Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 800/2005 vp Ammunnanvalvojien ja hirvieläinten metsästyksen johtajan lainmukaiset tehtävät Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalousministeriö on jälleen muuttanut asetuksillaan viime kesäkuussa ammunnanvalvojien ja hirvieläinten metsästyksen johtajan oikeuksia tarkistaa asianmukaisia ampujan lupapapereita. Ampumakokeessa riittää pelkästään se, että ampuja esittää ammunnanvalvojalle vain voimassa olevan metsästyskortin. Valtioneuvoston asetuksessa metsästysasetuksen muuttamisesta on muutettu metsästyksen johtajan tehtäviä epämääräisempään suuntaan. Aikaisemmin metsästyksen johtajan tuli tarkistaa, että ampujina metsästykseen osallistuvilla on lupatodistus ampuma-aseen hallussapitoon, voimassa oleva metsästyskortti ja suoritettu metsästyslain 21 :ssä tarkoitettu ampumakoe. Lisäksi metsästyksen johtajan tehtäviin lakisääteisesti kuului aiemmin valvoa, ettei metsästykseen osallistu henkilöitä, joilla ei ole siihen oikeutta. Aiemmin myös pyyntiluvan saaja ilmoitti kirjallisesti metsästyksen johtajasta ja varajohtajasta ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Uuden asetuksen mukaan metsästyksen johtaja vain suunnittelee metsästystapahtumat, antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä sekä huolehtii, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Uusien asetusten valossa metsästyksen johtajan rooli ei ole niin selvä kuin ennen. Uudessa asetuksessa tehtävät määritellään hyvin ympäripyöreästi. Hirvieläinten metsästyksessä metsästyksen johtajan rooli on ollut aina tärkeä ja tehtäväkuva selkeä. Johtaja on ollut selvä auktoriteetti, joka on huolehtinut yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta. Metsästyksen johtajalta on uuden asetuksen myötä riistetty näkyvästi muodollisen johtamisen valtaa. Vanhoissa asetuksissa metsään jääneestä haavoittuneesta hirvieläimestä monen muun eläimen tavoin täytyi viipymättä ilmoittaa lähimmälle poliisille. Uusista asetuksista hirvieläimet on jätetty pois. Onko tämä uudistus omiaan lisäämään huolimatonta ja vastuuntunnotonta asennetta, hirvieläinten ampumista epävarmoissa olosuhteissa? Metsästäjän kannalta on tärkeää, että kun asetuksia muutetaan, niin siitä tiedotetaan tarpeeksi laajalti ja tehokkaasti. Nyt on käynyt kuitenkin niin, että viimeisten asetusten muuttamisesta on ollut liikkeellä vain erilaisia huhupuheita. Lisäksi asetuksia on muutettu nopealla tahdilla, joten tässäkin valossa tiedottamisen tärkeys vain korostuu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko maa- ja metsätalousministeriöllä tarkoitus jatkaa samalla linjalla ja muuttaa metsästystä koskevia asetuksia yhtä tiuhaan kuin tähänkin asti, Versio 2.0

2 miksi ministeriön mielestä ampumakokeen ammunnanvalvojalla ja hirvieläinten metsästyksen johtajalla ei ole enää oikeutta tarkistaa ampujan asianmukaisia lupapapereita, onko ministeriön mielestä siinä mitään moitittavaa, jos metsästyksen johtaja suorittaa ns. omavalvontaa, miksi ministeriön mielestä haavoittuneesta hirvieläimestä ei tarvitse enää ilmoittaa poliisille, onko ministeriö tiedostanut kaikki ne seikat, joita tästä voi seurata ja miten ministeriö aikoo parantaa tiedotustaan metsästyksen harrastajille? Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2005 Seppo Lahtela /kesk Esa Lahtela /sd Markus Mustajärvi /vas Lauri Kähkönen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 800/2005 vp Seppo Lahtela /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 800/2005 vp: Onko maa- ja metsätalousministeriöllä tarkoitus jatkaa samalla linjalla ja muuttaa metsästystä koskevia asetuksia yhtä tiuhaan kuin tähänkin asti, miksi ministeriön mielestä ampumakokeen ammunnanvalvojalla ja hirvieläinten metsästyksen johtajalla ei ole enää oikeutta tarkistaa ampujan asianmukaisia lupapapereita, onko ministeriön mielestä siinä mitään moitittavaa, jos metsästyksen johtaja suorittaa ns. omavalvontaa, miksi ministeriön mielestä haavoittuneesta hirvieläimestä ei tarvitse enää ilmoittaa poliisille, onko ministeriö tiedostanut kaikki ne seikat, joita tästä voi seurata ja miten ministeriö aikoo parantaa tiedotustaan metsästyksen harrastajille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö seuraa jatkuvasti voimassa olevan metsästyslainsäädännön sisältöä ja siihen tulevia muutostarpeita ja -esityksiä. Lainsäädännön muuttamisprosessit perustuvat aina todettuun tarpeeseen ja ne toteutetaan perusteellisen taustaselvittelyn ja valmistelun pohjalta. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa tässä suhteessa määrätietoisella linjalla ja ryhtyy aina tarvittaessa metsästyslainsäädännön kehittämiseen. Joissain tilanteissa tämä voi edellyttää lainsäädännön muuttamista samanaikaisesti jopa kolmella eri tasolla, eli lain, valtioneuvoston asetuksen ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa ampumakokeen ammunnanvalvojan toimivaltuuksien osalta sen, että voimassa olevan ampumakokeesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (518/2005) mukaan ampujan tulee esittää ammunnanvalvojalle voimassa oleva metsästyskortti sekä vaadittaessa osoittaa henkilöllisyytensä. Tätä voidaan pitää riittävänä sen kannalta, mitä ampumakokeen suorittamisella tavoitellaan. Metsästysasetuksen muuttamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (440/2005), joka tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2005, muutettiin jossain määrin metsästyksen johtajan tehtäviä. Maaja metsätalousministeriö ei ole kuitenkaan tulkinnut metsästyksen johtajan tehtäviä kysymyksessä tarkoitetulla tavalla. Asetuksen mukaan metsästyksen johtajan tulee mm. huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan säännös antaa metsästyksen johtajalle ne toimivaltuudet, jotka ovat tarpeen metsästyksen johtajan tehtävien tarkoituksenmukaisessa suorittamisessa. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö ei pidä millään muotoa moitittavana, jos metsästyksen johtaja toteuttaa hänelle kuuluvia tehtäviään. Edellä todetulla metsästysasetuksen muutoksella muutettiin haavoittuneisiin riistaeläimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta siten, että poliisille ilmoitetaan ainoastaan niistä riistaeläinlajeista, joista voi olla haavoittuneena vaaraa ihmi- 3

