Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?"

Transkriptio

1 Jussi Sutinen NÄIN TUTKIN Milloin pyydän potilaastani HIV-testin? Liian myöhään tehty HIV-diagnoosi aiheuttaa Suomessa edelleen kuolemia. Sen sijaan ajoissa diagnosoidun HIV-positiivisen potilaan ennuste vastaa nykyisen lääkehoidon ansiosta lähes tausta väestön eliniänennustetta. Koska HIV-positiiviset ovat tyypillisesti oireettomia vuo sien ajan, on tartuntaa muistettava epäillä paitsi tautiin sopivien oireiden myös pelkän altistuksen perusteella. Oireinen HIV-potilas voi tulla vastaan millä tahansa erikoisalalla, geriatria mukaan luettuna. Oireettoman HIV-infektion mahdollisuus kuuluu muistaa mm. silloin, kun potilaalla on jokin tiedossa oleva sukupuolitauti tai krooninen virushepatiitti. HIV-diagnoosi perustuu vasta-aineiden osoitukseen tavallisimmin HIV-vasta-aineiden ja -antigeenin yhdistelmätutkimuksella. Totea malla HIV-tartunnan ajoissa hoitava lääkäri voi sekä pelastaa potilaansa hengen että rajoittaa epidemiaa vähentämällä sekundaaritartuntojen määrää. HIV-tartunta merkitsee edelleenkin kuolemaan johtavaa sairautta, ellei infektiota diagnosoida ajoissa. Suomessa on viime aikoina diagnosoitu vuosittain noin HIV-tartuntaa. Tavallisimmat tartuntareitit ovat olleet heteroseksi (39 %), miesten välinen seksi (32 %) ja piikkihuumeiden käyttö (13 %). Noin neljäsosalla HIV-tartunnan saaneista tauti on diagnoosivaiheessa edennyt jo AIDS-vaiheeseen, ja yksittäisiä potilaita menehtyy vuosittain diagnoosin myöhästyttyä liiaksi. Sen sijaan ajoissa löydetyn HIV-positiivisen potilaan ennuste on nykyisten yhdistelmähoitojen ansiosta lähes sama kuin taustaväestön eliniänennuste (Bhaskaran ym. 2008). Diagnoosi voidaan tehdä vain HIV-testin avulla. Jotta HIV-infektio todettaisiin ajoissa, kuuluu testiä tarjota paitsi HIV-infektioon sopivia oireita sairastaville myös oireettomille henkilöille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet HI-virukselle. Oireisten potilaiden löytäminen Oirelähtöistä diagnostiikkaa varten on syytä muistaa HIV-infektion tavallisimmat oireet taudin eri vaiheissa. Muutaman viikon kuluessa tartunnasta noin puolet potilaista sairastuu ns. ensitautiin (taulukko 1). Ensitaudin oireet ovat harmillisen epäspesifisiä: kuumetta, kurkku kipua, imusolmukkeiden suurentumista. Suhteellisen usein tautiin liittyy myös rokkomaista ihottumaa, joka on jo selvästi harvinaisempi kuumeeseen liittyvä oire aikuisilla. HIV- ja esimerkiksi syfilistartunnan mahdollisuus on siis hyvä muistaa aikuisten mono nukleoosin kaltaisen taudin tai Taulukko 1. HIV-ensitaudin oireita ja löydöksiä ja niiden esiintyvyydet (Hirschel 2010). Yli 50 %:lla ensitautia sairastavista %:lla 2 20 %:lla Kuume Nielutulehdus Vatsakipu Väsymys Suurentuneet imusolmukkeet Oksentelu Ihottuma Nivelkivut Aivokalvotulehdus Lihaskivut Suun haavaumat Valonarkuus Päänsärky Laihtuminen Haavaumat sukupuolielimissä Ripuli Depressio Yöhikoilu Yskä 1027 = Artikkeli on avoin kaikille Duodecim 2011;127:

