Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?
|
|
- Anni Seppälä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jussi Sutinen NÄIN TUTKIN Milloin pyydän potilaastani HIV-testin? Liian myöhään tehty HIV-diagnoosi aiheuttaa Suomessa edelleen kuolemia. Sen sijaan ajoissa diagnosoidun HIV-positiivisen potilaan ennuste vastaa nykyisen lääkehoidon ansiosta lähes tausta väestön eliniänennustetta. Koska HIV-positiiviset ovat tyypillisesti oireettomia vuo sien ajan, on tartuntaa muistettava epäillä paitsi tautiin sopivien oireiden myös pelkän altistuksen perusteella. Oireinen HIV-potilas voi tulla vastaan millä tahansa erikoisalalla, geriatria mukaan luettuna. Oireettoman HIV-infektion mahdollisuus kuuluu muistaa mm. silloin, kun potilaalla on jokin tiedossa oleva sukupuolitauti tai krooninen virushepatiitti. HIV-diagnoosi perustuu vasta-aineiden osoitukseen tavallisimmin HIV-vasta-aineiden ja -antigeenin yhdistelmätutkimuksella. Totea malla HIV-tartunnan ajoissa hoitava lääkäri voi sekä pelastaa potilaansa hengen että rajoittaa epidemiaa vähentämällä sekundaaritartuntojen määrää. HIV-tartunta merkitsee edelleenkin kuolemaan johtavaa sairautta, ellei infektiota diagnosoida ajoissa. Suomessa on viime aikoina diagnosoitu vuosittain noin HIV-tartuntaa. Tavallisimmat tartuntareitit ovat olleet heteroseksi (39 %), miesten välinen seksi (32 %) ja piikkihuumeiden käyttö (13 %). Noin neljäsosalla HIV-tartunnan saaneista tauti on diagnoosivaiheessa edennyt jo AIDS-vaiheeseen, ja yksittäisiä potilaita menehtyy vuosittain diagnoosin myöhästyttyä liiaksi. Sen sijaan ajoissa löydetyn HIV-positiivisen potilaan ennuste on nykyisten yhdistelmähoitojen ansiosta lähes sama kuin taustaväestön eliniänennuste (Bhaskaran ym. 2008). Diagnoosi voidaan tehdä vain HIV-testin avulla. Jotta HIV-infektio todettaisiin ajoissa, kuuluu testiä tarjota paitsi HIV-infektioon sopivia oireita sairastaville myös oireettomille henkilöille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet HI-virukselle. Oireisten potilaiden löytäminen Oirelähtöistä diagnostiikkaa varten on syytä muistaa HIV-infektion tavallisimmat oireet taudin eri vaiheissa. Muutaman viikon kuluessa tartunnasta noin puolet potilaista sairastuu ns. ensitautiin (taulukko 1). Ensitaudin oireet ovat harmillisen epäspesifisiä: kuumetta, kurkku kipua, imusolmukkeiden suurentumista. Suhteellisen usein tautiin liittyy myös rokkomaista ihottumaa, joka on jo selvästi harvinaisempi kuumeeseen liittyvä oire aikuisilla. HIV- ja esimerkiksi syfilistartunnan mahdollisuus on siis hyvä muistaa aikuisten mono nukleoosin kaltaisen taudin tai Taulukko 1. HIV-ensitaudin oireita ja löydöksiä ja niiden esiintyvyydet (Hirschel 2010). Yli 50 %:lla ensitautia sairastavista %:lla 2 20 %:lla Kuume Nielutulehdus Vatsakipu Väsymys Suurentuneet imusolmukkeet Oksentelu Ihottuma Nivelkivut Aivokalvotulehdus Lihaskivut Suun haavaumat Valonarkuus Päänsärky Laihtuminen Haavaumat sukupuolielimissä Ripuli Depressio Yöhikoilu Yskä 1027 = Artikkeli on avoin kaikille Duodecim 2011;127:
