Erkyläntien liikenteen rauhoittamistoimenpiteiden vaikutusselvitys RIIHIMÄKI

Transkriptio

1 Erkyläntien liikenteen rauhoittamistoimenpiteiden RIIHIMÄKI

2 Kannen kuva: Christel Kautiala

3 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT Selvityksen sisältö Aiemmin tehdyt selvitykset 1 2 NYKYTILANNE Kokeilun toimenpiteet Liikennemäärät ja ajonopeudet Onnettomuudet Vaihtoehtoinen reitti Erkyläntielle 9 3 KOKEILUN VAIKUTUKSET 9 4 JATKOTOIMET 10

4

5 1 (11) 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvityksen sisältö Tämä selvitys on laadittu Erkyläntien toimenpiteiden vaikutuksista kadun liikenteeseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Työssä selvitettiin, mitä vaikutuksia Erkyläntien liikenteeseen on ollut kahden vuoden kokeilulla, joka aloitettiin syksyllä Selvitys on tehty Riihimäen kaupungin kaupunkitekniikan vastuualueen toimeksiannosta. Selvityksen ovat laatineet DI Jutta-Leea Ylönen, DI Christel Kautiala ja DI Antti Soisalo Destia Oy:n Asiantuntijapalveluista. 1.2 Aiemmin tehdyt selvitykset Riihimäen kaupungin liikenneselvitys 2035 laadittiin vuonna 2011 yleiskaavoituksen taustaselvitykseksi, jossa suunniteltiin liikenneverkon jäsennöinti, yhteys- ja tilatarpeet, verkon kuormitus ja toimivuus sekä arvioitiin uusien väylien toteutusjärjestystä. Liikenneselvityksessä on esitetty katujen toiminnallinen luokka, jolla määritellään kadun merkitys koko liikenneverkolla. Toiminnallisten luokkien mukaan liikennettä pyritään ohjaamaan hierarkiassa pääkaduille ja pieniä katuja rauhoittamaan mahdollisuuksien mukaan. Erkyläntie on määritelty yhdeksi rauhoittamiskohteeksi, jolla läpiajoliikennettä pyritään vähentämään ja ajonopeuksia madaltamaan. Erkyläntien liikennemääriä ja käytettyjä ajonopeuksia tutkittiin vuonna 2012 laaditussa Erkyläntien nopeusnäyttöaineiston analysoinnissa. Projekti oli osa Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) vuonna 2012 toteutettavaa kesäopintokokonaisuutta. Työssä selvitettiin Erkyläntielle sijoitetulla nopeusnäyttötaululla ajonopeuksia (nopeusrajoitus oli 40 km/h) ja laadittiin tulosten perusteella ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ajonopeuksien laskemiseksi. Tulosten perusteella Erkyläntiellä ajettiin lievää ylinopeutta, ajoneuvojen keskinopeuden ollessa noin 44 km/h. Yli 70 % alueen liikenteestä ajoi vähintään lievää ylinopeutta ja yli 50km/h ajonopeutta käyttävien osuus oli noin 20 %. Erkyläntien keskivuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa ja aiempiin liikennelaskentoihin verrattuna ajoneuvomäärät olivat pysyneet ennallaan. Työssä ehdotettiin Erkyläntien nykyisen K-Marketin (entinen Siwa) läheisyydessä olevan puuston harventamista sekä Patastenmäen tiilikoulun liittymän läheisyyteen sijoitetun hidasteen rakentamista. Molemmat toimenpiteet ovat toteutuneet. Erkyläntien kehittämiseksi on Hämeen ammattikorkeakoulussa laadittu opinnäytetyö keväällä 2013 (Erkyläntien kehittämissuunnitelma). Suunnitelmassa esitettiin toimenpiteet Erkyläntien kehittämiseksi sekä läpiajoliikenteen vähentämiseksi välillä V. I. Oksasen katu Uhkolankatu. Kehittämissuunnitelman aikana toteutettujen liikennelaskentojen perusteella Erkyläntien keskivuorokausiliikennemäärät olivat noin autoa vuorokaudessa ja läpiajavan liikenteen osuus oli 93 prosenttia sisään tulevan liikenteen osalta. Kehittämissuunnitelmassa esitettiin Erkyläntielle porttivaikutelman luovia ratkaisuja, joilla läpiajoliikennettä ohjattaisiin vaihtoehtoiselle reitille V.I. Oksasen kadun ja Uhkolankadun kautta kulkevaksi. Samalla vaihtoehtoisen reitin pääliittymät esitettiin muutettavaksi kiertoliittymiksi, jotka ovatkin toteutuneet.

