Lausuntokokoelma. Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportti LVM020:00/2009. Lausunnonantajat

Transkriptio

1 Lausuntokokoelma Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportti LVM020:00/2009 Lausunnonantajat 1. Aaltoyliopisto/TKK Digita Oy ja PlusTV Oy Elisa Oyj Ilmatieteenlaitos Kuluttajavirasto Liikenteen turvallisuusvirasto NRJ Finland Oy Pääesikunta Sanoma Entertainment Oy Sisäasiainministeriö Suomen Erillisverkot Oy Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Radioiden liitto ry TDC Oy TeliaSonera Finland Oyj Viestintävirasto Yleisradio Oy MTV Oy Sanoma Television Oy... 28

2 1. Aaltoyliopisto/TKK AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIETOLIIKKENNE- JA TIETOVERKKOTEKNIIKAN LAITOS Lausunto taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista Nykyinen taajuusmaksumalli suosii perusteettomasti televisiotoimijoita eikä riittävästi kannusta alan toimijoita radiotaajuuksien tehokkaaseen käyttöön. Esitetty uusi taajuusmaksumalli on selvä parannus nykyiseen. Tasapuolinen ja radiotaajuuksien tehokkaaseen käyttöön kannustava taajuusmaksumalli on myös ensiarvoisen tärkeä siirryttäessä nykyistä joustavampaan radiotaajuuksien käyttöön. Espoossa Riku Jäntti Professori, TkT 2

3 2. Digita Oy ja PlusTV Oy Viestintäministeri Suvi Lindén Viite: Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportti Arvoisa Rouva Ministeri, Internet uudistaa televisiotoiminnan muuttaen koko toimialan palvelurakenteita samalla tavalla kuin se on tehnyt monilla muillakin toimialoilla. Tietoyhteiskunnassa meidän on varmennettava suomalaisille vapaa ja rajoittamaton pääsy kaikkiin sisältöihin. Maanpäällisen televisiojakelun avulla on mahdollista säilyttää alueellinen ja sosiaalinen yhdenvertaisuus varmistamalla uudistuneiden televisiopalveluiden valtakunnallinen saatavuus myös tulevaisuudessa. Vaikka taajuuksista vallitsee niukkuus, on televisiotoimintaan osoitettava riittävästi taajuuksia pystyäksemme ylläpitämään tasa-arvoista tietoyhteiskuntaa ja kansalaistaitoja sekä ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä. Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportti keskittyy työryhmän toimeksiannon mukaisesti taajuusmaksujen oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden selvittämiseen. Pääasiallinen tarkastelunäkökulma on kuitenkin hyvin suppea: taajuusmaksujen jakautumisen taloudellinen tasapuolisuus suhteessa taajuuksien käyttöarvoon. Työryhmä on siten pääosin sivuuttanut taajuusmaksujen laajemmat yhteiskuntapoliittiset ja viestintäpoliittiset vaikutukset. Työryhmän ehdotukset heikentävät olennaisesti televisioyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota suomalaiselle tv-yleisölle monipuolisia ja kiinnostavia sisältöjä. Samalla vaarassa on myös tiedonvälityksen moniarvoisuus sillä television uutistoiminnan korkean kustannustason takia juuri monipuolinen uutistoiminta kärsii helposti televisiotoimintaa rasittavista uusista maksuista. Työryhmän tarkastelunäkökulman suppeus olisi ymmärrettävissä, jos työryhmä olisi täysin johdonmukaisesti pyrkinyt kohdentamaan taajuusmaksut taajuuksien käyttöarvon mukaisessa suhteessa. Työryhmä on kuitenkin enempää perustelematta päätynyt poikkeamaan taloudellisen tasapuolisuuden periaatteesta esittäessään, että yksityisten radiojärjestelmien, merenkulun ja ilmailun radiojärjestelmien sekä radioamatöörilähettimien taajuusmaksut poikkeaisivat yleisen kaavan mukaan määräytyvistä taajuusmaksuista. Poikkeuksen tekeminen näiden radiojärjestelmien kohdalla osoittaa, että työryhmä on halunnut eräillä alueilla ottaa huomioon myös muita yhteiskuntapoliittisia perusteita kuin pelkän taajuuksien käyttöarvon. Kun työryhmän harkinnan piiriin on yhteiskunnan eräillä alueilla otettu laajempia yhteiskuntapoliittisia perusteita, on myös televisiotoiminnan taajuusmaksujen korottamisen vaikutuksia arvioitava avoimesti laajemmasta näkökulmasta kuin ainoastaan taajuuksien käyttöarvon perusteella. Mikäli televisiotoiminnan taajuusmaksujen korottamisen vaikutuksia ei arvioida avoimesti, niin taajuusmaksuja koskevassa päätöksenteossa päädytään tekemään viestintäpolitiikkaa ei-julkisilla perusteilla, mikä on vastoin hallinnon avoimuuden ja sananvapauden periaatteita. Allekirjoittaneet yritykset esittävät, että Viestintäministeri päättää taajuusmaksuuudistuksen jatkovalmistelusta siten, että uudistuksen viestintäpoliittiset vaikutukset 3

4 otetaan täysimääräisesti huomioon, poiketen taajuusmaksutyöryhmän loppuraportin esityksistä. Taajuusmaksusääntelyn uudistaminen edellyttää viestintäpoliittisen kokonaisuuden arviointia ja siksi uudistuksen täytäntöönpano tulee liittää seuraavassa hallitusohjelmassa linjattaviin viestintäpoliittisiin ratkaisuihin mediatoimialan palvelurakenteiden uudistamiseksi. Näin ollen uusi taajuusmaksusääntely on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön vuoden 2017 alussa (nyt voimassa olevien tvverkko- ja ohjelmistotoimilupien päättyessä), mikäli se tukee seuraavan hallitusohjelman viestintäpoliittisia linjauksia. Helsingissä Sirpa Ojala Toimitusjohtaja Digita Oy Jyri Ratia Toimitusjohtaja PlusTV 4

5 3. Elisa Oyj Lausuntopyyntönne 538/02/2010, TAAJUUSMAKSUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Viestintäministeri asetti työryhmän selvittämään mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja, jotka olisivat nykyistä tasapuolisempia ja taajuuksien tehokkaaseen käyttöön kannustavia. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa Ministeriö pyytää alan toimijoilta lausuntoa loppuraportista. Elisa Oyj (Elisa) kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä ja lausuu asiassa seuraavaa. Elisa pitää tärkeänä, että ministeri asetti työryhmän, jolle asetettiin konkreettiset tavoitteet. Yleisiä kommentteja loppuraporttiin Elisa pitää työryhmän työtä onnistuneena ja kannattaa työryhmän loppuraportissa esittämiä ehdotuksia. Elisa kannattaa taajuusmaksutyöryhmän ehdotuksia taajuusmaksun määräytymisperusteiden yhtenäistämiseksi taajuusmaksun määräytymiseksi peruskaavan mukaisesti käytettäväksi osoitetun taajuusmäärän mukaisesti maksuosuuksien muutoksiksi. Elisa toteaa, että taajuusmaksun määräytyminen käytettävissä olevien taajuuksien mukaan on omiaan johtamaan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön, koska radioluvanhaltija arvioi kriittisemmin todellisen taajuustarpeensa. Taajuuksien tehokkaampi käyttö on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Elisa kannattaa erityisesti työryhmän ehdotusta siitä, että nykyiseen taajuusmaksujärjestelmään perustuvia maksuosuuksia korjattaisiin seuraavasti Televisioverkoista perittävien taajuusmaksujen maksuosuutta tulisi merkittävästi korottaa. Uuden maksuosuuden tulisi olla oikeassa suhteessa matkaviestinverkoista perittävään maksuosuuteen. Matkaviestinverkkojen maksuosuutta taajuusmaksujen kokonaiskertymästä tulisi merkittävästi alentaa ja niistä perittävien taajuusmaksujen absoluuttista määrää tulisi myös alentaa. 5