2 NÄIN TUTKIN 1028 kuumeisen ihottuman yhteydessä erityisesti etelänmatkan jälkeen. HI-viruksen tiedetään tartunnan jälkeen tuhoavan nopeasti suoliston imukudosta, ja ensitautia sairastavan johtava oire voi olla esimerkiksi raju koliitti. Tartunta leviää no peasti myös keskushermostoon; niinpä aikuisen lymfosyyttivaltaisen meningiitin taustalta saattaa löytyä HIV-ensitauti. Ensitaudin jälkeen HIV-potilaan imusolmukkeet voivat jäädä suurentuneiksi. Suurentuneiden imusolmukkeiden erotusdiagnostisiin vaihtoehtoihin kuuluu siis HIV-infektio. Useimmiten potilailla ei kuitenkaan ole mitään tartuntaan viittaavia oireita tai löydöksiä vuosiin. Immuunipuolustuksen heikentyessä CD4-solujen vähenemisen myötä potilaille voi ilmaantua erilaisia epäspesifisiä oireita: pitkittynyttä kuumeilua, laihtumista, ripulointia, poikkeuksellista väsymystä ja yöhikoilua. Toistuvat tai pitkittyvät herpesinfektiot, vyöruusu tai ihon tai limakalvojen sieni-infektiot saattavat olla merkki HIV-infektioon sopivasta immuunivajeesta. Monet yleisoireet kuitenkin kehittyvät hitaasti ja jäävät siten helposti huomiotta. Muita harvinaisempia HIV-diagnoosin paljastavia sairauksia voivat olla esimerkiksi dilatoiva kardiomyopatia, pulmonaarihypertensio tai erityisesti vain tummaihoisilla ilmenevä HIV-nefropatia. HIV-infektio kannattaa muistaa myös monien neurologisten vaivojen yhteydessä: infektio saattaa mm. aiheuttaa polyneuropatiaa tai esim. kasvohermohalvauksia. Ihoilmentymiä ovat esimerkiksi paheneva seborrooinen ekseema ja erityisesti alaraajoissa kutiseva eosinofiilinen follikuliitti. HIV-infektion määritellään edenneen ns. AIDS-vaiheeseen, kun potilas sairastuu johonkin vajaasta kolmestakymmenestä AIDS-kriteeritaudista (taulukko 2). Suurin osa näistä sairauksista on ns. opportunistitauteja, eli ne selittyvät potilaan syvällä immuunivajeella. Näitä ovat esimerkiksi Pneumocystis jirovecin aiheuttama keuhkokuume, sytomegaloviruksen aiheuttama verkkokalvon tulehdus, toksoplasma-enkefaliitti, atyyppisten mykobakteereiden aiheuttamat systeemiset infektiot ja ruokatorven kandidainfektio. Näiden tautien yhteydessä HIV-infektio tulee helposti