Varsinais-Suomen alueselvitys

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen alueselvitys

2 KRISTIINA MERI-PORI OLKILU OTO RAUMA TU OV ILA VENTUSNEVA U LV ILA LIE TO KALAJOKI SEINÄJOKI FORS SA VIRKKALA INKOO VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI LEVÄSUO ALAJÄRVI PETÄJÄVESI KANGASALA HYVINKÄÄ JÄMSÄ TOIV ILA UTS JOKI OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI KE MINMAA UUSNIVALA HIKIÄ NURMIJÄRVI A NTTILA LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO PIKKARALA VIHTAVUORI KORIA IVA LO PYHÄKOSKI PY HÄNS ELKÄ UTANEN V AJUKOS KI NUOJUA MIK KE LI LOVIISA YLLIKKÄLÄ KOKKOSNIVA PIRTTIKOSKI VUOLIJOKI ALAPITKÄ VARKAUS HUUTOKOSKI JUVA SEITENOIKEA IMATRA PUHOS LIE KSA UIMAHARJU KON TIOLA H TI 2 Alueellisen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan jatkuvalla suunnittelulla Alueellisen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan aluesuunnitelmilla, jotka päivitetään 3-5 vuoden välein Suunnitelmissa huomioidaan myös suurjännitteiset jakeluverkot ja niiden kehittämistarpeet Suunnittelu tehdään yhdessä alan toimijoiden kanssa Ennusteet sähkön kulutuksen ja tuotannon kehittymisestä saadaan suunnittelualueen verkkoyhtiöiltä, teollisuudelta ja tuottajilta Vuoden 2012 aluesuunnitelmat 1. Lappi 11. Varsinais-Suomi 12. Kymenlaakso 13. Pääkaupunkiseutu Muut suunnittelualueet 2. Meri-Lappi 3. Oulun seutu 4. Kainuu 5. Pohjanmaa 6. Savo-Karjala 7. Keski-Suomi 8. Etelä-Pohjanmaa 9. Porin ja Rauman seutu 10. Häme kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko Verkon käyttövarmuus pidetään nykyisellä hyvällä tasolla - Kantaverkko mitoitetaan N-1 kriteerin mukaisesti

3 Suunnitelman lähtökohdat Edellinen Varsinais-Suomen alueselvitys on tehty vuonna 2007 Tapahtuneita muutoksia suunnittelualueella edellisen selvityksen jälkeen Ahvenanmaan DC-yhteys (100 MW) päätös tehty OL4 periaatepäätös tuulivoimahankkeet Alueen kulutus ei ole kehittynyt aiempien ennusteiden mukaan ja taantuma on tuonut mukanaan suurempia epävarmuustekijöitä Suunnittelun pohjana käytetään asiakkailta saatuja kulutus- ja tuotantoennusteita asiakkaiden suunnitelmia oman verkkonsa kehittämiseksi voimajohtojen ja asemien kuntotietoja mittauksia

4 Varsinais-Suomen kantaverkon kuvaus ja taustoja

5 Kantaverkko (110 kv) Varsinais-Suomessa NAV KAL E B A F KNN G HHK LI* H C J D FO* Pituus Johdinlaji Valmistunut A LIETO KALANTI 64 2-Duck B LIETO NAANTALI 30 2-Duck C LIETO FORSSA P 67 Hawk 1928 D LIETO FORSSA E 67 Hawk 1928 E NAANTALI KOROINEN 17 2-Duck F LIETO KOROINEN P 13 2-Duck 2011 G LIETO KOROINEN E 13 2-Duck H LIETO HUHKOLA 23 2-Duck 1980 I HUHKOLA - PARAINEN 20 Ostrich 1957 J LIETO SALO 42 2-Duck, 2-Ibis, 2-Turku K SALO KEMIÖ 36 2-Duck 2009 L SALO VIRKKALA 58 2-Ibis 1964 M KARJAA KEMIÖ 60 Duck, 2-Kemiö 1976 N KARJAA VIRKKALA 26 Duck, Hawk 1958 O INKOO VIRKKALA 14 2-Duck 1972 P INKOO KARJAA A 17 2-Duck 1973 Q INKOO KARJAA B 17 2-Duck 2010 KALANTI FORSSA SLO* L I NAANTALI LIETO PAR K VRK N KEMIÖ VIRKKALA * 400/110 kv muunto KEM M KRJ Q P IN O KARJAA INKOO