6 Nykyinen taajuusmaksumalli on käytännössä johtanut huomattavaan vääristymään, missä yksi käyttäjäryhmä eli matkaviestinoperaattorit ovat maksaneet useamman vuoden ajan noin puolet taajuushallinnon maksuista, vaikka niillä on ollut vain murto-osa taajuuksista käytössään. Elisa toteaa, että tilannetta ei voida mitenkään pitää tarkoituksenmukaisena, perusteltuna eikä oikeudenmukaisena. Elisa pitää työryhmän ehdotusta televisioverkkojen taajuusmaksujen korottamisesta nykyisestä eurosta (asteittain) arviolta 2,1 miljoonaan euroon perusteltuna ja oikeansuuntaisena, mutta toteaa, että korotuksen jälkeenkin televisioverkkojen taajuusmaksut jäävät suhteellisesti noin seitsemän prosenttia alhaisemmiksi per megahertsi kuin matkaviestiverkkojen taajuusmaksut. Myös työryhmä on todennut, että matkaviestintaajuuksista on maksettu vuosittain moninkymmenkertainen taajuusmaksu verrattuna erityisesti televisiotaajuuksiin, vaikka taajuuksien määrä ja niiden kaupallinen arvo ovat samaa suuruusluokkaa molemmilla käyttäjäryhmillä. Elisa toteaa, että valtaosa radio-/tv-toiminnan kanavanipuista on kaupallisessa käytössä. On huomioitava, että TV-lähetysliiketoiminta, eli taajuuksien primääri-käyttö, on kaupallista toimintaa kokonaisuudessaan. Alhaisempien taajuusmaksujensa perusteluna televisiotoimijat ovat vedonneet yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Elisa haluaa tässä yhteydessä korostaa jo aiemmin esiin tuomansa seikan, että myös matkaviestin-taajuuksien käyttäjille on asetettu velvoitteita, kuten hätäpuhelun reititys matkapuhelimen automaattinen paikannus hätäkeskuksille verkon toiminnan varmennus varautumisvelvoite. Lisäksi teleyrityksillä on yleispalveluvelvoite, mikä osin tullaan toteuttamaan langattomin ratkaisuin erityisesti taajamien ulkopuolella ja syrjäalueilla. Elisa pitää edelleen tarkoituksenmukaisena työryhmän ehdotusta, että uuteen taajuusmaksumaksumalliin siirrytään vaiheittain televisiotoiminnan ja matkaviestinverkkojen osalta. Elisa yhtyy työryhmän ehdotukseen siitä, että perittävien taajuusmaksujen kokonaistaso pidetään taajuushallinnon kustannuksia vastaavana (ns. omakustannusarvo). Elisa pitää hyvin tärkeänä, että jatkossakin taajuusmaksuilla kerätään ainoastaan Viestintäviraston taajuushallinnon kuluja vastaava summa. Tämä periaate on matkaviestinalalla ollut osaltaan vaikuttamassa edullisiin loppuasiakashintoihin sekä puhelu- että datamaksujen osalta. Taajuusmaksujen asettaminen hallinnollisia kustannuksia korkeammaksi ei lisää taajuustehokkuutta, vaan on omiaan nostamaan erityisesti matkaviestinoperaattoreiden maksurasitetta. Työryhmä katsoi väliraportissaan, että marraskuun 2009 huutokauppa-kokeilulla ei Suomessa ole vaikutusta taajuusmaksujärjestelmään, vaan toimiluvan 6

7 haltijat maksavat huutokaupan perusteella määräytyvän toimilupamaksun lisäksi myös taajuusmaksua. Elisa toteaa, että tosiasiallisesti huutokauppamaksu nosti merkittävästi toimiluvan haltijan maksurasitetta verrattuna tilanteeseen aiempien taajuuskaistojen suhteen. Yksityiskohtaisempia kommentteja loppuraporttiin Taajuusmaksumallin kertoimien suhteen työryhmä ehdottaa, että nykyisessä mallissa käytettävistä kertoimista säilytettäisiin kertoimet B, Bo, K1, Kasku, Kaj, Ktapa, B/K6 ja S. Elisa kannattaa näiden kertoimien säilyttämistä taajuusmaksujen määräytymisessä. Näihin kertoimiin liittyen Elisa pitää perusteltuna työryhmän ehdottamia muutoksia taajuusaluekertoimen K1 arvoihin ja katsoo, että ne ehdotetussa muodossa ohjaavat tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Elisa katsoo taajuusmäärän kertoimen B osalta työryhmän ehdotuksesta poiketen, että myös alusten ja ilma-alusten radioasemien sekä ilmailun kannettavien radiolähettimien taajuusmaksun suuruuden määräämisessä tulee huomioida käyttöön osoitettu taajuusmäärä - tässä tapauksessa Aie-pohjaisesti. Erityisesti ilmailun suhteen, joka on suurimpia taajuuksien käyttäjiä, insentiivi olisi omiaan kannustamaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. AIP-pohjaisia maksuja sovelletaan jo muutamissa maissa ilmailun osalta. Työryhmä ehdottaa poistettaviksi nykymallin kertoimet K2, K5, K4, A/K6 ja K3. Elisalla ei ole huomauttamista kertoimien K2, K5, K4 ja A/K6 poistamisen suhteen. Sen sijaan Elisa pitää tärkeänä, että käynnistyskerroin K3 säilytetään uudessa taajuusmaksumallissa. Kertoimen käyttö on perusteltua matkaviestinverkkojen taajuusmaksuissa, koska se alentaa perittäviä maksuja verkon käynnistyksen alkuvaiheessa, tällöin käyttöön osoitettuja taajuuksia otetaan vasta asteittain käyttöön, liiketoiminta on vasta asteittain käynnistymässä, yritysten on tehtävä suuria etupainotteisia investointeja verkon ja sen kattavuuden nopeaksi laajentamiseksi. 7