2 NÄIN TUTKIN 1028 kuumeisen ihottuman yhteydessä erityisesti etelänmatkan jälkeen. HI-viruksen tiedetään tartunnan jälkeen tuhoavan nopeasti suoliston imukudosta, ja ensitautia sairastavan johtava oire voi olla esimerkiksi raju koliitti. Tartunta leviää no peasti myös keskushermostoon; niinpä aikuisen lymfosyyttivaltaisen meningiitin taustalta saattaa löytyä HIV-ensitauti. Ensitaudin jälkeen HIV-potilaan imusolmukkeet voivat jäädä suurentuneiksi. Suurentuneiden imusolmukkeiden erotusdiagnostisiin vaihtoehtoihin kuuluu siis HIV-infektio. Useimmiten potilailla ei kuitenkaan ole mitään tartuntaan viittaavia oireita tai löydöksiä vuosiin. Immuunipuolustuksen heikentyessä CD4-solujen vähenemisen myötä potilaille voi ilmaantua erilaisia epäspesifisiä oireita: pitkittynyttä kuumeilua, laihtumista, ripulointia, poikkeuksellista väsymystä ja yöhikoilua. Toistuvat tai pitkittyvät herpesinfektiot, vyöruusu tai ihon tai limakalvojen sieni-infektiot saattavat olla merkki HIV-infektioon sopivasta immuunivajeesta. Monet yleisoireet kuitenkin kehittyvät hitaasti ja jäävät siten helposti huomiotta. Muita harvinaisempia HIV-diagnoosin paljastavia sairauksia voivat olla esimerkiksi dilatoiva kardiomyopatia, pulmonaarihypertensio tai erityisesti vain tummaihoisilla ilmenevä HIV-nefropatia. HIV-infektio kannattaa muistaa myös monien neurologisten vaivojen yhteydessä: infektio saattaa mm. aiheuttaa polyneuropatiaa tai esim. kasvohermohalvauksia. Ihoilmentymiä ovat esimerkiksi paheneva seborrooinen ekseema ja erityisesti alaraajoissa kutiseva eosinofiilinen follikuliitti. HIV-infektion määritellään edenneen ns. AIDS-vaiheeseen, kun potilas sairastuu johonkin vajaasta kolmestakymmenestä AIDS-kriteeritaudista (taulukko 2). Suurin osa näistä sairauksista on ns. opportunistitauteja, eli ne selittyvät potilaan syvällä immuunivajeella. Näitä ovat esimerkiksi Pneumocystis jirovecin aiheuttama keuhkokuume, sytomegaloviruksen aiheuttama verkkokalvon tulehdus, toksoplasma-enkefaliitti, atyyppisten mykobakteereiden aiheuttamat systeemiset infektiot ja ruokatorven kandidainfektio. Näiden tautien yhteydessä HIV-infektio tulee helposti mieleen, mutta HIV-testi on syytä muistaa myös niiden AIDS-kriteeritautien yhteydessä, jotka eivät yhtä vahvasti liity syvään immuunivajeeseen. Näitä ovat esimerkiksi tuberkuloosi, lymfooma, kohdunkaulan syöpä ja toistuva salmonellasepsis. AIDS-vaiheinen potilas voi oireilla minkä elinryhmän osalta tahansa. Esimerkiksi nuoren henkilön dementian selvittelyissä HIV-testi kuuluu erotusdiagnostiikkaan. Oireiden lisäksi tietyt poikkeavuudet tavallisissa verikokeissa voivat johtaa HIV-infektion jäljille. Ensitaudin yhteydessä tavallisia laboratoriolöydöksiä ovat mm. leukopenia ja maksaarvojen lievä tai kohtalainen suureneminen. HIV-infektion edetessä voi kehittyä anemiaa, leukopeniaa. Erittelylaskennassa erityisesti lymfopenia viittaa jo pitkälle edenneeseen tautiin. Joillekin HIV-potilaille kehittyy ns. HIVtrombosytopenia, joka saattaa ilmaantua myös normaaleilla CD4-soluilla. Potilaiden lasko on usein suurentunut, vaikka CRP-arvo säilyy pienenä. Hypersedimentaation erotusdiagnostiikassa HIV-infektion muistaminen voi pelastaa potilaan hengen. Suuren laskon selvittelyissä HIV-positiivisilla henkilöillä todetaan usein seerumin lisääntynyt proteiinimäärä ns. polyklonaalisen hypergammaglobulinemian