Vantaan turvallisuussuunnitelman ja -yhteistyön toteutus vuosina tavoitteiden toteutuminen ja toiminta... 2

Transkriptio

1

2 Sisältö Vantaan turvallisuussuunnitelman ja -yhteistyön toteutus vuosina Turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen ja toiminta Onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy... 2 Onnettomuuksien ja tapaturmien kehitys valtuustokaudella... 3 Toimenpiteitä valtuustokauden aikana Lähiyhteisö- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy... 5 Toiminta väkivallan ehkäisemiseksi... 5 Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys... 6 Oppilaitosten turvallisuus Paikallisen häiriökäyttäytymisen estäminen... 6 Häiriökäyttäytymisen kehitys valtuusto-kaudella... 7 Lapset ja nuoret... 7 Turvallisuushankkeita Julkisiin tiloihin kohdistuvien vahingontekojen ehkäisy Ympäristöturvallisuus Joukkoliikenteen turvallisuus Suurtapahtumien ja suurten kauppakeskusten turvallisuus Liikenneturvallisuus...12 Liikenneturvallisuuden kehitys...12 Toimenpiteitä ja suunnitelmia...13 Liikenneturvallisuussuunnitelma...14 Turvallisuustyön toimintoja ja tapahtumia...15

3 Vantaan turvallisuussuunnitelman ja -yhteistyön toteutus vuosina Vantaan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä VANTAAN KAUPUNKI KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Vantaan valtuustokauden turvallisuussuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2009 kaupunginvaltuustossa. Valtioneuvoston hyväksymän Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita Vantaan olosuhteisiin soveltavan suunnitelman päätavoitteena oli kaupungin kokonaisturvallisuuden parantaminen. Suunnitelman laati ja suunnitelman toteutusta on ohjannut turvallisuusyhteistyön ydinverkosto, johon kuuluneet Vantaan kaupunki, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Vantaan seurakuntayhtymä. Turvallisuusyhteistyön ydinverkosto valitsi paikallisista lähtökohdista turvallisuusuunnitelman toteutukseen kahdeksan päätoimintalinjaa. Turvallisuutta parantavaa toimintaa ovat ydinverkoston toimijat toteuttaneet monenlaisissa hankkeissa ja toimenpiteissä järjestöjen ja yritysten kanssa. Turvallisuussuunnitelman yleistavoitteiksi päätettiin: Vantaalla säilytetään ja vahvistetaan kaupungin hyvä kokonaisturvallisuuden taso. Vantaalaisten onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten uhrien hoitopäivien määrä sairaaloissa vähenee 10 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenee 30 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Vantaan kokonaisturvallisuuden taso on säilynyt hyvänä. Turvallisuuden parantamiseksi toimiva yhteistyöverkosto on vahvistunut ja erilaisia yhteisiä toimia ohjaavia menettelytapoja on kehitetty ja järjestetty turvallisuustapahtumia. Turvallisuusasioita käsittelevistä yleisistä tapahtumista ja toimenpiteistä kerrotaan raportin lopussa. Keskeisintä mitattavaa yleistavoitetta - loukkaantuneiden vantaalaisten hoitopäivien vähentymistä sairaaloissa - ei saavutettu. Vantaalaisista loukkaantui vuosia noin henkilöä. Loukkaantuneiden hoitopäivien määrä pysyi noin :ssa vuosina Vuonna 2011 oli loukkaantuneiden määrä noussut yli ja hoitopäivien määrä ylitti Loukkaantuneiden hoidosta sairaaloissa aiheutuneet vuositason kustannukset pysyivät 13,2 miljoonan euron tasolla vuosina , nousivat 14,3 miljoonaan euroon vuonna 2010 ja vuonna 2011 kustannukset olivat yli 15 miljoonaa euroa. Tavoite onnettomuuksissa ja väkivallan uhreina loukkaantuneiden määrän vähentämisestä oli liian vaativa, koska Vantaa on väestön ja työpaikkojen määrältä ja liikennevirroilta kasvava kaupunki. Vantaan väestön määrä on vuoden 2007 yhteensä asukkaasta kasvanut vuoden 2012 lopun asukkaaseen. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on valtuustokauden alusta laskenut runsaalla 15 prosentilla vaikka liikennevirrat ovat Vantaan alueella kasvaneet. Kehä III:n parantamistyöt ja nopeusvalvonnan tehostuminen ovat mahdollisesti parantaneet liikenneturvallisuutta. Toimintaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja tilastotietoja liikenneonnettomuuksista kuvataan liikenneturvallisuuden toimintalinjan raportoinnin osassa. 1

4 Turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen ja toiminta 1. Onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy Onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyn toimintalinjaa on johtanut pelastuslaitos. Toimintalinjan yhteistyöryhmässä on ollut mukana rakennusvalvonnan, liikennesuunnittelun, sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakuntayhtymän ja vanhusneuvoston edustus. Toimintaa on pääosin toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan, maankäytön ja ympäristön toimialan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen normaalina perustyönä. Toiminnan tavoitteena on ollut vähentää onnettomuuksissa ja tapaturmissa loukkaantuneiden ja menehtyneiden määrää Vantaalla. Suurin osa tapaturmissa loukkaantumisista ja kuolemista tapahtuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa. Toiminnan painopisteenä on ollut koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ja ikääntyneiden tapaturmariskien vähentäminen. Toimintalinjan yhteistyöverkosto on kehittynyt myönteisesti ja erityisesti järjestöt ovat tuoneet hyvää vuorovaikutusta viranomaisten ja kolmannen sektorin edustajien välille. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt Muut tapaturmat Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Itsemurha tai muu tahallinen itsensä vahingoittaminen Myrkytystapaturmat ja altistuminen vahingollisille aineille Tukehtuminen Hukkuminen Kaatuminen ja putoaminen Liikennetapaturmat Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt, Vantaa Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Lähde: THL. 2