8 Työryhmä katsoo, että sotilaallisen maanpuolustuksen taajuussuunnittelumaksun perusteita tulisi uudistaa siten, että perusteet olisivat läpinäkyvämmät sekä vertailukelpoisemmat muista taajuuksien käyttömaksuista perittävien taajuusmaksujen kanssa ja että puolustusvoimilta perittävän maksun määräytymisperusteiden tulisi uudessa taajuus-maksujärjestelmässä olla samankaltaiset kuin radiolupaan perustuvissa taajuusmaksuissa. Elisa yhtyy työryhmän näkemykseen ja katsoo että merkittävänä taajuuksien käyttäjänä Puolustusvoimien tulee maksaa jatkossakin taajuuksien käytöstä nykyisen tason mukaisesti. Elisa pitää tarkoituksenmukaisena, että yhteiskunnan kannalta merkittävä toiminta ja velvoitteet, kuten ihmishengen turvaaminen ja omaisuuden suojaaminen huomioidaan taajuusmaksun tasoa määrättäessä, esimerkkinä tästä viranomaisverkot. Elisa katsoo kuitenkin, että myös viranomaisverkkojen taajuuksin käytölle on asetettava tarkoituksenmukainen taajuusmaksu, jolla kannustetaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Tämä maksumalli voisi olla Aie-pohjainen. Mainitun turvallisuusnäkökohdan ja velvoitteiden suhteen Elisa haluaa tuoda esiin, että myös matkaviestinverkkopalvelujen tarjoamiseen liittyy yhteiskunnallisia uloittuvuuksia ja on myös huomioitava, että suurin osa hätäpuheluista hätäkeskuksiin tehdään matkapuhelimella. Maksuperusteiden tulee olla läpinäkyviä ja kestävällä pohjalla. Elisa toteaa, että esimerkiksi ilmailun ja merenkulun taajuudet eivät kategorisesti ole kaikki turvallisuusliikennettä (vrt. ITUn määritelmä), vaan koko joukko näistä taajuuksista on ns. yhtiötaajuuksia ja kaupallisessa käytössä, joten näiden taajuuksien maksun tulee määräytyä vastaavasti. Elisa pitää tärkeänä, että taajuusmaksumallin uudistamisessa toimitaan ripeästi. Meneillään oleva uudistus oli tarkoitus käynnistää jo vuoden 2004 taajuusmaksuuudistuksen yhteydessä. Kunnioittavasti Elisa Oyj Tuotanto Pertti Vepsäläinen kehitysjohtaja 8

9 4. Ilmatieteenlaitos Lähettäjä: Keijo Leminen Lähetetty: 6. huhtikuuta :48 Vastaanottaja: Kirjaamo; Viestintaverkot Aihe: Lausunto taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista Lausuntopyyntö 538/02/2010 Liikenne - ja viestintäministeriö Pyydettynä lausuntona Ilmatieteen laitos toteaa seuraavaa: 1. Ilmatieteen laitos suhtautuu taajuusmaksutyöryhmän loppuraportin esitettyihin maksuperustemuutoksiin periaatteessa myönteisesti. 2. Ilmatieteen laitos tuottaa kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeät säävaroitukset ja erilaiset säähän liittyvät turvallisuuspalvelut. 3. Ilmatieteen käytössä olevat taajuudet ovat Ilmatieteen laitoksen tuottamien palvelujen kannalta välttämättömiä. 4. Ilmatieteen laitos toimii rauhan aikana läheisessä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa ja mahdollisissa poikkeusoloissa on tarvittaessa osa puolustusvoimia. 5. Uudistuksessa Ilmatieteen laitoksen säätutkien taajuusmaksut nousevat merkittävästi. Ilmatieteen laitos esittää, että laskentaperusteita muutetaan siten, että nousu jää raportissa esitettyä selkeästi pienemmäksi. Helsinki Keijo Leminen Head of Unit Observation Services Finnish Meteorological Institute 9

10 5. Kuluttajavirasto Viitteenne 538/02/2010 LAUSUNTO TAAJUUSMAKSUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Olette pyytänyt lausuntoa työryhmän ehdotuksesta (Oikeudenmukainen ja kannustava taajuusmaksumalli). Kuluttajavirasto ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa. Johtaja Anja Peltonen Lakimies Riikka Rosendahl 10

11 6. Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 7. NRJ Finland Oy LIITE LAUSUNTOPYYNTÖ TAAJUUSMAKSUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA. NRJ Finland Oy kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa ja toteaa, että se yhtyy Suomen Radioiden Liiton vastaukseen asiassa. Kunnioittavasti Antti Pakkala toimitusjohtaja NRJ Finland Oy 12

13 8. Pääesikunta 13

14 9. Sanoma Entertainment Oy LAUSUNTO TAAJUUSMAKSUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA (538/02/2010) Kiitämme mahdollisuudesta esittää näkemyksemme taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista. Sanoma Entertainment Oy ( Sanoma Entertainment ) esittää näkemyksenään seuraavaa: Taustaa Viestintäministeri Suvi Lindén asetti työryhmän selvittämään mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin Työryhmä jätti väliraportin ja loppuraportti julkaistiin Taajuusmaksujen uudelleen arviointi nousi esille ministeri Lindenin pitämässä linjapuheessa Viestintäfoorumissa helmikuussa Puheessaan ministeri kiinnitti erityisesti huomiota teleoperaattoreiden ja televisiotoimijoiden välisten taajuusmaksujen jakautumiseen. Vaikka myös muiden taajuuksien käyttäjien taajuusmaksujen määräytymisperusteissa koettiin olevan pienempää tarkentamisen tarvetta, on koko keskustelu painottunut vahvasti juuri tele- ja televisiotoimijoiden maksuihin. Kannatamme rajallisen taajuusvarannon käytön tehostamista mutta emme usko, että työryhmän ehdottamilla taajuusmaksujen muuttamisella voidaan saada merkityksellistä muutosta aikaiseksi. Loppuraportista ei ilmene, miten erityisesti TV-toiminnan korotetut taajuusmaksut ohjaisivat taajuuksien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Näkemyksemme mukaan tämä olisi aivan keskeistä taajuusmakujen korottamista perusteltaessa. Taajuusmaksujen perusteiden muuttamisella ei näkemyksemme mukaan ole mahdollista tehostaa televisiotoimintaan allokoitujen taajuuksien käyttöä, joka on hallitusohjelmassa esitetty päätavoite. Taajuusmaksut voidaan määrätä omakustannearvosta poikkeaviksi Taajuusmaksut ovat maksuperustelaissa tarkoitettu julkisoikeudellinen suorite. Edelleen maksuperustelain 6 ja 8 valtuutussäännön nojalla taajuusmaksut on säädetty suoritteen omakustannusarvosta poikkeavaksi maksuksi. Omakustannusarvosta poikkeava maksu mahdollistaa siis määräytymisperusteiden laajemman arvioinnin. Tämä antaa mahdollisuuden työryhmän esitystä laajempaan vaikuttavuusarviointiin maksujen määräytymisperusteista päättäessään. Nykyisten taajuusmaksujen tarkastamista ja muuttamista on perusteltu pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan tavoitteella kehittää radiotaajuuksien käyttöä maltillisesti tehokkaampaan suuntaan. Sanoma Entertainment pitää tavoitetta sinänsä kannatettavana, mutta toteaa, että teleoperaattoreiden ja televisiotoimijoiden keskinäistä taajuusmaksujen tasapainoa muuttamalla ei ole tavoiteltua vaikutusta televisiotoimintaan osoitettujen taajuuksien tehokkaampaan käyttöön. 14

15 Moniarvoinen viestintä turvaa yhteiskunnan läpinäkyvyyden ja kansanvallan toimivuuden Janne Virkkunen kirjoitti Helsingin Sanomissa 31. maaliskuuta 2010 mediasta seuraavasti: On vain yksi tapa menestyä. Se on usko ja luottamus hyvään ja laadukkaaseen sisältöön. Vastaisuudessa journalismilta vaaditaan yhä enemmän. Tarvitaan kykyä ja taitoa oivaltaa, yhdistellä asioita, analysoida ja esittää hyvin perusteltuja mielipiteitä, syventää ja kyseenalaistaa. Televisio on usein se kansalaisten julkinen areena, jossa yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat, henkilöt ja ilmiöt tuodaan suuren yleisön keskusteltavaksi kuvan, äänen ja vahvan kerronnan voimalla. Televisio on arvokas yhteiskunnan voimavara, jonka elinvoimaisuudesta ja edellytyksistä menestyä ja kehittyä nopeasti globalisoituvassa mediamaailmassa on syytä huolehtia. On huomattava, että samaan aikaan kaupalliseen televisiotoiminnan harjoittamiseen kohdistetaan joukko muitakin merkittäviä uusia kustannusrasitteita kuten: velvoite tuottaa julkiseen palveluun rinnastettavia erityispalveluita näkö- ja kuulovammaisille erinäiset Viestintäviraston uudet määräykset kuvanlaatuun, verkon valvontaan ja välittömään häiriötiedottamiseen liittyen muuttuvan Must Carry- sääntelyn aiheuttamat kokonaan uudet jakeluun liittyvät korvausvelvoitteet lisäksi Digitaan kohdistuvan käytännössä täysin toimimattoman HMV-sääntelyn seurauksena suomalaiset TV-toimijat maksavat jo nyt kaksi kertaa korkeampia jakelukorvauksia kuin esim. Ruotsissa. Kaupallisen televisiotoiminnan toimintaedellytykset tulee turvata myös jatkossa, eikä kysymystä korotetuista taajuusmaksuista tule tarkastella erillispäätöksenä. Lisäämällä televisiotoiminnan kustannuksia ajaudutaan tilanteeseen, jossa yhdessä toteutetun kansallisen digi-tv-projektin tulokset jäävät hyödyntämättä sisältötarjonnan kärsiessä. Tämä ei ole kansalaisten etujen mukaista. Sanoma Entertainment esittää, että televisiotoiminnan turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että televisio-ohjelmistojen jakelemiseksi on käytettävissä riittävä määrä taajuuksia ja siirtokapasiteettia kohtuullisin kokonaiskustannuksin toimialan kantokyky huomioiden. Kohonneiden kustannusten vaikutus ohjelmatoimintaan Televisiotoimijoiden taajuusmaksujen merkittävä korottaminen ei mahdollista toimijoille mitään uutta liiketoimintaa. Nousseita kustannuksia ei myöskään ole mahdollista siirtää mainonnan hintaan, sillä se heikentäisi olennaisesti television kilpailukykyä muihin medioihin nähden ja laskisi siten myyntiä. Kustannusten kattamiseksi on siis supistettava ohjelmatoimintaa ja siten vähennettävä työllisyyttä. Tämä tulee heijastumaan erityisesti kotimaiseen ohjelmatoimintaan. Ohjelmatoiminnan supistamisen seurauksena television kyky tuoda yhteiskunnan henkilöitä ja asioita kansalaisten yhteiselle areenalle keskusteltavaksi heikkenee. 15

16 Taajuusmaksujen kohdentuminen ja vaikutus taajuuksien käytön tehostumiseen Taajuusmaksut kohdentuvat taajuuksien käyttöoikeuden omaavaan verkkooperaattoriin - televisiotoiminnan osalta Digitaan. Digita velvoittaa taajuusmaksut kokonaisuudessaan osana jakelukustannuksia suoraan televisiotoimijoilta. Korotetuilla taajuusmaksuilla ei siis ole välitöntä vaikutusta Digitan liiketoimintaan eivätkä ne käsityksemme mukaan motivoi Digitaa tehostamaan toimintaansa. Koska Digita on monopoliasemassa, ei televisiotoimijoilla myöskään ole maanpäälliselle jakelulle mitään vaihtoehtoa. Kuluttajien vastaanottojärjestelmät Televisiotoimintaan allokoidun taajuusvarannon käyttöä on mahdollista tehostaa (vähentää käytettyjen taajuuksien määrää) kahdella tavalla: 1. supistamalla maanpäällisen televisioverkon ohjelmistotarjontaa lakkauttamalla nykyisiä kanavanippuja 2. muuttamalla jakeluverkon rakennetta siten, että samoja taajuuksia on mahdollista käyttää uudelleen Jälkimmäistä vaihtoehtoa arvioitaessa on otettava huomioon, että kaikilla lähetysjärjestelmään tehtävillä muutoksilla on vaikutus myös kuluttajien vastaanottojärjestelmiin. Suomessa on yli miljoona kiinteistöä ja yli miljoona vastaanottojärjestelmää. Sanoma Entertainment kannattaa nykyisen digitaalisen maanpäällisen lähetysverkon rakenteen muuttamista tarkoituksenmukaisemmaksi muut rinnakkaiset jakelutavat huomioon ottaen. Nyt joukkoviestinnän eri jakelumuodoissa, kuten kaapelitelevisioverkoissa ja maanpäällisessä televisioverkossa on merkittävää päällekkäisyyttä. Tulevaisuudessa IP-pohjaiset jakelumuodot pysynevät myös osin korvaamaan maanpäällistä jakeluverkkoa. Taajuusmaksutyöryhmän esitys Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportti keskittyy vain taajuusmaksujen nykyistä tasapuolisempaan jakautumiseen suhteessa käytettyyn taajuuskaistaan. Työryhmän esityksen mukaan taajuusmaksujen tulisi olla suhteutettuja ko. toimintaan käytetyn kokonaiskaistan käyttöön riippumatta siitä, mitä toimintaa ja minkälaisia rajoituksia tai muita velvoitteita toiminnan harjoittamiseen liittyy. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti tv-toimintaan käytetyn bruttotaajuuskaistan taajuusmaksuja korotettaisiin nykyisestä eurosta euroon vuoteen 2014 mennessä. Tarkastelussa ei sen sijaan ole otettu huomioon erityisvertailun kohteena olleen TVtoiminnan ja teletoiminnan eroja kuten toimialojen liikevaihtoa, verkoissa käytettyjen lähettimien lukumäärää tai muita toimintaa sääteleviä erityisehtoja. Tarkastellussa olisi näkemyksemme mukaan tullut yhteiskunnan näkökulmasta ottaa huomioon televisiotoiminnan merkitys sivistäjänä, tiedon jakajana ja viihdyttäjänä. Tämä näkökulma on jätetty kokonaan huomioitta. Loppuraportissa ei ilmene minkälainen kokonaisvaikutus taajuusmaksujen muuttamisella laajemmin tulisi olemaan. Näkemyksemme mukaan tällainen arviointi 16

17 olisi ollut välttämätöntä tilanteessa, jossa yhden toimialan maksuihin esitetään tehtäväksi noin 40-kertainen korotus! Esitämme, että ennen taajuusmaksujen muuttamista tulee tehdä riittävän laaja vaikuttavuusarviointi jonka tulokset otetaan huomioon taajuusmaksuja määrättäessä. 1. Televisiotoiminnan osalta tulisi selvittää, mikä vaikutus korotetuilla taajuusmaksuilla on ohjelmistotarjonnalle, moniarvoisen viestinnän toteutumiselle ja itsemme ilmaisemiselle audiovisuaalisin keinoin, sekä AV-toimialan työllisyydelle. 2. Teleoperaattoritoiminnan osalta tulisi selvittää missä määrin alentuneen taajuusmaksut siirtyvät lyhentymättöminä suoraan kuluttajille alentuneina puhelu ja datamaksuina tai miten voidaan osoittaa näiden alentuvien maksujen siirtyminen työllistäviin lisäinvestointeihin. Televisiotoiminnan taajuudet perustuvat kansainvälisiin sitoviin sopimuksiin Televisiotoimintaan on sitovien kansainvälisten sopimusten perusteella määrätty taajuusalueet Mhz ja Mhz. Tämä taajuuskaista on Suomessa osoitettu maanpäällisen digitaalisen televisioverkon käyttöön toimiluvalla säänneltyjen sisältöpalveluiden lähettämiseksi koko kansalle. Tosiasiassa em. ohjelmistojen lähettämiseen nyt käytössä olevien neljän kanavanipun tarvitsema nettotaajuuskaista on olennaisesti kapeampi (4 x 8 Mhz = 32 Mhz). Ero johtuu lähetinverkon rakenteesta ja siitä, että viereiset lähettimet joutuvat häiriöiden välttämiseksi toimimaan eri taajuuksilla. Myös taajuuksien koordinointitarve naapurivaltioiden kanssa kaventaa Suomen mahdollisuuksia taajuuksien vapaaseen uudelleenjärjestelyyn. Tähän tosiasiaan ja siten taajuuksien tehokkaampaan hyödyntämiseen ei ole mahdollista vaikuttaa taajuusmaksuilla. Kanavanippujen lisääminen nykyiselle taajuusalueelle tuo lisää jakajia TV-taajuuksien maksuille, mutta uusien kanavanippujen käyttöönotolla ei ole vaikutusta nyt TVtoimintaan allokoidulle taajuusalueelle. Siten työryhmän esittämää mallia ei voi pitää kannustavana mallina taajuuksien tehokkaammalle hyödyntämiselle. Ei ainakaan siinä mielessä, että arvokkaita taajuuksia vapautuisi muuhun käyttöön, mikä on hallitusohjelmaan kirjattu keskeisin tavoite uudistukselle. Taajuusmaksutyöryhmän esitys ei käsityksemme mukaan huomioi, miten tulevaisuudessa samoja taajuuksia hyödyntävä kognitiivinen radio vaikuttaisi esityksen mukaisiin taajuusmaksuihin. On myös huomattava, että kaikki televisio-ohjelmistojen vastaanottamiseen tarkoitetut päätelaitteet on valmistettu toimimaan em. taajuusalueelle, eikä televisiotoiminnan siirtäminen toiselle taajuusalueelle ole käytännössä mahdollista. Saamamme tiedon mukaan nykyiset televisiovastaanottimet eivät myöskään kattavasti toimi ns. yksitaajuusverkoissa (SFN). 17

18 Yhteenveto 1. Sanoma Entertainment esittää, että televisiotoiminnan turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että televisio-ohjelmistojen jakelemiseksi on käytettävissä riittävä määrä taajuuksia ja siirtokapasiteettia kohtuullisin kokonaiskustannuksin toimialan kantokyky huomioiden. 2. Televisiotoiminnan toimintaedellytyksiä tulisi toimintaa ohjaavan keskeisen viranomaisen toimesta aina tarkastella kokonaisuutena. Myöskään taajuusmaksujen määräytymisperusteita ei tulisi tarkastella riippumattomana erillispäätöksenä, sillä päätöksellä on vaikutuksia toimialan toimintaedellytyksiin. 3. Omakustannusarvosta poikkeava maksu mahdollistaa siis määräytymisperusteiden laajemman arvioinnin. Tämä antaa mahdollisuuden työryhmän esitystä laajempaan vaikuttavuusarviointiin maksujen määräytymisperusteista päättäessään. 4. Esitämme, että ennen taajuusmaksujen muuttamista tulee tehdä riittävän laaja vaikuttavuusarviointi jonka tulokset otetaan huomioon taajuusmaksuja määrättäessä. 5. Taajuusmaksujen perusteiden muuttamisella ei näkemyksemme mukaan ole mahdollista tehostaa televisiotoimintaan allokoitujen taajuuksien käyttöä, joka on hallitusohjelmassa esitetty päätavoite. 6. Televisiotoiminnan ja tarjonnan taustalla on poliittinen päätös. Televisiotoiminnan toimintaedellytysten kaventaminen viranomaisten toimin on viestintäpoliittinen päätös, joka edellyttää laajempaa poliittista arvokeskustelua. Helsingissä 6. huhtikuuta 2010 Sanoma Entertainment Oy Marcus Wiklund Johtaja, yhteiskuntasuhteet 18

19 10. Sisäasiainministeriö Viite: Lausuntopyyntö , LVM 538/02/2010 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen nykyistä tasapuolisemmaksi ja taajuuksien tehokkaaseen käyttöön kannustavaksi taajuusmaksumalliksi. Työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa Sisäasiainministeriö katsoo, että työryhmän ehdotuksen mukainen taajuusmaksumalli kohtelee nykyiseen käytäntöön verrattuna huomattavasti tasapuolisemmin eri käyttäjäryhmiä. Tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas Yli-insinööri Arto Lönnroth 19

20 11. Suomen Erillisverkot Oy LAUSUNTO TAAJUUSMAKSUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Vastauksena lausuntopyyntöönne LVM 538/02/2010 taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista Suomen Erillisverkot Oy esittää näkökantansa seuraavasti: - Taajuusmaksuissa oli aiemmin havaittavissa merkittävä epäsuhta joukkoviestinnän ja matkapuhelinverkkojen välillä, joka korostui viranomaisradioverkko VIRVEn kohdalla. - VIRVEllä on merkittävä rooli yhteiskunnan, sen rakenteiden ja kansalaisten turvaamisessa. - Pidämme hyvänä periaatteena, että taajuusmaksut vastaavat taajuushallinnon toiminta- ja hallinnointikustannuksia kaikilla taajuusalueilla ja käyttötarkoituksissa. Väärin kohdentuneet hinnat haittaavat innovointia ja suomalaisten mahdollisuuksia saada korkeatasoisia tietoliikennejärjestelmiä käyttöönsä. - Taajuusmaksujen perusteiden ja hinnoittelussa käytettyjen kertoimien uudelleen arviointi oli siis aiheellinen toimenpide Erillisverkot on edellä mainituista syistä tyytyväinen taajuusmaksutyöryhmän raporttiin ja siinä esitettyihin päätelmiin. Ystävällisin terveisin Suomen Erillisverkot Oy Kimmo Manni 20

21 12. Suomen Radioamatööriliitto ry ATTN Liikenne- ja viestintäministeriö ASIA: Lausuntopyyntö 538/02/2010 Radioamatööriliiton lausunto, Jakelu SRAL hallitus SRAL määräystyöryhmä SRAL VHF-toimikunta Suomen Lausunto raporttiin Oikeudenmukainen ja kannustava taajuusmaksumalli Suomen Radioamatööriliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ministeriön asettaman taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista. Työryhmän loppuraportin otsikkoon kiteytyy myös Suomen Radioamatööriliiton näkemys taajuusmaksumallin kehittämistarpeista Suomessa: oikeudenmukainen ja kannustava. Taajuuksien ollessa rajallinen luonnonvara ja ehdoton edellytys nykyaikaisen tietoliikenneyhteiskunnan olemassaololle näemme, että ainoa kestävä taajuusmaksumalli turvaa myös ei-kaupallisten käyttäjien toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa. Erityisesti olemme yhtä mieltä taajuusmaksutyöryhmän tasapuolisesta, oikeudenmukaisesta ja etenkin kohtuullisuuteen perustuvasta lähestymisestä eri käyttäjäryhmien taajuusmaksujen suuruuteen. Sen vuoksi haluamme lausuntonamme ottaa esiin kolme radioamatöörien taajuusmaksuihin vaikuttavaa seikkaa, joista kaksi on maksujen määräytymisen perusteisiin puuttuvia ja yksi luonnoksen pilkkuvirheen oikaisu. 1) Luonnollisten henkilöiden ja radioamatööriyhteisöjen taajuusmaksut Taajuusmaksutyöryhmä oli lausuntonsa pohjaksi tutustunut muiden pohjoismaiden ja eräiden EU-maiden taajuusmaksukäytäntöihin mm. matkaviestinverkkojen osalta. Työryhmän tarkastelun ulkopuolelle oli rajattu radioamatöörien taajuusmaksut. Haluamme tuoda ministeriön tietoon läheisten pohjoismaiden havainnon, että kyseiset taajuudet eivät vaadi telehallintoviranomaisen koordinointityötä yksittäisten radioamatöörien ja radioamatööriyhteisöjen osalta. Tämän vuoksi yksittäisten radioamatööriasemien vuosittaisista taajuus- tai lupamaksuista on pääosin luovuttu. Esimerkiksi Tanskassa radioamatööriluvasta ei peritä lainkaan kerta- eikä vuosimaksua. Sen sijaan Norjassa radioamatööriluvasta suoritetaan kertamaksu (2000 NOK) mutta vuosittaista maksua ei peritä. Ruotsissa radioamatööriluvasta ei peritä vuosittaista maksua. Suomen Radioamatööriliitto katsoo, että Suomessa radioamatöörilupien aiheuttama kustannusvaikutus vuositasolla Viestintäviraston toimintaan koostuu lähinnä taajuusmaksun laskutuskulusta. Radiolupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan, jonka välein tapahtuva luvan uusiminen aiheuttaa kuormitusta Viestintäviraston toimintaan. Erikoislupia vaativien asemien osalta mm. taajuuskoordinointi työllistää jonkin verran viestintävirastoa. Näiden lupien haltijoilta on perusteltua periä kohtuullinen taajuusmaksu. 21

22 Edellämainitun perusteella esitämme ensisijaisesti, että taajuusmaksutyöryhmän esityksen luonnosta taajuusmaksuasetukseksi muutetaan 9 1. momentin 1. kohdan osalta siten, että radioamatööriasemilta ei peritä lainkaan vuosittaista taajuusmaksua, vaan Viestintävirasto perii kohtuullisen toimistokulun uuden radioluvan myöntämisestä. Kohtuullinen toimistokulu on esimerkiksi työryhmän esityksen mukainen vuosimaksu. Koska taajuusmaksu peritään mahdollisuudesta käyttää radioluvan osoittamia taajuuksia, kokee Suomen Radioamatööriliitto epäoikeudenmukaiseksi, että samalta luonnolliselta henkilöltä peritään erillinen täysimääräinen taajuusmaksu jokaisesta hänen hallinnoimastaan radioamatööriluvasta. Luonnollinen henkilö, jolla on useampi henkilökohtainen radioamatöörilupa, ei voi missään olosuhteissa käyttää useampaa lähetintä tai taajuusaluetta eikä suurempaa tehoa kuin mitä hän yhdellä radioluvalla pystyisi käyttämään. Näinollen taajuusmaksun useampikertainen täysimääräinen perintä ei kannusta taajuuksien rajattuun käyttöön missään muodossa. Pääosa useamman kuin yhden radioluvan haltijoista on hankkinut toisen ja sitä useammat radiolupansa saadakseen käyttöönsä vapaavalintaisen radioamatööriaseman tunnuksen ja näin ollen maksanut niistä määrätyn kertaluontoisen maksun (2010: 168 euroa). Edellämainitun perusteella esitämme toissijaisesti, että taajuusmaksutyöryhmän esityksen luonnosta taajuusmaksuasetukseksi muutetaan 9 3. momentin osalta maininnalla, että luonnolliselta henkilöltä peritään taajuusmaksu korkeintaan yhden kerran huolimatta henkilön radiolupien määrästä. 2) Korotetun tehon erikoisluvan radioamatööriasemat Taajuusmaksutyöryhmän esittämän luonnoksen taajuusmaksuasetukseksi liitteessä Taajuusmaksuissa sovellettavien kertoimien suuruudet kohdassa 3 on määritelty perusmaksun (S) kertoimet. Kyseisessä kohdassa on alakohta 10) korotetun lähetystehon radioamatööriasemat määritelty arvoon 0,04 vaikka se on vanhassa asetuksessa 0,004. Koska laskentakaava ei oleellisesti muutu kyseessä lienee kirjoitusvirhe eikä työryhmän tarkoituksena ole ollut kymmenkertaistaa kyseistä taajuusmaksua. Edellämainitun perusteella katsomme, että taajuusmaksutyöryhmän esityksen luonnosta taajuusmaksuasetukseksi muutetaan perusmaksukertoimen palauttamiseksi korotetun lähetystehon radioamatööriasemilla arvoon 0,