mieleen, mutta HIV-testi on syytä muistaa myös niiden AIDS-kriteeritautien yhteydessä, jotka eivät yhtä vahvasti liity syvään immuunivajeeseen. Näitä ovat esimerkiksi tuberkuloosi, lymfooma, kohdunkaulan syöpä ja toistuva salmonellasepsis. AIDS-vaiheinen potilas voi oireilla minkä elinryhmän osalta tahansa. Esimerkiksi nuoren henkilön dementian selvittelyissä HIV-testi kuuluu erotusdiagnostiikkaan. Oireiden lisäksi tietyt poikkeavuudet tavallisissa verikokeissa voivat johtaa HIV-infektion jäljille. Ensitaudin yhteydessä tavallisia laboratoriolöydöksiä ovat mm. leukopenia ja maksaarvojen lievä tai kohtalainen suureneminen. HIV-infektion edetessä voi kehittyä anemiaa, leukopeniaa. Erittelylaskennassa erityisesti lymfopenia viittaa jo pitkälle edenneeseen tautiin. Joillekin HIV-potilaille kehittyy ns. HIVtrombosytopenia, joka saattaa ilmaantua myös normaaleilla CD4-soluilla. Potilaiden lasko on usein suurentunut, vaikka CRP-arvo säilyy pienenä. Hypersedimentaation erotusdiagnostiikassa HIV-infektion muistaminen voi pelastaa potilaan hengen. Suuren laskon selvittelyissä HIV-positiivisilla henkilöillä todetaan usein seerumin lisääntynyt proteiinimäärä ns. polyklonaalisen hypergammaglobulinemian takia. Tummaihoisilla proteinuria tai seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvu voi johtua HIVinfektioon liittyvästä nefropatiasta. Oireettomien potilaiden löytäminen Suurin haaste HIV-diagnostiikassa on löytää oireettomat potilaat ajoissa. Yksi lääkärikoulutuksen keskeisistä opetuksia on löytää diagnoosi potilaan oireille. Tällä menettelyllä ei kuitenkaan löydetä niitä vuosien ajan oireettomina säilyviä potilaita, joiden HIV-infektio vääjäämättömästi etenee kohti AIDS-vaiheen tautia ja jotka tietämättömänä omasta infektiostaan voivat altistaa lukuisia ihmisiä tartunnalle. Tämän vuoksi HIV-testi kuuluu tehdä myös niille oireettomille henkilöille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet tartunnalle. HIV-tartuntaan johtava altistuminen voi tapahtua suojaamattoman seksin (myös suuseksin), testaamattomien verituotteiden tai verellä kontaminoituneiden esineiden esimerkiksi J. Sutinen