5 Onnettomuuksien ja tapaturmien kehitys valtuustokaudella Valtuustokauden alussa runsas vantaalaista joutui sairaalahoitoon loukkaannuttuaan onnettomuuksissa, tapaturmissa tai väkivallan seurauksena. Koko turvallisuussuunnitelman tavoitteena oli sairaalahoitoon joutuneiden loukkaantuneiden määrän vähentäminen. Sairaaloiden päivystysten tiedot loukkaantumisten syistä eivät ole yhtenäisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvioin mukaan loukkaantumisista noin 15 prosenttia aiheutuu väkivallasta. Onnettomuudet ja tapaturmat ovat aiheuttaneet vuositasolla noin vantaalaisen loukkaantumisen ja yli hoitopäivää sairaaloissa niistä aiheutuvista hoitopäivistä valtuustokauden alkaessa. Vuosina keskimäärin noin 100 vantaalaista menehtyi vuosittain tapaturmissa. Valtuustokauden lopussa sairaalahoitoon joutuneiden loukkaantuneiden määrä oli noussut yhteensä yli henkilön vuodessa. Näistä voidaan arvioida tapaturmissa loukkaantuneen Menehtyneiden määrän ja sairaalaan joutuneiden määrän perusteella avoterveydenhuollossa hoidettujen loukkaantuneiden määrää voidaan arvioida olevan noin henkilöä. Väestömäärältään kasvavassa kaupungissa ei onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrää saatu laskemaan turvallisuussuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Vantaan tapaturmissa loukkaantuneiden määrät ovat pääosin valtakunnallisia keskiarvoja pienempiä. Loukkaantuneiden hoitojaksoista sairaaloissa yli 40 prosenttia aiheutui kaatumisista ja putoamisista. Loukkaantumiseen johtaneet kaatumiset jää- tai lumikelillä ovat Vantaalla valtakunnallista keskiarvoa selkeästi korkeammalla tasolla. Valtuustokaudella ovat talvet olleet erittäin lumisia ja kestoltaan pitkiä. Katujen, teiden ja kevyenliikenteen väylien kunnossapidon ja liukkauden torjunnan laadukas toteutus on erittäin tärkeää onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemisessä. Tapaturmien ehkäisyn kannalta on tärkeää valtakunnallisesti yhtenäinen tapaturmien tilastointi ja syiden erittely. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut tiiviissä yhteistyössä THL:n kanssa tapaturmissa menehtyneistä ja loukkaantuneista tilastotietoja kertovien tapaturmakatsausten kehittämisessä. Entistä paremmin kuntatason tietoa antavat katsaukset löytyvät internet osoitteesta Osa tapaturmia koskevista tilastotiedoista saadaan runsaan vuoden viiveellä. Erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuspäivystysten loukkaantuneiden tilastoin- Tapaturmat ulkoisten syiden mukaan Liikennetapaturmat Ulkoisten syiden myöhäisvaikutukset Lääketieteellisten toimenpiteiden jälkeen ilmenevät haittavaikutukset Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Itsemurha tai muu itsensä vahingoittaminen Ylirasitus ja muut tapaturmat Kaatuminen ja putoaminen Mekaanisten voimien aihettamat tapaturmat Ei merkitty Tapaturmat Vantaalla ulkoisten syiden mukaan Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Lähde: THL. 3

6 nin perusteellisuus vaihtelee edelleen. Esimerkiksi alkoholin käytön vaikutusta loukkaantumisiin ei aina kirjata. Sairaanhoitopiirien hieman epäyhtenäisen käytännön perusteella on kuitenkin selkeää tietoa päihteiden käytön erittäin merkittävästä vaikutuksesta loukkaantumisiin. Toimenpiteitä valtuustokauden aikana Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on palotarkastusten lisäksi vuosina toteuttanut ikäihmisille ja hoitolaitosten tai vastaavien henkilökunnille 136 koulutustilaisuutta joissa on tavoitettu henkilöä. Tämän lisäksi pelastuslaitos on tehnyt vuosittain turvallisuusvalistusta lukuisissa suurissa yleisötilaisuuksissa maalaismarkkinoista kaupunginosakohtaisiin tapahtumiin, joissa on kohdattu turvallisuudesta kiinnostunutta. Onnettomuuksien ehkäisyn paikallisen yhteistyön pilottialueeksi valittiin vuonna 2012 Koivukylä, jossa oli vireillä laaja-alainen ja asukaslähtöinen kehittämishanke, johon turvallisuuden edistäminen teemana sopi hyvin. Meidän kylä -hankkeen yhteydessä on käsitelty esimerkiksi talkootyönä tehtäviä toimenpiteitä tai paikallistettujen liikenteen solmukohtien turvallisuuden parantamisen tarpeita. Puutteiden tunnistamiseksi ja raportoimiseksi on projektissa toteutettu alueellinen kyläkävely, jonka yhteydessä on nostettu esille Korson ja Koivukylän asemien seuduilla mm. apuvälineiden saatavuus ja kulkureitit liukkaiden kelien aikana. Pelastuslaitos tuotti alueelle kohdennettua turvallisuusviestintää sekä asuntokohtaista valvontaa. Turvallisuusviestintää ja koulutuspalveluita varattiin muun muassa isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden toiminnan tueksi. Toiminnan tavoitteena on monialainen yhteistyö, joka synnyttäisi positiivisen toimintakierteen alueelle ja alueen kehittämiseen. Meidän kylä -hankkeen virittämänä alueella käynnistettiin pelastuslaitoksen toteuttama kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen omavalvonnan kokeilu, jossa jaettiin asukkaalle omavalvonta-aineistoa asukkaiden turvallisuustyön tueksi. Kerrostalojen huoneistokohtainen omavalvonta toteutettiin yhteistyössä alueen keskeisten isännöintiyhtiöiden kanssa. Tarkoitus on, että asukas täyttää omavalvontailmoituksen ja palautus tapahtuu joko isännöitsijän kautta tai postitse. Materiaalissa on otettu huomioon alueelliset riskitiedot sekä alueen asukaskanta, materiaalin laadinnassa pyrittiin mm. selkokielisyyteen. Materiaali käännettiin myös englannin kielelle. Kotihoidon palvelujen turvallisuuden varmistamiseksi on suunniteltu viestinnän tehostamista ja kohdennusta keskeisille kohderyhmille. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon vanhusten avopalvelussa on aloitettu pilottihanke vanhusten kotitapaturmien ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Paloturvallisuusviikolla pelastuslaitos aloitti yhteistyön kotipalvelujen kanssa jakamalla Vantaalle ns. patterikampanjan puitteissa tuhansia palovaroittimen paristoja, jotka kotipalvelun henkilökunta asentaa asiakkaiden palovaroittimiin. Erityisryhmien asumispalveluissa pelastuslaitos on edistänyt turvallisuutta uhkaavien tilanteiden seurantajärjestelmien käyttöönottoa. Seurantaa ollaan aloittamassa useissa yksiköissä. Pelastuslaitos on valmis tukemaan kohdekohtaisesti uhkatilanteiden määrittelyä yhteistyössä asumispalveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. 4