6 Varsinais-Suomen alueen verkkoinvestoinnit viime vuosina Salon 400/110 kv muunto 2005 Liedon 400/110 kv muuntajavaihto 2005 Salo Kemiö 110 kv johdon uusiminen 2009 Inkoo Karjaa 110 kv johto 2010 Liedon 400 kv kytkinaseman uusiminen ja 400/110 kv muuntajavaihto 2010 Lieto - Koroinen 110 kv kaksoisjohdon rakentaminen 2011 Kuninkoja Räntämäki 110 kv johdon uusiminen 2011

7 Tuulivoima potentiaali Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen maakuntaliitto teki tuulivoima selvityksen Karttaan on merkitty 22 parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta Alueella ei ole kuitenkaan vielä suuressa mittakaavassa olevia todellisia hankkeita Tuulivoima voi aiheuttaa paikallisia verkon vahvistutarpeita

8 Varsinais-Suomen aluesuunnitelma

9 Yhteenveto Alueen muuntokapasiteetti on riittävä seuraavan vuotta Turun alueen kuormien kasvu (noin 1%/a) ja Ahvenanmaan yhteys (kapasiteetti 100 MW) kasvattavat Turun aluetta syöttävien kantaverkon voimajohtojen siirtoja tulevaisuudessa mahdollisesti > 110 kv yhteys Naantalinsalmesta Lietoon tai pohjoiseen 400 kv yhteys ja 400/110 kv muunto Naantalinsalmeen Kantaverkon suunnittelun näkökulmasta suurin vaikuttavatekijä alueella on tällä hetkellä alueen voimalaitosratkaisut, jotka eivät ole vielä selviä. Tämän takia suunnitelmasta pyritään tekemään joustava kesällä TSME Oy tekee investointipäätöksen vanhan Naantalin voimalaitokset (sähköteho 265 MW) korvaavasta ratkaisusta (sähköteho 310 MW) 3 voimalaitosratkaisua vertailussa (biopolttoaine kaasuttimien lisääminen vanhaan laitoksen, maakaasu kombilaitos ja monipolttoaine CHP-laitos) Naantalin kytkinlaitos korvattava uudella Naantalinsalmen kytkinlaitoksella, perusteena kunto/ikä, Ahvenanmaan kaapeli, Naantalin uusi voimalaitos

10 Alueen muuntajien kuormittuminen 1/2008-4/2012 Lieto PM1 Salo PM Lieto PM1 50 Salo PM tammikuu 2008 huhtikuu 2008 heinäkuu 2008 lokakuu 2008 tammikuu 2009 huhtikuu 2009 heinäkuu 2009 lokakuu 2009 tammikuu 2010 huhtikuu 2010 heinäkuu 2010 lokakuu 2010 tammikuu 2011 huhtikuu 2011 heinäkuu 2011 lokakuu 2011 tammikuu 2012 huhtikuu 2012 Lieto PM Lieto PM2 tammikuu 2008 huhtikuu 2008 heinäkuu 2008 lokakuu 2008 tammikuu 2009 huhtikuu 2009 heinäkuu 2009 lokakuu 2009 tammikuu 2010 huhtikuu 2010 heinäkuu 2010 lokakuu 2010 tammikuu 2011 huhtikuu 2011 heinäkuu 2011 lokakuu 2011 tammikuu 2012 huhtikuu 2012 tammikuu 2008 huhtikuu 2008 heinäkuu 2008 lokakuu 2008 tammikuu 2009 huhtikuu 2009 heinäkuu 2009 lokakuu 2009 tammikuu 2010 huhtikuu 2010 heinäkuu 2010 lokakuu 2010 tammikuu 2011 huhtikuu 2011 heinäkuu 2011 lokakuu 2011 tammikuu 2012 huhtikuu 2012 Forssa PM Forssa PM1 tammikuu 2008 huhtikuu 2008 heinäkuu 2008 lokakuu 2008 tammikuu 2009 huhtikuu 2009 heinäkuu 2009 lokakuu 2009 tammikuu 2010 huhtikuu 2010 heinäkuu 2010 lokakuu 2010 tammikuu 2011 huhtikuu 2011 heinäkuu 2011 lokakuu 2011 tammikuu 2012 huhtikuu 2012

