Oikeudenmukainen ja kannustava taajuusmaksumalli. Työryhmän ehdotus

Transkriptio

1 Oikeudenmukainen ja kannustava taajuusmaksumalli Työryhmän ehdotus Julkaisuja 6/2010

2

3 Julkaisun päivämäärä Julkaisun nimi Oikeudenmukainen ja kannustava taajuusmaksumalli. Työryhmän ehdotus. Tekijät Työryhmä, pj. viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala, sihteeri neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen Toimeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisusarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 6/2010 ISSN ( verkkojulkaisu) ( tuloste) ISBN ( verkkojulkaisu) (tuloste) HARE-numero Asianumero Asiasanat Taajuusmaksu, taajuusmaksumalli, taajuusmaksujärjestelmä, radiotaajuudet, radiolupa. Yhteyshenkilöt Viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala Neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen Muut tiedot Tiivistelmä Viestintäministeri Suvi Lindén asetti työryhmän selvittämään mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin Työryhmä on työnsä aikana kuullut alan toimijoita. Työryhmä on ottanut huomioon hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan taajuuksien käyttöä tulisi uudistaa maltillisesti joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan. Työryhmä esittää toimeksiantonsa mukaisesti loppuraportissaan ehdotuksen sellaiseksi taajuusmaksumalliksi, joka kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin eri käyttäjäryhmiä ja olisi omiaan kannustamaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön: 1) Nykyistä taajuusmaksumallia yksinkertaistettaisiin yhtenäistämällä ja vähentämällä eri radiolaiteryhmiin sovellettavien taajuusmaksujen määräytymisperusteita siten, että suurimpaan osaan eri laiteryhmistä sovellettaisiin yleistä taajuusmaksujen määräytymiskaavaa. 2) Nykyistä taajuusmaksumallia oikeudenmukaistettaisiin ottamalla luvanhaltijan käytössä olevat taajuudet maksun määräytymisessä voimakkaammin huomioon kaikkien taajuuksien käyttäjäryhmien osalta. Tällä olisi tarkoitus myös ohjata radioluvan haltijoita tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Ehdotettu muutos korottaisi televisiotoimijoiden ja laskisi matkaviestintoimijoiden maksuosuutta, mutta ei muilta osin johtaisi merkittäviin muutoksiin taajuuksien käyttäjien taajuusmaksuissa. 3) Muutokset televisiotoimijoiden ja matkaviestintoimijoiden taajuusmaksuihin toteutettaisiin siirtymäkauden aikana. 4) Nykyistä taajuusmaksumallia yhdenmukaistettaisiin myös siten, että puolustusvoimilta perittävän maksun määräytymisperusteet olisivat samankaltaiset kuin radiolupaan perustuvissa taajuusmaksuissa. Maksun taso ei kuitenkaan poikkeaisi nykyisestä. 5) Perittävien taajuusmaksujen kokonaistaso pidettäisiin taajuushallinnon kustannuksia vastaavana.

4 Publikationsdatum Publikation Rättvis och stimulerande frekvensavgiftsmodell. Arbetsgruppens förslag. Författare Arbetsgrupp, ordf. kommunikationsrådet Olli-Pekka Rantala, sekreterare konsultativa tjänstemannen Kaisa Laitinen. Tillsatt av och datum Kommunikationsministeriet Publikationsseriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 6/2010 ISSN ( webbpublikation) (ut skrift) ISBN ( webbpublikation) (utskrift) HARE-nummer Ärendenummer Ämnesord Frekvensavgift, frekvensavgiftsmodell, frekvensavgiftssystem, radiofrekvenser, radiotillstånd. Kontaktperson Kommunikationsrådet Olli-Pekka Rantala Konsultativa tjänstemannen Kaisa Laitinen Övriga uppgifter Sammandrag Kommunikationsminister Suvi Lindén tillsatte en arbetsgrupp för att utreda möjliga rättvisa och stimulerande frekvensavgiftsmodeller. Arbetsgruppens verksamhetsperiod var Arbetsgruppen har under sitt arbete hört aktörer inom branschen. Den har beaktat regeringsprogrammets skrivning enligt vilken användningen av frekvenser bör reformeras måttfullt i en mera flexibel och effektiv riktning. I enlighet med sitt uppdrag framlägger arbetsgruppen i sin slutrapport förslag till en sådan frekvensavgiftsmodell som behandlar de olika användargrupperna mera jämlikt än hittills och i sig stimulerar till en effektivare användning av frekvenserna: 1) Den nuvarande frekvensmodellen ska förenklas i syfte att förenhetliga och reducera bestämningsgrunderna för de frekvensavgifter som tillämpas på de olika grupperna av radioanläggningar så att den allmänna formeln för bestämmande av frekvensavgifter kan tillämpas på största delen av grupperna. 2) Den nuvarande frekvensmodellen ska göras rättvisare för alla användargrupper genom att vid bestämning av avgiften ta större hänsyn till de frekvenser som tillståndsinnehavaren förfogar över. Syftet med detta är att även styra tillståndsinnehavarna till effektivare användning av frekvenserna. Den föreslagna ändringen skulle höja avgiftsandelen för televisionsaktörer och sänka avgiftsandelen för mobiltelefonaktörer, men skulle inte leda till några betydande ändringar i frekvensavgifterna för frekvensanvändarna. 3) Ändringarna i frekvensavgifterna för televisionsaktörer och mobiltelefonoperatörer ska genomföras under en övergångsperiod. 4) Den nuvarande frekvensavgiftsmodellen ska även förenhetligas så att bestämningsgrunderna för den avgift som tas ut av försvarsmakten ska vara av samma slag som för frekvensavgifterna för radiotillstånd. Avgiftsnivån ska dock inte avvika från den nuvarande. 5) Helhetsnivån för de frekvensavgifter som tas ut ska motsvara frekvensförvaltningens kostnader.

5 Date 1 March 2010 Title of publication A fair and encouraging spectrum fee model. Working group proposal. Author(s) Working group Chair: Olli-Pekka Rantala, Senior Adviser, secretary: Kaisa Laitinen, Ministerial Adviser. Commissioned by, date Ministry of Transport and Communications, 12 March 2009 Publication series and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 6/2010 ISSN ( online) ( print) ISBN ( online) (print) Reference number Keywords Spectrum fee, spectrum fee method, spectrum fee system, radio frequencies, radio licence Contact person Olli-Pekka Rantala, Senior Adviser Kaisa Laitinen, Ministerial Adviser Other information Abstract Ms Suvi Lindén, Minister of Communications, appointed a working group to examine fair and encouraging ways for determining the spectrum fee. The group convened from 1 April 2009 to 28 February The working group heard a range of operators in the sector. It also took the Government Programme into consideration according to which the use of spectrum should be moderately adjusted for greater flexibility and efficiency. In its final report the group proposes a new spectrum fee model that would treat all user groups more equally and would encourage to use the spectrum more efficiently: 1) The current spectrum fee model would be made simpler by harmonising the way the fee is determined so that a general model could be applied to most device groups. 2) In the determination of the fee the current model would be made fairer by paying more attention to the number of spectra used by each licence holder. This would apply to all user groups. This should also direct the radio licence holders towards more efficient use of spectrum. The proposed change would increase the contribution of television operators and decrease the contribution of mobile operators but would not lead to any other significant changes in the spectrum fees. 3) Changes to the spectrum fees of television and mobile operators would be implemented during a transition period. 4) The current model would be harmonised so that the basis for charging the Defence Forces would be similar as in radio licence-based spectrum fees. However, the fee itself would stay at the current level. 5) The overall level of spectrum fees would comply with the costs incurred in spectrum management.

