Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja D Uudenmaan liitto Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

2 Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto Helsinki 2006 Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja D ISSN (vain verkkojulkaisu) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kansi: Ruoholahti mereltä / Tuula Palaste-Eerola Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2006 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

4 Sisällys Maakuntajohtajan katsaus 5 Uusimaa vuonna Kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvoi 6 Taloudellinen toiminta vilkastui 6 Kunnallistalous oli huomion keskipisteenä 6 Väkiluvun kasvu jatkui 7 Asuntojen hinnat kääntyivät uuteen nousuun 7 Turvallisuus on kilpailutekijä 7 Tietoyhteiskuntarakenne yhtenäistyy 7 Uudenmaan liiton strategia 9 Visio, toiminta-ajatus ja arvot 9 Strategiset valinnat 10 Kilpailukyvyn parantaminen 10 Asukkaiden hyvinvointi 10 Elinkeinot 11 Viihtyisä ympäristö 11 Vuoden 2005 toiminta 12 Maakunnan kehittäminen 12 Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 hyväksyttiin 12 Maakunnallisen tietopalvelun kehittäminen käynnistyi 12 Kilpailukykyä edistettiin kansainvälisellä toiminnalla 12 Uuden maakuntaohjelman valmistelu alkoi 13 Toteuttamissuunnitelmassa sovittiin maakuntaohjelman toteutuksesta 14 PARAS -kunta- ja palvelurakenneuudistus herätti toimijat muutokseen 14 Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyötä jatkettiin ja uusia yhteistyörakenteita syntyi 14 Elinkeinosektorilla tuloksellista yhteistyötä 15 Koulutuksen ja osaamisen kehittämisellä parannettiin maakunnan kilpailukykyä 16 Yhteistyötä vapaa-ajan, kulttuurin ja matkailun alalla 16 Maakunnan kehittämisrahaa ohjelmien toteuttamiseen yli 3,5 miljoonaa euroa 16 EU:n ohjelmakausi vaihtuu 17 Maakuntakaavoitus 17 Uudenmaan maakuntakaava saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi 17 Vaihekaavan laadinnassa keskityttiin selvitysten tekoon 17 Läntisen Uudenmaan maakuntakaava sai lainvoiman 18 Seutu- ja maakuntakaavojen toteuttaminen, seuranta ja uudistaminen 18 Liikennesuunnittelu 19 Maakunnallinen alueiden käytön kehityskuva 20 Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 3

5 Maakunnan yhteistyö ja edunvalvonta 20 Maakuntaparlamentti 20 Suuralueyhteistyö (ELLI - Etelä-Suomen maakuntien liittouma) 21 Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK) 21 Yhteistyö pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla 22 Kehyskuntayhteistyö 22 Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) 22 Työllisyystyöryhmä 23 Turvallisuusasioiden neuvottelukunta 23 Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunta 23 Koulutusasiain asiantuntijaryhmä 24 Sosiaali- ja terveysasioiden asiantuntijatyöryhmä 24 Projektit 24 Tuloksia Itämeri-yhteistyössä 24 Ympäristöalalla rakennetaan kansainvälistä yhteistyötä 24 Uudenmaan liiton toimielimet 26 Maakuntavaltuusto 26 Maakuntahallitus 26 Tarkastuslautakunta 26 Läntisen Uudenmaan aluetoimikunta 27 Muut yhteistyöorganisaatiot 27 Talous 28 Talousarvion toteutuminen tilikaudella Tuloslaskelma vuodelta Tase Rahoituslaskelma 37 Jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2005 (sis. osaamiskeskusohjelmat) 38 Vuoden 2005 projektit ja niiden kokonaisrahoitus 39 Sopimuskuntien maksuosuudet aluearkkitehtitoiminnan kustannuksista vuonna Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä 41 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta LIITE 1: Luottamushenkilöt 49 LIITE 2 : Yhteistyöryhmät 53 LIITE 3: Vuonna 2005 ilmestyneet Uudenmaan liiton julkaisut 54 4 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

6 Maakuntajohtajan katsaus Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, maakuntakaava, vaihekaava, toteuttamissuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, Interreg ohjelma Maakunnan liitossa käytetty salakieli pitää sisällään sanoja, jotka eivät helposti aukea kehittämistyöhön ja kunnallishallintoon perehtyneellekään konkarille. Kuitenkin näiden käsitteiden takana on tärkeitä tehtäviä, joilla turvataan maakunnalle hyvä tulevaisuus. Vuoden 2005 keväällä aloittivat työnsä uudet ja kokoonpanoiltaan kovasti uudistuneet maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus, joiden ensimmäinen haaste oli perehtyä tehtäväkenttään ja ryhtyä päättäjän rooliin. Maakuntasuunnitelma valmistui ja maakuntavaltuusto hyväksyi sen vuoden lopulla. Saatiin linjaukset siitä, millaisen haluamme Uudenmaan olevan vuonna Visioksi kirjattiin, että maakuntamme on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Toinen laaja tehtävä oli käynnistää vaihekaavan laadinta. Vaihekaava on maakuntakaava, joka kattaa vain osan maakunnan alueesta tai vain joitakin toimialoja. Nyt käynnissä olevassa työssä osoitetaan alueita jätehuoltoon, maa-ainestenottoon ja joihinkin muihin toimintoihin. Kansainvälisessä toiminnassa korostui Itämeren alueen merkitys Uudenmaan kehittämisessä. Yhteistyöverkostojen toiminta oli aktiivista ja maakunnan eri toimijoiden yhteisten hankkeiden määrä merkittävä. Toiminnan tehostamiseksi ja koordinoimiseksi käynnistettiin vuoden lopulla maakunnan Itämeriohjelman valmistelu. Moskovan alueen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa käsiteltiin innovaatiotoiminnan edistämistä ja yritysten kansainvälistymistä. Helsinki-Tallinna Euregio toimi Uudenmaan liiton vetämänä toteuttaen projekteja ja vahvistaen Itämeren piirissä toimivia verkostoja. Jäsenkuntien kannalta mennyt vuosi jää historiaan alueellisen yhteistyön tehostumisen takia. Seutuistuminen astui aimoaskeleen eteenpäin. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ käynnistyi kymmenillä hankkeilla, Helsingin seudun 14 kunnan yhteistoimintaalue muodostui ja yhteistyö Kuuma-alueella, Hiiden alueella ja Raaseporissa sai vahvemmat puitteet. Kuntaryhmä Neloset kokosi edellä lueteltujen alueiden ulkopuolelle jääneet. Valtioneuvoston käynnistämä Kunta- ja palvelurakennehanke etsii ratkaisuja, miten hyvin toimiva palvelutuotanto voidaan turvata käytettävissä olevin resurssein. Loppuvuoden aluevaiheessa Uudenmaan liitto ja Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ottivat kantaa siihen, mitä kuntien tehtäviä tulisi siirtää valtiolle. Siirrettäviä tehtäviä jäi jäljelle vain harvoja. Ministerityöryhmän päätös myötäili hyvin Uudenmaan liiton kantaa. Aimo Lempinen maakuntajohtaja Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 5