takia. Tummaihoisilla proteinuria tai seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvu voi johtua HIVinfektioon liittyvästä nefropatiasta. Oireettomien potilaiden löytäminen Suurin haaste HIV-diagnostiikassa on löytää oireettomat potilaat ajoissa. Yksi lääkärikoulutuksen keskeisistä opetuksia on löytää diagnoosi potilaan oireille. Tällä menettelyllä ei kuitenkaan löydetä niitä vuosien ajan oireettomina säilyviä potilaita, joiden HIV-infektio vääjäämättömästi etenee kohti AIDS-vaiheen tautia ja jotka tietämättömänä omasta infektiostaan voivat altistaa lukuisia ihmisiä tartunnalle. Tämän vuoksi HIV-testi kuuluu tehdä myös niille oireettomille henkilöille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet tartunnalle. HIV-tartuntaan johtava altistuminen voi tapahtua suojaamattoman seksin (myös suuseksin), testaamattomien verituotteiden tai verellä kontaminoituneiden esineiden esimerkiksi J. Sutinen
3 injektioruiskun välityksellä tai äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imettämisen yhteydessä. Yhteisten tartuntatapojen vuoksi jokainen sukupuolitautia tai esimerkiksi injektioneulojen välityksellä tarttunutta C- tai B-hepatiittia sairastava on saattanut altistua myös HI-virukselle, ja siksi heille kuuluu tarjota myös HIVtestiä. Oman erityisryhmänsä muodostavat jo diagnosoitujen HIV-positiivisten henkilöiden aikaisemmat seksikumppanit. Näiden jäljitykseen kuuluu kiinnittää erityistä huomiota. Kohdennetussa testauksessa on tärkeämpää ajatella potilaiden riskikäyttäytymistä kuin tiettyyn riskiryhmään kuulumista. Riskikäyttäytyminen on tavallista myös tavanomaisiin riskiryhmiin kuulumattomilla. Tässä suhteessa tavalliset suomalaiset perheenäidit ja isät ovat vaarassa jäädä testauksen ulkopuolelle jopa vakavia oireita sairastaessaan. Tartuntatavan mukaan luokiteltuna Suomessa diagnosoidaankin seksivälitteiset HIV-tartunnat myöhemmin kuin piikkihuumeiden käyttöön liittyvät (Kivelä ym. 2010). Suomalaisessa terveydenhuollossa ei suositella yleistä HIV-seulontaa lukuun ottamatta raskaana olevia naisia, lapsettomuuden hoitoihin tulevia pariskuntia ja verenluovuttajia. Pääkaupunkiseudulla seulotaan myös raskaudenkeskeytykseen tulevat. Yhdysvalloissa Centers for Disease Control and Prevention (CDC) sen sijaan antoi v suosituksen tehdä HIV-seulonta kaikille mistä syystä tahansa terveydenhuollossa asioiville vuotiaille, jotta myös oireettomat HIVpositiiviset löytyisivät ajoissa. Yleisestä seulontasuosituksesta voidaan luopua vain, mikäli hoitoyksikössä tiedetään diagnosoimattoman HIV-infektion esiintyvyyden olevan alle 0,1 % (Branson ym. 2006). Jos esiintyvyyttä ei tiedetä, suositellaan jatkamaan seulontaa kunnes alle 0,1 %:n esiintyvyys on saatu todennettua. Suosituksen mukaan potilaita informoidaan siitä, että HIV-testi tullaan tekemään, ellei potilas siitä nimenomaan kieltäydy (ns. optout-testaaminen). Suomessa diagnosoimattomien HIV-positiivisten henkilöiden määrää ei tiedetä, mutta EU-maissa heitä arvioidaan olevan noin 30 % todettujen HIV-tapausten Taulukko 2. AIDSin kriteeritaudit Suomessa. Pneumocystis jiroveci -keuhkokuume Ruokatorven kandidiaasi Henkitorven, keuhkoputkien tai keuhkojen kandidiaasi Herpes simplex infektio (yli kuukauden kestänyt haavauma) Sytomegalovirusretiniitti Muu sytomegalovirustauti (muualla kuin maksassa, pernassa tai imusolmukkeissa) Keuhkotuberkuloosi Tuberkuloosi muualla kuin keuhkoissa Mycobacterium avium-intracellulare tai M. kansasii infektio, disseminoitunut tai keuhkojenulkoinen Muu mykobakteeri-infektio, disseminoitunut tai ekstrapulmonaalinen Uusiutuva salmonellasepsis Aivojen toksoplasmoosi Uusiutuva keuhkokuume (vähintään kaksi episodia vuoden aikana) Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia Kryptokokkoosi muualla kuin keuhkoissa Krooninen (yli 1 kk) kryptosporidioosi suolistossa Disseminoitunut tai keuhkojenulkoinen koksidioidomykoosi Disseminoitunut tai keuhkojenulkoinen histoplasmoosi Isosporiaasi yli 1 kk suolistossa Multippeli tai uusiva bakteeri-infektio alle 13-vuotiaalla Kaposin sarkooma Primaarinen aivolymfooma Immunoblastinen lymfooma Burkittin lymfooma HIV-enkefalopatia (dementia) Kohdunkaulan invasiivinen karsinooma Lymfoidi interstitiaalinen keuhkokuume alle 13-vuotiaalla HIV-näivetystauti (yli 10 %:n tahaton laihtuminen sekä joko krooninen ripuli tai heikkous ja kuumeilu) määrästä (Hamers ja Phillips 2008). Jos tuota arviota sovelletaan koko Suomen väestöön, jää diagnosoimattomien HIV-tapausten määrä runsaasti alle CDC:n suositteleman seulontakynnyksen (0,1 %), mutta alueelliset erot ovat varmasti suuria. Vaikka Suomessa ei olekaan aihetta yleiseen seulontaan, kuuluu kohdennettua HIV-testausta lisätä Suomessa myös oireettomien ryhmässä Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?
4 NÄIN TUTKIN 1030 Testi YDINASIAT 88Liian myöhään todettu HIV-infektio aiheuttaa Suomessa edelleen kuolemia vuosittain. Ajoissa diagnosoitujen potilaiden ennuste on kuitenkin lähes sama kuin taustaväestön. 88HIV-diagnostiikkaan on käytettävissä halpa ja luotettava verikoe. 88Oireperusteisella diagnostiikalla voidaan tunnistaa vain osa ns. ensitautia sairastavista ja sen jälkeen vain suhteellisen pitkälle edennyttä tautia sairastavat. 88Varhaisen diagnostiikan mahdollistamiseksi kuuluu HIV-testiä tarjota myös niille oireettomille henkilöille, jotka ovat voineet altistua HI-virukselle. 8 8 Ajoissa tehty HIV-diagnoosi hyödyttää paitsi potilasta itseään myös hänen ympäristöään vähentämällä sekundaaritartuntojen määrää. HIV-diagnoosi perustuu positiiviseen vastaainelöydökseen. Nykyään suositellaan ensisijaisesti käyttämään HIV-vasta-aineiden ja antigeenin yhdistelmätestiä (S-HIVAgAb, Kuntaliiton numero 4814). Laboratorio vahvistaa positiivisen vasta-ainetuloksen aina ns. varmistustestillä. Nykyiset AgAb-testit mittaavat paitsi potilaalla virusta kohtaan kehittyneitä vasta-aineita myös suoraan viruksen antigeenia. Tällä antigeenikomponentilla on mahdollista löytää osa niistä potilaista, jotka hakeutuvat ensitaudin oirein vastaanotolle mutta joiden vasta-aineet eivät ole vielä ehtineet riittävästi kehittyä ns. serologisen ikkunan aikana. Pelkkää HIV-antigeenitestiä ei kuulu tilata missään diagnostisessa tilanteessa, koska joskus pelkän negatiivisen antigeenituloksen perusteella on ajateltu virheellisesti tutkittavan olevan HIV-negatiivinen ja oikea diagnoosi oikealla testillä (HIVAgAb) on voinut myöhästyä