6 2 SISÄLLYS 1 YHTEENVETO TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA TOIMIALAN KUULEMINEN TYÖRYHMÄN EHDOTUS UUDEKSI TAAJUUSMAKSUMALLIKSI Taajuusmaksujärjestelmän oikeudenmukaistaminen Taajuusmaksujärjestelmän kannustavuus Taajuusmaksujärjestelmän yksinkertaistaminen Matkaviestinverkkojen ja televisioverkkojen taajuusmaksujen tasapainottaminen Taajuussuunnittelumaksun muuttaminen sotilaallisen radioviestinnän taajuushallintomaksuksi Viestintäviraston radiohallinnollisten toimintojen rahoituksen turvaaminen Siirtymäkausi Perusmaksu ja kertoimien arvot LUONNOS TAAJUUSMAKSUASETUKSEKSI LIITE: TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI... 43

7 3 Liikenne- ja viestintäministeriölle Viestintäministeri Suvi Lindén asetti 12 päivänä maaliskuuta 2009 työryhmän selvittämään mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on kehittää radiotaajuuksien käyttöä maltillisesti tehokkaampaan ja joustavampaan suuntaan. Suuntaus on vallitseva myös muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Radiotaajuuksien käyttöä ohjaavaa taajuushallintoa hoitaa Suomessa Viestintävirasto. Viestintäviraston radiohallinnollista toimintaa rahoitetaan taajuusmaksuilla. Taajuusmaksujen suuruudessa on jossain määrin huomioitu taajuuksien käytettävyys ja käyttökelpoisuus. Eri toimijat ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota siihen, että nykyinen maksujen määräytymismalli kohtelee perusteettoman eriarvoisesti taajuuksien eri käyttäjäryhmiä. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja. Selvityksessä tulee esittää yksi tai useampi ehdotus sellaiseksi Suomeen soveltuvaksi taajuusmaksumalliksi, joka kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin eri käyttäjäryhmiä ja olisi omiaan kannustamaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Selvityksessä tulee tarkastella erikseen kaupalliseen toimintaan käytettäviä taajuuksia sekä toisaalta viranomais- ja muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen käytettäviä taajuuksia. Ehdotuksessa tulee erikseen arvioida, mihin taajuusalueisiin mallia voitaisiin soveltaa. Taajuusmaksujen kokonaismäärän tulee ehdotetussa mallissa olla sellainen, että se turvaa Viestintäviraston rahoituksen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriöstä, sihteeriksi neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä jäseniksi viestintäneuvos Elina Normo liikenne- ja viestintäministeriöstä, johtaja Kirsi Karlamaa Viestintävirastosta, yksikön päällikkö Petri Lehikoinen Viestintävirastosta, neuvotteleva lakimies Pertti Suortti Viestintävirastosta sekä erikoistutkija Jarno Sukanen Kilpailuvirastosta. Työryhmä luovutti väliraporttinsa liikenne- ja viestintäministeriölle Työryhmä kokoontui työnsä aikana 11 kertaa ja kuuli kahdessa avoimessa kuulemistilaisuudessa, ja , alan toimijoita. Lisäksi osa kuultavista toimitti kirjallisia lausuntoja. Työryhmä on saanut työlleen ohjausta radiotaajuusasian neuvottelukunnassa käydyistä keskusteluista. Työryhmä on lisäksi keskustellut erikseen valtiovarainministeriön sekä puolustusvoimien edustajan kanssa ennen loppuraportin luovuttamista. Tässä loppuraportissa esitetään työryhmän ehdotus uudeksi taajuusmaksumalliksi. Saatuaan työnsä päätökseen, työryhmä kunnioittaen luovuttaa loppuraporttinsa liikenneja viestintäministeriölle.

8 4 Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2010 Olli-Pekka Rantala työryhmän puheenjohtaja Elina Normo Kirsi Karlamaa Petri Lehikoinen Pertti Suortti Jarno Sukanen Kaisa Laitinen

9 5 1 YHTEENVETO TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Taustaa Radiolähettimien hallussapitoon ja käyttöön tarvitaan radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain pääsäännön mukaan radiolupa. Käytännössä määrällisesti valtaosa radiolähettimistä on nykyisin kuitenkin vapautettu lain poikkeussäännösten perusteella lupavelvollisuudesta. Viestintäviraston myöntämistä radioluvista ja taajuusvarauksista peritään taajuusmaksua. Taajuusmaksuja peritään siten, että saadut tulot kattavat lähes kaikki Viestintäviraston radiotaajuuksien hallinnoinnista kertyvät kustannukset (97 98 %). Muista radiohallinnollisista suoritteista perittävillä maksuilla katetaan noin 2-3 % vuosittaisista kustannuksista. Taajuusmaksujen suuruus määräytyy taajuuksien käytettävyyden ja käyttökelpoisuuden perusteella. Lisäksi taajuusmaksun avulla pyritään tehostamaan taajuuksien käyttöä. Eri taajuuskaistojen hinnoittelulla voidaan myös ohjata radiolähettimien käyttöä ruuhkattomammille taajuuksille. Nykyinen taajuusmaksumalli on melko vaikeaselkoinen. Mallia olisi tarpeen uudistaa myös siksi, että se kohtelee eriarvoisesti taajuuksien eri käyttäjäryhmiä. Tällä hetkellä televisio- ja radiotoiminnan harjoittajat maksavat kaupallisessa käyttötarkoituksessa olevista, teknisiltä ominaisuuksiltaan erittäin arvokkaiden taajuuksien käyttöoikeudesta selkeästi ja merkittävästi alhaisempia taajuusmaksuja kuin matkaviestinoperaattorit. Matkaviestintaajuuksista on maksettu ja maksetaan taajuusmaksuja vuosittain noin 3,7-5,2 miljoonaa euroa vuosina Samana aikana televisio- ja radiotoimintaan käytettävistä televisio- ja radiotaajuuksista on peritty taajuusmaksuja vuosittain yhteensä noin euroa. Erityisesti televisiotoiminnassa käytettävien taajuuksien taajuusmaksut ovat nykyisin erittäin alhaisia, vuosittain yhteensä vain noin euroa. Taajuuksien määrä ja niiden kaupallinen arvo ovat kuitenkin samaa suuruusluokkaa sekä televisio- ja radiotoiminnassa että matkaviestintoiminnassa. Viestintäministeri Suvi Lindén asetti työryhmän selvittämään mahdollisia oikeudenmukaisia ja kannustavia taajuusmaksumalleja. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä esittää ehdotuksen sellaiseksi taajuusmaksumalliksi, joka kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin eri käyttäjäryhmiä ja olisi omiaan kannustamaan tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Työryhmä on ottanut huomioon hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan taajuuksien käyttöä tulisi uudistaa maltillisesti joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan. Työryhmä on myös ottanut huomioon alan toimijoiden kuulemistilaisuuksissa ja kirjallisissa lausunnoissa esittämiä näkemyksiä. Keskeiset ehdotukset 1) Eri radiolaiteryhmiin sovellettavia taajuusmaksun määräytymisperusteita yhtenäistettäisiin siten, että useimpiin laiteryhmiin sovellettaisiin samoja peruskertoimia. Peruskertoimien soveltamisesta poikettaisiin ainoastaan hyvin painavan syyn perusteella. Vastaavasti vain joidenkin laiteryhmien taajuusmaksun perusteena olevien erityskertoimien soveltamista vähennettäisiin. Nykyisessä taajuusmaksumallissa maksun määräytymisen perusteena on käytetty kahtatoista kerrointa, joiden käyttö eri radiolaiteryhmien osalta on vaihdellut. Työryhmä esittää, että nykyistä taajuusmaksumallia yksinkertaistettaisiin vähentämällä merkittävästi taajuusmaksun laskemisessa käytettäviä kertoimia. Työryhmä ehdottaa