7 2. Lähiyhteisö- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy Lähiyhteisö- ja lähisuhdeväkivallan toimintalinjan yhteistyöryhmänä on pääosin toiminut poikkihallinnollinen lähisuhde- ja perheväkivallan yhteistyöryhmä jota on vetänyt sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Työryhmän toimintaan ovat osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan lisäksi sivistystoimi, nuorisopalvelut, poliisi, seurakuntayhtymä, Vantaan turvakoti ja rikosuhripäivystys. Työryhmänä toiminta vakiintui valtuustokauden lopulla. Erilaisia tapahtumia ja toimintoja on lähiyhteisö- ja lähisuhdeväkivallan asioista järjestetty koko valtuustokauden ajan. Lähiyhteisö- ja lähiyhteisöväkivallan kehityksestä on tilastointi vaihtelevaa ja tulkinnallista. Poliisin kotihälytystehtävät ovat vuodesta 2008 vuoteen 2012 olleet vakaasti suunnilleen hälytyksen vuositasolla. Tehtävistä perheväkivallaksi luokiteltuja oli 818 vuonna 2008 ja vuonna 2012 vastaava luku oli Kotihälytys Kotihälytys: Perheväkivalta Poliisin kotihälytykset Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten vähentäminen oli toimintalinjan valtuustokauden tavoitteena. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä oli vuonna 2009 vajaa ja vuonna 2012 rikoksia oli lähes Nousuun on osaksi vaikuttanut perheväkivallan siirtyminen yleisen syytteen alaiseksi, joka on lisännyt ilmoitusten määrää. Väestön määrältä huomattavasti kasvavassa kaupungissa oli rikosten vähentämistavoite huomioiden lisäksi säädösten muutoksen liian vaativa. Toiminta väkivallan ehkäisemiseksi Lähiyhteisö- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä on henkilökunnan koulutus ollut tärkeä toimintamuoto. Kaupungin väkivaltafoorumi on järjestetty vuosittain. Teemoina foorumeissa on ollut: Lapset ja nuoret, Lähisuhdeväkivalta eri ikävaiheissa ja Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja auttamiskeinot. Helsingin, Espoon ja Vantaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan työryhmät ovat syksystä 2012 aloittaneet yhteiset tapaamiset. Vantaalla otettiin vuonna 2011 käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja poliisin päätöksellä käyttöön moni ammatillinen lähisuhdeväkivallan riskien-arviointimalli Marak. Toiminnassa ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon kaikki tulosalueet, poliisi, terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, seurakuntayhtymä, rikosuhripäivystys ja Vantaan turvakoti. Toimintaan osallistuvien Marak-työryhmä käsittelee riskienarviointimallinkautta tunnistettujen asiakkaiden tilannetta asiakkaan voidessa itse olla halutessaan käsittelyssä läsnä. Toimenpiteenä Marak- työryhmä on ehdottanut tai toteuttanut mm. lähestymiskiellon hakemista, tukihenkilön järjestämistä, kodin turvaamisen ohjeistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja seurakuntayhtymän palvelujen tarjoamista. Marak-työryhmän asiakkaille toiminnassa mukana olevat yhteisöt ovat sitoutuneet järjestämään tarvittavat palvelu viiveettä. Vantaan Seurakuntayhtymän vetämä Oikeus Elämään -hanke toteutettiin vuonna Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli tarjota Vantaalla asuville maahanmuuttajataustaisille tytöille informaatiota naisten ja tyttöjen oikeuksista suomalaisessa yhteiskunnassa sekä lisätä heidän valmiuksiaan hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tavoitteena oli myös tarjota tietoa kunniaväkivallasta Ilmoitettu kpl Yhteensä murha, tappo, lapsensurma törkeä pahoinpitely, tappeluun osallistuminen pahoinpitely, lievä pahoinpitely törkeä kuolemantuottamus, kuolemantuottamus törkeä vammantuottamus, vammantuottamus henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset muut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset 5

8 maahanmuuttajatyttöjen kanssa työskenteleville viranomaisille Hanke sai aikaan viranomaiskeskustelua kunniaväkivallasta. Maahanmuuttajatytöille ryhdyttiin antamaan myös entistä yksilöllisempää tukea. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on ympärivuorokauden päivystävä asukkaiden välittömässä avuntarpeessa auttava yksikkö. Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa yllättävissä psyykkisiä, sosiaalisia tai fyysisiä ongelmia aiheuttaneissa tilanteissa ihmisiä yli kriisivaiheen ja järjestää jatkotoimenpiteitä. Sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella monista viranomaistehtävistä mm. lastensuojeluilmoitusten tutkimisesta ja lasten kiireellisestä sijoittamisesta. Psykososiaalisia palveluja tarvittavissa onnettomuuksissa ja väkivaltatilanteissa hätäkeskuksen, poliisin tai pelastuslaitoksen hälyttämä sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii tilanteessa tarvittavasta toiminnasta. Vantaan on valtakunnallisesti arvostettu onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa tarvittavan psykososiaalisen tuen osaaja. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti joulukuussa 2012 nimetä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen valtakunnalliseksi toimijaksi normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavan psykososiaalisen tuen valtakunnallisessa konsultoinnissa ja tuen toteuttamisessa. Oppilaitosten turvallisuus Oppilaitosten ja päiväkotien turvallisuuden varmistamisessa on laitosten pelastussuunnitelmien ylläpidosta päivitettyinä huolehdittu. Lähes kaikissa oppilaitoksissa on vuosittain järjestetty poistumisharjoitukset ja osassa oppilaitoksia on harjoiteltu myös sisälle suojautumista. Tulikukko-koulutus tulipalojen torjunnasta ja niistä selviytymiseksi on yhdessä pelastuslaitoksen kanssa järjestetty kaikissa oppilaitoksissa ja toiminta jatkuu varhaiskasvatuksen päiväkodeissa. Oppilaitoksissa on otettu vuonna 2010 käyttöön yhtenäisen mallin mukaiset turvallisuuskansiot, jotka päivitetään vuosittain. Vuonna 2012 on perustettu koulukuraattorien, psykologien ja kouluterveydenhoitajien yhteinen kriisityön tuen ryhmä. Ryhmä on tarvittaessa koulua kohdanneessa kriisitilanteessa tukemassa tilanteesta selviytymistä. Vuonna 2010 Vantaalla tehtiin oppilaiden välisen väkivallan tilastointi ja järjestelmällinen seuranta. Erilaisia ilmoituksia tuli noin kpl, joista 450 liittyi fyysistä väkivaltaa. Seurantaa ei ole jatkettu, tarkoitus on ottaa jatkossa käyttöön kehitteillä oleva valtakunnallisesti vertailukelpoinen järjestelmä. Välivaltaisten ja uhkaavien tilanteiden määrä on oppilaitoksissa kasvanut. Kouluihin kohdistuvien väkivallan teon uhkausten määrä oli valtuustokauden alussa varsin suuri, mutta vuoteen 2012 mennessä uhkausten määrä on merkittävästi vähentynyt. Uusi ilmiö on erilaisista elämän tilanteista johtuvat lasten huoltajien aiheuttamat uhkatilanteet. Tilanteiden selvittäminen vaati monien viranomaisten yhteistoimintaa, jonka toteuttamiseen tarvitaan tehokas toimintamalli. Oppilaitoksissa esiintyvän lähiyhteisöväkivallan ehkäisyssä on kiusaamisen estäminen ja syrjäytymisvaaran havainnointi osana oppilashuollon toimintaa erityisen tärkeää. Kiusaamisen vastainen ohjelma KiVa-koulu on käytössä useimmissa Vantaan kouluissa. Vantaan sivistystoimi ja eräät oppilaitokset ovat saaneet tunnustuksena Opetusalan turvallisuusfoorumin valtakunnallisia tunnustuspalkintoja: Hakunilanrinteen koulu vuonna 2010 opetusalan turvallisuuspalkinto Vaskivuoren lukio turvavideostaan opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinto Sivistystoimen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteisen Tulipysäkki-hankkeen vetäjille vuonna 2012 opetusalan tunnustuspalkinto. 3. Paikallisen häiriökäyttäytymisen estäminen Häiriökäyttäytymisen toimintalinjaa on vetänyt poliisi. Yhteistyöryhmän toimintaan on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon, vapaa-ajan ja asukaspalvelujen, seurakuntayhtymän, yritysten ja järjestöjen edustajia. Kaupunginosissa on toiminut paikallisen tarpeen ja innokkuuden mukaan turvallisuutta arvioivia ja kehittäviä yhteistyöryhmiä. Häiriökäyttäytymisen toimintalinjalla on tavoiteltu yleisten paikkojen pahoinpitelyjen, häiritsevän päihteiden käytön, näpistysten, ilkivallan ja vahingontekojen vähentämistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten vähentämiseen on myös pyritty. Näistä rikoksista tilastotiedot on toimintalinjan kaksi osuudessa. 6