6 2 (11) Huhtikuussa 2015 tehtyjen liikennelaskentojen mukaan liikennemäärä Erkyläntiellä oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta yli 87 % aamuliikenteestä idästä Uhkolankadun suunnasta lännen suuntaan oli läpiajavaa liikennettä (2013 vastaava luku oli 93 %). Iltapäivällä lukemat olivat lähes samat, mutta suunta vaihtuu. Liikennemäärä on suuri asuinkadulle, joka on kapea ja jolla on paljon suoria tonttiliittymiä. Lisäksi nopeusnäytöstä saatujen tietojen mukaan yli 70 % ajoi ylinopeutta. Erkyläntien rauhoittamista ja liikenneturvallisuuden parantamista (läpiajon vähentäminen, ajonopeuksien alentaminen) on käsitelty kaupungin teknisessä lautakunnassa (nykyinen Kaupunkikehityslautakunta) ja kaupunginhallituksessa useita kertoja vuoden 2009 jälkeen. Alun perin tekninen lautakunta esitti Erkyläntien liikenteen rauhoittamiseksi välille V.I. Oksasen katu Uhkolankatu koko liikenteen läpiajokieltoa sekä läpiajoa tukevia ajoratakavennuksia. Vuoden 2015 kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Erkyläntielle tehtiin seuraavat toimenpiteet: Raskaiden ajoneuvojen läpiajoliikenne kielto asetetaan välille V.I. Oksasen katu Uhkolankatu lukuun ottamatta julkista liikennettä. Erkyläntielle asetetaan pakollinen pysäyttäminen -merkki V.I. Oksasen kadun ja Erkyläntien liittymään. Erkyläntielle tehdään ajoratakavennuksia kukkalaatikoilla. Patastenmäen puukoulun kohdalla olevat korotetut suojatiet ja liittymä uusitaan Patastenmäentien kohdalle rakennetaan uusi hidaste. Erkyläntien katuluokitus muutetaan kokoojakaduksi, mutta sen kunnossapitoluokitusta ei muuteta suuren kevyenliikenteen käyttäjämäärän vuoksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti toimenpiteiden vaikuttavuutta selvitetään kahden vuoden kuluttua toimenpiteiden toteutuksesta. Nyt laaditussa selvityksessä toimenpiteiden vaikutukset on arvioitu ja esitetty tarvittavia jatkotoimenpiteitä läpiajon vähentämiseksi. Keväällä 2016 Erkyläntien asukkaille toteutettiin kysely, jolla haluttiin selvittää asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia Erkyläntiellä tehdyistä muutoksista ja niiden vaikutuksista. Kysely toteutettiin välisenä aikana. Kyselyyn saatiin 74 vastausta. Kyselyn toteutuksesta ja vastausten yhteenvedosta vastasi Hämeen ammattikorkeakoulu. Kyselyn perusteella asukkaat kokevat, että ylinopeudet ovat entisestään kadulla lisääntyneet, eikä toimenpiteillä ole ollut asukkaiden mielestä merkitystä liikennemääriin tai koko liikenteen läpiajoliikenteeseen. Ajokavennuksina käytettyjen kukkalaatikoiden on nähty heikentäneen liikennekäyttäytymistä, koska asukkaat ovat kokeneet, että kavennusten kohdalla on kilpailtu vastaantulevan kanssa. Ylinopeuksien lisääntymisen ja liikennekäyttäytymisen huonontumisesta johtuen alueen asukkaat kokivat liikenneturvallisuuden Erkyläntiellä heikentyneen. Raskaan liikenteen läpiajokiellosta asukkaiden kokemukset jakaantuvat, mutta hieman suurempi osa vastaajista koki läpiajokiellon toimivaksi. Kyselyn perusteella asukkaista enemmistö koki läpiajoliikenteen edelleen merkittäväksi haitaksi (meluhaitta, päästöjen ja esim. katupölyn aiheuttama haitta, ylinopeudet, onnettomuudet). Varsinaisiin ajoesteisiin ei kovinkaan moni asukas ollut tyytyväinen, eikä vastaajien mielestä ajoesteiden toteutus ole ollut toimiva.

7 3 (11) 2 NYKYTILANNE Asukaskyselyn perusteella liikennekäyttäytyminen katuosuudella on heikentynyt (ylinopeudet, kiihdyttely, kilpailu vastaantulijan kanssa), eivätkä toimenpiteet ole rauhoittaneet kadun liikennettä. Kyselyvastauksissa tuotiin esille myös koulujen ympäristöjen rauhoittamisen tarve ja siten jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden turvallisuuden parantaminen. Erkyläntie on Uhkolankadun ja V.I. Oksasen kadun välillä liikenteelliseltä merkitykseltään kokoojakatu, jossa on 38 omakotitaloihin johtavaa suoraa tonttiliittymää, kahden liikekiinteistön liittymät, neljä kolmihaaraliittymää ja yksi nelihaaraliittymä. Lähimmillään asuintalot ovat alle kahden metrin päässä ajoradasta. Useassa liittymässä näkemät ovat erittäin huonoja ja osassa liittymissä näkemiä on parannettu peilien avulla. Patastenmäen puukoulun piha-alue sijaitsee kadun välittömässä läheisyydessä, jolloin liikenteen melu ja päästöt kantautuvat koulun alueelle. Myös asuinkiinteistöjen asumisviihtyvyyteen liikenteen melulla ja päästöillä on heikentävä vaikutus. Kadulla on erillinen tai korotettu kevyenliikenteenväylä ja kevyenliikenteen turvallisuus on huomioitu myös korotetuilla suojateillä Patastenmäen puukoulun kohdalla. Kadulla on säännöllistä linja-autoliikennettä. Erkyläntiellä on voimassa 40 km/h aluerajoitus. Erkyläntien, Uhkolankadun ja Teerimäenkadun liittymä sekä Uhkolankadun, V.I. Oksasen kadun, Hj. Elomaan ja Uusi Karhintien liittymä on muutettu kiertoliittymäksi ennen kokeilun aloittamista. 2.1 Kokeilun toimenpiteet Syksyllä 2015 alkaneen kokeilun aikana Erkyläntien ja V.I. Oksasen kadun liittymään asetettiin Erkyläntielle pakollinen pysäyttäminen (STOP) sekä raskaan liikenteen läpiajokielto koko Erkyläntien osuudelle (kuva 1). Kuva 1 Erkyläntielle asetettu raskaan liikenteen läpiajokielto (kuva: Jutta-Leea Ylönen) Kokeiluun liittyen ajorataa kavennettiin kolmessa kohdassa tilapäisillä esteillä (kukkalaatikko, kuva 2). Kavennukset sijaitsevat Keipinkadun itäpuolella (toispuoleinen kavennus),

8 4 (11) Patastenmäentien länsipuolella (toispuoleinen kavennus) ja Metsänvartijankaaren liittymän molemmin puolin (molemminpuolinen kavennus). Patastenmäentien liittymäalue saneerattiin korotetuksi liittymäksi vuoden 2016 aikana. Kuva 2 Erkyläntielle sijoitettu Metsänvartijankaaren länsipuolen ajoratakavennus (kuva: Christel Kautiala). Kuva 3 Erkyläntien kokeilun toimenpiteet ja vaihtoehtoisen reitin nykytilanne.

9 5 (11) 2.2 Liikennemäärät ja ajonopeudet Kevään ja kesän 2017 aikana Riihimäen kaupungin toimesta kerättiin nopeusnäyttötaulun avulla tietoa ajonopeuksista sekä liikennemääristä V.I. Oksasen kadulta väliseltä ajalta Väinö Sinisalon kadun liittymän pohjoispuolelta. Laskennan perusteella liikennemäärä V.I. Oksasen kadulla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (arvioitu yhden laskentaviikon perusteella). Erkyläntiellä ja Uhkolankadulla Riihimäen kaupungin toimeksiannosta Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti liikennelaskennan välisenä aikana. Lokakuussa tehdyn laskennan perusteella Erkyläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne laskenta-aineiston perusteella on ajoneuvoa vuorokaudessa ja Uhkolankadun ajoneuvoa. Liikennelaskenta toteutettiin Erkyläntiellä Keipinkadun ja Soittajankadun välillä. Lokakuun laskennan perusteella, Erkyläntien liikennemäärät ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2013 ja 2015 (kuva 4). Samalla ajanjaksolla laskentojen perusteella myös Uhkolankadun liikennemäärä on säilynyt vuoden 2013 tasolla. Tehtyjen laskentojen perusteella vaikuttaa, että V.I. Oksasen kadulla liikennemäärä on pysynyt samalla tasolla verrattuna vuoden 2013 Erkyläntien kehittämissuunnitelmaan. Kuva 4 Erkyläntien arvioidut keskivuorokausiliikennemäärät eri vuosina. Erkyläntien läpiajoliikennettä laskettiin keskiviikkona kello välisenä aikana. Läpiajoliikennetutkimus tehtiin kahden pisteen välillä (Hikiäntien liittymän länsipuoli sekä Uhkolantien liittymän länsipuoli) keskustan suuntaan suuntautuvan liikenteen osalta. Tutkimus tehtiin videoimalla molempien pisteiden liikenne ja laskemalla videoista läpiajavan liikenteen osuus. Tehdyn läpiajoliikennetutkimuksen tulokset on esitetty taulukossa 1.

10 6 (11) Taulukko 1 Läpiajoliikennetutkimuksen tulokset. Aikaväli Läpiajoliikenteen osuus % % % Koko laskenta-aika % Laskentatulosten vertailu, läpiajoliikenteen osuus aikavälillä % (vuosi 2017) 93 % (vuosi 2013) Tutkimuksen perusteella läpiajoliikenteen osuus on vähentynyt hieman edellisestä tutkimuksesta (kuva 5). Vuoden 2013 tutkimuksessa aamuliikenteessä aikavälillä läpiajoliikenteen osuus oli 93 %, kun tässä tutkimuksessa vastaavalla aikavälillä läpiajaneita oli 80 % Erkyläntietä keskustan suuntaan ajavasta liikenteestä. Vuonna 2015 arvio läpiajoliikenteen määrästä aamun aikana oli noin 87 %. Kuva 5 Vertailukelpoiset läpiajoliikenteen määrät Erkyläntiellä vuosina 2013 ja Kaaviossa on kuvattu läpiajoliikenteen määrä Erkyläntiellä Uhkolankadulta keskustaan päin. Hämeen ammattikorkeakoulun tekemän liikennelaskennan yhteydessä Erkyläntiellä liikennelaskin rekisteröi mittausajanjaksolla ( ) kaikkiaan ajoneuvoa. Koko laskentajakson kaikkien ajoneuvojen keskinopeus oli 40 km/h. Hieman yli puolet (53 %) ajoi nopeusrajoituksen mukaisesti. Kuvassa 6 on esitetty ajoneuvojen määrä eri nopeusluokissa. Ylinopeutta ajavia oli noin 47 % kaikista ajoneuvoista. Ylinopeutta ajaneista 2/3

11 7 (11) ajoi lievää (1 5 km/h) ylinopeutta ja yli 50 km/h ajaneita oli noin 7 %. Korkein rekisteröity nopeus oli 80 km/h. Kuva 6 Lokakuussa mitatut ajonopeudet koko laskentajaksolla. Kuva 7 Lokakuussa toteutetun liikennelaskennan tulokset (liikennemäärä ja nopeustiedot tunneittain). V85-nopeus on nopeustaso jonka 85 % autoliikenteestä alittaa.

12 8 (11) 2.3 Onnettomuudet Erkyläntiellä tapahtui vuoden 2016 aikana kolme omaisuusvahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta, joista yksi oli törmäys kadulla olevaan esteeseen (ajoradan kavennuksena käytettyyn kukkalaatikkoon). Maaliskuussa tapahtuneessa onnettomuudessa ajoneuvo tuli Uhkolankadun suunnasta ja törmäsi esteeseen, koska aurinko häikäisi kuljettajaa eikä hän huomannut estettä. Törmäyksen seurauksena ajoneuvo kääntyi katolleen ja suistui vastaantulevien kaistan yli tien reunaan. Hetki ensimmäisen törmäyksen jälkeen toinen ajoneuvo törmäsi oletetusti samaan esteeseen, mutta tilastoissa onnettomuus kirjattiin yhdeksi onnettomuudeksi. Joulukuussa tapahtui kaksi onnettomuutta, joista toinen oli yksittäisonnettomuus (suistuminen vasemmalle suoralla), jossa kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alainen. Toinen onnettomuus oli kahden ajoneuvon kohtaamisonnettomuus, jossa toisen ajoneuvon kuljettaja ei noudattanut väistämisvelvollisuus kohdatessa -liikennemerkkiä ja törmäsi ajorataesteeseen (kukkalaatikkoon). Pelastuslaitoksen PRONTO-aineiston mukaan vuonna 2017 Erkyläntiellä on tapahtunut kolme omaisuusvahinkoon johtanutta henkilöauto-onnettomuutta (yksi osallinen jokaisessa onnettomuudessa). Onnettomuudet tapahtuivat maaliskuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. Onnettomuuksien yksityiskohtia ei tiedetä, mutta lehtitietojen mukaan vähintään kaksi kuluvana vuonna tapahtuneista onnettomuuksista olivat törmäyksiä ajorataesteeseen (kukkalaatikkoon). Kuva 8 Erkyläntiellä vuosina 2016 ja 2017 tapahtuneet poliisin tai pelastuslaitoksen tietoon tulleet liikenneonnettomuudet.

13 9 (11) Vuosina Erkyläntiellä tarkastellulla välillä ei tapahtunut poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia. Erkyläntien ja V.I. Oksasen kadun liittymässä tapahtui kaksi risteämisonnettomuutta vuosina 2014 ja Erkyläntien, Uhkolankadun ja Teerimäenkadun liittymässä tapahtui kaksi risteämisonnettomuutta vuonna 2013 ennen kuin liittymä saneerattiin kiertoliittymäksi. Uhkolankadun, V.I. Oksasen kadun, Hj. Elomaan kadun ja Uusi Karhintien liittymässä tapahtui vuonna 2015 kaksi polkupyöräonnettomuutta, joissa molemmissa polkupyöräilijä loukkaantui. Onnettomuudet tapahtuivat sen jälkeen, kun liittymä saneerattiin kiertoliittymäksi, mutta ainakin toinen onnettomuus johtui osapuolten inhimillisestä virheestä. Ennen vuotta 2015 kyseisessä liittymässä tapahtui viisi onnettomuutta vuosina Vaihtoehtoinen reitti Erkyläntielle Erkyläntielle välillä Uhkolankatu V.I. Oksasen katu on olemassa vaihtoehtoinen reitti Uhkolankatua ja V.I. Oksasen katua pitkin, joka soveltuu paljon paremmin suurille liikennemäärille. Vaihtoehtoisen reitin katujen palvelutaso on selvästi korkeampi ja niissä on varaa liikennemäärien kasvulle toisin kuin Erkyläntiellä. Uhkolankadun ja V.I. Oksasen kadun liikenteenvälityskyky on korkeampi ja liikenneturvallisuustilanne on parempi, reitillä on vain yksi suora tonttiliittymä ja lisäksi pidemmät liittymävälit edesauttavat liikenteen sujuvuutta suuremmilla liikennemäärillä. Vaihtoehtoinen reitti on 400 metriä Erkyläntien reittiä pidempi. Matka-ajassa nopeusrajoitusten mukaan ajettuna, Erkyläntien ja vaihtoehtoisen reitin välillä on eroa noin puoli minuuttia (2min 17s ja 2min 45s) Erkyläntien hyväksi. Matka-ajassa ei ole huomioitu mahdollisia liittymäviiveitä tai vastaantulevan liikenteen väistämisestä johtuvia viivytyksiä. Uhkolankadulla ja V.I. Oksasen kadulla on voimassa 50 km/h nopeusrajoitus lukuun ottamatta Erkyläntien liittymäalueita, joissa on voimassa 40 km/h aluerajoitus. Katujen välinen liittymä on parannettu kiertoliittymäksi ennen kokeilun aloittamista. Uhkolankadulla Muuntajankadun liittymä on korotettu. V.I. Oksasen kadulla Jupiterinkadun liittymän itäpuolella on ajoratakorotus (ns. tyynyhidaste) koulureitin takia ja Saturnuksen kadun liittymän kohdalla olevalla suojatiellä välkyt. Lisäksi V.I. Oksasen kadulla on keskisaarekkeelliset suojatiet Muuntajankadun liittymässä. 3 KOKEILUN VAIKUTUKSET Asukaskyselyn perusteella toimenpiteet eivät ole rauhoittaneet Erkyläntien liikennettä ja toisaalta myös heikentäneet alueen liikenneturvallisuutta. Erityisesti ylinopeudet ja negatiivinen liikennekäyttäytyminen ovat lisääntyneet. Kyselyn perusteella raskaan liikenteen läpiajokielto on toiminut, mutta asukkaat kokevat edelleen muun liikenteen läpiajon ongelmana. Asukaskysely toteutettiin keväällä 2016, jolloin toimenpiteet olivat ehtineet olla vain talvikauden. Kokeilun aikana Erkyläntiellä on tapahtunut kuusi ajoneuvoliikenteen onnettomuutta, kun ennen kokeilua onnettomuuksia ei tapahtunut Erkyläntiellä yhtään vuosina Onnettomuuksista viisi ovat olleet törmäyksiä ajoradan kavennuksina käytettyihin kukkalaatikoihin.

14 10 (11) 4 JATKOTOIMET Liikennelaskentojen perusteella läpiajoliikenteen määrä on hieman vähentynyt edellisistä liikennelaskennoista, mutta läpiajoliikenteen osuus Erkyläntien koko liikenteestä on edelleen kohtuuttoman korkea. Liikennemäärät ovat Erkyläntiellä pysyneet viime vuosina samalla tasolla, eikä kokeilun toimenpiteillä ole ollut vaikutusta Erkyläntien kokonaisliikennemääriin. Lokakuussa tehtyjen laskentojen perusteella ylinopeudet ovat edelleen yleisiä. Lähes puolet ajoneuvoista ylitti nopeusrajoituksen. Ylinopeuksia ajaneista 2/3 ajoi ylinopeutta 1 5 km/h. Kaikkien ajoneuvojen keskinopeus viimeisimmän liikennelaskennan perusteella oli 40 km/h. Vuonna 2012 tehtyjen laskentojen perusteella keskinopeus oli 44 km/h. Vaikka laskentajaksot eivät ole vertailukelpoisia, niin voidaan olettaa keskinopeuden hieman laskeneen Erkyläntiellä. Vuonna 2015 tehtyjen laskentojen perusteella ylinopeutta ajavien osuus oli yli 70 % ajoneuvoista, kun nyt tehtyjen laskentojen mukaan ylinopeutta ajavia oli noin 47 % ajoneuvoista. Ylinopeutta ajavien määrä on siis hieman vähentynyt kokeilun myötä. Edelleen Erkyläntiellä ajetaan yleisesti ylinopeutta, ja vaikka pääosin ylitykset ovat lieviä (1 5 km/h), niin ylinopeutta ajavien määrää tulee pyrkiä vähentämään. Jo vähäinenkin lasku käytetyissä ajonopeuksissa vähentää onnettomuusriskiä. Esimerkiksi onnettomuuksissa, joissa ajoneuvo törmää 50 km/h keskinopeudella jalankulkijaan, kuoleman todennäköisyys jalankulkijalla on noin 70 %, kun 40 km/h keskinopeudella kuoleman todennäköisyys on 30 %. Tapahtuneiden onnettomuuksien, liikennelaskentojen sekä asukaskyselyn perusteella Erkyläntiellä on edelleen kohtuuttoman paljon läpiajoliikennettä, joka heijastuu kadun liikenneturvallisuuteen ja asukkaiden kokemaan turvallisuuteen. Erkyläntien ja V.I. Oksasen kadun liittymän pakollinen pysähtyminen (STOP) vaikuttaa onnettomuustietojen perusteella toimivalta. Erkyläntietä koskevissa kaupungille tulleissa palautteissa ei ole kommentoitu liittymäjärjestelyjä. Liittymässä näkemä V.I. Oksasen kadun suuntaan on huono, jonka perusteella pakollinen pysähtyminen on tarpeellinen. Raskaan liikenteen läpiajo vaikuttaa toimivalta ratkaisulta eikä kaupungille ole tullut palautetta raskaan liikenteen läpiajon rajoittamisesta. Myöskään syksyn liikennelaskennassa ei havaittu yhtään raskaan liikenteen läpiajavaa ajoneuvoa. Tämän selvityksen perusteella läpiajoliikenne koetaan ongelmana ja sitä tulee edelleen rajoittaa. Toimenpiteiden tulee olla riittävän tehokkaita myös alentamaan käytettyjä ajonopeuksia. Selvityksen perusteella Erkyläntien liikenteen rauhoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi esitetään Erkyläntielle koko liikenteen läpiajon kieltämistä. Lisäksi läpiajon kieltämistä tukemaan esitetään seuraavia toimenpiteitä: Ajoratakavennukset muutetaan suunnitteluohjeiden mukaisiksi. Tämä parantaa kavennusten havaittavuutta ja toimivuutta. Kavennusten kohdalla ajorata voidaan myös korottaa. Nykyisten suojateiden havaittavuutta ja turvallisuutta parannetaan (herätevarret, suojatiemerkkien sijoittaminen lähelle ajorataa). Nopeusrajoitus alennetaan 30 km/h suunnitteluohjeiden mukaisesti. Linja-autopysäkit muutetaan ajoratapysäkeiksi. Samassa yhteydessä parannetaan Patastenmäen koulun saattoliikenteen järjestelyjä.