4 Ministerin vastaus sille. Muutosta harkittiin perusteellisesti ja se valmisteltiin läheisessä yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa. Myös tätä säännöstä on pidettävä tarkoituksenmukaisena ilman epäilyjä siitä, että metsästäjät alkaisivat huolimattomasti tai vastuuntunnottomasti haavoittamaan hirvieläimiä muuttuneen säännöksen vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan Suomessa on jopa kansainvälisesti verraten ainutlaatuinen metsästystä koskeva tiedotusjärjestelmä, sillä Metsästäjäin keskusjärjestön julkaiseman Metsästäjä-lehden kautta, joka menee jokaiselle metsästäjälle, voidaan tiedottaa ajantasaisesti ja riittävässä määrin myös metsästyslainsäädännön muutoksista. Esimerkiksi uusimmista lainsäädäntömuutoksista ja niiden vaikutuksista on ollut useita artikkeleita uusimmissa Metsästäjä-lehdissä. Tarkoituksena on jatkaa tätä menettelyä. Siltä osin kuin kysymyksessä on se, että metsästäjä ei lue Metsästäjä-lehteä, vastuu siirtyy metsästäjälle itselleen. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 4

5 Ministerns svar KK 800/2005 vp Seppo Lahtela /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 800/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Seppo Lahtela /cent m.fl.: Tänker jord- och skogsbruksministeriet fortsätta på samma linje och ändra jaktförordningarna lika ofta som hittills, varför anser ministeriet att kontrollanterna för skjutprov och ledaren för jakten på älgdjur inte längre har rätt att kontrollera skyttets tillståndspapper, tycker ministeriet att det är fel att jaktledaren utför s.k. egenkontroll, varför anser ministeriet att man inte längre behöver informera polisen om ett skadat älgdjur, är ministeriet medvetet om allt som detta kan medföra samt på vilket sätt tänker ministeriet förbättra informationen till dem som har jakt som hobby? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jord- och skogsbruksministeriet följer fortlöpande upp den gällande jaktlagstiftningen samt ändringsbehov och -förslag. Ändringen av lagstiftningen bygger alltid på uppdagade behov. Ändringarna bygger på grundliga bakgrundsutredningar och ett ingående beredningsarbete. I detta avseende fortsätter jord- och skogsbruksministeriet på samma bestämda linje och vidtar alltid vid behov åtgärder för att utveckla jaktlagstiftningen. Ibland kan detta kräva att lagstiftningen ändras på tre olika nivåer, dvs. lagen, statsrådets förordning och jord- och skogsbruksministeriets förordning ändras samtidigt. Om befogenheterna av kontrollanten för skjutprov konstaterar jord- och skogsbruksministeriet att enligt den gällande förordningen om skjutprov (518/2005) ska skytten uppvisa ett giltigt jaktkort och på yrkan styrka sin identitet. Detta kan anses vara tillräckligt med tanke på syftet med att avlägga ett skjutprov. Statsrådets förordning om ändring av jaktförordningen (440/2005) som trädde i kraft den 1 augusti 2005, ändrade jaktledarens uppgifter lite grann. Ministeriet har dock inte tolkat jaktledarens uppgifter på det sättet som det avses i spörsmålet. Enligt förordningen ska jaktledaren bl.a. se till att villkoren i jaktlicensen och bestämmelserna om jakt iakttas. Enligt jord- och skogsbruksministeriets uppfattning ger bestämmelsen jaktledaren de befogenheter som han behöver för att utföra ledaruppdraget. Därför anser ministeriet att det inte finns något att klaga över om jaktledaren fullgör de uppdrag som tillkommer honom. Enligt den ändrade jaktförordningen är jägare skyldiga att informera polisen om skadat vilt när det gäller sådana viltarter som kan vara farliga för människan om de är sårade. Ändringen är resultat av ett noggrant övervägande och den utarbetades i nära samarbete med inrikesministeriet. Även denna bestämmelse ska betraktas som ändamålsenlig utan att det råder några som helst tvivel om att jägare vårdslöst eller ansvarslöst skadar älgdjur därför att bestämmelsen har ändrats. Enligt jord- och skogsbruksministeriets uppfattning har vi, också internationellt sett, ett ena- 5

6 Ministerns svar stående informationssystem i Finland. Tidskriften Metsästäjä som publiceras av Jägarnas centralorganisation och som skickas till alla jägare, ger också information om de aktuella ändringarna i lagstiftningen. Det har till exempel publicerats flera artiklar om de nyaste ändringarna och vad de innebär i praktiken. Det här kommer att fortsätta. Om jägaren inte läser tidskriften är det jägaren själv som har ansvaret. Helsingfors den 21 oktober 2005 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 6