9 Häiriökäyttäytymisen kehitys valtuustokaudella Koko valtuustokauden aikana poliisin häiriökäyttäytymistehtävät yhteensä ovat laskeneet vuoden 2009 tasolta noin tuhannella vuoteen Merkittävin lasku on tapahtunut häiriökäyttäytymis- ja ilkivaltatehtävissä sekä vahingonteoissa. Pahoinpitelyjen määrä on noussut. lan osalta on havaittavissa merkittävää laskua, kun taas Myyrmäessä päihtyneiden henkilöiden määrä on kasvanut. Vahingontekotehtävien määrä on ollut viime vuodet kasvussa Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Havukoskella, vaikka koko Vantaan osalta niiden määrä on vähentynyt. Tehtävä lkm (kaikki) Yht. Pahoinpitely, tappelu Vahingonteko Päihtynyt henkilö Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Yhteensä Koko Vantaan häiriökäyttäytymistehtävien kehitys Häiriökäyttäytymisen estävää yhteistoimintaa on toteutettu koko kaupungin alueella. Valtuustokauden turvallisuussuunnitelmassa valittiin erityisiksi kohdealueiksi Tikkurila, Myyrmäki, Havukoski Koivukylä ja Pakkala. Kohdealueiden seurannassa ovat poliisin tehtävärekisterin mukaan häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta vähentyneet Tikkurilassa ja Pakkalassa. Koivukylä, Myyrmäki ja Havukoski ovat näissä tehtävissä säilyneet kahden viimeisen vuoden osalta samalla tasolla. Pahoinpitelyihin liittyvät tehtävät ovat nousseet Myyrmäessä ja Havukoskella ja muissa seurantakohteissa ne ovat lähes samalla tasolla valtuustokauden alkuun verrattuna. Päihtyneissä henkilöissä Tikkuri Tikkurila Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Myyrmäki Havukoski Koivukylä Pakkala Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten näpistysten ehkäisemiseen tähtäävä Näppäri-toimintamalli on vakiintunut Vantaalla. Toiminta kohdentuu alle 15-vuotiaisiin näpistelijöihin. Toiminnassa ovat mukana Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys, lastensuojelu, poliisi, sovittelu sekä vuodesta 2013 lähtien SPR:n Nuorten Turvatalo. Vantaalla on kaupungin toimialojen ja poliisin yhteistyöllä kehitetty jo vuosia sitten toimintamalli, jolla vaikutetaan hillitsevästi kaupunginosissa mahdollisesti ilmeneviin etnisperusteisiin tai muista syntyviin väkävallan uhkaa sisältäviin jännitteisiin. Nuoret ja jengit -työryhmä on hyödyntänyt tätä toimintamallia työssään. Toimiva yhteistyöverkosto ja yhteinen reagointi toimintamallin mukaisesti ovat tuottaneet myönteistä tulosta ja uhkatilanteet eivät ole johtaneet joukkotappeluihin. Vantaan kaupungin vuosittain järjestämässä lasten ja nuorten Vaikuttaja-päivässä on ollut teemana myös turvallisuus. Lapsia ja nuoria huolettaa eniten koulukiusaaminen ja koulutien turvallisuus. Koululaisten laatimat aloitteet on toimitettu eteenpäin kaupungin päättäjille. Turvallisuushankkeita Vantaa osallistui vuonna pääkaupunkiseudulla toteutettuun Asukas- ja asiakaslähtöiset 7

