SILTA-VIESTI 1/2014 Silta-Valmennusyhdistys ry
|
|
- Merja Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SILTA-VIESTI 1/2014 Silta-Valmennusyhdistys ry Haaveet todeksi Asunto on perusoikeus SILT A VALMENNUS
2 Mahdollisuudet muutokseen Sillan kuntouttavan valmennuksen palvelukokonaisuus tarjoaa ohjausta ja valmennusta niille, jotka haluavat muuttaa elämäntilannettaan ja irrottautua rikollisuudesta ja haittoja tuottavasta päihteidenkäytöstä. Vanhasta elämäntavasta irrottautuminen edellyttää uusien toimintatapojen ja taitojen opettelua sekä asenteiden ja arvojen tarkistamista. Se vaatii myös aikaa ja sisukkuutta sekä vastuun ottamista omasta toiminnasta. Sillan toimintaympäristössä tätä uuden opettelua on tukemassa ammattilaisten, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden muodostama turvallinen yhteisö. Sillassa tavoitteellista elämäntavan muutoksen työtä tehdään ensivaiheessa kuntoutusyhteisössä työstämällä päihteetöntä arkea, luomalla itsenäisen elämän mahdollisuuksia, rakentamalla uutta elämäntapaa tukevia ihmissuhteita ja opettelemalla myös käyttämään vapaaaikaa mielekkäästi. Perusvaiheen jälkeen on tarjolla mahdollisuus harjoitella ohjatusti työelämän perustaitoja ja hankkia ammatillista osaamista työpajatoiminnassa. Tähtäimenä on edetä koulutukseen ja työelämään. Kuntoutuminen ja oman elämän kuntoon laittaminen ei onnistu ilman asuntoa, kotia. Asunto ensin -periaatetta soveltavan tukiasumisen ohella on tarjolla myös päihteetöntä tukiasumista. Yhteistyö ja verkostot ovat keskeisellä sijalla toiminnassa. Asiakkaidemme elämäntavan muutosta ovat kanssamme mahdollistamassa ja rakentamassa myös Rikosseuraamuslaitos, Tampereen kaupunki ja muut kunnat, A-klinikat, VTS, TVA, Kris-Tampere ja monet muut toimijat. Käsillä olevasta Silta-Viestin haastatteluista ja jutuista saat toivottavasti monipuolisen kuvan kaikesta tästä. Kiitokset yhteistyökumppaneillemme ja kaikille lehden tekemisessä eri tavoin mukana olleille! Silta-Viesti Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu Tampere Päätoimittaja Maija Laukkanen Toimituskunta Erja Pietilä, Reijo Kypärä, Maarit Korkeamäki Toimittaja Iita Kettunen / MediaKomeetta Valokuvat Silta-Viestintä: Miika Salonen, Mikko Tarvainen Ulkoasu ja taitto Jarmo Hyytiä Painopaikka PK-Paino Oy 2 Silta-Viesti 1/2014
3 Haaveet todeksi Keijo Häkkisen kokemusasiantuntijuudesta on hyötyä ohjaajan työssä. KEIJO GEPARDI HÄKKINEN ei olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että hänellä on jonain päivänä ammattitutkinto ja kokopäiväinen palkkatyö. Häkkinen valmistui viime joulukuussa lähihoitajaksi ja on nyt ohjaajana Kuntoutus-Sillassa. Minulla on lukihäiriö ja keskittymisvaikeuksia. Vedin kuitenkin opinnot läpi jopa kiitettävin arvosanoin, koska minulla oli haaveena päästä työkseni auttamaan kohtalotovereita. Kun Häkkinen vapautui vankilasta tammikuussa 2009, hän tuli suoraan Siltaan kuntoutukseen uteliaisuudesta. Puoli vuotta kestäneen kuntoutusjakson jälkeen hän oli avustavana ohjaajana ensin Sillassa, sitten KRIS-Tampereessa ja palasi sitten vielä ohjaajaksi palkkatuella Siltaan. Kun palkkatuki oli loppumassa, Häkkinen päätti hakea lähihoitajakoulutukseen. Hän