7 Uusimaa vuonna 2005 Kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvoi Vuonna 2005 kansainvälisten asioiden merkitys korostui entisestään uusimaalaisten hyvinvoinnille. Ns. Kiina-ilmiö nousi kansalaisten tietoisuuteen esimerkkinä kansainvälisen kilpailun vaikutuksista elinkeinoelämään. Kovenevassa kilpailussa Uusimaa kuitenkin säilytti paikkansa yhdessä Tukholman kanssa Euroopan innovatiivisimpana alueena. Kansainvälinen kiinnostus Uuttamaata kohti lisääntyi selvästi viime vuonna innovaatioympäristömme korkean tason takia. Kiinnostus tarjoaa uusia verkottumismahdollisuuksia maakunnan elinkeinoelämälle mutta se edellyttää myös, että aluekehityksessä panostetaan kansainvälisen yhteistyön ja Uudenmaan innovaatioympäristön edelleen kehittämiseen. Suhteet naapurimaihin tulevat aina olemaan maakunnan kansainvälisten asioiden perusta, mutta liike-elämän kansainvälistyminen edellyttää toiminnallista yhteistyötä uusien ja maantieteellisesti kaukaisempien alueiden kanssa. Taloudellinen toiminta vilkastui Maakunnan kokonaistuotanto kasvoi ennakkoarvioiden mukaan noin 3,5 prosenttia vuonna Kokonaistuotanto on kasvanut nopeammin kuin koko maassa kahtena peräkkäisenä vuotena 2004 ja Vielä on kuitenkin ennenaikaista arvioida, onko Uusimaa saanut takaisin asemansa koko maata nopeamman talouskasvun alueena, koska paperiteollisuuden pitkä työtaistelu pienensi koko maan talouskasvua vuonna 2005 mutta ei juurikaan Uudenmaan. Kokonaistuotannon kasvu nopeutui Uudellamaalla jo vuonna Normaalien taloudellisten lainalaisuuksien mukaisesti työttömyys alkoi alentua viiveellä vuonna Vuoden 2005 lopussa Uudellamaalla oli työttömiä noin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli ja työttömyysaste oli 7,8 prosenttia. Matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa 3,9 prosenttia ja korkein Hyvinkäällä, Karjaalla ja Pohjassa 9,4. Uudenmaan työllisyystilanteen parantuminen ilmeni myös avoimien työpaikkojen määrän selvänä kasvuna noin 5 000:sta noin 7 000:teen vuonna Vuoden lopussa avoimia työpaikkoja oli mm. myyntityössä, majoitusliike- ja suurtaloustyössä sekä tarjoilutyössä, terveydenja sairaanhoidossa, talonrakennustyössä sekä kiinteistönhoito- ja siivoustyössä. Kunnallistalous oli huomion keskipisteenä Kuntien taloudellinen tilanne pysyi jokseenkin ennallaan vuonna Manner-Suomen kuntien talous heikkeni lievästi. Sen sijaan Uudenmaan kuntien talous parani lievästi ja vuosikate poistoista vahvistui vähän. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä pieneni edellisen vuoden viidestä kunnasta kahteen kuntaan. Maakuntamme oli yksi niistä neljästä, jossa kuntien vuosikate riitti kattamaan poistot. Vuosikatteella mitattuna Itä-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kuntien talous oli kuitenkin paremmassa kunnossa kuin Uudenmaan kuntien talous. Valtioneuvosto käynnisti toukokuussa kuntaja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) valmistelun. Maamme väestön ikääntyminen aiheuttaa mittavia haasteita kunnallisten palveluiden tuotannolle lähivuosikymmeninä. PARAS -hankkeen tavoitteena on luoda riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta nykyisin kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi tulevaisuudessa. Uudistuksella pyritään myös varmistamaan palveluiden hyvä laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä tehostamaan teknologian hyödyntämistä. 6 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

8 Vuoteen 2006 ulottuvalla PARAS -hankkeella haetaan rationalisointietuja kuntien palvelurakenteisiin ja kuntatalouteen. Väkiluvun kasvu jatkui Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta vuoden 2005 lopussa ja Uudenmaan väkiluku kasvoi vuonna 2005 noin henkeä. Kasvu oli runsaat asukasta enemmän kuin vuonna Väestön kasvusta suurin osa, lähes 6800 eli noin 57 prosenttia, perustui luonnolliseen väestön kasvuun eli syntyvyys oli kuolleisuutta suurempi. Uudellemaalle muutti vuonna 2005 lähes asukasta enemmän ulkomailta kuin täältä ulkomaille. Tämän ulkomaisen nettomuuton osuus oli vajaat 30 prosenttia väestökasvusta. Muualta Suomesta muutti Uudellemaalle vajaat uutta asukasta eli kotimaan nettomuuton osuus väestökasvusta oli 14 prosenttia. Väkiluku kasvoi 20 kunnassa ja väheni neljässä kunnassa eli Hangossa, Kauniaisissa, Karjalohjalla ja Pohjassa. Väestökasvu oli suhteellisesti nopeinta Sammatissa viisi prosenttia ja Pornaisissa 4,6 prosenttia. Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Espoossa, jossa se kasvoi runsaalla asukkaalla, Vantaalla runsaalla asukkaalla ja Helsingissä noin Asuntojen hinnat kääntyivät uuteen nousuun Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Uudellamaalla yli viisi prosenttia vuonna Kuitenkin asuntojen hinnat nousivat Uudellamaalla suhteellisesti hieman vähemmän kuin muualla Suomessa. Edellisen vuoden vaihteen hintojen nousun hidastumisen jälkeen hintojen nousu kiihtyi vuoden loppua kohti ollen viimeisellä neljänneksellä jo yhdeksän prosenttia. Asuntojen vuokrat nousivat Uudellamaalla noin kaksi prosenttia vuonna Osasyynä asumiskustannusten nousuun on ostovoiman ja kysynnän kasvu tarjonnan jäädessä riittämättömäksi. Uudellamaalla valmistui arvion mukaan noin asuntoa vuonna Se on noin 500 asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Asuntotuotanto on pienentynyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Tarpeeseen nähden liian alhainen asuntotuotanto korostuu myös siksi, että väkiluvun kasvu nopeutui vuonna Asuntotuotannon alhainen taso pienentää asuntojen tarjontaa ja nostaa asuntojen hintoja ja vuokria. Pääkaupunkiseudun asuntojen velattomat neliöhinnat ovat noin 50 prosenttia korkeammat kuin koko maassa keskimäärin ja kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna. Turvallisuus on kilpailutekijä Helsinki oli jaetulla toisella sijalla turvallisimpien kaupungin joukossa tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa, johon kuului yli 200 kaupunkia. Turvallisin oli Luxemburg. Jaetun toisen sijan jakoivat Helsingin kanssa kolme sveitsiläistä kaupunkia Bern, Geneve ja Zürich. Tutkimus ei sisältänyt kaikkia maailman merkittävimpiä kaupunkeja, mutta joka tapauksessa Helsinki oli Pohjoismaiden ykkönen. Tietoyhteiskuntarakenne yhtenäistyy Laajakaistayhteydet ovat käytettävissä koko maakunnan alueella lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä rakennuksia, jotka joutuvat odottamaan vielä pari vuotta mobiiliverkon tuloa. Uudellamaalla rakennetaan jo seuraavan kehitysvaiheen laajakaistayhteyksiä, ja monet operaattorit tarjoavat langattomia yhteyksiä taloyhtiöille. Pääkaupunkiseudulla ja taajamissa on jo saatavilla nopeita (7-8 Mbit/s) laajakaistayhteyksiä. Niiden avulla voidaan tarjota uusia palveluita kuten digitaalisia televisiokanavia ja edullisia tai jopa ilmaisia puheluita (VoIP). Julkisen tietohallinnon tehostaminen eteni, kun valtioneuvoston asettama KuntaTiimi-työryhmä sai raporttinsa valmiiksi. Työryhmän suosituk- Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 7