10 kaupunkiympäristöjen turvallisuusratkaisut -tutkimushankkeessa (Aatu). Hanke oli pääosin Tekesin rahoittama ja Culminatum oy:n, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Valtion teknisen tutkimuskeskuksen toteuttama, johon Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit osallistuivat. Vantaalla tutkimuksen kohteena oli Tikkurilan keskusta. Tutkimuksessa mm. todetaan, että Tikkurilassa palvelut ovat pirstaleisimmin julkisessa kaupunkitilassa poiketen muista seudun aluekeskuksista, joissa palvelut ovat määräaikaan sulkeutuvissa kauppakeskuksissa. Tikkurila on vetovoimainen ravintolakeskus, jossa sosiaalinen valvonta on ollut heikkoa. Tikkurila on lähivuosina kehittymässä pääkaupunkiseudun toiseksi merkittävimmäksi joukkoliikenteen keskukseksi ja alueelle tehdään paljon sekä liikerakentamisen että asuinrakentamisen investointeja. Tikkurilan keskustan kaupunkitila kokee vuosikymmeniin suurimmat muutokset, joka vaikuttaa myös yleisten alueiden turvallisuuteen. Kaupungin tilakeskuksen, poliisin ja kiinteistönomistajien pitkään valmistelema Tikkurilan keskusta-alueen kameravalvonta käynnistyi vuonna Järjestelmän rahoituksesta vastasi kaupunki. Kameroiden valvontatiedot tulevat poliisin tilannekeskukseen. Myyrmäen katupartiointi -hanke alkoi syksyllä Hankkeessa koulutetaan vapaaehtoisia partioimaan Myyrmäen keskusta-alueella, tavoitteena on alueen rauhoittaminen erityisesti viikonloppuiltaisin. Toiminta tukee poliisin lisäämää näkyvää valvontaa viranomaisyhteistyönä kartoitetuissa häiriö- ja vahingontekokohteissa. Hankkeen toteuttajia ovat Myyrmäki-Seura ja Vantaan Järjestöringin maahanmuuttajatyötä tekevä Maailmanpyörä-hanke. Koivukylän alueen Meidän kylä -hanke alkoi myös syksyllä Hankkeen tavoitteena on vaikuttamisen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisellä parantaa myös turvallisuutta. Hankkeessa alueella hyvinvoinnin hyväksi toimivat ovat muodostaneet alueellisen yhteistyöryhmän. 8

11 4. Julkisiin tiloihin kohdistuvien vahingontekojen ehkäisy Työskentely on perustunut Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Vantaan kaupungin väliseen yhteistyöhön. Työskentelymallina on vahingontekoraporttien seuranta ja aktiivinen puuttuminen vahingontekoihin ennen niiden kumuloitumista yksittäisiin kohteisiin tai yksittäisten tekijöiden vastattavaksi. Vantaan kaupungilla tärkeää ennalta ehkäisevää työtä ovat tehneet mm. sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan nuorisopalvelut, liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut sekä maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan tilakeskuksen tulosalue. Kaupungille ilkivallasta ja vahingonteoista aiheutuneet kustannukset ovat valtuustokauden aikana lähes puolittuneet. Varkaus Varkaus Ilkivalta Ilkivalta Ilkivalta, muut Yhteensä koulut, päiväkodit muut toimistot tai laitokset graffitit tulipalot esim. ikkunat, valvontalaitteet Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kaupungin kiinteistöihin kohdistuneen ilkivallan kustannukset Vantaalla Ympäristöturvallisuus Vantaan ympäristön tilaan vaikuttaa merkittävästi asema valtakunnallisesti tärkeänä liikenteen keskuksena. Kaupungin alueella on maan tärkein lentoasema, valtakunnan päärata ja pääosa maantieliikenteen Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä maantieliikenteen väylistä kulkee Vantaan lävitse. Ympäristöturvallisuutta vahvistamalla toiminnalla on tavoitteena pitää ympäristö asukkaiden terveyden kannalta hyvässä tilassa ja estää hyvällä viranomaisyhteistyöllä ja lupakäytännöllä vakavat ympäristötuhot ja rikokset. Kaupungin ympäristökeskuksen vetämässä ympäristöturvallisuutta kehittävässä yhteistyöryhmässä on ollut mukana pelastuslaitoksen ja poliisin edustajat. Ryhmän tilaisuuksissa on käsitelty myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajien kanssa yhteistä toiminta ympäristöasioissa. Tiiviissä kaupunkiympäristössä pääosin liikenteen nostattamat pienhiukkaset vaarantavat ihmisten terveyttä ja ovat tärkein syy ennenaikaisiin kuolemiin. Vantaa oli aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun kaupunkien, Helsingin seudun liikenteen ja HSY:n uusiessa ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen varautumisen valmiussuunnitelman vuonna Suunnitelmalle on vuonna 2011 laadittu viestintäsuunnitelma. Suunnitelman edellyttämään liikenteen rajoittamisen suunnitteluun on tullut mukaan myös Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneosasto. Merkittävä ympäristövahinko Vantaalla oli vuonna 2010 havaittu lentoasemalla käytettyjen jäänestoaineiden valumien aiheuttamat ongelmat lentoaseman lähialueilla ja kehäradan rakenteilla olevassa tunneleissa. Tilanteen aiheuttamista huomattavista kustannuksista valtio huolehtii ja nykyisillä lentokoneiden jääneston järjestelyillä vastaavaa ongelmaa ei synny. Lentoaseman toiminta kokonaisuudessaan vaikuttaa merkittävästi ympäristön tilaan ja turvallisuuteen Vantaalla. Aluehallintoviraston lentoasemalle antamassa uudistetussa ympäristöluvassa sallittiin maakuntakaavan ja Vantaan yleiskaavan vastaisesti liian laajalle asuntoalueilla vaikuttava lentomelu. Vantaan kaupunki on valittanut luvan ehdoista Vaasan hallinto-oikeuteen. Vantaan ympäristökeskus on edustettuna työryhmässä, jossa Uudenmaan ELY- keskus, eräät kunnat ja alueen poliisilaitokset kartoittavat ympäristörikokset ja kehittävät nopeaa reagointia ilmenneisiin rikoksiin. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen uusittu strategia hyväksyttiin vuoden 2012 lopussa HSY:n hallituksessa. Ilmaston muutokseen sopeutumisen 9

