Kouvolan lomituspalveluyksikön lausunto STM 044:00/2016 hallituksen esitysluonnokseen ja lakiesitykseen maatalousyrittäjän lomituspalveluista

Transkriptio

1 Maaseutulautakunta Kouvolan lomituspalveluyksikön lausunto STM 044:00/2016 hallituksen esitysluonnokseen ja lakiesitykseen maatalousyrittäjän lomituspalveluista 806/ /2017 Mala 56 Sosiaali-ja terveysministeriö on pyytänyt antamaan lausunnon hal li tuk sen esitysluonnoksesta lomitusjärjestelmien uudistusta koskevaksi lain sää dännök si. Hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotukset laiksi maa ta lous yrit täjän lomituspalveluista, laiksi turkistuottajan lomituspalveluista se kä laiksi poronhoitajan sijaisavusta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan klo mennessä osoittee seen Maatalouden lomitusjärjestelmien toimeenpanon uudistamistyöryhmän tavoit tee na on ollut arvioida maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poron hoita jien lomitusjärjestelmien toimeenpanon siirrosta maakunnille ai heu tu vat uudistamistarpeet lomitusjärjestelmään. Lisäksi työryhmän tuli edus kun nan vastauksen mukaisesti (EV 108/2015 vp -HE 112/2015) tar kas tel la: a) yrittäjän tarpeiden ja lomittajan työajan yh teen so vit ta mis ta siten, että lomittaja n työn osa-aikaisuutta pystytään vähentämään, b) va ral la olon maksullisuuden vaikutuksia lomituspalveluiden käyttöön ja käy tän tei siin sekä siihen liittyviä muutostarpeita sekä c) tuetun mak sul li sen lomituksen enimmäistuntimäärän riittävyyttä ja rajauksen vai ku tuk sia maatalousyrittäjien jaksamiseen sekä tuntimäärien muutostarpeita. Kouvolan lomituspalvelut on antanut hallituksen esi tys luon nokseen ja lakiesitykseen seuraavan lausunnon: "Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikön lausunto STM 044:00/2016 hallituksen esitysluonnokseen ja lakiesitykseen maa ta lous yrit tä jän lomituspalveluista Tilakohtainen lomaoikeus/henkilökohtainen lomaoikeus Vuo si lo ma päivien lisääminen 31 päivään kalenterivuodessa olisi erinomainen pa ran nus nykyiseen. Yksin toimivat yrittäjät erityisesti tarvitsevat li sä päi viä. Kahden tai useamman yrittäjän tilalla on mahdollisuus jakaa työ taak kaa ja sovitella aikatauluja, jotta tarpeen mukaan voi irrottautua osas ta työtehtävistään. Nytkin osa kahden yrittäjän tiloista pitää mie lel lään lomansa samaan aikaan kahden lomittaja n turvin ja osa järjestää toi sel le sijaisen toisen loman ajaksi, jotta he voivat lähteä yhdessä lo mal le ja vain toisen lomapäivät kuluvat. Kahden tai useamman yrittäjän ti loil la, joissa työtä tekevät eri sukupolvien edustajat, yrittäjät ovat tuskin ha luk kai ta pitämään yhteisiä lomia. Vaihtoehtona tilakohtaiselle lomaoikeudelle voisi olla se, että tilan maa talous yrit tä jät voitaisiin velvoittaa henkilökohtaiselle yhtäaikaiselle vuosi lomal le kuten nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa, jos tilan ko konais työajak si muodostuu 16 tuntia päivässä. Edellytyksenä tälle kuitenkin pi däm me sitä, että lomituspalvelumaksut pysyisivät työryhmän esi tyk sen mukaisina.