10 6 taajuusmaksun määräytymisen peruskaavaa, jossa käytettäviä kertoimia olisi viisi. Peruskaavaa sovellettaisiin mm. matkaviestinverkkoihin, joukkoviestintäverkkoihin, kiinteän langattoman liityntäverkon verkkoihin ja suureen osaan viranomaisten radioverkkoja. Peruskaavan mukaisesti määräytyvän yleisen taajuusmaksun suuruus perustuisi seuraaviin tekijöihin: - käytettäväksi osoitettu taajuusmäärä - käytettäväksi osoitettu taajuusalue ja sen tekninen ja taloudellinen käytettävyys - käyttöoikeuden laatu - käyttöoikeusalueen suuruus ja sen väestön määrä - radiolaiteryhmä Kaikkien radiolaiteryhmien taajuusmaksuihin ei kuitenkaan voida soveltaa tätä peruskaavaa, jonka vuoksi työryhmä ehdottaa, että lisäksi eräiden radiolaiteryhmien taajuusmaksuihin ja niiden määräytymiskaavoihin sovellettaisiin erityisiä taajuusmaksun määräytymisperusteita ja kahta erityiskerrointa. 2) Uuden taajuusmaksumallin tulee kohdella tasapuolisemmin taajuuksien eri käyttäjäryhmiä, jonka vuoksi radioluvan haltijan käytössä olevat taajuudet otettaisiin maksun määräytymisessä voimakkaammin huomioon lähes kaikkien taajuuksien käyttäjäryhmien osalta. Työryhmä ehdottaa, että uudessa taajuusmaksumallissa peruskaavaa ja siihen sisältyvää taajuusmäärään perustuvaa suhteellista kaistanleveyttä sovellettaisiin joukkoviestintäverkkoihin, mikä nostaisi televisiotoimijoiden taajuusmaksuja ja tasapuolistaisi taajuusmaksujakaumaa. Peruskaavaa ehdotetaan sovellettavaksi myös matkaviestinverkkojen taajuusmaksuihin. Kaavan soveltaminen televisioverkkojen taajuusmaksuihin korottaisi televisiotoimijoiden nykyistä noin euron maksuosuutta arviolta 2,1 miljoonaan euroon. Matkaviestinverkkojen maksuosuus alenisi nykyisestä vuoden 2010 noin 5,2 miljoonasta eurosta arviolta noin 3,3 miljoonaan euroon. Viranomaisverkko Virvestä perittävä taajuusmaksu alenisi vuonna 2009 peritystä noin eurosta vuonna 2011 perittävään noin euroon. Muutos on tullut osittain voimaan jo työryhmän työn aikana vuoden 2010 alusta. Muidenkin viranomaisverkkojen taajuusmaksut olisivat samalla tasolla kuin vastaavilla taajuusalueilla toimivien kaupallisessa käytössä tai yksityisessä käytössä olevien verkkojen maksut. Työryhmän ehdotuksen mukainen malli ei muilta osin johtaisi merkitykseltään vastaaviin muutoksiin taajuuksien käyttäjien taajuusmaksuissa. Ottamalla taajuusmaksun määräytymisessä voimakkaammin huomioon luvanhaltijan käytössä oleva taajuusmäärä ja yhtenäistämällä taajuusmaksun määräytymisperusteita, luotaisiin oikeudenmukaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi taajuusmaksumalli. 3) Samoista syistä työryhmä ehdottaa taajuusmaksumallia yhdenmukaistettavaksi myös siten, että puolustusvoimilta perittävän maksun määräytymisperusteet olisivat uudessa taajuusmaksumallissa samankaltaiset kuin radiolupaan perustuvissa taajuusmaksuissa. Ehdotettavalla sotilaallisen radioviestinnän taajuushallintomaksulla ei kuitenkaan olisi vaikutusta puolustusvoimilta perittävän maksun suuruuteen. 4) Koska taajuusmäärään voimakkaampi huomioon ottaminen korottaisi taajuusmaksuja huomattavasti yhden käyttäjäryhmän osalta, työryhmä ehdottaa uuteen taajuusmaksumalliin siirtymistä tältä osin vaiheittain. Työryhmä ehdottaa, että televisiotoiminnasta perittävien maksujen muutokset tulisivat täysimääräisesti voimaan

11 7 vasta vuoden 2014 alusta. Vastaavasti työryhmä ehdottaa, että matkaviestinverkkojen taajuusmaksujen alentaminen toteutettaisiin saman siirtymäkauden aikana. Muiden taajuuksien käyttäjäryhmien maksujen muutokset olisivat vähäisempiä, joten työryhmän ehdotuksen mukaan ne tulisivat voimaan vuoden 2011 alusta. 5) Taajuusmaksujen kokonaismäärän tulee olla sellainen, että se turvaa Viestintäviraston radiohallinnollisten tehtävien rahoituksen. Suomessa taajuusmaksutaso on muihin EUmaihin verrattuna matala muun muassa sen vuoksi, että maksuilla katetaan ainoastaan radiohallinnollisia kustannuksia. Työryhmä ehdottaa, että perittävien taajuusmaksujen kokonaistaso pidetään taajuushallinnon kustannuksia vastaavana. 2 TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA TOIMIALAN KUULEMINEN Työryhmää pyydettiin luovuttamaan väliraportti mennessä ja lopullinen selvitys mennessä. Työryhmän työn tueksi on liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta tehty taajuusmaksukäytäntöjä muissa EU-maissa koskeva konsulttiselvitys (liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 35/2009). Taajuusmaksutyöryhmä kokoontui ennen väliraportin luovuttamista 5 kertaa ja kuuli avoimessa kuulemistilaisuudessa alan toimijoita. Kuulemistilaisuudessa työryhmä esitteli taajuusmaksujen nykymallin ja aiheesta käytiin yleiskeskustelu. Lisäksi kuultavat jättivät kirjallisia lausuntoja. Kuulemistilaisuudessa esitettyjä näkemyksiä on käsitelty liitteenä olevassa työryhmän väliraportissa. Työryhmä luovutti väliraporttinsa Työryhmä esitti väliraportissa, että nykyistä taajuusmaksumallia yksinkertaistetaan vähentämällä taajuusmaksun laskemisessa käytettäviä kertoimia. Työryhmä esitti, että eri radiolaiteryhmiin sovellettavia taajuusmaksun määräytymisperusteita yhtenäistetään. Koska uuden mallin tulisi kohdella tasapuolisemmin taajuuksien eri käyttäjäryhmiä, työryhmä esitti, että luvanhaltijan käytössä olevat taajuudet otettaisiin maksun määräytymisessä voimakkaammin huomioon kaikkien taajuuksien käyttäjäryhmien osalta. Lisäksi työryhmä ehdotti, että kerättävien taajuusmaksujen kokonaistaso pidetään taajuushallinnon kustannuksia vastaavana ja sotilaallisen maanpuolustuksen taajuussuunnittelumaksun perusteita uudistetaan siten, että maksun määräytymisperusteet olisivat läpinäkyvämmät ja vertailukelpoisemmat muista taajuuksien käyttötarkoituksista perittävien taajuusmaksujen kanssa. Työryhmän väliraportti, jota ei ole erikseen julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa, on kokonaisuudessaan loppuraportin liitteenä. Taajuusmaksutyöryhmä järjesti väliraportista avoimen kuulemistilaisuuden Lisäksi työryhmä pyysi väliraportista kirjallisia lausuntoja. Kuulemistilaisuuteen osallistui yli 30 alan keskeisten toimijoiden edustajaa. Kuulemistilaisuudessa keskusteltiin työryhmän väliraportissa esittämistä ehdotuksista. Lisäksi 16 tahoa toimitti työryhmälle kirjallisen lausunnon. Yhteenvetona kuulemistilaisuudessa ja kirjallisissa lausunnoissa esitetyistä näkemyksistä voidaan todeta, että nykyistä taajuusmaksumallia pidetään monimutkaisena ja mallin maksuperusteiden yksinkertaistaminen nähdään tarpeellisena. Televisio- ja radiotoimijat eivät kannata varsinaisia muutoksia nykyiseen taajuusmaksujärjestelmään. Televisiotoimijoiden näkemyksen mukaan teletoimijoita matalammat taajuusmaksut ovat oikeudenmukaisia muun muassa televisiotoimintaan liittyvien toimilupavelvoitteiden, pienemmän liiketoiminnan ja lähetinmäärän sekä