23 3) Erikoisluvan tarvitsemien radioamatööriasemien taajuusmaksu laajakaistaisten lähettimien osalta Radioamatööriasemien automaattisesti toimivat asemat tarvitsevat erikoisluvan, joiden maksuperusteet ovat kohtuuttomat yksittäisten laajakaistaisten radioamatöörilähettimien osalta. Epäkohta on huomioitu Suomen Radioamatööriliiton piirissä jo ensimmäisen taajuusmaksuasetuksen luonnostelun yhteydessä, mutta valitettavasti epäkohtaa ei ole vielä korjattu. Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportin esityksellä on vaikutus oikeaan suuntaan näiden asemien osalta, mutta yksittäisten laajakaistaisten lähettimien taajuusmaksu säilyy vielä kohtuuttoman korkeana toiminnan luonteeseen nähden. Radioamatöörien automaattiasemat toimivat täsmälleen samalta ei-kaupalliselta harraste-, kokeilu- ja itsensä kehittämisen pohjalta kuin muukin radioamatööritoiminta. Kuitenkin näiden asemien taajuusmaksukäytäntö on huomattavan erilainen kuin samojen asemien käyttäminen yksittäisen radioamatöörin (joko luonnollisen henkilön tai radioamatöörikerhon) toimesta. Esimerkiksi ns. ATV-toistinasemien (kaistanleveys 16 MHz) 1200 MHz taajuusalueella Helsingissä aiheuttaa nykyisin 200,16 euron maksun vuodessa, kun saman aseman käyttäminen amatöörin valvonnassa sisältyy taajuusmaksuun (18,14 euroa vuodessa). Ehdotetussa mallissa em. automaattiaseman taajuusmaksu olisi 156,30 euroa, mikä on tietysti askel oikeaan suuntaan. Kyseinen maksu on kuitenkin kohtuuttoman suuri puhtaasti harrastepohjalta toimiville kerhoille. Laajakaistaisten lähetteiden käyttäminen on käytännössä mahdollista vain taajuusalueilla, joissa radioamatööriasemat toimivat toissijaisin oikeuksin. Omavalvonnan vuoksi tilapäisesti sammutettujen lähettimien sekä viestintäviraston tai ensisijaisen käyttäjän pyynnöstä sammutettujen lähettimien osalta on huomattavaa, että taajuus ei ole täysimääräisenä taajuusmaksun maksajan (radioamatöörien) käytössä. Muilla käyttäjäryhmillä taajuudet ovat selkeämmin varattu heidän käyttötarkoitukseensa. Sen vuoksi käyttäjäryhmän luonteeseen nähden kohtuuttoman suureksi muotoutuvan taajuusmaksun periminen automaattisista laajakaistalähettimistä on Suomen Radioamatööriliiton mielestä tarpeetonta. Edellämainitun perusteella esitämme, että taajuusmaksutyöryhmän esityksen luonnosta taajuusmaksuasetukseksi muutetaan 9 1. momentin osalta siten, 3. kohdan kaavan kuutiojuuri korvataan neljännellä juurella siten, että kohta kuuluu: 3) muu erikoisluvan edellyttävä radioamatööriasema taajuusmäärä 4 S 1295,50eur 25kHz Esityksemme mukainen taajuusmaksu 16 MHz esimerkkilähettimelle olisi 91,22 euroa, joka on edelleen mielestämme kohtuuttoman korkea mutta hyväksyttävissä. Raimo Lehto Suomen Radioamatööriliitto ry:n puheenjohtaja puolesta Michael Fletcher Määräystyöryhmän 23

24 13. Suomen Radioiden liitto ry Lasuntopyyntö 538/02/2010 Lausunto taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista Suomen Radioiden Liitto SRL ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista. Lausunto Kaupallisten radioiden yhteenlaskettu liikevaihto on ainoastaan noin 50 miljoonaa euroa per vuosi. Näin ollen on taajuuksien liiketoiminnallinen arvo huomattavasti esimerkiksi televiestintää pienempi. Suomen Radioiden Liitto SRL ry olisi mielellään nähnyt taajuusmaksutyöryhmän ehdotetussa mallissa ehdotettua pienempää rasitusta kaupallisille radioyhtiöille. Suomen Radioiden Liitto SRL ry mielestä taajuusmaksutyöryhmän loppuraportissa ehdotettu taajuusmaksumalli voidaan kuitenkin katsoa olevan kaupallisille radioille kohtuullinen. Suomen Radioiden Liitto SRL ry Stefan Möller toimitusjohtaja 24

25 14. TDC Oy Lähettäjä: Simo Tossavainen Lähetetty: 6. huhtikuuta :51 Vastaanottaja: Kirjaamo; Viestintaverkot Kopio: Simo Tossavainen Aihe: Lausuntopyyntö taajuusmaksutyöryhmän loppuraportista TDC:llä ei ole lausuttavaa raportista Simo Tossavainen Manager, Interconnection TDC Oy 25

26 15. TeliaSonera Finland Oyj Lausuntopyyntönne 538/02/2010, Taajuusmaksutyöryhmän loppuraportti TeliaSonera Finland Oyj ( TeliaSonera ) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Taajuusmaksutyöryhmän loppuraporttia. TeliaSonera pitää työryhmän ehdotuksia pääsääntöisesti kannatettavina, erityisesti kannatamme seuraavien esitysten toteuttamista: Matkaviestinoperaattorien maksamat maksut alenevat. Tällä muutoksella korjataan pitkään jatkunut epätasapaino joukkoviestinnän ja teletoimialan välillä. Joukkoviestintäyritysten maksamat taajuusmaksut korotetaan vastaamaan niiden käyttämää taajuusmäärää. Maksujen määräytyminen nykyistä enemmän taajuusmäärän mukaan kannustaa taajuuksien tehokkaampaan käyttöön. Muutoksella ei koroteta kokonaismaksukertymää: maksuilla katetaan edelleen taajuushallinnon kustannukset Viestintävirastossa. Maksujen pysyminen kokonaisuutena ennallaan on positiivista Ehdotuksen mukainen siirtymäaika on varsin pitkä. Ehdotamme harkittavaksi lyhyemmän siirtymäajan käyttämistä. Tapio Haapanen TeliaSonera Finland Oyj / Lakiasiat 26

27 16. Viestintävirasto Lausuntopyyntönne LAUSUNTO TAAJUUSMAKSUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Viestintävirasto pitää taajuusmaksujärjestelmän uudistamista taajuusmaksutyöryhmän loppuraportissa ehdotetulla tavalla perusteltuna ja kannatettavana. Viestintäviraston mielestä järjestelmän yksinkertaistaminen ja kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi työryhmän ehdottamalla tavalla on tarpeellista järjestelmän hyväksyttävyyden, ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden vuoksi. Viestintä-virasto pitää toimintansa rahoituksensa vakauden kannalta erittäin hyvänä työryhmän ehdotusta siitä, että taajuusmaksujen kokonaistaso pidettäisiin myös uudessa taajuusmaksumallissa Viestintäviraston taajuushallinnon kustannuksia vastaavana. Ehdotettu taajuusmaksumalli tulisi voimaan pääsääntöisesti vuoden 2011 alusta. Viestintävirasto pitää ehdotettua nopeaa aikataulua kannatettava. Mallin täytäntöönpano vaatii kuitenkin merkittäviä muutoksia radiolupien hallinnointiin ja taajuusmaksujen perintään käytettävään Viestintäviraston radiohallinnon Rahasasiointijärjestelmään. Tämän vuoksi Viestintävirasto esittää, että taajuusmaksutyöryhmän ehdottamaa uuttaa taajuusmaksumallia koskevat päätökset tehtäisiin tämän kevään aikana. Siten tarvittavat muutokset asiointijärjestelmään ehdittäisiin tehdä niin, että Viestintävirastolla on valmiudet soveltaa uutta maksumallia vuoden 2011 alusta. Pääjohtajan sijainen Jorma Koivunmaa Johtaja Kirsi Karlamaa 27

28 17. Yleisradio Oy 18. MTV Oy 19. Sanoma Television Oy Lausunto Lausunto taajuusmaksutyöryhmän mietinnöstä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti maaliskuussa 2009 työryhmän selvittämään mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa Työryhmä esitti ehdotuksen sellaiseksi taajuusmaksumalliksi, joka kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin eri käyttäjäryhmiä ja olisi omiaan kannustamaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Työryhmä ehdotti taajuusmaksun määräytymiseen peruskaavaa, jossa kertoimia olisi viisi: käytettäväksi osoitettu taajuusmäärä, sen tekninen ja taloudellinen käytettävyys, käyttöoikeuden laatu, käyttöoikeusalueen suuruus ja väestön määrä sekä laiteryhmä. Kaavan soveltaminen televisioverkkojen taajuusmaksuihin korottaisi televisiotoimijoiden nykyistä noin euron maksuosuutta arviolta 2,1 milj. euroon. Matkaviestinverkkojen osuus alenisi vastaavasti. Työryhmä toteaa, että taajuusmäärän voimakkaampi huomioonottaminen korottaisi taajuusmaksuja huomattavasti yhden käyttäjäryhmän (eli televisiotoimijoiden) osalta. Tämän takia työryhmä ehdottaa, että uuteen taajuusmaksumalliin siirrytään tältä osin vaiheittain. Tämä tarkoittaa televisiotoiminnasta perittävien maksujen muutosten tuloa täysimääräisesti voimaan vuoden 2014 alusta. Televisiotoimijat (Yleisradio, MTV Media ja Nelonen Media) esittävät työryhmän mietinnöstä lausuntonaan yhteisesti seuraavaa. Toimijat kannattavat maksujen tavoitteena taajuuksien tehokkaampaa käyttöä. Maksujärjestelmiä kehitettäessä tulisi kuitenkin peruskaavan määrällisten ja teknisten arviointikriteerien rinnalla tarkastella myös yhteiskuntapoliittisia, viestintäpoliittisia ja televisiotoiminnan laatuun liittyviä kriteereitä Nyt työryhmän ehdotuksessa tarkastelukulma on asetettu liian pelkistyneesti taajuuksien käyttöarvoon, jossa arvoa on tarkasteltu vain teletoiminnan näkökulmasta. Televisiotoimijat kiinnittävät huomiota siihen, että kaikki taajuuksien käytölle asetettavat lisäkustannukset vaikuttavat ohjelmatoimintaan ja televisioyhtiöiden mahdollisuuksiin tarjota suomalaiselle televisioyleisölle monipuolisia ja kiinnostavia kotimaisia sisältöjä. Allekirjoittaneet televisiotoimijat toteavat, että pitkäjänteisen viestintäpolitiikan tuloksena Suomeen on luotu toimiva kaupallisen ja julkisen tv-järjestelmän valtakunnallinen kokonaisuus, joka investoi merkittävästi kotimaisiin sisältöihin ja täyttää hyvin EU:n asettamat eurooppalaisuuskiintiöt ja EU:n ja kotimaisen lainsäädännön asettamat riippumattoman tuotannon kriteerit. Liikenne- ja 28

29 viestintäministeriön tilaamissa ohjelmiston laatua ja luonnetta tarkastelevissa tutkimuksissa on jatkuvasti todettu ohjelmisto kattavaksi ja monipuoliseksi. Television digitalisointi on lisännyt pienille yleisöille suunnattujen kanavien määrää ja siten vain kasvattanut ohjelmatarjonnan monipuolisuutta. Siten sananvapaus ja siihen elimellisesti liittyvä vastaanottamisen vapaus ovat Suomessa kasvaneet. Mikäli ohjelma- tai kanavatarjonta supistuu kohonneiden kustannusten takia, myös tiedonvälityksen monipuolisuus heikentyy. Myös vähenevä taajuuskapasiteetti ja korkeat taajuus- ja muut maksut voivat heikentää olennaisesti toimijoiden mahdollisuuksia turvata laadukas ja kotimainen sisältötarjonta, varsinkin valtakunnallisessa, joissa ei ole välittömästi näköpiirissä kaupallisen toiminnan mahdollistavia vaihtoehtoisia jakeluteitä. Toimijat kiinnittävät huomiota siihen, että kohonneita taajuuksiin liittyviä kustannuksia ei ole juurikaan mahdollista siirtää mainosten hintaan tai kattaa tvmaksukorotuksilla. Jos taas televisiotoiminnan kannattavuus pysyvästi heikkenee ja johtaa alan supistumiseen, on kysymys samalla kotimaisen kulttuurin, tiedonvälityksen ja sananvapauden supistumisesta. Toimijat toteavat, että kotimaiset mediayhtiöt tarvitsevat kaikkia jakeluteitä sisältöjensä mahdollisimman laajaan jakeluun. Vahvat sisällöt ja niiden mahdollistama laaja jakelu edistävät koko media-alan kehittymistä ja luovat edellytyksiä taloudelliselle kasvulle. Televisiotoimintaan allokoitujen taajuuksien käyttöön liittyy velvoitteita, joista tärkein on käytännössä koko väestön kattava peitto, jota on viestintäviraston toimesta vielä äskettäin kiristetty. Maanpäällinen televisio on Suomen kaltaisessa maassa ja varsinkin haja-asutusalueilla merkittävin, monissa tapauksissa vielä pitkään ainoa varsinainen television jakelutie. Vahvana säilyvä maanpäällinen jakeluverkko tarjoaa helppokäyttöisen ja maksuttoman vaihtoehdon maksupohjaisille jakeluteille (kaapeli, satelliitti, iptv) sielläkin missä kaikki jakelutiet ovat saatavissa. On oikeudenmukaista, että television katsojilla on oltava mahdollisuus valita miten he kustannustehokkaimmin vastaanottavat sisältöpalveluja. Toimijat katsovat, että edellä mainitut yhteiskunta- ja viestintäpoliittiset seikat tulee ottaa huomioon maksuja alentavina tekijöinä, kun päätetään kaavasta, jolla määrätään televisiotoimijoille ko. maksut. Mikael Jungner Pekka Karhuvaara Anu Nissinen toimitusjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja Yleisradio Oy MTV Oy Sanoma Television Oy 29