9 set koskevat sähköisen asioinnin, arkistoinnin, terveyshuollon asiakastietojen, hankintatoimen ja kuntasektorin tietohallinnon voimakasta kehittämistä. Valittujen hankkeiden toteuttaminen ohjaa Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämistä. Kuntien tietohallinnon kehittämistä ohjaavat KuntaTiimin avainhankkeet ja sisäasiainministeriöön lähiaikoina perustettava tietohallintoyhteistyötä vahvistava toimija (KuntaIT). Ne luovat tekniset edellytykset vuonna 2005 käynnistyneen kunta- ja palvelurakenne -hankkeen toteuttamiselle. Standardoinnista ja kuntien tietohallinnon yhteistyöstä haetaan pitkällä tähtäimellä kustannushyötyjä. 8 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

10 Uudenmaan liiton strategia Visio, toiminta-ajatus ja arvot Uudenmaan liitto on vahva vaikuttaja Uudellamaalla, Suomessa ja Itämeren alueella. Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä, jonka toiminta luo edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille, elinkeinojen kehittymiselle ja viihtyisälle ympäristölle. Uudenmaan liiton arvoja ovat kansanvalta ja avoimuus, asiakaslähtöisyys sekä kestävä kehitys. Liiton visio tukee maakunnan vision toteuttamista. Uusi valtuustokausi alkoi edellisen valtuustokauden alussa liitolle vahvistetun vision ja strategian pohjalta. Maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä päivitettiin maakunnan visio Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Maakunnan kehittämisen malli Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Kansainvälinen yhteistyö Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Maakuntaohjelma Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtion hallinnon aloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset TOTEUTTAMINEN Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 9

11 Strategiset valinnat Strategiset valinnat ovat toimenpidekokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen Uudenmaan liitto voi parhaiten vaikuttaa omalla operatiivisella toiminnallaan ja omilla resursseillaan. Strategiset valinnat muodostavat liiton toimenpiteet maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi ja ne ovat liiton toimintasuunnitelman painopistealueita. Kilpailukyvyn parantaminen Maakunnan kilpailukyky on keskeinen tekijä erityisesti maakunnan elinkeinojen ja hyvinvoinnin kannalta. Pääkaupunkiseutuna Uudenmaan kilpailukykyyn vaikuttaa yritysten kyky toimia kustannustehokkaasti, verkottua kansainvälisesti sekä innovaatioiden kautta vastata alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kysyntään. Liitto panostaa kilpailukyvyn parantamiseen vahvistamalla toisaalta maakunnan innovaatioympäristöä ja toisaalta vahvistamalla maakunnan osaamis- ja oppimisympäristöjä. Innovaatioympäristön vahvistaminen: Liitto on panostanut maakunnan innovaatioympäristön kehittämiseen tukemalla Uudenmaan innovaatiostrategioiden laadintaa, tukemalla uusien palvelukokonaisuuksien ja niihin liittyvien standardien kehittämistä sekä tekemällä yhteistyötä Itämeren aluehallintojen kanssa Itämeren alueen innovaatioympäristöjen yhteensovittamiseksi. Osaamis- ja oppimisympäristöjen vahvistaminen: Liitto on panostanut opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen eri tasoilla ja eri kohderyhmille mm. tukemalla toimenpiteitä, joissa etsitään ratkaisuja paikallisen elinkeinoelämän muuttuviin työvoima- ja kehittämistarpeisiin. Tähän liittyy erityisesti opiskelupaikkojen ja opettajien riittävyys sekä ammatillinen, korkeaasteen ja maahanmuuttajien koulutus. Liitto panostaa myös toimenpiteisiin, joissa pyritään vastaamaan kansainvälistymisen koulutukselle asettamiin uusiin vaatimuksiin kuten opettaja- ja opiskelijavaihto, korkeakouluyhteistyö ja ulkomaalaisten huippuosaajien saanti ja hyödyntäminen Uudellamaalla. Asukkaiden hyvinvointi Asuminen: Muuhun maahan verrattuna asunnot Uudellamaalla ovat kalliita. Asuntojen kysyntä on jatkunut voimakkaana sekä pääkaupunkiseudulla että erityisesti kehyskunnissa. Vuonna 2005 asuntotuotanto ei yltänyt kuntien asunto-ohjelmissa arvioituihin asuntotarpeisiin pohjautuvalle tasolle. Vapaarahoitteinen tuotanto on kasvanut, koska korkotaso on ollut alhainen, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla on ollut pulaa hankkeista. Valtion lainoittama tuotanto on ollut lähes olematonta. Vuoden lopussa hyväksytyn maakuntasuunnitelman yhteydessä hyväksyttiin asumisen strategiseksi tavoitteeksi Kansainvälisesti kilpailukykyinen, tasa-arvoinen ja houkutteleva Uusimaa, jossa kasvavalle työvoimalle ja muille asunnon tarvitsijoille on tarjolla kohtuuhintaisia, laadukkaita asuntoja työpaikkojen ja palvelujen läheltä. Strategista tavoitetta ja samassa yhteydessä kirjattuja asuntopoliittisia strategioita valmisteltiin laajassa vuorovaikutteisessa yhteistyössä kuntien edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Peruspalvelut: Väestö ikääntyy. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Tällä hetkellä heidän osuutensa Uudellamaalla on koko maan ulkomaalaisväestöstä yli puolet. Palvelujen kysyntä kasvaa. Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti ovat Uudellamaalla hieman korkeammat kuin maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menot ovat varsin selvästi muuta maata suuremmat. Vuonna 2005 hyväksytyn maakuntasuunnitelman hyvinvointistrategian tavoite on tuottaa hyvinvointipalvelut innovatiivisesti ja asukaslähtöisesti siten, että ihmisten elämänlaatu on kansainvälistä huippua. Tavoite tullaan konkretisoimaan toimenpiteiksi meneillään olevan maakuntaohjelmatyön yhteydessä. 10 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