kohtalokkaasti. HIV-testivalikoimassa on myös HIV:n nukleiinihapon osoitus PCR-menetelmällä (P-HIV1Nh, Kuntaliiton numero 4759). Se on antigeenitestiä selvästi herkempi suora viruksenosoitusmenetelmä. PCR-testiä voidaan käyttää diagnostiikassa joissakin harvoissa erityistilanteissa, jos potilaan epäillään olevan vielä serologisen ikkunan vaiheessa. Testi on kuitenkin erittäin kallis tavalliseen HIVAgAbtestiin verrattuna, ja siihen liittyy tiettyjä merkittäviä heikkouksia. Esimerkiksi HIV-2 viruksen aiheuttama infektio löytyy HIVAgAb-testillä, mutta ei tällä PCR-tutkimuksella, joten viimeksi mainittu ei kuulu rutiinidiagnostiikkaan. Nämä PCR-testit ovat sen sijaan korvaamattomia HIV-lääkkeitä käyttävien potilaiden virologisen hoitovasteen seurannassa. Vaikka osa potilaista voidaan nykyään löytää aikaisempaa nopeammin tartunnan jälkeen, tartunta on varmasti suljettavissa pois negatiivisella vasta-ainetestituloksella vasta kolmen kuukauden kuluttua mahdollisesta altistuksesta. HIV-testinä käytetään yhä enemmän sormenpään verinäytteestä tai syljestä tehtäviä pikatestejä. Niiden positiivinen tulos kuuluu aina varmistaa suoniverinäytteestä tehtävällä vasta-ainetutkimuksella. Nimitys pikatesti tarkoittaa, että tulos valmistuu potilaan odottaessa. Tämä on merkittävä etu HIVAgAbtestiin verrattuna. Silloin vältetään myös se mahdollisuus, ettei potilasta tavoitettaisi viikon kuluttua valmistuvaa vastausta varten. Koska pikatestitkin perustuvat vasta-aineiden toteamiseen, ei näillä testeillä pystytä toteamaan HIV-tartuntaa lyhyemmän ajan kuluttua altistuksesta kuin muilla vasta-ainetesteillä. Pikatestin oikea käyttö ja tuloksen tulkinta edellyttävät tehtävään kouluttautumista, joten kotitestausta ei suositella, vaikka pikatestejä on mahdollista ostaa Internetin kautta. HIV-testin positiivinen tulos kuuluu kertoa potilaalle vastaanotolla eikä puhelimitse. Vastausta kerrottaessa on hyvä käyttää yksiselitteisiä ilmauksia, esimerkiksi sinulla on todettu HIV-infektio. Jotkut potilaat ovat kertoneet aluksi ymmärtäneensä väärin, kun heille kerrottiin HIV-positiivisuudesta. He ajattelivat positiivisuuden tarkoittaneen jotain heille edullista. HIV-diagnoosia kerrottaessa on hyvä muistuttaa taudin nykyisestä hyvästä ennus- J. Sutinen
5 teesta ja muun muassa työnteon normaalista jatkumisesta. Monet potilaat ovat kokeneet turvalliseksi sen, että HIV-testin teettänyt oma terveyskeskus- tai työterveyslääkäri on kertonut toimivansa vastakin potilaan omalääkärinä hänen muiden sairauksiensa suhteen. Negatiivista testitulosta kerrottaessa on kuuluu selvittää, voisiko potilas olla vielä serologisen ikkunan vaiheessa. Tarvittaessa HIVtesti kuuluu uusia kolmen kuukauden kuluttua altistuksesta, jolloin negatiivinen vasta-ainetestitulos on varmasti tartunnan pois sulkeva. Terveydenhuollossa kannattaa hyödyntää negatiivisen testituloksen kertominen keskustelemalla testaukseen johtaneesta riskikäyttäytymisestä ja siitä, kuinka vastaavanlaiset tilanteet olisivat tulevaisuudessa vältettävissä. Kustannuksia, säästöjä? HUSLABin hinta HIVAgAb-testille on 7 euroa. Yhden HIV-positiivisen henkilön elinikäiset kustannukset ovat vähintään noin euroa (Yazdanpanah ym. 2002, Schackman ym. 2006). Yksinkertaisella laskelmalla voidaan arvioida, että vaikka käytettäisiin puoli miljoonaa euroa yhden HIV-positiivisen henkilön löytämiseen, tuo summa säästetään heti, jos tämä henkilö diagnoosin jälkeen tietoisena tartunnastaan vähentää riskikäyttäytymistään ja sekundaaritartuntojen määrä vähenee yhdelläkin. Perusteellisempien terveystaloustieteellisten mallien mukaan jopa HIV-infektion yleistä seulontaa on pidetty taloudellisesti kannattavana sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Näiden mallien mukaan yleisen HIV-seulonnan tuottaman laatupainotteisen elinvuoden hinta on ollut euroa alueilla, joissa diagnosoimattoman HIV-infektion esiintyvyys on vähintään 0,1 % (Paltiel ym. 2005, Yazdanpanah ym. 2010). Vajaa neljäsosa Suomessa diagnosoiduista HIV-potilaista löytyy vasta AIDS-vaiheessa tai CD4-solujen määrän vähennyttyä vaarallisen pieneksi (alle 0,2 x 10 9 /l) (Kivelä ym. 2010). Näiden HIV-potilaiden hoito on kalliimpaa ja hoitotulokset huonompia kuin varhemmin diagnosoiduilla potilailla. Osa viiveistä johtuu siitä, että potilaat eivät ole yksinkertaisesti hakeutuneet aikaisemmin selvittelyihin. Monet näistä potilaista ovat kuitenkin ottaneet aiemmin toistuvasti yhteyttä terveydenhuoltoon, ja siten HIV-infektio olisi voitu löytää aikaisemmin, jos sen mahdollisuus olisi tullut potilaalle itselleen tai hoitoyksikölle mieleen. HIV-testauksen yhteydessä on syytä muistaa, että negatiivinen testitulos ei merkitse turhaa kulua vaan tarjoaa mahdollisuuden pyrkiä vähentämään tutkittavan riskikäyttäytymistä ja siten tartuntariskiä tulevaisuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudistettu ohje HIV-testauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pyrkinyt lisäämään HIV-testin tarjoamista ja testiin hakeutumista antaessaan joulukuussa 2010 uudistetun suosituksen testauksesta terveydenhuollossa. Ohjeessa korostetaan mm. sitä, että testausta varten ei tarvita lääkärin erillistä arviota ja lähetettä, vaan testauksen voi suorittaa muukin tehtävään koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Tämä mahdollisuus tuntuu hyvin järkevältä. Kynnys hakeutua HIV-testiin terveyden- tai sairaanhoitajalle voi olla selvästi matalampi kuin saman asian takia ajan varaaminen lääkärille. Lisäksi tehtävään koulutettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja luultavasti onnistuu riskikäyttäytymiseen liittyvässä neuvonnassa vähintään yhtä hyvin kuin moni lääkäri. Muita periaatteita THL:n ohjeessa ovat esimerkiksi oikeus nimettömään testaukseen ja testiin myös vieraalla paikkakunnalla. Nämä ovat tärkeitä helpotuksia testiin hakeutumista miettivälle erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Ja tehtävään koulutettu terveyden- tai sairaanhoitaja voinee järjestää testin nimettömyyden huomaamattomammin kuin asiaa ihmettelevä lääkäri. Käytännön järjestelyt asian sujuvaksi toteuttamiseksi pitää vain suunnitella etukäteen kussakin terveyskeskuksessa niin näytteenoton kuin vastauksen kuulemisenkin suhteen. On keskusteltu runsaasti siitä, tarvitaanko testaukseen edelleen potilaan lupa. Uudessakin ohjeessa korostetaan, että potilaalle kuuluu 1031 Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?
