Turvallinen Vantaa kaikille...4. Vantaan turvallisuusyhteistyön yleistavoitteet... 4
|
|
- Kaarlo Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turvallisuussuunnitelma
2 Sisältö Esipuhe... 3 Turvallinen Vantaa kaikille...4 Vantaan turvallisuusyhteistyön yleistavoitteet... 4 Vantaan asukkaiden turvallisuuden perusta: sosiaalisesti eheä kaupunki ja turvallisuustyötä tekevä yhteistyöverkosto...5 Syrjäytymisen ja alkoholihaittojen vähentäminen keskeistä kaikessa turvallisuuden parantamisessa... 5 Hyvinvointi tuo turvallisuutta... 5 Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin tilan tietopankki... 5 Lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymiseen panostetaan... 5 Sosiaalista eheyttä ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan... 6 Etnisten ryhmien väliset jännitteet ehkäistään... 6 Vantaan turvallisuusyhteistyön toteutus... 6 Vantaan turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjat Onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisy Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja lasten ja nuorten turvallisuus...10 Toiminta väkivallan ehkäisemiseksi...10 Lasten ja nuorten turvallisuus...11 Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa ympäri vuorokauden Turvallinen kaupunkielämä...12 Yleisten paikkojen ja katujen turvallisuuskehitys...12 Toiminta kaupunginosissa ja yhteistyö järjestöjen kanssa Vahingontekojen estäminen Ympäristöturvallisuus Kauppakeskusten turvallisuus Joukkoliikenteen turvallisuus Liikenneturvallisuus...17 Toiminta liikenneturvallisuuden parantamiseksi...18
3 Vantaa Försam Turvallisuussuunnitelma VANTAAN KAUPUNKI KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Vantaan turvallisuussuunnitelma Turvallinen kaupunki on asukkaiden hyvän elämän perusta. Vantaan kaupungille, alueellamme toimiville yrityksille ja yhteisöisille turvallisuuden korkea taso antaa hyvän toimintaympäristön toteuttaa tavoitteitaan. Vantaan turvallisuussuunnitelmassa esitetään Vantaalla tehtävän turvallisuusyhteistyön keskeiset valtuustokauden tavoitteet ja päätoimintalinjat. Suunnitelma on laadittu turvallisuusyhteistyön johtoryhmän johdolla. Suunnitelman kokoamisesta yhteistyössä kaupungin toimialojen ja yhteistahojen kanssa on huolehtinut turvallisuussuunnittelun ja paikallisen turvallisuusyhteistyön ohjausryhmä. Vantaalla Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Turvallisuusyhteistyön johtoryhmä Kaupunginjohtaja Kari Nenonen, puheenjohtaja Pelastusjohtaja Pekka Vänskä Poliisipäällikkö Kari Tiittula Seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää Apulaispoliisipäällikkö Ari Inkilä Turvallisuussuunnittelun ja paikallisen turvallisuusyhteistyön ohjausryhmä Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää, puheenjohtaja Apulaispoliisipäällikkö Ari Inkilä, varapuheenjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Eija Ahola Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Yhteisen seurakuntatyönjohtaja Pontus Salmi Aluepalvelupäällikkö Katja Syvärinen Viestintäsuunnittelija Tuula Panula Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo Liikennesuunnittelupäällikkö Leena Viilo Palvelupäällikkö Jaana Vilpas Erikoissuunnittelija Riitta Koivisto 3
4 Turvallinen Vantaa kaikille Vantaan hyvää turvallisuustasoa parannetaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä tukemalla ja kaupungin ja muiden viranomaisten yhteisillä, turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Onnettomuuksien, tapaturmien ja asukkaiden fyysistä turvallisuutta uhkaavan rikollisuuden määrään keskeisimmin vaikuttava tekijä on päihteiden liiallinen käyttö. Määrätietoinen kaupungin kaikkien toimialojen ja yhteistyökumppanien toiminta päihteiden käytön vähentämiseksi kaikissa ikäryhmissä on vaikuttavin keino asukkaiden arjen turvallisuuden parantamisessa. Valtioneuvoston hyväksymän sisäisen turvallisuuden ohjelman Turvallisempi huominen tavoitteita Vantaan olosuhteisiin soveltavan kaupungin turvallisuussuunnitelman tavoitteena on Vantaan kokonaisturvallisuuden parantaminen. Turvallisuussuunnitelmalla viitoitetaan kaupungin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan poliisin, Vantaan seurakuntayhtymän ja muiden kaupungin alueella toimivien yhteisöjen vuosina tehtävää yhteistä paikallista turvallisuustyötä. Turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjoja ovat onnettomuuksien ja tapaturmien vähentäminen, lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen menetelmien kehittäminen, hyvä yleisten paikkojen turvallisuus, vahingontekojen vähentäminen, joukkoliikenteen matkustajien ja henkilöstön turvallisuuden parantaminen ja liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen pienentäminen. Turvallisuussuunnitelman toteuttamiseksi tehtävällä turvallisuustyöllä tavoitellaan erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista. Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Vantaan kaupunki varautuu valmiuslain ja valtion viranomaisten ohjeiden mukaisesti pitämällä valmiussuunnitelmat ajan tasalla ja huolehtimalla muista kaupungin elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden varmistamisen edellyttämistä varautumisjärjestelyistä. Turvallisuuden parantumiseen vaikuttamisessa on tärkeää tukea nuorten elämänhallintaa ja lapsista vastuuta kantavaa vanhemmuutta. Turvallisuuden huomioivalla kaupunkisuunnittelulla luodaan turvallista toimintaympäristöä kaupunkielämän kaikille muodoille. Koko kaupungin alueella tehtävällä laadukkaalla teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidolla ja liukkauden torjunnalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään kaatumistapaturmia. Ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamisella voidaan vähentää kotitapaturmia. Joukkoliikenteen vanhojen asemien ja terminaalialueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan. Tikkurilan matkakeskuksen, Myyrmäen asemanseudun ja Kehäradan uusien asemien suunnittelussa ja ylläpidossa turvallisuus ja viihtyisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Vantaan turvallisuusyhteistyön yleistavoitteet Vantaalaisia joutui sairaalahoitoon loukkaantuneena onnettomuuksien, tapaturmien tai väkivallan uhreina vuonna Loukkaantumiset aiheuttivat yli hoitopäivää. Sairaaloissa hoidettuihin verrattuna moninkertainen määrä loukkaantumisista hoidetaan perusterveydenhuollon kaupungin terveysasemilla, yksityisillä terveysasemilla, työterveyshuollossa tai itsehoitona. Arviolta vantaalaista loukkaantuu onnettomuuksien tai väkivallan vuoksi jos myös lievät loukkaantumiset huomioidaan. Vantaan kokonaisturvallisuutta vahvistetaan ja kaupungissa toimii tehokas turvallisuusyhteistyön verkosto Onnettomuuksien, tapaturmien tai rikosten seurauksena sairaalahoitoon joutuneiden vantaalaisten määrä asukasta kohti on vuoden 2012 tasoon verrattuna pienentynyt vuonna 2016 Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenee 25 prosentilla vuoteen 2016 mennessä 4
5 Vantaan asukkaiden turvallisuuden perusta: sosiaalisesti eheä kaupunki ja turvallisuustyötä tekevä yhteistyöverkosto Syrjäytymisen ja alkoholihaittojen vähentäminen keskeistä kaikessa turvallisuuden parantamisessa Perheiden hyvinvointi, onnistumisen kokemuksia tarjoavat koulut, oikea-aikaisesti tarjolla olevat sosiaalija terveyspalvelut, asukkaiden hyvät harrastusmahdollisuudet ja kaikkien ikäryhmien alkoholinkäytön vähentäminen torjuvat syrjäytymistä ja vaikuttavat keskeisimmin onnettomuuksien, tapaturmien ja väkivallan vähentämiseen. Kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen toimialoilla on keskeinen rooli perheiden hyvinvoinnin vahvistamisessa. Hyvässä vuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa toimivat, aikuisen vastuuseen pystyvät vanhemmat vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja mm. päihteiden käyttöön. Kaikki Vantaan turvallisuusyhteistyön toimijat vahvistavat asukkaiden ja perheiden hyvinvointia omien tehtäviensä laadukkaalla hoidolla ja yhteistoiminnalla kaupungin kanssa. Hyvinvointi tuo turvallisuutta Kaupungin kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeä syrjäytymisen torjunta ja kaikkien ikäryhmien hyvinvointi on keskeinen osa kaupungin kaikkien toimialojen toimintaa. Vantaan kaupungin hyvinvointityössä toteutetaan kaupunkitason strategisia tavoitteita. Toimialojen yhteisiä toimenpiteitä sovittaa yhteen kaupunginjohtajan nimeämä kaupungin hyvinvointiryhmä (Hyry). Työryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta ja sen puheenjohtajina toimivat vuorovuosin toimialojen johtajat. Työryhmän tehtäviä ovat: Toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Kaupunkitasoisen hyvinvointiraportoinnin johtaminen Kaupunkitasoisten, toimialojen yhteisten ohjelmien ohjaaminen Monialaisen hyvinvointityön kehittäminen Hyvinvointiryhmässä linjataan kaikkien toimialojen yhteistä työtä kuntalaisten hyvän arjen turvaamiseksi ja mm. työllisyyden parantamiseksi. Hyvinvointityöryhmä on nimennyt ikäkausittaisen jaon mukaisesti koordinaatioryhmiä: Alle kouluikäisten peruspalvelujen koordinaatioryhmä Perusopetuksen oppilashuollon koordinaatioryhmä Nuorten koordinaatioryhmä Ikäpoliittisen ohjelman (Viksu) koordinaatioryhmä Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin tilan tietopankki Vantaan kaupunki ryhtyy ylläpitämään sähköistä hyvinvointikertomusta, jossa raportoidaan useista lähteistä saatuja tietoja vantaalaisten hyvinvoinnin tilasta ja haasteista. Kaikkien ikäryhmien hyvinvointia käsittelevä laaja hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa ja vuosittain tehdään tiivis, joitakin hyvinvoinnin näkökulmia kuvaava kertomus. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymiseen panostetaan Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla, HYVIS, edistetään lasten ja nuorten hyvää arkea. Suunnitelman avulla aikuiset sekä lasten ja nuorten hyväksi työtä tekevät ammattilaiset voivat olla turvallisia aikuisia lapsille ja nuorille, joista toivottavasti kasvaa elämän hyviksiä eikä pahiksia. Hyvinvointityöryhmän nimeämä nuorten koordinaatioryhmä toteuttaa nuorisolain tavoitteita ja oh- 5
6 jaa eri tahojen nuorten palveluita edistämään nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on erityisesti laajalla yhteistyöllä vähentää nuorten syrjäytymistä. Nuorten elämään vaikuttavien eri toimijoiden yhteistyöllä Vantaalla toteutetaan nuoren ongelmakehityksen katkaisevaa varhaisen puuttumisen mallia. Elämänhallinnassaan vaikeuksissa oleville nuorille on perustettu ohjauskeskus Kipinä, jonka palvelujen piiriin ohjataan nuoria mm. oppilaitoksissa keskeyttämisen tai kutsuntojen yhteydessä havaittujen ongelmien vuoksi. Nuorten pääsy ammatin opettavaan koulutukseen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen on hyvän ja turvallisen elämän perusta. Vantaa toteuttaa aktiivisesti nuorisotakuuta, joka koostuu työllisyystakuusta, koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Nuorisotakuu perustuu kaupungin, valtion viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita. Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille mahdollisuus koulutukseen, työpaikkaan tai harjoitteluun. Kuntoutuksella ja kaupungin järjestämillä nuorten työpajoilla vahvistetaan tuen tarpeessa olevien nuorten edellytyksiä koulutuksen aloittamiseen. Kaikille koulukseen sijoittumisessa tukea tarvitseville nuorille mahdollistetaan osallistuminen työpajatoimintaan. Sosiaalista eheyttä ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan Kaupungin sosiaalisen eheyden vahvistaminen on turvallisuudentunteelle ja yhteisöllisyyden synnylle tärkeää. Lähiyhteisöissä ilmenevä väkivalta kasvattaa pelon ilmapiiriä. Turvallisuudentunteen heikentyessä vaikeutuu yhteisöllisyyden kehittyminen. Perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja väkivallan ehkäisy nuorten elämässä keskeisessä osassa olevissa kouluissa on lasten ja nuorten turvallisuudelle erityisen tärkeää. Liikuntapalveluilla, kulttuurin tarjonnalla ja mahdollisuuksilla monenlaisiin harrastuksiin kehitetään turvallisia ja viihtyisiä kaupunginosia. Kaupunginosien turvallisuudelle on asukkaiden, järjestöjen ja yritysten yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ensiarvoisen tärkeää. Kaupunginosien turvallisuuden kehittämistä ja mahdollisesti tarpeellisia toimenpiteitä arvioidaan vuosittain järjestettävissä aluetoimikuntien, pelastuslaitoksen, poliisin, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten yhteisissä turvallisuusneuvonpidoissa. Etnisten ryhmien väliset jännitteet ehkäistään Vantaalla asukasta on taustaltaan maahanmuuttajia, noin 12 prosenttia kaupungin väestöstä. Maahanmuuttajien määrä ja osuus väestöstä tulee kasvamaan. Kansalliselta taustaltaan erilaisten väestöryhmien suhteet ovat Vantaalla olleet pääosin hyvät. Vantaalla on vuosien aikana kehittynyt joustavasti erilaisten tilanteiden mukaan sovellettava viranomaisten, yhteisöjen ja järjestöjen yhteistyön toimintamalli, jolla mahdollisten konfliktien kärjistyminen estetään. Toimintamallissa käynnistetään nopeasti vaikuttavat yhteiset toimenpiteet, jos esimerkiksi kaupunginosissa, asuintaloissa tai oppilaitoksissa ilmenee erilaisten ryhmittymien välisen väkivallan tai vakavan häiriökäyttäytymisen uhkaa. Toimintaan osallistuvat tietojen tai tapahtumien edellyttämän tarpeen mukaan oppilaitosten henkilöstö, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät, lähipoliisit, kiinteistöyhtiöiden isännöinti, kirjastot sekä alueilla vaikuttavat järjestöt. Tilanteen hillitsemiseen tarvittavia toimia arvioidaan tarvittaessa kaupunkitasolla. Vantaan turvallisuusyhteistyön toteutus Turvallisuusyhteistyön toteuttamiseksi on valittu yhteistyön osapuolien yhteisen arvion perusteella kahdeksan päätoimintalinjaa. Valinnan perusteena on ollut toimintojen merkitys asukkaiden kokonaisturvallisuudelle ja tarve viranomaisyhteistyön kehittämiseen turvallisuustyön tulosten parantamiseksi. Perusteena on lisäksi ollut mahdollisuus toteuttaa toimintaa yhteistyössä järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Valituille toimintalinjoille nimetään suunnitelmassa vetovastuussa oleva viranomainen tai muu toimija. Suunnitelmassa arvioidaan mitä tahoja tarvitaan mukaan toimintalinjan onnistuneeseen toteutuk- 6
7 seen. Toimintalinjojen yhteistyöryhmien lisäksi toimii tarvittaessa paikallisia toimintaryhmiä ja erityisiä asiantuntijaryhmiä. Vantaan turvallisuussuunnitelmaa toteutetaan kaikilla päätoimintalinjoilla koko valtuustokauden ajan. Kaupungin alueella seurataan tiivisti turvallisuustilanteen kehittymistä. Suunnitelmassa todettuja toimintalinjoja ja toimenpiteitä täydennetään tarvittaessa turvallisuusyhteistyössä mukanaolevien yhteisesti sopimalla tavalla. Turvallisuustilanteen kehityksestä ja turvallisuussuunnitelman toteutumisesta laaditaan vuosittain tiivis raportti. Valtuustokauden päätyttyä laaditaan kokonaisarvio turvallisuustilanteen kehityksestä ja turvallisuusyhteistyön toteutumisesta. Hyvä turvallisuus syntyy yhteistyöllä Kansainvälisistä ilmiöistä johtuvat turvallisuusingelmat Nopea avunsaanti Ihmisten oma toiminta ja asenteet Rikostorjunta Turvallinen koti-, asuin-, koulu- ja työympäristö Toimivat peruspalvelut Onnettomuuksien ehkäisy Turvallinen liikenneympäristö Työtä ja toimeentuloa Rikostutkinta Varautuminen suuronnettomuuksiin häiriötilanteisiin, kriiseihin 7
8 Vantaan turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjat 1. Onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisy Vantaalla vuonna 2012 runsaat asukasta joutui sairaalahoitoon loukkaannuttuaan onnettomuuden, tapaturman tai väkivallan seurauksena. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) arvion mukaan noin 15 prosenttia loukkaantumisista aiheutuu väkivallan seurauksena. Vuosittain vantaalaisten loukkaantumisista noin arvioidaan tapahtuneen onnettomuuksissa tai tapaturmissa. Vuosina keskimäärin hieman yli 100 vantaalaista menehtyi tapaturmien tai väkivallan seurauksena. Onnettomuuksissa ja tapaturmissa loukkaantumisista pääosa tapahtuu vapaa-ajalla, kodeissa ja kodin ympäristössä. Vantaan tapaturmissa loukkaantuneiden määrät ovat pääosin valtakunnallisia keskiarvoja pienemmät. Loukkaantuneiden hoitojaksoista sairaaloissa yli 40 prosenttia aiheutui kaatumisista ja putoamisista. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt Muut tapaturmat Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Itsemurha tai muu tahallinen itsensä vahingoittaminen Myrkytystapaturmat ja altistuminen vahingollisille aineille Tukehtuminen Hukkuminen Kaatuminen ja putoaminen Liikennetapaturmat 8
9 Tapaturmat ulkoisten syiden mukaan Liikennetapaturmat Ulkoisten syiden myöhäisvaikutukset Lääketieteellisten toimenpiteiden jälkeen ilmenevät haittavaikutukset Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Itsemurha tai muu itsensä vahingoittaminen Ylirasitus ja muut tapaturmat Kaatuminen ja putoaminen Mekaanisten voimien aihettamat tapaturmat Ei merkitty Loukkaantumisten vähentämisessä kaatumistapaturmissa on tärkeää asumisturvallisuuden parantaminen ja turvallinen asuinympäristö, mm. tehokas liukkauden torjunta talvella kevyen liikenteen väylillä. Väestön ikääntyessä kasvaa turvallisuuden merkitys hoivapalveluissa. Valtuustokaudella kehitetään Vantaan kaupungin itse tuottamien ja palvelujen tuottajilta ostettujen hoivapalveluiden kohdekohtainen, turvallisuutta vaarantavien poikkeamatilanteiden seurannan kirjausjärjestelmä. Seurannan tuloksia hyödynnetään hoitolaitosten, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden ja kodinhoitopalvelujen mitoittamisessa ja toteuttamisessa palvelujen tarpeet ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toimintaa vetää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yhteistyössä kaupungin toimialojen, asukas - ja vanhustyön järjestöjen sekä seurakuntayhtymän kanssa. Tavoitteena on kehittää kaupungin toimialojen ja asukkaiden järjestöjen yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä. Erityisesti korostetaan kaatumis- ja putoamistapaturmien vähentämistä. Tavoitteena on onnettomuuksissa ja tapaturmissa sairaalahoitoon joutuneiden loukkaantuneiden vantaalaisten määrän vähentäminen. 9
10 2. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja lasten ja nuorten turvallisuus Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä hyvin moniulotteinen ja vaikea kuvata tilastoilla. On fyysistä, henkistä, seksuaalista ja taloudellista väkivaltaa sekä erilaista painostavaa uhkausta. Tekijöinä voi olla mm. puoliso, entinen puoliso, lapsi tai muut sukulaiset. Vakavin lähisuhdeväkivallan ilmiö on lasten kaltoinkohtelu ja pahoinpitely. Lähisuhdeväkivallan tilastointi on epävarmaa. Väkivallan käytöstä eri viranomaiset kokoavat tietoja omaan käyttöönsä, mutta yhteismitallisia vertailukelpoisia tietoja on vaikea saada. Kyselytutkimukset antavat kuvaa ilmiön laajuudesta: mm. noin viidennes naisista on kokenut lähisuhteessaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Enemmistö väkivallan tekijöistä on miehiä, mutta myös naiset syyllistyvät pahoinpitelyihin. Lapsista runsas 10 prosenttia on joutunut kotonaan näkemään tai kokemaan väkivaltaa. Lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan syyllistyvät samassa määrin sekä naiset että miehet. Väkivaltarikosten ja myös lähisuhdeväkivallan laajuutta viranomaisten tietoon tulleena Vantaalla kuvaa poliisin kotihälytysten sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosilmoitusten määrän kehitys edellisellä valtuustokaudella. Kotihälytysten määrä on pysynyt vuosittain samalla tasolla vuodesta Vuonna 2012 määriteltiin perheväkivallaksi tapahtumaa, joiden määrä on merkittävästi kasvanut. Määrää on osaltaan lisännyt ilmoitusherkkyyden kasvu sen jälkeen kun perhe- ja lähisuhdeväkivalta on määritelty yleisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi. Lähisuhdeväkivallan osalta toimintaa vetää sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala yhteistyössä sivistystoimen, poliisin, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Oppilaitosten ja päiväkotien väkivallan ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa on sivistystoimi vetovastuussa. Toiminta väkivallan ehkäisemiseksi Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä tarvitaan kaupungin kaikkien toimialojen, seurakuntayhtymän ja järjestöjen yhteistoimintaa ja sitoutumista. Vastuu väkivaltaisesta teosta on aina väkivallan tekijällä, mutta tekoja ei nähdä vain yksilötason ongelmana. Väkivallasta aiheutuu yksilöille, perheille ja yhteiskunnalle terveyttä vahingoittavia seurauksia ja sosiaalista turvattomuutta. Merkittäviä keinoja väkivallan vähentämisessä ovat väkivallasta puhuminen ja tietoisuuden lisääminen väkivallan uhrien oikeuksista ja Yht. Kotihälytys Kotihälytys: Perheväkivalta Poliisin kotihälytykset perheväkivalta Ilmoitettu kpl Yht. murha, tappo, lapsensurma törkeä pahoinpitely, tappeluun osallistuminen pahoinpitely, lievä pahoinpitely törkeä kuolemantuottamus, kuolemantuottamus törkeä vammantuottamus, vammantuottamus muut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 10