12 Toimintavuonna Uudellamaalla valmistui useita seudullisia hankkeita, joilla vaikutetaan sekä palveluiden saatavuuteen että terveyserojen kaventumiseen. Liitto on mm. yhteistyössä lääninhallituksen ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa vaikuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden painotuksiin ja tavoitteisiin. Elinkeinot Elinkeinoyhteistyö: Maakuntasuunnitelman strategiassa korostuu alueen kilpailukyvyn säilyttäminen ja edistäminen. Liiton rooli tämän strategisen valinnan toteuttamisessa on kehittää yritysten ja yritysosaamisen toimintaympäristöjä yhteistyössä alueen muiden elinkeinotoimintaa edistävien tahojen kanssa. Vuonna 2005 painopiste on ollut pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisessä sekä alueen logistisessa kehittämisessä, innovaatiotoiminnan ja osaamiskeskustoiminnan kehittämisessä sekä uusmaalaisen yhteistyön verkottamisessa elinkeinotoimijoiden välillä. Elinkeinosektorin toiminnassa on aloitettu yhteistyö Venäjän suuntaan ja siinä on keskitytty erityisesti innovaatioyhteistyöhön ja yritysten väliseen vuorovaikutukseen. Viihtyisä ympäristö Yhdyskuntarakenne: Suomen ainoa metropolialue sisältyy Etelä-Suomen liittouman keskiseen yhteistyöalueeseen. Liitto tekee maakunnan rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä koko metropolialueen rakenteen eheyttämiseksi. Vuoden 2005 aikana ohjelmoitiin Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liittojen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteishanketta METKA Metropolialueen kestävä aluerakenne. Sen tavoitteena on etsiä maankäytön suunnittelun keinoja, joilla voidaan toisaalta tukea kilpailukykyä ja kehittämistoimenpiteitä sekä toisaalta eheyttää yhdyskuntarakennetta laajan toiminnallisen kokonaisuuden alueella. Infrastruktuuri ja ekologia: Kansainvälisessä kilpailussa Uudenmaan valttina voidaan pitää hyvää ympäristöä ja toimivaa infrastruktuuria. Maakuntakaavassa esitetyt suunnitteluperiaatteet ja kaavaratkaisu turvaavat Uudenmaan kasvavalle ja kaupungistuvalle väestölle mahdollisuuden laadukkaaseen ympäristöön. Asukkaiden kannalta oleellisia kysymyksiä ovat ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen, riittäviin palveluihin sekä vapaa-ajantoimintoihin liittyvät asiat. Maankäyttökysymyksinä ne konkretisoituivat erityisesti liikenteen melukysymyksiin, pohjavesien suojeluun, maakuntakaavassa esitetyn viherverkoston kehittämiseen sekä rakentamisen maisemakysymyksiin. Keskeisenä haasteena on myös vaikuttaa myönteisesti Suomenlahden ja koko Itämeren toiminnalliseen ja ekologiseen tilaan. Liikenne: Maakunnan liikennejärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on maakuntasuunnitelmassa ja -kaavassa esitettyjen suunnitteluperiaatteiden ja ratkaisujen edistäminen. Rakentamalla joukkoliikenteeseen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta ja kehittämällä älykkääseen ja kestävään liikkumiseen perustuvaa liikennejärjestelmää turvataan niin uusmaalaiselle elinkeinoelämälle kuin asukkaallekin tehokkaat ja turvalliset liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet. Ilmasto: Kioton ilmastosopimus velvoittaa rajoittamaan ilmastomuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Myös Uudellamaalla on aloitettu valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ilmastostrategian mukaisia alueellisia toimenpiteitä. Uudenmaan ilmastostrategian lähtöaineistoksi valmistui selvitys alueen kuntien kasvihuonepäästöjen kehityksestä vuodesta 1990 vuoteen Ilmastokysymys ja sen vaatimat toimenpiteet kytkettiin aikaisempaa voimakkaammin maakuntakaavoitukseen ja myös koko muuhun liiton suunnittelujärjestelmään. Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 11

13 Vuoden 2005 toiminta Valtuuston hyväksymät liiton toiminnalliset tavoitteet olivat Uudenmaan maakuntasuunnitelma, maakunnallinen tietopalvelu, kilpailukykyä edistävä kansainvälinen toiminta, maakuntakaavoitus sekä maakuntaohjelma ja toteuttamissuunnitelma. Toimintavuoden aikana liitolle tuli kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva lisätehtävä. Maakunnan kehittäminen Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 hyväksyttiin Maakuntasuunnitelma on pitkänaikavälin strateginen suunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitellun kehityksen. Liiton yksi keskeisistä lakisääteisistä tehtävistä on laatia tai päivittää maakuntasuunnitelma kerran valtuustokaudessa. Maakuntasuunnitelmaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä jäsenkuntien ja sidosryhmien kanssa. Valmistelu käynnistyi loppuvuodesta 2004 järjestetyillä seminaareilla kuntien viranhaltijoille ja maakuntahallituksen jäsenille. Maaliskuussa maakuntasuunnitelman valmistelua jatkettiin sidosryhmätyöllä, jossa oli myös vahva kuntaedustus. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli maakuntasuunnitelmaa kesäkuun kokouksessaan. Maakuntahallitus käsitteli maakuntasuunnitelmaa useassa kokouksessaan toimintavuoden aikana. Kesäkuun kokouksessaan maakuntahallitus päätti lähettää suunnitelmaluonnoksen laajalle lausuntokierrokselle. Kokouskäsittelyjen lisäksi maakuntasuunnitelma oli yhtenä keskeisenä teemana sekä hallituksen että valtuuston seminaareissa. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman kokouksessaan aikataulun mukaisesti. Hyväksytyn maakuntasuunnitelman tavoiteltu kehitys on kiteytetty visioon: Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Suunnitelman keskeiset painopistealueet eli teemat ovat asuminen, elinkeinot ja osaaminen, hyvinvointi sekä infrastruktuuri ja ympäristö. Maakuntasuunnitelman strategisia linjauksia konkretisoidaan vuonna 2006 laadittavassa maakuntaohjelmassa. Maakunnallisen tietopalvelun kehittäminen käynnistyi Toimintasuunnitelmakauden tavoitteena on maakunnallisen tietopalvelun parantaminen. Vuoden 2005 loppupuolella selvitettiin tarvittavia toimia Uudenmaan kuntia ja liiton omaa työtä tukevan tietopalvelun paremmaksi organisoimiseksi ja vahvistamiseksi. Selvitystyötä on tehty yhteistyössä maakunnan tiedon tuottajien ja käyttäjien, kuntien, YTV:n, Helsingin tietokeskukseen, TE-keskuksen ja Helsingin kauppakamarin kanssa. Maakunnan tietopalvelun kehittämistä ja ylläpitoa varten koottiin asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella tietopalvelun kehittämistoimenpiteitä selvityksen linjausten mukaisesti ja tehdä esityksiä yhteistyökumppaneiden päätettäväksi. Tavoitteena on myös syventää yhteistyötä valtion ympäristöhallinnon ja kaupunkitutkimuksen professorien kanssa. Tietopalveluselvityksen yleisenä johtopäätöksenä oli, että tietopalvelun kehittäminen tulee kohdistaa nykyisten palveluiden monipuolistamiseen ja parantamiseen. Yhteistyössä toimitettaviin ja muihin Uudenmaan tietotuotteisiin otetaan myös maakuntaa laajempia alueita koskevia tietoja. Kilpailukykyä edistettiin kansainvälisellä toiminnalla Liiton kansainvälinen toiminta edistää osaltaan maakunnan kilpailukykyä. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Uusimaa on taloudelliselta kehitykseltään sidoksissa Itämeren alueen kehitykseen. Myös Venäjän taloudellisella kehityk- 12 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

14 sellä sekä laajentuneella EU:lla on heijastusvaikutuksia Uudellemaalle. Venäjän talouden voimistuminen tarjoaa uusia yhteistyömahdollisuuksia monella alalla. Myönteinen kehitys on erityisen tärkeä alueen elinkeinojen kehittämisen kannalta. Moskovan alueen yhteistyössä hyväksyttiin toimintaohjelma ja toteutettiin sen ensimmäinen osio. Toimintaohjelman mukaisesti toteutettiin kaksi seminaaria, joiden teemat liittyivät aluehallintoon, kansainvälisen yhteistyön tulevaisuuteen sekä ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen. Itämeren alue oli yhä vahvemmin liiton kansainvälisen toiminnan painopiste. Loppuvuodesta maakuntahallitus päätti aloittaa Itämeri -ohjelman laadinnan, johon liittyy hyväksytty maakunnan kehittämisrahahanke Uusimaa Itämeren piirissä. Ohjelmassa kartoitetaan Itämeren piirissä tapahtuvan yhteistyön painopisteet lähivuosina ja luodaan yhteydet mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Liiton kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi Helsinki-Tallinna Euregiossa käynnistyi. Yhdistys hyväksyi yhteisen toimintastrategian , päivitti Tieteen ja Taiteen kaksoiskaupunkistrategian toiminnallista sisältöä sekä toimi kahdessa Interreg IIIA -ohjelman hankkeessa pääpartnerina. Itämeren Paletti -verkoston yhteistyö jatkui. Verkoston yhteistyönä kartoitettiin uusia yhteistyömahdollisuuksia yhteisen innovaatioympäristön kehittämisen alueella. EU-ohjelmatyössä jatkettiin käynnissä olevan ohjelmakauden ( ) toteutusta. Etelä- Suomi Viro Interreg III A -ohjelmassa oli kaksi hakukierrosta, joiden tuloksena kertyi yhteensä 55 hakemusta. Eniten hakemuksia tuli Uudeltamaalta (55 %). Myös Saariston Interreg III A -ohjelmassa uusmaalaiset toimijat olivat aktiivisia. Hyväksytyistä 11 hankkeesta seitsemän koskee uusmaalaista saaristoa. EU:n tulevaan ohjelmakauteen ( ) valmistauduttiin siinä määrin kuin se oli mahdollista. Valmistelun käynnistymistä hidasti mm. se, että Euroopan Neuvosto hyväksyi EU:n rahoituskehykset tulevalle ohjelmakaudelle vasta loppuvuodesta. Myös kansallinen valmistelu viivästyi ja siirtyi keskeisiltä osin vuoteen Uuden maakuntaohjelman valmistelu alkoi Nykyisen maakuntaohjelman voimassaoloaika päättyy vuoden 2006 lopussa. Uuden ohjelman valmistelua varten toteutettiin loppuvuodesta 2005 nykyisen ohjelman arviointi. Arvioinnin kohteena olivat maakuntaohjelman toteutus osana alueellista suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmää sekä tuloksellisuus ja vaikutukset. Arvioinnin suoritti Sosiaalikehitys Oy. Uuden maakuntaohjelman valmistelu vuosille käynnistyi toimintavuoden loppupuolella. Ohjelma valmistellaan liiton johdolla yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa kuudessa teemaryhmässä. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman vuoden 2006 loppuun mennessä. Toimintavuonna tuli voimaan laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki). Maakuntaohjelmat ovat uuden lainsäädännön piirissä. Samanaikaisesti maakuntaohjelmatyön käynnistämisen yhteydessä liitossa on valmistauduttu SOVA-lain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointiin. Arvioinnin laadintaa varten liitossa valmisteltiin luonnos vaikutusten arviointisuunnitelmaksi ja koottiin ympäristöselostuksessa esitettävät asiat. Maakuntahallitus hyväksyi joulukuussa maakuntaohjelman työohjelman ja vaikutusten arviointisuunnitelman. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman teossa hyödynnetään Uudenmaan tulevaisuus -hankkeen aineistoja. UTU julkaisu kuuluu liiton julkaisusarjaan. Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 13

15 Valtioneuvoston ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta yhdessä maakunnan liittojen kanssa järjestivät alueellisia tulevaisuusfoorumeita, joiden lähtökohtana oli valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Uudenmaan foorumin aiheena oli Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä. Toteuttamissuunnitelmassa sovittiin maakuntaohjelman toteutuksesta Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa maakuntaohjelman vuosille Ohjelman toteuttamiseksi laadittu toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa lokakuussa. Toteuttamissuunnitelmassa on koottuna vuosien 2006 ja 2007 keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet sekä sovittu niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelmalla vaikutetaan vuoden 2006 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vuoden 2007 valtion talousarvion valmisteluun. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laadittiin yhteistyössä valtion viranomaisten, maakunnan yhteistyöryhmän, yhteistyöryhmän sihteeristön ja kuntien kanssa. PARAS -kunta- ja palvelurakenneuudistus herätti toimijat muutokseen Valtioneuvosto käynnisti toukokuussa 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, ns. PARAS -hankkeen valmistelun. Maamme väestön ikääntyminen aiheuttaa mittavia haasteita kunnallisten palveluiden tuotannolle lähivuosikymmeninä. PARAS -hankkeen tavoitteena on luoda riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta nykyisin kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi tulevaisuudessa. Uudistuksella pyritään myös varmistamaan palveluiden hyvä laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä tehostamaan teknologian hyödyntämistä. Uudenmaan liitto vastasi PARAS -hankkeen aluevaiheen valmistelusta pääkaupunkiseudun ulkopuoleisen Uudenmaan osalta. Liitto järjesti syksyllä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaiheen seminaarin. Uudenmaan maakuntahallitus asetti 9-jäsenisen koordinaatiotoimikunnan laatimaan PARAShankkeesta Uudenmaan kannanottoa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa ja kuuli työnsä yhteydessä asiantuntijoita. Kehys-Uudenmaan kunnat ja yhteistoiminta-alueet ovat laatineet omat kannanottonsa, jotka olivat Uudenmaan raportin valmistelun pohjana. PARAS -hankkeen asioista on keskusteltu myös Uudenmaan liiton kehystoimikunnassa, koulutusasiain asiantuntijaryhmässä, Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunnassa, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatyöryhmässä, turvallisuusasiain neuvottelukunnassa sekä elinkeino- ja suunnittelijaryhmissä. Joulukuun alussa 2005 Uudenmaan liitto toimitti sisäasiainministeriölle kannanoton kuntien ja valtion välisestä tehtävänjaosta sekä tärkeimmät kunta- ja palvelurakenteisiin liittyvät suunnitelmat, jotka on tehty viimeisten vuosien aikana. Muilta osin valmistelu jatkuu vuoden 2006 puolelle. PARAS -hanke näkyi vahvasti vuoden jälkipuoliskolla paitsi Uudenmaan liiton niin myös kuntien ja kuntien yhteistyöalueiden toiminnassa. Aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyötä jatkettiin ja uusia yhteistyörakenteita syntyi Uudenmaan maakunta jakautuu aluekeskus- ja kaupunkiohjelma- tai muihin yhteistoimintaalueisiin seuraavasti: Hyvinkään-Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelma käsittää Hyvinkään lisäksi Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvien Lopen, Riihimäen ja Hausjärven. Ohjelmaa 14 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

