Momentin loppusumma lisääntyy markalla. 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)

Transkriptio

1 1991 vp - VaVM 18 - HE 14 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18 hallituksen esityksen johdosta muutoksista vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1991 lähettänyt valtiovarainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 14 muutoksista vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon. Valiokunta on käsitellyt asian ja saamansa selvityksen perusteella päättänyt asettua puoltamaan hallituksen esityksen hyväksymistä kuitenkin seuraavin muutaksin ja huomautuksin. TULOT Valtion lainanotto 01. Nettolainanotto Lisämenoarvion tasapainottamiseksi siihen tehtyjen muutosten jälkeen momentille merkitään lisäyksenä markkaa ehdotettua markkaa enemmän. Momentin loppusumma lisääntyy markalla. MENOT Pääluokka 29 Valiokunta toteaa, että laitehankintoihin suunnattujen valtionosuuksien pienentäminen voi pitkällä tähtäyksellä johtaa opetuslaitteistojen jälkeenjääneisyyteen, jota on vaikea myöhemmin korjata. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota valtionavun loppuerien maksatuksen viivästymiseen ja pitää tärkeänä, että valtionosuuksien maksatuksessa päästään ajan tasalle ennen valtionosuusuudistuksen täytäntöönpanoa Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä markkaa. Momentin loppusumma lisääntyy markalla Työttömyysturva 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä markkaa. Momentin loppusumma lisääntyy markalla. 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva ( arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä markkaa. Momentin loppusumma lisääntyy markalla Työvoimapolitiikan toimeenpano Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisuudet muuttaa työllisyyslakia siten, että nuoria työttömiä voitaisiin työllistää myös yksityisissä yrityksissä, ja millaisia vaikutuksia tällaiseen työllistämiseen mahdollisesti liittyy Ympäristönsuojeluyhteistyö Itä-Euroopan kanssa Valiokunta pitää Suomen osallistumista Itä Euroopan, erityisesti Suomen lähialueiden ympäristöyhteistyöhön erittäin tärkeänä. Maallamme tulee olla jatkuvat valmiudet yhteistyön kehittämiseen heti, kun käynnissä oleva kohdekartoitus on valmistunut ja kohd la on omat valmiutensa ympäristön tilan parantamiseen Asuntotoimi 56. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha) Valiokunta pitää tärkeänä, että korjaustoimintaan osoitettujen määrärahojen vähennys voidaan kattaa muilla varoilla. Tällaisesta me C

2 vp - VaVM 18 - HE 14 nettelystä ei kuitenkaan saa muodostua toistuvaa, vaan kuhunkin tarpeeseen osoitetut varat tulee budjetoida omille momenteilleen. Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan menoihin yhteensä markan lisäystä ja tuloihin markan lisäystä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tulot ja menot alkuperäinen tulo- ja menoarvio huomioon ottaen seuraavat: - tulot markkaa - menot markkaa Tällä lisämenoarviolla muutettu tulo- Ja menoarvion numerotaulukko olisi siten markkaa ylijäämäinen. Valiokunta on tehnyt lisäksi ehdotettuihin menoihin muutoksia, jotka lisäävät menoja markkaa, ja merkittyihin tuloihin muutoksen, joka lisää tuloja markkaa. Tulo- ja menoarvio on siten valiokunnan ehdottamien muutosten ja lisäysten jälkeen markkaa ylijäämäinen. Edellä lausuttuun viitaten ja muissa kohdin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraavat muutokset vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon: NUMEROTAULUKKO (Kuten hallituksen esityksessä, paitsi että tulomomentille merkitään lisäystä markkaa, momentille merkitään lisäystä markkaa, momentille merkitään lisäystä markkaa ja että momentille merkitään lisäystä markkaa.) Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tenhiälä, varapuheenjohtaja Luttinen, jäsenet Heikkinen, Huuhtanen (osittain), Hämäläinen, Jokiniemi, Laaksonen, Lahti-Nuuttila, Louvo (osittain), Luukkainen, Malm, Mattila (osittain), Ranta, Sasi (osittain), Savolainen, Tiuri, Turunen (osittain), Vihriälä ja Vähäkangas sekä varajäsenet Ala-Nissilä (osittain), Backman (osittain), Enestam (osittain), Lahtinen, Lehtosaari (osittain), Linnainmaa (osittain), Niinistö (osittain), Pelttari (osittain) ja Röntynen (osittain).

3 Vuoden 1991 ensimmäinen lisätalousarvio 3 Vastalauseita 1 YLEISPERUSTELUT Lisämenoarvion perusteluissa todetaan, että kansantalouden ohjaaminen kestävälle kasvuuralle edellyttää teollisuustuotannon ja viennin voimakasta kasvattamista. Edistääkseen teollisuustuotannon kasvua ja vientiä hallitus teki periaatepäätöksen toimenpiteistä teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Tämän periaatepäätöksen myötä hallitus tukee yritystoimintaa seitsemällä miljardilla markalla. Kansantalouden ohjaaminen kestävälle kasvu-uralle edellyttää todella teollisuustuotannon ja viennin voimakasta kasvattamista. Hallituksen tukipaketin miljardit eivät kuitenkaan ohjaudu kuin vähäiseltä osin teollisuudelle ja suuri osa tuesta menee muuhun yritystoimintaan. Tässä suhteessa seitsemän miljardia markkaa suuntautuu täysin eri tarkoituksiin kuin mitä hallitus ehkä oli tarkoittanut. Suomelle tärkeiden vientimaiden taloustilanteen jatkuessa huonona on myöskin epävarmaa, parannetaanko teollisuuden tukitoimilla työllisyyttä lainkaan. Seitsemän miljardia markkaa saattaa kulua yritysten tilapäisten rahoitusvaikeuksien hoitoon, mutta pahimmassa tapauksessa myös ulkomaiseen sijoitustoimintaan, jolloin hallituksen toimet eivät paranna työllisyyttä Suomessa lainkaan. Sen sijaan palkansaajat, eläkkeensaajat sekä kuluttajat kärsivät verotuksen kiristyessä sekä hintatason noustessa liikevaihtoveron korotuksen seurauksena. Perusteluissa luvataan sopeuttaa maamme suhteellista kustannustasoa kilpailukykyiselle tasolle. Hallituksen toimet, mm. liikevaihtoveron korotus sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun nosto, kuitenkin nostavat kustannustasoa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Lisämenoarvion perustelut ja yksityiskohtaiset ehdotukset ovat ristiriidassa keskenään. Hallitus alentaa yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja keventääkseen yritysten kustannuksia. Sosiaaliturvamaksujen alennukset on tarkoitettu määräaikaisiksi, mutta niiden palauttaminen entisiksi tulee olemaan erittäin vaikeaa. Jo nyt on ennakoitavissa, että hallituksen myöntämät sosiaaliturvamaksukevennykset yrityksille merkitsevät samaa kuin päätökset sosiaaliturvan heikentämisestä. Jatkokeskustelua ei käydä siitä, palautetaanko sosiaaliturvamaksut entiselleen, vaan siitä, millaiseen sosiaaliturvaan maassamme on varaa alennettujen maksukertymien perusteella. Ohjelmassaan hallitus lupasi kohentaa työvoimavaltaisen yritystoiminnan edellytyksiä. Poistaessaan yrittäjien kansaneläkemaksuporrastuksen hallitus toimii kuitenkin päinvastoin. Työvoimavaltaiset yritykset menettävät suhteellisen edun eivätkä niiden kansaneläkemaksut alene. Osana tukipakettia hallitus antaa Kehitysaluerahasto Oy:lle valtuudet myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille suhdannelainoja 300 miljoonan markan verran. Jotta suhdannelainoilla pystyttäisiin pelastamaan koko maan kattavasti pohjimmiltaan terveellä perustalla olevia yrityksiä, täytyisi suhdannelainoihin olla käytettävissä vähintään miljardi markkaa rahaa. Näin pelastettaisiin kymmeniätuhansia työpaikkoja. Hallitus toteaa lisämenoarvion perusteluissa seuraavaa: "Tilan luomiseksi avoimen sektorin kasvulle on välttämätöntä hidastaa pysyvästi julkisten menojen kasvua sekä kohdentaa uudelleen julkisia menoja." Lisämenoarvio ei kuitenkaan sisällä mitään sellaista, jolla edettäisiin todetulla tavalla. Lisämenoarvio kasvattaajulkisia menoja nettomääräisesti noin 4,5 miljardilla markalla. Hallitus jatkaa menojen rajua lisäystä niilläkin sektoreilla, joilla väljyyttä on eniten olemassa. Hallitus ei tee mitään maataloustulolain uudistamiseksi, jotta maatalouden rajuilta menonlisäyksiltä vältyttäisiin edes jatkossa. Lisämenoarviossa on jopa 721 miljoonan markan lisäys maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menoihin, eikä se tule riittämään. II lisämenoar-

4 vp - VaVM 18 - HE 14 vioon tarvitaan vielä satojen miljoonien lisäykset maatalouden vientitukimenoihin. Lisämenoarvio sisältää noin 1,5 miljardin suuruiset menojen säästöehdotukset. Pääosa säästöistä on edellisen hallituksen päätöksiä. Suurista lupauksista ja lisämenoarvion perusteluihin kirjatuista kauniista tavoitteista huolimatta hallitus ei ole kyennyt tekemään mainittavia julkisten menojen säästöehdotuksia lisäbudjetissa Pelastushallinto (33.) Valtionosuus kunnan palo- ja pelastustoimen kalustohankintoihin (siirtomääräraha 2 v) Hallitus esittää momentille 4 miljoonan markan vähennystä. Palo- ja pelastustoimen kalustoon budjetoidut valtionosuudet ovat olleet jo vuosia alimitoitettu ja. Esitetty supistus pahentaa entisestään tilannetta sekä johtaa palo- ja pelastuskalustoa valmistavassa teollisuudessa tuotannon supistuksiin ja työllisyyden heikkenemiseen jo tämän vuoden aikana. että momentti ja sille ehdotettu markan supistus poistettaisiin Avustukset kunnille (34.) Kuntien harkinnanvarainen avustus Hallitus esittää momentille 15 miljoonan markan supistusta. Toteutuessaan menojen vähennys aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia heikoimmassa asemassa oleville kunnille. että momentti ja sille ehdotettu markan supistus poistettaisiin Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet Voimassa oleva maataloustulolaki ylläpitää kuluttajille kalliiksi tulevia rakenteita. Laki johtaa tuotantoon sidotun tuen ja liian suuren peltoalan vuoksi jatkuvaan ylituotantoon. Ylituotannon vientiin tarvitaan joka vuosi lisäbudjeteissa lisää määrärahoja. Näin on tapahtumassa nytkin. Hallitus esittää 1 lisämenoarviossaan jopa 300 miljoonan markan lisäystä vientitukeen, eikä se tule edes riittämään. Vientituki liikevaihtoverotukineen tulee nousemaan tänä vuonna yli neljään miljardiin markkaan. Kohtuuttoman kalliiksi käyvästä ylituotantotilanteesta huolimatta hallitus ei tee mitään maatalouspolitiikan perusteiden korjaamiseksi ja maataloustulolain uudistamiseksi ripeässä tahdissa. Ehdotammekin, että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Hallitus suhtautuu välinpitämättömästi jatkuvaan ylituotantoon sekä kasvavaan vientitukeen, minkä vuoksi maatalouden pääluokan hinta- ja vientituen lisäystarpeet vievät yhä suuremman osan niistä valtion menoista, jotka tulisi kohdentaa kannattavaan ja työllisyyttä edistävään elinkeinotoimintaan. Hallituksen haluttomuus korjata maataloustulolakia johtaa siihen, ettei maatalouden hintatuesta ja vientituesta voida säästää. Tällöin hallitus joutuu tekemään maatalouden välttämättömät säästöt maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämiseen varatuista rahoista, mikä on maaseudun kehittämisen kannalta erittäin kyseenalaista. Valiokunta edellyttää, että hallitus uudistaisi pikaisesti maatalouspolitiikan perusteita poistamalla ylituotantoa ja korkeita elintarvikehintoja ylläpitävät tekijät voimassa olevasta maataloustulolaista." Tielaitos 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Lisäbudjetin pääluokan 31 useisiin menokohteisiin ehdotetaan supistuksia. Emme pidä säästökohteita liikennepoliittisesti oikeina. Momenttien , , ja säästöjen välttämiseksi esitämme supistuksia tieverkon kehittämismäärärahoihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että momentilta vähennettäisiin markkaa Tienpidon valtionavut (34.) Valtionapu katujen rakentamiseen (siirtomääräraha)

5 Vuoden 1991 ensimmäinen lisätalousarvio 5 Hallitus esittää vähennettäväksi momentilta 12 miljoonaa markkaa. Toteutuessaan supistus johtaa katu- ja tieverkon yhteensopivuuden kehittämisen pysähtymiseen sekä liikenneturvallisuuden heikkenemiseen. että momentti ja sille ehdotettu markan supistus poistettaisiin Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (41.) Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha) Hallitus esittää vähennettäväksi momentilta 30 miljoonaa markkaa. Momenti~ määrärah!llla on ollut tarkoitus lisätä Suomen hpun alle pientonnistoa ulkomaankaupan kuljetusten turvaamiseksi. Määrärahan supistaminen johtaa ns. ulosliputukseen ja valuuttatulojen menetyk.seen sekä aiheuttaa näin vahinkoa Suomen työllisyydelle ja kansantaloudelle. että momentti ja sille ehdotettu markan supistus poistettaisiin Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset (40.) Korvaus Valtionrautateiden henkilöliikenteestä Hallitus esittää momentille 50 miljoonan markan supistusta. Toteutuessaan supistus johtaa henkilöliikenteen palvelutason alenemiseen sekä sosiaalisin perustein myönnettyjen matkaalennusten poistumiseen. Edun menettäjiä ovat tällöin eläkeläiset, vammaiset ja opiskelijat eli pienituloisimmat kansalaiset. Lisäksi VR:n tak- Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991 sojen korotukset aiheuttaisivat matkustajasiirtymiä rautateiltä yksityisautoihin, mikä olisi turmiollista myös ympäristölle. että momentti ja sille ehdotettu markan supistus poistettaisiin Radanpito (62.) Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha) Hallitus esittää momentille 17,8 miljoonan markan supistusta. Toteutuessaan supistus johtaa valtionrautateiden rataverkon supistamiseen sekä ainakin osittaiseen kehittämistoimenpiteistä luopumiseen. Kohdentamalla liikenteen pääluokan säästöt kokonaisuudessaan rautatieliikenteeseen ohjaa hallitus samalla liikennevirtoja maanteille ja yksityisautoihin. Tämä ei ole vallitsevan ympäristönsuojeluajattelun mukaista, joten säästöt tulisi kohdentaa ensisijaisesti tieverkon kehittämiseen budjetoituihin menoihin. että momentti ja sille ehdotettu markan supistus poistettaisiin Työvoimapolitiikan toimeenpano 51. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut ( arviomääräraha) Hallitus esittää momentille lisäystä 118,5 miljoonaa markkaa. Aikuiskoulutustarpeen lis~äntyessä rajusti työttömyyden kasvaessa eivät momentille varatut rahat tule riittämään. että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Matti Luttinen Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman

6 vp - VaVM 18 - HE 14 II YLEISPERUSTELUT Talous on ajautunut nopeasti syvään lamaan. Työttömyys kohoaa nopeasti ja kokonaistuotanto supistuu. Hallitus kieltäytyy kuitenkin elvyttämästä; päinvastoin se haluaa purkaa valtion talousarvioon sisältyvää elvytysautomatiikkaakin toivoessaan saavansa hyväksytyksi säästölakeja. Näin hallitus tietoisesti valitsee suuremman työttömyyden kuin mikä on tarpeen. Lisäksi hallitus toivoo voivansa vesittää työllisyyslain velvoitetyöllistämistä. Uskoessaan kilpailukyvyn olevan ainoa ongelma hallitus tukee yrityksiä sosiaalivakuutusmaksujen alennuksilla, vaikka niiden kohdentuminen onkin epätarkkaa. Sitä paitsi näin luodaan vain entistä jyrkempi nousu, kun maksuja joudutaan jatkossa korottamaan. Sosiaalimaksuja alentaessaan hallitus kuitenkin samalla tulee peruuttaneeksi pienimmille yrityksille jo säädetyn, mutta vielä voimaan tulemattoman alennuksen. Suomen markan ulkoisen arvon määrittelyssä käytetyn valuuttakorin hallitus muuttaa ECUsidonnaiseksi. Menettely ei ratkaise talousongelmia vaan pyrkii vain osoittamaan, että hallitus pitää kiinni suurtyöttömyyttä merkitsevästä linjastaan. Usean vuoden suurtyöttömyys on yksinkertaisesti tarpeetonta, sen nousua ei tarvitse kiihdyttää vastuuttomilla menoleikkauksilla, jotka saadaan kuulostamaan kauniimmilta puhumalla säästöistä. Rakentaminen on vähentynyt jyrkästi ja alan työttömyys on noussut. Kun valtion lainoittamien asuntojen tarve ylittää huikeasti tarjonnan, olisi perusteltua lisätä voimakkaasti vuokraasuntojen rakentamista, sillä näissä oloissa vapaan kapasiteetin käyttöönotto ei synnytä kustannuspaineita. Nyt kun rakentaminen olisi halvempaa kuin koskaan, ei ole mitään järkeä odottaa, kunnes rakentamiskustannukset taas nousevat. Tarvitaan laaja-alainenja sisällöltään solidaarinen vakautuspaketti, jolla työttömyys saadaan alenemaan ja jolla turvataan kansalaisille välttämättömät hyvinvointipalvelut. Kansainvälisesti katsoen maatalouden tuki Suomessa on erittäin suurta. Merkittävästi ma_atalous saa tukea siten, että rajoittamalla maataloustuotteiden tuontia ja tarvittaessa viemällä valtion tuella ylijäämätuotteita pidetään tuottajahinnat ja siten myös kuluttajahinnat korkeina. Tämä heijastuu myös kotimaan kustannustasoon, jossa muutoinkin on vähän kilpailua useimmilla elinkeinoelämän alueilla, joihin ei kohdistu ulkomaista kilpailua. Edellä mainitun rajasuojan lisäksi maataloutta tuetaan suoraan valtion tulo- ja menoarviosta. Vuoden 1991 varsinaisessa tulo- ja menoarviossa ja lisämenoarviossa maatalouteen osoitetaan määrärahoja ja tukea seuraavasti: - pääluokka 30, yhteensä milj. mk - pääluokassa 28, hinnanerokorvaukset elintarviketeollisuustuotteista milj. mk - pääluokassa 33: - maatalousyrittäjien eläketurva milj. mk - maatalousyrittäjien lomitus milj. mk - tapaturmavakuutus milj. mk - liikevaihtoverojärjestelmän kautta maksettu maataloustuotteiden vientituki (arvio) 490 milj. mk yhteensä milj. mk - lisämenoarvio - lisäykset milj. mk - vähennykset milj. mk Varsinainen ja lisämenoarvio yhteensä milj. mk Edellä olevasta laskelmasta pitää vähentää maatalouden osuus vientikustannuksista, joka viime vuonna oli 807 miljoonaa markkaa ja tänä vuonna 868 miljoonaa markkaa. Vaikka se viljelijäväestön näkökulmasta onkin noussut huolestuttavasti, se on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Vuonna 1988 päätoimisia yksityisiä viljelijöitä oli noin ja heidän tilojensa keskikoko oli noin 18 peltohehtaaria. Alhainen tilakoko ja Suomen pohjoinen ilmasto lisäävät viljelykustannuksia. Nykyinen maataloustulolaki ei myöskään edellytä tuotannon kustannustehokkuutta. Osa-aikaviljelijöitä oli samaan aikaan noin Tällä hetkellä päätoimisia viljelijöitä on noin , osa-aikaisia liki ja eläkeläisiä noin

7 Vuoden 1991 ensimmäinen lisätalousarvio 7 Kun eläketukea ei lasketaja kun vähennetään maatalouden osuus vientikustannuksista, runsaan 14 miljardin markan budjettituki olisi päätoimista tilaa kohti noin markkaa. Tämän verran on siis tällä hetkellä julkista rahaa käytettävissä tilaa kohti, jos se jaettaisiin vain päätoimisille viljelijöille. Tämän lisäksi tulee em. rajasuojan avulla ylläpidetyt tuottajahinnat. Käytännössä maatalouteen ohjautuva rajasuoja ja budjettituki ohjautuu moneen kohteeseen: - luonnonoloista aiheutuviin erityiskustannuksiin, - epätaloudellisen pienellä tilalla asuvan viljelijän toimeentuloon, - tuotantopanoksiin, joiden hintaa ilmeisesti nostaa kilpailun puuttuminen, - jalostuksen ja kaupan ketjujen kustannuksiin, joissa kilpailun puuttumisen lisäksi toki näkyy myös Suomen kansainvälisesti verratenvaikkakaan ei Euroopan mitassa- korkea palkkataso ja sosiaaliturva. Nykyoloissa on äärimmäisen tärkeää kohdentaa maataloussektorin tuki uudestaan ja oikeudenmukaisesti, jolloin sitä on mahdollista vähentää. Ylituotanto käy kalliiksi, nykyinen maatalouden tukijärjestelmä on osa niistä tekijöistä, jotka nostavat kustannustasoa, ja lisäksi on olemassa kansainvälisiä paineita tuen pienentämiseksi. Hallitus valmistautuu purkamaan eräiden julkisten menojen kuten velvoitetyöllistämisen ja toimeentuloturvan lakisääteisyyttä. Hallitus ei kuitenkaan ole lupautunut muuttamaan maataloustulolakia siten, että edes ylituotannon vientikustannuksista (viime vuonna 3,4 miljardia markkaa ja tänä vuonna 3,2 miljardia markkaa) päästäisiin. Ilman lainmuutosta ylituotannon vientikustannusten määrä riippuu viime kädessä vuoden säistä ja yksittäisten rajoitustoimien onnistumisesta. Olisi kuitenkin tarpeen muuttaa viljelijöiden tulonmuodostusta siten, että suurempi osa tulisi tulotukena, jotta voitaisiin alentaa ylituotantoa ja välttyä tuottajahintojen yleistä kustannustasoa nostavalta vaikutukselta. Tilakohtaisella tuella voitaisiin myös laskea tuen kokonaismäärää. Hallitus on lupautunut tarjoamaan teollisuudelle runsaasti halpaa energiaa, minkä seurauksena teollisuuden tuotantorakenne edelleen yksipuolistuu energiavaltaiseksi. Metsäteollisuus on suurin yksittäinen sähkön käyttäjälohko Suomessa. Sen osuus teollisuuden sähkönkulutuksesta on viime vuosina ollut yli 55 % ja sähkön kokonaiskulutuksesta noin 30 %. Metsäteollisuuden tuotannon kasvu painottuu mekaanisen massan ja paperin tuotantoon. Viime vuosien voimakkaan sähkönkulutuksen kasvun uskotaan jatkuvan 1990-luvulla, vaikka nykyhetken lama tietysti tilapäisesti vaikuttaakin aivan lähihetken kulutuksen kehitykseen. Vuoden 1973 jälkeen kansantalouden energiaintensiteetti, käytetty energiamäärä bruttokansantuoteyksikköä kohti, on laskenut 10% luvun alkuvuosien jälkeen merkittävää edistymistä ei kuitenkaan ole ollut, ja vuoden 1984 jälkeen energiaintensiteetti on lievästi kohonnut. Energiaintensiivisyyden lasku aiheutui kansantuotteen painottumisesta energiaa vähemmän kuluttaviin toimintoihin ja energian tehokkaammasta käytöstä. Vuonna 1986 toteutettu energiaverotuksen uudistus merkitsi energiansäästön kannalta takaiskua. Silloin alennettiin teollisuuden energian verotusta noin 1 miljardi markkaa vuodessa. Asteittain nouseva teollisuuden käyttämän energian verotus olisi omiaan ohjaamaan teollisuutta energiansäästöön, mikäli se toteutetaan niin, että teollisuus on etukäteen tietoinen veron nousemisesta, mutta että veron nousuvauhti antaa teollisuudelle mahdollisuuden investoinneilla ja niihin kytkeytyvällä tekniikkavalinnanaan pyrkiä energian vähäisempään käyttöön. Energian ohella ympäristöverotukselle olisi muita järkeviä käyttökohteita. Sillä voitaisiin ohjata PVC-muovien käyttöä ym. Merkittävän osan kaatopaikoille päätyvistä jätteistä muodostavat tuotteiden pakkaukset ja kääreet. On välttämätöntä ryhtyä ohjaamaan pakkausten käyttöä siten, että niiden määrä supistuisi ja materiaalivalinta olisi sellainen, että se edistäisi uusiakäyttöä tai olisi ainakin mahdollisimman vähän haitallinen. Tällöin luonnollisesti pakkausmateriaaleja on arvioitava niiden koko elinkaaren osalta. Tavoiteeseen voidaan päästä mm.: - laajentamalla nykyistä lasisten juomapullojen palautusjärjestelmää (panttijärjestelmää) muista materiaaleista valmistettuihin pulloihin ja astioihin (muoviset juomapullot, pesuainepullot yms.); - kehittämällä pakkauksille tarkoituksenmukaista verotusta, joka vähentäisi niiden määrää tai ainakin suosisi materiaalinvalinnassa vähiten haitallisia vaihtoehtoja; - kieltämällä tarpeettomat pakkaukset Ja erittäin haitalliset pakkausmateriaalit;

8 vp - VaVM 18 - HE 14 - säätämällä valmistajalle, maahantuojalle ja kaupalle pakkauksen takainsinottovelvollisuus, jolloin olisi luotavissa kierrätysjärjestelmä. Jätehuoltolakia olisi uudistettava edellä kuvattujen seikkojen toteutumiseksi. että mietinnön yleisperusteluissa lausuttaisiin: 1) "Valiokunta toteaa, että rakentamisen nopea vähentäminen antaa erinomaiset edellytykset käynnistää sellainen asuntotuotannon lisäohjelma,jossa lievitetään vallitsevaa asuntojen puutetta, ja edellyttää, että hallitus valmistelee kiireellisesti valtionlainoittaman asuntotuotannon lisäysohjelman niin, että tuotantoa voitaisiin lisätä syksystä alkaen." 2) "Valiokunta edellyttää hallitukselta, että maataloustulolakia tarkistettaisiin jo ennen voimaantuloajan päättymistä siten, että tukea osoitettaisiin oikeudenmukaisella tavalla tilakohtaisesti siten, että ylituotantoa voidaan välttää ja maataloudesta aiheutuvia kustannuksia pienentää." 3) "Valiokunta toteaa, että ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää hallinnollisten rajoitusten ja määräysten lisäksi myös ympäristöverojen käyttöä tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa, ja edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti esitykset ympäristöverotuksesta." 4) "Valiokunta toteaa, että ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää myös puuttumista pakkausmateriaalivalintaan ja pakkausten määrään, jolloin on tarpeen kehittää pakkausmateriaaleja koskevia säännöksiä sekä verotuksella, panttijärjestelmällä tai valmistajan ja kaupan vastaanottovelvollisuudella ohjata pakkausten käyttöä vähemmäksija-milloin pakkaus ei ole vältettävissä- uusiakäyttöä mahdollistavaksi." TULOT Liikevaihtovero Me olemme vastustaneet liikevaihtoveron korottamista katsoen, että valtion tulojen lisäämiseksi tulisi puuttua hyvä- ja suurituloisten tuloveron alennuksiin. Edellisen hallituksen luotua uudella liikevaihtoverona tekniset edellytykset palvelusten panemiseksi liikevaihtoverolle nykyinen hallitus varautuu siihen, että kaikki palvelut tulisivat liikevaihtoverolle. Elintarvikkeissa on tällä hetkellä yleistä verokantaa alhaisempi liikevaihtovero, joka on toteutettu alkutuotevähennyksellä. Siten todellisuudessa naudan- ja sianlihan kuluttajahintoihin sisältyi lokakuun 1990 hintatasolla liikevaihtoveroa keskimäärin 3 prosenttia. Maitotuotteissa liikevaihtoveroa oli 0-7 prosenttia. Kananmunissa se taas oli noin 7-8 prosenttia. Edellisen hallituksen aikana aloitettiin sen valmistelu, että alkutuotevähennyksestä luovutaan ja sama alhaisempi vero toteutetaan alhaisemman verokannan avulla. Nykyinen hallitus jatkaa asian selvittelyä. Nykyisen sen enempää kuin edellisen hallituksenkaan tarkoitus ei kuitenkaan ole alentaa elintarvikkeiden liikevaihtoverotusta. Alkutuotevähennyksen ja eräiden elintarvikkeiden korotetun alkutuotevähennyksen korvaaminen yleistä liikevaihtoverokantaa alhaisemmalla verokannalla merkitsisi ilmeisesti vain liikevaihtoveron tasoittumista eri elintarvikkeiden välillä ilman, että verotusta kevennettäisiin. että momentin perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää hallituksen luopuvan suunnitelmista panna palvelut liikevaihtoverolle ja valmistelevan sen sijaan esityksen elintarvikkeiden liikevaihtoverottomuudesta tai niiden nykyistä oleellisesti alhaisemmasta liikevaihtoverosta." MENOT Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala ( ) Kehitysyhteistyötoiminta (siirtomääräraha). On perusteltua harkita uudestaan kehitysyhteistyömäärärahojen kohdentamista. Erityisesti väestöohjelmien kehittämistä tulisi tukea, sillä eräissä maissa voimakas väestönkasvu uhkaa tehdä tyhjäksi kehittymisen edellytykset ja johtaa luonnon vaurioitumiseen mm. liikalaiduntamisen ja metsähakkuiden takia. Samoin joudutaan väistämättä keskustelemaan kehitysyhteistyöstä niiden hallitusten kanssa, jotka käyttävät kohtuuttoman suuren osan maansa vähäisistä resursseista asevoimiin. Edelleen kehitysyhteistyön yhteydessä on

9 Vuoden 1991 ensimmäinen lisätalousarvio 9 perusteltua pyrkiä parantamaan ihmisoikeustilannetta niissä maissa, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. Kehitysyhteistyöstä ei kuitenkaan pidä luopua vaan kehittää sen sisältöä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota kehitysyhteistyöhankkeiden ympäristövaikutuksiin sekä niiden soveltuvuuteen paikallisiin oloihin ja väestön toiveisiin. että momentti poistettaisiin. Pääluokka 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala ( ) Valtionosuus kunnan palo- ja pelastustoimen kalustohankintoihin (siirtomääräraha 2 v) Emme pidä vähennystä perusteltuna. että momentti poistettaisiin. ( ) Kuntien verotulojen täydennys ( arviomääräraha) ( ) Kuntien harkinnanvarainen avustus Emme pidä vähennyksiä perusteltuina. että momentti poistettaisiin ja että momentti poistettaisiin. Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha) Hallitus esittää määrärahan lisäystä. Pidämme kuitenkin aiheellisena, että säästötoimet kohdistuisivat myös tälle sektorille, vaikka määrärahojen käyttöä onkin sidottu tilaussopimuksin. että momentilta vähennettäisiin markkaa hankintoja lykkäämällä. Pääluokka 29 Opetusministeriön hallinnonala ( ) Talonrakennukset (siirtomääräraha) Hallitus esittää Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen laajennuksenja Teknillisen korkeakoulun virtauslaboratorion laajennuksen poistamista 13,4 miljoonan markan säästön aikaansaamiseksi. Emme pidäjärkevänä kohdistaa säästöjä korkeakouluihin, joilla luodaan pohja kansakunnan tulevalle menestymiselle. Lisäksi Kajaanin osalta ehdotus on aluepoliittisesti huono. että momentti poistettaisiin. ( ) Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Uusi hallitus sallii postitoimistojen lakkauttamisen ja aikoo nyt käydä haja-asutusalueiden kirjastopalvelujen kimppuun. Tällainen toiminta osoittaa maaseutuvihamielisyyttä. Kun edellisen hallituksen aikana tämän vuoden budjettia hyväksyttäessä Holkerin hallitus vähennytti eduskunnalla 2 miljoonaa markkaa kirjastoautojen hankintarahoista, uusi Ahon hallitus esittää nyt, että määrärahaa vähennettäisiin vielä 1,1 miljoonaa markkaa. että momentti poistettaisiin. ( ) Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha) Pidämme koulutuksessa säästämistä tuhoisana maamme tulevaisuuden kannalta. että momentti poistettaisiin Valtionavustus perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha) Pidämme koulutuksessa säästämistä tuhoisana maamme tulevaisuuden kannalta. että momentin käyttösuunnitelmaan merkitty markan säästö (Valtionavustus laitehankintoihin, kauppaoppilaitokset) poistettaisiin. ( ) Rakennusten entistämisavustukset (siirtomääräraha) Rakennusalan laman aikana tässä säästäminen ei ole perusteltua. että momentti poistettaisiin C

10 vp - VaVM 18 - HE 14 ( ) Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha) Pidämme törkeänä saamelaisiin kohdistuvana toimenpiteenä sitä, että saamelaismuseon suunnittelumääräraha esitetään poistettavaksi. Pidämme rakennusalan laman aikana tässä säästämistä huonona. että momentti poistettaisiin. Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ( ) Avustukset maaseudun pienyritystoiminnan edistämiseen Ehdotettu 20 miljoonan markan säästö ei ole perusteltu vaan säästöjen tulisi kohdistua ylituotantoon. että momentti poistettaisiin. Pääluokka 31 Liikenneministeriön hallinnonala Hallitus ei ole halunnut esittää säästöjä moottoriteiden rakentamisessa eikä muutoinkaan toimia niin, että tavaraliikennettä voitaisiin ohjata entistä enemmän kiskoille. Käytännössä moottoriteiden rakentamisesta ei enää tässä vaiheessa tämän vuoden osalta saatane oleellisia säästöjä. Katsommekin, että vuoden 1992 tulo- ja menoarvion valmistelussa säästöt tulisi kohdistaa moottoriteiden rakentamiseen ja tyytyä pääteidenosalta vain lisäämään mäkisimpiin osuuksiin ohituskaistoja. ( ) Korvaus Valtionrautateiden henkilöliikenteestä ( ) Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha) Raideliikennettä tulisi edelleen kehittää ympäristöhaittojen vähentämiseksi. että momentti poistettaisiin ja että momentti poistettaisiin. Pääluokka 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ( ) Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha) Pidämme heikkenevän työllisyyden oloissa tähdellisenä kehittää tätä tukimuotoa. Hallitus osoittaa vähäistä kiinnostusta kehitysalueiden elinkeinojen kehittämiseen. että momentti poistettaisiin. Pääluokka 34 Työministeriön hallinnonala 06. Työvoimapolitikan toimeenpano Työllisyyslain 19 :n mukaan alueellisesti tasapainoisesta työllisyydestä huolehditaan niin, "ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskitasoa". Lain perustelujen mukaan olennaisena poikkeamana voidaan pitää yleensä, kun se on vuositasolla puolitoistakertainen maan keskiarvoon verrattuna. Tästä työllisyyslain perusteluissa mainitusta alueellisesta velvoitteesta on kuitenkin jatkuvasti poikettu kirjaamalla budjetin perusteluihin alueelliseksi poikkeamaksi 80 prosenttia 50 prosentin asemesta. Kun työllisyystilanne on hallituksen omienkin ennusteiden mukaan ensi talvikautena voimakkaasti heikkenemässä mm. rakennusalan suhdannekehityksenjohdosta, uhkaavat myös alueelliset työttömyyserot jälleen kasvaa. että luvun perusteluissa lausuttaisiin: "Työllisyyslain (275/87, muut. 1174/87) toteuttamiseen myönnetään tässä luvussa määrärahoja siten, että alueellisten työttömyyserojen tasaamiseen liittyvä työttömyyden olennainen ylittymiskriteeri maan keskimääräiseen tasoon nähden vuositasolla on 50 %. " Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomääräraha) Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia on kaikkiaan 42. Ne ovat tulosvastuullisia yksikköjä, jotka kattavat menonsa pääasiassa koulutuksen myyntituloilla. Työllisyyden hoidossa varsinkin nykytilanteessa olisi suunnattava lisää voimavaroja jatkoja täydennyskoulutukseen. Koulutuskeskuksissa on lomautettuina 58 henkeä ja lomautusuhan alaisia on 228 eli koulutusvoimavaroja on olemassa. Hallituksen esittämästä lisäyksestä valtaosa menee väärin arvioidun oppilastyöpäivähinnan oikaisuun.

11 Vuoden 1991 ensimmäinen lisätalousarvio 11 että momentille otettaisiin lisäyksenä markkaa. Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala ( ) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha) Korjaustarve on merkittävä ja koskee nyt lukuisia ja 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Määrärahan supistamista ei voida työllisyyssyistä eikä korjaustarpeen laajuuden takia pitää perusteltuna. että momentti poistettaisiin. Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991 Timo Laaksonen Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon Rakentamisen lama merkitsee olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä. Se antaa mahdollisuuden asuntopulan lievittämiseen. Rakennusalan työttömyys on jo nyt erittäin suurta ja uhkaa nousta edelleen. Samanaikaisesti asuntooloissa on paljon korjaamista. että perusteluissa lausuttaisiin: "Valiokunta edellyttää hallitukselta, että aloitettavien asuntojen määrä nostetaan asunnoksi." Juhani Vähäkangas ( ) Avustukset ympäristönsuojeluinvestointeihin Itä-Euroopassa (siirtomääräraha) Saasteet ja ympäristövauriot eivät tunne rajoja. Itä-Eurooppa on tällä hetkellä niin suurissa taloudellisissa ja ekologisissa ongelmissa, että laitteinaja taitotietona vietävä suomalainen apu on erittäin tarpeellista. Ehdotan, että momentti poistettaisiin. Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta Edellä sanotun lisäksi olen yhtynyt vastalauseeseen n:o 2 siltä osin kuin se koskee momentteja , ja sekä vastalauseeseen n:o 1 siltä osin kuin se koskee momenttia Hannele Luukkainen

12