6 NÄIN TUTKIN kertoa aikomuksesta tehdä HIV-testi ja antaa hänelle mahdollisuus kieltäytyä testistä. Oma tulkintani ohjeesta on, että potilaalle kerrotaan tehtävän erilaisia kokeita mukaan luettuna HIV-testi, jolloin potilas voi halutessaan estää tämän menettelyn. Tajuttomalle potilaalle voidaan tehdä HIV-testi hänen etunsa mukaisesti, ja asiasta kerrotaan hänen tultuaan tajuihinsa. Lopuksi Koska HIV-infektion oireet ovat hyvin vaihtelevia eri ihmisillä taudin eri vaiheissa, on HIVinfektio syytä muistaa erotusdiagnostiikassa laajalti kaikilla erikoisaloilla geriatria mukaan luettuna. HYKS:n infektioklinikan potilaista vanhimmat ovat jo yli 80-vuotiaita. Lisäksi on tärkeää muistaa, että HIV-infektion saaneet ovat oireettomia vuosikausia, joten testiä on muistettava tarjota myös pelkän altistuksen perusteella. Tartunnan jälkeen HIV-infektio ei toivomalla häviä keneltäkään vaan johtaa vääjäämättä syvenevään immuunipuutteeseen ja hoitamattomana henkeä uhkaaviin komplikaatioihin. Omasta tartunnastaan tietämättömänä HIV-positiivinen henkilö voi vuosien oireettoman ajanjakson aikana altistaa lukuisia muita ihmisiä tartunnalle. Lääkäri tekee suurimman palveluksen sekä potilaalle itselleen että hänen ympäristölleen diagnosoimalla HIV-tartunnan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sitä varten on helppo testi: HIVAgAb. JUSSI SUTINEN, LT, erikoislääkäri HUS/HYKS, medisiininen tulosyksikkö, infektiosairauksien klinikka PL 348, HUS Sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkiot, kongressimatka (Abbott, Bristol- Myers Squibb, Gilead, GlaxoSmithKline, MSD, Pfizer, Schering- Plough, Tibotec). Kirjoittaja on toiminut asiantuntijana AIDS-tukikeskuksessa ja HIV-positiiviset ry:ssä. KIRJALLISUUTTA Bhaskaran K, Hamouda O, Sannes M, ym. Changes in the risk of death after HIV seroconversion compared with mortality in the general population. JAMA 2008;300:51 9. Branson BM, Handsfield HH, Lampe MA, ym. Revised re commendations for HIV testing of adults, adolescents, and pregnant women in health-care settings. MMWR Recomm Rep 2006;55:1 17. Hamers FF, Phillips AN. Diagnosed and undiagnosed HIV- infected populations in Europe. HIV Med 2008;9 Suppl 2:6 12. Hirschel B. Primary HIV infection. Kirjassa: Cohen J, Opal SM, Powderly WG, toim. Infectious Diseases. London: Elsevier Limited 2010, s Kivelä PS, Krol A, Salminen MO, Ristola MA. Determinants of late HIV diagnosis among different transmission groups in Finland from 1985 to HIV Med 2010;11: Paltiel AD, Weinstein MC, Kimmel AD, ym. Expanded screening for HIV in the United States an analysis of cost-effectiveness. N Engl J Med 2005;352: Schackman BR, Gebo KA, Walensky RP, ym. The lifetime cost of current human immunodeficiency virus care in the United States. Med Care 2006;44: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hivtestauksen periaatteita: suositus perusterveydenhuollon toimipisteille ja matalan kynnyksen palvelupisteille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos f-a5b9-2ae07fbcce37. Yazdanpanah Y, Goldie SJ, Losina E, ym. Lifetime cost of HIV care in France during the era of highly active antiretroviral therapy. Antivir Ther 2002;7: Yazdanpanah Y, Sloan CE, Charlois-Ou C, ym. Routine HIV screening in France: clinical impact and cost-effectiveness. PLoS One 2010;5:e Summary When should a patient be tested for HIV? Thanks to current drug therapy, the prognosis of an early diagnosed HIV-positive patient is almost equivalent to the life expectancy of the general population. Because HIV-positive persons remain typically symptomless for years, suspicion of the infection should be remembered not only on the basis of symptoms compatible with the disease, but also on the basis of mere exposure. A symptomatic HIV patient may be encountered in any special field. The possibility of a symptomless HIV infection should be always kept in mind with patients having a known sexually trans mitted disease or chronic viral hepatitis. Diagnosis of HIV is based on the demonstration of antibodies and/ or HIV antigen J. Sutinen
HIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotHiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät
Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTestataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotHIV. ja ikääntyminen
HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotHiv ja ikääntyminen 1.
