1/2004 TNT:N LENTO- RAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE. LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA s. 6. s.

Transkriptio

1 1/2004 TNT:N LENTO- RAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE s LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA s. 6

2 PERINTEET VELVOITTAVAT Turku on ikivanha logistiikkakeskus, joka on toiminut jakelupisteenä sisämaahan ja muihin kaupunkeihin jo lähes vuosituhannen ajan. Nyt 775- vuotisjuhliaan viettävällä Turulla onkin logistiikan alalla pitkät perinteet, jotka velvoittavat ylläpitämään ja turvaamaan alueen asemaa vahvana logistisena keskuksena myös tulevaisuudessa. EU:n laajentuminen merkitsee tuoreita haasteita, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia, kun meitä ympäröivä vapaakauppa-alue on nyt laajempi kuin koskaan. Pilot Turku päästiin yhtiöittämään vuoden 2003 lopulla. Pilotin yhtiöittämistä ovat viivästyttäneet valitukset, joiden pitkän käsittelyajan aikana ollaan kuitenkin asioita viety eteenpäin Pilot Turku -hankkeen nimissä. Mitään ei ole jätetty tekemättä, vaan kaikki voitava pohjatyö on tehty suunnitelmien toteuttamiseksi. Nyt päästäänkin kaavoittamaan esimerkiksi strategisesti merkittävää lentoaseman aluetta. Viime aikoina on logistiikkaan liittyviä hyviä uutisia ollut alueellamme paljon, mm. lentoasemaan liittyen. Myös sataman alueella on rakennettu uusia rakennuksia ja sinne on sijoittunut uusia yrityksiä. Syksyllä käyttöön otettu Suomen nykyaikaisin moottoritieosuus on parantanut liikenneyhteyksiä idän suuntaan. Näistä asioista lisää tässä lehdessä. 2 Pilot merkitsee myös naapuriyhteistyötä, joten esimerkiksi Raision uusi maaliikennekeskus vain vahvistaa alueen asemaa logistisena keskuksena. Tulevaisuudessa alueellisen yhteistyön merkitys korostuu ja sitä tullaan painottamaan toiminnassa. Tämä merkitsee tähyilemistä hieman kauemmaksi Salon ja Uudenkaupungin suuntaan. Vahvan ja toimivan logistisen keskuksen menestys on seurausta toimijoiden ja näiden keskinäisen yhteistyön avoimuudesta ja sujuvuudesta. Olli A. Manni Pilot Turku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja

3 sisällysluettelo PÄÄKIRJOITUS 2 V&S FINLAND OY:N LOGISTIIKKAKESKUS KESKITTYY 14 TEHOKKUUTEEN JA ASIAKASPALVELUUN PILOT ESITTÄYTYY 4 TURUN LENTOASEMALLA TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 16 WTC TURUN JA PILOT TURKU OY:N YHTEISENÄ PÄÄMÄÄRÄNÄ TURUN ALUEEN MENESTYS 5 LOMALENNOISTA PIRISTYSRUISKE MATKUSTAJALIIKENTEESEEN 17 LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA 6 TNT:N LENTORAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE 18 SEUDULLISET SIJOITTUMISPALVELUT TUOTETAAN YHTEISVOIMIN 8 TELEMATIIKALLA TURVALLISUUTTA JA SUJUVUUTTA MOOTTORITIELLE 20 YHTEISTYÖLLÄ LISÄÄ VOIMAA, RESURSSEJA JA NÄKYVYYTTÄ KANSAINVÄLISEEN MARKKINOINTIIN 10 TURKU-TRAVEMÜNDE-REITIN KULJETUSKAPASITEETTI KAKSINKERTAISTUI 22 HANNELE KIEHELÄ, PILOT TURKU OY: "LOGISTIIKAN PALVELUT KIINNOSTAVAT KANSAINVÄLISIÄ SIJOITTAJIA" 11 ALUSSA OLI LOGISTISESTI HYVÄ SIJAINTI 23 HERKÄT KUKAT ON SAATAVA MAAILMALTA TUOREINA ASIAKKAILLE 12 SÄHKEET 24 PILOT PRESS 1/2004 Sidosryhmälehti WTC Building, Veistämönaukio 1-3, Turku Päätoimittaja: Markku Monnonen Toimitusneuvosto: Hannele Kiehelä, Tuomas Mikkola Toimitus ja taitto: Mainostoimisto ID Kuvat: Markku Koivumäki ja yritysten kuvapankit Paino: Finepress Oy Painosmäärä: 3000 kpl

4 PILOT ESITTÄYTYY Projektina toiminut Pilot Turku yhtiöitettiin marraskuussa Uuden yhtiön hallitukseen nimettiin viisi jäsentä ja yhtiön palkkalistoilla työskentelee kolme henkilöä. Tilintarkastuksesta vastaa PricewaterhouseCoopers Oy. Tässä esittelemme henkilöt Pilotin takana. Kjell Lundahn Kuvassa (vas.) Olli A. Manni, Jukka Holmroos, Markku Monnonen, Tuomas Heikkinen (sihteeri), Ulla Achrén, Heikki Hartela. 4 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Olli A. Manni Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja "Olen poliittisessa päätöksenteossa ollut taustalla vaikuttamassa siihen, että Pilot on syntynyt. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että yhtiö saadaan alkuvaiheessa sellaiseen kuntoon, että se olisi mahdollisimman toimintakykyinen ja että se koettaisiin luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Apulaiskaupunginjohtajana tärkeimpiin tehtäviini kuuluu voimakkaasti vaikuttaa kaavoitusasioihin, jotta kaavoitus saataisiin valmiiksi ja sitä kautta tonttimaata jakoon. Samalla tehtäväni on huolehtia siitä, että jokaisella toimijalla on oma selkeä roolinsa ja tehtäväkenttänsä niin, että roolit täydentävät toisiaan eikä päällekkäisyyksiä esiinny." HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Heikki Hartela Hartela Oy:n toimitusjohtaja "Olen ollut alusta asti mukana eli siitä, kun Hillwood-selvitys Turun seudun vahvuuksista ja mahdollisuuksista logistisena keskuksena tehtiin. Siksi on varsin luonnollista jatkaa myös uuden yhtiön hallituksessa. Pilotin toiminta perustuu vahvasti yksityinen-julkinen kumppanuuteen. Edustan tässä yhteydessä yksityisen sektorin näkemystä ja erityisesti kiinteistönkehitysnäkökulmaa." HALLITUKSEN JÄSEN Ulla Achrén kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Åbo Akademin tiedotuspäällikkö "Olen ollut mukana Pilotin ohjausryhmässä alusta asti. Kaupunginvaltuutettuna minulla on Pilotin hallituksessa mahdollisuus välittää hallituksen muille jäsenille se, mitä päättäjät ajattelevat asioista ja toisaalta myös se, miten kaupunkilaiset suhtautuvat kyseisiin asioihin. Tehtäväni kaupungin luottamuselimissä on markkinoida Pilotia asiallisesti niin, että ihmiset saavat siitä oikean mielikuvan. Erityisesti koen, että Pilotin tarjoama yhden luukun -periaate on juuri se, mitä asiakkaat tarvitsevat." HALLITUKSEN JÄSEN Jukka Holmroos DHL Express (Finland) Oy:n aluepäällikkö "Näen Pilotin jatkumona 1990-luvun Varsinais-Suomen liiton liikenneyhteyksiä ja tietoliikennettä käsittäneelle strategiaprosessille. Silloin mm. poliittiset päättäjät, kunnan virkamiehet ja alan yritykset huomasivat omaavansa aiheesta yhteisiä näkemyksiä ja havahtuivat asian tärkeyteen. Olen itse ollut mukana edistämässä logistiikan kehitystä eri luottamustoimissa, mm. Kauppakamarissa ja Huolintaliikkeiden yhdistyksessä. Pilotissa roolini on edustaa kuljetusalan arkea ja välittää logistiikkayrityksen ajatuksia ja näkemyksiä. DHL on yksi maailman johtavista kuljetusalan yrityksistä, joka on keskittänyt Turkuun Suomen ja Skandinavian välisen liikenteen hoidon. Pilotissa meidän tulee huolehtia siitä, että alue säilyttää ja kasvattaa kilpailukykyänsä logistisena keskuksena. Siksi tässä yhteydessä on tehtävä yhteistyötä yli kuntarajojen. Yritys ei pohdi kuntarajoja, vaan optimaalisia olosuhteita." HALLITUKSEN JÄSEN Kjell Lundahn kaupunginvaltuutettu, Turun Sataman työnjohtaja "Olen uusi kasvo Pilotissa, mutta logistiikka on ollut oleellinen osa työtäni Turun Sataman työnjohtajana. Kaupunginvaltuutettuna ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä huolehdin omalta osaltani siitä, että logistiset suunnitelmat huomioidaan myös kaavoituksessa. Pilotin kohdalla kuntayhteistyön merkitys korostuu ja sitä kautta yhteisten tavoitteiden huomioiminen myös maakuntakaavassa. Valtiovaltaan päin täytyy taasen pitää yhteyksiä raideliikennettä koskevien päätösten osalta. Pilot tähtää tulevaisuuteen. Pilotin yhtiöittämisen näen oikeana ratkaisuna. Pohjana ovat maailmalta haetut toimintamallit, jotka soveltuvat hyvin Turun kaupungille. Logistisen keskuksen rakentamisessa lähtökohtia ovat alueen hyvä sijainti, toimiva ja kehittyvä satama sekä lentoasema, jolla on paljon kapasiteettia laajentua. Satamassa ollaan mm. tekemässä liikennejärjestelyjä raskaan liikenteen ohjaamiseksi suoraan valtaväylille ja lentoaseman kaava on nyt siinä vaiheessa, että kohta päästään rakentamaan lisää. Nämä toimenpiteet tulevat tuomaan alueelle satoja uusia työpaikkoja."

