamista selvinneen australialaisperheen uskomattoman tarinan. Tsunami hajotti perheitä, kadonneita omaisiaan etsivät ihmiset olivat riipaisevia. Kaikki eivät löytäneet omiaan, mutta tapahtui myös ihmeitä. Australialaisperheen kaikki viisi jäsentä, kaksi aikuista ja kolme lasta, selvisivät ja tapahtumat saivat taas kerran miettimään, onko olemassa jotakin sattumaa suurempaa, johdatusta. Sen elokuva muistutti mieleen kipeästi, että mikään ei ole itsestään selvää. Että lahjoista suurin ja arvokkain on saada elää rakkaittensa kanssa nyt ja tässä. Niina Repo Turkulainen kirjailija FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION May I have help, please? things like compassion, love, respect, honouring everyone and faith in God. Then there are the more practical things such as being polite, taking others in to consideration, apologizing when there is reason to do so and asking for help when you need help. For some reason admitting that I cannot deal with something on my own gets to me and I have noticed that the same applies to many other people around me. Its pride, I think, not wanting to admit that we are not supermen or women. And it is, I suspect, also being afraid of being rejected and not accepted. A child asks for help easily. A child expects to be helped and gets angry (rightfully so) and surprised if she does not get help, or at least a promise of help in the immediate future. When do we loose this? When does it become a question of loosing face? When does asking for help become a sign of weakness? Who or what causes us to loose faith in that others around are willing to help if we just ask? I honestly don t know but it seems that most of us do loose the ability to ask rather early on. The fact is, though, that we are, every single one of us, dependent on each other. We all need help more often than we might even realize and there is no shame in asking for it, even if at times we are made to feel so. Everyone has a right to ask for help and to get it, too, just like any child does. The thing is that, most people are, in fact, more than willing to help. When someone trusts us to give them help it is a source of great pride to us. And that is how it should be. You should be very, very proud that you were trusted to help. And it is a pretty Christian thing to do, too, to help, that is. So, do you need help? Ask for help. Would you like to help, ask if you may help. That s what our little girl has taught us, too. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Ääntä laidasta laitaan Seitsemättätoista kertaa Tuomiokirkossa järjestettävä Katedraali soi! -kirkkomusiikkiviikko painottuu tällä kertaa lauluyhtyeisiin. Viikon aloittaa vuonna 1991 perustettu helsinkiläinen lauluyhtye Talla. Huipputason yhtyeen erikoisuutena on laaja ääniala, sillä sen kahdentoista miehen ääniala kattaa täydet neljä oktaavia korkeimmasta sopraanosta matalimpaan bassoon. Kuoronjohtaja, sopranista Pasi Hyökki laulaa sopraanoille sävelletyt osuudet. Kaikkein matalimmista äänistä vastaa myös Club for five -lauluyhtyeestä tuttu Tuukka Haapaniemi. Tuomiokirkossa Talla esittää Sergei Rahmaninovin suurteoksen Vigilia. Kaksi vuotta sitten Tallan Vigilia-levytys valittiin Helsingin Sanomien kriitikoiden toimesta vuoden parhaimpien levyjen joukkoon. Kirkkomusiikkiviikon ensimmäinen konsertti järjestetään yhteistyössä Turun musiikkijuhlien kanssa. Keskiviikkoillan konsertissa Kuninkaantien muusikot esittävät Markus Yli-Jokipiin johdolla kaksi Bachin alttokantaattia. Bachin aikana naiset eivät esittäneet kirkkomusiikkia, joten myös sopraanoille ja altoille sävellettyä musiikkia esittivät miehet. Molempien kantaattien solistina esiintyy Suomen tunnetuin kontratenori Teppo Lampela. Konsertti tarjoaa kuulijoille harvinaisen herkkupalan, lupaa kirkkomusiikkiviikon isä, Tuomiokirkon kanttori Jukka Pietilä. Kokonaan toisenlaisiin tunnelmiin siirrytään perjantain konsertissa, kun Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit Tommi Niskalan johdolla yli seitsemänkymmenen miehen voimin. Puukot on sentään jä- Presidentti mediamission suojelijaksi Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut maaliskuussa järjestettävän Varsinais-Suomen kaupunkimission eli Mahdollisuus muutokseen -mediakampanjan suojelijaksi. Se on upea ele ja hieno arvostuksen osoitus tätä työtä kohtaan ihan valtakunnan korkeimmalta huipulta, toteaa mission pastorikomitean puheenjohtaja, Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen intoa puhkuen. Mission taustalla on jo 40 seurakuntaa tai järjestöä ja mukaan on tulossa vielä muutamia uusiakin. Turun ja Kaarinan seurakunnista mukana on kuusi, eli Henrik, Kaarina, Katariina, Martti, Mikael ja Paattinen. Lähiseudulta ovat mukana myös Maskun, Naantalin, Salon ja Uudenkaupungin luterilaiset seurakunnat. Kampanjan on tarkoitus tavoittaa eri medioiden välityksellä Varsinais-Suomen noin asukasta. Kampanja perustuu pitkälti niin sanottuihin muutoskertomuksiin, joita on kerätty mukana olevista seurakunnista. Ne ovat koskettavia kertomuksia siitä mitä Jumala on tehnyt ihmisten elämässä. Mukana on pääosin aivan tavallisia varsinaissuomalaisia, mutta joukossa on myös muutama tunnettu julkisuuden hahmo, joista esimerkkinä muun muassa David Beckhamin leikannut huippukirurgi Sakari Orava. Seurakunnat rekrytoivat kampanjaa varten omalta alueeltaan vapaaehtoisia, jotka toimivat muun muassa puhelinvastaajina ja kirjakuriireina. Suuri vapaaehtoisten koulutuspäivä on lauantaina 9.2. Lisätietoja koulutuspäivästä saat verkkosivulta tai omasta seurakunnastasi. Kampanja pyörii pitkälti alueen seurakuntien omilla ehdoilla ja ne hoitavat siihen liittyvän jatkotyöstön täysin itsenäisesti niin kuin paikallisella tasolla parhaaksi näkevät. Pasi Jaakkola -kirkkomusiikkiviikko Konsertit Turun tuomiokirkossa klo 19 ma 4.2. Lauluyhtye Talla, johtaa Pasi Hyökki, yhteistyössä Turun Musiikkijuhlien kanssa, 25/20 ti 5.2. Manfred Gräsbäck, viulu ja Maija Lehtonen, urut, 12/10 ke 6.2. Kuninkaantien Muusikot, johtaa Markus Yli-Jokipii, solistina Teppo Lampela, kontratenori, Ilpo Laspas, urut. 22/17 to 7.2. Turun Filharmoninen Orkesteri, 20/15/8 tetty kotiin, mutta muuten pohjalaisuus näkyy ja kuuluu kuoron esityksissä, itsekin pohjalainen Pietilä sanoo. Vertaisryhmästä uusia näkökulmia pe 8.2. Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit, johtaa Tommi Niskala, 12/10 la 9.2. Puro-Ensemble, johtaa Taru Muranen, 12/10 su Lauluyhtye Luminos, Jukka Pietilä, baritoni, Markku Hietaharju, cembalo, Turun filharmonisen orkesterin kvintetti, 15/10 Liput Lippupalvelusta ja Tuomiokirkon infosta, p Maakunnan oma musiikki on kuoron ohjelmiston kivijalka, isänmaalliseen henkeen sopii myös konsertin päättävä Finlandia-hymni. Viikon päätteeksi sunnuntaina esiintyvät nuorista naisista koostuva Luminos-kuoro, baritoni Jukka Pietilä ja urkuri Markku Hietaharju. Illan aikana kuullaan muun muassa Vivaldin Magnificat ja muuta hengellistä musiikkia. Katedraalissa soi upea musiikki seitsemän päivän ajan. Viikon kaikki konsertit löytyvät yllä olevasta ohjelmasta. MS-K Lauluyhtye Tallan erikoisuutena on laaja ääniala. Mieslaulajien äänet kattavat täydet neljä oktaavia kirkkaimmasta sopraanosta syvimpään bassoon. Kristillinen toipumistyö Krito on Kansan Raamattuseuran työala, jonka ytimenä ovat eri puolille Suomea perustetut vertaistuen ryhmät. Turussakin Krito-työllä on pitkät perinteet ja nyt toimintaa olla virittämässä uudelleen käyntiin Maarian seurakunnassa. Krito-ryhmä on sielunhoidollinen vertaistukiryhmä, joka on yksi keino työskennellä oman elämän kipujen ja ongelmien kanssa. Ryhmän jäsenet kertovat oman tarinansa, kuuntelevat toisten tarinoita, kirjoittavat ja rukoilevat. Työskentelyssä käytetään materiaalia, joka käsittelee muun muassa itsetuntoa, tunteita ja tarpeita. Ryhmän työskentely perustuu sille, että jokaiselle annetaan saman verran aikaa kertoa omista tuntemuksistaan eli ryhmänvetäjä kellottaa puheenvuorot. Krito-ryhmä alkaa huhtikuussa ja ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa. Ennen ilmoittautumista työskentelyyn on mahdollista tutustua kahdessa avoimessa tilaisuudessa. Ensimmäinen tilaisuus on Pallivahan kirkolla lauantaina 2.3. klo 11 alkaen, jolloin teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara puhuu omanarvontunnosta. Olet arvokas -kokonaisuuden alla keskustellaan muun muassa liiasta kiltteydestä, ylihuolehtimisesta ja syyllisyydestä. Teemapäivään tulee ilmoittautua mennessä seurakuntasihteerille, jotta lounasta osataan varata oikea määrä. Srk-sihteeri Katja Heinonen p Kristillistä toipumistyötä ja erityisesti Krito-ryhmien ideaa ja käytäntöjä avataan Pallivahan kirkolla tiistaina klo alkaen. Tuolloin puhujana ja musisoijana on pastori Ulla Halttunen Kansan Raamattuseurasta. Molemmissa maaliskuun tilaisuuksissa on mahdollisuus ilmoittautua Krito-ryhmään. Lisäksi molemmissa tilaisuuksissa sielunhoito- ja esirukousmahdollisuus. KP Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. Maksuton puhelintiedustelu Tullikatu 11, Naantali Puh , MessuT LuTherin kirkolla Pe 1.2. klo 21 Viikkomessu, Antti Koskenniemi, Timo Nisula Su 3.2. klo 11 Siikkarimessu, Timo Nisula Su klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su klo 11 Messu, Reijo Arkkila, Timo Nisula Pe klo 21 Viikkomessu, Timo Nisula Su klo 11 Messu, Timo Nisula Messuissa pyhäkoulu ja kouluikäisten raamis. Torstaisin klo 13 Päivähartaus. Nuortenillat joka perjantai klo Professori Antti Laaton Jesaja-luennot ke 13.2, 13.3., ja klo Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! Eronnut eläkeikäisenä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk sisältäen myös majoituksen ja ruuan. Kevään 2013 Erosta eheäksi -kurssit Lehmirannan lomakeskus, Salo Santasport, Rovaniemi (hae mennessä) Tiedustelut puh. (09) tai Kysy myös Yhtäkkiä yksin -kursseista leskeytyneille: puh. (09) tai

8 14 Pirkko Jalovaara Parantava rukous Rukousilta Kaarinan kirkossa ma 4.2. klo 18 Rukoilemme kanssasi! Illan aikana media-nauhoitus Nouda tai tilaa veloituksetta HAUTAUSJÄRJESTELYNI vihkonen, johon voit kirjata toiveesi tiedoksi läheisillesi. Eerikinkatu 25 P Kiinamyllynk. 5 P Sairaala Sjukhus i kotonasi ditt hem Sairaalapalvelut lääkärijohtoisesti kotonasi - Oma vastuulääkäri - Kaikki laboratorionäytteet - Leikkausten esi- ja jälkihoito - Kipulääkityksen toteutus - Suonensisäinen lääkitys ja nesteytys Puh: Kotisairaanhoito ja kotipalvelu - Turvapuhelimet ja rannekkeet - Lääkkeiden jako - Pumppusukkahoidot Lehtipisteessä Kiusatusta voi tulla selviytyjä Mikaelinseurakunnassa ol laan aina ajankohtaisella ja tär- keällä asialla, kun helmikuussa alkavat koulukiusatuille tarkoitetun Selviytyjät-vertaistukiryhmän kokoontumiset. Ryhmä on suunnattu vuotiaille nuorille, ja sen tarkoituksena on muun muassa kohottaa itsetuntoa ja tukea kiusattuja niin, että he tuntevat selviytyvänsä elämässä eteenpäin. Tavoitteena on myös mahdollisesti antaa keinoja itsensä puolustamiseen. Selviytyjissä tehdään erilaisia harjoituksia, jaetaan kokemuksia ja ollaan muiden ryhmäläisten tukena: yritetään siis yhdessä parantaa kiusaamisen aiheuttamia kolhuja itsetunnossa. Ryhmään saa toki myös tulla mukaan ja olla vain hiljaa, jos niin haluaa. Tukiryhmän vetäjät ovat itse kokeneet kiusaamista ja selvinneet siitä. He haluavat antaa kiusatuille toivoa ja vinkkejä, miten selviytyä pahoista sanoista ja pilkasta huolimatta. Kaiken kaikkiaan ajatuksena on, että kiusaamisen kohteeksi joutuneet tuntisivat itsensä arvokkaiksi kiusaamisesta huolimatta. Ryhmän yhtenä vetäjänä toimiva nuorisotyönohjaaja Sirpa Hiltunen kiertää myös kouluissa ja rip- pikouluissa puhumassa kiusaamisesta ja sen seurauksista. Hän on tehnyt isoskoulutusleirillä kyselyn, josta selvisi, että kolmestakummenestä nuoresta parikymmentä oli kokenut jonkinasteista kiusaamista. Tästä Hiltunen sai ajatuksen kiusatuille suunnatusta tukiryhmästä. Lisäksi hän tietää, miltä kiusatun, kiusaajan ja sivustaseuraajan roolit tuntuvat ja että kiusaaminen voi jättää suuriakin haavoja itsetuntoon ja sisimpään. Hiltunen kertoo kohdanneensa ammatissaan paljon koulukiusattuja. Monet nuoret tuntuvat vihaavan itseään ja koko elämää. Jos heitä on sanottu huonoiksi, rumiksi ja tyhmiksi, he ovat uskoneet sen. Moni myös ajattelee, ettei kiusaaminen lopu koskaan, sanoo Hiltunen. Tukiryhmän tapaamisissa halutaankin saada kiusatut ymmärtämään, että ikävästä menneisyydestä huolimatta edessä voi olla valoisa tulevaisuus. Kaltoin kohdeltu nuori voi vielä kokea rakkautta ja hyväksyntää, elämää ilman kiusaamista. Mikaelin isonen Pauliina ja Selvityjien vapaaehtoisena ohjaajana toimiva Janni haluavat antaa tilaa erilaisuudelle ja avarakatseisuudelle. Selviytyjät-tukiryhmä kokoontuu kevään aikana seitsemän kertaa: 25.2., 4.3., 11.3., 18.3., 22.4., ja 6.5. Tapaamisaika on kello ja paikka God s Gas, Puutarhakatu 24. Vetäjinä toimivat Sirpa Hiltusen lisäksi vapaaehtoiset Satu Orvasto ja Janni Jokinen. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lisätietoja Sirpa Hiltuselta, p Mari Peltola Mikaelinkirkossa järjeste tään klo 9-15 köyhyyttä kä- minnan tekijät ja ohjaajat eri p uolilta Suomea kohtaavat tänä vuonna Turussa. Valtakunnalliset vapaa ehtoistoiminnan neuvottelu päivät kokoavat kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia vapaaehtoistoiminnan kehittämisen äärelle Turun kristilliselle opistolle huhti kuuta. Neuvottelupäivillä luodaan katse vapaaehtoistoiminnan tu- sittelevä seminaari, joka on tarkoitettu köyhien parissa työskenteleville, köyhyyttä kohtaaville, kunnan päättäjille, virkamiehille ja kaikille teemasta kiinnostuneille. Seminaarissa puhutaan muun muassa vapaaehtoistyön merkityksestä virallisten organisaatioiden rinnalla. Seminaarin alustajista löytyy sekä valtakunnallisia köyhyystutkijoita että työnsä tai vapaaehtoistyönsä kautta köyhien kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Seminaarin tar- koituksen on avata myös arvokeskustelua köyhyydestä: kuka todella on köyhä. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Mikaelinseurakunta, Operaatio Ruokakassi ry, Diakoniakeskus ja Turun kaupunki. Joulukuun Kirkko ja me Seminaari Mikaelinkirkossa klo Tarkempi ohjelma osoitteessa Ilmoittautumiset sähköpostitse tai tekstiviestitse Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu Lähimmäisyyden päivä Mikaelinseurakuntakodin pihapiirissä, Puistokatu 13. Auta. - lehdessä olleeseen ristisanatehtävään tuli paljon vastauksia. Ristikon jouluisiksi viestintuojiksi paljastuivat enkeli ja paimen. Oikein vastanneiden kesken arvottiin viisi Kirkosta kirkkoon -esitepaket- Esitelmiä maasta taivaaseen Uittamolla Yleistajuisia esitelmiä kaikelle kansalle maasta taivaaseen on luvassa Uittamon seurakuntakodissa, osoitteessa Rusthollinrinne 1. Puolentoista tunnin kaikille avoimet esitelmät ovat joka kuukauden toisena sunnuntaina aina klo helmikuuta tähtitieteen dosentti Leo Takalo tähyilee taivaalle ja pitää esitelmän Mitä tähdet meille kertovat - tähtitiedettä yleistajuisesti. 10. maaliskuuta teologian maisteri, dosentti Kirsi Huoposen aiheena on perinnöllisyys ja dna. Hän kysyy olemmeko gee- niemme summa. 14. huhtikuuta sukeltaa suvun vaiheisiin filosofian maisteri Salla Tenkanen, joka pitää esitelmän sukututkimuksesta ja sukuselvityksistä. Esitelmät päättää 12. toukokuuta maanläheinen aihe, puutarhan kevättyöt. Sormet multaan upottaa suunnitteluhortonomi Heidi Grannas. Illat juontavat pastorit Sasa Lehtinen ja Leena Kairavuo. Aihepiiriin sopivasta musiikista vastaa kanttori Atte Tenkanen. Tilaisuudet päättyvät iltavirteen ja siunauk seen. Sarjan järjestää Martinseurakunta. Gallup YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Seurapuheessa löytämisen iloa, tekemisen motiiveja ja aatosten syvyyttä. Seurapuhe torstaisin noin klo Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua ja ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin. Helmikuu aloitellaan saarnaopin opiskelulla. Toivo2000 kertoo myös kirkolliset uutiset. Ohjelmaisäntänä Hannu Huppe Hurme. Toivo2000 sunnuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Pärskeitä on ekoasiaa luomakunnasta. Helmikuussa puhutaan lumenkaatopaikoista ja metsäasioista, aloitellaan ekopaastoa ja mietitään, onko luomakunta pyhä. Pärskeitä maanantaisin klo ja perjantaisin klo Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto. Arviot myös i nternetissä turunseurakunnat.fi > Ajankohtaista > Radio ja TV Kinoteekki perjantaisin klo ja Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi > Ohjelmat. Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10. Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä kotimaa.fi Sivut sujuvasti nettiin kumppanina Lauluja lapsuudesta levaisuuteen ja puhutaan innovaatioiden merkityksestä sekä tulevaisuuden kirkosta seurakuntalaisten kirkkona. Tällä hetkellä jo joka kymmenes suomalainen osallistuu vuosittain seurakuntien vapaaehtoistoimintaan. tia. Onnettaren suosikkeja olivat tällä kertaa Raili Haanpää, Reijo Savolainen ja Sirja Virtanen Turusta sekä Riitta Kukkonen ja Eila Pihkakoski Kaarinasta, joille on jo postitettu palkinnot. Lapsuuteni lauluperintöön kuuluu paljon erilai- sia lauluja koululauluista pyhäkoululauluihin, Siionin kanteleisiin ja muihin hengellisiin lauluihin. Se on yksittäisiä lauseita lauluista, melodiapätkiä ja musiikillisia tunnelmia, muistoja ja kokemuksia, kertoo Maria Laakso, hieno muusikko ja Suomen Lähetysseuran musiikkikouluttaja, joka konsertoi Turussa yhtyeensä kanssa helmi kuun alussa. Tähän konserttiin valitsemiani lauluja yhdistävät kauniit melodiat, turvallisuutta ja luottamusta henkivät tekstit ja juurevat s ovitukset, jotka nostavat esiin laulujen ytimen ja kauneuden. Laulut tuovat esille konstailematonta evankeliumia ja vievät l apsuuden muistojen äärelle. Aurinko tanssii -konsertissa esiintyy M aria Laakso & CO. Pyhäkoululaulujen, Siionin kanteleen lisäksi konsertissa soivat ikiaikaiset virret. Konsertti alkaa Martinkirkossa lauantaina 2.2. klo 18 ja sinne on vapaa pääsy. Konsertissa kootaan kolehti Etiopiaan Mekane Yesus kirkon pyhäkoulutyöhön. Servicehuset Wilen Gubbhemmet i Åbo r.f., allmännyttig förening etabl Mitä teet ympäristön hyväksi? Pihla Syrjänen Pihla Syrjänen varaisille suunnattua lähimmäisyyden päivää, jossa on tarjolla erilaisia palveluita hiustenleikkauksesta ja hieronnasta velkaneuvontaan. Päivän aikana on mahdollista päästä myös diakoniatyöntekijän vastaanotolle, josta on mahdollisuus saada nouto-osoitus seurakuntien vaatevarastoon Karderoopiin. Lisäksi paikan päällä on tarjolla verenpaine-, verensokeri- ja kolesterolimittausta. Toimintapisteet ovat avoinna klo 8-12 ja Raision ammattioppilaitoksen oppilaat valmistavat ja tarjoilevat seurakuntasalissa klo 12 ilmaisen ystävänpäivälounaan 150 tilaisuudessa ensimmäiseksi ilmoittautuneelle vähävaraiselle. Herkullisen ruuan lisäksi lounaalla on tarjol- la musiikkia ja pienimuotoista ohjelmaa. Ruokailun jälkeen jaetaan eri yritysten lahjoituksilla täytettyjä ruokakasseja 500 ensimmäiselle (lounaalle osallistujat saavat omansa ensin). Päivä huipentuu klo 19 Mikaelinkirkossa järjestettävään maksuttomaan Lähellä Ihmistä -konserttiin. Yhdessä Arto Nuotion ja Auraviihteen kanssa järjestettävässä konsertissa esiintyy iskelmätaivaan kirkkaita tähtiä. Ohjelman hinta on 10 euroa, lisäksi konsertin aikana voi osallistua Hyvän mielen -keräykseen. Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä köyhien auttamistyöhön. Ratkojia palkittiin Lähimmäisyyden juhlaa Mikaelin seurakuntakodil la vietetään ystävänpäivänä vähä- kavereita vanhuksille ja eri tavoin vammaisille kaivataan jatkuvasti lisää. Toiveita kaveriksi ulkoilu reissuille ihan vain kävelylle tai asiointimatkoille on paljon. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä suurellasydamella.fi. Lisätietoja saa myös toiminnanohjaaja Kaisa Lundénilta tai puh Kirkon vapaaehtois toiminta Turussa Kirkon vapaaehtoistoi Seminaari köyhyyden äärellä AALLON PITUUKSILLA Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Suurella sydämellä -verkkosivusto tarjoaa sekä kertakeikkoja että pidempiä hyvän mielen vapaaehtoispestejä. Juuri nyt tarvitaan muun muassa: Lääkäriksi Global Clinicil le. Klinikka tarjoaa pienimuotoisia terveydenhuoltopalveluja ja muuta tukea niille ulkomaalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta sosiaaliturvan takaamiin terveydenhuoltopalveluihin. Kirjakuriiriksi tai puhe linpäivystykseen. Keväällä järjestettävä eri kristillisten yhteisöjen yhteinen MediaMissio -evankeliointi kampanja kaipaa vapaaehtoisia monenlaisiin tehtäviin missiotoimistossa. Media Missiossa on mukana Mikaelin seurakunta. Ulkoilukaveriksi tarjoa maan käsikynkkää. Ulkoilu- Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu! Tuija Ahvenkoski Kerään biojätteet erikseen ja kierrätän metallit, lasit ja muut. Satu-Marja Lassila Erotan biojätteet ja kierrätän muut jätteet sekä kuljen julkisilla ja pyörällä. Jos on mahdollista, valitsen tuotteita ostaessa ekologisimman. Jani Laakso Lajittelen kodinjätteet talonyhtiön kierrätyspisteeseen. Noora Ketola Kierrätämme kotona jätteet, koe tan olla tuhlaamatta luonnonvaroja, enkä jätä roskia luontoon. Palvelutalo Wilen, yleishyödyllinen yhdistys Turun Ukkokoti r.y. perust. 1892

9 16 17 Maarian kirkossa la 9.2. klo 18 Pyhä Maria -konsertti: Rauman Flikkatten Göör johtajanaan Maria-Liisa Lehtonen jatkaa konsertti sarjaa Pyhälle Marialle omistetuissa kirkoissa. Konsertissa kuullaan kuoromusiikkia keskiajalta 2000-luvulle. Martinkirkossa la 2.2. klo 18 Maria Laakson konsertti Mikaelinkirkossa su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää to klo 19 Lähellä Ihmistä ystävänpäiväkonsertti. Mukana tunnettuja artisteja, Silvia Koski. Ohjelma 10. DIAKONIA RUOKAILUT Halisten srk-talo Gregorius IX:n tie 8 su 3.2. klo 12 Ruokailu 1,50 Runosmäen srk-talo Munterinkatu 15 ke ja ke klo 12 Keskiviikkokeitto 1, lapset ilmaiseksi. Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Kahvia tarjolla joka ti ja to klo Ruokakassien jako klo 12. Jesari Jäkärlän Puistokatu 20 Ruokakassien jako joka perjantai klo ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti 5.2. Tiistaitreffit klo Juhlasalissa, Eerikinkatu 3, 2 krs. Arkkitehti Benito Casagrande kertoo itsestään ja töistään. Esitys on jatkoa pidettyyn esitykseen. Lopuksi juttukahvit (2 ) ja hartaus. Ti klo 15 Vierailu Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon (Mormonit), Mäntymäenaukio 18, bussi 3 ja 30. Ilm ja tied Anneli Leppänen p Ti 19.2.Lounastreffit klo Ravintola Julinia, Linnankatu 18, 4.krs Ti 5.3. Tiistaitreffit klo 13. Oikeusaputoimenjohtaja Liisa Vehmas vastaa kysymyksiin aiheesta Edunvalvontavaltakirja, mikä se on ja mihin sitä tarvitset? Järj. Tuomiokirkkoseurakunta Piikkiön seurakuntatalolla ti klo 19 Yhteisvastuukonsertti, Tiina Ilonen. Lapsikuoro Pikantti, Sekakuoro Korintti ja Nuorten bändi esiintyvät. Liput 5, sis. pienen tarjoilun. Tuotto YV-keräykseen. Lapset ilmaiseksi. Pyhän Katariinan kirkossa su klo 15 Cantio sacra: Musique Religieuse Op. 113; Markku Lautjärvi, tenori, Markku Hietaharju, harmooni, vapaa pääsy, ohjelma 5 Tuomiokirkossa la klo 19 BACH-konsertti Birgitta Forsman, urut & Marjo Danielsson, laulu Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 10. HILJAISUUDEN MEDITAATIO Meditaatiota Hiljaisuuden meditaatio keskiviikkoisin klo 18. Aureliassa, Aurakatu 18. Ohjeistus vuoroviikoin suomeksi ja ruotsiksi. Hiljaisuudessa sanat käyvät joka tapauksessa tarpeettomiksi. Mahdollisuus syventää hiljaista rukousta ja tietoisuustaitoja. Ohjaajina Seija Mauro, Nalle Öhman ja Päivi Vuorilehto. Katso lisätietoja artikkelissa tämän lehden sisäsivuilla. JUMALAN PALVELUKSET Valon messut (taizé) Pyhän Katariinan kirkossa kuukauden ensimmäinen torstai klo 18 os. Kirkkotie 46, 7.2., 7.3., 4.4., 2.5. Messun jälkeen iltatee kirkon eteisessä, tied. Jari Laaksonen Kaarinamessu su klo 17 Kaarinan kirkolla Mitä Jeesus antoi anteeksi itselleen ja mitä opetuslapset? Merja Auer, Jorma Pesonen, musiikki Ville Mantere ja Niko Reinvall, kirkkokahvit Kaarinamessupalaveri ilosta ja rakkaudesta ke klo 18 Merja Auer, Jaana Engström, Mika Ostela Siltailta pe klo 18 Kaarinan kirkolla. Silta-ilta on uuden -lainen jumalanpalvelus, jossa penkkejä siirretään pois tieltä. Illan aikana saa liikkua tai istua paikallaan. Kirkkoon on valmistettu paikka, jossa voi halutessaan piirtää, maalata tai kirjoittaa. Seinillä on valokuvia ja maalauksia. SILTA-ILTA tarjoaa virikkeitä monille aisteille. Tule mukaan yhdessä ihmettelemään, laulamaan ja iloitsemaan! Mika Ostela, Kaarinan seurakunta Pallivahan kirkko su klo 17 Johannesmessu, palveluvuorossa Katulähetys ry. Kirkkokahvit. KIRKOT JA KAPPELIT Taidekappeli, Seiskarinkatu 35 Torstaisin Hartaus klo 18, järj. Martinseurakunta Kappeli soi sunnuntaisin klo ja klo 13 Laulamme yhdessä Toivevirsiä Näyttely: Jarmo Saarekas, veistoksia Avoinna ti-pe klo to klo , la-su klo Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli, p. (02) Bussi 54 Kauppatorilta T41 KULTTUURIA Luottamuksen lähteillä su 3.2. klo 17 Kaarinan kirkolla. Anna-Maija Raittilan runoja ja tekstejä, musiikkia, Kaarina Peltonen ja Olli-Heikki Husso Tuomiokirkon ilmainen opastus ma klo 17 KUOROT Turku Cathedral Youth Choir Uusien laulajien sisäänotto Otamme uusia laulajia sekä alttoettä sopraanoääniin valintakokeen kautta. Valintakokeessa tulee laulaa joku säestyksetön (valitse joku helppo!) laulu. Lisäksi musikaalisuus- ja yhtyelaulutesti, joihon ei tarvitse valmentautua mitenkään. Perusmusikaalisuus ja tarkka korva riittää meillä pitkälle, nuotinlukutaitoa emme vaadi. Mieti, josko liittyisit hulvattomaan kuoroperheeseemme :D Ei tuu tylsää! Ikähaarukka noin Ja toimii. Testi pidetään Eerikinkatu 1:n tiloissa nk. Nuortentalolla. Etukäteisilmoitt.; kuoronjohtaja tai Testitilanteen kuuntelee ainoastaan kuoronjohtaja. Tule laulamaan koraalikuoroon! Kokoonnumme torstaisin klo Varissuon kirkossa, Kousank. 6. Aloitamme kevätkauden Tied. Elina Kerokoski Tervetuloa iloiseen joukkoomme! LAPSET JA NUORET Koululaisille Henrikinseurakunnassa: 6-12v. lapsikuoro ke klo kirkon yläkerrassa. Lisätietoja kanttori Sanna-Maija Rautakoski p , lk. puuhakerho ke klo kirkon yläkerrassa. Leikkimistä, askartelua, pelailua, kokkailua, näyttelemistä ja hiljentymistä Taivaan Isän eteen. Ohjaajina Maiju ja Arttu. Maksuton, ilm lk:n hiihtolomakerho ja klo 9-15 kirkon alakerrassa. Erilaista puuhailua, peilailua, raamattutoimintaa jne. Hinta 4 /molemmat päivät, 3 /vain toinen päivä (sis. lounaan ja välipalan kumpanakin kertana) ja se maksetaan ensimmäisellä kerhokerralla. Kerhoa ohjaa Lilli ja mukana on myös isosia. Ilm. viim Isien ja lapsien viiden kerran kokkikurssi seuraavina tiistaina Henrikinkirkon alakerrassa: 26.2., 5.3., 12.3., 19.3., Hinta 25 / perhe ja se järjestetään yhteistyössä Turun NMKY:n kanssa. Kurssille voidaan ottaa max. 5 perhettä. Ilm. viim Äitien ja tyttärien oma ilta klo kirkon yläkerrassa. Mukavaa tekemistä, pientä purtavaa ja illan päätämme hartauteen. Maksuton, ei ilmoittautumista. 10-SYNTTÄRIT vuonna 2003 syntyneille lapsille klo Leaf-areenalla (Kärsämäentie 35). Henkilökohtainen kutsu tulee suoraan kotiin lk. pelailuiltapäivä klo kirkon alakerrassa. Pelejä pöytäjääkiekosta biljardiin ja kimbleen ym. Luvassa pientä tarjoilua ja pelailun päätämme yhteiseen hartauteen. Maksuton, ei ilmoittautumista. LEIRIT: lk. Lumihiutaleleiri Kunstenniemessä yhteistyössä Maarian seurakunnan kanssa. Leirimaksu 30 (sis. täyhoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen). Ilm. viim Lisätietoja Mika Tunturi p , lk. Toppahousuleiri Kunstenniemessä yhteistyössä Maarian seurakunnan kanssa. Leirimaksu 30 (sis. täyhoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen). llm. viim Lisätietoja Mika Tunturi p , lk. Tyttö sinä olet tähti! -leiri vain tytöille Kunstenniemessä yhteistyössä Maarian seurakunnan kanssa. Leirimaksu 30 (sis. täyhoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen). Leirimaksu 30 (sis. täyhoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen). Ilm. viim Lisätietoja kaikista Henrikinseurakunnan koululaisille suunnatuista tapahtumista saa nuorisotyönohjaaja Lilli Jussilalta p , (ellei toisin mainita). LUENNOT I Johanneksen kirjeen tutkiskelua Hepokullan srk.kodilla, Varkkavuorenk. 23, joka toinen torstai klo 18 alkaen to (24.1, 7.2, 21.2, 7.3, 21.3, 4.4, 18.4 ja 2.5) Aiheeseen johdattaa lähetys sihteeri Lauri Lehtinen. Illoissa myös keskustelua, rukousta ja mahdollisuus henk.koht.sielunhoitoon. Tule mukaan syventymään tähän harvoin avattuun Jumalan aarteiden tallelokeroon. Maarian seurakunta Raunistulan srk-talo la klo 15 Jeesuksen ystävät ja vastustajat -raamattuluentosarja: Suuret väkijoukot ja salaiset ystävät. Pastori Milla Ruskeepää johdattelee aiheeseen. LÄHETYS ke klo 18 Japaninlähetyspiiri Lutherin kirkolla, Puutarhakatu 8 a, yht.hlö Ritva Kankare p MATKAT JA RETKET Kulttuurimatka Pietariin elokuussa 2013 Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä ja Maaria srk:n lähetystiimi järjestävät kulttuuri- ja seurakuntamatkan ajalla Tutustumme Pietarin nähtävyyksiin ja Inkerin kirkon elämään. Vierailemme mm. Pyhän Marian seurakunnassa ja Keltossa. Matkan hinta-arvio on alusta vasti 450 (sis. 3 yöpymistä 2hh, täysihoidon, opastukset ja bussimatkan). Lisäksi tulee viisumimaksu 59. Mukaanlähtijöille järjestetään erillinen tiedotustilaisuus toukokuussa, jossa selvitetään matkan tarkempi ohjelma, passi- ja viisumiasiat sekä valuutta- ja muut käytännön asiat. Lähtö Tuomiokirkolta pe 2.8. aamulla ja paluu samaan paikkaan ma 5.8. illalla. Ilm. viim. pe Pertti Pussiselle tai Sirpa Salmiselle puh Matka toteutuu, jos saamme yli 30 matkaajaa. Tervetuloa mukaan kaikista seurakunnista. Työttömien retkipäivä Sinapin leirikeskuksessa Ke klo Lähtö bussi 15, klo 8.45 Kauppatorilta (T 4), kimppakyydein sovittaessa. Hinta 10 laskutetaan jälkikäteen, sis. ohjelman, lounaan, päiväkahvin ja päivällisen. Ilm mennessä p NUORET AIKUISET Nuorten aikuisten vapaaehtoisryhmä ke 6.2. klo 18 Eerikinkatu 3, 2 krs Aloitamme uutta toimintakevättä, tervetuloa mukaan vaikkapa vain tutustumaan. Kerromme toiminnastamme ja suunnittelemme tulevaa. Kysy lisää Raija Eevalta, Tuomiokirkkoseurakunta OLLAAN YHDESSÄ Nojatuolimatkat ympäri maailman jatkuvat taas keväällä 2013 Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa Eerikinkatu 3. 2 krs klo 18-19:30 diaesityksin ja keskusteluin. Su Meksikosta rakkaudella historiaa, kulttuuria ja ihmisiä, kertojana Heli Hukkanen. Su Puolan halki Veikseliä myötäillen, kertojana Mikko Salminen. Su Israel matkailijan kuvina, kertojana Saara Rihu. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä. Lähetys kutsuu kaffetuokioon! Aninkaistenk. 1, II krs. (Seurakuntien toimitalo) Joka toinen ti klo 13 (parilliset viikot). Kokoontumisen aluksi hartaus, jonka jälkeen ohjelmallinen osuus ja kahvit. ti 5.2. vieraana Pirjo Paarma ti Kirsti Saksa kertoo Hilja Valtosen kirjallisesta tuotannosta Virsikirja tutuksi to klo 18 Kaarinan kirkolla. Opetellaan yhdessä virsiä, mukana kuorolaisia, Kaarina Peltonen ja Olli-Heikki Husso PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti Palveleva puhelin kouluttaa uusia puhelin- ja/tai nettipäivystäjiä Kurssi alkaa viikolla 9. Olisiko tässä Sinulle tärkeä ja haastava tehtävä, josta saat myös itse elämääsi mielekästä sisältöä ja tekemistä? Palveleva puhelin ja Palveleva netti antavat yhteyden ottajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita. Päivystäjä ei tarjoa omia neuvojaan, vaan yhteyden ottajaa tuetaan löytämään elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisumalleja. Työhön etsitään henkilöitä, joilla on halua, kykyä ja aikaa kohdata ahdinkotilanteessa olevia lähimmäisiä. Päivystäjän ei tarvitse olla auttamisen ammattilainen. Hän on ennen kaikkea lähimmäinen ja rinnalla kulkija. Päivystäjän tehtäviin kuuluvat päivystysvuoro ja työnohjaus noin kerran kuukaudessa ja täydennyskoulutusta on 4-6 päivänä vuodessa. Toimiminen päivystäjänä Palvelevassa puhelimessa tai netissä ja siihen liittyvä koulutus sekä työnohjaus tarjoavat myös mahdollisuuden oppia jatkuvasti lisää ihmisyydestä sekä vuorovaikutus- ja elämäntaitoja. Jos olet kiinnostunut niin otathan yhteyttä Päivi Mäntylään Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja tai Auli Hynönen-Rinteeseen sielunhoitotyön sihteeri p , niin keskustellaan asiasta lisää. PERHEILLE To 7.2. klo 18 Jukka Salmisen lastenkonsertti. Iloista ja mukaansatempaavaa musiikkia lapsiperheille. Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasali, Eerikinkatu 3, II krs. järj. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö RAAMATTUKERHO Roistot ja sankarit toiminnallinen raamattukerho: Kenelle tarkoitettu: varhaisnuorille ja nuorille eli vuotiaille Uusia poikia ja tyttöjä mahtuu mukaan! Milloin: Sunnuntaisin 10.2., 3.3., 17.3., 7.4. klo sekä lisäksi sekä kevätleiri Heinänokassa. Missä: Myllymäentie 22, Kristillisen Työväenyhdistyksen talo, iso keltainen puutalo. Ohjelma: Ulkoilua/liikkumista, lauluja, Raamattujuttu, kädentaitoja, kokkausta, iltapala. Lisätiedot: Orkkuli Kuisma, kerhonohjaaja p RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Tammilehdossa Että ymmärtäisit, mitä mielessäsi liikkuu. Uniretriitti. Ritva Uhinki, Päivi Vuorilehto, Kaija Soininen. Hinta tässä: 121/ Palatkaa Herran, Jumalanne, luo. Hiljaiset kanteleen soinnut johdattavat paastomatkalle. Tapio Koivu, Maisa Kumpulainen. Hinta tässä: 88/ Ikonimaalausretriitti jo yhden ikonin maalanneille. Antti Narmala, Leena Flander Hiljainen kaipauksen huuto, Eero Heino, Tuire Aso. Raumalaiset Turun alueen hinnalla Retriitti työttömille kolmen yön yli. Hinta: 30. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Pirjo Ketola Iloitsemme elämän leivästä, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen Retriittien hinta, jos ei toisin mainittu: 69, op., eläk. ja tyött. 56 Tied. ja ilm. p tai Katso RUKOUSTA Rukousilta Kaarinan kirkolla ma 4.2. klo 17. Mukana myös rukoilija Pirkko Jalovaara. RYHMÄT Mahdollisuus parisuhteen hoitamiseen Uusi parisuhderyhmä alkaa Martinseurakunnassa Hirvensalon seurakuntasalissa klo jatkuen 26.2., (Martin seurakuntasalissa), ja 9.4. Ryhmän vetäjinä Pirkko ja Pekka Larkela. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Pirkko Larkelalle p Sana kerrallaan aikuisten kasvuryhmä, jossa käytetään kirjalliuusterapeuttisia menetelmiä. Ryhmässä kirjoitetaan, luetaan ja jaetaan ajatuksia. Tavoitteena ovat ilo, oivallukset ja itsetuntemuksen kasvu. Kokoonnutaan joka viikko yhteensä 8 kertaa. Alkaa to 7.2. klo Henrikinkirkolla, Peltolantie 2. Ryhmään mahtuu vielä mukaan. Tied. ja ilm. Heli Lindroos p tai mieluummin sähköpostiin Kurssi on maksuton." SURURYHMÄT Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa Martinseurakunnassa to Vetäjinä toimivat pastori Leena Kairavuo sekä diakoniatyöntekijä Pirkko Larkela. Ryhmänvetäjät haastattelevat ilmoittautuneet ennen ryhmän alkua. Tied. ryhmästä Leena Kairavuo, p ja Pirkko Larkela p tai sähköpostilla Ilm. viim mennessä Auli Hynönen-Rinne p tai Lapsensa menettäneiden sururyhmä alkaa to Ryhmä kokoontuu yhteensä 6 kertaa. Ohjaajina pastori Ilona Hägglund ja pastori Katri Helin. Ilm. ja lisätiedot pe mennessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Auli Hynönen-Rinne p Ryhmän toimivuuden kannalta on hyvä, että lapsen kuolemasta on kulunut ainakin puolisen vuotta. Ryhmään ilmoittautuneille on henkilökohtainen keskustelu/ tapaaminen sururyhmän vetäjien kanssa ennen ryhmän alkua. TILAISUUDET Maarian pappila la 2.2. klo 13 Myrskyn jälkeen on puotasää miestenpäivässä puhetta uskosta, toivosta ja miehisyydestä. Mukana Maarian pappilassa ja pihamaalla mm. Sakari Orava, Jorma Kalajoki, Mikko Laurén. Grillistä makkaraa. Yhteistyössä Maarian srk, Kansan raamattuseura ja Kansanlähetys. TYÖPAIKKOJA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus hakee LEIRIAVUSTAJIA DIAKONIALEIREILLE. Katso lisää osoitteesta VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Tunteiden tupa. Aikuisten kehitysvammaisten vanhempien vertaistukiryhmä ti 5. ja klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Musiikkikerho ma 11. ja Henrikinkirkon Ruususalissa, Peltolantie 2, klo Seurakuntailta Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, ke klo Kouluikäisten erityislasten perheiden vertaisilta to klo Maarian pappilan tallilla, Sorolaisenkatu 4. Lastenhoidon vuoksi ilm. viikkoa ennen Tarulle. Leiri nuorille aikuisille Sinapissa Hinta 52. Ilm mennessä lomakkeella, jonka saa Tarulta. Vammaistyö Seurakuntapiiri kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo diakoniakeskuksessa, Puutarha katu 22. Käynti sisäpihalta. Kahvit juodaan Vilkussa kokoontumisen alussa. Piirissä mukana Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Sari Lehti ja vammaistyön diakonissa Helvi Lähteenmäki. Ke 6.2., ke 6.3. ja ke 3.4. Kevään kirkkopyhästä tarkempaa tietoa helmikuun lehdessä. Kevään leirit (ma-ke) Parkinson yhdistyksen kanssa leiri. Leiri alkaa klo 11 ja päättyy 1.5. klo 14. Sitova ilm mennessä Parkinson yhdistys/ Tuija Lahervo Leirin hinta 58. Tiedusteluihin vastaa Tuija Lahervo p ja Helvi Yhteisleiri Sinapissa Leirin hinta on 110,40. Keskiviikko varataan päiväkävijöille. Keskiviikkopäivän hinta 21,40. Sitova ilm. viim mennessä aulaemännälle p tai Helville p Helviltä saa lisätietoja leiristä. Yhteisleirin hintaan sisältyy: täyshoito 2hh huoneissa, leiriohjelma, seurakuntien työntekijöiden palvelut sekä yleisavustajien ja yöhoitajan palvelut. Nautimme kauniista luonnosta, hyvästä ruoasta sekä myöhemmin tarkentuvasta ohjelmasta ja toivottavasti löydämme myös uusia ystäviä. Vammaistyöntekijän tavoitat puhelimitse, kirjeellä tai sähköpostilla halutessasi keskusteluapua. Työntekijä tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakonissa, Puutarhak. 22, p , VERTAISTUKEA Ma klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä Poikluoman seurakuntatalo, Poikluomantie 9 YKSINELÄVÄT Pe 1.2. klo retki Taidemuseon näyttelyyn os. Aurakatu 26. Mennään yhdessä Taidemuseoon! Tapaaminen museon alaaulassa. Ilmainen sisäänpääsy. Kierroksen jälkeen mennään kahville. Mukana Heidi. Su 3.2 klo karaokekahvila, Mikonmökki, Puutarhakatu 24 Lauletaan musiikkia laidasta laitaan. Käynti sisäpihalta. Pientä purtavaa 1. Huomaa aikaistunut ajankohta! Mukana Päivi ja Kaisa S. Ma 4.2 Sinkkuilta Eerikink. 