12 8 kevyemmän viranomaisvalvonnan vuoksi. Televisiotoimijoiden näkemyksen mukaan maksut tulisi kohdentaa suhteessa taajuuksien hallinnoinnista Viestintävirastolle aiheutuviin kustannuksiin. Televisiotoimijoiden näkemyksen mukaan korkeammat taajuusmaksut vaikuttaisivat kielteisesti sisällöntarjontaan. Teletoimijat kannattavat taajuusmaksujen määräytymisen oikeudenmukaistamista. Teletoimijoiden näkemyksen mukaan luvanhaltijan käytössä olevien taajuuksien määrä tulisi ottaa maksun määräytymisessä nykyistä voimakkaammin huomioon. Teletoimijoiden näkemyksen mukaan taajuusmaksujen kokonaistaso tulisi kuitenkin pitää taajuushallinnon kustannuksia vastaavana. Teletoimijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että myös matkaviestinverkkopalvelujen tarjoamiseen liittyy velvoitteita, kuten hätäpuhelut, varautumisvelvoite ja yleispalveluvelvoite. Teletoimijoiden näkemyksen mukaan uuteen taajuusmaksumalliin olisi tarpeen sisällyttää nykyisen kaltainen käynnistyskerroin, jonka tarkoituksena on alentaa taajuusmaksua verkon käyttöajan alkuvuosina, jolloin verkkoa rakennetaan ja liiketoiminta on käynnistymässä. Viranomaisverkkoja edustavien tahojen mukaan taajuusmaksumallissa tulisi huomioida viranomaisverkon yleishyödyllinen käyttötapa. Viranomaisten näkemyksen mukaan taajuusmaksukertymän painopisteen tulisi olla liiketaloudellisessa toiminnassa. Suomen radioamatööriliitto ry esittää radioamatöörien taajuusmaksuista luopumista, koska kyseessä on vapaa-ajalla tapahtuva yleishyödyllinen opiskelu- ja kehittämistoiminta. Työryhmä kokoontui työnsä aikana kaikkiaan 11 kertaa. 3 TYÖRYHMÄN EHDOTUS UUDEKSI TAAJUUSMAKSUMALLIKSI 3.1 Taajuusmaksujärjestelmän oikeudenmukaistaminen Käyttäjäryhmien maksuosuudet vuonna 2008 Taajuusmaksutyöryhmän tehtävä oli selvittää nykyistä taajuusmaksujärjestelmää oikeudenmukaisempia taajuusmaksumalleja. Työryhmälle annettiin tehtäväksi esittää ehdotuksensa uudeksi taajuusmaksumalliksi, joka kohtelisi nykyistä maksujärjestelmää tasapuolisemmin maksuvelvollisia. Perittävien taajuusmaksujen määräytymisperusteiden tulisi olla oikeudenmukaisia, perusteltuja, ymmärrettäviä ja tasapuolisia siten, että eri maksajaryhmien maksuosuudet taajuusmaksujen vuosittaisesta kokonaiskertymästä olisivat oikeassa suhteessa toisiinsa ja että niiden välillä ei olisi vääristymiä. Suomen taajuusmaksutaso on muihin EU-maihin verrattuna matala. Siitä huolimatta voidaan kuitenkin katsoa, että nykyinen taajuusmaksumalli kohtelee eriarvoisesti osaa taajuuksien käyttäjäryhmistä. Seuraavassa kuvassa ovat eri maksuvelvollisryhmien suhteelliset maksuosuudet vuonna 2008 perittyjen taajuusmaksujen 9,3 miljoonan euron kokonaiskertymästä:

13 9 Taajuusmaksujen jakauma 2008 Kiinteät langattomat liityntäverkot (WLL) 3,7 % Radiomikrofonit 0,5 % Amatöörit 1,3 % Viranomaisverkko Virve 4,2 % Muut 1,4 % Radio-ohjaus 0,9 % Yksityiset radioverkot (PMR) 19,6 % Matkaviestimet 39,5 % Laivat ja lentokoneet 2,9 % Televisio 0,6 % Kaukokäyttö- ja - ohjaus 4,2 % Radiolinkit 20,1 % FM-radio 1,2 % Vuonna 2008 taajuusmaksujen kokonaissumma oli yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa. Suurimmat maksuosuudet perittiin matkaviestinverkoista 39,5 %, radiolinkeistä 20,1 % ja yksityisistä radioverkoista (PMR) 19,6 %. Minkään muun laiteryhmän maksuosuus ei ollut yli 5 %. Maksuosuuksien vertailu taajuuksien käyttöön Eri laiteryhmistä perittyjä maksuosuuksia voidaan verrata niiden osuuteen taajuuksien kokonaiskäytöstä. Taajuuksien käyttöosuudet jakaantuivat huomattavasti tasaisemmin kuin edellä kerrotut maksuosuudet. Merkittävin tähän vaikuttava tekijä on se, että perityissä taajuusmaksuissa ja niiden suuruudessa on otettu huomioon käyttöön osoitettujen taajuuksien tekninen käytettävyys ja liiketaloudellinen arvo. Käyttöosuuksien vertailussa ei myöskään voida huomioida taajuuksien käytön alueellista laajuutta, vaan vertailussa on samanarvoisesti mukana sekä paikallinen, alueellinen että valtakunnallinen käyttö. Suurimpia taajuuksien käyttäjiä laiteryhmittäin ovat muuan muassa matkaviestinverkot, tutkat, televisioverkot ja radiolinkit. Tarkasteltaessa radiolaiteryhmien maksuosuuksia ja niiden käytettävissä olevien taajuuksien määrää voidaan edellä mainituista huomioitavista tekijöistä huolimatta tehdä eräitä johtopäätöksiä maksuosuuksien jakautumisesta ja oikeudenmukaisuudesta. Suurin taajuusmaksuosuus, 3,7 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 5,2 miljoonaa euroa vuonna 2010, peritään matkaviestinoperaattoreilta. Niillä oli taajuuksia käytössään 362 MHz vuonna 2008 ja 552 MHz vuonna Toisaalta televisioverkoille on varattu taajuusmäärä 376 MHz, josta taajuusmaksuja peritään vuosittain vain euroa. Televisioverkkojen maksuosuus on ja on ollut mainittuina vuosina siten vain noin 1-1,5 prosenttia matkaviestinoperaattoreilta perittävästä taajuusmaksusta. Kuitenkin