5 KHT-tilintarkastaja Petri Palmroth PricewaterhouseCoopers Oy PricewaterhouseCoopers on asiantuntijayritys, jonka toimialana on tilintarkastus, verokonsultointi ja riskienhallinnan palvelut. Yrityksen palveluksessa Suomessa työskentelee 500 henkilöä, joista Turun konttorissa 30. PricewaterhouseCoopers Oy on kokonaan suomalaisomistuksessa oleva yritys. PricewaterhouseCoopers Oy:llä on laaja asiakaskunta Turussa ja se on nyt valittu myös Pilot Turku Oy:n tilintarkastustoimistoksi. Petri Palmroth muistuttaa, että huolimatta tilintarkastuksen roolin tärkeydestä, tilintarkastajien työn luonne on olla taustalla. "Tilintarkastuksessahan on yleisellä tasolla kyse laillisuusvalvonnasta, mutta taloushallinnon asiantuntijana tilintarkastajan rooli on koko ajan kasvanut. Tosin toiminta ei saa liikaa painottua konsultointiin, koska tilintarkastajan riippumattomuuden on oltava ehdoton. Tilintarkastajan asiantuntijan rooli tulee parhaiten esille silloin, kun tilintarkastajalla on laajaa toimialaan liittyvää erityisosaamista", Palmroth luonnehtii. Pilotin kohdalla PricewaterhousenCoopersin tehtävänä on alkuvaiheessa ollut mm. tarkastaa, miten varat siirretään perustettavaan yhtiöön ja antaa siitä nk. riippumattoman asiantuntijan lausunto. "Pilot on nyt perustamisvaiheessa suhteellisen pieni yhtiö, eikä vaadi tässä vaiheessa päivittäistä yhteydenpitoa. Tärkeää on kuitenkin se, että olemme olemassa ja meillä on valmius palvella aina ja heti, kun Pilotin tai sen omistajien taholta toivotaan. Sitä paitsi uskon, että Pilot kasvaa merkittävästi tulevina vuosina ja osakaspohja tulee laajenemaan. Tilintarkastuksellisesti kyseessä on siis varsin mielenkiintoinen yhtiö", Palmroth toteaa. Keskellä Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Markku Monnonen, vasemmalla markkinointipäällikkö Hannele Kiehelä ja oikealla yhteyspäällikkö Tuomas Mikkola. PILOT TURKU OY Pilot Turun vastuualueisiin kuuluu talousalueen logististiikkajärjestelmän suunnittelu ja kokonaisvaltainen koordinointi. Pilot Turku markkinoi aktiivisesti alueen menestystekijöitä kotimaisille ja kansainvälisille tuotannon, kuljetuksen ja suunnittelun asiantuntijayrityksille. Synergiaetuja saman katon alla WTC TURUN JA PILOT TURKU OY:N YHTEISENÄ PÄÄMÄÄRÄNÄ TURUN ALUEEN MENESTYS Pilot Turku Oy muutti alkuvuodesta uusiin toimitiloihin Turun Kauppakamarin filiaaliin World Trade Centeriin. Uusien, asianmukaisten tilojen myötä yhtiö on tehostanut toimintaansa entisestään ja samalla on voitu myös syventää yhteistyötä World Trade Centerin kanssa. WTC-päällikkö Mirja Kärkäs- Lainio näkee runsaasti yhteisiä synergiaetuja Pilotin toimiessa nyt saman katon alla. Pilot Turku Oy:n muutto Turun World Trade Centeriin toi mukanaan lukuisia etuja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Pelkästään samassa rakennuksessa toimiminen tarjoaa luontevasti päivittäisen mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia ja tietoja, Kärkäs-Lainio toteaa. Tähän mennessä yhteystietoja on vaihdettu puolin ja toisin. Esimerkiksi Ruotsissa järjestettävää tapahtumaa ajatellen Pilotin väki hyötyi WTC Turun hyvistä yhteyksistä ruotsalaisiin yrityksiin, kauppakamariin sekä WTC Tukholmaan, Kärkäs- Lainio luettelee. Kärkäs-Lainio näkee WTC Turun hyödyllisenä kumppanina Pilotille, sillä päämäärät ovat kummallakin samansuuntaisia. Samoin kuin muillekin jäsenyrityksille voimme tarjota World Trade Center Associationin Internetsivuja markkinointi-kanavana Pilotille. Myös muunlaista markkinointiyhteistyötä on mahdollista tehdä. Tiivis yhteistyö säästää kummankin voimavaroja, Kärkäs-Lainio pohtii. Hän näkee erityisesti promootiotilaisuuksien ja kokouksien järjestämisen hyvänä yhteisprojektina. WTCA:n kokouksen järjestämisessä Pilot voi mainiosti toimia yhtenä yhteistyökumppanina, jolloin Turulle saataisiin positiivista näkyvyyttä ympäri maailmaa, hän lisää. Kärkäs-Lainio näkee Turun seudun kehittymiskelpoisena ja teknisesti hyvin toteutettuna alueena. Tukholman läheisyys, eri liikennemuotojen tarjoamat mahdollisuudet ja ainutlaatuinen junalauttaliikenne mahdollistavat logistiikkapalvelujen kehittymisen korkealle tasolle. Jatkossa erityisesti E18-tien rakentaminen ja lentojen lisääminen Turun lentoasemalle ovat tärkeitä kehittämiskohteita, Kärkäs-Lainio muistuttaa. 5

6 LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA 6 Invest in Finlandin sijoittumispalveluiden johtaja Taneli Saari näkee verkottumisen ja oikeat kontaktit ensijaisen tärkeänä Pilot Turku Oy:n toiminnalle. "On aika vähän yrityksiä, joille sijainti on yhdentekevää. Logistiikka ohjaa päätöksentekoa, vaikka ratkaisu perustuisikin muihin kriteereihin", Saari toteaa. "Talouden nousu- ja laskusuhdanteissa tietyt toimialat ja osaamisen kysyntä vaihtelevat, mutta kiinnostus logistisiin kysymyksiin säilyy. Invest in Finlandin tietojen perusteella vuonna 2003 Suomeen tulleiden uusien ulkomaisten yritysten määrä kääntyi pieneen nousuun katkaisten näin kahden vuoden laskusuunnan. "Suomi sijoittuu ulkomaisten investointien houkuttelevuudessa hiukan EU-maiden keskikastia huonommin, samaan aikaan kun kilpailukykymme on maailman huippua", kertoo Saari. "Toisin sanoen emme ole pystyneet täysin realisoimaan sitä hyötyä, mitä kilpailukykyisestä ympäristöstämme on." Kilpailu yritysten sijaintipaikkapäätöksistä maiden ja alueiden välillä kovenee entisestään, kun yhä useammat maat pyrkivät globaalisaatiokehityksestä hyötyvien joukkoon. Invest in Finland lähtee toiminnassaan näkemyksestä,

7 että jokaisella toimialalla on erityispiirteensä ja -tarpeensa, joihin on tarjottava tarpeeksi houkuttelevaa vaihtoehtoa. "Nykyisillä resursseilla emme voi lähteä tekemään mitään yleistä, vaan on fokusoiduttava jo selkeästi", kertoo Saari Invest in Finlandin juuri uusitun strategian lähtökohdista. "Olemme valinneet tietyt kohdemarkkinat ja -toimialat, ja yrityksiä ja argumentteja sijoittumiselle etsitään niiden puitteissa. Tavoitteena on merkittävästi laajentaa toimintaamme ja siihen tarvittavista lisäresursseista on keskustelut ministeriön kanssa käynnissä." Invest in Finlandin määrittelemiä fokustoimialoja ja kärkihankkeita ovat tällä hetkellä ICT, Health care, ympäristöteknologia, metsäklusteri ja kaivannaisteollisuus. Kaupan ja palveluiden puolelta ollaan juuri määrittelemässä tarkempaa kohdesegmenttiä. Vaikka logistiikka ei ole erillisenä määritelty kärkihankkeeksi, Saari haluaa korostaa sen merkitystä sijoittumispäätöksissä. "Käytännössä jokainen Suomeen sijoittunut yritys on jossain vaiheessa miettinyt logistisia kysymyksiä: onko sijaintipaikasta helppo käydä asiakkaitten luona, onko helppo perustaa pohjoismainen pääkonttori... " VERKOTTUMINEN EDELLYTYS SEUDULLISTEN VAHVUUKSIEN MARKKINOINNISSA "Invest in Finlandin tehtävänä on ulkomaisten investointien edistäminen. Se ei tarkoita pääomasijoittamista, vaan sitä että kun ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita yritystoiminnan aloittamisesta Suomessa, oli se sitten yrityskauppana tai uutena yrityksenä, niitä avustetaan kahdella tavalla: antamalla oikeita tietoja ja oikeita kontakteja", kertoo Saari. "Nimenomaan oikeiden kontaktien osalla tullaan verkottumiseen: esimerkiksi logistiikan osalta on tunnettava mitä Suomessa eri alueilla on sen osalta tarjottavana. Pitäisi olla ymmärrys siitä, missä tapauksissa Turun logistinen asema on selvästi vahvempi kuin esimerkiksi Lappeenrannan tai Vantaan. Jos ei ole verkottunut, toimii enemmän mielikuvien kuin todellisuuden pohjalta". Saari kehottaakin Turun seutua rohkeasti tuomaan esiin vahvuuksiaan, mutta ennen kaikkea kohdistamaan markkinointiaan ja hankkiutumaan heti alkuvaiheessa mukaan hankkeisiin, joissa sillä voisi olla etulyöntiasema: "Suomi ei voi olla yleisesti kaikille hyvä, vaan esimerkiksi tietyntyyppisille IT-yrityksille tai tietyntyyppisille logistiikka-alan yrityksille Suomi, ja esimerkiksi juuri Turun seutu, on hyvä sijaintipaikka." Turun seudun kilpailukyvyn määrittelyssä Saari korostaa seudullista aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja yhteistä näkemystä. "Markkinoinnin oikeat vastaukset syntyvät oikeista kysymyksistä: Kuka olisi kiinnostunut Turun seudusta? Miten erotumme muista logistisista keskittymistä?" Kukaan ulkopuolinen ei voi strategisia linjauksia tehdä. Sitoutumisen ja yhdessä toimimisen edellytyksenä on yhteinen näkemys siitä, missä seutu on ainutlaatuinen ja kuka tarvitsee näitä uniikkeja vahvuuksia tai ainakin suhteellisia vahvuuksia. "Miten Turun asema ponnahduslautana esimerkiksi Venäjän markkinoille toimii? Kenelle se on tärkeä? Miten kilpaillaan esimerkiksi Tallinnan kanssa? Oikeiden kysymysten kautta päästään jo vastauksiin: Turun seudulla on Tallinnaa parempi infra ja pitempi kokemus EU:n sisäkaupasta..." PROAKTIIVISUUTTA JA KONKRETIAA! Saaren mukaan Invest in Finlandin tavoitteena on jatkossa panostaa yhä enemmän proaktiiviseen markkinointiin. Markkinointi on kuitenkin vain osa Invest in Finlandin toimintaa. Yksikkö hoitaa myös keskitetysti maailmalta tulevat tiedustelut ja kyselyt Suomeen sijoittumista harkitsevilta yrityksiltä. Erilaisia kyselyjä yksikkö saa muutaman sata vuodessa, ja sen verkkosivuille tehdään n käyntiä kuukaudessa. Vuosittain Suomeen tulevista noin 200 yrityksestä Invest in Finlandin tapaamien ja avustamien yritysten osuus on noin prosenttia, mikä on paljon kahdeksanhenkiselle toimistolle. Suomea koskevissa kyselyissä ja tarjouspyynnöissä Invest in Finland kontaktoi jatkuvasti eri seutukuntia. "On kuitenkin mahdotonta toimia käytännössä suoraan kaikkien seudullisten toimijoiden kanssa, joiden määrä lähentelee laskujeni mukaan sataa", toteaa Saari. Invest in Finland onkin rakentamassa alueellisten TE-keskusten kanssa 15 yhteyshenkilön verkostoa, jonka kautta se hoitaa keskitetysti seudullisen tiedonhaun ja kontaktoinnin. Miten taas seudulla nämä TE-keskuksen koordinoimat sijoittumispalvelut hoidetaan, on Saaren mukaan seutujen omasta tahdosta ja näkemyksestä kiinni. Vaikka Saari kannattaakin alueellisten sijoittumispalveluiden tuottamisen osalta suoraviivaista ja selkeää organisointia ja kontaktoinnin keskittämistä, Invest in Finland on kansainvälisten markkinointi- ja kehityshankkeiden osalta avoin uusille toimintamalleille ja ideoille. "ICT-sektorilla meillä on kahdeksan kohdemarkkinaa. Nyt olemme päättäneet lähteä "lämmittelemään" Ruotsin IT-yrityksiä, joissa näemme valtavan potentiaalin. Tällainen hanke voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä Turun seudun kanssa", Saari toteaa. "Turullahan on erinomainen logistinen sijainti Ruotsiin nähden. Turun seudulla on myös sellaista Ruotsin kielen ja yrityskulttuurin tuntemusta, jonka kanssa ei moni Suomessa pysty kilpailemaan!" "Ovi on auki yhteydenotoille!" Taneli Saari kannustaa ja kehottaa Turun seutua ja Pilot Turku Oy:tä pitämään anturit ulkomaailmaan kunnossa. Suomen kilpailukyky, osaaminen ja seudulliset vahvuudet ovat kunnossa - on vain etsittävä oikeat kumppanit ja kohderyhmät. Ja käytävä visioista konkreettiseen työhön. 7

8 Jari Kauppila, TE-keskus (vas.) Tuomas Mikkola, Pilot Turku Oy ja Jorma Sipilä, TAD Centre tuntevat sekä kotiettä ulkomaisten yritysten tarpeet ja toiveet. SEUDULLISET SIJOITTUMISPALVELUT TUOTETAAN YHTEISVOIMIN 8 Kun suurelta kansainväliseltä yritykseltä tulee tiedustelu Turun seudun tarjoamista mahdollisuuksista, pyörähtää iso pyörä käyntiin. Kun vastaukseen on aikaa viikko, kysymykset hyvinkin yksityiskohtaisia ja niihin vastaamassa yli 40 asiantuntijaa, testataan seudullisten toimijoiden yhteistyökyky käytännössä. Turun seudulla sijoittumispalveluiden selkeä veto- ja koordinointivastuu on Turun Seudun Kehittämiskeskuksella eli TAD Centrellä. Invest in Finlandin kautta tulevat kontaktit välittää TAD:ille TE-keskus, jolla on myös vastuu seudullisten sijoittumispalvelujen kehittämisestä osana yritysasiakkuuksien hallintaa. Turun seudun logistisen kilpailukyvyn kehittäjänä ja logistiikkapalvelujen asiantuntijana Pilot Turku Oy on yksi TAD:in ja TE-keskuksen monista yhteistyökumppaneista aktiivinen sellainen. TÄRKEÄ OSA SEUDULLISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ "Seudulliset yrityspalvelut ovat meille selkeä, iso kehittämiskohde TAD:in kanssa", kertoo kehitysjohtaja Jari Kauppila TE-keskuksesta. "Satsaamme tällä hetkellä paljon omaa kehittämistyötä asiakkuudenhallintaan, jonka tärkeä osa ovat sijoittumis- ja verkostoitumispalvelut valtakunnallisessa verkostohankkeessa sive-palveluina tunnetut", Kauppila kertoo. "Nämä sive-palvelut ovat osa isoa seutuyhteistyöpalvelupisteiden kehittämistä, ja toisaalta seudullisesti oma selkeä kokonaisuutensa, joka lähtee liikkeelle aina hallitusohjelmasta ja valtakunnallisesta yritysten neuvontapalvelujen kehittämisstrategiasta. " TE-keskukset toimivat Invest in Finlandin tavoin Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Sijoittumispalveluiden osalta niiden välille on tehty

9 selkeä työnjako. Invest in Finland, jolta oma valtakunnan verkosto puuttuu, keskittyy palveluiden kansainväliseen markkinointiin ja koordinointiin, kun taas paikalliset TE-keskukset hoitavat valtakunnalliset yhteydet. "Meille on annettu selkeä missio kehittää seudulliset yrityspalvelut kuntoon", Kauppila kertoo. Hän näkee tehtävän haasteellisena, onhan Turun seudulla jo toimivia yrityksiä ja koko Varsinais-Suomessa Ja lisää halutaan! " Sijoittumis- ja verkostoitumispalveluiden kehittämisen ja toiminnan hän näkee Turun seudun keskeisenä kilpailukykytekijänä. Lähes aina sijoittumista harkitseva yritys, oli se sitten koti- tai ulkomainen, on erityisen kiinnostunut seudun muista yrityksistä potentiaalisista kilpailijoista, alihankkijoista ja asiakkaista. "Verkottuminen on lähes elinehto tämän päivän liike-elämässä." PALVELUA SEKÄ PAIKALLISILLE ETTÄ KANSAINVÄLISILLE YRITTÄJILLE Mitä muuta sijoittumista harkitsevat yritykset tahtovat Turun seudusta tietää kuin mahdolliset yhteistyökumppanit ja kilpailijat? Siihen oikea mies vastaamaan on sijoittumispalvelua käytännössä päivittäin antava elinkeinoasiamies Jorma Sipilä TAD Centrestä. "Tärkeä yhteistyökumppani on meille myös työvoimatoimiston rekrytointi- ja koulutuspalvelut", Sipilä kertoo. "Yrityksiä kiinnostaa poikkeuksetta saatavilla oleva työvoima, sen koulutustaso ja kustannukset. Myös liiketilojen ja asuntojen saatavuus ja hintataso kiinnostavat." Sipilä tähdentää, että sijoittumispalveluiden osalta TAD Centre palvelee hyvin erikokoisia ja -tyyppisiä yrityksiä. Valtaosa on jo Turun seudulla toimivia yrityksiä, jotka etsivät uusia toimitiloja, osa suomalaisia yrityksiä, jotka harkitsevat toimintansa laajentamista tai siirtämistä Suomen rajojen sisäpuolella. Oman ryhmänsä muodostavat kansainväliset yritykset, joilta yhteydenotto tulee joko suoraan tai TE-keskuksen välittämänä Invest in Finlandilta. "Toimitiloja etsiviä yrityksiä palvelemme nykyisin tehokkaasti verkossa. www-sivujemme vapaat tontit ja toimitilat -palvelua käyttää päivittäin noin 200 yritystä, mikä on vähentänyt ensivaiheen suoraa kontaktointia huomattavasti", kertoo Sipilä. "Internet-palvelu ei luonnollisestikaan poista henkilökohtaisen palvelun tarvetta, vaan täydentää sitä. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan, varsinkin kun sijoittautumiseen liittyy muutakin kuin toimitilan etsintä tai toimitilalta vaaditaan jotain erityistä esimerkiksi puhdastilaa, atk-verkkoa tai siltanosturia. Kontaktiemme kautta selvitämme mahdollisuudet parissa päivässä. Ja jos kysymyksessä on esimerkiksi logistinen toimija, ohjaamme kontaktin suoraan Pilot Turulle." Kansainvälisten yritysten tiedustelut vaativatkin sitten aivan yksilöllistä palvelua ja toimivaa seudullista yhteistyöverkostoa. "Kysymyksessä on usein kilpailu eri seutujen ja jopa maiden välillä, ja poikkeuksetta mukana on iso kansainvälinen konsulttitoimisto", Jari Kauppila TE-keskuksesta tarkentaa. SIJAINTI, OSAAMINEN JA PALVELUT RATKAISEVIA SIJOITTUMISKRITEEREJÄ TE-keskus, TAD ja Pilot Turku Oy ovat juuri olleet mukana laatimassa vastausta isolle kansainväliselle yritykselle. Viikon urakasta selvittiin kunnialla 40 eri toimijan avustuksella, ja Turun seutu sai kiitosta vastauksiensa perinpohjaisuudesta. "On luonnollista, ettei meillä voi olla reservissä henkilökuntaa odottamassa tällaisia suuren luokan tarjouspyyntöjä, vaan että yhteistyötä kehitetään niin että oikeat kontaktihenkilöt eri organisaatioissa ovat nopeasti valmiit ja valmistautuneet lähtemään mukaan tällaisiin haasteisiin" Sipilä korostaa. Pilot Turku Oy:n yhteyspäällikkö Tuomas Mikkola tähdentää, että Turun seudusta kertovaa materiaalia ja tietoa tulee olla valmiina. "Ilman vuosien pohjatyötä ja tiedonkeruuta emme olisi pystyneet tällaiseen suoritukseen viikon varoitusajalla", hän tähdentää. Pilot Turku Oy onkin aktiivisesti tuottanut pohjamateriaalia kansainvälisen markkinoinnin tueksi, muun muassa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa laaditun "Turun seudun aluekuvaus ja logistiikkajärjestelmä" -tietopaketin. Pilot on myös ollut aktiivisesti kehittämässä sijoittumispalveluita täydentävää logistista tietojärjestelmää EU:n InnoElli-hankkeen LOLLI-projektissa. Mikkola näkee Pilot Turun roolin yhä vahvistuvana sijoittumispalvelujen markkinoijana ja tuottajana, mutta muistuttaa seudullisen palvelun syntyvän eri osatekijöiden ja toimijoiden tarjoamasta kokonaispaketista. TADin koordinoidessa seudullista sijoittumispalvelua Pilotin tavoitteena on tarjota "yhden luukun" logistista sijoittumispalvelua koordinoiden eri toimijoiden yhteistyötä. "Meidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat Turun Satama, Turun lentoasema sekä alueella jo toimivat logistiikka-alan yritykset" toteaa Mikkola "Ja kun puhutaan intermodaaleista kuljetusmuodoista, ei sovi unohtaa raide- ja kumipyöräliikenteen keskeisiä toimijoita, VR:ää ja kuljetusliikkeitä." Jari Kauppila näkee myönteisenä, että Pilot yhtenä monista toimijoista on ottanut aktiivisen roolin: "Logistiset palvelut istuvat hienosti kilpailukykysalkkuumme". Hän peräänkuuluttaa muutenkin aktiivista otetta. "Kansainväliset yhteydenotot ovat yleensä kaksivaiheisia. Kun ensin kiinnostutaan Suomesta, kontaktoidaan yleensä Invest in Finlandia. Mikäli mielenkiinto herää, ollaan pian jo vaiheessa jossa viikossa parissa pitää selvittää eri seutujen vahvuudet hyvinkin yksityiskohtaisesti. Olisi Turun seudun etu olla selvillä tiedusteluista heti ensi vaiheessa. Näin meille jäisi enemmän aikaa valmistautua tarjouksiin!" Miten sitten voitetaan kansainvälinen yritys Turun seudulle? Näillä miehillä ainakin on luja luottamus markkinoitavansa kilpailukykyyn. "Ylivertainen logistinen asema ja palvelut Pohjois-Euroopassa", kehuu Mikkola. "Koulutettu työvoima ja kilpailukykyinen kustannustaso", Sipilä muistuttaa. "Huippuluokan tutkimus ja osaaminen - ja sitä kautta oikeanlainen aktiivinen toimintaympäristö!" summaa Kauppila. 9

10 YHTEISTYÖLLÄ LISÄÄ VOIMAA, RESURSSEJA JA NÄKYVYYTTÄ KANSAINVÄLISEEN MARKKINOINTIIN Helsingin, Tampereen ja Turun seudut osallistuivat Cannesin kansainvälisille MIPIM-kiinteistömessuille maaliskuussa 2004 ensimmäistä kertaa yhteisellä osastolla. Messuosaston teemaksi ja yhteiseksi viestiksi oli valittu "Competitive Finland" Kilpailukykyinen Suomi, joka perustui Suomen menestykseen viimeaikaisissa kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa. Yhteisenä tavoitteena oli kansainvälisten sijoittajien ja toimijoiden kiinnostuksen herättäminen ja Suomen tunnetuksi tekeminen huippuluokan toimintaympäristönä, korkeatasoisen osaamisen ja työvoiman maana. 10 ELINKEINOPÄÄLLIKKÖ NYRKI TUOMINEN, HELSINKI: "OIKEANLAINEN SUOMI-KUVA ON KAIKKIEN SEUTUJEN YHTEINEN INTRESSI" Helsinki on kansainvälisen markkinoinnin konkari, MIPIM-messuilla se on ollut mukana omalla osastollaan jo vuosikymmenen Tuominen itse oli nyt mukana kuudetta kertaa. Tuominen myöntää tietyn uudistumisen tarpeen vaikuttaneen heidän osaltaan yhteistyön virittämiseen. Keskeisimpänä ja tärkeimpänä yhteisosaston perusteena hän pitää kuitenkin vuosien varrella syntynyttä kokemusta kansainvälisen sijoittajamarkkinoinnin lainalaisuuksista. "Jotta sijoittaja kiinnostuisi seudullisesta toimintaympäristöstä ja sen tarjoamista erityispiirteistä ja palveluista, on kiinnostuksen herättävä yleisemmällä tasolla Suomea kohtaan", kertoo Tuominen. "Sijoittajia kiinnostaa maan yleinen infrastruktuuri - talous, verotus, työvoima... Pienen maan edustajien on viisainta tässä kontaktoinnin ensimmäisessä vaiheessa yhdistää voimavaransa ja viestinsä." Tuomainen on avoin yhteistyön kehittämiselle eikä näe mahdottomana esimerkiksi yhteisiä tietyn toimialan, esimerkiksi bioteknologian, tehoiskuja tai - kampanjoita. Haluttavan ja oikeanlaisen Suomi-kuvan rakentamisessa hän näkee kuitenkin vielä riittävästi haastetta ja tämän tyyppisten messujen palvelevan siinä työssä hyvänä foorumina. ELINKEINOJOHTAJA HARRI AIRAKSINEN, TAMPERE: "EI KILPAILLEN VAAN TOISIAAN TÄYDENTÄEN" "Jo Keski-Euroopasta, saati kauempaa, katsottuna kysymys siitä voivatko kansallisesti kilpailevat seudut tehdä tällaista yhteistyötä, saa oikeat mittasuhteet", naurahtaa Airaksinen, joka toteaa kanssakäymisen erityisesti Turun seudun ja TAD:in kanssa olevan muutenkin tiivistä, saman kokoluokan seutuina ne kun tarjoavat toisille hyvän ja kansallisella tasolla ainutlaatuisen tilaisuuden benchmarkkaukseen. Kansainvälisessä markkinoinnissa Airaksinen nostaa Tampereen seudun valteiksi maailmanluokan konerakennus- ja automaatioteollisuuden sekä e-tampere-tietoyhteiskuntahankkeen. MIPIM-osaston yhteydessä keskusteltiin jossain vaiheessa myös muiden suomalaisten kaupunkien mukanaolosta. Airaksinen pitää nyt syntynyttä kolmiakselia hyvänä ja toimivana: "Seudulliset erikoisvahvuutemme ja -piirteemme vain täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä todella vaikuttavan kuvan suomalaisesta osaamisesta ja kilpailukyvystä", Airaksinen iloitsee nyt syntyneestä yhteistyöstä ja näkee resurssien yhdistämisessä paljon hyvää. "Yhteinen osasto ja sen suunnittelu merkitsee sekä viestinnällistä että toiminnallista tehokkuutta mutta myös konkreettista kustannussäästöä", hän toteaa.

11 ELINKEINOJOHTAJA ILPO SIRO, TURKU: "ENSI VUONNA YHDESSÄ UUDESTAAN!" TAD:in Ilpo Siron mukaan Turun seutu oli messuilla tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin edustettuna. Mukana olivat TAD:in lisäksi Kiinteistölaitoksen, Turku Science Parkin, Ympäristö- ja kaavoitusviraston ja Pilot Turku Oy:n edustajat. Siro itse ehti useamman päivän aikana tutustua myös messujen muihin osastoihin ja tehdä näin tärkeää katsausta kilpailutilanteeseen. Hänen mukaansa Suomen Cannesin osasto erottui edukseen "huomiotaherättävänä, mutta pelkistetyn tyylikkäänä". Mukanaoloa MIPIM-messuilla Siro pitää välttämättömyytenä, vaikka korostaakin, että kysymyksessä on pitkäntähtäyksen imagonrakentaminen, jonka tulokset eivät välttämättä näy heti. "Kiinteistölaitos solmi messuilla muutamia kiinnostavia kansainvälisiä kontakteja, ja ulkomaisia sijoittavieraita odotetaan mahdolliselle vierailulle Turkuun", Siro kertoo. Osastoa Helsingin ja Tampereen kanssa Siro pitää ilahduttavana yhteistyönavauksena ja suurena mahdollisuutena: "Suomi kiinnostaa nyt selvästi sijoittajia hyvän tuotto/riski-suhteensa takia". Kansainvälisillä sijoittajamarkkinoilla on varmasti potentiaalia jakaa kaikille kolmelle seudulle, kunhan markkinointia jaksetaan tehdä tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Markkinointipäällikkö Hannele Kiehelä, Pilot Turku Oy: "Logistiikan palvelut kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia" Mikä MIPIM? Maailman suurimpaan kiinteistö- ja sijoitusalan nelipäiväiseen messutapahtumaan Ranskan Cannesissa osallistui tänä vuonna yli näytteilleasettajaa ja kävijöitä oli yli Voidaan siis sanoa, että kansainvälisille sijoittajamarkkinoille haluavalle MIPIM on MUST! Miksi MIPIM? Pilot Turku Oy haluaa olla aktiivisesti mukana sekä seudullisissa että kansallisissa hankkeisssa, joiden tavoitteena on Suomen ja ennen kaikkea Turun seudun kansainvälinen markkinointi. Turun seudun sijainti ja sen logistiset palvelut ovat kilpailukykytekijä, jolla uskomme olevan kysyntää, kunhan tarpeeksi työtä tehdään tunnettuuden rakentamiseksi ja mielenkiinnon herättämiseksi kansainvälisissä sijoittajapiireissä. Oikeat kanavat ja kontaktit eivät kuitenkaan tule luoksemme, vaan meidän on rohkeasti lähdettävä maailmalle ja uskottava itseemme! MIPIMistä eteenpäin? Kansainvälinen markkinointi on tulevaisuudessa tehtävistämme yhä tärkeämpi, mutta toistaiseksi päätyömme on kuitenkin seudullisen yhteistyön ja verkottumisen rakentaminen. Logistiikka on yksi seudullisista kärkihankkeista ja vahvuuksista, mutta vasta yhdessä muiden toimijoiden kanssa, paketoituna yhteen huippuluokan osaamisen, infrastruktuurin ja toimintaympäristön kanssa meillä on sanamme sanottavana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Pilot Turku cd-rom: Pilot Turku Oy:n miniromppu, josta löytyy koottuna kattava infopaketti Turun seudun keskeisistä kilpailukykytekijöistä, oli Suomen osaston yksi innovatiivisimmista ja kätevimmistä markkinointivälineistä! Viimeisin päivitetty versio on saatavissa myös netistä osoitteesta 11

12 HERKÄT KUKAT ON SAATAVA MAAILMALTA TUOREINA ASIAKKAILLE Huiskula Oy:n juuret ovat vuodessa Silloin Reino ja Meeri Murto lunastivat Huiskula-nimisen tilan Reinon vanhemmilta rahoilla, jotka tämä oli ansainnut haitarinsoitolla luvulla Turun torilla hämmästeltiin Meerin myymiä eksoottisia vihanneksia, tomaatteja. Mitäpä olisi Meeri tuuminut, jos olisi tiennyt jälkipolviensa työkseen hankkivan kukkia mm. Hollannista - ja vieläpä muutaman päivän toimitusajalla. Huiskulan 70-vuotiseen historiaan mahtuu monta vaihetta sodasta energiakriisiin. Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin sodan jälkeen vuonna 1946, pinta-alaltaan 1600 m2. Silloin aloitettiin neilikan ja ruusun viljely luvulla mukaan tulivat mm. mansikan ja omenan viljely, mutta luvulla tuotanto keskitettiin kukkiin. Samalla vuosikymmenellä toiminta laajeni Oulun ja Jyväskylän tukkutoimipisteillä ja tänään toimipisteitä on Turun lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Oma tuotanto on edelleen keskittynyt Turkuun. HUISKULA TARJOAA "ELÄMÄSI KUKAT" luvun käännekohtia koko talouselämälle oli energiakriisi vuosikymmenen puolivälissä. Huiskulassa kuitenkin selvittiin pahimman yli oman öljysäiliön ansiosta ja rohkeutta riitti silti tuotantotilojen laajentamiseen luvulla laajennukset olivat lähes vuosittaisia. Viime vuosikymmenellä Suomen EU-jäsenyys aiheutti kenties historian suurimmat muutokset, kun koko puutarha-alan toimintaympäristö muuttui. Rajojen avautuminen moninkertaisti kukkien tuonnin ja Huiskulassakin tämä johti siihen, että tukkutoiminnan liikevaihto ylitti puutarhan liikevaihdon. Rajojen avautuminen tiesi myös loppua monen kukkalajikkeen kotimaiselle viljelylle. "Tässä yhteydessä toimipisteverkostoa lähdettiin laajentamaan muualle Suomeen ja siten rakennettiin perusta nykymuotoiselle Huiskula Oy:lle. Tuotantolähtöisyydestä on siirrytty kattavaan, asiakasta lähellä olevaan myynti- ja jakeluorganisaatioon. Oman tuotannon ohella tapahtuva keskitetty maahantuonti ja logistiikka täydentävät osaltaan tukkutoimintaamme", Huiskulan toimitusjohtaja Jaakko Rantanen toteaa luku on lähtenyt käyntiin vauhdilla ja usko kukkien kulutuksen kasvuun on vahva. "Suomalainen kuluttaa ruukku- ja leikkokukkiin vuodessa keskimäärin 60 euroa, josta leikkokukkien osuus on noin 36 euroa. Tästä

13 Myyntipäällikkö Pekka Westerlund vastaanottamassa Turkuun saapuneita rullakoita. Toimitusjohtaja Jaakko Rantasen luotsaama Huiskula viljelee vuodessa kahdeksan miljoonaa ruusua. Ylioppilasjuhlien aikaan ruusuja myös tuodaan maahan, sillä kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Huiskula-kukkia myydään kukkamyyntipisteissä kautta maan. on vielä matkaa sveitsiläisiin, jotka johtavat tilastoa ylivoimaisesti - esimerkiksi yksin leikkokukkia ostetaan yli 90 euron edestä vuodessa. Sitä paitsi me suomalaiset olemme siitä erikoinen kansa, että ostamme usein kukkia kuolleille, kun muut kansat vievät niitä eläville", Rantanen naurahtaa. Potentiaalia siis riittää, kun vaan kuluttajat saadaan paremmin omaksumaan kukat osaksi arkea. Tässä työssä Huiskula kantaa kortensa kekoon rakentamalla Huiskulasta tuotemerkkiä myös kuluttajien suuntaan. Aikoinaan henkilökuntakilpailun sadosta poimittu tunnuslause "Elämäsi kukat" vie viestiä mukavasti eteenpäin. TUONTIKUKAN TUOREUS SÄILYY SAAJALLE ASTI Tänä päivänä Huiskulassa viljellään kasvihuoneissa viiden hehtaarin alalla leikkoruusua, tulppaania ja ruukkukasveja. Huiskula Oy:n liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa, josta kolmannes tulee omasta tuotannosta ja loput muiden kotimaisten ja ulkomaisten viljelijöiden tuotteista. Yritys työllistää 170 henkilöä. Maailman kukkakaupan keskus sijaitsee Hollannissa, Amsterdamin kupeessa. Aalsmeerin huutokauppahallissa myydään yhden päivän aikana lähes 20 miljoonaa leikkokukkaa, jotka muutaman päivän päästä ovat loppukäyttäjän saatavilla ympäri maailman. Vaikka kukkien fyysinen matka Hollannista Huiskulaan on pitkä ja vaiherikas, on se tehokkaan logistiikan ansiosta ajallisesti lyhyt. Sen jälkeen kun hollantilaiset viljelijät ovat toimittaneet tuotteensa huutokauppaan välitettäviksi, alkaa varsinainen kuhina. Aalsmeerin huutokauppahalli on maailman laajin rakennus, jonka pinta-ala vastaa noin kahtasataa jalkapallokenttää. Viiteen huutokauppasaliin mahtuu yhteensä 1400 ostajaa ja vientiliikkeen edustajaa. Kauppaa käydään suuren kellotaulun alla, jonka armoton viisari lähtee korkeasta hinnasta kulkemaan alaspäin. Ostajan pitää olla tarkkana, jotta osaa painaa viisarin pysäyttävää nappia juuri oikealla sekunnilla. Huiskulaan ostetaan viikoittain useita rekallisia kukkia mm. Hollanista ja Tanskasta. Kuljetuspuolella Huiskulan yhteistyökumppani on Nybrok Oy/ Eurokuljetus, joka kuljettaa Eurooppaan päin eri asiakkaiden vientikuormia. Ennen kuin vientiliikkeen edustaja on painanut Aalsmeerin kellotaulun nappia, on esimerkiksi joku Huiskulan käyttämistä autoista jo saattanut aiemmin viikolla lastata Suomen päässä vaikka linja-autojen tuulilaseja Benelux-maihin vietäväksi. Näin autot eivät kulje tyhjillään missään vaiheessa, vaan kapasiteetti hyödynnetään täysin. Osa vientikuormista koostuu Huiskulasta takaisin lähetettävistä kierrätettävistä pakkausmateriaaleista. Jos perillä vientikuorman purkauksen ja kukkien lastauksen väliin jääkin pieni lepotuokio, ovat seuraavat kaksi vuorokautta sitten hiki hatussa huhkimista. Perjantainen lastaus tapahtuu useassa eri pisteessä, satojen rekkojen ja tuhansien rullakoiden karusellissa. Kiire on kova, sillä illaksi pitää ehtiä pitkän ajomatkan päähän Travemündeen. Kahdeksan tunnin merimatkan jälkeen ollaan Malmössä ja edessä on toinen rankka ajomatka, jotta ehtisi lauantai-illaksi Kapellskäriin. Finnlinkin laiva saapuu aikaisin sunnuntaiaamuna Naantaliin, josta rekka suuntaa matkansa Huiskulaan. Siellä alkaa uusi rumba, kun lasti puretaan, lajitellaan ja lastataan uudelleen eri puolille Suomea matkaaviin autoihin. Vielä perjantaina Hollannin huutokauppahallin kukkameressä viihtyneet kukat ovat kaikki viimeistään maanantaiaamuna Huiskulan toimipisteissä odottamassa asiakkaille toimittamista. Maanantai-iltana jokunen kukka saattaa jo olla vaikka oululaisen perheen keittiönpöytää koristamassa. 13

14 Alkoholijuomamarkkinat jatkuvassa kasvussa V&S FINLAND OY:N LOGISTIIKKAKESKUS KESKITTYY TEHOKKUUTEEN JA ASIAKASPALVELUUN V&S Groupin tytäryhtiön V&S Finland Oy:n uusi logistiikkakeskus vihittiin käyttöön marraskuussa Turussa sijaitseva lähes neliömetrin laajuinen moderni keskus välittää vuodessa asiakkaille yli 30 miljoonaa pulloa alkoholijuomia. V&S Finlandin uutta logistiikkakeskusta alettiin rakentaa Turun Kärsämäkeen vuoden 2003 alussa ja projekti saatettiin valmiiksi saman vuoden syyskuussa, kun pääurakoitsijana toiminut Skanska Länsi-Suomi Oy luovutti tilat käyttöön. Tilojen pääsuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Uusissa nykyaikaisissa ja varsin viihtyisissä tiloissa sijaitsevat yrityksen logistinen suunnittelu, materiaalien hankinta, tilausten käsittely, asiakaspalvelu, tuonti ja vienti sekä varasto- ja jakelutoiminnot. USEAT SEIKAT VAIKUTTIVAT SIJOITTUMISEEN 14 Ennen rakennushankkeen aloitusta tehtiin lähes vuoden mittainen selvitystyö logistiikkakeskuksen sijoittumisesta. Päätös sijoittua Turkuun perustui mm. infrastruktuurin toimivuuteen, osaavaan työvoimaan ja työvoiman saatavuuteen sekä kohtuullisiin elämisen kustannuksiin. Toisaalta myös V&S Finlandin omat tuotantotilat sijaitsevat Turussa. "Toimiva satama ja hyvät liikenneyhteydet eri suuntiin olivat myös eräs painavista syistä valita Turku. Lisäksi kaupunki pystyi tarjoamaan meille hyvät laajenemismahdollisuudet", V&S Finland Oy:n logistiikkajohtaja Janne Sokajärvi kertoo.

15 Kaiken kaikkiaan toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kiinteistön sijainti ja ominaisuudet ovat vastanneet odotuksia. "Uuden keskuksen avulla kustannustehokkuus paranee ja laajenemismahdollisuudet antavat tilaa reagoida nopeasti Suomen alkoholimarkkinoiden muuttuviin tilanteisiin. Haluamme vastata asiakkaiden tarpeisiin ja uusi logistiikkakeskus antaa siihen hyvät mahdollisuudet", Sokajärvi huomauttaa. ARVOITUKSELLISET ALKOHOLI- MARKKINAT VAATIVAT MUUTOSVALMIUTTA V&S Finlandin tuotevalikoimaan sisältyy noin 200 omaa ja 250 tuontituotetta. Merkittäviä tuontimaita ovat mm. Euroopasta Espanja ja Etelä- Amerikasta Chile. "Teemme päämiehiemme kanssa door-to-doortyyppistä yhteistyötä, jossa siis yhteistyökumppanimme huolehtivat tuotteet suoraan laivoille ja laivoilta keskukseemme. Suomessa volyymistamme 80 % menee Alkoihin eri puolille Suomea. Jakelu Alkoihin tapahtuu säännöllisesti tiettyinä päivinä ja kellonaikoina muutaman kertaa viikossa", Sokajärvi kertoo. Loput V&S Finlandin volyymista menee HoReCa-alan yrityksiin, vientiin sekä verovapaaseen myyntiin. "Kuluva vuosi tulee olemaan kokonaisuudessaan arvoitus, sillä EU:n laajenemisen vaikutusten sekä alkoholituotteiden veromuutoksien takia alkoholimarkkinoiden suuntaa on vaikea ennustaa. Tästä syystä tänä vuonna pyrimmekin olemaan tarkkana ja seuraamaan miten tilanne asettuu", Sokajärvi pohtii. V&S Finlandin logistiikkakeskuksessa työskentelee ihmistä vuodenajasta riippuen. "Suurin sesonki on jouluna, mutta myös muut suuret suomalaiset juhlapäivät ovat vilkasta aikaa myynnillemme. Lisäksi kesäaikana kuluu myös paljon tuotteitamme viineistä väkeviin, siidereistä likööreihin", hän luettelee. TURUSSA VAHVAA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMISTA Logistiikkakeskus edustaa alan kehityksen huippua tietotekniikka- ja turvallisuusjärjestelmien osalta. "Pystymme toimimaan reaaliaikaisesti ja paperittomasti varastohallintajärjestelmän ansiosta. Lavan tiedot saadaan luettua ja kuitattua järjestelmään automaattisesti ilman käsin kirjaamista", Sokajärvi kuvailee. Hänen mukaansa yritys tulee jatkossakin panostamaan automatiikan ja tietoliikenteen hyödyntämiseen. "Tietoliikennejärjestelmien ja esimerkiksi robottien käyttö tehostaa toimintaamme entisestään", hän lisää. "Turussa liikenneyhteydet ja logistiset palvelut ovat hyvällä mallilla. Tuotteemme tulevat Turun Sataman lisäksi myös Rauman ja Helsingin satamien kautta. Näiltäkin suunnilta on sujuvat tieyhteydet Turkuun. E18-tiehanke on meille erityisen merkityksellinen ja sen valmistumiseen tuleekin panostaa, sillä mm. Helsingin seudulla markkinat ovat suuret", Sokajärvi muistuttaa. Hän kiittelee Turun seudulta saatavia korkeatasoisia kuljetus- ja huolintapalveluja ja painottaa ennen kaikkea laadukkaan asiakaspalvelun ja kustannustehokkaiden kuljetusten merkitystä. "Pitkäjänteisyys on eräs perusarvoistamme ja se pätee myös kumppanuussuhteissamme. Haluamme rakentaa yhteistyökumppaniemme kanssa vahvaa tulevaisuutta alkoholimarkkinoilla", Sokajärvi kuvailee. Sokajärvi näkee Pilotin päämäärät positiivisina. "Mitä enemmän lähialueille syntyy alan toimintaa, sitä enemmän syntyy automaattisesti hyödyllisiä kumppanuussuhteita. Logistiikka on tänä päivänä merkittävä kilpailutekijä", Sokajärvi huomauttaa. Hänen mukaansa V&S Finlandilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa markkinaosuuttaan Suomessa ja Virossa. Tällä hetkellä yrityksen markkinaosuus Suomen alkoholijuomakentässä on yli 20 prosenttia. 15

16 TURUN LENTOASEMALLA TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ Tyytyväinen on myös Turun lentoaseman päällikkö Antero Mero - Ilmailulaitos on valinnut Turun Vuoden Lentoasemaksi, uudet toimijat sekä rahti- että matkustajaliikenteen puolella tuovat uutta vipinää ja pitkään jatkunut lentoliikenteen määrän lasku on alkuvuodesta kääntynyt nousuun. 16 "Vuoden 2003 lentoaseman valinta perustuu Ilmailulaitoksen asiakaspalvelu- ja työtyytyväisyyskyselyihin", kertoo Mero. Asiakaspalvelututkimuksessa kartoitettiin lentoaseman viihtyisyyttä, opasteita, turvatarkastuksen sujuvuutta sekä henkilökunnan palveluasennetta. Henkilökunnan työtyytyväisyyttä mittaavassa tutkimuksessa selvitettiin lentoaseman ilmapiiriä, esimiestyötä ja kehittämistä. Lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon lentoaseman tuloksen ja käyttökatteen kehitys. Ilmailulaitoksen palveluksessa olevia työntekijöitä Turun lentoasemalla on 52, yhteensä asemalla työskentelee kaikkiaan noin 300 henkilöä. Erityisesti Meroa ilahduttaa se, että voitto koettiin yhteiseksi saavutukseksi - valinnasta iloittiin jopa enemmän kuin hän osasi odottaa: "Meillä on upea henkilökunta ja yhteishenki koko asemalla!" Mero on helpottunut Pilot Turku Oy:n perustamisesta ja odottaakin yhtiöittämisen vauhdittavan logististen palvelujen kehittämistä ja markkinointia. "Odotamme kovasti lentoaseman alueen kaavoituksen valmistumista, rakennushankkeiden käynnistymistä ja sitä kautta uusien toimijoiden saamista alueelle", Mero kertoo. "TNT:n päätös sijoittua Turun lentoasemalle oli meille onni. Uusi rahtiterminaali on elävöittänyt rahtitoimintaa, mutta rahtiliikenteen kasvattamiseen - joka on keskeinen tavoitteemme - tarvitsemme kipeästi lisää tilaa." Myös matkustajaliikenne osoittaa Turun lentoaseman osalta vilkastumisen merkkejä. "Tänä kesänä Tjäreborg lentää Kyprokselle kerran viikossa ja talvella Kanarialle", kertoo Mero ja toivoo myös, että Turun seudun matkustajat suosisivat kotikenttäänsä. "Uusia lentoreittejä tai -yhteyksiä ei pitkään lennetä pelkän tarjonnan vuoksi vaan niiden on oltava kannattavia. Pitkään on toivottu Turusta suoria lentoja etelän aurinkoon. Nyt kun se on mahdollista, toivon todella että Turun seudun matkustajat suosisivat kotikenttäänsä!" SAS lentää Turusta perinteisen Tukholman lisäksi myös Kööpenhaminaan, ja EEE eli European Executive Express kolme kertaa päivässä Ahvenanmaalle. Säännöllistä rahtiliikennettä on Tallinnaan ja Liègeen. Neuvottelut venäläisen yhtiön kanssa Pietarin reittilennoista ovat edenneet sopimusta vaille toteutumiseen, mutta Riikassa paikallinen lentoyhtiö on jäänyt odottamaan maan EU-jäsenyyttä ja sen tuomia vaikutuksia", Mero kertoo uusista potentiaalisista ulkomaanyhteyksistä, joihin pitäisi hänen mielestään

17 Kuvassa Tjäreborgin virkailija Pia Peltola kuulua myös lennot Turun kummikaupunkeihin. Kotimaan yhteyksien vajavaisuus Meroa harmittaa eniten. "Mainitun Ahvenanmaan lisäksi tällä hetkellä meillä on vain Finnairin Helsingin vuorot. Aivan ehdottomasti täältä pitäisi olla suorat yhteydet maan muihin keskuksiin ja yliopistokaupunkeihin kuten Ouluun, Jyväskylään ja Kuopioon." Ensi vuonna eli 2005 Turun lentoasemalla vietetään juhlavuotta. Valmistelut ovat jo käynnissä, sillä syntymäpäiviä vietetään jonossa. Turun lentoasema täyttää 50 vuotta, Artukaisten ensimmäisen siviilimaalentoaseman perustamisesta on kulunut 70 vuotta ja Ruissalon vesilentoaseman rakentamisesta 80 vuotta. "Ilmailulla on Turun seudulla siis pitkät perinteet kun muistetaan, että lentokone itsessään on vasta noin sata vuotta vanha keksintö", muistuttaa Mero, mutta ei suostu visioimaan lentoliikenteen seuraavan 50 vuoden haasteita. Oman lentoasemansa kehitykseen ja tulevaisuuteen Rostockin lentoaseman edustajia tapaamaan kiirehtivä Mero kuitenkin uskoo: "Sanotaan, että elämä alkaa viisikymppisenä... Uskon, että näin on myös lentoaseman kohdalla!" LOMALENNOISTA PIRISTYSRUISKE MATKUSTAJALIIKENTEESEEN "Suoraan Turusta nyt Kyprokselle" -viesti näyteikkunassa ilahduttaa ohikulkijaa. Turun toimistopäällikkö Marjo Lehtinen kertoo, että viestiin on myös tartuttu. Kesän Kyproksen matkat ovat myyneet hyvin, ja positiivista palautetta on tullut kaikenikäisiltä matkustajilta. Tjäreborg aloitti syksyllä 2003 kokeilumielessä suorat lennot Turusta Gran Canarialle. Marjo Lehtinen kertoo iloinneensa tietysti pitkään haaveillun haasteen toteutumisesta, mutta lentojen saama suosio oli hänellekin yllätys! Nyt Tjäreborg lentää Eurocypria Airlinesilla Kyprokselle kerran viikossa tiistaisin toukokuusta lokakuuhun. "Kypros on suomalaisten kestosuosikki - siellä riittää lämpöä pitkään ja lento on kuitenkin vain neljä tuntia," perustelee Lehtinen Kyproksen valintaa Turun lomalentojen kohteeksi. "Meidän on pystyttävä tavoittamaan mahdollisimman laaja asiakaskunta. Kypros on loistava valinta lapsiperheille, mutta saarelta löytyy nähtävää ja tekemistä myös muille kohderyhmillemme." Turun lomalentoja eivät varaa ja osta pelkästään turkulaiset, vaan kaukaisimmat tulevat Turun lentoasemalle Kemistä ja Oulusta. "He kertovat pääsevänsä rantatietä Turkuun todella joustavasti", kertoo Lehtinen. "Suuri merkitys on ollut myös sillä, että Turun lentoasema on tukenut markkinointiamme lupaamalla viikon lomailijoille ilmaisen pysäköinnin." Turun lentoasemaan Tjäreborg ja Marjo Lehtinen ovat olleet tyytyväisiä. Turun lentoasema oli aktiivisesti mukana kannustamassa lomalentojen aloittamista ja on myös lunastanut lupauksensa sujuvasta palvelusta. Yhteydet kentälle ovat hyvät, pysäköinti ja opastus toimivat, lähtöselvitys ja turvatarkastukset ovat sujuneet nopeasti. "Turun lentoasemalla on pienen kentän viihtyisä tunnelma, mutta silti sieltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut." Tjäreborgin talvikaudella käyttämä lentoyhtiö Spanair on myös saanut kiitosta. Koneet ovat tilavia, palvelu pelaa ja mukana on aina vähintään yksi suomalainen lentoemäntä tai stuertti. Talvikaudella eli lokakuun puolestavälistä maaliskuun loppuun lomalentoja on peräti kaksi, tiistaisin Teneriffalle ja lauantaisin Gran Canarialle. "Vaikka uusi talviesitteemme ei ole vielä edes ilmestynyt, myymme matkoja täyttä häkää. Syys- ja talvilomaviikot ovat jo nyt lähes loppuunmyydyt", Lehtinen kertoo ja toivoo, että lomalennot ovat tulleet Turkuun jäädäkseen "Nyt kun vaihtoehto on olemassa, loput on asiakkaitten valinnoista kiinni!" 17

18 TNT:N LENTORAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE 18 Turun lentokentän liikenne vilkaistui, kun TNT Suomi Oy:n suora lentorahtiyhteys Belgian Liègeen alkoi Samaan aikaan ajoittui TNT:n Tallinnan lentorahtiyhteyden siirtyminen Helsingistä kulkemaan suoraan Turkuun. TNT:n Turun rahtiterminaalissa on riittänyt kiirettä kuluvana keväänä. TNT:n konsernin päätös uudesta suorasta lentorahtiyhteydestä tuli tammikuun puolivälissä. Siitä puolentoista kuukauden päästä ensimmäinen kone suuntasi kohti Belgiaa. "Päätöksen jälkeiset ajat olivat hyvin työntäyteisiä ja haastavia huolehtiessamme lentoon liittyvien operatiivisten toimintojen sisäänajoista ja asiakasneuvotteluista", kuvailee TNT Suomi Oy:n aluejohtaja Ari Niemelä. TNT:n oma kone lentää Turusta Belgiaan joka arkipäivä. Kone saapuu Turkuun 8.30 ja lähtee takaisin Turusta lennetään myös Tallinnaan jokaisena arkipäivänä. TARKKAAN HARKITTU ASEMAPAIKKA Suoran lentorahtiyhteyden taustalta löytyy erilaisia tutkimuksia ja asiakasneuvotteluja. "Mietimme vuosien varrella myös Tamperetta ja Jyväskylää mahdollisina suoran yhteyden kohteina, mutta Turku osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi erilaisten sisäisten laskelmien tuloksena." Turun valintaa puolsi myös se merkittävä seikka, että TNT Suomi Oy:n autoliikenne kulkee kokonaisuudessaan Turun kautta. "Lentojen ja autoliikenteen aikaikkunoiden päällekkäisyys mahdollisti jakelu- ja noutoverkostojemme yhdistämisen kotimaan osalta. Myös Turun seudun infrastruktuuri oli vaikuttava tekijä. Näimme että sataman, lentokentän,

19 rautatieverkon ja tieliikenneyhteyksien muodostama hyvä, toimiva logistinen kokonaisuus antaa myös meidän toiminnallemme lisäarvoa tulevaisuudessa. Lisäksi Turun valinta mahdollisti meille Länsi- ja Keski-Suomen toiminnan kehittämisen", Niemelä perustelee. Uusi lentorahtiyhteys lisäsi työmäärää ja lentotoiminnan myötä syntyi täysin uusia työtehtäviä. Näin lentorahtiyhteyden avaus toimi myös työllistäjänä. TERVETULLUT TURKUUN Tavaralähetyksiä kerätään Turkuun laajalta alueelta Länsi-, Keski- ja jopa Itä-Suomestakin. "Koska autoliikenteen tavaravirrat ovat kohti Turkua, voimme hyödyntää näitä verkostoja myös lentoliikenteen osalta." TNT Suomi Oy on tuntenut itsensä todella tervetulleeksi Turun lentoaseman alueelle. "Haluaisin esittää kiitokset siitä, että vastaanotto on ollut todella upeaa. Yhteistyö kaikkien viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa on toiminut mutkattomasti. Asiat ovat edenneet nopeasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Varsinkin lentoaseman alueella yhteistyö on ollut erittäin toimivaa ja hyvää", Niemelä kiittelee. AVOIMENA UUSILLE YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSILLE Saman toimialan yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa TNT:n suoran lentorahtiyhteyden suhteen. "Keskusteluja on käyty ja olemme avoimia keskustelemaan erilaisista yhteistyömahdollisuuksista." "Jatkossa haluamme vakiinnuttaa suoran yhteyden Belgiaan. Seuraavaksi katsomme, miten Skandinavian verkostoa voidaan kehittää. Suomi ja Turku hyvine yhteyksineen sijaitsee mielenkiintoisella paikalla Venäjän, Skandinavian ja Pohjois-Euroopan lisäksi myös Aasiaan ja Pohjois- Amerikkaan nähden", pohtii Niemelä miettiessään tulevaisuuden näkymiä. 19

20 E18-tie vastaa kasvavan liikenteen vaatimuksiin: TELEMATIIKALLA TURVALLISUUTTA JA SUJUVUUTTA MOOTTORITIELLE 20