haaveili oppisopimuspaikasta, ja puhui siitä moneen suuntaan. Eräänä päivänä Häkkiselle soitettiin Sillasta ja pyydettiin käymään. Kun kysyin, mitä asia koskee, minulle sanottiin, että se selviää sitten huomenna. Koska minulle on rikostaustani vuoksi poliisi sanonut usein samalla tavalla, minulta meni yöunet kun luulin tehneeni jotain väärin. Aamulla asia sitten selvisi: Sillassa kirjoitettiin Häkkisen kanssa oppisopimuspaperit lähihoitajakoulutukseen. Ohjauksessa on Häkkisen mielestä tärkeintä se, että ohjaaja tekee kuntoutujan asioissa ison taustatyön, mutta muuten kuntoutujan puolesta ei tehdä mitään. Ohjaaja näyttää kuntoutujalle suunnan, mutta oma halu muutokseen on tärkeintä. Minäkään en pystynyt aluksi keskittymään edes toimeentulotukianomuksen täyttämiseen, mutta ohjaaja oli siinä tukena. Pikkuhiljaa sain tehdä vaikeampia juttuja ja loppujen lopuksi opin täyttämään anomuksia jopa tietokoneella. Kuntoutus-Sillan ohjaajana Häkkiselle on hyötyä omasta taustastaan. Sen ansiosta hän voi nähdä asiat myös asiakkaan näkökulmasta. Hänen mielestään Kuntoutus-Sillan toiminta on erinomaista, mutta hän kaipaisi työtoimintapäiväksi ryhmälle oikeita töitä, koska joukossa on muun muassa puuseppiä ja muita ammattimiehiä. Voisimme tehdä vaikka huonekaluja tai hyllyjä tukiasuntoihin, Häkkinen miettii. Keijo Häkkinen sanoo olevansa kestokuntoutuja, eikä aio lähteä pois Sillasta kuin kulumalla. Mies on erittäin tyytyväinen elämäänsä ja kiittelee Sillasta saamaansa apua. Hän osallistuu aktiivisesti myös KRIS-Tampereen toimintaan ja ohjaa sinne omia asiakkaitaan Sillasta. Lisäksi Häkkinen osallistuu tarvittaessa Kylmäkosken vankilan VAPARI-kursseille. Mutta mistä Keijo Gepardi Häkkinen haaveilee nyt? Siitä, kun vapaudun kahdeksan kuukauden kuluttua velkavankeudesta ja olen velaton mies. Ja siitä, että Ilves voittaisi jonain päivänä mestaruuden. Silta-Valmennusyhdistys ry 3
4 Valinnan teoria Sillan kuntoutuksessa ERJA PIETILÄ SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY:N kuntouttavan valmennuksen palveluissa keskeisenä työmenetelmänä käytetään realiteettiterapiaa. Realiteettiterapia perustuu valinnan teoriaan. Valinnan teorian ja sille rakentuvat työskentelymenetelmät on kehittänyt amerikkalainen lääketieteen tohtori William Glasser ( ). Valinnan teoria on psykologinen ajattelu- ja työskentelymalli, jota käytetään ihmisten sisäisen hallinnan vahvistamiseksi ja ihmissuhteiden parantamiseksi. Seurauksena ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyy. Sisäisen hallinnan psykologialla tulee korvata ihmissuhteiden laatua ja ihmisten hyvinvointia vahingoittava ulkoisen hallinnan psykologia, joka on vielä eniten käytössä oleva toimintatapa maailmassa. Realiteettiterapiaa käytettäessä kuntoutujalle / valmentautujalle / asiakkaalle / opiskelijalle itselleen opetetaan valinnan teorian perusperiaatteet. Seuraavaksi esitellään lyhyesti niistä keskeisimpiä. Valinnan teoria kuvaa sitä, miten ihmisen aivot toimivat ja miten ihminen valitsee käyttäytymistä. Teorian mukaan ihminen voi kontrolloida ja hallita ainoastaan omaa käyttäytymistään. Lisäksi ihmisen omalla käyttäytymisellä voi olla merkittävä vaikutus toisten