11 KALANTI NOUSIAINEN RAUMA KALANTI YLÄNNE Verkko 2020 Lieto - Forssa johdon uusiminen kv rakenteella (2017) FORSSA SARAMÄKI LIETO Naantali uusi voimalaitos 2016 KARVETTI RISTILÄ KUNIKOJA MUNTTISMÄKI MOISIO ARMONLAAKSONTIE TAHVIO KUKOLA ÅLAND NAANTALI ONNILA MOTTO NESTE- NAANTALI WÄRTSILÄ UPALINKO KEMPPILÄ RUOHONPÄÄ RAUNISTULA ARTUKAINEN TIIRANTIE ITÄHARJU PAKKARI MYLLYAHDE KOROINEN PÄÄSKYVUORI TUULISSUO SALO HUHKOLA HIRVENSALO ILPOINEN RUNKO PIISPANRISTI Aki Laurila PARAINEN

12 Siirrot Liedosta Naantaliin suuntaan (kuormien kasvu 1%/a ja vienti Ahvenanmaalle 100 MW) :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00: :00:00

13 Aki Laurila

14 Nykyinen Naantali sähköasema NAVG3 Naantali, NAV +KK KM KARVETTI KALANTI NAVG2 NAVG1 YOKM NAKT LIETO KOROINEN UPALINKO UPALINKO MOTTO Aki Laurila

15 Esitys: uusi Naantalinsalmen sähköasema (2015), esimerkiksi -> NAVG3 Naantali, NAV ÅLAND DC +KK Naantalinsalmi, NAS KARVETTI +KK TSME G1? KALANTI KM NAVG2 NAVG1 LIETO KOROINEN YOKM NAKT Aki Laurila

16 RIHTNIEMI LAPPI TL VARSINAIS-SUOMI TORNA ALUE 11 alueselvitys tehty 2012 LAITAKARI Rauma - Lieto uusi 400 kv johto (OL4) SANNO EDVÄINEN LAITILA KALANTI KAUTTUAN VL YLÄNE SÄKYLÄ Liedon 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen (2017) ORIPÄÄ JOKISIVU NIINIJOENSUU SEIKUNMAA HULMI PUNKALAIDUN YPÄJÄ Rauma - Forssa 400 kv johdon rakentaminen (OL4) METSÄMAA HUMPPILA TAIPALE EA JOKIOINEN URJALA HANHISUO FORSSA TAMMELA TAR VINKKILÄ Lieto Naantalinsalmi uusi yhteys (2025-) KUSTAVI TAIVASSALO Naantalinsalmen 110 kv asema (2015) SUORSALA NAANTALI RYMÄTTYLÄ MYNÄMÄKI Naantalinsalmen 400/110 kv muunto (2025-) VIKOM Kemiön 110 kv kytkinlaitoksen perusparannus (2013) NOUSIAINEN MASKU KOROINEN NORRBY PARAINEN KARHUNORKO RUNKO KEMIÖ LANKKINEN KARVIAINEN LIETO SUURILA LAKIAISSUO JUNTOLA PAIMIO RAHKIO SELKÄ ISOKYLÄ LAVIAMÄKI PERNIÖ SANTANOKKA KAUKOSALO SALO VILLILÄ PALOKORPI PERTTELI TENHOLA PALTTA VIIARI SOMERO Lieto - Forssa johdon uusiminen kv rakenteella (2017) KITULA KÄRKELÄ ÅMINNEFORS LIESJÄRVI PAHASSUO SAMMATTI SÄRKIÄ VIRKKALA OLLA PORR TAALINTEHDAS TAMMISAARI KARJAA RAASEPORI INKOO KALKULLA SNAPPERTUNA KROGARS GENENCOR

17 Fingrid välittää. Varmasti.