3, juhlasali Kristinuskon perusteet -sarja jatkuu osalla II, pastori Jaakko Paakkanen Mikaelinseurakunnasta puhuu armosta. Klo kahvit 2, illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja "pahvikahvit". Illan aiheesta jatketaan keskustelua pienryhmäillassa Ma 11.2 klo Moniryhmäilta, Eerikink. 3, juhlasali Pienryhmäaiheina ystävänpäivä; Keskeneräiset käsityöt, Pirkko; lautapelit Rosiina; porinaryhmä, ei vetäjää. Yhteinen alkuhartaus ja info, klo pienryhmät ja illan päätteeksi n. klo 20 kahvitarjoilu 1,50. Emäntinä Terttu ja Pirkko. Su 17.2 Yksinelävien iltamessu, Tuomiokirkko. Yksinelävien iltamessu Tuomio kirkossa kutsuu hiljentymään. Rukousaiheesi voit kirjoittaa esirukouslapulle. Messun toimittaa Katariinanseurakunnasta pastori Jari Laaksonen ja kanttori Elina Kerokoski. Kahvit Domcaféssa n , Pirkko. Mukana Eero, Sanna Unelma, Pirkko ja Elina. La 23.2 klo Kulttuurikahvila Aurelia, Aurakatu 18 Yksinelämisen näkökulmasta kulttuurikahvilaan tulee kertomaan Teppo Pihlajamäki EuroSinkkujen toiminnasta. Ilta alkaa kahvilla klo Emäntänä Pirkko. Mukana Elina ja Jukka. Ma 25.2 Moniryhmäilta Eerikink. 3, juhlasali Pienryhmäaiheina jatkuu Keskeneräiset käsityöt, Pirkko; Ajankohtaisryhmä, Jukka; Raamattupiiri, Elina: porinaryhmä, ei vetäjää. Yhteinen alkuhartaus ja info, klo pienryhmät ja illan päätteeksi n. klo 20 kahvitarjoilu 1,50. Emäntänä Tuula ja Aini Ti 26.2 Soppatreffit, Vilkku, Puutarhakatu 22. Lämmintä keittoa, tuoreita sämpylöitä ja hyvää seuraa! 2 Maaliskuussa tulossa 1.3 Retki Uudenkaupungin teatteriin. Ronald Hardwood: Kvartetti. Kaikki me vanhenemme, ainakin fyysisesti, mutta mieli ei välttämättä vanhene koskaan. Ilm. aulaemäntä Sinikka Törmäselle ajalla Lähtö 17 Ortodoksisen kirkon edestä, paluu samaan paikkaan n. klo 22. Uudessakaupungissa kahvitauko. Retken hinta 28, 25 osallistujaa; 30, 20 osallistujaa (minimi, jotta retki toteutuu). Mukana Elina. Ks: Toppahousukarnevaalit laskiaisena Laulutaidottomien kuoro Wannabe Singers kokoontuu jälleen Tuomiokirkon suojissa helmi-maaliskuussa. Kuoronjohtaja Anu Åberg kokoaa jo kolmatta kertaa järjestettävään Wannabe Singers -laulukouluun kaikki, joilla mieli palaa kokeilemaan siipiä kuorolaulussa. Suosittu laulukoulu järjestetään tällä kertaa ilta-aikaan kolmena perättäisenä torstaina klo Laulun saloja opiskellaan 28.2., Laulukoulu jatkuu taas Hirvensalon hiihtokeskuksen tienoo saa karnevaaliväriä iloisenvärisistä toppahousuista laskiaissunnuntaina 10. helmikuuta. Viisikymmentä vuotta täyttävä seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus järkkää huisinhauskaa laskiaisohjelmaa tasatunnein sekä rinteeseen että rinteen alle. Koko perheen laskiaistapahtuma Toppahousukarnevaalit alkaa Hirvensalon mäen alla laskiaissunnuntaina klo 11 ja ohjelmaa on tarjolla klo 17:ään saakka. Luvassa on muun muassa toppahousujumppaa, laululeikkejä ja pulkkapujottelua. Lumikenkäradalla kokeillaan, miten tarpominen lumikengillä onnistuu. Rinteen alle pykätään puolijoukkueteltta, jonka lämmittävän kaminan ääressä kerrotaan tarinoita. Tarjolla on tietysti myös hernerokkaa niin kauan kuin soppatykistä riittää. Mukana menossa ovat Rouskisrotta ja sen kaverit. Juhlan kunniaksi karnevaalimeno on maksutonta rinteeseen on toki liput tavalliseen hiihtokeskuksen tapaan. Mukana järjestelyissä ovat kasvatusasiain keskuksen lisäksi seurakunnat, Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijat sekä Turun NMKY. Seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä ja tapahtumissa, joista kerrotaan tarkemmin juhlavuoden internetsivuilla mukulakivel.fi. Juhlavuoden tapahtumat huipentuvat ja päättyvät Nenäpäivään 1. marraskuuta. Silloin tulee myös kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun seurakuntien nuorisotoimisto, nykyinen kasvatusasiain keskus aloitti toimintansa. Toppahousukarnevaalit 10. helmikuuta Toppahousujumppa perheille klo 11 ja 14 Tarinateltta klo 11.30, 12.30, 13.30, ja 15 Pulkkapujottelua ja lumikenkärata koululaisille klo 12 ja 15 Ohjelmaa isille ja lapsille klo 13 Ohjelmaa nuorille klo 16 Dj soittelee pitkin päivää 7.3. ja ja koulu päättyy yhteisesiintymiseen. Aiempaa kuorokokemusta ei tarvita ja ikähaarukkaa on riittänyt kaksikymppisistä 95-vuotiaisiin. Wannabe Singers kokoontuu Turun tuomiokirkossa suuri sali on tarpeen sillä rento laulutaidottomien joukko on täyttänyt saleja ennenkin. Mukana tällä kertaa on myös äänenmuodostusohjaajana toimiva Kaisa Takkula, joka opettaa äänenkäyttöä oopperalaulajan näkökulmasta. Työskentely on paineetonta ja hauskaa, joten ei huolta pärjäämisestä tai osaamisesta. Laulamalla tehdään samalla hyvää eli kurssimaksu 20 euroa ohjataan lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen. Wannabe Singers toteutetaan yhteistyössä Tuomiokirkon nuorisokuoron kanssa. J u s s i V i e r i m a a

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Ma 9.30 Perhekerho (ei vkolla 8) Ma 17 Miesten raamattupiiri Ma 19 Henkari Henrikin raamattupiiri (http:/henkari.fi) Ti 13 Päivähartaus Ti 13 Lähetyspiiri Ti 13 Merimieskirkkopiiri Ti 16 Perhekahvila (ei vkolla 8) Ke 13 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Ke Lapsikuoro (ei vkolla 8) Ke 18 Kirkkokuoro To 13 Rukoushetki ja torstaikerho Su 3.2 klo 10 Messu, Kalliala, Paaso. Pyhäkouluhetki.Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit. Su 3.2 klo 16 Vauva- ja taaperokirkko, Kalliala, Selin, Rautakoski. Su 10.2 klo 10 Messu, Kalliala, Rautakoski. Toiminnallinen pyhäkoulu, Reeta Kaajava. Kirkkokahvit. Su 10.2 klo 16 Laulun ja sanan hetki, Kalliala, Paaso, Matti Jarvansalo. To 14.2 klo 19 Rukousilta, Huoponen, rukousryhmä, rukouslaulua klo alkaen. La 16.2 klo 18 Sateenkaarimessu, Miettinen, Rautakoski. Su 17.2 klo 10 Messu, Huoponen, Laakkonen. Pyhäkouluhetki. Kirkkokahvit. Su 17.2 klo 15 Maailmojen messu, Miettinen, Hembree. Su 24.2 klo 10 Messu, Mäntylä, Paaso. Pyhäkouluhetki. Kirkkokahvit. Su 24.2 klo 18 Sohva, Huoponen, Petri Laitinen LAUSTE, Maistraatinpolku 1 Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To 10 Perhekerho (ei vkolla 8) KOIVULA, Sävelkuja 2 Ma 13 Seniorikahvila Ma 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti 9.30 Vauvakahvila (ei vkolla 8) Pe 9.30 Perhekerho (ei vkolla 8) LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 13.2 klo 13 Hartaus, Odell, Rautakoski. Ke 27.2 klo 13 Hartaus, Odell, Laakkonen Yhteisvastuukeräys alkaa! Henrikinseurakunnan kerääjät Skanssissa lauantaina klo KAARINAN KIRKKO torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi to klo 18 Miesten piiri su 3.2. klo 10 Messu, Vahtola, Husso -klo 14 Nuorten messu, Kajala -klo 17 Luottamuksen lähteillä Anna-Maija Raittilan runoja ja tekstejä, musiikkia, Husso, Peltonen ma 4.2. klo 17 Rukousilta, Pirkko Jalovaara paikalla tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke 6.2. klo Keittolounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi -klo 13 Eläkeläisten opintopiiri su klo 10 Laskiaisen messu, Pesonen, Husso -klo 17 Kaarinamessu (anteeksianto) Auer, Pesonen, kirkkokahvit ke klo 18 Paastonajan iltakirkko, Heino, Husso to klo 13 Ystävänpäiväjuhla Yhteisvastuun hyväksi - klo 18 Miesten piiri pe klo 18 Silta-ilta, Ostela su klo 10 Messu, Ostela, Peltonen ma klo 13 Diakoniapiiri ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri - klo 18 Paastonajan iltakirkko, Heino, Peltonen to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri su klo 10 Messu, Kylväjän lähetyspyhä, Joel Norrvik saarnaa, Heino, Peltonen ke klo 18 Paastonajan iltakirkko, Heino, Husso - klo Kaarinamessupalaveri ilosta ja rakkaudesta KUUSISTON KIRKKO su 3.2. klo 12 Perhemessu, kuusistolaisten kirkkopyhä, Yhteisvastuun perhetapahtuma, Kuoppala, Kesti, Peltonen su klo 12 Messu, Ostela, Husso POIKLUOMAN SRK-TALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri su 3.2. ja Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen to 7.2. klo 18 ja klo Raamattupiiri, Heino ma klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä ti klo 18 Naistenpiiri LITTOISTEN SEURAKUNTATALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi HARTAUDET JA PIIRIT to ja klo 13 Voivalan lähetyspiiri Peltosella, Voudinkatu 6 B 6 ti 5.2. klo Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus ti klo Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus to klo Kuusiston lähetyspiiri to klo 13 Ystävänpäivän hartaus, Värttinä pe klo 13 Onnikan Nepal-piiri ti klo 13 Hartaus, Onnikka Kylväjän lähetyspyhä su klo 10 Kaarinan kirkon messussa saarnaa Evankelisluterilaisen lähetysyhdistys Kylväjän Mongolian lähetystyöntekijä Joel Norrvik. Kirkkokahveilla hän esittelee Kylväjän työtä kuvin ja sanoin. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Kynttilänpäivän perhetapahtuma su 3.2. klo 12 Perhemessu Kuusiston kirkossa. Buffetissa makkaraa, lettuja, kahvia ym. Yhteisvastuun hyväksi klo 14 Hiihtokilpailut lapsille Kanttorilan pellolla PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su 3.2. klo 10 messu; Markkula, Forsström-Roivanen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, YV-startti ja kirkkokahvit Nummen srk.kodissa, kirkkobussi klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Hakapellonkatu Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo to 7.2. klo 18 Valon messu; Laaksonen, Kerokoski, iltatee su klo 10 messu; Viirros, Hirvonen, Lautjärvi to klo 18 Kylämessu; Markkula su klo 10 messu; Hirvonen, Laaksonen, Kerokoski su klo 10 messu; Toljamo, Viirros, Lautjärvi su klo 15 CANTIO SACRA: Musique Religieuse Op. 113; Markku Lautjärvi, tenori, Markku Hietaharju, harmooni, vapaa pääsy, ohjelma 5 VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: 4.2. / / / joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen kerho: 5.2. / joka toinen torstai klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p tai 7.2. / torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: / 7.2. / perjantaisin klo 9.30 perhekerho: 1.2. / 8.2. / su 3.2. klo 12 Maailmojen messu; Friman, Kerokoski su klo 12 sanajumalanpalvelus; Viirros, Hirvonen, Kerokoski su klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Friman ke klo 13 Raamatun äärellä; Sirkka-Liisa Vappula ke klo 14 Hanna-ryhmä su klo 12 messu; Hirvonen, Laaksonen, Kerokoski su klo 12 sanajumalanpalvelus; Toljamo, Viirros su klo 17 Yhteyden messu; Laaksonen, Friman ke klo 13 Raamatun äärellä; Sirkka-Liisa Vappula VARISSUON PIKKUTUPA Kousankatu 6 pe 8.2. klo 10 "Ompeluseurat", käsillä tekemisen kerho. Ryhmiä ohjaa Turun kaupungin viriketoiminnan ohjaajat. Kaikille avoimia. NUMMEN SRK.KOTI joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: 5.2. / tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa): 5.2. / / / ti klo lähetyspiiri HANNUNNIITUN SRK.TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho: / 7.2. / joka toinen perjantai klo 15 rukouspiiri: 1.2. / ma 4.2. klo 12 omaishoitajat ti 5.2. klo 10 Arkitasapaino liikuntaryhmä. Ryhmiä ohjaa Turun kaupungin viriketoiminnan ohjaajat. Kaikille avoimia. ke 6.2. klo 11 Annan tupa ti klo 12 Raamatun äärellä; Sirkka-Liisa Vappula su klo 17 Sana ja sävel -yhteislauluhetki ke klo 11 Annan tupa ti klo 12 Raamatun äärellä; Sirkka-Liisa Vappula HURTTIVUOREN SRK.KOTI joka toinen torstai klo 13 varttuneen väen piiri: 7.2. / JAANIN SEURAKUNTATALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): / PETKELTIE 5 KERHOHUONE joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: / MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastin katu 2 su 3.2. klo 10 Kynttilänpäivän perhekirkko Sirén, Orenius, Vuola. Esiintymässä kerholaisia. Kirkon jälkeen mehuhetki pappilassa to 7.2. klo 19 Virsiseurat su klo 10 Messu Myllymäki, Orenius, Rainio ke klo 18 Tuhkakeskiviikon messu Orenius, Rainio su klo 10 Messu Ruskeepää, Laurén, Vuola, Messunaika-ryhmä mukana su klo 10 Messu Rinne, Laurén, Vuola PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 Torstaisin klo 9 Perhekerho Joka toinen tiistai klo 13 Tuolijumppa: 5.2., su 3.2. klo 11 Messu Kokkola, Lehtinen, Niemi su klo 11 Messu Rajamäki, Loukiala, Niemi su klo 11 Messu Aaltonen, Loukiala, Haikka, saarna Laura Leipakka Pipliaseurasta su klo 11 Messu Rajamäki, Haikka MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Tiistaisin klo 9 Perhekerho pappilan tallissa Tiistaisin klo 10 Juttutupa entisille leafiläisille to 7.2. klo 18 Lataamo, nuorten aikuisten ilta. Jeesuksen jalanjäljissä - luovaa raamattutyöskentelyä HALISTEN SRK-TALO Gregorius IX:n tie 8 Maanantaisin klo Perhekahvila Joka toinen keskiviikko klo 18 Raamattu- ja rukousryhmä: 13.2., HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 Maanantaisin klo 18 Raamattupiiri Tiistaisin klo perhekerho Tiistaisin klo Tuolijumppa: hartaus klo ja Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri: 31.1., Joka toinen torstai klo 13 Kultatupa - eläkeläisten päiväpiiri: 7.2., Joka toinen torstai klo 18 Raamattuilta, kevään ajan tutkiskelemme I Johanneksen kirjettä. Aiheeseen johdattelee Lauri Lehtinen. Illoissa myös keskustelua, rukousta ja mahdollisuus henkilökohtaiseen sielunhoitoon. Tule mukaan syventymään tähän harvoin avattuun Jumalan aarteiden tallelokeroon. Illat helmikuussa 7.2. ja su 3.2. klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki, Lauri Lehtinen ja Helena Koilisranta su klo 13 Messu Rajamäki, Vuola ke klo Tansanialainen ilta. Tutustumme tansanialaisen naisen elämään sanoin ja kuvin. Kertojana Tuuli Kastemaa. Kahvit klo 18. KOTIMÄEN SRK-TALO Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho Joka toinen tiistai Kahvitupa: kädentaitoja klo 13, tasapainoilua klo 14: 12.2., Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa: 5.2., ei jumppaa viikolla 8 Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa: 6.2., ei jumppaa viikolla 8 Joka toinen keskiviikko klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri: 13.2., RAUNISTULAN SRK-TALO Murtomaantie 12 Joka toinen tiistai klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri: 12.2., ke klo 18 Japaninlähetyspiiri RUNOSMÄEN SRK-KOTI Munterinkatu 15 Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo ja torstaisin klo alkaen Keskiviikkoisin klo Äitijumppa, lisätiedot Anne Saarni p Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri: 4.2., Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri: 6.2., Joka toinen keskiviikko klo 18 Käsityökerho: 13.2., su klo 16 Pyhäkoulu kaikille lapsille, ei ennakkoilmoittautumista ke klo 18 Käsityökerho TASKULAN SRK-KOTI Mullintie 16 Tiistaisin klo 14 vauvakerho YLI-MAARIAN SRK-TALO Mittumaarintie 73 Keskiviikkoisin klo Iltaperhekerho Torstaisin klo 9.30 Perhekerho Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa: 5.2., ei jumppaa viikolla 8 su klo 13 Messu Loukiala, Haikka MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1: la 2.2. klo 18 Maria Laakson konsertti su 3.2. klo 10 Perhemessu, Hägglund, Hildén, Satomaa, Salakari; Mummi tai pappa, vie lapset kirkkoon! Yhteisvastuu-keräys alkaa. ke 6.2. klo 18 Arki-illan ehtoollinen; pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Hildén, Satomaa. su klo 10 Messu, Norvasuo, Kuusela, Satomaa, Tenkanen, Martinkirkon kuoro. ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen; Norvasuo, Salakari. su klo 10 Messu, Hildén, Kairavuo, Salakari, Tenkanen, Martinkirkon kuoro. ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen; Satomaa, Riihimäki. su klo 10 Messu, Mustonen, Riihimäki, Satomaa. ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen; Riihimäki, Salakari. PYHÄKOULU Martinkirkon Tornikappelissa, alkaen; sunnuntaisin klo 10 messun aikana. Yhteisvastuu-keräyksen avaus Kynttilänpäivänä 3.2. klo 10 Messu Martinkirkossa. Messun yhteydessä diakonissa Noora Nurmen virkaan siunaaminen. Sen jälkeen kirkkokahvit Martin srk-talolla. Vuoden 2013 Yhteisvastuukeräys auttaa syrjäytyneitä vanhuksia. Kansainvälisen työn kohteena on Kambodzha. Iltamat Yrjänässä Ystävänpäivänä YV-keräyksen hyväksi klo kahvit ja klo 18 stand-up koomikko Eetu Kuokkanen ja Katuojalaulajat -yhtye. HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85: su klo 17 Missiomessu "Tämän päivän marttyyrit", Juhani Huotari, Kuusela. ma klo 18 Messu, Norvasuo. to 28.2 klo 9.30 Minimessu. Rukouspysäkille kokoonnumme rukoilemaan Missiomessuissa jätettyjen esirukouspyyntöjen sekä muiden yhteisten asioiden puolesta Hirvensalon srk-keskuksessa torstaisin parillisilla viikoilla klo 18. Hirvensalon LASKETTELUKESKUS su klo Toppahousukarnevaali - koko perheen laskiaistapahtuma. Ilmainen. Ei ilmoittautumista. Ystävänpäivän perhekirkko klo 12 peruutettu. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110: su klo 12 Messu, Riihimäki, Tenkanen. MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1: ti 5.2. klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso ti klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso la klo 18 Israel-työ ry:n kokous, Keuru ma klo 18 Kylväjäpiiri ke klo 13 Kanttorikahvila Martin seurakuntatalolla. Tervetuloa mukaan laulamaan! UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1: pe 1.2. klo 9.30 perhekerho; Erkamaa su 3.2. klo 15 Messu, Riihimäki, Tenkanen pe 8.2. klo 9.30 perhekerho, Erkamaa pe klo 9.30 perhekerho, Erkamaa Merimiehenkatu 7 ma 4.2., 11.2., ja (Norvasuo) klo 9.30 Vauvakahvila 1. lapsen vanhemmille, Erkamaa YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49: pe 1.2. ja klo 18 Lähetyksen puuhapiiri pe 1.2., 8.2., ja klo 18 Rukoustanssi to klo 12 Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville, aik. 1 euro, lapset ilm. Myllymäentie 22: ke 6.2. ja klo 14 Kenia-piiri, Myllymäentie 22, tied Maija Vanhanen p TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35; Taidekappelin hartaus klo 18 torstaisin seuraavasti: Lehtinen, Tenkanen; 7.2. Hildén, Salakari; Tenkanen, Kairavuo; Riihimäki; Mustonen, Salakari. Mikaelinkirkko: Su 3.2. klo 10 Kynttiläpäivän messu (YV-keräyksen avaus), Vanhala, Lehikoinen, Koski, Hakanpää. YV-kerääjät siunataan tehtäväänsä. Kimppabussi: klo 9.00 Kans.palv. talo-vakka-suomentie-kustavintie-talinkorventie-suikkilantie- klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie- Pernontie - klo 9.35-Messukentän- tie-vienola-suikkilantie-pansiontie- Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 klo 15 Marko Hakanpää 15 vuotta Mikaelissa iloinen urkukonsertti yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ke 6.2. klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää Su klo 10 Laskiaissunnuntain messu, Paakkanen, Ahlamo, Koski, Hakanpää. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi - klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely klo 17 Mikaelmessu, Jaakkola, Sankamo Ke klo 18 Iltamessu, K. ja M. Hakanpää To klo 9-15 Köyhä seminaari - Millainen ja kuka on turkulainen köyhä?, mukana valtakunnallisia köyhyystutkijoita, paneelikeskustelu. (Ilm. sähköpostitse fi tai tekstiviestitse ) klo 19 Lähellä Ihmistä ystävänpäiväkonsertti. Mukana tunnettuja artisteja, Silvia Koski. Ohjelma 10. Su klo 10 Messu, K. Hakanpää, Jaakkola, Koski, Seppänen klo 18 Tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Ahlamo, Hakanpää Pe klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, David Tomberlin Su klo 10 Messu, Ahlamo, Sankamo, Seppänen, Hakanpää - klo 17 Mikaelmessu, Jaakkola, Vanhala, Mikaelinkirkon kuoro Ke klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää. MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin klo (5.2., 12.2., 19.2., 26.2.). Teemana "Kuninkaiden kirjojen sankareita ja veijareita". Keskellä elämää ruokailutapahtuma vähävaraisille tiistaisin klo (5.2., 12.2., 19.2., 26.2.) Kohtaamispaikka su klo 17 (3.2. ja 17.2.) Su 3.2. klo Kirkkolounas, vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi. Järj. Diakoniatyö. - Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello Vauvakerho (srk-sali) ke klo Lähetyspiiri (klubi) ti klo Aamurukous (klubi) ke klo 8 - Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo Omaishoitajat ke klo (klubi), Tied. Anneli Koskinen Puh Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo Tied. Timo Hanttu, p Avioparien piiri (klubi) la klo 15-17, p Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24: Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , tied. Pelkonen p Lapsille ja nuorille: Askartelukerho alakouluikäisille ma klo GG alakouluikäisille ti klo GG-ilta nuorille pe klo Missio Mikonmökki - lähetyspiiri joka toinen to klo 18 (7.2., 21.2.) Muualla: Mopokerho Pansion moottorihallissa: To klo Sähly to klo Juhana Herttuan koulussa. Nuorten aikuisten Verstas-ilta joka toinen to klo (31.1. huom!, 14.2., 28.2.) Kaisa Vanhalalla, p Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen; Seppänen - Pienpiirit: Ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa - Perhekerho (avoin kerho) ti klo Eläkeläiskerho: To klo PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To 7.2. ja klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja Su klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola - Lähetyspiiri ke klo Puuhakerho alakouluikäisille ke klo Eläkeläiskerho to klo Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Perhekerho pe klo HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su klo 18 Ilta Sanan äärellä, Ahlamo, Timo Rantanen - Raamattupiiri to klo 19 - Perhekerho to klo PALVELUTALO ISO-HEIKKI Eläkeläishartaus ma klo (4.2., 18.2.) Miehille Miesten saunailta Turun merimieskirkolla ma klo 18 Äijäkävely ke 6.2. klo 18. Startti Mikaelinkirkolta. Yleisöluistelu HK Areenalla klo (la 2.2., la 9.2., la 16.2.) Sisään pääovesta. Ei mailoja, maksuton. Kuorot Mikaelinkirkon kuoro harj. Mikaelin srk-kodissa ke Aboa Gospel harj. Mikaelin srk-kodissa ke Tied. Silvia Koski, , Tervetuloa mukaan! PAATTISTEN KIRKKO su Koko perheen laskiaistapahtuma yhteisvastuukeräyksen hyväksi seurakuntatalon ympäristössä. Ohjelma alkaa klo 11 perhekirkolla kirkossa, Heikkinen su klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu su sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Heikkinen SEURAKUNTATALO ti klo 18 naistenilta ti klo 18 sadut ja tarinat-ilta lisäksi viikottain (paitsi hiihtolomaviikolla ) ma klo 9 avoin kerho ke klo 16 ja 17 perhemuskarit PAPPILA to 7.2. klo 17 isoiskoulutus ja klo 18 nuortenilta PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 pe 1.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Ijäs, lastenohjaajat su 3.2. klo 10 Perhemessu, mukana Martat, Yhteisvastuukeräyksen aloitus, kirkkokahvit, YV-arpajaiset yms., rippikoululaisten Diakoniarastirata, Ijäs, Ilonen, Piiparinen, Elonheimo su klo 10 Messu, Nieminen, Ilonen ti klo 19 Yhteisvastuukonsertti, Ilonen, kuorot ke klo 18 Tuhkakeskiviikon hiljainen iltakirkko, Nieminen, Viljanen su klo 10 Messu, Ijäs, Ilonen su klo 10 Hengellisten toivelaulujen messu, Hermonen, Viljanen. Muuttaneiden ja liittyneiden kutsukirkko, kirkkokahvit srk-talolla messun jälkeen. Laulutoiveita mennessä: tekstari tai sähköposti PIIKKIÖN SRK-KESKUS Hepojoentie 4 ma 4.2. klo Naistenpiiri, Tuomarila ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, "Jumalan lain tarkoitus" (Gal. 3-4). Antti Ijäs to klo 18 Ilosanomailta Sanan ja rukouksen ilta, Ijäs, Viljanen. ma klo Naistenpiiri, Tuomarila Ke klo Raamattu- ja keskusteluilta, Kristityn vapaus ja vastuu (Gal. 5-6). Antti Ijäs Nuorten bändi ja lauluryhmä ti klo 16 Lapsikuoro Pikantin harjoitukset ti klo 17 Kirkkokuoro Korintin harjoitukset ti klo 18 Vauvakahvila ti klo 13-15, alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen Perhekerho pe klo Musiikkikoulu Ilonen on aloittanut yhteistyön Piikkiön seurakunnan kanssa. Jos musiikkiharrastus on kutitellut mielessäsi, niin ota yhteyttä Tiina Iloseen, p tai katso VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Kokkikerho alakouluikäisille ma klo 16-18, hinta 10, ilm.: Mia Piiparinen Kaiken kansan kahvila ti klo Tule mukaan turisemaan mukavia hyvässä seurassa ja kuulemaan myös Jumalan sanaa! Tiistaina on erityinen Yhteisvastuukahvila. Tervetuloa! Sekakerho alakouluikäisille ti klo Oivaltajat to klo vanhalla srktalolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielen terveysongel -mista tai yksinäisyydestä kärsiville. Isoskoulutus to klo 17 (parittomat viikot Olkkari, toimintaa rippikoulun käyneille nuorille, tiettyinä sunnuntaipäivinä Avoimet ovet keskiviikkoisin, alakouluikäiset klo ja yläkouluikäiset klo Hiihtolomatoimintaa ma-pe klo Ilm. ja ruoka-aineallergiat ke mennessä: Mia Piiparinen, p Paikkoja on rajoitetusti. PIIKKIÖN PAPPILA, Pappilantie 4 ti klo 18 Äitien ilta Tule ja tuo ystäväsikin! PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 ke 6. ja 20. helmikuuta Miestenpiiri klo 18. Sauna on lämmin jo klo 17. Diakonia Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p tai (ovi paloaseman puolella). Huom! tiistaina diakoniatoimisto on suljettu. TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalan- palveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Jumalanpalvelukset klo 10: Su 3.2. YV-keräyksen avajaismessu: Rinne, Ahola, Pietilä, Åberg, CCA-kuoro joht. T. Lehtovaara. Su Messu: Lehti, Hokkanen, Pietilä, Hietaharju, Tuomiokirkon kuoro joht. M. Utriainen. Su Messu: Lehtinen, Lehti, Kaisa Takkula, Hietaharju. Su Messu: Ahola, Päivi Vuorilehto, Pietilä, Suokivi. Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Ehtoollinen torstaisin klo 12 Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 Muita tapahtumia: Vesper (illan rukoushetki) ma-pe klo 18, jonka jälkeen luetaan teosta Uskon monet värit. Yhteisvirsilauluilta vapaaehtoisvoimin su 3.2., 10.2., 17.2., Katedraali soi! -konserttisarja viikko 6. Tuhkakeskiviikon iltakirkko ke klo 18, Ahola. Urkumusiikkia klo ja CCI-kuoro mukana iltaehtoollisella la klo 18. Yksinelävien iltamessu su klo 18. Virrestä voimaa (paastonajan virret) ke klo TOIMITALO (Eerikink 3) Su 3.2. klo YV-avajaiskirkkokahvit. Su 3.2. klo 16 Siioninvirsiseurat, kahvit klo Su klo 18 Nojatuolimatka: Meksikosta rakkaudella historiaa, kulttuuria ja ihmisiä, kertojana Heli Hukkanen. PERHETYÖ Perhekerho torstaisin (ei 7.2., 21.2.) klo 9.30 Kupittaan srk-koti (ei viikolla 23.2) Perhekahvila perjantaisin (ei 22.2.) klo 9-14 Nuortentalolla (Eerikink. 1) Lasten shakkikerho perjantaisin klo Domcaféssa. Jukka Salmisen lastenkonsertti to 7.2. klo 18. KOULULAISILLE Savipaja keskiviikkoisin klo Nuortentalolla kaikenikäisille, alle 10-vuotiaat aikuisen seurassa. Tervetuloa vaikka koko perhe opettelemaan savitöiden tekoa ja toteuttamaan omia ideoita, mummit ja kummit mukaan! Kerhomaksu 10 /perhe/kausi. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerhot parillisten viikkojen keskiviikkoina (6.2. ja 20.2.) klo Juhlasalissa, Eerikink.3 ja Vuorikodilla, Vuorikatu 8 Tuolijumppa parittomien viikkojen keskiviikkoina (13.2. ja 27.2.) klo Juhlasalissa. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri (Johanneksen evankeliumi) ke klo Kupittaan srk-kodissa. Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti. Timon Raamis parittomat to klo Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Virikkeitä arkeen! Keskusteluryhmä joka kuun ensimmäinen maanantai klo Ilm. ja tied. Sakari ja Pirkko Ansaharju, puh Lukulamppu to klo Kupittaan srk-koti: Viivi Luik, Seitsemäs rauhan kevät. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri luovan sanataiteen opinto piiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh Tisdag Café 18, Aurelia Kockgrupp, Aurelia Lovsång och förbön, Aurelia. 5.2 Mia Bäck Jesus Hörnstenen, 12.2 Tage Kurtén Jesus Vår Broder, 19.2 Gunnar af Hällström Jesus Den gode herden, 26.2 Ulla-Christina Sjöman Jesus En bönens mästare. Onsdag Familjecafé i Papinholma Frukostklubben för herrar på Svenska Klubben (jämna veckor), 6.2 Torbjörn Kevin Hållbarhet I samhälls utvecklingen, 20.2 Bengt Häggman Kyrkans framtida förvaltning och ekonomiska utmaningar Café Orchidé i Aurelia, närmare program i ÅU och Kyrkpressens veckoannonser Kristen Djupmeditation i Aurelia. Tvåspråkig. Torsdag 19 Veckomässa i Skarpskyttekapellet (7.2 Westergård, 14.2 Audas, 21.2 Audas, 28.2 Westergård). Sön 3.2 kl 12 Högmässa i Domkyrkan, liturg: Westergård, Predikant: Emma Audas, kantor: Danielsson. Sön 10.2 kl 12Högmässa i Domkyrkan, liturg: Bäck, predikant: Westergård, kantor: Forsman, Danielsson kl 19 Bachkonsert i Domkyrkan Sön 17.2 kl 10 Gudstjänst i Aurelia, Öhman, Forsman - kl 12 Högmässa i Domkyrkan, liturg: Mullo, predikant: Öhman, kantor: Forsman Danielsson - kl 16 Mässa i S:t Karins kyrka, Westergård. Sön 24.2 Högmässa i Domkyrkan, liturg: Öhman, predikant: Audas, kantor: Forsman, Danielsson. Sonntag um 14:30 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, anschließend Kirchkaffe in der Kaskenkatu 1.

11 20 Kun vauva tulee taloon E r k k i K i i s k i Ihmisen elämässä on muutamia suuria hetkiä. Suurin on kun syntyy, mutta melko suuri on sekin, kun synnyttää. Tai jos otetaan miestenkin näkökulma huomioon: kun lapsi syntyy. Millaiset asiat ensimmäistä lastaan odottavia askarruttavat? Synnytyslaitoksella, siinä vaiheessa kun esikoislapsi nostetaan äidilleen, on syntynyt muutakin kuin se vauva: nimittäin perhe. Ajatusta äitiydestä tai isyydestä on saanut kypsytellä vähintään yhdeksän kuukautta, mutta siinä vaiheessa se vasta realisoituu ja alkaa vauva-arki. Sitä ei vielä käsitäkään, kuinka niin pienen sisään mahtuu niin paljon kaikkea: vaatimuksia, itkua, tuoksuja (hyviäkin), iloa, pulautuksia, tyytyväisyyttä, unta, pulautuksia, valvomista, huolta, toivoa, pulautuksia. Tätä hetkeä on kuitenkin edeltänyt yhdeksän kuukauden pitkä (ainakin äidin mielestä) odotus jona aikana vauvaa on saanut ajatella kerran jos toisenkin. Ylilääkäri Hannele Kallio Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ehkäisevästä terveydenhuollosta kertoo, että raskauden ensi metreillä vanhempia yleensä askarruttavat fyysiset asiat: siis että onhan vauvalla kaikki hyvin? Sen jälkeen kysymykset kumpuavatkin sitten elämäntilanteesta ja niitä on kutakuinkin niin paljon kuin ihmisiäkin. Jollekin raskaus tulee yllätyksenä, toinen on yrittänyt lasta vuosia. Vanhempien ikäkin vaikuttaa tilanteeseen. Yhteistä on se, että kaikille kyseessä on henkinen prosessi, joka alkaa positiivisesta raskaustestistä, Kallio miettii. Alkuun kaikki on hyvin epätodellista, kun asia ei näy missään. Mutta kyllä se sitten tulee yhä todellisemmaksi sitä mukaa kuin maha kasvaa ja olohuoneen nurkkaan alkaa kerääntyä vauvatarvikkeita. Siinä vaiheessa pintaan nousevat myös ne hieman filosofisemmat kysymykset: Miten osata olla hyvä vanhempi? Miten vauva muuttaa elämää ja parisuhdetta? Ja monet muutkin asiat. Niin kuin vaikka että miten sitä selviää taloudellisesti? Tai yksinhuoltajien kohdalla miten pärjätä, kun onkin vastuussa yksin? Opiskelijat miettivät, miten käy opiskelujen, kun pitää huolehtia vauvasta. Jotkut voivat jopa ajatella, ettei vauva muuta juuri mitään. Että harrastukset ja matkustelut säilyvät ennallaan. Eivät muuten säily. Tietoa riittää Sen verran uusi ja outo tilanne ensimmäinen raskaus on, että neuvolaan soittaessaan tuleva äiti yleensä kysyy, että mitäs nyt kuuluu tehdä. No mitä? Varataan aika äitiysneuvolaan ja siitä se sitten lähtee pyörimään. Ennen ensimmäistä käyntiä ohjataan tutustumaan myös äitiysneuvolan nettisivuihin, kertoo terveydenhoitaja Marja Eskola Mäntymäen neuvolasta. Ja tarjontaa sitten riittääkin: äitiysneuvolaa, synnytysvalmennusta, yleisöluentoja, lastenneuvolaa sekä erilaisia erityispalveluja, jos moisia tarvitsee. Tiedonpuutteeseen synnytys ei ainakaan kaadu. Esimerkiksi turku.fi -sivuilta saa niin paljon infoa, että jos sen kaiken nielaisee kerralla, pääsee 20. raskausviikolle sitä kaikkea sulatellessa. Infotulvan keskellä onkin hyvä muistaa, että maalaisjärjen käyttö on sallittua ja jopa suositeltavaa. Jos ohjeissa sanotaan, että lapsi syö kahden tunnin välein, niin vähän kannattaa ehkä kuunnella lastakin. Ehkä sillä ei ole nälkä kahden tunnin välein. Tai ehkä sillä on nälkä tunnin välein. Ihmiset ovat erilaisia, vauvatkin. Vauvanhoito-ohjeet myös muuttuvat ajan mukaan. Vielä 60-luvulla pariviikkoisille saatettiin syöttää silakkalaatikkoa ja se oli kaik kien mielestä ihan ok. (Mainittakoon, että allekirjoittaneen mielestä sitä ei pitäisi tarjoilla edes aikuisille.) Nykyään panostetaan paljon siihen, että jo ennen syntymää ymmärrettäisiin se muutos, minkä vauva väistämättä tuo. Neuvolassa ja valmennuksissa tehdään esimerkiksi mielikuvaharjoituksia tulevasta sekä keskustellaan odotukseen liittyvistä aja- tuksista, toiveista ja vastaavista. Toki paljon käydään läpi myös ihan käytännön juttuja vauvahoidosta, parisuhteeseen liittyvistä asioista, imetyksestä, ravitsemuksesta. Rakkautta ja ruokaa Pienen vauvan kohdalla ei vielä voida puhua varsinaisesta kasvatuksesta. Vauva tarvitsee perustarpeidensa tyydyttämistä ja hellää huolenpitoa, yksinkertaistettuna rakkautta ja ruokaa. Varhainen vuorovaikutus on lapsen kehitykselle ja lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteelle ensi arvoisen tärkeää. Se on asia, joka heijastuu myöhempiinkin vuosiin. Varsinaiset kasvatuksen haasteet alkavat vasta, kun pienelle ihmiselle alkaa kehittyä omaa tahtoa ja hänelle on opetettava myös ei- sanan merkitystä. Jos ottaa oikein perimiehisen insinöörinäkökulman, niin vauvan hoitohan on lopulta aika lailla samanlaista kuin auton huolto, joskin helpompaa. Niin kuin autolle, vauvallekin pitää antaa ruokaa ja huolehtia sen päästöistä. Vauvaa pitää pestä niin kuin autoakin, ettei se mene huonoon kuntoon. Ja jos vauvalle osoittaa saman verran hellyyttä kuin monet miehet autolleen, se on melko hyvä alku. Toisin sanoen: vauva ei paljon muuta vaadi kuin että sitä pidetään sylissä, sille jutellaan, sitä rakastetaan, sille annetaan maitoa ja vaihdetaan vaipat. Useimmilla ihmisillä sellainen tulee luonnostaan. Vaikeuksia voi aiheut taa lähinnä se, että kyseessä ei ole virka-aikana tehtävä työ, vaan se on ympärivuorokautista ja sikäli kaik kien työaikalakipykälien vastaista. Mikäli vanhempia on kaksi, työvuorojen jakaminen auttaa. Ja syvimmässäkin väsymyksessä kannattaa muistaa, että yleensä kolmen kuukauden jälkeen pahin helpottaa ja viimeistään kolmekymppisenä lapset ovat jo suhteellisen omavaraisia. Vauvaperheen huoneentaulu 1. Ihmiskunta on huolehtinut enemmän tai vähemmän onnistuneesti vauvoista koko olemassaolonsa ajan, vaikka pari sataa tuhatta vuotta sitten ei ollut edes kattavaa neuvolaverkostoa. Näin ollen minäkin kykenen siihen Vauva tarvitsee rakkautta, ruokaa, lämpöä, ja kuivia vaippoja. Muistan parhaani mukaan huolehtia myös omasta hyvinvoinnistani. Tukiverkostot tärkeitä Koska vauva muuttaa ainakin joksikin aikaa ihan kaiken, se vaikuttaa tietenkin myös parisuhteeseen. Kaikki alkaa pyöriä lapsen ympärillä. Kaikki. Ihan kaikki. Ellei siihen ole lainkaan valmistautunut, se on shokki. Vaan miten sellaiseen voi valmistautua? Asia pitää tiedostaa, siitä pitää keskustella ja sitä pitää ajatella. Kuitenkaan ennen kuin sen itse kokee, ei sitä ihan voi ymmärtää. Ja sitten tietenkin vauvat ovat erilaisia, siksikään tämä ei ole kovin eksaktia. Yksi nukkuu heti kuin enkeli ja toinen itkee ensimmäiset kolme kuukautta. Neuvolassa näistäkin asioista keskustellaan se onkin melkoista tasa painottelua, kun toisaalta ei pidä pelotella ihmisiä, mutta toisaalta pitää huomioida erilaisia mahdollisuuksia, Hannele Kallio sanoo. Joka tapauksessa muutos on yleensä niin suuri, että jonkinlaista tukea tarvitsee. Tukiverkostot ovat tärkeitä. Että saa vähän apua ja asiallisia neuvoja. Ylipäänsä on tärkeää että on edes joku, jonka kanssa puhua. Ja ellei tukiverkostoja ole? Yksi mahdollisuus on koettaa hakea vertaistukea samassa tilanteessa olevia ihmisiä vaikka perhekerhoista tai vastaavista. Esimerkiksi MLL:lla on sellaisia, niin kuin myös vaikka seurakunnilla, Kallio neuvoo. Neuvolakin voi auttaa: Joskus on tapahtunut niin, että yksinäinen äiti on jättänyt neuvolaan yhteystietonsa välitettäväksi samassa tilanteessa oleville, jolloin yksinäiset äidit ovat tätä kautta löytäneet toisensa, Marja Eskola kertoo Isät mukana Hannele Kallio on työuransa aikana nähnyt sen hienon muutoksen, kun isät ovat tulleet ja heidät on otettu mukaan lapsen elämään jo ihan raskaudesta lähtien. Raskaus on nykyään paljon enemmän yhteinen projekti kuin ennen. Isät ovat aktiivisesti mukana alusta saakka. Itse asiassa oli varmaan niin päin, että meillä neuvoloissa on ollut opettelemista, miten isät huomioidaan. Mutta eiköhän se nyt ole jo opittu. Ja miksi isien mukanaolo on tärkeää? Se sitouttaa isiä lapseen jo raskauden ajasta lähtien. Se kiinteyttää perhettä ja luo tasa-arvoa. On hienoa, että isät osallistuvat! Marja Eskola muistuttaa omista vanhemman kyvyistään epävarmoja, että jokainen pystyy olemaan kyllin hyvä vanhempi. Riittää kun yrittää parhaansa ja pyytää tukea, jos sellaista tarvitsee. Mitä tahansa voi ja saa kysyä, tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jos asia askarruttaa, se on tärkeä, Eskola miettii. Roope Lipasti

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA Kokousaika Maanantai 12.2.2013 kello 15.00 Kokouspaikka Vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 YHTEISVASTUU 2013 DIAKONIAN VUODEN

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo)

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo) 1 KAJAANIN SEURAKUNTA Kolehtisuunnitelma 1.1. 7.6.2015 to 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tansanian syrjäseudulla asuvien lasten peruskoulutuksen tukemiseen Suomen Setlementtiliiton kautta. Suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään rouva Buyankhishigin

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ KIINNI PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ KIINNI PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Kokousaika Tiistaina 31.1.2011 kello 15.00 Kokouspaikka Puistolinna, Himminpolku 13 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS JÄRJESTÄYTYMINEN VUODELLE 2012 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILASTOT VUODESTA 2011 ELÄMÄSSÄ

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin!

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin! Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin! Minna Ruokangas Uskomme hyvään Yhteisöllisyyden, lähimmäisyyden ja hyvyyden puolesta yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Haluamme antaa

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille.

LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille. 1 LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille. Hakemuslomakkeita saa myös diakoniatyöntekijöiltä tai Diakoniakeskus Marian neuvonnasta.

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 Kokousaika Maanantaina 25.11.2013 kello 16.00 Kokouspaikka vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS JOULUN AIKA DIAKONIASSA YHTEISVASTUU 2014 PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 KEVÄT

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot