1/2004 TNT:N LENTO- RAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE. LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA s. 6. s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2004 TNT:N LENTO- RAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE. LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA s. 6. s."

Transkriptio

1 1/2004 TNT:N LENTO- RAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE s LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA s. 6

2 PERINTEET VELVOITTAVAT Turku on ikivanha logistiikkakeskus, joka on toiminut jakelupisteenä sisämaahan ja muihin kaupunkeihin jo lähes vuosituhannen ajan. Nyt 775- vuotisjuhliaan viettävällä Turulla onkin logistiikan alalla pitkät perinteet, jotka velvoittavat ylläpitämään ja turvaamaan alueen asemaa vahvana logistisena keskuksena myös tulevaisuudessa. EU:n laajentuminen merkitsee tuoreita haasteita, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia, kun meitä ympäröivä vapaakauppa-alue on nyt laajempi kuin koskaan. Pilot Turku päästiin yhtiöittämään vuoden 2003 lopulla. Pilotin yhtiöittämistä ovat viivästyttäneet valitukset, joiden pitkän käsittelyajan aikana ollaan kuitenkin asioita viety eteenpäin Pilot Turku -hankkeen nimissä. Mitään ei ole jätetty tekemättä, vaan kaikki voitava pohjatyö on tehty suunnitelmien toteuttamiseksi. Nyt päästäänkin kaavoittamaan esimerkiksi strategisesti merkittävää lentoaseman aluetta. Viime aikoina on logistiikkaan liittyviä hyviä uutisia ollut alueellamme paljon, mm. lentoasemaan liittyen. Myös sataman alueella on rakennettu uusia rakennuksia ja sinne on sijoittunut uusia yrityksiä. Syksyllä käyttöön otettu Suomen nykyaikaisin moottoritieosuus on parantanut liikenneyhteyksiä idän suuntaan. Näistä asioista lisää tässä lehdessä. 2 Pilot merkitsee myös naapuriyhteistyötä, joten esimerkiksi Raision uusi maaliikennekeskus vain vahvistaa alueen asemaa logistisena keskuksena. Tulevaisuudessa alueellisen yhteistyön merkitys korostuu ja sitä tullaan painottamaan toiminnassa. Tämä merkitsee tähyilemistä hieman kauemmaksi Salon ja Uudenkaupungin suuntaan. Vahvan ja toimivan logistisen keskuksen menestys on seurausta toimijoiden ja näiden keskinäisen yhteistyön avoimuudesta ja sujuvuudesta. Olli A. Manni Pilot Turku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja

3 sisällysluettelo PÄÄKIRJOITUS 2 V&S FINLAND OY:N LOGISTIIKKAKESKUS KESKITTYY 14 TEHOKKUUTEEN JA ASIAKASPALVELUUN PILOT ESITTÄYTYY 4 TURUN LENTOASEMALLA TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 16 WTC TURUN JA PILOT TURKU OY:N YHTEISENÄ PÄÄMÄÄRÄNÄ TURUN ALUEEN MENESTYS 5 LOMALENNOISTA PIRISTYSRUISKE MATKUSTAJALIIKENTEESEEN 17 LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA 6 TNT:N LENTORAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE 18 SEUDULLISET SIJOITTUMISPALVELUT TUOTETAAN YHTEISVOIMIN 8 TELEMATIIKALLA TURVALLISUUTTA JA SUJUVUUTTA MOOTTORITIELLE 20 YHTEISTYÖLLÄ LISÄÄ VOIMAA, RESURSSEJA JA NÄKYVYYTTÄ KANSAINVÄLISEEN MARKKINOINTIIN 10 TURKU-TRAVEMÜNDE-REITIN KULJETUSKAPASITEETTI KAKSINKERTAISTUI 22 HANNELE KIEHELÄ, PILOT TURKU OY: "LOGISTIIKAN PALVELUT KIINNOSTAVAT KANSAINVÄLISIÄ SIJOITTAJIA" 11 ALUSSA OLI LOGISTISESTI HYVÄ SIJAINTI 23 HERKÄT KUKAT ON SAATAVA MAAILMALTA TUOREINA ASIAKKAILLE 12 SÄHKEET 24 PILOT PRESS 1/2004 Sidosryhmälehti WTC Building, Veistämönaukio 1-3, Turku Päätoimittaja: Markku Monnonen Toimitusneuvosto: Hannele Kiehelä, Tuomas Mikkola Toimitus ja taitto: Mainostoimisto ID Kuvat: Markku Koivumäki ja yritysten kuvapankit Paino: Finepress Oy Painosmäärä: 3000 kpl

4 PILOT ESITTÄYTYY Projektina toiminut Pilot Turku yhtiöitettiin marraskuussa Uuden yhtiön hallitukseen nimettiin viisi jäsentä ja yhtiön palkkalistoilla työskentelee kolme henkilöä. Tilintarkastuksesta vastaa PricewaterhouseCoopers Oy. Tässä esittelemme henkilöt Pilotin takana. Kjell Lundahn Kuvassa (vas.) Olli A. Manni, Jukka Holmroos, Markku Monnonen, Tuomas Heikkinen (sihteeri), Ulla Achrén, Heikki Hartela. 4 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Olli A. Manni Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja "Olen poliittisessa päätöksenteossa ollut taustalla vaikuttamassa siihen, että Pilot on syntynyt. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että yhtiö saadaan alkuvaiheessa sellaiseen kuntoon, että se olisi mahdollisimman toimintakykyinen ja että se koettaisiin luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Apulaiskaupunginjohtajana tärkeimpiin tehtäviini kuuluu voimakkaasti vaikuttaa kaavoitusasioihin, jotta kaavoitus saataisiin valmiiksi ja sitä kautta tonttimaata jakoon. Samalla tehtäväni on huolehtia siitä, että jokaisella toimijalla on oma selkeä roolinsa ja tehtäväkenttänsä niin, että roolit täydentävät toisiaan eikä päällekkäisyyksiä esiinny." HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Heikki Hartela Hartela Oy:n toimitusjohtaja "Olen ollut alusta asti mukana eli siitä, kun Hillwood-selvitys Turun seudun vahvuuksista ja mahdollisuuksista logistisena keskuksena tehtiin. Siksi on varsin luonnollista jatkaa myös uuden yhtiön hallituksessa. Pilotin toiminta perustuu vahvasti yksityinen-julkinen kumppanuuteen. Edustan tässä yhteydessä yksityisen sektorin näkemystä ja erityisesti kiinteistönkehitysnäkökulmaa." HALLITUKSEN JÄSEN Ulla Achrén kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Åbo Akademin tiedotuspäällikkö "Olen ollut mukana Pilotin ohjausryhmässä alusta asti. Kaupunginvaltuutettuna minulla on Pilotin hallituksessa mahdollisuus välittää hallituksen muille jäsenille se, mitä päättäjät ajattelevat asioista ja toisaalta myös se, miten kaupunkilaiset suhtautuvat kyseisiin asioihin. Tehtäväni kaupungin luottamuselimissä on markkinoida Pilotia asiallisesti niin, että ihmiset saavat siitä oikean mielikuvan. Erityisesti koen, että Pilotin tarjoama yhden luukun -periaate on juuri se, mitä asiakkaat tarvitsevat." HALLITUKSEN JÄSEN Jukka Holmroos DHL Express (Finland) Oy:n aluepäällikkö "Näen Pilotin jatkumona 1990-luvun Varsinais-Suomen liiton liikenneyhteyksiä ja tietoliikennettä käsittäneelle strategiaprosessille. Silloin mm. poliittiset päättäjät, kunnan virkamiehet ja alan yritykset huomasivat omaavansa aiheesta yhteisiä näkemyksiä ja havahtuivat asian tärkeyteen. Olen itse ollut mukana edistämässä logistiikan kehitystä eri luottamustoimissa, mm. Kauppakamarissa ja Huolintaliikkeiden yhdistyksessä. Pilotissa roolini on edustaa kuljetusalan arkea ja välittää logistiikkayrityksen ajatuksia ja näkemyksiä. DHL on yksi maailman johtavista kuljetusalan yrityksistä, joka on keskittänyt Turkuun Suomen ja Skandinavian välisen liikenteen hoidon. Pilotissa meidän tulee huolehtia siitä, että alue säilyttää ja kasvattaa kilpailukykyänsä logistisena keskuksena. Siksi tässä yhteydessä on tehtävä yhteistyötä yli kuntarajojen. Yritys ei pohdi kuntarajoja, vaan optimaalisia olosuhteita." HALLITUKSEN JÄSEN Kjell Lundahn kaupunginvaltuutettu, Turun Sataman työnjohtaja "Olen uusi kasvo Pilotissa, mutta logistiikka on ollut oleellinen osa työtäni Turun Sataman työnjohtajana. Kaupunginvaltuutettuna ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä huolehdin omalta osaltani siitä, että logistiset suunnitelmat huomioidaan myös kaavoituksessa. Pilotin kohdalla kuntayhteistyön merkitys korostuu ja sitä kautta yhteisten tavoitteiden huomioiminen myös maakuntakaavassa. Valtiovaltaan päin täytyy taasen pitää yhteyksiä raideliikennettä koskevien päätösten osalta. Pilot tähtää tulevaisuuteen. Pilotin yhtiöittämisen näen oikeana ratkaisuna. Pohjana ovat maailmalta haetut toimintamallit, jotka soveltuvat hyvin Turun kaupungille. Logistisen keskuksen rakentamisessa lähtökohtia ovat alueen hyvä sijainti, toimiva ja kehittyvä satama sekä lentoasema, jolla on paljon kapasiteettia laajentua. Satamassa ollaan mm. tekemässä liikennejärjestelyjä raskaan liikenteen ohjaamiseksi suoraan valtaväylille ja lentoaseman kaava on nyt siinä vaiheessa, että kohta päästään rakentamaan lisää. Nämä toimenpiteet tulevat tuomaan alueelle satoja uusia työpaikkoja."

5 KHT-tilintarkastaja Petri Palmroth PricewaterhouseCoopers Oy PricewaterhouseCoopers on asiantuntijayritys, jonka toimialana on tilintarkastus, verokonsultointi ja riskienhallinnan palvelut. Yrityksen palveluksessa Suomessa työskentelee 500 henkilöä, joista Turun konttorissa 30. PricewaterhouseCoopers Oy on kokonaan suomalaisomistuksessa oleva yritys. PricewaterhouseCoopers Oy:llä on laaja asiakaskunta Turussa ja se on nyt valittu myös Pilot Turku Oy:n tilintarkastustoimistoksi. Petri Palmroth muistuttaa, että huolimatta tilintarkastuksen roolin tärkeydestä, tilintarkastajien työn luonne on olla taustalla. "Tilintarkastuksessahan on yleisellä tasolla kyse laillisuusvalvonnasta, mutta taloushallinnon asiantuntijana tilintarkastajan rooli on koko ajan kasvanut. Tosin toiminta ei saa liikaa painottua konsultointiin, koska tilintarkastajan riippumattomuuden on oltava ehdoton. Tilintarkastajan asiantuntijan rooli tulee parhaiten esille silloin, kun tilintarkastajalla on laajaa toimialaan liittyvää erityisosaamista", Palmroth luonnehtii. Pilotin kohdalla PricewaterhousenCoopersin tehtävänä on alkuvaiheessa ollut mm. tarkastaa, miten varat siirretään perustettavaan yhtiöön ja antaa siitä nk. riippumattoman asiantuntijan lausunto. "Pilot on nyt perustamisvaiheessa suhteellisen pieni yhtiö, eikä vaadi tässä vaiheessa päivittäistä yhteydenpitoa. Tärkeää on kuitenkin se, että olemme olemassa ja meillä on valmius palvella aina ja heti, kun Pilotin tai sen omistajien taholta toivotaan. Sitä paitsi uskon, että Pilot kasvaa merkittävästi tulevina vuosina ja osakaspohja tulee laajenemaan. Tilintarkastuksellisesti kyseessä on siis varsin mielenkiintoinen yhtiö", Palmroth toteaa. Keskellä Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Markku Monnonen, vasemmalla markkinointipäällikkö Hannele Kiehelä ja oikealla yhteyspäällikkö Tuomas Mikkola. PILOT TURKU OY Pilot Turun vastuualueisiin kuuluu talousalueen logististiikkajärjestelmän suunnittelu ja kokonaisvaltainen koordinointi. Pilot Turku markkinoi aktiivisesti alueen menestystekijöitä kotimaisille ja kansainvälisille tuotannon, kuljetuksen ja suunnittelun asiantuntijayrityksille. Synergiaetuja saman katon alla WTC TURUN JA PILOT TURKU OY:N YHTEISENÄ PÄÄMÄÄRÄNÄ TURUN ALUEEN MENESTYS Pilot Turku Oy muutti alkuvuodesta uusiin toimitiloihin Turun Kauppakamarin filiaaliin World Trade Centeriin. Uusien, asianmukaisten tilojen myötä yhtiö on tehostanut toimintaansa entisestään ja samalla on voitu myös syventää yhteistyötä World Trade Centerin kanssa. WTC-päällikkö Mirja Kärkäs- Lainio näkee runsaasti yhteisiä synergiaetuja Pilotin toimiessa nyt saman katon alla. Pilot Turku Oy:n muutto Turun World Trade Centeriin toi mukanaan lukuisia etuja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Pelkästään samassa rakennuksessa toimiminen tarjoaa luontevasti päivittäisen mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia ja tietoja, Kärkäs-Lainio toteaa. Tähän mennessä yhteystietoja on vaihdettu puolin ja toisin. Esimerkiksi Ruotsissa järjestettävää tapahtumaa ajatellen Pilotin väki hyötyi WTC Turun hyvistä yhteyksistä ruotsalaisiin yrityksiin, kauppakamariin sekä WTC Tukholmaan, Kärkäs- Lainio luettelee. Kärkäs-Lainio näkee WTC Turun hyödyllisenä kumppanina Pilotille, sillä päämäärät ovat kummallakin samansuuntaisia. Samoin kuin muillekin jäsenyrityksille voimme tarjota World Trade Center Associationin Internetsivuja markkinointi-kanavana Pilotille. Myös muunlaista markkinointiyhteistyötä on mahdollista tehdä. Tiivis yhteistyö säästää kummankin voimavaroja, Kärkäs-Lainio pohtii. Hän näkee erityisesti promootiotilaisuuksien ja kokouksien järjestämisen hyvänä yhteisprojektina. WTCA:n kokouksen järjestämisessä Pilot voi mainiosti toimia yhtenä yhteistyökumppanina, jolloin Turulle saataisiin positiivista näkyvyyttä ympäri maailmaa, hän lisää. Kärkäs-Lainio näkee Turun seudun kehittymiskelpoisena ja teknisesti hyvin toteutettuna alueena. Tukholman läheisyys, eri liikennemuotojen tarjoamat mahdollisuudet ja ainutlaatuinen junalauttaliikenne mahdollistavat logistiikkapalvelujen kehittymisen korkealle tasolle. Jatkossa erityisesti E18-tien rakentaminen ja lentojen lisääminen Turun lentoasemalle ovat tärkeitä kehittämiskohteita, Kärkäs-Lainio muistuttaa. 5

6 LOGISTIIKKA ON KESTÄVÄ TEEMA KOVENEVASSA KILPAILUSSA 6 Invest in Finlandin sijoittumispalveluiden johtaja Taneli Saari näkee verkottumisen ja oikeat kontaktit ensijaisen tärkeänä Pilot Turku Oy:n toiminnalle. "On aika vähän yrityksiä, joille sijainti on yhdentekevää. Logistiikka ohjaa päätöksentekoa, vaikka ratkaisu perustuisikin muihin kriteereihin", Saari toteaa. "Talouden nousu- ja laskusuhdanteissa tietyt toimialat ja osaamisen kysyntä vaihtelevat, mutta kiinnostus logistisiin kysymyksiin säilyy. Invest in Finlandin tietojen perusteella vuonna 2003 Suomeen tulleiden uusien ulkomaisten yritysten määrä kääntyi pieneen nousuun katkaisten näin kahden vuoden laskusuunnan. "Suomi sijoittuu ulkomaisten investointien houkuttelevuudessa hiukan EU-maiden keskikastia huonommin, samaan aikaan kun kilpailukykymme on maailman huippua", kertoo Saari. "Toisin sanoen emme ole pystyneet täysin realisoimaan sitä hyötyä, mitä kilpailukykyisestä ympäristöstämme on." Kilpailu yritysten sijaintipaikkapäätöksistä maiden ja alueiden välillä kovenee entisestään, kun yhä useammat maat pyrkivät globaalisaatiokehityksestä hyötyvien joukkoon. Invest in Finland lähtee toiminnassaan näkemyksestä,

7 että jokaisella toimialalla on erityispiirteensä ja -tarpeensa, joihin on tarjottava tarpeeksi houkuttelevaa vaihtoehtoa. "Nykyisillä resursseilla emme voi lähteä tekemään mitään yleistä, vaan on fokusoiduttava jo selkeästi", kertoo Saari Invest in Finlandin juuri uusitun strategian lähtökohdista. "Olemme valinneet tietyt kohdemarkkinat ja -toimialat, ja yrityksiä ja argumentteja sijoittumiselle etsitään niiden puitteissa. Tavoitteena on merkittävästi laajentaa toimintaamme ja siihen tarvittavista lisäresursseista on keskustelut ministeriön kanssa käynnissä." Invest in Finlandin määrittelemiä fokustoimialoja ja kärkihankkeita ovat tällä hetkellä ICT, Health care, ympäristöteknologia, metsäklusteri ja kaivannaisteollisuus. Kaupan ja palveluiden puolelta ollaan juuri määrittelemässä tarkempaa kohdesegmenttiä. Vaikka logistiikka ei ole erillisenä määritelty kärkihankkeeksi, Saari haluaa korostaa sen merkitystä sijoittumispäätöksissä. "Käytännössä jokainen Suomeen sijoittunut yritys on jossain vaiheessa miettinyt logistisia kysymyksiä: onko sijaintipaikasta helppo käydä asiakkaitten luona, onko helppo perustaa pohjoismainen pääkonttori... " VERKOTTUMINEN EDELLYTYS SEUDULLISTEN VAHVUUKSIEN MARKKINOINNISSA "Invest in Finlandin tehtävänä on ulkomaisten investointien edistäminen. Se ei tarkoita pääomasijoittamista, vaan sitä että kun ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita yritystoiminnan aloittamisesta Suomessa, oli se sitten yrityskauppana tai uutena yrityksenä, niitä avustetaan kahdella tavalla: antamalla oikeita tietoja ja oikeita kontakteja", kertoo Saari. "Nimenomaan oikeiden kontaktien osalla tullaan verkottumiseen: esimerkiksi logistiikan osalta on tunnettava mitä Suomessa eri alueilla on sen osalta tarjottavana. Pitäisi olla ymmärrys siitä, missä tapauksissa Turun logistinen asema on selvästi vahvempi kuin esimerkiksi Lappeenrannan tai Vantaan. Jos ei ole verkottunut, toimii enemmän mielikuvien kuin todellisuuden pohjalta". Saari kehottaakin Turun seutua rohkeasti tuomaan esiin vahvuuksiaan, mutta ennen kaikkea kohdistamaan markkinointiaan ja hankkiutumaan heti alkuvaiheessa mukaan hankkeisiin, joissa sillä voisi olla etulyöntiasema: "Suomi ei voi olla yleisesti kaikille hyvä, vaan esimerkiksi tietyntyyppisille IT-yrityksille tai tietyntyyppisille logistiikka-alan yrityksille Suomi, ja esimerkiksi juuri Turun seutu, on hyvä sijaintipaikka." Turun seudun kilpailukyvyn määrittelyssä Saari korostaa seudullista aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja yhteistä näkemystä. "Markkinoinnin oikeat vastaukset syntyvät oikeista kysymyksistä: Kuka olisi kiinnostunut Turun seudusta? Miten erotumme muista logistisista keskittymistä?" Kukaan ulkopuolinen ei voi strategisia linjauksia tehdä. Sitoutumisen ja yhdessä toimimisen edellytyksenä on yhteinen näkemys siitä, missä seutu on ainutlaatuinen ja kuka tarvitsee näitä uniikkeja vahvuuksia tai ainakin suhteellisia vahvuuksia. "Miten Turun asema ponnahduslautana esimerkiksi Venäjän markkinoille toimii? Kenelle se on tärkeä? Miten kilpaillaan esimerkiksi Tallinnan kanssa? Oikeiden kysymysten kautta päästään jo vastauksiin: Turun seudulla on Tallinnaa parempi infra ja pitempi kokemus EU:n sisäkaupasta..." PROAKTIIVISUUTTA JA KONKRETIAA! Saaren mukaan Invest in Finlandin tavoitteena on jatkossa panostaa yhä enemmän proaktiiviseen markkinointiin. Markkinointi on kuitenkin vain osa Invest in Finlandin toimintaa. Yksikkö hoitaa myös keskitetysti maailmalta tulevat tiedustelut ja kyselyt Suomeen sijoittumista harkitsevilta yrityksiltä. Erilaisia kyselyjä yksikkö saa muutaman sata vuodessa, ja sen verkkosivuille tehdään n käyntiä kuukaudessa. Vuosittain Suomeen tulevista noin 200 yrityksestä Invest in Finlandin tapaamien ja avustamien yritysten osuus on noin prosenttia, mikä on paljon kahdeksanhenkiselle toimistolle. Suomea koskevissa kyselyissä ja tarjouspyynnöissä Invest in Finland kontaktoi jatkuvasti eri seutukuntia. "On kuitenkin mahdotonta toimia käytännössä suoraan kaikkien seudullisten toimijoiden kanssa, joiden määrä lähentelee laskujeni mukaan sataa", toteaa Saari. Invest in Finland onkin rakentamassa alueellisten TE-keskusten kanssa 15 yhteyshenkilön verkostoa, jonka kautta se hoitaa keskitetysti seudullisen tiedonhaun ja kontaktoinnin. Miten taas seudulla nämä TE-keskuksen koordinoimat sijoittumispalvelut hoidetaan, on Saaren mukaan seutujen omasta tahdosta ja näkemyksestä kiinni. Vaikka Saari kannattaakin alueellisten sijoittumispalveluiden tuottamisen osalta suoraviivaista ja selkeää organisointia ja kontaktoinnin keskittämistä, Invest in Finland on kansainvälisten markkinointi- ja kehityshankkeiden osalta avoin uusille toimintamalleille ja ideoille. "ICT-sektorilla meillä on kahdeksan kohdemarkkinaa. Nyt olemme päättäneet lähteä "lämmittelemään" Ruotsin IT-yrityksiä, joissa näemme valtavan potentiaalin. Tällainen hanke voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä Turun seudun kanssa", Saari toteaa. "Turullahan on erinomainen logistinen sijainti Ruotsiin nähden. Turun seudulla on myös sellaista Ruotsin kielen ja yrityskulttuurin tuntemusta, jonka kanssa ei moni Suomessa pysty kilpailemaan!" "Ovi on auki yhteydenotoille!" Taneli Saari kannustaa ja kehottaa Turun seutua ja Pilot Turku Oy:tä pitämään anturit ulkomaailmaan kunnossa. Suomen kilpailukyky, osaaminen ja seudulliset vahvuudet ovat kunnossa - on vain etsittävä oikeat kumppanit ja kohderyhmät. Ja käytävä visioista konkreettiseen työhön. 7

8 Jari Kauppila, TE-keskus (vas.) Tuomas Mikkola, Pilot Turku Oy ja Jorma Sipilä, TAD Centre tuntevat sekä kotiettä ulkomaisten yritysten tarpeet ja toiveet. SEUDULLISET SIJOITTUMISPALVELUT TUOTETAAN YHTEISVOIMIN 8 Kun suurelta kansainväliseltä yritykseltä tulee tiedustelu Turun seudun tarjoamista mahdollisuuksista, pyörähtää iso pyörä käyntiin. Kun vastaukseen on aikaa viikko, kysymykset hyvinkin yksityiskohtaisia ja niihin vastaamassa yli 40 asiantuntijaa, testataan seudullisten toimijoiden yhteistyökyky käytännössä. Turun seudulla sijoittumispalveluiden selkeä veto- ja koordinointivastuu on Turun Seudun Kehittämiskeskuksella eli TAD Centrellä. Invest in Finlandin kautta tulevat kontaktit välittää TAD:ille TE-keskus, jolla on myös vastuu seudullisten sijoittumispalvelujen kehittämisestä osana yritysasiakkuuksien hallintaa. Turun seudun logistisen kilpailukyvyn kehittäjänä ja logistiikkapalvelujen asiantuntijana Pilot Turku Oy on yksi TAD:in ja TE-keskuksen monista yhteistyökumppaneista aktiivinen sellainen. TÄRKEÄ OSA SEUDULLISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ "Seudulliset yrityspalvelut ovat meille selkeä, iso kehittämiskohde TAD:in kanssa", kertoo kehitysjohtaja Jari Kauppila TE-keskuksesta. "Satsaamme tällä hetkellä paljon omaa kehittämistyötä asiakkuudenhallintaan, jonka tärkeä osa ovat sijoittumis- ja verkostoitumispalvelut valtakunnallisessa verkostohankkeessa sive-palveluina tunnetut", Kauppila kertoo. "Nämä sive-palvelut ovat osa isoa seutuyhteistyöpalvelupisteiden kehittämistä, ja toisaalta seudullisesti oma selkeä kokonaisuutensa, joka lähtee liikkeelle aina hallitusohjelmasta ja valtakunnallisesta yritysten neuvontapalvelujen kehittämisstrategiasta. " TE-keskukset toimivat Invest in Finlandin tavoin Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Sijoittumispalveluiden osalta niiden välille on tehty

9 selkeä työnjako. Invest in Finland, jolta oma valtakunnan verkosto puuttuu, keskittyy palveluiden kansainväliseen markkinointiin ja koordinointiin, kun taas paikalliset TE-keskukset hoitavat valtakunnalliset yhteydet. "Meille on annettu selkeä missio kehittää seudulliset yrityspalvelut kuntoon", Kauppila kertoo. Hän näkee tehtävän haasteellisena, onhan Turun seudulla jo toimivia yrityksiä ja koko Varsinais-Suomessa Ja lisää halutaan! " Sijoittumis- ja verkostoitumispalveluiden kehittämisen ja toiminnan hän näkee Turun seudun keskeisenä kilpailukykytekijänä. Lähes aina sijoittumista harkitseva yritys, oli se sitten koti- tai ulkomainen, on erityisen kiinnostunut seudun muista yrityksistä potentiaalisista kilpailijoista, alihankkijoista ja asiakkaista. "Verkottuminen on lähes elinehto tämän päivän liike-elämässä." PALVELUA SEKÄ PAIKALLISILLE ETTÄ KANSAINVÄLISILLE YRITTÄJILLE Mitä muuta sijoittumista harkitsevat yritykset tahtovat Turun seudusta tietää kuin mahdolliset yhteistyökumppanit ja kilpailijat? Siihen oikea mies vastaamaan on sijoittumispalvelua käytännössä päivittäin antava elinkeinoasiamies Jorma Sipilä TAD Centrestä. "Tärkeä yhteistyökumppani on meille myös työvoimatoimiston rekrytointi- ja koulutuspalvelut", Sipilä kertoo. "Yrityksiä kiinnostaa poikkeuksetta saatavilla oleva työvoima, sen koulutustaso ja kustannukset. Myös liiketilojen ja asuntojen saatavuus ja hintataso kiinnostavat." Sipilä tähdentää, että sijoittumispalveluiden osalta TAD Centre palvelee hyvin erikokoisia ja -tyyppisiä yrityksiä. Valtaosa on jo Turun seudulla toimivia yrityksiä, jotka etsivät uusia toimitiloja, osa suomalaisia yrityksiä, jotka harkitsevat toimintansa laajentamista tai siirtämistä Suomen rajojen sisäpuolella. Oman ryhmänsä muodostavat kansainväliset yritykset, joilta yhteydenotto tulee joko suoraan tai TE-keskuksen välittämänä Invest in Finlandilta. "Toimitiloja etsiviä yrityksiä palvelemme nykyisin tehokkaasti verkossa. www-sivujemme vapaat tontit ja toimitilat -palvelua käyttää päivittäin noin 200 yritystä, mikä on vähentänyt ensivaiheen suoraa kontaktointia huomattavasti", kertoo Sipilä. "Internet-palvelu ei luonnollisestikaan poista henkilökohtaisen palvelun tarvetta, vaan täydentää sitä. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan, varsinkin kun sijoittautumiseen liittyy muutakin kuin toimitilan etsintä tai toimitilalta vaaditaan jotain erityistä esimerkiksi puhdastilaa, atk-verkkoa tai siltanosturia. Kontaktiemme kautta selvitämme mahdollisuudet parissa päivässä. Ja jos kysymyksessä on esimerkiksi logistinen toimija, ohjaamme kontaktin suoraan Pilot Turulle." Kansainvälisten yritysten tiedustelut vaativatkin sitten aivan yksilöllistä palvelua ja toimivaa seudullista yhteistyöverkostoa. "Kysymyksessä on usein kilpailu eri seutujen ja jopa maiden välillä, ja poikkeuksetta mukana on iso kansainvälinen konsulttitoimisto", Jari Kauppila TE-keskuksesta tarkentaa. SIJAINTI, OSAAMINEN JA PALVELUT RATKAISEVIA SIJOITTUMISKRITEEREJÄ TE-keskus, TAD ja Pilot Turku Oy ovat juuri olleet mukana laatimassa vastausta isolle kansainväliselle yritykselle. Viikon urakasta selvittiin kunnialla 40 eri toimijan avustuksella, ja Turun seutu sai kiitosta vastauksiensa perinpohjaisuudesta. "On luonnollista, ettei meillä voi olla reservissä henkilökuntaa odottamassa tällaisia suuren luokan tarjouspyyntöjä, vaan että yhteistyötä kehitetään niin että oikeat kontaktihenkilöt eri organisaatioissa ovat nopeasti valmiit ja valmistautuneet lähtemään mukaan tällaisiin haasteisiin" Sipilä korostaa. Pilot Turku Oy:n yhteyspäällikkö Tuomas Mikkola tähdentää, että Turun seudusta kertovaa materiaalia ja tietoa tulee olla valmiina. "Ilman vuosien pohjatyötä ja tiedonkeruuta emme olisi pystyneet tällaiseen suoritukseen viikon varoitusajalla", hän tähdentää. Pilot Turku Oy onkin aktiivisesti tuottanut pohjamateriaalia kansainvälisen markkinoinnin tueksi, muun muassa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa laaditun "Turun seudun aluekuvaus ja logistiikkajärjestelmä" -tietopaketin. Pilot on myös ollut aktiivisesti kehittämässä sijoittumispalveluita täydentävää logistista tietojärjestelmää EU:n InnoElli-hankkeen LOLLI-projektissa. Mikkola näkee Pilot Turun roolin yhä vahvistuvana sijoittumispalvelujen markkinoijana ja tuottajana, mutta muistuttaa seudullisen palvelun syntyvän eri osatekijöiden ja toimijoiden tarjoamasta kokonaispaketista. TADin koordinoidessa seudullista sijoittumispalvelua Pilotin tavoitteena on tarjota "yhden luukun" logistista sijoittumispalvelua koordinoiden eri toimijoiden yhteistyötä. "Meidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat Turun Satama, Turun lentoasema sekä alueella jo toimivat logistiikka-alan yritykset" toteaa Mikkola "Ja kun puhutaan intermodaaleista kuljetusmuodoista, ei sovi unohtaa raide- ja kumipyöräliikenteen keskeisiä toimijoita, VR:ää ja kuljetusliikkeitä." Jari Kauppila näkee myönteisenä, että Pilot yhtenä monista toimijoista on ottanut aktiivisen roolin: "Logistiset palvelut istuvat hienosti kilpailukykysalkkuumme". Hän peräänkuuluttaa muutenkin aktiivista otetta. "Kansainväliset yhteydenotot ovat yleensä kaksivaiheisia. Kun ensin kiinnostutaan Suomesta, kontaktoidaan yleensä Invest in Finlandia. Mikäli mielenkiinto herää, ollaan pian jo vaiheessa jossa viikossa parissa pitää selvittää eri seutujen vahvuudet hyvinkin yksityiskohtaisesti. Olisi Turun seudun etu olla selvillä tiedusteluista heti ensi vaiheessa. Näin meille jäisi enemmän aikaa valmistautua tarjouksiin!" Miten sitten voitetaan kansainvälinen yritys Turun seudulle? Näillä miehillä ainakin on luja luottamus markkinoitavansa kilpailukykyyn. "Ylivertainen logistinen asema ja palvelut Pohjois-Euroopassa", kehuu Mikkola. "Koulutettu työvoima ja kilpailukykyinen kustannustaso", Sipilä muistuttaa. "Huippuluokan tutkimus ja osaaminen - ja sitä kautta oikeanlainen aktiivinen toimintaympäristö!" summaa Kauppila. 9