11 mahdollisuuksista sekä väkivallan tekijöiden tukeminen luopumisessa väkivaltaisen käytöksen malleista. Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kokoama yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana mm. sivistystoimi, poliisi ja seurakuntayhtymä. Koulutuksella parannetaan viranomaisten valmiutta tunnistaa väkivaltaiset ongelmat ja antaa apua väkivallan käytön osapuolille. Kaikista väkivaltaisista tilanteista, joissa lapset ovat osallisina, poliisi tekee ilmoituksen kaupungin lastensuojeluun. Vuosittain järjestetään kaupungin väkivaltafoorumi, jossa väkivallan erilaisia ilmenemismuotoja arvioidaan. Vantaalla on käytössä moniammatillinen riskienarviointimalli (Marak). Mallin avulla tunnistetaan väkivallan uhreja kunnan perus- ja erityispalveluissa, poliisissa sekä järjestöissä. Moniammatillisessa Marak-työryhmässä etsitään keinoja väkivallan uhan poistamiseksi. Lasten ja nuorten turvallisuus Kodin jälkeen lasten ja nuorten tärkeimmät lähiyhteisöt ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset. Turvallisuuden vahvistamisessa on erityisen tärkeää lasten huoltajien ja sivistystoimen vastuulla olevan varhaiskasvatuksen ja opetustoiminnan yhteistyö ja tiivis vuorovaikutus. Tietoisuuden lisääminen turvallisuuden perusteista ja opastus turvalliseen käyttäytymiseen ovat osa varhaiskasvatuksen sekä koulujen ja oppilaitosten opetuksen tavoitteita. Vantaan alueen lähipoliisit ovat poliisin yhteyshenkilöitä koulujen ja oppilaitosten tarpeissa. Oppilaiden hyvinvointi on turvallisen kouluyhteisön perusta. Oppilashuoltotyö on kaikille turvallisen kouluyhteisön tukemista. Kaikki lapsille ja nuorille tärkeän lähiyhteisön koulun aikuiset työskentelevät oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tavoitteena on puuttua varhain koulunkäynnin vaikeuksiin ennaltaehkäisevästi ja estää kaikenlainen kiusaaminen kouluissa. Vantaalla päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on yksikkökohtaiset turvallisuuskansiot, joihin on koottu mm. pelastus- ja kriisisuunnitelmat sekä ohjeet häiriötilanteista. Toimintaa onnettomuus- ja kriisitilanteiden edellyttämästä toiminnasta harjoitellaan vuosittain. Tavoitteita ovat turvallisen oppimisympäristön ylläpito, hallitun toiminnan varmistaminen onnettomuuksissa ja erityistilanteissa, oppilaiden sekä huoltajien ja henkilöstön tukeminen ja auttaminen kriisitilanteissa. Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa ympäri vuorokauden Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa ympärivuorokautisesti ihmisten välittömään avuntarpeeseen, kun jokin äkillinen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen tai muu tilanne vaatii ulkopuolisten auttajien väliintuloa, kriisivaiheesta selviämisessä auttamista tai jatkotoimenpiteiden järjestämistä. Sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella viranomaistehtävistä, kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimuksesta, lasten kiireellisistä sijoituksista ja eräissä tapauksissa toimeentulotukien myöntämisestä. Tarvittaessa sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii tilanteessa tarvittavasta toiminnasta hätäkeskuksen, pelastuslaitoksen tai poliisin hälyttämänä onnettomuuksissa ja häiriö- tai rikostilanteissa. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on psykososiaalisen tuen antajana valtakunnallinen rooli. Sosiaali- ja terveysministeriö nimesi päätöksellään joulukuussa 2012 Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavan psykososiaalisen tuen konsultoinnin ja tuen toteuttamisen valtakunnalliseksi toimijaksi. Toimintalinjaa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi vetää sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Yhteistyössä on mukana mm. sivistystoimen, poliisin, seurakuntayhtymän ja järjestöjen edustus. Lasten ja nuorten turvallisten lähiyhteisöjen turvallisuuden vahvistamista vetää sivistystoimi ja yhteistyössä on mukana sosiaali- ja terveystoimi, seurakuntayhtymä sekä poliisin edustus. Tavoitteena on, että lähisuhdeväkivallan ilmitulon ja estämisen hyväksi toimiva yhteistyöverkosto vahvistuu. Oppilaitosten ja päiväkotien lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa turvallisuuskulttuuria vahvistetaan. Toimintalinjalla tavoitellaan perheväkivaltaan liittyvien tehtävien sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän kasvun pysäyttämistä. 11
12 3. Turvallinen kaupunkielämä Turvallisen kaupunkielämän toimintalinja keskittyy yleisten paikkojen, kuten katujen, puistojen, torien ja keskusta-alueiden ja joukkoliikenteen terminaalialueiden turvallisuuden ja viihtyisyyden vahvistamiseksi. Turvallinen kaupunkielämä syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta ja kaikkien toimijoiden laadukkaalla perustehtävien hoidolla. Keskustojen ja kaupunginosien suunnittelulla ja rakentamisella syntyvät puitteet asukkaiden turvalliselle elämälle. Perheiden hyvinvointi, toimivat peruspalvelut sekä katujen ja yleisten alueiden hyvä kunnossapito ja siisteys vahvistavat turvallisuudentunnetta. Viihtyisässä ja turvallisessa kaupunkitilassa on hyvä katuturvallisuuden taso: häiriöt estetään, avun saaminen sujuu hätätilassa ja rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Häiriötilanteet aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja huonontavat viihtyisyyttä yleisillä paikoilla. Häiriötoimintaa ovat mm. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, ilkivalta, julkinen juopottelu, meluaminen ja roskaaminen. Yleisten paikkojen ja katujen turvallisuuskehitys Poliisin häiriötehtävien määrä on lievästi laskenut edellisen valtuustokauden aikana. Ilkivalta on vähentynyt ja päihtyneiden henkilöiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Vuosia 2011 ja 2012 verrattaessa ovat poliisin häiriötehtävät vähentyneet Vantaalla 5 pro- Kuva: Kari Kinnunen, Itä-Uudenmaan poliisilaitos sentilla. Pahoinpitelyrikokset ovat olleet muutaman prosentin laskussa. Turvallisuutta lisäävää ja häiriöitä estävää toimintaa toteutetaan koko kaupungissa. Erityisinä painopistealueina ovat Myyrmäen ja Tikkurilan keskustat, mutta muutkin alueet huomioidaan turvallisuuskehityksen tietoja hyödyntäen. Tavoitteena on toteuttaa myös Myyrmäessä Tikkurilan kaltainen yleisten alueiden kameravalvontajärjestelmä. Tikkurilan keskustan rakentamisen, matkakeskuksen avaamisen ja Kehäradan liikenteen käynnistymisen vaikutukset turvallisuuteen huomioidaan aktiivisesti. Poliisin tehtäväilmoitukset Ryöstö Pahoinpitely Muu hengen ja terveyden suojaan kohdistuva tehtävä Vahingonteko Päihtynyt henkilö Ilkivalta, järjestyslakirikkomus ja muu häiriökäyttäytyminen Yhteensä Poliisin häiriötehtävät koko Vantaalla Lähde: Pona
13 Poliisin tehtäväilmoitukset Tikkurila Myyrmäki Tikkurila Myyrmäki Tikkurila Myyrmäki Ryöstö Pahoinpitely Muu hengen ja terveydensuojaan kohdistuva tehtävä Vahingonteko Päihtynyt henkilö Ilkivalta, järjestyslakirikkomus ja muu häiriökäyttäytyminen Yhteensä Poliisin häiriötehtävät Tikkurilan ja Myyrmäen keskustoissa Lähde: Pona Toiminta kaupunginosissa ja yhteistyö järjestöjen kanssa Eri kaupunginosissa järjestetään paikallisen kiinnostuksen mukaan turvallisuusiltoja, joissa arvioidaan alueen turvallisuuden kehitystä sekä tuodaan esille asukkaiden turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia kaupungin suunnitelmia ja ehdotuksia. Kaupunginosissa järjestettävissä tilaisuuksissa ja mm. kaupungin internetsivujen turvallisuussivuilla kerrotaan toimenpiteistä, joihin on mahdollisesti ryhdytty alueellisissa turvallisuusneuvonpidoissa esille nousseiden esitysten perusteella. Turvallisuuskävelyjä rohkaistaan toteuttamaan entistä useammissa kaupunginosissa. Turvallisuuskävelyillä voivat aktiiviset asukkaat ja kaupungin tehtäviä alueilla hoitavat yhdessä arvioida mm. yleisten alueiden kunnossapitoa, paikallista liikenneturvallisuutta ja valaistusta. Kaupunginosien turvallisuushankkeilla, joihin alueilla toimivat järjestöt, yritykset ja kaupungin organisaatiot osallistuvat aktiivisesti, voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäistä häiriökäyttäytymistä ja vahingontekoja. Vantaalaisille järjestetään vuosittain syksyllä koko kaupungin alueen järjestöjen turvallisuusilta. Kaikille avoimia turvallisuusaiheisia luentosarjoja järjestetään asukkaiden kiinnostuksen mukaan. Toimintalinjaa vetää poliisi yhteistyössä kaupungin toimialojen, kaupungin aluetoiminnan, seurakuntayhtymän, pelastuslaitoksen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa eri tahojen turvallista kaupunkielämää parantavaa yhteistyöverkostoa. Yhteistyöllä tavoitellaan myönteistä ilmapiiriä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla. Tavoitteena on kaupunginosien ja keskusta-alueiden turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantaminen sekä poliisin häiriötehtävien ja katuväkivallan lasku. 13
14 4. Vahingontekojen estäminen Vahingonteot lisäävät kiinteistöjen hoidon kustannuksia ja turmelevat ympäristöä. Koulujen ja päiväkotien särjetyt ikkunat, roskaaminen, linja-autopysäkkien katosten rikkominen, liikuntapaikkojen ja leikkipuistojen välineiden vahingoittaminen ja ilkivaltaiset tulipalot aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja vähentävät yhteisen kaupunkiympäristömme viihtyisyyttä. Vahingonteot ja ilkivalta ovat vuosina vähentyneet. Kaupungin kiinteistöjen vahingonteoista aiheutuneet korjauskustannukset ovat edellisellä valtuustokaudella vähentyneet yli 50 prosentilla. Vahingontekojen vähentämisessä on erityisen tärkeää myönteisen yhteisöllisen ilmapiirin vahvistaminen kaupunginosissa ja oman lähiympäristön arvostamisen mielialan synnyttäminen erityisesti nuorison keskuudessa. Myönteiset asenteet ja meidän kaupunginosa (kylä) -hengen luominen ehkäisevät ilkivaltaa ja yhteisen omaisuutemme vahingoittamista. Tähän voidaan päästä asukkaiden, järjestöjen, alueella toimivan kaupungin henkilöstön ja yritysten yhteisellä toiminnalla viihtyisän lähiympäristön puolesta. Kaupunginosien asemakaavoituksessa ja rakennuksia suunniteltaessa on vahingontekojen mahdollisuuksien minimoinnin oltava tavoitteena. Vahingontekojen riskikohteissa hyvällä valaistuksella, kameravalvonnalla ja vartiointipalveluilla voidaan ehkäistä vahinkoja ja selvittää toteutuneita vahingontekoja, jotta ne eivät kohdealueellaan jatku. Vahingontekojen ja ilkivallan kehitystä eri osissa Vantaata on kaupungin kiinteistöistä vastaavien, kaupungin aluetoiminnan, sivistystoimen ja järjestöjen edustajien säännöllisesti arvioitava. Toteutuneista vahingonteoista on varmistettava nopea tiedonkulku poliisille. Toimintalinjaa vetää kaupungin tilakeskus yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen, kaupungin toimialojen, kaupunginosajärjestöjen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on vahingontekoja ehkäisevän yhteistyöverkoston vahvistaminen. Edellisellä valtuuskaudella alkanutta poliisin tietoon tulleiden vahingontekojen ja ilkivallan vähentymisen tavoitellaan jatkuvan ja kaupungin kiinteistöille vahingonteoista aiheutuneita kustannuksia pyritään entisestään vähentämään. Ilmoitettu kpl Yht. Lievä vahingonteko Törkeä vahingonteko Vahingonteko Yhteensä Vahingonteot Vantaalla Varkaus koulut, päiväkodit Varkaus muut toimistot tai laitokset Ilkivalta graffitit Ilkivalta tulipalot Ilkivalta, muut esim. ikkunat, valvontalaitteet Yhteensä Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kaupungin kiinteistöjen vahingontekojen kustannukset
15 5. Ympäristöturvallisuus Vantaan ympäristön tilaan ja turvallisuuteen vaikuttaa merkittävimmin Vantaan asema tärkeänä kaikkien liikennemuotojen keskuksena. Vantaalla on maan tärkein koti- ja ulkomaanliikenteen lentoasema. Pääosa Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä maantieliikenteen valtaväylistä kulkee Vantaan lävitse. Suomen päärata kulkee Vantaalla ja Kehäradan valmistuttua yhä suurempi osa pääkaupunkiseudun rautateiden lähiliikenteestä kulkee Vantaalla. Maan suurin tuontisatama Vuosaari sijaitsee kaupungin välittömässä läheisyydessä ja sataman aiheuttama maaliikenne kulkee kokonaisuudessaan Vantaan lävitse. Vaarallisten aineiden ja vaarallisten jätteiden kuljetukset ovat merkittävä ympäristöonnettomuuksien riski. Elintarvikkeiden tuotannossa ja varastoinnissa Vantaa on Suomen merkittävimpiä alueita. Tuotantolaitosten ja varastojen kylmälaitteiden tarvitsemat aineet voivat ympäristöön päästessään olla riski pohjavesille ja joki- ja purovesistöille. Ympäristörikosten estäminen, rikosten seurauksena syntyneiden ympäristöhaittojen nopea torjunta ja teon aiheuttajien saattaminen vastuuseen on ympäristöturvallisuudelle tärkeää. Ilmansaasteet eivät Vantaalla ole suuri ongelma, koska Vantaan kaupunkirakenne on pääosin väljää rakentamista, jolloin ilma vaihtuu tehokkaasti. Asukkaiden terveyteen vaikuttavat liikenteen ja puun pienpolton hiukkaspäästöt. Liikenteen meluhaitoilla on myös merkittävä vaikutus terveyteen ja asukkaiden elämänlaatuun. Helsinki-Vantaan lentoasema vaikuttaa huomattavasti ympäristön tilaan ja elämään Vantaalla. Oikeuskäsittelyssä olevan lentoaseman uudistetun ympäristöluvan ehtoihin kaupunki pyrkii vaikuttamaan siten, että lentomelun vaikutukset Vantaan yleiskaavan mukaisille asuntoalueille estetään. Ympäristöterveydenhuolto edistää väestön terveyttä puuttumalla ihmisten elinympäristön tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle. Tavoitteen toteuttamiseksi suoritetaan suunnitelmallista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvontaa sekä reagoidaan kuluttajien, yritysten ja muiden tahojen toimenpidepyyntöihin. Ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmassa on ohjeet erityistilanteisiin kuten ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden rajaamiseen ja selvittämiseen. Eläinlääkintähuollon tehtävänä on ehkäistä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämistä esimerkiksi puuttumalla eläinten laittomiin maahantuonteihin raivotaudin leviämisen estämiseksi. Vantaa on aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutuksessa. Erityisesti on panostettu tulvantorjunnan tehostamiseen ja hulevesien hoitamiseksi ilman ongelmia. Euroopan Unionin ympäristömeludirektiivin edellyttämät teiden ja katujen meluselvitykset on Vantaalla tehty. Liikenneviraston, Finavian ja seudun kaupunkien selvitysten perusteella valmistellaan meluntorjunnan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan valtuustokauden aikana. Toimintalinjaa vetää Vantaan ympäristökeskus yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän ja valtion ympäristöasioita hoitavien viranomaisten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa jätehuollon valvontaa sekä ympäristötuhoja ja ympäristörikoksia ehkäisevää ympäristöturvallisuuden yhteistyöverkostoa. Ympäristörikoksissa nostetaan kiinnijäämisriskiä. Toimivalla yhteistyöverkostolla on tavoitteena estää suurten ympäristötuhojen toteutuminen ja estää vakavat ympäristörikokset Vantaalla. 6. Kauppakeskusten turvallisuus Vantaan kaupunkirakenteessa ja elinkeinotoiminnassa on kauppakeskuksilla keskeinen merkitys. Kauppakeskusten turvallisuuden lähtökohta on hyvä rakenteellinen turvallisuus, johon voidaan vaikuttaa turvallisuustietoisella suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella. Pelastuslaitoksen vuonna 2010 tekemän kauppakeskusten turvallisuuskartoituksen perusteella todettiin, että Vantaan kauppakeskusten turvallisuustaso oli pääosin lakisääteistä paremmalla tasolla. Kauppakeskusten yleiseen turvallisuuteen vaikutetaan palotarkastuksilla, joissa erityisesti huomioidaan 15
16 poistumisturvallisuuden järjestelyt, palavien nesteiden turvalliset säilytysmäärät ja turvallinen säilytystapa. Kauppakeskusten pelastussuunnitelmissa ja turvallisuuden kehittämisessä on aiempaa enemmän huomioitava vaarallisten aineiden aiheuttamat uhkat ja toiminta evakuoinneissa tai eristystilanteissa. Turvallisuustason arvioinnissa kauppakeskuksissa tullaan käyttämään pelastuslaitoksen kehittämää turvallisuustason riskienhallintajärjestelmää. Rikosten ja häiriökäyttäytymisen ehkäisy on myös osa kauppakeskusten turvallisuutta. Kauppakeskuksissa tapahtuu varkauksia ja näpistyksiä sekä ilmenee erilaista häiriökäyttäytymistä. Rikosten torjunnassa kauppakeskuksessa toimivien yritysten, kauppakeskuksen omien vartiointipalvelujen ja poliisin yhteistyö on tärkeää. Nuorten rikoksentekijöiden rikosten uusimisriskin vähentämisessä poliisin ja sosiaalityöntekijöiden tehokas tiedonkulku ja yhteistyö on erittäin tärkeää. Kauppakeskusten turvallisuutta vahvistavaa toimintaa on toteutettava kauppakeskusten omistajien, keskuksessa toimivien yritysten, pelastuslaitoksen ja poliisin yhteistyöllä mm. arvioimalla vuosittain yhteisessä tapaamisessa turvallisuuden kehitystä ja tarvetta yhteisiin turvallisuutta vahvistaviin toimenpiteisiin. Toimintalinjaa vetää Helsingin kauppakamarin Vantaan osasto yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen, kaupungin toimialojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on estää huomattavat suuronnettomuudet kauppakeskuksissa, vähentää kauppakeskuksissa tapahtuvia rikoksia ja häiriöitä sekä vahvistaa kauppakeskusten turvallisuusjärjestelyjä tulipalojen, rakenteiden ongelmien ja vaarallisten aineiden aiheuttamien uhkien varalta. 7. Joukkoliikenteen turvallisuus Matkustajia laadukkaasti palveleva ja turvallinen joukkoliikenne on pääkaupunkiseudulla olennainen osa asukkaiden kaupunkimaista elinympäristöä. Hyvä turvallisuustaso on tärkeä osa joukkoliikennepalvelujen laatua. Palvelujen laatua ja turvallisuuden kokemista mitataan useilla kyselyillä. Asiakastyytyväisyyttä tutkitaan joukkoliikennevälineissä asiakastyytyväisyyskyselyllä arkisin ympärivuotisesti. Matkustajat antoivat Helsingin seudun liikenteelle asteikolla yhdestä viiteen arvosanan 4,01. Tyytyväisiä matkustajia oli 83 prosenttia ja tyytymättömiä kaksi prosenttia. Vantaan sisäisessä liikenteessä tyytyväisten osuus oli 80 prosenttia. Joukkoliikenne koettiin turvalliseksi työ- ja koulumatkaliikenteessä, joissa Vantaan sisäisen liikenteen koki turvalliseksi 95 prosenttia matkustajista. Arkisin junaliikenteen koki turvalliseksi 87 prosenttia matkustajista. Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajille ja liikennettä hoitavalle henkilöstölle tehtiin laaja kysely joukkoliikenteen turvallisuudesta vuonna Työmatkaliikenteessä kaikissa liikennevälineissä turvallisuudesta annettiin asteikolla 4 10 arvosana vaihteluvälillä 8,7 8,9. Työmatkaliikenne koettiin turvalliseksi ja arkisin kello 22 jälkeen turvattomuuden tunne kasvoi. Viikonvaihteiden iltojen arvosanat laskivat huomattavasti matkustajien vastauksissa vaihteluvälin 6,7 7,0 tasolle. Henkilökunta koki illat viikonvaihteessa matkustajia turvattomammaksi. Arvosanat vaihtelivat 5,5 7,1 välillä. Liikennevälineistä linja-autot koettiin turvallisimmiksi ja viikonvaihteen iltojen lähijunat koettiin turvattomimmiksi. Matkustajien ja henkilökunnan näkemyksen mukaan turvattomuutta terminaalialueilla ja liikennevälineissä aiheuttaa eniten päihtyneiden häiriökäyttäytyminen. Kokonaisuutena eri kyselytutkimusten perusteella matkustajat kokivat joukkoliikenteen turvallisuuden edellisen valtuustokauden aikana hieman parantuneen. Joukkoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on tehty Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) johdolla vuosia yhteistyötä toteuttaen Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategiaa. Vuonna 2007 ensimmäisen kerran laadittu joukkoliikenteen turvallisuusstrategia on päivitetty vuonna 2012 alkaneen valtuustokauden suunnitelmaksi. Joukkoliikenteen turvallisuusstrategian päätavoite on, että Helsingin seudun joukkoliikenteessä niin matkustajat kuin henkilökunta voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja välttyä häirinnältä ja väkivallalta. HSL:n järjestämässä joukkoliikenteessä halutaan koko matkaketjun olevan turvallinen kaikissa vaiheissa. Joukkoliikenteen turvallisuutta vahvistetaan 16
17 huolehtimalla henkilökunnan ja matkustajien turvallisuudesta ja arvokkaan joukkoliikenteen tarvitseman omaisuuden turvasta. Hyvin hoidetulla joukkoliikenteellä vaikutetaan myös yleiseen liikenneturvallisuuteen. Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategian toteuttamista vahvistamaan on tehty aiesopimus, jossa ovat mukana HSL:n ohella seudun kaupungit, poliisi, valtion liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset, VR-Yhtymä Oy, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja kaikki muut HSL:n tilaamaa joukkoliikennettä hoitavat liikennöitsijät. Aiesopimuksen sopineet ovat perustaneet joukkoliikenteen turvallisuuden seurantaryhmän, jossa on mukana mm. Vantaan kaupungin liikennesuunnittelun edustaja. Rautatieasemien, metroasemien ja keskeisten bussiterminaalien turvallisuusympäristön parantaminen on tärkeä osa turvallista matkaketjua. Turvallisuusympäristöä parannetaan vartioinnilla, kameravalvonnalla, rakenteellisilla korjauksilla, uusien asemien hyvällä suunnittelulla ja huolehtimalla asemien ja pysäkkien siisteydestä. Vantaalla merkittävimmät kohteet ovat Tikkurilan uusi matkakeskus ympäristöineen, Myyrmäki, Martinlaakso ja Kehäradan uudet asemat. Toimintalinjaa vetää HSL yhteistyössä joukkoliikenteen turvallisuuden seurantaryhmässä mukana olevien organisaatioiden kanssa toimien yhdessä turvallisen kaupunkielämän toimintalinjayhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on säilyttää valtuustokauden aikana HSL:n kyselyillä mitattava Vantaan linja-autoliikenteessä matkustajien ja henkilöstön kokema turvallisuustaso korkeana ja parantaa joukkoliikenteen turvallisuutta iltaisin ja viikonvaihteissa. 8. Liikenneturvallisuus Vantaa on liikenteen kaupunki, jonka alueella vantaalaiset ja ihmiset eri puolilta maata ja maailmaa liikkuvat autoilla, moottoripyörillä, mopoilla, junilla, lentokoneilla, polkupyörillä ja kävellen. Liikenne on kaikenikäisten asukkaiden elämässä vaativa turvallisuusympäristö. Määrätietoisella liikenneturvallisuuden parantamistyöllä on tieliikenteen turvallisuus henkilövahinkoina mitattuna sekä koko Suomessa että Vantaalla kehittynyt myönteisesti. Pitkän ajanjakson myönteistä kehitystä kuvaa kehitys vuodesta Vuonna 1990 loukkaantuneita ja kuolleita Vantaalla oli liikenneonnettomuuksissa sataa tuhatta asukasta kohti 260 ja vuonna 2012 vastaava luku oli 114. Autojen määrä tuhatta asukasta kohti on samalla ajanjaksolla kasvanut 427:stä 596:een vuoteen 2011 mennessä. Valtuustokaudella Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä laski 279:stä (loukkaantuneesta vuonna 2009) 235 loukkaantuneeseen Auto Moottoripyörä Mopo Polkupyörä Jalankulkija Yhteensä Loukkaantuneet Vantaalla kulkutavan mukaan
18 Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet jalankulkija polkupyöräilijä mopoilija moottoripyöräilijä autoilija Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 5-vuotisjaksoissa, keskimäärin vuodessa jalankulkija polkupyöräilijä mopoilija moottoripyöräilijä autoilija Liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuodesta vuotisjaksoissa keskimäärin vuodessa Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on hyvä mittari valtakunnan tason arvioinnissa. Kuntatasolla kuolleiden määrässä voi olla huomattavaa satunnaisvaihtelua. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna myös liikenteessä kuolleiden määrä kuvaa turvallisuuden kehitystä. Vuodesta 1980 liikennekuolemien määrä viisivuotisjaksojen vuosikeskiarvoina on pudonnut merkittävästi. Pahimmillaan 1980-luvulla vuosikeskiarvot viisivuotisjaksoilla olivat 12 kuollutta ja vuodesta 2008 alkavalla jaksolla oli vuosikeskiarvo kuolleissa 3,8. Toiminta liikenneturvallisuuden parantamiseksi Vantaalla on laajalla yhteistyöllä vuonna 2010 valmistunut kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma, jota edelleen toteutetaan lähivuosina. Vuonna 2012 valmistui HSL:n vetämänä Helsingin seudun liiken- 18
19 neturvallisuusstrategia ja sitä tukee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuustyössä valtion teistä vastaavan Uudenmaan ELY:n ja kaupungin yhteistyö on tärkeää, koska Vantaan läpi menevistä valtakunnallista väylistä huolehtii ELY. Valtioneuvoston vuoden 2012 periaatepäätöksellä liikenneturvallisuuden parantamisesta vaikutetaan onnettomuuksien vähentämiseen mm. suojateiden valvontaa tehostamalla ja parantamalla liikenneterveyden seurantaa. Ajoneuvojen nopeuksien hallinta on tärkein keino vaikuttaa liikenteen henkilövahinkojen vähentämiseen tai onnettomuuksien vaikutusten lieventämiseen. Vantaalla on nopeusrajoitus 30 tai 40 km/h noin puolella katuverkosta. Alhaisten nopeusrajoitusten alaisten katujen määrä pidetään vähintään nykyisellään. Nopeusnäyttötaulujen käyttöönoton jälkeen on keskinopeuksien havaittu laskevan rajoitusalueilla jopa 5 km/h. Nopeuksien valvontaa poliisi tehostaa pääteiden lisäksi myös kaupungin katuverkossa. Kehä III:lla poliisin automaattinen nopeusvalvonta hillinnee ajonopeuksia. Merkittävä valtion ja kaupungin yhteinen panostus liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen on Kehä III:n mittava parantaminen. Valtuustokaudella toteutetaan Kehä III:n ja Lentoasemantien risteysalueen parantaminen sekä Kehä III:n ja Porvoonväylän, Fazerintien ja uuden jätevoimalan risteysalueiden parantaminen. Vantaalla on pyöräliikenteen suunnitteluohje ja liikennevirasto laatii vuonna 2013 jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohjeen. Suunnitteluohjeilla on tavoitteena lisätä turvallisuutta mm. määrittelemällä mopolla ajamisen reittejä ja erottelemalla tulevaisuudessa jalankulku ja pyöräily aiempaa tarkemmin. Kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa liikenneturvallisuus huomioidaan opetuksessa ja kaikissa toimintojen ja tapahtumien järjestämisessä ikätason huomioiden. Peruskouluissa on tavoitteena järjestää vuosittain kaikille 8-luokkalaisille turvalliseen liikennekulttuuriin opastava valistustilaisuus koulujen ja poliisin yhteistyönä. Toimintalinjaa vetää Vantaan liikennesuunnittelu yhteistyössä poliisin, kaupungin toimialojen, HSL:n, Uudenmaan ELY-keskuksen ja asukasjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on laskea Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrää 25 prosentilla vuoden 2012 tasosta vuoteen 2016 mennessä. 19
20 Vantaan kaupunki Asematie 7, Vantaa Puhelin
12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -
12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotKuntamarkkinat 11.9.2013
Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin
LisätiedotSisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
LisätiedotTURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS
TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin
LisätiedotVI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011
VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA
VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA TURVALLISUUSKYSELY Vantaan kaupunki kartoitti kaupungin koettua turvallisuutta marras-joulukuussa 2017. Kysely toteutettiin webropol-pohjaisesti
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotJOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?
JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA
Lisätiedot/ RA
raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotSisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari Turku, 22.1.2014 ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki
LisätiedotYksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö
Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden
LisätiedotTurvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye
Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden
LisätiedotKeskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotTurvallisuus- ja valmiussuunnittelu
Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotVANTAA Turvallisuussuunnitelma 2009 2012
VANTAA Turvallisuussuunnitelma 2009 2012 1 SISÄLTÖ Johdanto...3 Vantaan turvallisuussuunnitelma 2009 2012...5 Vantaan kaupungin strategisena tavoitteena on asukkaan turvallinen arki...5 Vantaan asukkaiden
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotPohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme
Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan
LisätiedotToimintaympäristö: Turvallisuus
Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24
LisätiedotTURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA
TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?
Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö
LisätiedotKarkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016
Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotYhteistyö järjestöjen ja kuntien välillä Pasi Vainio, riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki
Yhteistyö järjestöjen ja kuntien välillä 13.4.2018 Pasi Vainio, riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Vanha, mutta onnellinen Pori on perustettu jo vuonna 1558 ja se on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista.
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö
Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTurvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke
Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen tervehdys
Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS
ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotYhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume
Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE
VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007
LisätiedotTurvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki
Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta
LisätiedotKaikki mukaan turvallisuustyöhön. Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi
Kaikki mukaan turvallisuustyöhön Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012 21.9.2012 1 Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden alueellinen
LisätiedotITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET
ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.
LisätiedotEK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina
EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,
Lisätiedot1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotOulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/
Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotOpetustoimen varautuminen
Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,
LisätiedotSIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO
Pöytyän kunta SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO Sivistyslautakunta 7.2.2018 10 Yhteisöllisyyslautakunta pvm Sisällys 1. JOHDANTO 1.1 Turvallisuuskansion tarkoitus 1.2 Turvallisuuskansion säädösperusta
LisätiedotTurvallisempi huominen
Turvallisempi huominen III sisäisen turvallisuuden ohjelma Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Lahti 27.9.2012 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 3.10.2012 Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio
Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotRikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa
Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki Rikoksentorjunta osana laajempaa turvallisuustyötä Oulussa Esityksen rakenne Turvallisuudesta Hyvinvoinnista ja rikoksentorjunnasta Oulun turvallisuusohjelma
Lisätiedot5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén
126 5.3 Vahingontekorikokset Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) 1998 1999 2000 2001 2002 41 557 204 44 691 213 50 189 276 47 163 238 45 870 427 41
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
LisätiedotKYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki
suomeksi KYLÄN turvallisuussuunnittelun ABC Kylien turvallinen ja toimiva arki Törmäätkö kylälläsi ongelmiin, jotka mielestäsi kaipaisivat ratkaisuja? Ongelmat voivat olla erilaisia arjen epäkohtia vaikkapa
LisätiedotVantaan turvallisuussuunnitelman ja -yhteistyön toteutus vuosina tavoitteiden toteutuminen ja toiminta... 2
Sisältö Vantaan turvallisuussuunnitelman ja -yhteistyön toteutus vuosina 2009 2012... 1 Turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen ja toiminta... 2 1. Onnettomuuksien ja tapaturmien
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotArjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31
LisätiedotOPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.
OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotTEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.
KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT
LisätiedotKeski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu
Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta
LisätiedotRovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä
Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKeiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma 2018
kunta liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunta Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotAlueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta
LisätiedotViestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu
Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotKANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää
LisätiedotLaatu perusopetuksessa 3.5.2012
Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
LisätiedotLoviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET
Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien
LisätiedotPentti Mäkinen 4.10.2007
Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotTervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin Suunnitelman pohjalta eri tahot voivat toteuttaa jatkuvaa suunnitelmallista
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
Lisätiedot