Hiv ja ikääntyminen 1. Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalle tietoa siitä, miten ikääntyminen vaikuttaa hiv-tartunnan kanssa elämiseen. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan
LisätiedotHIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka
HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Varhainen HIV-diagnoosi 1980-luku > tämä päivä
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMiten Truvadaa otetaan
Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa
LisätiedotHIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola
HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotHiv-testauksen periaatteita
SUOSITUS Hiv-testauksen periaatteita Suositus perusterveydenhuollon toimipisteille ja matalan kynnyksen palvelupisteille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin:
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013
ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten
LisätiedotMaailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua
Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotHIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?
HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotSikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta
TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotVoinko saada HIV-tartunnan työssäni?
Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotTuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha
Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotHIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA
HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA Salla Ylöniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö YLÖNIEMI SALLA: HIV-INFEKTIO
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotPEP ja PrEP tilanne Suomessa
PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP = post exposure prophylaxis PrEP = pre exposure prophylaxis Jussi Sutinen 31.01.2019 PEP Käytössä 1990-l alusta lähtien Aluksi työhön liittyen -> myös työn ulkopuoliset
LisätiedotINTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä
INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotHiv ja hepatiitit Suomessa
Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotElämä hiv-positiivisena
Elämä hiv-positiivisena Lukijalle Mikä on hiv? Miten hiviä hoidetaan? Millaista on elämä hiv-positiivisena? Mistä saat tietoa ja apua? Tästä esitteestä saat tietoa siitä, mikä on hiv ja millainen sairaus
LisätiedotTUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS
TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotMaahanmuuttajan seulottavat infektiot
Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä
LisätiedotKatsaus infektiotauteihin
Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotTieto lisää nautintoa
Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotHIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA
HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA 3. uudistettu painos HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA 4. uudistettu painos 1 4. uudistettu painos (c) Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry, Hiv-säätiö/Hivpoint ja HUS/ HYKS/Tulehduskeskus/
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotOriginal Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission
Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission HPTN 052 tutkimus: HIV-tartunnan esto ART-lääkityksellä serodiskordanteilla pareilla? N Engl J Med 2016; 375:830-839 1763
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotHIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet
HIV ja hepatiitti C 1.2.2018 Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet Sidonnaisuudet Asiantuntija- ja luentopalkkioita: Abbvie, Gilead, MSD, Bristol-Myers Squibb, GSK/Viiv, Janssen THL:n HIV/Hepatiitti
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotTestataanko samalla hiv
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotElämä hiv-positiivisena
Elämä hiv-positiivisena LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa elämästä hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen kanssa. 2 Miksi
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotHCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen
HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät 12.11.2018 LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen Sidonnaisuudet A-klinikka Oy, laitoshoitopalveluiden ylilääkäri Päihdelääketieteen yhdistys ry Koulutusvaliokunnan
LisätiedotMaailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus
Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi
LisätiedotHIV tänään. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV tänään 243.2012 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Vih Vaihe Ensitauti ti Oireeton ja Oireita Immuunipuutosoireyhtymä vähäoireinen aiheuttava vaihe AIDS HIV-infektio Taudin- Kuume Suurentuneet
Lisätiedot