12 suunnittelu on kaupungeissa käynnissä. Vantaalla panostetaan erityisesti tulvatorjuntaan ja hulevesien ongelmattomaan hoitoon. Euroopan Unionin ympäristömeludirektiivin mukaiset teiden ja katujen meluselvitykset valmistuivat vuonna 2012 koko seudulle. Liikenneviraston, Finavian ja seudun kaupunkien selvityksiin perustuvat meluntorjunnan toimenpideohjelmat ovat valmisteilla vuoden 2013 aikana. 6. Joukkoliikenteen turvallisuus Joukkoliikenteen turvallisuustyötä on jatkettu toteuttaen vuonna 2007 laadittua ja vuonna 2012 täydennettyä Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategiaa. Turvallisuusstrategiaan liittyy aiesopimus, johon strategian laatimiseen osallistuneet tahot sitoutuivat. Aiesopimukseen sisältyy lukuisia turvallisuutta parantavia yhteistyöhankkeita, joita seuraamaan ja koordinoimaan perustettiin joukkoliikenteen turvallisuuden seurantaryhmä. Ryhmässä seurataan strategian ja toimenpiteiden etenemistä sekä niiden vaikutusta turvallisuuteen. Lisäksi seurantaryhmä tekee ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. HSL johtaa seurantaryhmää. Siihen kuuluvat edustajat HSL:n jäsenkunnista, Liikennevirastosta, aluehallintovirastosta, poliisista, Uudenmaan ELYkeskuksesta, Liikenteen turvallisuusvirastosta, Hätäkeskuslaitoksesta, Helsingin pelastuslaitoksesta, Suomen paikallisliikenneliitosta, HKL:stä, VR-yhtymästä sekä HSL:n järjestämän liikenteen liikennöitsijöistä ja liikennehenkilökuntaliitosta. Turvallisuustoiminnan päätavoitteena on, että Helsingin seudun joukkoliikenteessä niin matkustajat kuin henkilökuntakin voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja välttyä häirinnältä ja väkivallalta; koko joukkoliikenteen matkaketju on turvallinen. Liikennevälineissä turvallisuutta on kehitetty vartiointia ja valvontaa tehostamalla. Lisäksi on menossa monia turvallisuutta kehittäviä hankkeita kuten kuljettajien turvanapit. Raideliikenneasemien ja bussiterminaalien suunnittelussa ja toiminnassa turvallisuus on otettu keskeiseksi lähtökohdaksi. Joukkoliikennepalvelujen tilaamisessa on kalustovaatimuksissa tehty turvallisuutta parantavia ratkaisuja. Turvaohjaamot, alkolukot ja moottoritilan automaattiset sammuttimet on asetettu tarjouskilpailuihin osallistuville yrityksille sitoviksi linja-autojen kalustovaatimuksiksi. Lisäpisteitä tarjouskilpailuissa saa mm. tallentavasta kameravalvonnasta, peruutustutkasta ja ovien kameravalvonnasta linja-autoissa. Vuonna 2011 toteutettiin Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajille ja liikennettä hoitavalle henkilöstölle kyselytutkimus Sosiaalinen turvallisuus joukkoliikenteessä. Kyselyssä matkustajien näkökulmasta vahvistui perinteinen tieto, että arkipäivän työmatkaliikenne koettiin varsin turvalliseksi. Kouluarvosanoilla 4 10 annettiin työmatkaliikenteelle kaikissa liikennevälineissä arvosana 8,7 8,9. Arki-iltaisin klo 22 jälkeen turvattomuuden tunne kasvoi. Viikonvaihteessa myöhäisiltana arvosanat laskivat huomattavasti 6,6 7,0 tasolle. Henkilökunta työmatka koki turvallisuuden kouluarvosanoilla työmatkaliikenteessä 8,0 9,3 tasoiseksi. Viikonvaihteen illat henkilökunta koki turvallisuuden kannalta hankaliksi. Arvosanat eri välineissä vaihtelivat 5,5 7,1 tasolla. Matkustajien ja henkilökunnan arvioinnin mukaan turvattomuutta eniten aiheutti päihteitä käyttäneiden häiriökäyttäytyminen. Liikennevälineistä turvallisimmiksi koettiin linja-autot ja turvattomiksi viikonvaihteiden illan lähijunat. Kokonaisuutena matkustajien arvioinnin mukaan on joukkoliikenteen turvallisuus valtuustokauden alkua ennen tehtyyn kyselyyn verrattuna lievästi parantunut. Matkustajien käsityksiä joukkoliikenteestä kerätään myös asiakastyytyväisyystutkimuksessa, jonka 10

13 tuloksia raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Vantaan sisäisessä liikenteessä matkustajista 76 prosenttia arvioi liikenteen kokonaisuudessaan hyväksi tai erittäin hyväksi vuonna Kolme prosenttia matkustajista arvioi sisäisen bussiliikenteen huonoksi tai erittäin huonoksi. 82 prosenttia Vantaan sisäisen bussiliikenteen matkustajista koki matkojensa sujuneen turvallisesti. Turvattomuutta on kokenut kolme prosenttia matkustajista. 7. Suurtapahtumien ja suurten kauppakeskusten turvallisuus Toimintalinjan suurtapahtumien osuutta on vetänyt pelastuslaitos. Tavoitteena on ollut kehittää suurten yleisötapahtuminen pelastussuunnittelua ja turvallisuusjärjestelyjä niin, että turvallisuusasiat tapahtumien aikana ja jälkiarvioinnissa todetaan moitteettomiksi. Tapahtumien järjestäjien turvallisuustietoisuutta on myös pyritty lisäämään. Yhtenäisiä ohjeistuksia lupaprosesseista ovat Uudenmaan maakunnan alueella toimivat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset yhdessä luoneet. Yleisötapahtumien pyrotekniikan (ilotulitteet / erikoistehosteet) käytöstä pelastuslaitosten työryhmä julkaisi oppaan, jolla on koulutettu tilaisuuksien tarkastajille. Opas on vakioinut pelastuslaitosten käytänteitä sekä turvannut toiminnanharjoittajien yhdenvertaisen kohtelun alueella. Suurtapahtumien turvallisuutta koskeva tavoite moitteettomista turvallisuusjärjestelyistä ja järjestäjien turvallisuustietoisesta toiminnasta on toteutunut hyvin. Hyvä esimerkki on Vantaan historia suurin tapahtuma osallistujan Jukolan viesti kesäkuussa Tapahtumajärjestäjiltä on pääsääntöisesti tullut myönteistä palautetta yhdenmukaisen käytänteen johdosta. Suurtapahtumissa on tehty tiivistä yhteistyötä poliisin, pelastuslaitoksen ja asiakkaiden kanssa. Näkemys tarvittavista toimenpiteistä ja tapahtuman järjestelyistä on ollut yleensä hyvin saavutettavissa. Yhteistyömenetelmien kehittäminen on jatkuvaa. Pelastuslaitoksella on nimetyt tarkastajat, jotka erikoistuvat ns. suurtapahtumien valvontaan. Yhteistyön määrittely myös kuntien rakennusvalvontojen, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja tuoteturvallisuustarkastajien kanssa yhteisten toimintamallien luomiseksi on aloitettu. Kauppakeskusten turvallisuuden parantamiseksi tehtiin turvallisuuskartoitus pelastuslaitoksen toimenpiteenä vuonna Asiakkaille lähetettiin asiasta tiedote ennen palotarkastuksen suorittamista. Kauppakeskusten turvallisuuskartoituksen johtopäätöksenä oli, että turvallisuustaso oli lakisääteistä tasoa parempi useilla sektoreilla ja että merkittäviä puutteita ei havaittu. Työryhmän kehittämistyötä vaikeutti, että yhteisiä kokouksia kaupanalan toimijoiden kanssa ei tarkastelukautena saatu järjestettyä. Tämän vuoksi näyttää perustellulta, että vetovastuu kauppakeskusten turvallisuusasioissa olisi kauppakeskusten johdolla tai heidän valtuuttamilla henkilöillä, sillä kauppakeskusten henkilöstön kokoaminen yhden pöydän ääreen on ulkopuolisen toimijan erittäin vaikeata toteuttaa. Kauppakeskusten yleiseen turvallisuuteen keskityttiin palotarkastuksilla, joissa pääpaino oli poistumisturvallisuuden järjestelyillä ja palavien nesteiden säilytysmäärillä ja niiden turvallisilla säilytystavoilla. Tulevaisuudessa on kauppakeskusten pelastus- ja turvallisuussuunnittelussa huomioitava aiempaa paremmin vaarallisten aineiden aiheuttamien uhkien ja evakuointi- tai eristystilanteiden aikainen toiminta. Kauppakeskusten turvallisuustason arvioinnissa on otettu käyttöön pelastuslaitoksen kehittämä Turvallisuustason riskienarviointijärjestelmä (TUTOR). Riskienarviointijärjestelmä ottaa kantaa laaja-alaisesti kohteen turvallisuusjärjestelyihin alkaen kauppakeskuksen omavalvontasuoritteista. 11