16 on rahoitettu aluekeskusohjelmiin korvamerkitystä maakunnan kehittämisrahasta. Muut Uudenmaan alueelliset kehittämisohjelmat on rahoitettu valtion talousarvion saman momentin kaupunkipoliittisten toimenpiteiden osiosta. Pääkaupunkiseudulla yhteistoimintaa johtaa vapaehtoiselle pohjalle perustettu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Kaupunkipoliittisena kehittämisohjelmana on Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma KUUMA -kumppanuusohjelman alueeseen kuuluvat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen. KUUMA -kunnat on vuoden 2005 alussa hyväksytty mukaan myös seutuyhteistyön kokeiluun ja valtioneuvosto on hyväksynyt seutusopimuksen. Raaseporin alue käsittää Hangon, Karjaan, Tammisaaren, Inkoon ja Pohjan. Tälle alueelle on laadittu Raaseporin kehittämisohjelma. Ohjelmatyöhön on osallistunut viiden kunnan lisäksi Siuntio, joka on myös osakkaana Hiiden Pilotti -ohjelmassa. Hiiden -alueen kunnat: Sammatti, Karjalohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Karkkila, Vihti ja Lohja, ovat mukana Hiiden Pilotti -nimisessä kehitysohjelmassa. Vuoden 2005 aikana käynnistyi Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö, jonka toimintaa johtaa Helsingin seudun yhteistyökokous. Alue käsittää pääkaupunkiseudun kaupungit, Kuuma -alueen ja kuntaryhmä Neloset (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo). Elinkeinosektorilla tuloksellista yhteistyötä Alueen yritystoiminnan kehittämisessä logistinen kilpailukyky nousi keskeiseksi. Vuonna 2005 valmistui liiton projektina Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus -hanke (VUOLOG -hanke). Hankkeessa kehitettiin toimintaympäristöprofiili, jota voidaan käyttää mm. alueiden kehittämisstrategioiden laadinnassa, maankäytön suunnittelussa ja elinkeinoelämän toimijoiden ja yritysten välisessä yhteistyössä. Vuosaari-hankkeen jatkona käynnistetään Hangon satamaalueen vastaava hanke. Liitto on ollut mukana pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinostrategian valmistelussa. Lisäksi pääkaupunkiseudun innovaatiostrategian toteutukseen liittyvät asiat ovat olleet etusijalla yhteistyöryhmissä. Vuonna 2005 käynnistettiin myös muuta Uuttamaata koskevan innovaatiostrategian valmistelu. Liitolla on yhteistyösopimus Moskovan alueen duuman kanssa. Venäjälle suuntautuvan yhteistyön avautumisessa uskotaan innovaatiotoiminnasta löytyvän molemminpuolista annettavaa. Vuoden 2005 merkittävin elinkeinosektorin yhteistyön tulos oli toimintansa aloittanut Uudenmaan pääomarahasto, joka tarjoaa kasvuhaluisille pk-yrityksille pääomarahoitusta Uudenmaan alueella. Mukana rahaston kehittämisessä olivat liiton lisäksi Uudenmaan TE-keskus, Uudenmaan Finnvera sekä Keski- Uudenmaan ja Lohjan seudun yrityskeskukset. Rahastoa hallinnoi Sentica Partners Oy. Uudellamaalla toimii kuusi osaamisen kärkihanketta. Ne ovat mikro- ja nanoteknologia, geeni- ja molekyyliteknologia, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut, ohjelmistotuoteliiketoiminta sekä logistiikka. Lisäksi Hyvinkäällä toimii nosto- ja siirtoalan valtakunnallinen osaamiskeskus. Uudenmaan liitto rahoittaa myös valtakunnallisia puualan osaamiskeskusta ja elintarvikealan osaamiskeskusta. Seutujen kehitysohjelmien kautta on edesautettu osaamiskeskustoiminnan verkottumista koko Uudenmaan alueella. Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 15

17 Uudenmaan liitto organisoi vuosittain uusmaalaisen tuotannollisen ja palvelualan yrityksen valinnan. Vuonna 2005 voittajiksi valittiin Hankintatukku Oy Helsingistä ja Fysiosporttis Oy Espoosta, kunniamaininnan sai Kokkikartano Oy Sipoosta. Uudenmaan liitto on mukana mm. Uudenmaan TE-keskuksen neuvottelukunnassa ja Yrittämisestä työtä -projektissa. Liitto koordinoi elinkeinoyhteistyötä erilaisten työryhmien kautta. Näitä ovat vuonna 2005 olleet Uudenmaan elinkeinoryhmä, pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmä, Uudenmaan logistiikkaryhmä ja Uudenmaan kansainvälistymisryhmä. Uudenmaan osaamiskeskusyhtiö Culminatum ja markkinointiyhtiö Helsinki Region Marketing (HRM) ovat liiton osakkuusyhtiöitä. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisellä parannettiin maakunnan kilpailukykyä Toimenpiteet osaamisen osalta toimintavuonna painottuivat edunvalvontaan. Edunvalvonnan kohteena olivat ensisijaisesti aloituspaikkojen riittävyys Uudellamaalla sekä rahoitukselliset ja lainsäädännölliset epäkohdat. Tärkeänä kanavana edunvalvonnassa oli Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta. Sinne saatettiin tiedoksi Uudenmaan ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunnassa ja Uudenmaan koulutusasiain asiantuntijaryhmässä todetut edunvalvontatarpeet. Osana edunvalvontaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle annettiin lausunnot Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman tarkistustarpeesta sekä oppilaitosten ja kirjastojen rakentamishankkeista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan koottiin osaamisen rakenteiden joustavuuteen, maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiseen sekä seutukuntien osaamisen vahvistamiseen tähtäävät keskeiset hankkeet, joita yhdessä toteuttajatahojen kanssa vietiin eteenpäin. Yhteistyötä vapaa-ajan, kulttuurin ja matkailun alalla Maakunnan matkailun kehittämis- ja yhteistyöverkostoa vahvistettiin vuonna 2005 perustamalla matkailun asiantuntijaryhmä. Toimintavuonna käynnistyi matkailufoorum -toiminta ja matkailustrategiatyö. Vapaa-aikasektorin merkittävin edunvalvontahanke on ollut Nuuksion kansallispuiston kehittäminen Suomen kansallispuistojen ikkunaksi. Hanke sai vuoden 2005 toisessa valtion lisätalousarviossa ensimmäisen suunnittelumäärärahan, jonka myötä kehittämistoimet keskittyvät metsähallitukselle. Matkailun kehittämishankkeista Interreg III A -rahoitteiset Mäntsälä-Pornainen -Kulttuurimatkailu ja elämysteollisuus, Porkkalan Parenteesi sekä Kuninkaantien ja Baltian pääkaupunkien yhteistyöhanke päättyivät toimintavuonna. Kulttuurisektorin kehittämishankkeista pilottiprojektina Espoossa kotouttamista edistävä Espoon kotikaupunkipolut -hanke saatiin päätökseen. Vuoden Uusimaa -palkinto myönnettiin vammaisjärjestö Rullaten ry:lle. Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi valittiin Järvenpään Jamppa. Maakunnan kehittämisrahaa ohjelmien toteuttamiseen yli 3,5 miljoonaa euroa Valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön päätöksin Uudenmaan liitolle myönnettiin ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 1,2 miljoonaa euroa sekä Uudenmaan liiton välityksellä osaamiskeskusohjelmien toteuttamiseen 1,47 miljoonaa euroa sekä aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien toteuttamiseen euroa. Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetuista hankkeista noin 30 prosenttia on elinkeinohank- 16 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

18 keita. Vuonna 2005 myönnettiin yhteensä yli puolitoista miljoonaa euroa elinkeinotoiminnan edistämiseen. Pääpaino on ollut seutujen kansainvälistymishankkeissa, korkean osaamisen edistämisessä, seutukeskustojen kehittämistoiminnassa ja logistiikkaprojekteissa. Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaa toteuttavien toimenpiteiden rahoitukseen myönnettiin euroa, Hyvinkään seudun osaamiskeskukselle euroa, Puutuotealan verkostoosaamiskeskukselle euroa, Hyvinkään- Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelmalle euroa, KUUMA kumppanuusohjelmalle euroa, Hiiden pilottiohjelmalle euroa, Raaseporin kehitysohjelmalle euroa ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmalle euroa. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman osalta liitto vastasi myös kuntarahan hallinnoinnista. Vuonna 2005 Uudenmaan liitolle myönnetystä ohjelmiin sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta ja edellisiltä vuosilta siirtyneistä määrärahoista on liitto myöntänyt 41 hankkeelle yhteensä 1,45 milj. euroa. Osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkiohjelmarahat on myönnetty lähes täysimääräisinä. Lisäksi liitto on myöntänyt valtion rahoitusosuutta yhteensä euroa 13 URBAN II -ohjelman hankkeelle. Hankkeiden systemaattista seurantaa ja vaikutusten arviointia varten perustetun Elinkeinohankkeiden substanssijärjestelmän kehittämishankkeen (ELMA) tavoitteena oli tehostaa elinkeinohankkeiden vaikuttavuuden arviointia ja kehittää uusia toimivia tulosmittareita. Liiton hallinnoima ELMA -hanke päättyi helmikuun lopussa EU:n ohjelmakausi vaihtuu Liitto koordinoi Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmatyötä Uudellamaalla. Ohjelman toteuttamisesta vastaa tavoite 2 -ohjelman työryhmä Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmän delegointipäätöksen mukaisesti. Vuoden 2005 loppuun mennessä tavoite 2 -tukialueen EU-rahoituskehyksistä Tammisaaren ja Inkoon saaristo-osissa oli sidottu varaukset huomioiden 80,4 %. Siirtymäkauden alueelle, johon kuuluvat Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat, osalta tehtiin viimeiset tavoite 2 -ohjelman mukaiset hankepäätökset. Ohjelman hankepäätöksillä toimintavuonna tuettiin mm. saariston vesihuoltoa, matkailuyrittäjien yhteistyötä sekä seudullista tietoverkkoyhteistyötä. Maakuntakaavoitus Uudenmaan maakuntakaava saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi Maakuntavaltuuston joulukuussa 2004 hyväksymä Uudenmaan maakuntakaava saatettiin vahvistettavaksi ympäristöministeriöön helmikuussa Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin ympäristöministeriölle 39 valitusta sekä kahdeksan valtionhallinnon lausuntoa. Tehtyihin valituksiin laadittiin vastineet ja ne toimitettiin ympäristöministeriölle loppuvuodesta Liiton vastineessa todettiin, että maakuntakaavan hyväksymisestä annettujen valitusten ja lausuntojen perusteella ei ole tarpeellista tehdä muutoksia kaavaan. Ministeriölle toimitettiin lisäksi täydentäviä lisäselvityksiä päätöksenteon tueksi. Vaihekaavan laadinnassa keskityttiin selvitysten tekoon Uudenmaan maakuntakaavan laadinnan aikana nousi esiin tarve selvittää eräitä aihealueita tarkemmin erillisessä vaihekaavassa. Vaihekaavatyö käynnistettiin laatimalla osallisuus- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka maakuntahallitus hyväksyi keväällä Vaihekaavaan esitettyjä aihealueita ovat: jätehuolto, kiviaineshuolto, laajat yhtenäiset metsäalueet, hiljaiset alueet, ampumaradat, moottoriurheilu sekä liikenneterminaalit ja -varikot. Vaihekaava laaditaan koko Uudenmaan liiton alueelle ja sen tavoitevuodet sijoittuvat vuosille riippuen aiheko- Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 17

19 konaisuudesta. Kaavatyön pääpaino oli vuonna 2005 kaavan edellyttämissä erillisselvityksissä. Uudenmaan vaihekaavatyötä varten perustettiin ohjaustoimikunta, joka koostuu seitsemästä maakuntahallituksen jäsenestä. Puheenjohtajana toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen ja varapuheenjohtajana Pekka Myllyniemi. Ohjaustoimikunnan tehtävänä on seurata ja ohjata vaihekaavatyötä. Ohjaustoimikunta kokoontui kolme kertaa ja se jatkaa työtään vuoteen Jätehuollon pitkänaikavälin aluetarpeet -projekti käynnistettiin vuonna 2005 ja se tehdään yhteistyössä ympäristöhallinnon, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan liiton sekä kunnallisten jäteyhtiöiden ja YTV:n kanssa. Projektin tavoitteena on hahmottaa jätehuollon vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä arvioida tältä pohjalta tarvittavat aluevaraukset sekä niiden kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Projekti valmistuu vuoden 2006 aikana. Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat -selvitys käynnistettiin syksyllä Selvityksen lähtötietoina ovat mm. pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista selvittäneen POSKI-projektin tiedot. Selvityksen tuloksena saadaan näkemys kiviaineshuollon vaihtoehtoisista kehityskuvista ja tavoiteltavasta kehityksestä Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Selvityksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2006 alkupuolella vaihekaavan lähtökohtia laadittaessa. Moottoriurheilu- ja ampumarata-alueisiin liittyviä selvityksiä jatkettiin liiton omana virkatyönä. Liitossa aiemmin tehtyjä selvityksiä täydennettiin ja laajennettiin tekemällä mm. kummankin aihealueen käyttäjäkyselyt. Selvitystyössä oli tukena asiantuntijaryhmä, jossa olivat edustettuina alan harrastajien keskusjärjestöt, ympäristöhallinto, riistanhoitopiiri ja reserviläiset. Aihealueista järjestettiin erilliset sidosryhmäseminaarit. Uudenmaan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä päätettiin siirtää laajojen yhtenäisten metsäalueitten käsittely vaihekaavaan. Tätä varten on tehty taustaselvitys, jossa on tarkistettu maakunnan ekologista verkostoa uusien tietojen pohjalta ja selvitetty Laajat yhtenäiset metsäalueet -käsitettä, ominaisuustietoja ja rajausperusteita. Hiljaiset alueet Uudellamaalla -selvitystä on tehty pilottihankkeena yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Vuoden 2005 syksyllä järjestettiin osallisuusseminaari Hiljaisista alueista ja laajoista yhtenäisistä metsäalueista Uudenmaan vaihekaavassa. Hankkeeseen kuuluva konsulttiselvitys saadaan valmiiksi vaihekaavatyötä varten vuoden 2006 puolella. Vaihekaavatyötä varten käynnistettiin myös selvitys Uudenmaan alueen joukko- ja tavaraliikenteen varikko- ja terminaalitarpeista pitkällä aikajänteellä. Selvitystyön yhteydessä laadittiin myös joukkoliikenteen terminaalien kehittämisstrategia. Läntisen Uudenmaan maakuntakaava sai lainvoiman Keväällä 2005 saatiin vihdoin Läntisen Uudenmaan maakuntakaavan käsittely valmiiksi, kun ympäristöministeriö vahvisti Kirkkonummen kunnassa sijaitsevalle Bro-Kolsarin alueelle osoitetun taajamatoimintojen aluevarauksen laajennuksen. Korkein hallinto-oikeus oli palauttanut vuonna 2004 asian tältä osin ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Seutu- ja maakuntakaavojen toteuttaminen, seuranta ja uudistaminen Maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen toimintaa on suunnattu kaavan toteuttamisen edistämiseen. Kuntien kaavoittajista ja suunnittelijoista koostuvalla suunnittelijaryhmällä on tässä työssä ollut keskeinen rooli. Ryhmän tehtävissä ovat korostuneet myös kuntien kaavoitukseen ja muuhun ajankohtaiseen alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät kysymykset. Suunnittelijaryhmä 18 : Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto

20 on ollut myös tärkeä foorumi kuntien virkamiesten väliselle keskustelulle ja tiedonvaihdolle Vuoden lopulla valmisteltiin maakuntakaavan toteuttamistarkastelua (TARKE), joka muodostaa yhdessä liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja Uudenmaan liikennestrategiatyön kanssa pohjan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämisen suunnittelulle. TARKE -työhön liittyvät kuntatapaamiset ajoittuvat vuoden 2006 alkuun. Jäsenkuntien kaavoitusta koskevia lausuntoja annettiin 68 ja muita liikennejärjestelmiin ja muihin suunnitelmiin liittyviä lausuntoja 25. Kuntien ja ympäristökeskuksen kaavaneuvotteluihin osallistuttiin säännöllisesti. Uudenmaan liiton teettämä selvitys Uudenmaan rakennetusta kulttuuriympäristöstä saatiin konsulttityön osalta valmiiksi. Työtä jatketaan vielä liiton omana työnä yhteistyössä kuntien ja museoviranomaisten kanssa arvottamalla kohteet merkitykseltään maakunnallisiin/seudullisiin sekä paikallisiin. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ajantasaistusta on valmisteltu museovirastossa ja aineisto on Uudenmaan osalta ollut lausunnoilla vuonna Uudenmaan liitto koordinoi lausunnon antamista maakunnan tasolla työryhmässä, johon kuului Uudenmaan liiton sektori- ja aluevastaavien lisäksi jäsenkuntien ja maakuntamuseoiden edustajia. Työryhmä linjasi Uudenmaan liiton ja jäsenkuntien työnjakoa siten, että liitto käsittelee omassa lausunnossaan inventointia yleisellä tasolla ja varsinainen kohdekohtainen kommentointi tehtiin kuntien lausunnoissa. Museoviraston lähtökohtana on, että tarkistettu aineisto korvaisi aikaisemman aineiston eli on osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Vesihuollon alueellista yleissuunnittelua jatkettiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kuntien kanssa. Vuonna 2005 valmistui Hiiden seudun vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma, jossa hahmotetaan liiton länsiosien kuntien vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn seudulliset ratkaisut. Porvoon seudun alueellisen vesienhuollon yleissuunnitelman toteutus lähti liikkeelle, kun Valtion Asuntorahastolta saatiin myönteinen päätös valtion osallistumisesta Pornaisten siirtoviemärin rakentamiskustannuksiin. Uudenmaan liitossa kerätään kehyskuntien tonttihintatiedot ja valmistellaan yhdessä kuntien kanssa valtion asuntorahastolle esitys seuraavana vuonna valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavista enimmäistonttihinnoista ja soveltamisohjeista. Vuonna 2006 sovellettavan päätöksen hintoja nostettiin keskimäärin 9 %. Liikennesuunnittelu Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui keväällä Sen jälkeen valmisteltiin hankkeiden ja toimenpiteiden toteuttajatahojen kesken toteuttamiseen tähtäävää aiesopimusta, joka lähetettiin näille tahoille hyväksyttäväksi. Aiesopimuksen solmiminen siirtyi vuoden 2006 puolelle. Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (KEHYLI) seurantaraportti valmistui syksyllä Uudenmaan liiton alueen seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien (PLJ, KEHYLI ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma; Pornainen on käsitelty Itä-Uudenmaan liikennestrategiassa) valmistuttua on tarkoituksenmukaista sovittaa laaditut suunnitelmat yhteen. Vuonna 2005 aloitettiin näiden suunnitelmien pohjalta Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategian laadinta. Työn rahoittajana on maakuntaliittojen lisäksi Uudenmaan tiepiiri. Työtä varten perustettiin laajasti alueen sidosryhmätahoja edustava ohjausryhmä sekä konsulttityötä tiiviimmin ohjaava työryhmä. Liikennestrategiassa laaditaan tavoitetila Uudenmaan liikennejärjestelmälle lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä ja määritellään tavoitteita Toimintakertomus 2005 Uudenmaan liitto : 19