14 10 matkaviestinverkkojen ja televisioverkkojen käytössä olevat taajuudet ovat tekniseltä ja liiketaloudellista käyttöarvoltaan lähellä toisiaan ja määrällisestikin niitä oli vuonna 2008 lähes sama määrä. Tarkastelun perusteella voidaan lisäksi havaita, että käytössä olevaan taajuusmäärään ja taajuusalueeseen verrattuna keskimääräisesti korkeampia taajuusmaksuja perittiin viranomaisten VIRVE-verkosta ja yksityisistä radioverkoista (PMR). Vastaavasti pienimmät maksut perittiin televisioverkoista ja radiolinkeistä. Ehdotukset maksuosuuksien muutoksiksi Taajuusmaksutyöryhmä ehdottaa eri laiteryhmien maksuosuuksista ja niiden käytössä olevien taajuuksien taajuusmäärästä tekemiensä selvitysten perusteella, että nykyiseen taajuusmaksujärjestelmään perustuvia maksuosuuksia korjattaisiin seuraavasti: Televisioverkoista perittävien taajuusmaksujen maksuosuutta tulisi merkittävästi korottaa. Uuden maksuosuuden tulisi olla oikeassa suhteessa matkaviestinverkoista perittävään maksuosuuteen. Työryhmän ehdotusta televisioverkkojen ja matkaviestinverkkojen maksuosuuksien tasapainottamisesta käsitellään tarkemmin kohdassa 3.4. Matkaviestinverkkojen maksuosuutta taajuusmaksujen kokonaiskertymästä tulisi merkittävästi alentaa ja niistä perittävien taajuusmaksujen absoluuttista määrää tulisi myös alentaa. Viranomaisverkko Virvestä perittävää taajuusmaksua tulisi pienentää siten, että sen määrä ei suhteellisesti ainakaan ylittäisi kaupallisista matkaviestinverkoista perittävien taajuusmaksujen suuruutta. Viranomaisverkko Virven taajuusmaksun suuruutta on jo merkittävästi pienennetty vuoden 2010 alusta voimaan tulleen Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista annetun liikenne- ja viestinministeriön asetuksen muutosten (1059/2009) nojalla. Yksityisistä radioverkoista (PMR) perittävien taajuusmaksujen osuutta maksujen kokonaiskertymästä tulisi alentaa. Työryhmä katsoo, että maksujen alennuksen tulisi olla noin 10 % niiden nykyisestä määrästä. Työryhmä katsoo, että muiden radiolaiteryhmien suhteellisiin maksuosuuksiin ei ole tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia nykyiseen verrattuna. Työryhmä kuitenkin toteaa, että sen ehdotus nykyisen taajuusmaksujärjestelmän yksinkertaistamisesta ja muuttamisesta oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi väistämättä vaikuttaa myös muista radiolaiteryhmistä perittävien taajuusmaksujen suuruuteen, koska järjestelmä on tarkoitus uudistaa kokonaisuutena. Ehdotuksen mukaiset maksuosuudet Työryhmä on selvittänyt ehdottamiensa maksuosuuksien muutosten vaikutuksia toisten laiteryhmien maksuosuuksiin. Seuraavassa kuvassa on arvioitu eri radiolaiteryhmien maksuosuuksia vuosittaisesta taajuusmaksujen kokonaiskertymästä, jos työryhmän ehdotukset toteutettaisiin:

15 11 Arvio uudesta taajuusmaksujakaumasta Kiinteät langattomat liityntäverkot (WLL) 0,6 % Radiomikrofonit 0,6 % Radio-ohjaus 0,8 % Yksityiset radioverkot (PMR) 14,9 % Amatöörit 1,1 % Viranomaisverkko Virve 1,5 % Muut 1,2 % Matkaviestimet 31,9 % Laivat ja lentokoneet 2,6 % Kaukokäyttö- ja - ohjaus 3,6 % Radiolinkit 20,3 % FM-radio 0,5 % Televisio 20,3 % Merkittävin maksuosuuden muutos koskisi televisioverkoista perittäviä taajuusmaksuja. Niiden maksuosuus nousisi nykyisestä noin 0,6 prosentista noin 20,3 prosenttiin. Matkaviestinverkkojen maksuosuus laskisi 39,5 prosentista noin 31,9 prosenttiin. Maksuosuuden muutoksen vaikutus olisi tosiasiassa vielä suurempi, koska matkaviestinverkkojen maksuosuus on vuoden 2008 jälkeen noussut siten, että se vuonna 2010 on noin 50 % taajuusmaksujen kokonaiskertymästä. Muita merkittäviä maksuosuuksien muutoksia verrattuna vuoteen 2008 olisivat yksityisten radioverkkojen (PMR) ja viranomaisverkko Virven maksuosuuksien muutokset. Yksityisten radioverkkojen osuus alenisi 19,6 prosentin osuudesta noin 14,9 prosentin osuuteen. Viranomaisverkko Virven maksuosuus laskisi 4,2 prosentin osuudesta arviolta 1,5 prosentin osuuteen. Myös kiinteiden langattomien liityntäverkkojen (WLL) maksuosuus alenisi huomattavasti, 3,7 prosentista arviolta 0,6 prosenttiin. Muiden radiolaiteryhmien maksuosuuksiin ei arvioida tulevan suuria muutoksia. Radiotoimintaan käytettävien FM-radioverkkojen osuus laskisi kuitenkin arviolta 1,2 prosentista noin 0,5 prosenttiin ja radioamatöörilähettimien osuus 1,3 prosentista noin 1,1 prosenttiin. Radiomikrofonien osuuden arvioidaan nousevan hieman, noin 0,5 prosentista 0,6 prosenttiin. Maksuosuuksien muutoksia vertailtaessa on kuitenkin huomioitava, että osuuksien muutoksiin vaikuttaisivat työryhmän nykyiseen taajuusmaksujärjestelmään esittämien muutosten lisäksi jossain määrin myös muut tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi muutokset eri laiteryhmien voimassa olevien radiolupien määrissä ja käytettävien taajuuksien määrissä. Tämän vuoksi työryhmän ehdotusten mukainen arvioitu taajuusmaksuosuuksien jakauma ei ole täysin verrannollinen vuoden 2008 maksuosuuksien jakauman kanssa.

16 12 Vaikutukset muiden taajuusmaksujen suuruuksiin Työryhmä on myös selvittänyt ehdottamiensa taajuusmaksujärjestelmän muutosten vaikutusta noin voimassa olevasta radioluvasta perittäviin taajuusmaksuihin. Tarkoitus on ollut selvittää vaikutuksia muiden radiolaiteryhmien radiolupien taajuusmaksuihin kuin niiden ryhmien 1, joiden maksuosuuksien on edellä tässä luvussa kerrottu muuttuvan työryhmän ehdotusten vuoksi merkittävästi. Selvityksessä on kuitenkin mukana yksityisten radioverkkojen (PMR) radioluvat, vaikka tämän laiteryhmän maksuosuutta esitetään alennettavaksi huomattavasti. Selvityksessä on arvioitu ehdotettujen maksujärjestelmän muutosten prosentuaalista vaikutusta perittävän maksun suuruuteen. Seuraavassa kuvassa on esitetty arvio prosentuaalisista maksujen muutoksista lupamäärittäin: Muutos % < -70% % % % % 10-30% 30-50% % % >200% Lupien lukumäärä Kuvan perusteella voidaan todeta, että perittävän taajuusmaksun suuruus muuttuisi noin 90 prosentin osalta radioluvista ainoastaan vaihteluvälillä -10 % %. Näiden radiolupien maksuista suurin osa säilyisi lähes ennallaan. Tällaisia radiolupia olisi yli Suurempi taajuusmaksun aleneminen koskisi noin radiolupaa. Niiden maksu alenisi %. Alle sadasta radioluvasta perittävä taajuusmaksu alenisi %. Lukumääräisesti vain muutaman kymmenen radioluvan taajuusmaksu nousisi merkittävästi. Selvitys ei koskenut FM-radioverkkojen taajuusmaksuja, joiden voidaan kuitenkin arvioida alenevan jopa 50 prosenttia eikä kiinteän langattoman liityntäverkon radiojärjestelmien (WLL) radiolupia, joista perittävien taajuusmaksujen kokonaiskertymä alenee myös merkittävästi. Mukana selvityksessä eivät olleet tutkista, kiinteän 1 Televisioverkot, matkaviestinverkot ja viranomaisverkko Virve.

17 13 satelliittiliikenteen maa-asemista, henkilökohtaisista hätälähettimistä ja avaruuteen lähetettävien esineiden radiolähettimistä perittävät taajuusmaksut, koska näistä laiteryhmistä perittävien taajuusmaksujen kokonaiskertymä on hyvin pieni. Työryhmä katsoo, että kokonaisuutena muutokset muiden radiolaiteryhmien radioluvista perittävien taajuusmaksujen suuruuteen eivät olisi sellaisia, että ehdotettuja taajuusmaksujärjestelmän muutoksia ei voitaisi toteuttaa. 3.2 Taajuusmaksujärjestelmän kannustavuus Ehdotettavan uuden taajuusmaksujärjestelmän tulisi kannustaa tehokkaampaan taajuuksien käyttöön. Työryhmä on selvittänyt keinoja, joilla radioluvan haltijoita voitaisiin ohjata tehokkaampaa taajuuksien käyttöön. Työryhmä katsoo, että maksujärjestelmässä käytettävissä olevat keinot ovat ensisijaisesti taloudellisia. Perittävän taajuusmaksun suuruuden tulisi työryhmän näkemyksen mukaan olla nykyistä enemmän verrannollisempi radioluvan haltijan käytettäväksi osoitettuun taajuusmäärään ja näiden taajuuksien tekniseen ja liiketaloudelliseen käytettävyyteen. Erityisesti väestöltään runsaslukuisilla alueilla taajuuksien käyttöä tulisi pyrkiä tehostamaan taajuusmaksuilla, joiden suuruuden määräämisessä otetaan huomioon radiolähettimen tai -järjestelmän käyttöoikeusalueen väestön määrään perustuvat liiketaloudelliset mahdollisuudet. Radiotaajuusasian neuvottelukunta ohjeisti työryhmää sen työn alkuvaiheessa siten, että työryhmän työn tarkoituksena ei ole pyrkiä ohjaamaan taajuuksien käyttöä verottamalla taajuuksien käyttäjiä. Tämän vuoksi työryhmä ei ehdota sellaista taajuusmaksujärjestelmää, jossa taajuuksien käyttöä pyrittäisiin tehostamaan sellaisin taloudellisin keinoin, joiden seurauksena taajuusmaksujen kokonaistaso nousisi siten, että maksujen kokonaiskertymä ylittäisi Viestintäviraston radiohallinnollisesta toiminnasta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Tämän vuoksi työryhmä ei ole tarkemmin selvittänyt sellaisten markkinaehtoisiin vaihtoehtoiskustannuksiin perustuvien taajuusmaksumallien, kuten hallinnollisiksi kannustemaksuiksi katsottavien AIPmaksujen käyttöönottoa. Näillä perusteilla työryhmä ehdottaa nykyiseen taajuusmaksujärjestelmään seuraavia muutoksia, joiden tarkoitus on ohjata radioluvan haltijoita tehokkaampaan taajuuksien käyttöön: Taajuusaluekertoimen K 1 nykyisiä arvoja tarkistettaisiin arvioimalla uudelleen taajuusalueiden tekninen ja liiketaloudellinen käytettävyys. Työryhmä ehdottaa seuraavia muutoksia taajuusaluekertoimen arvoihin: Taajuusalue Nykyinen arvo Ehdotettava arvo 0 28 MHz 0,2 0,2 28,001 87,5 MHz 0,58 0,9 87, MHz 0,9 1,5 108, MHz 1 1,7 146, MHz 1 1,9 174, MHz , MHz 1 2

18 14 470, MHz 0, , MHz 0,8 1,4 960, MHz 0, , MHz 0,6 0,6 3100, MHz 0,45 0,4 5000, MHz 0,45 0, , MHz 0,4 0, , MHz 0,35 0, , MHz 0,2 0,1 Yli MHz 0,05 0,03 Ehdotetut taajuusaluekertoimen arvot ovat kuitenkin alustavia. Arvoja voidaan joutua vielä vähäisessä määrin tarkistamaan, kun taajuusmaksujärjestelmän uudistuksen muiden muutosten vaikutukset taajuusmaksujen kokonaiskertymään on selvitetty. Taajuusmäärä B. Nykyisessä taajuusmaksujärjestelmässä on muutamia radiolaiteryhmiä, joiden taajuusmaksujen suuruuden määräämisessä ei oteta huomioon käyttöön osoitettua taajuusmäärää. Työryhmä ehdottaa, että seuraavien radiolaiteryhmien taajuusmaksujen määräytymisperusteisiin lisätään käyttöön osoitetun taajuusmäärän suuruudesta laskettava suhteellinen kaistanleveys: televisioverkot FM-radioverkot tutkat (lukuun ottamatta aluksen ja ilma-aluksen tutka-asemia) kiinteän satelliittiliikenteen maa-asemat henkilökohtaiset hätälähettimet (PLB) avaruuteen lähetettävän esineen radiolähettimet. Ehdotetun muutoksen jälkeen ainoat radiolaiteryhmät, joiden taajuusmaksujen suuruuteen käyttöön osoitetun taajuusmäärän suuruus ei vaikuttaisi, olisivat edelleen alusten ja ilma-alusten radioasemat, ilmailun kannettavat radiolähettimet sekä tavanomaiset radioamatöörilähettimet. Työryhmä katsoo, että taajuusmäärän huomioon ottaminen näiden radiolaiteryhmien taajuusmaksuissa johtaisi edelleen kohtuuttoman korkeisiin taajuusmaksuihin. Suhteellinen kaistanleveys B 0. Radioluvan haltijoille käytettäväksi osoitetun taajuusmäärän vaikutusta taajuusmaksun suuruuteen voitaisiin työryhmän ehdotuksen mukaan lisätä myös siten, että nykyistä useampien radiolaiteryhmien taajuusmaksuissa sovellettava suhteellinen kaistanleveys B 0 laskettaisiin suoraan käyttöön osoitetun taajuusmäärän suhteena vertailukaistan leveyteen tai ainakin taajuusmäärän nykyistä pienemmän juuren suhteena vertailukaistan leveyteen. Suhteellisen kaistanleveyden laskemista käyttöön osoitetun taajuusmäärän kuutiojuuren tai kahdeksasjuuren suhteena vertailukaistan leveyteen siten vähennettäisiin. Työryhmä ei kuitenkaan tee tämän raportin yhteydessä ehdotusta radiolaiteryhmistä, joiden taajuusmaksujen suhteellisen kaistanleveyden laskemista muutettaisiin kerrotulla tavalla. Kuitenkin niiden radiolaiteryhmien taajuusmaksuissa, joiden maksujen määräytymisperusteisiin on edellä ehdotettu lisättäväksi suhteellinen kaistanleveys, laskettaisiin televisioverkkojen ja FMradioverkkojen taajuusmaksuissa suhteellinen kaistanleveys suoraan taajuusmäärän perusteella.

19 15 Väestöpeittokerroin K asuk. Työryhmä ehdottaa, että radiolähettimen tai -järjestelmän käyttöoikeusalueen suuruuden ja väestömäärän huomioon ottavan väestöpeittokertoimen soveltamista taajuusmaksuissa lisättäisiin. Työryhmä ehdottaa, että samalla lähettimen tai järjestelmän käyttöoikeusalueeseen perustuvan kolmen muun nykyisen kertoimen soveltamisesta luovuttaisiin. Niiden radiolaiteryhmien, joiden taajuusmaksuissa nykyisin sovelletaan peittoaluekerrointa, ruuhka-aluekerrointa tai tehokerrointa, taajuusmaksujen määräytymisperusteita muutettaisiin siten, että nämä kertoimet korvattaisiin suurimmaksi osaksi väestöpeittokertoimella. Työryhmän näkemyksen mukaan väestöpeittokertoimen soveltamisen lisääminen taajuusmaksuissa voi tehostaa taajuuksien käyttöä erityisesti tiheään asutuilla alueilla toimivien radiolähettimien ja - järjestelmien osalta. 3.3 Taajuusmaksujärjestelmän yksinkertaistaminen Nykyinen taajuusmaksujärjestelmä Viestintäviraston radiolain 7 :n nojalla myöntämistä radioluvista peritään taajuusmaksua. Taajuusmaksu on maksu valtion maksuperustelaissa tarkoitetusta julkisoikeudellisesta suoritteesta, joka on Viestintäviraston radioluvalla myöntämä oikeus pitää hallussa ja käyttää radiolähetintä tai radiojärjestelmän tai radioverkon radiolähettimiä. Taajuusmaksusta säädetään maksuperustelain nojalla annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista. Radiolain 9 :ssä tarkoitetusta radiotaajuuksien varauksesta peritään taajuusvarausmaksu, jota myös tarkoitetaan, kun jäljempänä puhutaan taajuusmaksuista. Taajuusmaksujen suuruuteen vaikuttaa nykyisin joukko erityyppisiä perusteita. Niiden soveltaminen eri lähetinryhmien taajuusmaksuihin vaihtelee riippuen käytettävien lähettimien ja järjestelmien ominaisuuksista, eikä mihinkään radiolaiteryhmään sovelleta kaikkia perusteita. Taajuusmaksua määrättäessä otetaan huomioon seuraavia perusteita: käytettäväksi osoitettu taajuusmäärä käytettäväksi osoitettujen taajuuksien tekninen ja taloudellinen käytettävyys taajuuksien käyttöoikeuden laatu ja käyttötapa käytettäväksi osoitettu taajuusalue vertailukaistan leveys radiojärjestelmän käyttöoikeusalueen suuruus ja ruuhkaisuus alueella asuvan väestön määrä radiolähettimen teho radiolähettimien määrä se, mihin radiolaiteryhmään radiolähetin kuuluu taajuuksien käyttöoikeuden alkamisajankohta. Taajuusmaksujen määräämisessä sovelletaan nykyisin yhteensä 12 eri kerrointa. Ne voidaan jaotella seuraavaan neljään ryhmään: 1) taajuuksien käyttöön perustuvat kertoimet taajuusmäärä B, suhteellinen kaistanleveys B 0, käyttöoikeuskerroin K j ja taajuusaluekerroin K1 2) radiolähettimen tai -järjestelmän käyttöalueeseen perustuvat kertoimet peittoaluekerroin K 2, väestöpeittokerroin K asuk, tehokerroin K 5 ja ruuhkaaluekerroin K 4 3) radiolähetinryhmäkohtaiset erityiskertoimet käynnistyskerroin K 3 ja käyttötapakerroin K tapa

20 16 4) taajuusmaksun suuruutta kohtuullistavat kertoimet perusmaksu P, perusmaksun kerroin S ja järjestelmäkerroin K 6. Liitteenä olevassa työryhmän väliraportissa on tarkemmin kerrottu nykyisestä taajuusmaksumallista, siinä käytettävistä kertoimista ja niiden perusteista sekä taajuusmaksujärjestelmän kehityksestä. Taajuusmaksujärjestelmän kehittämisen lähtökohdat Väliraportissaan taajuusmaksutyöryhmä esitti, että taajuusmaksujärjestelmää uudistettaisiin siten, että käytössä olevaa taajuusmaksumallia yksinkertaistettaisiin ja kehitettäisiin selkeämmäksi, ymmärrettävämmäksi ja yhtenäisemmäksi. Mallin uudistamisessa sovellettaviksi periaatteiksi työryhmä esitti: taajuusmaksun määräytymisperusteiden yhtenäistäminen sovellettavien kertoimien määrän vähentäminen erityiskertoimien ja niiden soveltamisen vähentäminen sovellettavien kertoimien ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys. Yleinen taajuusmaksu Taajuusmaksutyöryhmä on väliraportin luovuttamisen jälkeen selvittänyt mahdollisuuksia yhtenäistää eri radiolaiteryhmiin sovellettavien taajuusmaksujen määräytymisperusteita. Tavoite on ollut, että suurimpaan osaan eri laiteryhmiä sovellettaisiin samoja peruskertoimia. Selvityksensä perusteella työryhmä ehdottaa, että säädettäisiin yleinen taajuusmaksujen määräytymiskaava (peruskaava). Ehdotettavaa taajuusmaksun peruskaavaa voitaisiin työryhmän selvityksen mukaan soveltaa 17 radiolaiteryhmään, joiden hallussapidosta ja käytöstä peritään nykyään taajuusmaksua. Peruskaavaa sovellettaisiin muun muassa matkaviestinverkkojen ja joukkoviestintäverkkojen taajuusmaksuihin. Peruskaavaa ei työryhmän näkemyksen mukaan kuitenkaan voitaisi soveltaa kaikkiin radiolaiteryhmiin. Sitä ei sovellettaisi merenkulussa ja ilmailussa käytettävien radiolähettimien taajuusmaksuihin eikä radioamatöörilähettimien taajuusmaksuihin. Yleistä peruskaavaa ei myöskään sovellettaisi osaan yksityisten radiojärjestelmien taajuusmaksuista. Näiden radiolaiteryhmien taajuusmaksuihin sovellettaisiin erityisiä taajuusmaksun määräytymiskaavoja, jotka poikkeaisivat vähän tai osin oleellisestikin peruskaavasta. Yleisen taajuusmaksun määräytymisperusteet Taajuusmaksutyöryhmä ehdottaa seuraavaa taajuusmaksun yleistä peruskaavaa. Kaavassa olisi viisi eri kerrointa, joilla kerrottaisiin laskennallisena suurena sovellettavaa perusmaksua. Ehdotettava kaava olisi seuraava: B 0 * K 1 * Kj * K asuk * S * 1295,50 Kaavassa sovellettaviksi ehdotettavat viisi kerrointa ja perusmaksu ovat kaikki käytössä nykyisessä taajuusmaksujärjestelmässä. Työryhmä on selvityksessään pyrkinyt yhtenäistämään ja pelkistämään nykyisiä eri radiolaiteryhmiin sovellettavia taajuusmaksujen määräytymiskaavoja yhdistämällä perusteiltaan samantyyppisiä kertoimia ja poistamalla kokonaistaajuusmaksukertymän kannalta merkitykseltään vähäisiä kertoimia. Näillä perusteilla työryhmä katsoo, että taajuusmaksun peruskaavaa voitaisiin soveltaa 17 eri radiolaiteryhmän taajuusmaksuun.

21 17 Työryhmä katsoo, että sovellettavaksi ehdotettavat yleisen taajuusmaksun kaavan kertoimet ovat perusteiltaan selkeitä ja ymmärrettäviä peruskertoimia. Yleisen peruskaavan soveltaminen muuttaisi nykyistä taajuusmaksumallia oleellisesti selkeämmäksi, tekisi sen läpinäkyvämmäksi ja helpottaisi eri radiolaiteryhmien taajuusmaksujen vertailtavuutta. Yleisen taajuusmaksun määräämisessä sovellettavilla peruskertoimilla otettaisiin huomioon taajuusmaksun määräämisessä seuraavat perusteet: käytettäväksi osoitettu taajuusmäärä käytettäväksi osoitettu taajuusalue ja sen tekninen ja taloudellinen käytettävyys taajuuksien käyttöoikeuden laatu radiojärjestelmän käyttöoikeusalueen suuruus ja sen väestön määrä. Lisäksi kaavassa sovellettaisiin radiolähetinryhmäkohtaista perusmaksun kerrointa S, jolla edelleen suhteellistettaisiin muiden kertoimen ja perusmaksun vaikutusta perittävän taajuusmaksun suuruuteen. Suurin osa peruskaavassa sovellettavista kertoimista olisi taajuuksien käyttöön perustuvia kertoimia. Näitä kertoimia olisivat: Suhteellinen kaistanleveys B0, jonka avulla otetaan taajuusmaksuissa huomioon käytettävien taajuuksien määrä B. Suhteellinen kaistanleveys olisi käytettävän taajuusmäärän suhde vertailukaistan leveyteen tai tämän tai tämän suhdeluvun kuutiojuuri tai kahdeksasjuuri. Käytettävä taajuusmäärä olisi luvanhaltijan käyttöön osoitettu taajuusmäärä tai luvanhaltijan radiolähettimen tai -järjestelmän käytön varaama taajuusmäärä. Taajuusaluekerroin (K1). Kertoimen suuruus määräytyy käytettäväksi osoitettujen tai varattujen taajuuksien teknisen ja taloudellisen käytettävyyden perusteella. Taajuusalueet ovat tekniseltä ja taloudelliselta arvoltaan erisuuruisia. Työryhmä ehdottaa, että taajuusaluekertoimien arvoja muutettaisiin osittain, jotta niissä otettaisiin nykyistä enemmän huomioon taajuusalueiden tekninen ja taloudellinen käytettävyys sekä liiketoimintamahdollisuudet. Käyttöoikeuskerroin (Kj). Kerroin perustuu luvanhaltijan kanavien käyttöoikeuteen, joka vaihtelee kanavan valtakunnallisesta tai paikallisesta yksinkäyttöoikeudesta valtakunnalliseen tai paikalliseen yhteiskäyttökanavaan. Kertoimen avulla otetaan huomioon käyttöoikeuden laatu määriteltäessä käytettäväksi osoitettu tai varattu taajuusmäärä. Valtakunnallisen yksinkäyttöoikeuden kerroin on suurin. Väestöpeittokerroin (Kasuk) Nykyisestä neljästä radiolähettimen tai -järjestelmän käyttöoikeusalueeseen perustuvasta kertoimesta sovellettaisiin yleiseen taajuusmaksuun vain väestöpeittokerrointa, joka korvaisi peittoaluekertoimen tai tehokertoimen niiden radiolaiteryhmien taajuusmaksuissa, joissa nykyisin sovelletaan peittoaluekerrointa tai tehokerrointa. Työryhmä ehdottaa, että väestöpeittokerrointa sovellettaisiin näiden kertoimien sijaista ensisijaisesti siksi, että kertoimen avulla pystytään ottamaan paremmin huomioon taajuusmaksun määräämisessä lähettimen tai järjestelmän käyttöoikeusalueeseen liittyvät liiketaloudelliset näkökohdat. Väestöpeittokerroin ei korvaisi ruuhka-aluekerrointa, jonka soveltamisesta ehdotetaan luovuttavaksi jäljempänä kerrottavien muiden syiden vuoksi. Väestöpeittokertoimen suuruus määräytyy sen perusteella, kuinka paljon asukkaita on radiolähettimen peittoalueella suhteessa koko Suomen väkilukuun. Sen suuruus on 1 koko Suomen kattavalta käyttöoikeusalueelta. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että väestöpeittokertoimen arvo olisi kiinteä 0,01, sellaisten radiolaiteryhmien

22 18 taajuusmaksuissa, joiden käyttöoikeusalue on tavanomaisesti paikallinen ja vähäinen suhteessa Suomen kokonaispinta-alaan tai sellaisten radiolaiteryhmien taajuusmaksuissa, joissa peittoalueen määrittäminen ei ole tarkoituksenmukaista laitteiden radioteknisten ominaisuuksien vuoksi. Erityiset taajuusmaksut Yleistä taajuusmaksun peruskaavaa ei voida soveltaa kaikkiin radiolaiteryhmiin. Työryhmä katsoo, että muutaman radiolaiteryhmän osalta on olemassa erityisiä perusteita olla soveltamatta yleistä kaavaa sellaisenaan ja eräiden radiolaiteryhmien osalta on perusteita merkittävästikin poiketa yleisen kaavan mukaisesti määräytyvästä taajuusmaksusta. Työryhmä ehdottaa, että yksityisten radiojärjestelmien taajuusmaksuihin sovellettaisiin myös kaikkia yleisessä maksukaavassa sovellettavia maksuperusteita. Sen lisäksi osaan yksityisten radiojärjestelmien taajuusmaksuista sovellettaisiin lisäksi nykyistä järjestelmäkerrointa K 6b. Tämän kertoimen avulla otettaisiin taajuusmaksun määräämisessä huomioon järjestelmässä käytettävien liikkuvien radiolähettimien määrä. Järjestelmäkertoimen arvo perustuisi järjestelmässä käytettävien liikkuvien radiolähettimien porrastettuun lukumäärään. Kerrointa sovellettaisiin yksityisten radioverkkojen (PMR), henkilöhakuverkkojen, radio-ohjauslähettimien ja radiomikrofonilähettimien taajuusmaksuihin. Näiden yksityisten radiojärjestelmien taajuusmaksuun sovellettaisiin siten yleisen taajuusmaksun kertoimia ja lisäksi järjestelmäkerrointa. Sovellettava kaava olisi seuraava: B 0 * K 1 * Kj * K asuk * K 6b * S * 1295,50 Merenkulun ja ilmailun radiolähettimien ja -järjestelmien taajuusmaksujen määräytymisperusteet tulisi työryhmän näkemyksen mukaan säilyttää nykyisellään. Ainoastaan ruuhka-aluekerrointa K 4 ei enää sovellettaisi jäljempänä kerrottavien perusteiden vuoksi. Yleisen taajuusmaksun peruskaavan soveltaminen johtaisi kohtuuttoman korkeisiin taajuusmaksuihin. Taajuusmaksujen määräytymiskaava poikkeaisi tämän vuoksi oleellisesti yleisen taajuusmaksun kaavasta. Osaan merenkulun ja ilmailun radiolähettimien taajuusmaksuja sovellettaisiin käyttötapakerrointa (Ktapa). Kertoimen avulla hinnoiteltaisiin alusten ja ilma-alusten yhteiskäytössä olevat yleishyödylliset hätä- ja navigointikanavat sekä muut merenkulun ja ilmailun kanavat keskinäisesti. Samoin perustein työryhmä ehdottaa, että erilaisten radioamatöörilähettimien taajuusmaksujen määräytymisperusteet säilytettäisiin nykyisellään. Peruskaavan mukaisten määräytymisperusteiden soveltaminen radioamatöörilähettimien taajuusmaksuihin ei ole tarkoituksenmukaista ja niiden soveltaminen johtaisi kohtuuttoman korkeisiin taajuusmaksuihin. Merenkulun ja ilmailun radiolähettimistä ja radioamatöörilähettimistä perittävien taajuusmaksujen osuus perittävien taajuusmaksujen kokonaiskertymästä on nykyisin yhteensä noin 4 %. Siten se, että niiden taajuusmaksuihin ei sovellettaisi yleisen taajuusmaksun määräytymisperusteita, ei merkittävästi vähentäisi niiden taajuusmaksujen kokonaiskertymää, joihin sovelletaan yleisiä määräytymisperusteita. Sovellettavien kertoimien vähentäminen Taajuusmaksutyöryhmän väliraportissa esitettiin, että nykyisessä taajuusmaksujärjestelmässä sovellettavia perusteiltaan samantyyppisiä kertoimia