2 Suuria tiloja tilakohtainen loma suosisi siinä mielessä, ettei tarvitsisi enää ilmoittaa tilan työntekijöitä. Samaten tilan ulkopuolisen työn työ ai ka ver tai lun poistuminen toisi muutamia tiloja lisää lomituksen piiriin. Maatalouslomittajien ammattitaitovaatimukset kasvavat tilakohtaisen lo man myötä. Nykyjärjestelmällä lomittajien tärkein työtehtävä on ollut lyp sy työ ja koneiden käyttö on jäänyt vähemmälle. Siitä johtuu myös se, et tä koneiden käyttöön harjaantuminen on ollut kurssituksista huo li mat ta vähäistä, kun opittua taitoa ei ole päässyt harjoittelemaan oikeassa työ teh tä väs sä. Tilakohtaisella lomalla olisi työhön monipuolistava vai ku tus työllistyvyyden lisäksi. Lisäksi tehtävien monipuolisuus saattaa hou ku tel la alalle paremmin työntekijöitä. Tavoitteena tilakohtaisen lo mi tuk sen toteutumiselle on löytää toimiva lomitustiimi. Tilakohtaisessa lomituksessa riskinä on toiminnan haavoittuvuus silloin, kun tilan tunteva lomittaja sairastuu. Lomituksen käytännön jär jes te lyis sä voi olla haastavaa sijaisen löytyminen. Tilakohtaisessa lomassa lo mit ta jan vastuu kasvaa huomattavasti. Samalla perehdytyksen tärkeys ja tarve kasvavat: tekemällä oppii parhaiten tilan työt. Vuosilomassa on sunnuntai/pyhä päivä rajoitus edelleen kolme päivää. Jos tilakohtainen vuosiloma on 31 päivää, toiveena on mahdollisuus li sä tä lomaan yksi sunnuntai-/pyhäpäivä. 3 tunnin mittaisen työpäivän järjestäminen lomittajalle on turhauttavaa. Pahim mas sa tapauksessa lomittajan työmatkaan käyttämä aika ylittää var sinai seen työntekoon käytetyn ajan. Vaikka ihan kaikki lomittajat ei vät halua kokoaikaista työtä, niin esitetty uudistus antaisi työtunteja li sää myös nykyisiin osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jouduttaessa kattamaan lomittajan päivittäistä työaikaa useamman tilan lomi tuk sel la muodostuu tilojen kannalta riski, että lomittaja tuo tai le vit tää eläintauteja tilalta toiselle liikkuessaan. Samoin lomittajien vaih tu vuus tilalla muodostaa ongelman, koska yrittäjän lomituksessa lyhyttä työ ai kaa tekevä lomittaja ei voi tehdä pitkään alimittaisia työpäiviä. Kou vo lan paikallisyksikön lomitettavista tiloista 51,6 %:a on yhden yrittäjän ti lo ja ja 44,9 %:a tiloista on kahden yrittäjän tiloja sekä loput 3,5 %:a 3-4 yrit tä jän tiloja. Edellä oleviin vertailutietoihin ja perusteluihin viitaten olemme Kouvolan pai kal lis yk si kös sä tilakohtaisen loman kannalla. Lisävapaa Uusi nimi lomituslajille on hyvä ja kuvaava. Mikäli tuntimäärä nousee, se helpottaa maatalousyrittäjän henkilökohtaista ajan käyttöä mm. am ma til liseen koulutukseen osallistumista sekä luottamustehtävien hoi ta mis ta, mitkä ajoittuvat usein iltatöiden kanssa samaan aikaan. Kan na tam me lisävapaan tuntimäärän nostamista 200 tuntiin. Toivottavaa olisi saa da vielä selvä listaus siitä, mihin kaikkeen lisävapaata voisi käyttää. Mitä varten on tehty ero maakunnan järjestämän ja itse järjestetyn li sä vapaan välillä? Halutaanko sillä lisätä itse järjestetyn lomituksen va lit se via tiloja?

3 Sijaisapu Hyvänä muutoksena pidetään sitä, että sijaisavun hinta olisi kaikilla ta sapuo li ses ti sama 5,75 euroa/ lomitustunti. Sijaisavun ta kai sin pe rin näs sä arveluttaa 10 :n kohta, ettei ehdollista päätöstä annettaisi an sionme ne tyskor vauk sen hakuajaksi ja sijaisapu myönnettäisiin mark ki na pe rus tei sen maksun hinnalla. Sitten, kun päätös tulee, liikaa mak set tu määrä palautetaan maatalousyrittäjälle tai sillä voidaan kuitata si jais apu mak sua. Maksuvaikeuksissa olevia tiloja on jo nyt, joten emme kan na ta tätä ehdotusta. Sijaisapupäivän keston tulisi olla vähintään 4 tuntia. Sijaisavun jär jes tä minen ja työntekijän työllistyminen ovat työnjohdolle melkoinen haaste ly hyil lä työajoilla. Työaikalaki ja työntekijän oikeudet ovat ristiriidassa työn teettämisen kanssa. Sijaisaputilanteissa tullee vääntöä teh tä vä koh tai sis ta prosenttiosuuksista ja tuntimäärästä. Esim. lypsytyö kestää 6 tun tia, yrittäjän tehtäväkohtainen %-osuus töistä on 5 tuntia, jättääkö lo mit ta ja lypsyn kesken, kun 5 tuntia tulee täyteen. Lomittajien puolesta huolettaa myös työajan riittäminen. Halutaanko tu levai suu des sa vain nopeita lomittajia, jotta mitoitetun ajan ylittäminen ei lankea laskuna asiakkaalle. Kesäaikana voi tulla sähkökatko ja työt sei sah tavat siihen tai tapahtua muuta yllättävää, josta johtuen työaika ei rii tä. Joustoa on voitava olla. Varallaolo/valvontakäynti Yrittäjän oikeus varallaoloon tai valvontakäyntiin automaatiotiloilla on lin jassa tilakohtaisen loman kanssa. Maakunnan järjestämä sekä itse jär jes tet ty lomitus ovat tässä suhteessa tasa-arvoisessa asemassa, mi kä on hyvä asia. Yötyön rajoittaminen tukee lomitushenkilöstön työturvallisuutta sekä jak samis ta vuorokausilevon täyttyessä. Työmatkoihin käytetty aika ei ole todellisuudessa lepoaikaa, lii ken tees sä on oltava tarkkana. Työajan mitoitus Kaavamaisessa työajan laskennassa ei pystytä ottamaan huomioon eri tuo tan to suun tien eroja. Työaikavertailussa ns-managerin ja kaa va mai sen laskutavan mukaan lihakarjoissa, lihasikaloissa ja lampoloissa kaa va mainen laskutapa antaa huomattavasti enemmän työaikaa. Lyp sy kar jois sa ei ollut merkittävää eroa laskutavalla. Hevostiloilla sen sijaan työ ai ka pienenee huomattavasti nykyisestä. Mielestämme työajan mi toi tus ta paa tulee vielä tutkia. Kotieläinyksiköt Tarpeellinen muutos on rajata harraste-ja hoitohevoset lo mi tus pal ve lui den ulkopuolelle. Hevostiloilla on kokemuksemme mukaan työaikaa men nyt runsaammin silloin, kun omien hevosten lisäksi tilalla on ollut vuok ra pai koilla hoitohevosia, joilla on ollut yksilöllinen hoitovaatimus tai he vo sen omistaja on ollut hevosta "liikuttamassa" ja lomittaja on jou tu nut odottamaan hevosta talliin. Kotieläinyksikkömääritelmää hevosten osal ta ei

4 tule muuttaa. Itse järjestetty lomitus Itse järjestetty lomitus on tehty lakiesityksessä joustavammaksi kuin maakun nan järjestämä, mikä todennäköisesti houkuttelee valitsemaan it se järjestetyn lomitusvaihtoehdon, jos vain sopiva palveluntuottaja löy tyy. Lomituskorvauksen maksuperusteita 36 :ssä on selkeytettävä, kuka maksaa, kenelle ja mitä. Jo nykyisessä järjestelmässä on tuottanut vai keuk sia ymmärtää maatalousyrittäjä n osuus maksaa arvonlisävero se kä mahdolliset työtuntien ylitykset. Mielestämme ei ole oikein, että pal ve lun tuottajalle maksettavasta korvauksesta vähennetään palvelua saa neen maksuosuutta. Laskutus on selkeämpi tapa toimia ja kir jan pi dol li ses ti parempi tapa. Tuotantokatkot Tuotantokatkojen aikana saatava lomituspalvelu tulee selkiyttää, mitä työteh tä viä lakiesityksessä tarkoitetaan tuotantokatkojen aikana olevina vält tämät tö mi nä työtehtävinä ja mitä pidetään tilan tuotantokatkoina. Melan rooli Melalla on ollut vahva rooli nykyisessä järjestelmässä lo mi tus pal ve lui den toimeksiantosopimusten nojalla toiminnan ohjauksessa ja val von nas sa. Mela on laatinut yhtenäiset ohjeet paikallisyksiköille ja var mis ta nut toiminnan tasapuolisuutta lain tulkinnoissa. Mela on laatinut lo mak keet, joita on käytetty kaikissa paikallisyksiköissä sekä tietojärjestelmän Lo mi tusne tin. Lisäksi Mela on tehnyt esitteet ja markkinoinut lo mi tus pal ve lui ta ja maatalouslomittajan ammattia. Mela on käsitellyt myös oi kai su vaa ti muk set. Melan vahva asiantuntijuus on syytä hyödyntää. Tietojärjestelmä Paikallisyksikön näkökulmasta suurta huolta aiheuttaa Lomitusnetin korvaa van tietojärjestelmän saaminen maakunnan käyttöön. Jos uuden oh jelman kehittäminen vie 3-5 vuotta, millä töitä tehdään tuo väliaika. Jo tässä vaiheessa on syytä kiirehtiä uuden tietojärjestelmän suun nit te lua ja hankkimista. Jos työvuoro-suunnittelu tulevaisuudessa tehdään maa kunnan omalla ohjelmalla, senkin kehittämistä tulee kiirehtiä ja kou lut taa käyttäjät hyvissä ajoin. Maatalouslomittajat on opetettu työaikojen kuittaamiseen mobiililla, joka on toiminut hyvin ja siksi sekin halutaan säilyttää. Järjestämistapa Kaikista paikallisyksikön palkkaamista maatalouslomittajista ei ole lo mi tusyrit tä jik si, mikäli tuotantotoimintaa yritetään siirtää yrittäjäpohjaiseksi. Paikallisyksikön pieneneminen maakunnan kokoiseksi koetaan hei ken nyksek si. Järkevän kokoisesta yksiköstä tulisi pitää kiinni. Maa kun ta mal lis sa mennään taaksepäin kehityksessä ainakin Kymenlaaksossa. Maa kun tien välinen yhteistyö tukisi nykyisenkaltaista palvelutoimintaa." Lisätietoja: Lomituspalvelujohtaja Tarja Vuorentausta-Helin, puh , tarja.vuorentausta-helin(a)kouvola.fi

5 Maaseutupalvelujen päällikön ehdotus: Maaseutulautakunta merkitsee tiedoksi Kouvolan lo mi tus pal ve lu pai kal lis yksi kön antaman lausunnon STM 044:00/2016 hallituksen esi tysluon nok seen ja lakiesitykseen maa ta lous yrit tä jän lo mi tus pal ve luis ta. Maaseutulautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.