3 injektioruiskun välityksellä tai äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imettämisen yhteydessä. Yhteisten tartuntatapojen vuoksi jokainen sukupuolitautia tai esimerkiksi injektioneulojen välityksellä tarttunutta C- tai B-hepatiittia sairastava on saattanut altistua myös HI-virukselle, ja siksi heille kuuluu tarjota myös HIVtestiä. Oman erityisryhmänsä muodostavat jo diagnosoitujen HIV-positiivisten henkilöiden aikaisemmat seksikumppanit. Näiden jäljitykseen kuuluu kiinnittää erityistä huomiota. Kohdennetussa testauksessa on tärkeämpää ajatella potilaiden riskikäyttäytymistä kuin tiettyyn riskiryhmään kuulumista. Riskikäyttäytyminen on tavallista myös tavanomaisiin riskiryhmiin kuulumattomilla. Tässä suhteessa tavalliset suomalaiset perheenäidit ja isät ovat vaarassa jäädä testauksen ulkopuolelle jopa vakavia oireita sairastaessaan. Tartuntatavan mukaan luokiteltuna Suomessa diagnosoidaankin seksivälitteiset HIV-tartunnat myöhemmin kuin piikkihuumeiden käyttöön liittyvät (Kivelä ym. 2010). Suomalaisessa terveydenhuollossa ei suositella yleistä HIV-seulontaa lukuun ottamatta raskaana olevia naisia, lapsettomuuden hoitoihin tulevia pariskuntia ja verenluovuttajia. Pääkaupunkiseudulla seulotaan myös raskaudenkeskeytykseen tulevat. Yhdysvalloissa Centers for Disease Control and Prevention (CDC) sen sijaan antoi v suosituksen tehdä HIV-seulonta kaikille mistä syystä tahansa terveydenhuollossa asioiville vuotiaille, jotta myös oireettomat HIVpositiiviset löytyisivät ajoissa. Yleisestä seulontasuosituksesta voidaan luopua vain, mikäli hoitoyksikössä tiedetään diagnosoimattoman HIV-infektion esiintyvyyden olevan alle 0,1 % (Branson ym. 2006). Jos esiintyvyyttä ei tiedetä, suositellaan jatkamaan seulontaa kunnes alle 0,1 %:n esiintyvyys on saatu todennettua. Suosituksen mukaan potilaita informoidaan siitä, että HIV-testi tullaan tekemään, ellei potilas siitä nimenomaan kieltäydy (ns. optout-testaaminen). Suomessa diagnosoimattomien HIV-positiivisten henkilöiden määrää ei tiedetä, mutta EU-maissa heitä arvioidaan olevan noin 30 % todettujen HIV-tapausten Taulukko 2. AIDSin kriteeritaudit Suomessa. Pneumocystis jiroveci -keuhkokuume Ruokatorven kandidiaasi Henkitorven, keuhkoputkien tai keuhkojen kandidiaasi Herpes simplex infektio (yli kuukauden kestänyt haavauma) Sytomegalovirusretiniitti Muu sytomegalovirustauti (muualla kuin maksassa, pernassa tai imusolmukkeissa) Keuhkotuberkuloosi Tuberkuloosi muualla kuin keuhkoissa Mycobacterium avium-intracellulare tai M. kansasii infektio, disseminoitunut tai keuhkojenulkoinen Muu mykobakteeri-infektio, disseminoitunut tai ekstrapulmonaalinen Uusiutuva salmonellasepsis Aivojen toksoplasmoosi Uusiutuva keuhkokuume (vähintään kaksi episodia vuoden aikana) Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia Kryptokokkoosi muualla kuin keuhkoissa Krooninen (yli 1 kk) kryptosporidioosi suolistossa Disseminoitunut tai keuhkojenulkoinen koksidioidomykoosi Disseminoitunut tai keuhkojenulkoinen histoplasmoosi Isosporiaasi yli 1 kk suolistossa Multippeli tai uusiva bakteeri-infektio alle 13-vuotiaalla Kaposin sarkooma Primaarinen aivolymfooma Immunoblastinen lymfooma Burkittin lymfooma HIV-enkefalopatia (dementia) Kohdunkaulan invasiivinen karsinooma Lymfoidi interstitiaalinen keuhkokuume alle 13-vuotiaalla HIV-näivetystauti (yli 10 %:n tahaton laihtuminen sekä joko krooninen ripuli tai heikkous ja kuumeilu) määrästä (Hamers ja Phillips 2008). Jos tuota arviota sovelletaan koko Suomen väestöön, jää diagnosoimattomien HIV-tapausten määrä runsaasti alle CDC:n suositteleman seulontakynnyksen (0,1 %), mutta alueelliset erot ovat varmasti suuria. Vaikka Suomessa ei olekaan aihetta yleiseen seulontaan, kuuluu kohdennettua HIV-testausta lisätä Suomessa myös oireettomien ryhmässä Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?