15 11 (11) Nyt laaditun selvityksen mukaan liikennemäärä on kohtuuttoman korkea kokoojakadulle, jolla on useita tontti- ja katuliittymiä sekä huomattava määrä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kokeilun aikana toteutetut toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet riittävästi läpiajoon ja ajoratakavennukset ovat toisaalta heikentäneet liikenneturvallisuutta. Kokeilun rakenteelliset toimenpiteet perustuivat alun perin koko liikenteen läpiajon kieltämiseen ja tämän selvityksen myötä läpiajon kieltäminen koko liikenteeltä on perusteltua. Lisäksi esitetään muita toimenpiteitä, joilla läpiajoa pyritään vähentämään merkitsevästi ja ajonopeuksia pysymään rajoituksen mukaisina. Uusien hidasteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti (Liikenneviraston ohjeita 35/2017) mutkahidaste (kaksi peräkkäistä ajoratakavennusta) soveltuu vähäliikenteiselle taajamateille ja asuntokaduille, joilla on vähän raskasta liikennettä, liikennemäärä on alle 300 ajon./h ja nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Kavennus tehdään niin, että ensimmäinen hidaste tehdään kulkusuunnassa väylän oikeaan reunaan. Kokeilun aikana toteutetut ajoratakavennukset esitetään muutettavaksi uusien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Samalla kavennuskohteiden liikenteen ohjaus tulee tarkistaa yhtenäiseksi kaikkien kavennusten osalta. Suunnitteluohjeiden mukaisesti esitetään kadun nopeusrajoituksen alentamista nykyisestä 40 km/h suunnitteluohjeiden mukaisesti 30 km/h rajoitukseksi. Kokoojakadulla nopeusrajoitus on yleensä 40 km/h, mutta läpiajoliikenteen vähentämiseksi nopeusrajoitus esitetään alhaisemmaksi, kuten sivukaduilla on jo nykyisin. Täten koko asuinalueella olisi voimassa 30 km/h -aluerajoitus. Säännöllisen linja-autoliikenteen takia sivukadut voidaan pitää väistämisvelvollisina, vaikka muuten tasa-arvoiset liittymät vähentävät läpiajoliikennettä tehokkaasti. Nykyisten suojateiden havaittavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa varmistamalla, että suojatiemerkit on sijoitettu mahdollisimman lähelle ajorataa. Samalla suojatiemerkkien varsiin esitetään lisättäväksi herätevarret. Samalla voidaan tarkistaa tarvittavien suojateiden määrä ja sijainti. Ajoratapysäkkiä voidaan käyttää myös hidastinratkaisuna, tällöin linja-auto pysäyttää ajoradalle eikä linja-auton pysäyttämistä varten ole varattu erillistä tilaa, vaan pysäkin paikka on osoitettu linja-autopysäkin merkillä ja mahdollisilla tiemerkinnöillä. Pääsääntöisesti ajoratapysäkki soveltuu useimmille taajamateille ja kaduille, erityisesti asuntoalueille ja vähäliikenteisille väylille. Ajoratapysäkeillä sujuva ajo reunatuen viereen antaa mahdollisuuden hyödyntää matalalattiakaluston edut. Ajoratapysäkki vie pysäkkilevennystä vähemmän tilaa leveys- ja pituussuunnassa. Matkustajien odotustilalle jää näin ollen enemmän tilaa. Ajoratapysäkki toimii myös hidastimena, jolloin erillisten hidastimien tarve pienenee. Ajoratapysäkeillä pysäyttämiskieltoalue on suositeltavaa osoittaa keltaisella reunamerkinnällä. Patastenmäen tiilikoulun läheisyydessä olevat pysäkit toimivat osin myös koulun saattoliikenteen jättö-/ noutopaikkana, minkä takia pysäkkiratkaisuja mietittäessä, on syytä samalla selvittää koulun saattoliikennejärjestelyt.

16 (1) Raportti 2 Päivämäärä Destia Oy Puhelin (vaihde)