14 8. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden toimintalinjaa on vetänyt kaupungin kuntatekniikan keskuksen liikennesuunnittelu. Liikenneturvallisuuden parantamistyöhön ovat osallistuneet sivistystoimi, nuorisopalvelut ja monet järjestöt. Tavoitteena on ollut saada vuosittain liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenemään vuoden 2012 loppuun mennessä 30 prosentilla valtuustokauden alun tilanteesta. Liikenneturvallisuuden kehitys Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on valtuustokauden alun 279 loukkaantuneesta laskenut noin 17 prosentilla 232 loukkaantuneeseen vuonna Tavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt alle 210 loukkaantunutta vuonna Tavoite ei aivan täyttynyt, mutta suunta on ollut kasvavassa kaupungissa hyvä. Autoissa loukkaantui ennätyksellisen vähän, 136 ihmistä. Loukkaantuneiden määrä putosi 2000-luvun alussa; vuonna 2003 on ollut vähiten loukkaantuneita, 209. Siitä kasvu jatkui vuoteen 2008, jolloin oli Tilastokeskuksen mukaan yli 300 loukkaantunutta. Loukkaantuneiden määrä väheni sitten yhtä vuotta lukuun ottamatta vuoteen 2012 (Kuva 1) Auto Moottoripyörä Mopo Polkupyörä Jalankulkija Yhteensä Loukkaantuneet Vantaalla kulkutavan mukaan Henkilövahingot tieliikenteessä ovat suhteellisesti selvästi vähentyneet. Vuonna 1990 loukkaantuneita Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet sekä tavoite 2012 ja jalankulkija polkupyöräilijä mopoilija moottoripyöräilijä autoilija Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 12

15 ja kuolleita oli sataatuhatta asukasta kohden Vantaalla 260, kun vuonna 2009 luku oli 143 ja vuonna 2012 enää 114, eli pienimmillään. Autoja oli tuhatta asukasta kohden 427 vuonna 1990, kun vuoden 2011 luku oli jo 596. Vakuutusyhtiöille ilmoitetuista tieliikenteen henkilövahingoista jopa yli puolet sattuu muille kuin vantaalaisille, mikä johtunee useista läpikulkuteistä sekä liikenteestä lentoasemalle. Talouden taantumassa liikenne katuverkolla on poikkeuksellisesti jopa vähentynyt vuosina ja 2012, mutta Vantaan alueen maanteillä vain vuonna 2009 (edelliseen vuoteen verrattuna). Kuolleiden määrä on luotettavin turvallisuusmittari valtakunnan tasolla, kuntatasolla voi olla suurta satunnaisvaihtelua. Kun tarkastellaan pitkää ajanjaksoa vuodesta 1980 Vantaalla, havaitaan että liikennekuolemien määrä 5-vuotisjaksoissa on pudonnut selvästi. Pahimmillaan keskiarvo oli 1980-luvun lopussa 12 kuollutta vuodessa. Nyt luku on pienimmillään, vuosien keskiarvo on 3,8 kuollutta vuodessa Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 5-vuotisjaksoissa, keskimäärin vuodessa jalankulkija polkupyöräilijä mopoilija moottoripyöräilijä autoilija Vantaalla liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuodesta 1980 Henkilövahinko-onnettomuuksista noin 40 prosenttia aiheutuu maanteillä ja vajaa 60 prosenttia kaduilla sekä pari prosenttia pihoilla tai pysäköintialueilla. Jalankulkija ja pyöräilijä loukkaantuvat lähes aina kadulla. Auto-onnettomuuksista 60 prosenttia aiheutuu maanteillä, mikä tekee kolmanneksen kaikista henkilövahingoista. Aiempien onnettomuustietojen mukaan selvin ero Vantaan ja Espoon henkilövahinkojen määrässä eri katuluokissa liikennesuoritteeseen verrattuna on alemman tason maanteillä, joilla Vantaalla sattuu enemmän onnettomuuksia. Liikenneturvallisuuden paranemisen yleisinä syinä nopeusrajoitusten alentamisen ja rakenteellisten parannustoimenpiteiden lisäksi voidaan pitää mm. autojen ja niiden turvavälineiden paranemista, automaattisen nopeusvalvonnan lisääntymistä ja useita lakimuutoksia. Liikenneturvan tutkimusten mukaan heijastinta käytti 2011 kaupunkialueella pimeällä lähes kuusi kymmenestä, ja käyttöaste nousi 10 prosenttiyksikköä vuodesta Toimenpiteitä ja suunnitelmia Vuosittain tehdään mm. töyssyjä ja suojakorokkeita, joilla saadaan kadunylitys turvallisemmaksi erityisesti koululaisille ja vanhuksille. Suojatieylityksen havaittavuutta on pyritty parantamaan erilaisin huomiovaloin. Pientoimenpiteistä suurin osa perustuu asukasaloitteisiin. Esteettömyyttä parannetaan mm. vanhusjärjestöjen tekemien kartoitusten perusteella. Nopeushallinta on tärkein keino ehkäistä onnettomuuksia tai lieventää niiden vaikutuksia. Vantaalla on nopeusrajoitus 30 tai 40 km/h noin puolella katuverkosta. Nopeusnäyttötauluja on noin 30; keskinopeuden on havaittu laskevan jopa 5 km/h näytön asentamisen jälkeen. Vantaan Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen (2011) ja Liikenneviraston jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohjeen (2013) tarkoituksena on mm. lisätä turvallisuutta esimerkiksi määrittelemällä mopolla ajamisen paikkoja ja erottelemalla jalankulku ja pyöräily aiempaa tarkemmin. Nuorten liikenne- ja asennekasvatusta edistävä Mopokampanja peruskoulujen 8-luokkalaisille aloitettiin keväällä Hämeenkylän, Peltolan ja Vantaankosken kouluissa ja jatkui syksyllä Korson ja Havukosken kouluissa. Kampanja on saanut kouluilta ja nuorilta myönteistä palautetta ja se tullaan toteuttamaan kaikille Vantaan peruskoulujen 8. luokille. Pääkaupunkiseudun nuoret järjestivät Vantaalla 9 mopomiittiä. Toimintaan osallistui nuorta nuorisopalvelujen ja poliisin valvonnassa. Valtion maanteitä on parannettu, erityisesti on vaikuttanut Kehä III:n keskiosan liikennevalojen kor- 13

16 vaaminen eritasoristeyksin. Koko Kehä III:lle Espoon ja Vantaan alueelle asennettiin automaattisia nopeusvalvontapisteitä vuonna 2011, joiden ansiosta keskinopeudet ovat pienentyneet. Liikenneturvallisuussuunnitelma Vantaan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma laadittiin Sen lähtökohtana olivat kaupungin strategiaan ja turvallisuussuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet liikenteessä vuosittain loukkaantuneiden vähentämisestä noin 300:n tasolta 30 prosentilla vuoteen 2012 ja 50 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Suunnittelun aikana järjestettiin työpaja, jossa oli mm. Liikenneturvan ja ELY-keskuksen edustajat. Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan liikenneympäristön parantamistoimenpiteillä voidaan tavoitteesta saavuttaa noin prosenttia. Siksi tavoitteena on, että mm. eri toimialoilla tehdään entistä enemmän liikenneturvallisuustyötä omassa toiminnassa ja yhteistyössä eri osapuolten kanssa, ja näin pyritään ohjaamaan asukkaita turvallisempaan toimintaan liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelmasta pyydettiin lausunnot kaupungin toimialoilta, vanhus- ja vammaisneuvostoilta, nuorisovaltuustolta ja aluetoimikunnilta sekä poliisilta ja ELY-keskukselta. Vuonna 2012 on perustettu uudistettu liikenneturvallisuustyöryhmä liikennesuunnitteluyksikön vetämänä. Ryhmässä ovat edustettuna toimialoista kuntatekniikan keskus ja kaupunkisuunnittelu, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisopalvelut, sivistystoimi sekä vanhus- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuusto, poliisi ja pelastuslaitos sekä Liikenneturva. Vuonna 2012 valmistui HSL:ssä Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia 14 kunnan alueelle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY) liikenneturvallisuussuun-nitelma. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta joulukuussa 2012 vaikuttanee tulevina vuosina liikenneturvallisuuteen mm. suojatievalvonnan tehostuessa ja liikenneterveyden seurannan parantuessa. 14

17 Turvallisuustyön toimintoja ja tapahtumia Valtuustokauden aikana ovat turvallisuusyhteistyön ydinverkosto, asukkaat, järjestöt ja yritykset toteuttaneet yhdessä ja erikseen monenlaisia kaikkia turvallisuussuunnitelman toimintalinjoja sivuavia toimenpiteitä ja tapahtumia vantaalaisten arjen turvallisuuden hyväksi. Turvallisuuden kannalta tärkeän vantaalaisten oman elämän hallinnan ja päihteettömyyden vahvistamiseksi toimivat kaikki kaupungin toimialat ja palvelujen kohdentumista näiden päämäärien hyväksi koordinoi hyvinvointityöryhmä Hyry. Hyryn yhteydessä toimii nuorisolain mukainen nuorten palvelujen toimivuutta edistävä ja mm. nuorten syrjäytymistä torjuva laaja-alainen yhteistyöryhmä. Turvallisuutta laajasti käsittelevät internet avattiin kesällä 2011 osana kaupungin internetsivuja. Sivuilla esitetään ohjeita ja tietoja turvallisuusasioista. Sivuja voivat käyttää viestintään kaikki turvallisuusyhteistyön toimijat. Keväällä 2011 pidettiin Tikkurilassa aikuisopiston järjestämä Arjen turvallisuus -luentosarja. Aiheina olivat toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, yksilökriiseistä selviytyminen sekä yksilön oman rikosturvallisuuden parantaminen. Alueelliset turvallisuustyöryhmät yhdessä aluetoimikuntien ja asukasyhdistysten kanssa ovat järjestäneet vuosittain turvallisuusiltoja Korsossa, Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Turvallisuusilloissa on ollut osallistujia keskimäärin noin 40. Turvallisuusilloissa on eniten puhuttanut mopoilijoiden käyttäytyminen liikenteessä, ajoneuvojen ylinopeudet sekä liikkumisväylien kunto, valaistus ja turvallisuus iltaisin ja öisin. Turvallisuuskävelyitä on järjestetty Korsossa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Mukana on ollut viranomaisia ja kansalaisia ja tavoitteena on tehdä kävelyistä jatkuva perinne. Tikkurilan turvallisuuskävelyyn elokuussa 2012 osallistuivat myös kaupunginjohtaja, pelastusjohtaja, poliisipäällikkö ja seurakuntayhtymän johtaja. Tapahtuma sai paljon huomiota mediassa. Syksyllä 2012 Laurea Ammattikorkeakoulun turvallisuusalan opiskelijat suunnittelivat Korson pimeäkävelyn sekä laativat kävelystä raportin. Marraskuussa 2012 järjestettiin kaupungin ja järjestöjen yhteinen turvallisuusilta. Tilaisuus keräsi runsaasti osallistujia ja se sai hyvää palautetta ja illasta tehtäneen vuosittainen perinne. 15

18 Julkaisija Vantaan kaupunki Kannen kuva Suomen Ilmakuva Kuvat S. 4 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, s. 8 Pekka Turtiainen, s. 10 ja 14 Sakari Manninen, s. 11 Anssi Vuohelainen, s. 15 Riitta Koivisto Paino Vantaan kaupungin paino 5/

19

20 Vantaan kaupunki Asematie 7, Vantaa Puhelin (vaihde)