4 NÄIN TUTKIN 1030 Testi YDINASIAT 88Liian myöhään todettu HIV-infektio aiheuttaa Suomessa edelleen kuolemia vuosittain. Ajoissa diagnosoitujen potilaiden ennuste on kuitenkin lähes sama kuin taustaväestön. 88HIV-diagnostiikkaan on käytettävissä halpa ja luotettava verikoe. 88Oireperusteisella diagnostiikalla voidaan tunnistaa vain osa ns. ensitautia sairastavista ja sen jälkeen vain suhteellisen pitkälle edennyttä tautia sairastavat. 88Varhaisen diagnostiikan mahdollistamiseksi kuuluu HIV-testiä tarjota myös niille oireettomille henkilöille, jotka ovat voineet altistua HI-virukselle. 8 8 Ajoissa tehty HIV-diagnoosi hyödyttää paitsi potilasta itseään myös hänen ympäristöään vähentämällä sekundaaritartuntojen määrää. HIV-diagnoosi perustuu positiiviseen vastaainelöydökseen. Nykyään suositellaan ensisijaisesti käyttämään HIV-vasta-aineiden ja antigeenin yhdistelmätestiä (S-HIVAgAb, Kuntaliiton numero 4814). Laboratorio vahvistaa positiivisen vasta-ainetuloksen aina ns. varmistustestillä. Nykyiset AgAb-testit mittaavat paitsi potilaalla virusta kohtaan kehittyneitä vasta-aineita myös suoraan viruksen antigeenia. Tällä antigeenikomponentilla on mahdollista löytää osa niistä potilaista, jotka hakeutuvat ensitaudin oirein vastaanotolle mutta joiden vasta-aineet eivät ole vielä ehtineet riittävästi kehittyä ns. serologisen ikkunan aikana. Pelkkää HIV-antigeenitestiä ei kuulu tilata missään diagnostisessa tilanteessa, koska joskus pelkän negatiivisen antigeenituloksen perusteella on ajateltu virheellisesti tutkittavan olevan HIV-negatiivinen ja oikea diagnoosi oikealla testillä (HIVAgAb) on voinut myöhästyä kohtalokkaasti. HIV-testivalikoimassa on myös HIV:n nukleiinihapon osoitus PCR-menetelmällä (P-HIV1Nh, Kuntaliiton numero 4759). Se on antigeenitestiä selvästi herkempi suora viruksenosoitusmenetelmä. PCR-testiä voidaan käyttää diagnostiikassa joissakin harvoissa erityistilanteissa, jos potilaan epäillään olevan vielä serologisen ikkunan vaiheessa. Testi on kuitenkin erittäin kallis tavalliseen HIVAgAbtestiin verrattuna, ja siihen liittyy tiettyjä merkittäviä heikkouksia. Esimerkiksi HIV-2 viruksen aiheuttama infektio löytyy HIVAgAb-testillä, mutta ei tällä PCR-tutkimuksella, joten viimeksi mainittu ei kuulu rutiinidiagnostiikkaan. Nämä PCR-testit ovat sen sijaan korvaamattomia HIV-lääkkeitä käyttävien potilaiden virologisen hoitovasteen seurannassa. Vaikka osa potilaista voidaan nykyään löytää aikaisempaa nopeammin tartunnan jälkeen, tartunta on varmasti suljettavissa pois negatiivisella vasta-ainetestituloksella vasta kolmen kuukauden kuluttua mahdollisesta altistuksesta. HIV-testinä käytetään yhä enemmän sormenpään verinäytteestä tai syljestä tehtäviä pikatestejä. Niiden positiivinen tulos kuuluu aina varmistaa suoniverinäytteestä tehtävällä vasta-ainetutkimuksella. Nimitys pikatesti tarkoittaa, että tulos valmistuu potilaan odottaessa. Tämä on merkittävä etu HIVAgAbtestiin verrattuna. Silloin vältetään myös se mahdollisuus, ettei potilasta tavoitettaisi viikon kuluttua valmistuvaa vastausta varten. Koska pikatestitkin perustuvat vasta-aineiden toteamiseen, ei näillä testeillä pystytä toteamaan HIV-tartuntaa lyhyemmän ajan kuluttua altistuksesta kuin muilla vasta-ainetesteillä. Pikatestin oikea käyttö ja tuloksen tulkinta edellyttävät tehtävään kouluttautumista, joten kotitestausta ei suositella, vaikka pikatestejä on mahdollista ostaa Internetin kautta. HIV-testin positiivinen tulos kuuluu kertoa potilaalle vastaanotolla eikä puhelimitse. Vastausta kerrottaessa on hyvä käyttää yksiselitteisiä ilmauksia, esimerkiksi sinulla on todettu HIV-infektio. Jotkut potilaat ovat kertoneet aluksi ymmärtäneensä väärin, kun heille kerrottiin HIV-positiivisuudesta. He ajattelivat positiivisuuden tarkoittaneen jotain heille edullista. HIV-diagnoosia kerrottaessa on hyvä muistuttaa taudin nykyisestä hyvästä ennus- J. Sutinen

5 teesta ja muun muassa työnteon normaalista jatkumisesta. Monet potilaat ovat kokeneet turvalliseksi sen, että HIV-testin teettänyt oma terveyskeskus- tai työterveyslääkäri on kertonut toimivansa vastakin potilaan omalääkärinä hänen muiden sairauksiensa suhteen. Negatiivista testitulosta kerrottaessa on kuuluu selvittää, voisiko potilas olla vielä serologisen ikkunan vaiheessa. Tarvittaessa HIVtesti kuuluu uusia kolmen kuukauden kuluttua altistuksesta, jolloin negatiivinen vasta-ainetestitulos on varmasti tartunnan pois sulkeva. Terveydenhuollossa kannattaa hyödyntää negatiivisen testituloksen kertominen keskustelemalla testaukseen johtaneesta riskikäyttäytymisestä ja siitä, kuinka vastaavanlaiset tilanteet olisivat tulevaisuudessa vältettävissä. Kustannuksia, säästöjä? HUSLABin hinta HIVAgAb-testille on 7 euroa. Yhden HIV-positiivisen henkilön elinikäiset kustannukset ovat vähintään noin euroa (Yazdanpanah ym. 2002, Schackman ym. 2006). Yksinkertaisella laskelmalla voidaan arvioida, että vaikka käytettäisiin puoli miljoonaa euroa yhden HIV-positiivisen henkilön löytämiseen, tuo summa säästetään heti, jos tämä henkilö diagnoosin jälkeen tietoisena tartunnastaan vähentää riskikäyttäytymistään ja sekundaaritartuntojen määrä vähenee yhdelläkin. Perusteellisempien terveystaloustieteellisten mallien mukaan jopa HIV-infektion yleistä seulontaa on pidetty taloudellisesti kannattavana sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Näiden mallien mukaan yleisen HIV-seulonnan tuottaman laatupainotteisen elinvuoden hinta on ollut euroa alueilla, joissa diagnosoimattoman HIV-infektion esiintyvyys on vähintään 0,1 % (Paltiel ym. 2005, Yazdanpanah ym. 2010). Vajaa neljäsosa Suomessa diagnosoiduista HIV-potilaista löytyy vasta AIDS-vaiheessa tai CD4-solujen määrän vähennyttyä vaarallisen pieneksi (alle 0,2 x 10 9 /l) (Kivelä ym. 2010). Näiden HIV-potilaiden hoito on kalliimpaa ja hoitotulokset huonompia kuin varhemmin diagnosoiduilla potilailla. Osa viiveistä johtuu siitä, että potilaat eivät ole yksinkertaisesti hakeutuneet aikaisemmin selvittelyihin. Monet näistä potilaista ovat kuitenkin ottaneet aiemmin toistuvasti yhteyttä terveydenhuoltoon, ja siten HIV-infektio olisi voitu löytää aikaisemmin, jos sen mahdollisuus olisi tullut potilaalle itselleen tai hoitoyksikölle mieleen. HIV-testauksen yhteydessä on syytä muistaa, että negatiivinen testitulos ei merkitse turhaa kulua vaan tarjoaa mahdollisuuden pyrkiä vähentämään tutkittavan riskikäyttäytymistä ja siten tartuntariskiä tulevaisuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudistettu ohje HIV-testauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pyrkinyt lisäämään HIV-testin tarjoamista ja testiin hakeutumista antaessaan joulukuussa 2010 uudistetun suosituksen testauksesta terveydenhuollossa. Ohjeessa korostetaan mm. sitä, että testausta varten ei tarvita lääkärin erillistä arviota ja lähetettä, vaan testauksen voi suorittaa muukin tehtävään koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Tämä mahdollisuus tuntuu hyvin järkevältä. Kynnys hakeutua HIV-testiin terveyden- tai sairaanhoitajalle voi olla selvästi matalampi kuin saman asian takia ajan varaaminen lääkärille. Lisäksi tehtävään koulutettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja luultavasti onnistuu riskikäyttäytymiseen liittyvässä neuvonnassa vähintään yhtä hyvin kuin moni lääkäri. Muita periaatteita THL:n ohjeessa ovat esimerkiksi oikeus nimettömään testaukseen ja testiin myös vieraalla paikkakunnalla. Nämä ovat tärkeitä helpotuksia testiin hakeutumista miettivälle erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Ja tehtävään koulutettu terveyden- tai sairaanhoitaja voinee järjestää testin nimettömyyden huomaamattomammin kuin asiaa ihmettelevä lääkäri. Käytännön järjestelyt asian sujuvaksi toteuttamiseksi pitää vain suunnitella etukäteen kussakin terveyskeskuksessa niin näytteenoton kuin vastauksen kuulemisenkin suhteen. On keskusteltu runsaasti siitä, tarvitaanko testaukseen edelleen potilaan lupa. Uudessakin ohjeessa korostetaan, että potilaalle kuuluu 1031 Milloin pyydän potilaastani HIV-testin?

6 NÄIN TUTKIN kertoa aikomuksesta tehdä HIV-testi ja antaa hänelle mahdollisuus kieltäytyä testistä. Oma tulkintani ohjeesta on, että potilaalle kerrotaan tehtävän erilaisia kokeita mukaan luettuna HIV-testi, jolloin potilas voi halutessaan estää tämän menettelyn. Tajuttomalle potilaalle voidaan tehdä HIV-testi hänen etunsa mukaisesti, ja asiasta kerrotaan hänen tultuaan tajuihinsa. Lopuksi Koska HIV-infektion oireet ovat hyvin vaihtelevia eri ihmisillä taudin eri vaiheissa, on HIVinfektio syytä muistaa erotusdiagnostiikassa laajalti kaikilla erikoisaloilla geriatria mukaan luettuna. HYKS:n infektioklinikan potilaista vanhimmat ovat jo yli 80-vuotiaita. Lisäksi on tärkeää muistaa, että HIV-infektion saaneet ovat oireettomia vuosikausia, joten testiä on muistettava tarjota myös pelkän altistuksen perusteella. Tartunnan jälkeen HIV-infektio ei toivomalla häviä keneltäkään vaan johtaa vääjäämättä syvenevään immuunipuutteeseen ja hoitamattomana henkeä uhkaaviin komplikaatioihin. Omasta tartunnastaan tietämättömänä HIV-positiivinen henkilö voi vuosien oireettoman ajanjakson aikana altistaa lukuisia muita ihmisiä tartunnalle. Lääkäri tekee suurimman palveluksen sekä potilaalle itselleen että hänen ympäristölleen diagnosoimalla HIV-tartunnan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sitä varten on helppo testi: HIVAgAb. JUSSI SUTINEN, LT, erikoislääkäri HUS/HYKS, medisiininen tulosyksikkö, infektiosairauksien klinikka PL 348, HUS Sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkiot, kongressimatka (Abbott, Bristol- Myers Squibb, Gilead, GlaxoSmithKline, MSD, Pfizer, Schering- Plough, Tibotec). Kirjoittaja on toiminut asiantuntijana AIDS-tukikeskuksessa ja HIV-positiiviset ry:ssä. KIRJALLISUUTTA Bhaskaran K, Hamouda O, Sannes M, ym. Changes in the risk of death after HIV seroconversion compared with mortality in the general population. JAMA 2008;300:51 9. Branson BM, Handsfield HH, Lampe MA, ym. Revised re commendations for HIV testing of adults, adolescents, and pregnant women in health-care settings. MMWR Recomm Rep 2006;55:1 17. Hamers FF, Phillips AN. Diagnosed and undiagnosed HIV- infected populations in Europe. HIV Med 2008;9 Suppl 2:6 12. Hirschel B. Primary HIV infection. Kirjassa: Cohen J, Opal SM, Powderly WG, toim. Infectious Diseases. London: Elsevier Limited 2010, s Kivelä PS, Krol A, Salminen MO, Ristola MA. Determinants of late HIV diagnosis among different transmission groups in Finland from 1985 to HIV Med 2010;11: Paltiel AD, Weinstein MC, Kimmel AD, ym. Expanded screening for HIV in the United States an analysis of cost-effectiveness. N Engl J Med 2005;352: Schackman BR, Gebo KA, Walensky RP, ym. The lifetime cost of current human immunodeficiency virus care in the United States. Med Care 2006;44: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hivtestauksen periaatteita: suositus perusterveydenhuollon toimipisteille ja matalan kynnyksen palvelupisteille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos f-a5b9-2ae07fbcce37. Yazdanpanah Y, Goldie SJ, Losina E, ym. Lifetime cost of HIV care in France during the era of highly active antiretroviral therapy. Antivir Ther 2002;7: Yazdanpanah Y, Sloan CE, Charlois-Ou C, ym. Routine HIV screening in France: clinical impact and cost-effectiveness. PLoS One 2010;5:e Summary When should a patient be tested for HIV? Thanks to current drug therapy, the prognosis of an early diagnosed HIV-positive patient is almost equivalent to the life expectancy of the general population. Because HIV-positive persons remain typically symptomless for years, suspicion of the infection should be remembered not only on the basis of symptoms compatible with the disease, but also on the basis of mere exposure. A symptomatic HIV patient may be encountered in any special field. The possibility of a symptomless HIV infection should be always kept in mind with patients having a known sexually trans mitted disease or chronic viral hepatitis. Diagnosis of HIV is based on the demonstration of antibodies and/ or HIV antigen J. Sutinen

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Hiv ja ikääntyminen 1.

Hiv ja ikääntyminen 1. Hiv ja ikääntyminen 1. Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalle tietoa siitä, miten ikääntyminen vaikuttaa hiv-tartunnan kanssa elämiseen. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan

Lisätiedot

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Varhainen HIV-diagnoosi 1980-luku > tämä päivä

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Hiv-testauksen periaatteita

Hiv-testauksen periaatteita SUOSITUS Hiv-testauksen periaatteita Suositus perusterveydenhuollon toimipisteille ja matalan kynnyksen palvelupisteille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin:

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa. Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA

HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA Salla Ylöniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö YLÖNIEMI SALLA: HIV-INFEKTIO

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

PEP ja PrEP tilanne Suomessa

PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP = post exposure prophylaxis PrEP = pre exposure prophylaxis Jussi Sutinen 31.01.2019 PEP Käytössä 1990-l alusta lähtien Aluksi työhön liittyen -> myös työn ulkopuoliset

Lisätiedot

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Elämä hiv-positiivisena

Elämä hiv-positiivisena Elämä hiv-positiivisena Lukijalle Mikä on hiv? Miten hiviä hoidetaan? Millaista on elämä hiv-positiivisena? Mistä saat tietoa ja apua? Tästä esitteestä saat tietoa siitä, mikä on hiv ja millainen sairaus

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Tieto lisää nautintoa

Tieto lisää nautintoa Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA

HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA 3. uudistettu painos HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA 4. uudistettu painos 1 4. uudistettu painos (c) Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry, Hiv-säätiö/Hivpoint ja HUS/ HYKS/Tulehduskeskus/

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission

Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission HPTN 052 tutkimus: HIV-tartunnan esto ART-lääkityksellä serodiskordanteilla pareilla? N Engl J Med 2016; 375:830-839 1763

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet HIV ja hepatiitti C 1.2.2018 Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet Sidonnaisuudet Asiantuntija- ja luentopalkkioita: Abbvie, Gilead, MSD, Bristol-Myers Squibb, GSK/Viiv, Janssen THL:n HIV/Hepatiitti

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Elämä hiv-positiivisena

Elämä hiv-positiivisena Elämä hiv-positiivisena LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa elämästä hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen kanssa. 2 Miksi

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen

HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät 12.11.2018 LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen Sidonnaisuudet A-klinikka Oy, laitoshoitopalveluiden ylilääkäri Päihdelääketieteen yhdistys ry Koulutusvaliokunnan

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

HIV tänään. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV tänään. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV tänään 243.2012 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Vih Vaihe Ensitauti ti Oireeton ja Oireita Immuunipuutosoireyhtymä vähäoireinen aiheuttava vaihe AIDS HIV-infektio Taudin- Kuume Suurentuneet

Lisätiedot