ihmisten käyttäytymiseen. Ihmisen käyttäytyminen on vaikutusyritys maailmaan, jotta ihminen saa sen, mitä hän haluaa. Samalla käyttäytyminen on viesti muille. Kokonaisvaltainen käyttäytyminen sisältää toiminnan, ajattelun, tunteet ja fysiologian. Aivojen tietoinen kontrolli ulottuu ajatteluun ja toimintaan. Aivoissa toimii luovuusjärjestelmä, joka lisää kaikkeen käyttäytymiseen luovuuden elementin. Ihmisen käyttäytyminen tähtää geneettisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Ihmisen perustarpeet: rakkaus ja yhteenkuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus, ilo ja elämästä nauttiminen ja selviytyminen ja terveys. Kaikki tehdyt valinnat ovat ihmiselle sillä hetkellä parhaita mahdollisia valintoja. Ohjaaja auttaa kuntoutujaa ottamaan vastuun omista valinnoistaan ja tekemään parempia valintoja. Ihmisiä autetaan ratkaisemaan ristiriitojaan luovalla, toimivalla tavalla, ei tuhoisalla tavalla. Ihminen ei voi muuttaa menneisyydessä tekemiään asioita, mutta hän voi hallita sitä, mitä hän tekee nyt. Ihmistä autetaan ymmärtämään, että hän on vapaa elämään tehokkaampaa elämää. Ihmiset elävät maailmassa, jonka he voivat nähdä, kuulla, maistaa, haistaa ja jota he voivat koskettaa. Tämä on todellinen maailma, josta jokaisella on oma käsitys, oma havaittu maailma (oma realiteetti). Lisäksi jokaisella ihmisellä on oma erityinen maailma (ihannemaailma), joka sisältää hänen myönteisinä pitämänsä asiat, toisin sanoen hänen halunsa. Erityinen maailma sisältää mielikuvia, jotka heijastelevat kunkin ihmisen parhaita tapoja tyydyttää perustarpeensa. Kun ihmiset hakevat apua ja tukea, heillä on jokin ongelma nykyisissä ihmissuhteissaan. Ihmisiä autetaan niin, että he tekevät voitavansa nykyisten ihmissuhteittensa korjaamiseksi. Parin tai useamman ihmisen kanssa työskenneltäessä voidaan käyttää menetelmänä sovittelukehää, jolla autetaan ihmisiä neuvottelemaan erimielisyyksistään. Valinnan teorian mukaan ihmiset lähellämme tarvitsevat meitä yhtä paljon kuin me tarvitsemme heitä. Ihmissuhteiden laadun näkökulmasta ihmisten kannattaa suosia välittäviä ihmissuhdetapoja kuolettavien sijaan. Kuolettavat tavat kritisointi syyttely valittaminen nalkuttaminen uhkaileminen rankaiseminen lahjonta tai kontrolliin perustuva palkitseminen Välittävät tavat tukeminen rohkaiseminen kuunteleminen hyväksyntä luottaminen kunnioittaminen neuvottelu erimielisyyksistä Valinnan teoriaa käytetään ja sovelletaan monissa yhteisöissä ja organisaatioissa: hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, vankiloissa, työpaikoilla, kouluissa. Glasser on kirjoittanut laatukouluista teoksia, joissa hän kertoo, miten valinnan teoriaa voidaan toteuttaa kouluissa. Laatukouluissa koko henkilökunta ja oppilaat saadaan yhteistyössä työskentelemään laadukkaasti. Laatu on parasta, mitä voidaan tehdä ja sen saavuttaminen vaatii aikaa ja ponnisteluja. 4 Silta-Viesti 1/2014
5 Vihreä kuvitusk Tavoitteena hallittu vapautuminen Kylmäkosken vankilassa annetaan vahvaa tukea elämän muutokseen. KYLMÄKOSKEN VANKILA vastaanottaa noin 400 vankia vuodessa ja 300 vapautuu. Riippumatta tuomion pituudesta kaikille vangeille tehdään rangaistusajan suunnitelma, jota täydennetään vapautumisen lähestyessä vapauttamissuunnitelmalla. Suunnitelmat voivat käsittää muun muassa päihdekuntoutusta ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaikuttavia terapiakeskusteluja ja ryhmätapaamisia sekä koulutusta ja harrastustoimintoja, kertoo Kylmäkosken vankilan apulaisjohtaja Riitta Kari. Päihdekuntoutusta ja väkivaltatyötä tehdään sekä ryhmä- että yksilötyönä, joita ohjaavat psykologi, pastori ja päihdetyön erityisohjaajat. Vankila tekee yhteistyötä myös Silta-Valmennuksen kanssa. Meidän työssämme on tärkeää motivoida ja kannustaa vankia muutokseen ja itsensä kuntouttamiseen, painottaa Kari. Vaikka Kylmäkoskella on tarjolla runsaasti erilaisia kursseja ja toimintaohjelmia, on niihin jatkuvasti tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa. Saamme myös vangeilta jatkuvasti uusia ideoita toimintojen järjestämiseksi. Tarvetta olisi erityisesti sellaisille, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, kuten keskusteluryhmät. Karin mielestä Kylmäkosken vankila on siinä mielessä poikkeuksellisen hyvässä asemassa, että se kuuluu monen eri alan toimijan kanssa YRE-yhteistyöverkostoon, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja seuraamusjärjestelmän asiakkaiden elämänhallinnan parantamiseksi ja yhteiskuntaan paluun helpottamiseksi. YRE:een eli Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -verkostoon kuuluvat Kylmäkosken vankilan lisäksi Tampereen ev.lut seurakunta, KRIS-Tampere, Rikosseuraamuslaitoksen edustajia, Tampereen kaupungin aikuissosiaalityö ja Silta-Valmennusyhdistys. Verkoston puheenjohtaja on johtava sosiaalityöntekijä Tuija Rajala. YRE:ssä on sekä yhteistyöryhmä että tiimi, joissa on samoja toimijoita. Rajalan mukaan rikosseuraamusasiakkaan asioiden hoitoa helpottaa huomattavasti se, että YRE-tiimiläiset tuntevat toisensa. Tiimin tärkeimpiä tehtäviä on turvata sujuva tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Pysymme selvillä järjestettävistä toiminnoista ja ilmenevistä tarpeista sekä siitä, mikä taho niihin pystyy vastaamaan. Kun asiakkaan vapautuminen alkaa lähestyä, Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä ja -ohjaaja käyvät Kylmäkoskella tapaamassa häntä. Asiakkaalle annetaan tarvittaessa ohjausta sosiaali-, terveys- ja asumispalveluihin. On hyvä, että asioita aletaan hoitaa ja suunnitella yhdessä jo ennen varsinaista vapautumista. Ilman ennakointia voi olla vaikea saada tarvittavia palveluja nopeasti, mikä voi hankaloittaa asiakkaan tilannetta. Tavoitteena on hallittu vapautumisprosessi, mikä on parasta kaikkien kannalta, Rajala sanoo. Silta-Valmennusyhdistys ry 5
6 Kaveria ei jätetä Kuntoutus-Silta on yhteisö, jossa vertaisryhmä ja henkilökunta auttavat elämän muutokseen. Tulin tänne, koska olin valmis tekemään mitä vain päästäkseni entisestä elämästäni eroon. Täällä on osoitettu luottamusta ja annettu mahdollisuus toimia toisin. Olen karkeasti ottaen saanut uuden elämän, kiteyttää Markus kokemuksensa Kuntoutus-Sillan ryhmästä. Kuntoutuja-ryhmällä on tiivis päiväohjelma, joka käsittää muun muassa 12 askeleen ohjelman. Tiistaisin on työtoimintapäivä. Ryhmässä on nyt 14 henkeä eri puolilta Suomea. Kaikilla on vankilatausta. Markuksen mielestä vertaistuki on korvaamaton. Kun itse antaa, voi saada paljon. Saa oikeanlaista tukea ja tapaa ihmisiä, jotka ovat saaneet elämästään hyvin kiinni. Näkee konkreettisesti, että muutos on mahdollista ja voi pitää jopa rikkautena, että omassa elämässä on vertailukohta. Vaikeina hetkinä voi aina muistuttaa itseään, mistä tulee. Muutokseen täytyy kuitenkin olla itsellä oikeasti halua, sillä helppoa se ei ole. Senkin olen täällä tajunnut, että kasvu tapahtuu pääasiassa epämukavuusalueella, Markus sanoo. Myös Mikan mielestä porukan tuki on ensiarvoisen tärkeää ja se, että kuntoutuksen jälkeenkään ketään ei jätetä yksin. Kaikille on räätälöity oma polku eteenpäin. Puoli vuotta kestävän kuntoutusjakson aikana luodaan vasta pohja muutokselle. Alussa on tärkeää saada normaali päivärytmi ja aamusta iltaan tekemistä. Mikan mielestä elämän muutokseen auttaa ennen kaikkea se, että muuttaa omista vanhoista kuvioista pois toiselle paikkakunnalle, jossa saa uuden, tervehenkisen porukan ympärilleen. Mika on valmentautumassa vapauteen. Kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta tulla Siltaan, hän ei epäröinyt. Mika on ollut jo aiemmin Kuntoutus-Sillassa, ensin kuntoutuksessa ja sitten työkokeilussa, mutta joutui palaamaan vielä suorittamaan vanhoja tuomioitaan. Mikalla on rakennus- ja ravintola-alan koulutukset. Hän on kuitenkin ollut vertais- ja apuohjaajana Kuntoutuja-ryhmässä ja pitää työstään. Kun vankeustuomioni loppuu, suunnitelmana on päästä tähän töihin palkkatuella. Myös Katjalla on vielä rangaistusaikaa jäljellä. Hän tuli Tampereelle toiselta puolelta Suomea, koska halusi lopullisesti kääntää lehteä elämässään ja luoda muutokselle vahvan pohjan. Katja kertoo jännittäneensä kovasti Kuntoutus- Siltaan tulemista, koska tiesi olevansa täällä ainoa nainen. Kun tulin sisään ensimmäisen kerran, en ollut edes meikannut, kun halusin vain, että minut hyväksytään. Minut otettiin heti mukaan porukkaan ja nyt uskallan olla jo oma itseni, Katja nauraa. Katjan mielestä on hyvä, että kuntoutusryhmässä pistetään oikeasti tekemään itsensä kanssa töitä. Ryhmäläiset joutuvat esimerkiksi kirjoittamaan paperille elämästään nousevia ikäviä asioita. Sitten ne luetaan koko ryhmälle, joka antaa palautetta. Siten opitaan myös ottamaan palaute vastaan, sekä positiivinen että negatiivinen. Kaikkein pahimpien tehtävien jälkeen tulee jossain vaiheessa oivallus. Katja sanoo ilahtuneensa, että itsehoitoryhmässä voi olla niin mukavaa ja että siitä voi saada niin paljon voimia. Ryhmässä kaikki ovat tasavertaisia, eikä ketään jätetä yksin. Jos joku yrittää vetäytyä omaan pahaan oloonsa neljän seinän sisälle, siihen kiinnitetään heti huomiota ja patistetaan mukaan harrastuksiin, vaikkapa keilaamaan, elokuviin tai salille. Katjan mielestä on tärkeää, että Kuntoutus-Sillassa on vaihteleva ja ohjattu ohjelma. Kaikkia kannustetaan ja autetaan oikeasti eteenpäin ja muutokseen. Täällä alkaa arvostaa uudenlaista elämää, jossa pienetkin asiat voivat tehdä onnelliseksi, Katja sanoo. 6 Silta-Viesti 1/2014
7 Pitkää polkua maaliin asti Kärsivällisyys palkitaan työuran suunnittelussa. ON HYVIN TÄRKEÄÄ, että vapauduttuaan vankilasta ihmiselle ei tule toimettomia kausia, koska silloin saattaa iskeä levottomuus. Odotusaika kaupungin kuntouttavan työtoiminnan palveluihin voi olla liian pitkä, jos on juuri päättänyt ottaa ison askeleen elämänmuutoksen eteen. Ihminen saattaa alkaa eristäytyä juuri silloin, kun pitäisi oppia elämään muiden kanssa ilman, että leimaa itsensä epäonnistujaksi, sanoo Tavalliseen elämään -hankkeen koordinaattori Reijo Kypärä. Hankkeessa valmentautuja voi päästä Sillassa työkokeiluun jo vapautumistaan seuraavana päivänä. Asiakkaat ottavat yhteyttä usein jo vankeustuomioin aikana Kypärään, jonka kanssa he voivat miettiä polkua koulutukseen ja työelämään esimerkiksi Sillan työpajoissa. Koulutuksen voi aloittaa jo vankilassa, ja meillä voi jatkaa koevapaudessa, Kypärä sanoo. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Vangin oppimispolku -hankkeen kanssa, jossa kehitetään vapautuville vangeille polkuja koulutukseen ja työelämään. Koulutus- ja työtoimintapaikkoja on Sillan omissa toimipisteissä, mutta niitä autetaan tarvittaessa etsimään myös muualta. Teemme myös ohjaustyötä niiden kanssa, jotka ovat jatkaneet palkkatyöhön tai opiskelemaan toisaalle, Kypärä sanoo. Santeri olisi valmis kokeilemaan myös muita aloja, jos rakennusala ei työllistä. Santeri tuli Sillan kuntoutukseen aloittaessaan koevapauden puolitoista vuotta sitten. Kuntoutusjakson jälkeen hän jatkoi Tavalliseen elämään -hankkeen työkokeilussa Silta Monitori Oy:n rakennuksilla. Nyt hän on siellä palkattuna. Minulla ei ole vielä alan koulutusta mutta on sen verran osaamista, että pomo otti minut suoraan töihin. Santeri aikoo lähteä jossain vaiheessa myös koulutukseen. Kypärän kanssa on kaavailtu oppisopimuskoulutusta, mutta rakennusalalla on tällä hetkellä niin kitsaasti töitä, että suunnitelmaa ei ole päästy vielä toteuttamaan. Voin toki kokeilla muitakin aloja, esimerkiksi logistiikkaa ja kuljetusalaa. Onhan tässä koko elämä aikaa. Silta on Santerin tukiverkosto. Mies kiittelee, että on saanut merkittävää tukea kaikissa vaiheissa ja saa sitä edelleenkin sekä henkilökunnalta että vertaistukea muilta valmentautujilta. Santerin mukaan kaikki arjen asiat ovat järjestyneet varsin helposti sen jälkeen, kun hän pääsi kuntoutuksen avulla päihteistä irti. Reijo Kypärän mielestä Santerin kanssa on onnistuttu, koska on edetty riittävän rauhallisesti ja menty pätkä kerrallaan. Usein asiat menevät mönkään, jos ihmisellä on liian kiire saavuttaa unelmiaan. Kypärä sanookin toimivansa eräänlaisena jarrumiehenä, että maltetaan edetä rauhallisesti kokeilemalla kohti koulutusta ja maaliin asti, kuten Santeri. Meidän tunnusmerkkimme on pitkät polut, ja onneksi pystymme sitä useampien kanssa toteuttamaan. Hankekoordinaattori Reijo Kypärä ohjaa etenemään rauhallisesti kohti tavoitteita. Silta-Valmennusyhdistys ry 7
8 Asunto on perusoikeus Vastaava asumisohjaaja Tanja Tourunen ja tutkija Riitta Granfelt kehittävät Asunto ensin -mallia. Etuovesta-hanke auttaa asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia asiakkaita, joilla voi olla vaikeuksia saada asunto muuta kautta. HANKETTA RAHOITTAA Tampereen kaupunki ja se on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (Paavo II). Asuntoja on hankittu RAY:n investointiavustuksen tuella. Asunnon lisäksi hanke tarjoaa asukkaille tukea asumisen ajaksi. Tuettu asumisaika voi kestää puoleentoista vuoteen asti, mutta tarvittaessa pidempäänkin. Tuona aikana käymme asiakkaan kotona säännöllisesti ja tuemme hänen arjessa selviytymistään. Seuraamme myös vuokran maksua ja kannustamme mielekkääseen tekemiseen, mikä tukee onnistunutta asumista, sanoo Etuovesta-hankkeen vastaava ohjaaja Tanja Tourunen. Hankkeessa sovelletaan asunto ensin -periaatetta. Asukkaalle ei aseteta erityisiä vaatimuksia asunnon saamiselle, mutta vastuu häiriöttömästä asumisesta on hänellä itsellään. Asukkaiden on noudatettava asumisen sääntöjä ja sitouduttava tuen vastaanottamiseen. Se antaa hyviä asumisvalmiuksia ja muun muassa rohkeutta pyytää apua jo siinä vaiheessa, kun ongelma on vielä pieni. Jos asuminen ei suju, voidaan asukkaalle tarjota esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa ennen itsenäistä asumista. Ohjaajat antavat palveluohjausta ja auttavat asumistuen tai muiden etuuksien hakemisessa. Näin asiakkaat oppivat myös käyttämään heidän käytettävissään olevaa tukiverkostoa, Tourunen lisää. Kun asuminen alkaa sujua, autetaan asiakasta etsimään asunto vapailta vuokramarkkinoilta, ja Siltavalmennus voi suositella asukasta vuokranantajalle. Riitta Granfelt työskentelee tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin soveltaminen Suomessa. Asunto ensin -mallissa kehitetään asumissosiaalista työtä, jolla turvataan asuminen myös niille, jotka eivät pysty sitoutumaan päihteettömyyteen tai joilla on mielenterveysongelma. Granfelt tekee yhteistyötä Silta- Valmennuksen kanssa, sillä hänen kohderyhmänsä ovat rikosseuraamusasiakkaat ja heidän asumispalvelunsa. Asukkaat kokevat hyväksi sen, että asumisohjaajalta ei ole tarvinnut salata esimerkiksi omaa päihteiden käyttöään, vaan apua on voinut hakea ilman, että asuminen on vaarantunut, Granfelt sanoo. Asunto ensin -mallia sovelletaan useissa Euroopan maissa. Sen mukaan asunto on edellytys muun muassa rikollisuudesta irrottautumiselle. Kun on turvallinen asunto, on mahdollista tarttua myös ongelmiin, jotka ovat ylläpitäneet asunnottomuutta ja rikoskierrettä. Asunto kuuluu kaikille riippumatta elämäntavasta. On ensiarvoisen tärkeää, että asumissosiaalisessa työssä ymmärretään, mitä vaikeuksia vankilassa ja rikoskulttuurissa eläminen tuottaa asumiselle ja miten se vaikeuttaa asioimista eri palveluissa. Keräämäni aineiston perusteella Silta-Valmennusyhdistys tekee tällä alueella oivallista työtä, sillä asiakkaat kokevat, että täällä tunnetaan heidän tilanteensa ja heistä tykätään, sanoo Granfelt. SILT A VALMENNUS
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotHyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind
Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa 9.5.2019 Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan
LisätiedotRikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella
Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari 12.9.2019 Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotLänsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.
Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.2011 Vantaa Vapauttamisyksikköpalvelussa palvelun tilaajana on Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen
LisätiedotTäytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)
1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotKRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ
LisätiedotFSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu
FSHKY:N SOSKU-HANKE 7.5.2018 Aalto Marianna ja Heino Satu FSHKY:n Sosku-hanke 2015-2018 Kohderyhmänä ovat kuntalaiset, jotka tarvitsevat elämäntilanteessaan runsaasti monia yhtäaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTurkuun vapautuvan asumisen tuki
Turkuun vapautuvan asumisen tuki Oletko vapautumassa vankilasta Turun alueelle, ja sinulla ei ole tiedossa asuntoa? Turkuun vapautuvien asumisen tuki voi auttaa juuri sinua! Mikä on TVAT? Tukiverkosto,
LisätiedotRikoksia tekevien asumisen erityispiirteet
Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet Kokemuksia ja havaintoja rikosseuraamusasiakkaiden asumisen erityispiirteistä hajasijoitetussa asuntokannassa 2018 2020 STEA tukema osatoimijahanke, jonka tavoitteena
LisätiedotToimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,
LisätiedotPÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT
PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA
LisätiedotVankilasta kotiin vai kavereille. Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila
Vankilasta kotiin vai kavereille Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila 1 Tulovaiheen havainnot : Vangeilla on huonot taidot hoitaa talouttaan Kela saattaa katkaista tulot vankeuden alussa Ei
LisätiedotNimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio
Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Verkostoryhmä Kuntouttava asuminen Erityisteema / kohderyhmä Vapautuvat vangit Aika ja paikka Espoo 13.5.2001 Koordinoija / puheenjohtaja Kaijus Varjonen Pääalustus
LisätiedotSAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015
ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHAKEMUS KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN
HAKEMUS KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa Tällä
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotNuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson
Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotOIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN
OIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN Design: Kuntoutussäätiön tutkimus- ja digipajalaiset Mitä on kuntoutus? Kuntoutuskomitean mietinnön
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotAsunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset
Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE (AUNE)
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE 2016 2019 (AUNE) Nii, siis kyllähän tää on vaan mahdollistanu, että ku on se asunto ja tukipaikka. Ni sitte sen jälkeen niinku pystyy, tai se
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
LisätiedotAsumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä
Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotRikostaustaisten asunnottomuuden vähentäminen
Rikostaustaisten asunnottomuuden vähentäminen Paneelikeskustelu VAT-verkoston seminaari 22.11.2018 Helsingissä Heli Norolahti - Rikosseuraamuslaitos, Asunnottomuuden ennaltaehkäisyohjelma (AUNE),hankekoordinaattori
LisätiedotAsunto ensin -periaate
Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotPäätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä
Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotSuomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä
Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Eija Pietilä 16.1.2015 Oulu Yhteiskunnallinen tehtävä Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotTsemppaaminen intohimona
Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotToimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Oulussa 6.9.2017 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto & Yhdessä tukien, osaamista
LisätiedotParempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin
Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotKorjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ
Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ Asumissosiaalinen työ osana asunnottomuuden vastaista työtä esimerkkinä työskentely rikosseuraamusasiakkaiden ja naisten parissa Riitta Granfelt 11.10.2018,
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotMuurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä
Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotRikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana!
Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana! 3 Miksi kannattaa tehdä yhteistyötä rikostaustaisten kuntouttamiseksi ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi: Syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen
LisätiedotJärjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä
Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä TURUN ENSI-JA TURVAKOTIYHDISTYS RY Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalveluyksikkö Olivia Perustehtävät: Kohderyhmä: Menetelmät: - Lapsen ja vanhemman välisen
LisätiedotElämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä
Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,
LisätiedotR I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A
R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A M i t e n n u o r t e n a s u m i s e n h a a s t e i s i i n v a s t a t a a n SUOMESSA ON 1600 ASUNNOTONTA ALLE 25-VUOTIASTA.
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotMika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching
Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotPAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö
PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)
LisätiedotAuttaminen intohimona
Vetrea Kuntoutus Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Kuntoutus on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotPäihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut
Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotSovari-mittari 217-218 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotKokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotKuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen
Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotVankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,
LisätiedotSovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. Sovari-mittaria
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotPITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS JA ASUNTO ENSIN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN SUOMESSA ( )
PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS JA ASUNTO ENSIN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN SUOMESSA (2011-2015) Kirsi Juhila & Riitta Granfelt & Kirsi Nousiainen & Marko Kettunen & Suvi Raitakari Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotNimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona
Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen
LisätiedotNimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto
Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotCatch22:n vapaaehtoistyön malli
Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotSopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus
Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotOnni kuuluu kaikille. Nuorten asumisen ajankohtaispäivä Hanna-Kaisa Kostet
Onni kuuluu kaikille Nuorten asumisen ajankohtaispäivä 6.2.2019 Hanna-Kaisa Kostet Onni-hanke 2018-2019 21 hengen tiimi Valtakunnallinen kehittämistiimi, työpisteet pilotti-ohjaamoissa Asiakastyötä Verkostoitumista
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
Lisätiedot