10 YHTEISTYÖLLÄ LISÄÄ VOIMAA, RESURSSEJA JA NÄKYVYYTTÄ KANSAINVÄLISEEN MARKKINOINTIIN Helsingin, Tampereen ja Turun seudut osallistuivat Cannesin kansainvälisille MIPIM-kiinteistömessuille maaliskuussa 2004 ensimmäistä kertaa yhteisellä osastolla. Messuosaston teemaksi ja yhteiseksi viestiksi oli valittu "Competitive Finland" Kilpailukykyinen Suomi, joka perustui Suomen menestykseen viimeaikaisissa kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa. Yhteisenä tavoitteena oli kansainvälisten sijoittajien ja toimijoiden kiinnostuksen herättäminen ja Suomen tunnetuksi tekeminen huippuluokan toimintaympäristönä, korkeatasoisen osaamisen ja työvoiman maana. 10 ELINKEINOPÄÄLLIKKÖ NYRKI TUOMINEN, HELSINKI: "OIKEANLAINEN SUOMI-KUVA ON KAIKKIEN SEUTUJEN YHTEINEN INTRESSI" Helsinki on kansainvälisen markkinoinnin konkari, MIPIM-messuilla se on ollut mukana omalla osastollaan jo vuosikymmenen Tuominen itse oli nyt mukana kuudetta kertaa. Tuominen myöntää tietyn uudistumisen tarpeen vaikuttaneen heidän osaltaan yhteistyön virittämiseen. Keskeisimpänä ja tärkeimpänä yhteisosaston perusteena hän pitää kuitenkin vuosien varrella syntynyttä kokemusta kansainvälisen sijoittajamarkkinoinnin lainalaisuuksista. "Jotta sijoittaja kiinnostuisi seudullisesta toimintaympäristöstä ja sen tarjoamista erityispiirteistä ja palveluista, on kiinnostuksen herättävä yleisemmällä tasolla Suomea kohtaan", kertoo Tuominen. "Sijoittajia kiinnostaa maan yleinen infrastruktuuri - talous, verotus, työvoima... Pienen maan edustajien on viisainta tässä kontaktoinnin ensimmäisessä vaiheessa yhdistää voimavaransa ja viestinsä." Tuomainen on avoin yhteistyön kehittämiselle eikä näe mahdottomana esimerkiksi yhteisiä tietyn toimialan, esimerkiksi bioteknologian, tehoiskuja tai - kampanjoita. Haluttavan ja oikeanlaisen Suomi-kuvan rakentamisessa hän näkee kuitenkin vielä riittävästi haastetta ja tämän tyyppisten messujen palvelevan siinä työssä hyvänä foorumina. ELINKEINOJOHTAJA HARRI AIRAKSINEN, TAMPERE: "EI KILPAILLEN VAAN TOISIAAN TÄYDENTÄEN" "Jo Keski-Euroopasta, saati kauempaa, katsottuna kysymys siitä voivatko kansallisesti kilpailevat seudut tehdä tällaista yhteistyötä, saa oikeat mittasuhteet", naurahtaa Airaksinen, joka toteaa kanssakäymisen erityisesti Turun seudun ja TAD:in kanssa olevan muutenkin tiivistä, saman kokoluokan seutuina ne kun tarjoavat toisille hyvän ja kansallisella tasolla ainutlaatuisen tilaisuuden benchmarkkaukseen. Kansainvälisessä markkinoinnissa Airaksinen nostaa Tampereen seudun valteiksi maailmanluokan konerakennus- ja automaatioteollisuuden sekä e-tampere-tietoyhteiskuntahankkeen. MIPIM-osaston yhteydessä keskusteltiin jossain vaiheessa myös muiden suomalaisten kaupunkien mukanaolosta. Airaksinen pitää nyt syntynyttä kolmiakselia hyvänä ja toimivana: "Seudulliset erikoisvahvuutemme ja -piirteemme vain täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä todella vaikuttavan kuvan suomalaisesta osaamisesta ja kilpailukyvystä", Airaksinen iloitsee nyt syntyneestä yhteistyöstä ja näkee resurssien yhdistämisessä paljon hyvää. "Yhteinen osasto ja sen suunnittelu merkitsee sekä viestinnällistä että toiminnallista tehokkuutta mutta myös konkreettista kustannussäästöä", hän toteaa.

11 ELINKEINOJOHTAJA ILPO SIRO, TURKU: "ENSI VUONNA YHDESSÄ UUDESTAAN!" TAD:in Ilpo Siron mukaan Turun seutu oli messuilla tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin edustettuna. Mukana olivat TAD:in lisäksi Kiinteistölaitoksen, Turku Science Parkin, Ympäristö- ja kaavoitusviraston ja Pilot Turku Oy:n edustajat. Siro itse ehti useamman päivän aikana tutustua myös messujen muihin osastoihin ja tehdä näin tärkeää katsausta kilpailutilanteeseen. Hänen mukaansa Suomen Cannesin osasto erottui edukseen "huomiotaherättävänä, mutta pelkistetyn tyylikkäänä". Mukanaoloa MIPIM-messuilla Siro pitää välttämättömyytenä, vaikka korostaakin, että kysymyksessä on pitkäntähtäyksen imagonrakentaminen, jonka tulokset eivät välttämättä näy heti. "Kiinteistölaitos solmi messuilla muutamia kiinnostavia kansainvälisiä kontakteja, ja ulkomaisia sijoittavieraita odotetaan mahdolliselle vierailulle Turkuun", Siro kertoo. Osastoa Helsingin ja Tampereen kanssa Siro pitää ilahduttavana yhteistyönavauksena ja suurena mahdollisuutena: "Suomi kiinnostaa nyt selvästi sijoittajia hyvän tuotto/riski-suhteensa takia". Kansainvälisillä sijoittajamarkkinoilla on varmasti potentiaalia jakaa kaikille kolmelle seudulle, kunhan markkinointia jaksetaan tehdä tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Markkinointipäällikkö Hannele Kiehelä, Pilot Turku Oy: "Logistiikan palvelut kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia" Mikä MIPIM? Maailman suurimpaan kiinteistö- ja sijoitusalan nelipäiväiseen messutapahtumaan Ranskan Cannesissa osallistui tänä vuonna yli näytteilleasettajaa ja kävijöitä oli yli Voidaan siis sanoa, että kansainvälisille sijoittajamarkkinoille haluavalle MIPIM on MUST! Miksi MIPIM? Pilot Turku Oy haluaa olla aktiivisesti mukana sekä seudullisissa että kansallisissa hankkeisssa, joiden tavoitteena on Suomen ja ennen kaikkea Turun seudun kansainvälinen markkinointi. Turun seudun sijainti ja sen logistiset palvelut ovat kilpailukykytekijä, jolla uskomme olevan kysyntää, kunhan tarpeeksi työtä tehdään tunnettuuden rakentamiseksi ja mielenkiinnon herättämiseksi kansainvälisissä sijoittajapiireissä. Oikeat kanavat ja kontaktit eivät kuitenkaan tule luoksemme, vaan meidän on rohkeasti lähdettävä maailmalle ja uskottava itseemme! MIPIMistä eteenpäin? Kansainvälinen markkinointi on tulevaisuudessa tehtävistämme yhä tärkeämpi, mutta toistaiseksi päätyömme on kuitenkin seudullisen yhteistyön ja verkottumisen rakentaminen. Logistiikka on yksi seudullisista kärkihankkeista ja vahvuuksista, mutta vasta yhdessä muiden toimijoiden kanssa, paketoituna yhteen huippuluokan osaamisen, infrastruktuurin ja toimintaympäristön kanssa meillä on sanamme sanottavana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Pilot Turku cd-rom: Pilot Turku Oy:n miniromppu, josta löytyy koottuna kattava infopaketti Turun seudun keskeisistä kilpailukykytekijöistä, oli Suomen osaston yksi innovatiivisimmista ja kätevimmistä markkinointivälineistä! Viimeisin päivitetty versio on saatavissa myös netistä osoitteesta 11

12 HERKÄT KUKAT ON SAATAVA MAAILMALTA TUOREINA ASIAKKAILLE Huiskula Oy:n juuret ovat vuodessa Silloin Reino ja Meeri Murto lunastivat Huiskula-nimisen tilan Reinon vanhemmilta rahoilla, jotka tämä oli ansainnut haitarinsoitolla luvulla Turun torilla hämmästeltiin Meerin myymiä eksoottisia vihanneksia, tomaatteja. Mitäpä olisi Meeri tuuminut, jos olisi tiennyt jälkipolviensa työkseen hankkivan kukkia mm. Hollannista - ja vieläpä muutaman päivän toimitusajalla. Huiskulan 70-vuotiseen historiaan mahtuu monta vaihetta sodasta energiakriisiin. Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin sodan jälkeen vuonna 1946, pinta-alaltaan 1600 m2. Silloin aloitettiin neilikan ja ruusun viljely luvulla mukaan tulivat mm. mansikan ja omenan viljely, mutta luvulla tuotanto keskitettiin kukkiin. Samalla vuosikymmenellä toiminta laajeni Oulun ja Jyväskylän tukkutoimipisteillä ja tänään toimipisteitä on Turun lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Oma tuotanto on edelleen keskittynyt Turkuun. HUISKULA TARJOAA "ELÄMÄSI KUKAT" luvun käännekohtia koko talouselämälle oli energiakriisi vuosikymmenen puolivälissä. Huiskulassa kuitenkin selvittiin pahimman yli oman öljysäiliön ansiosta ja rohkeutta riitti silti tuotantotilojen laajentamiseen luvulla laajennukset olivat lähes vuosittaisia. Viime vuosikymmenellä Suomen EU-jäsenyys aiheutti kenties historian suurimmat muutokset, kun koko puutarha-alan toimintaympäristö muuttui. Rajojen avautuminen moninkertaisti kukkien tuonnin ja Huiskulassakin tämä johti siihen, että tukkutoiminnan liikevaihto ylitti puutarhan liikevaihdon. Rajojen avautuminen tiesi myös loppua monen kukkalajikkeen kotimaiselle viljelylle. "Tässä yhteydessä toimipisteverkostoa lähdettiin laajentamaan muualle Suomeen ja siten rakennettiin perusta nykymuotoiselle Huiskula Oy:lle. Tuotantolähtöisyydestä on siirrytty kattavaan, asiakasta lähellä olevaan myynti- ja jakeluorganisaatioon. Oman tuotannon ohella tapahtuva keskitetty maahantuonti ja logistiikka täydentävät osaltaan tukkutoimintaamme", Huiskulan toimitusjohtaja Jaakko Rantanen toteaa luku on lähtenyt käyntiin vauhdilla ja usko kukkien kulutuksen kasvuun on vahva. "Suomalainen kuluttaa ruukku- ja leikkokukkiin vuodessa keskimäärin 60 euroa, josta leikkokukkien osuus on noin 36 euroa. Tästä

13 Myyntipäällikkö Pekka Westerlund vastaanottamassa Turkuun saapuneita rullakoita. Toimitusjohtaja Jaakko Rantasen luotsaama Huiskula viljelee vuodessa kahdeksan miljoonaa ruusua. Ylioppilasjuhlien aikaan ruusuja myös tuodaan maahan, sillä kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Huiskula-kukkia myydään kukkamyyntipisteissä kautta maan. on vielä matkaa sveitsiläisiin, jotka johtavat tilastoa ylivoimaisesti - esimerkiksi yksin leikkokukkia ostetaan yli 90 euron edestä vuodessa. Sitä paitsi me suomalaiset olemme siitä erikoinen kansa, että ostamme usein kukkia kuolleille, kun muut kansat vievät niitä eläville", Rantanen naurahtaa. Potentiaalia siis riittää, kun vaan kuluttajat saadaan paremmin omaksumaan kukat osaksi arkea. Tässä työssä Huiskula kantaa kortensa kekoon rakentamalla Huiskulasta tuotemerkkiä myös kuluttajien suuntaan. Aikoinaan henkilökuntakilpailun sadosta poimittu tunnuslause "Elämäsi kukat" vie viestiä mukavasti eteenpäin. TUONTIKUKAN TUOREUS SÄILYY SAAJALLE ASTI Tänä päivänä Huiskulassa viljellään kasvihuoneissa viiden hehtaarin alalla leikkoruusua, tulppaania ja ruukkukasveja. Huiskula Oy:n liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa, josta kolmannes tulee omasta tuotannosta ja loput muiden kotimaisten ja ulkomaisten viljelijöiden tuotteista. Yritys työllistää 170 henkilöä. Maailman kukkakaupan keskus sijaitsee Hollannissa, Amsterdamin kupeessa. Aalsmeerin huutokauppahallissa myydään yhden päivän aikana lähes 20 miljoonaa leikkokukkaa, jotka muutaman päivän päästä ovat loppukäyttäjän saatavilla ympäri maailman. Vaikka kukkien fyysinen matka Hollannista Huiskulaan on pitkä ja vaiherikas, on se tehokkaan logistiikan ansiosta ajallisesti lyhyt. Sen jälkeen kun hollantilaiset viljelijät ovat toimittaneet tuotteensa huutokauppaan välitettäviksi, alkaa varsinainen kuhina. Aalsmeerin huutokauppahalli on maailman laajin rakennus, jonka pinta-ala vastaa noin kahtasataa jalkapallokenttää. Viiteen huutokauppasaliin mahtuu yhteensä 1400 ostajaa ja vientiliikkeen edustajaa. Kauppaa käydään suuren kellotaulun alla, jonka armoton viisari lähtee korkeasta hinnasta kulkemaan alaspäin. Ostajan pitää olla tarkkana, jotta osaa painaa viisarin pysäyttävää nappia juuri oikealla sekunnilla. Huiskulaan ostetaan viikoittain useita rekallisia kukkia mm. Hollanista ja Tanskasta. Kuljetuspuolella Huiskulan yhteistyökumppani on Nybrok Oy/ Eurokuljetus, joka kuljettaa Eurooppaan päin eri asiakkaiden vientikuormia. Ennen kuin vientiliikkeen edustaja on painanut Aalsmeerin kellotaulun nappia, on esimerkiksi joku Huiskulan käyttämistä autoista jo saattanut aiemmin viikolla lastata Suomen päässä vaikka linja-autojen tuulilaseja Benelux-maihin vietäväksi. Näin autot eivät kulje tyhjillään missään vaiheessa, vaan kapasiteetti hyödynnetään täysin. Osa vientikuormista koostuu Huiskulasta takaisin lähetettävistä kierrätettävistä pakkausmateriaaleista. Jos perillä vientikuorman purkauksen ja kukkien lastauksen väliin jääkin pieni lepotuokio, ovat seuraavat kaksi vuorokautta sitten hiki hatussa huhkimista. Perjantainen lastaus tapahtuu useassa eri pisteessä, satojen rekkojen ja tuhansien rullakoiden karusellissa. Kiire on kova, sillä illaksi pitää ehtiä pitkän ajomatkan päähän Travemündeen. Kahdeksan tunnin merimatkan jälkeen ollaan Malmössä ja edessä on toinen rankka ajomatka, jotta ehtisi lauantai-illaksi Kapellskäriin. Finnlinkin laiva saapuu aikaisin sunnuntaiaamuna Naantaliin, josta rekka suuntaa matkansa Huiskulaan. Siellä alkaa uusi rumba, kun lasti puretaan, lajitellaan ja lastataan uudelleen eri puolille Suomea matkaaviin autoihin. Vielä perjantaina Hollannin huutokauppahallin kukkameressä viihtyneet kukat ovat kaikki viimeistään maanantaiaamuna Huiskulan toimipisteissä odottamassa asiakkaille toimittamista. Maanantai-iltana jokunen kukka saattaa jo olla vaikka oululaisen perheen keittiönpöytää koristamassa. 13

14 Alkoholijuomamarkkinat jatkuvassa kasvussa V&S FINLAND OY:N LOGISTIIKKAKESKUS KESKITTYY TEHOKKUUTEEN JA ASIAKASPALVELUUN V&S Groupin tytäryhtiön V&S Finland Oy:n uusi logistiikkakeskus vihittiin käyttöön marraskuussa Turussa sijaitseva lähes neliömetrin laajuinen moderni keskus välittää vuodessa asiakkaille yli 30 miljoonaa pulloa alkoholijuomia. V&S Finlandin uutta logistiikkakeskusta alettiin rakentaa Turun Kärsämäkeen vuoden 2003 alussa ja projekti saatettiin valmiiksi saman vuoden syyskuussa, kun pääurakoitsijana toiminut Skanska Länsi-Suomi Oy luovutti tilat käyttöön. Tilojen pääsuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Uusissa nykyaikaisissa ja varsin viihtyisissä tiloissa sijaitsevat yrityksen logistinen suunnittelu, materiaalien hankinta, tilausten käsittely, asiakaspalvelu, tuonti ja vienti sekä varasto- ja jakelutoiminnot. USEAT SEIKAT VAIKUTTIVAT SIJOITTUMISEEN 14 Ennen rakennushankkeen aloitusta tehtiin lähes vuoden mittainen selvitystyö logistiikkakeskuksen sijoittumisesta. Päätös sijoittua Turkuun perustui mm. infrastruktuurin toimivuuteen, osaavaan työvoimaan ja työvoiman saatavuuteen sekä kohtuullisiin elämisen kustannuksiin. Toisaalta myös V&S Finlandin omat tuotantotilat sijaitsevat Turussa. "Toimiva satama ja hyvät liikenneyhteydet eri suuntiin olivat myös eräs painavista syistä valita Turku. Lisäksi kaupunki pystyi tarjoamaan meille hyvät laajenemismahdollisuudet", V&S Finland Oy:n logistiikkajohtaja Janne Sokajärvi kertoo.

15 Kaiken kaikkiaan toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kiinteistön sijainti ja ominaisuudet ovat vastanneet odotuksia. "Uuden keskuksen avulla kustannustehokkuus paranee ja laajenemismahdollisuudet antavat tilaa reagoida nopeasti Suomen alkoholimarkkinoiden muuttuviin tilanteisiin. Haluamme vastata asiakkaiden tarpeisiin ja uusi logistiikkakeskus antaa siihen hyvät mahdollisuudet", Sokajärvi huomauttaa. ARVOITUKSELLISET ALKOHOLI- MARKKINAT VAATIVAT MUUTOSVALMIUTTA V&S Finlandin tuotevalikoimaan sisältyy noin 200 omaa ja 250 tuontituotetta. Merkittäviä tuontimaita ovat mm. Euroopasta Espanja ja Etelä- Amerikasta Chile. "Teemme päämiehiemme kanssa door-to-doortyyppistä yhteistyötä, jossa siis yhteistyökumppanimme huolehtivat tuotteet suoraan laivoille ja laivoilta keskukseemme. Suomessa volyymistamme 80 % menee Alkoihin eri puolille Suomea. Jakelu Alkoihin tapahtuu säännöllisesti tiettyinä päivinä ja kellonaikoina muutaman kertaa viikossa", Sokajärvi kertoo. Loput V&S Finlandin volyymista menee HoReCa-alan yrityksiin, vientiin sekä verovapaaseen myyntiin. "Kuluva vuosi tulee olemaan kokonaisuudessaan arvoitus, sillä EU:n laajenemisen vaikutusten sekä alkoholituotteiden veromuutoksien takia alkoholimarkkinoiden suuntaa on vaikea ennustaa. Tästä syystä tänä vuonna pyrimmekin olemaan tarkkana ja seuraamaan miten tilanne asettuu", Sokajärvi pohtii. V&S Finlandin logistiikkakeskuksessa työskentelee ihmistä vuodenajasta riippuen. "Suurin sesonki on jouluna, mutta myös muut suuret suomalaiset juhlapäivät ovat vilkasta aikaa myynnillemme. Lisäksi kesäaikana kuluu myös paljon tuotteitamme viineistä väkeviin, siidereistä likööreihin", hän luettelee. TURUSSA VAHVAA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMISTA Logistiikkakeskus edustaa alan kehityksen huippua tietotekniikka- ja turvallisuusjärjestelmien osalta. "Pystymme toimimaan reaaliaikaisesti ja paperittomasti varastohallintajärjestelmän ansiosta. Lavan tiedot saadaan luettua ja kuitattua järjestelmään automaattisesti ilman käsin kirjaamista", Sokajärvi kuvailee. Hänen mukaansa yritys tulee jatkossakin panostamaan automatiikan ja tietoliikenteen hyödyntämiseen. "Tietoliikennejärjestelmien ja esimerkiksi robottien käyttö tehostaa toimintaamme entisestään", hän lisää. "Turussa liikenneyhteydet ja logistiset palvelut ovat hyvällä mallilla. Tuotteemme tulevat Turun Sataman lisäksi myös Rauman ja Helsingin satamien kautta. Näiltäkin suunnilta on sujuvat tieyhteydet Turkuun. E18-tiehanke on meille erityisen merkityksellinen ja sen valmistumiseen tuleekin panostaa, sillä mm. Helsingin seudulla markkinat ovat suuret", Sokajärvi muistuttaa. Hän kiittelee Turun seudulta saatavia korkeatasoisia kuljetus- ja huolintapalveluja ja painottaa ennen kaikkea laadukkaan asiakaspalvelun ja kustannustehokkaiden kuljetusten merkitystä. "Pitkäjänteisyys on eräs perusarvoistamme ja se pätee myös kumppanuussuhteissamme. Haluamme rakentaa yhteistyökumppaniemme kanssa vahvaa tulevaisuutta alkoholimarkkinoilla", Sokajärvi kuvailee. Sokajärvi näkee Pilotin päämäärät positiivisina. "Mitä enemmän lähialueille syntyy alan toimintaa, sitä enemmän syntyy automaattisesti hyödyllisiä kumppanuussuhteita. Logistiikka on tänä päivänä merkittävä kilpailutekijä", Sokajärvi huomauttaa. Hänen mukaansa V&S Finlandilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa markkinaosuuttaan Suomessa ja Virossa. Tällä hetkellä yrityksen markkinaosuus Suomen alkoholijuomakentässä on yli 20 prosenttia. 15

16 TURUN LENTOASEMALLA TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ Tyytyväinen on myös Turun lentoaseman päällikkö Antero Mero - Ilmailulaitos on valinnut Turun Vuoden Lentoasemaksi, uudet toimijat sekä rahti- että matkustajaliikenteen puolella tuovat uutta vipinää ja pitkään jatkunut lentoliikenteen määrän lasku on alkuvuodesta kääntynyt nousuun. 16 "Vuoden 2003 lentoaseman valinta perustuu Ilmailulaitoksen asiakaspalvelu- ja työtyytyväisyyskyselyihin", kertoo Mero. Asiakaspalvelututkimuksessa kartoitettiin lentoaseman viihtyisyyttä, opasteita, turvatarkastuksen sujuvuutta sekä henkilökunnan palveluasennetta. Henkilökunnan työtyytyväisyyttä mittaavassa tutkimuksessa selvitettiin lentoaseman ilmapiiriä, esimiestyötä ja kehittämistä. Lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon lentoaseman tuloksen ja käyttökatteen kehitys. Ilmailulaitoksen palveluksessa olevia työntekijöitä Turun lentoasemalla on 52, yhteensä asemalla työskentelee kaikkiaan noin 300 henkilöä. Erityisesti Meroa ilahduttaa se, että voitto koettiin yhteiseksi saavutukseksi - valinnasta iloittiin jopa enemmän kuin hän osasi odottaa: "Meillä on upea henkilökunta ja yhteishenki koko asemalla!" Mero on helpottunut Pilot Turku Oy:n perustamisesta ja odottaakin yhtiöittämisen vauhdittavan logististen palvelujen kehittämistä ja markkinointia. "Odotamme kovasti lentoaseman alueen kaavoituksen valmistumista, rakennushankkeiden käynnistymistä ja sitä kautta uusien toimijoiden saamista alueelle", Mero kertoo. "TNT:n päätös sijoittua Turun lentoasemalle oli meille onni. Uusi rahtiterminaali on elävöittänyt rahtitoimintaa, mutta rahtiliikenteen kasvattamiseen - joka on keskeinen tavoitteemme - tarvitsemme kipeästi lisää tilaa." Myös matkustajaliikenne osoittaa Turun lentoaseman osalta vilkastumisen merkkejä. "Tänä kesänä Tjäreborg lentää Kyprokselle kerran viikossa ja talvella Kanarialle", kertoo Mero ja toivoo myös, että Turun seudun matkustajat suosisivat kotikenttäänsä. "Uusia lentoreittejä tai -yhteyksiä ei pitkään lennetä pelkän tarjonnan vuoksi vaan niiden on oltava kannattavia. Pitkään on toivottu Turusta suoria lentoja etelän aurinkoon. Nyt kun se on mahdollista, toivon todella että Turun seudun matkustajat suosisivat kotikenttäänsä!" SAS lentää Turusta perinteisen Tukholman lisäksi myös Kööpenhaminaan, ja EEE eli European Executive Express kolme kertaa päivässä Ahvenanmaalle. Säännöllistä rahtiliikennettä on Tallinnaan ja Liègeen. Neuvottelut venäläisen yhtiön kanssa Pietarin reittilennoista ovat edenneet sopimusta vaille toteutumiseen, mutta Riikassa paikallinen lentoyhtiö on jäänyt odottamaan maan EU-jäsenyyttä ja sen tuomia vaikutuksia", Mero kertoo uusista potentiaalisista ulkomaanyhteyksistä, joihin pitäisi hänen mielestään

17 Kuvassa Tjäreborgin virkailija Pia Peltola kuulua myös lennot Turun kummikaupunkeihin. Kotimaan yhteyksien vajavaisuus Meroa harmittaa eniten. "Mainitun Ahvenanmaan lisäksi tällä hetkellä meillä on vain Finnairin Helsingin vuorot. Aivan ehdottomasti täältä pitäisi olla suorat yhteydet maan muihin keskuksiin ja yliopistokaupunkeihin kuten Ouluun, Jyväskylään ja Kuopioon." Ensi vuonna eli 2005 Turun lentoasemalla vietetään juhlavuotta. Valmistelut ovat jo käynnissä, sillä syntymäpäiviä vietetään jonossa. Turun lentoasema täyttää 50 vuotta, Artukaisten ensimmäisen siviilimaalentoaseman perustamisesta on kulunut 70 vuotta ja Ruissalon vesilentoaseman rakentamisesta 80 vuotta. "Ilmailulla on Turun seudulla siis pitkät perinteet kun muistetaan, että lentokone itsessään on vasta noin sata vuotta vanha keksintö", muistuttaa Mero, mutta ei suostu visioimaan lentoliikenteen seuraavan 50 vuoden haasteita. Oman lentoasemansa kehitykseen ja tulevaisuuteen Rostockin lentoaseman edustajia tapaamaan kiirehtivä Mero kuitenkin uskoo: "Sanotaan, että elämä alkaa viisikymppisenä... Uskon, että näin on myös lentoaseman kohdalla!" LOMALENNOISTA PIRISTYSRUISKE MATKUSTAJALIIKENTEESEEN "Suoraan Turusta nyt Kyprokselle" -viesti näyteikkunassa ilahduttaa ohikulkijaa. Turun toimistopäällikkö Marjo Lehtinen kertoo, että viestiin on myös tartuttu. Kesän Kyproksen matkat ovat myyneet hyvin, ja positiivista palautetta on tullut kaikenikäisiltä matkustajilta. Tjäreborg aloitti syksyllä 2003 kokeilumielessä suorat lennot Turusta Gran Canarialle. Marjo Lehtinen kertoo iloinneensa tietysti pitkään haaveillun haasteen toteutumisesta, mutta lentojen saama suosio oli hänellekin yllätys! Nyt Tjäreborg lentää Eurocypria Airlinesilla Kyprokselle kerran viikossa tiistaisin toukokuusta lokakuuhun. "Kypros on suomalaisten kestosuosikki - siellä riittää lämpöä pitkään ja lento on kuitenkin vain neljä tuntia," perustelee Lehtinen Kyproksen valintaa Turun lomalentojen kohteeksi. "Meidän on pystyttävä tavoittamaan mahdollisimman laaja asiakaskunta. Kypros on loistava valinta lapsiperheille, mutta saarelta löytyy nähtävää ja tekemistä myös muille kohderyhmillemme." Turun lomalentoja eivät varaa ja osta pelkästään turkulaiset, vaan kaukaisimmat tulevat Turun lentoasemalle Kemistä ja Oulusta. "He kertovat pääsevänsä rantatietä Turkuun todella joustavasti", kertoo Lehtinen. "Suuri merkitys on ollut myös sillä, että Turun lentoasema on tukenut markkinointiamme lupaamalla viikon lomailijoille ilmaisen pysäköinnin." Turun lentoasemaan Tjäreborg ja Marjo Lehtinen ovat olleet tyytyväisiä. Turun lentoasema oli aktiivisesti mukana kannustamassa lomalentojen aloittamista ja on myös lunastanut lupauksensa sujuvasta palvelusta. Yhteydet kentälle ovat hyvät, pysäköinti ja opastus toimivat, lähtöselvitys ja turvatarkastukset ovat sujuneet nopeasti. "Turun lentoasemalla on pienen kentän viihtyisä tunnelma, mutta silti sieltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut." Tjäreborgin talvikaudella käyttämä lentoyhtiö Spanair on myös saanut kiitosta. Koneet ovat tilavia, palvelu pelaa ja mukana on aina vähintään yksi suomalainen lentoemäntä tai stuertti. Talvikaudella eli lokakuun puolestavälistä maaliskuun loppuun lomalentoja on peräti kaksi, tiistaisin Teneriffalle ja lauantaisin Gran Canarialle. "Vaikka uusi talviesitteemme ei ole vielä edes ilmestynyt, myymme matkoja täyttä häkää. Syys- ja talvilomaviikot ovat jo nyt lähes loppuunmyydyt", Lehtinen kertoo ja toivoo, että lomalennot ovat tulleet Turkuun jäädäkseen "Nyt kun vaihtoehto on olemassa, loput on asiakkaitten valinnoista kiinni!" 17

18 TNT:N LENTORAHTILIIKENNE TUO VILKKAUTTA TURUN LENTOASEMALLE 18 Turun lentokentän liikenne vilkaistui, kun TNT Suomi Oy:n suora lentorahtiyhteys Belgian Liègeen alkoi Samaan aikaan ajoittui TNT:n Tallinnan lentorahtiyhteyden siirtyminen Helsingistä kulkemaan suoraan Turkuun. TNT:n Turun rahtiterminaalissa on riittänyt kiirettä kuluvana keväänä. TNT:n konsernin päätös uudesta suorasta lentorahtiyhteydestä tuli tammikuun puolivälissä. Siitä puolentoista kuukauden päästä ensimmäinen kone suuntasi kohti Belgiaa. "Päätöksen jälkeiset ajat olivat hyvin työntäyteisiä ja haastavia huolehtiessamme lentoon liittyvien operatiivisten toimintojen sisäänajoista ja asiakasneuvotteluista", kuvailee TNT Suomi Oy:n aluejohtaja Ari Niemelä. TNT:n oma kone lentää Turusta Belgiaan joka arkipäivä. Kone saapuu Turkuun 8.30 ja lähtee takaisin Turusta lennetään myös Tallinnaan jokaisena arkipäivänä. TARKKAAN HARKITTU ASEMAPAIKKA Suoran lentorahtiyhteyden taustalta löytyy erilaisia tutkimuksia ja asiakasneuvotteluja. "Mietimme vuosien varrella myös Tamperetta ja Jyväskylää mahdollisina suoran yhteyden kohteina, mutta Turku osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi erilaisten sisäisten laskelmien tuloksena." Turun valintaa puolsi myös se merkittävä seikka, että TNT Suomi Oy:n autoliikenne kulkee kokonaisuudessaan Turun kautta. "Lentojen ja autoliikenteen aikaikkunoiden päällekkäisyys mahdollisti jakelu- ja noutoverkostojemme yhdistämisen kotimaan osalta. Myös Turun seudun infrastruktuuri oli vaikuttava tekijä. Näimme että sataman, lentokentän,

19 rautatieverkon ja tieliikenneyhteyksien muodostama hyvä, toimiva logistinen kokonaisuus antaa myös meidän toiminnallemme lisäarvoa tulevaisuudessa. Lisäksi Turun valinta mahdollisti meille Länsi- ja Keski-Suomen toiminnan kehittämisen", Niemelä perustelee. Uusi lentorahtiyhteys lisäsi työmäärää ja lentotoiminnan myötä syntyi täysin uusia työtehtäviä. Näin lentorahtiyhteyden avaus toimi myös työllistäjänä. TERVETULLUT TURKUUN Tavaralähetyksiä kerätään Turkuun laajalta alueelta Länsi-, Keski- ja jopa Itä-Suomestakin. "Koska autoliikenteen tavaravirrat ovat kohti Turkua, voimme hyödyntää näitä verkostoja myös lentoliikenteen osalta." TNT Suomi Oy on tuntenut itsensä todella tervetulleeksi Turun lentoaseman alueelle. "Haluaisin esittää kiitokset siitä, että vastaanotto on ollut todella upeaa. Yhteistyö kaikkien viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa on toiminut mutkattomasti. Asiat ovat edenneet nopeasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Varsinkin lentoaseman alueella yhteistyö on ollut erittäin toimivaa ja hyvää", Niemelä kiittelee. AVOIMENA UUSILLE YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSILLE Saman toimialan yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa TNT:n suoran lentorahtiyhteyden suhteen. "Keskusteluja on käyty ja olemme avoimia keskustelemaan erilaisista yhteistyömahdollisuuksista." "Jatkossa haluamme vakiinnuttaa suoran yhteyden Belgiaan. Seuraavaksi katsomme, miten Skandinavian verkostoa voidaan kehittää. Suomi ja Turku hyvine yhteyksineen sijaitsee mielenkiintoisella paikalla Venäjän, Skandinavian ja Pohjois-Euroopan lisäksi myös Aasiaan ja Pohjois- Amerikkaan nähden", pohtii Niemelä miettiessään tulevaisuuden näkymiä. 19

20 E18-tie vastaa kasvavan liikenteen vaatimuksiin: TELEMATIIKALLA TURVALLISUUTTA JA SUJUVUUTTA MOOTTORITIELLE 20

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot