Kantaverkon kehittämissuunnitelma luonnoksesta annetut lausunnot

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Kantaverkon kehittämissuunnitelma luonnoksesta annetut lausunnot 1 Yleistä Kantaverkon kehittämissuunnitelma luonnos julkaistiin ja se oli Fingridin sidosryhmien arvioitavana asti. Kehittämissuunnitelmasta annettiin erillisiä lausuntoja ja mielipiteitä yhteensä 9 kappaletta, lausunnon antajina oli yhteensä 12 organisaatiota. Lausunnot julkaistaan Fingridin internet-sivuilla samassa paikassa kantaverkon kehittämissuunnitelman kanssa. Kantaverkon kehittämissuunnitelma luonnoksesta saadut vastineet on käyty läpi kehittämissuunnitelman valmistelussa. Lausunnoista on laadittu vastineet ja ne on huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Annettujen lausuntojen vastineet on ryhmitelty eri asiakkaiden alle. 2 Kantaverkon siirtopalveluasiakkaiden ja muiden sidosryhmien lausuntojen vastineet 2.1 Fortum Oyj: Näkökohtia Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmaan Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmassa on esitetty sähkömarkkinoiden kehittymisestä aiheutuvat rajajohtoyhteyksien kehittämistarpeet. Nämä rajayhteyksien vahvistustarpeet ovat yhdenmukaisia myös Itämeren alueen suunnittelussa (Itämeren aluesuunnitelma) sekä eurooppalaisessa suunnittelussa esitetyn kanssa (kymmenvuotissuunnitelma 2014). Seuraava eurooppalainen kymmenvuotissuunnitelma valmistuu vuonna Fingrid pitää kolmatta 400 kv yhdysjohtoa (RAC3) Ruotsista keskeisenä kantaverkon kehittämishankkeena ja pyrkii edistämään sen toteuttamista aktiivisesti. Yhdysjohdon rakentaminen vuoteen 2020 mennessä ei kuitenkaan ole todennäköistä johtuen lupaprosessien kestosta. Fingrid ja Svenska Krafnät tekevät parhaillaan yhteistä selvitystä Suomen ja Ruotsin välisen siirtokapasiteetin kehittämisestä. Selvityksen tulosten perusteella voidaan arvioida mm. kantaverkon kehittämissuunnitelman aikatauluja uudelleen. Kehittämissuunnitelmassa oleva maininta viidennen P1 johdon (Pyhänselkä - Petäjävesi) käsittelystä erillisessä kappaleessa on epätarkka. Viides P1 johto on käsitelty kehittämissuunnitelman luvussa 4.1 Päävoimansiirtoverkon kehittäminen. Olemme lisänneet kehittämissuunnitelmaan Fortumin ehdotuksen perusteella lyhyen kuvauksen johtohankkeiden edellyttämien lupien perusteista ja viittauksen asianomaiseen aineistoon internetsivuillamme. Lisäksi olemme ottaneet kehittämissuunnitelma raportin yksityiskohtia koskevat täsmennykset huomioon ja tehneet niiden edellyttämät muutokset ja korjaukset kehittämissuunnitelman lopulliseen versioon.

2 Muistio 2 (6) 2.2 Caruna Oy, Caruna Espoo Oy ja Lapin Sähköverkko Oy:n mielipide Fingrid Oyj:n kehittämissuunnitelmasta Caruna esittää mielipiteessään, että kantaverkon 110 kv johdoille, jotka mielipiteen mukaan palvelevat myös suurjännitteisenä jakeluverkkona, tulisi lisätä tehoerottimina toimivia katkaisijoita, joiden avulla voitaisiin parantaa merkittävästi verkon käytettävyyttä. Poikkeuksena monista muista maista Suomessa on sallittu 110 kv kantaverkkoon liittyminen johdonvarsille voimajohtoliitynnöillä. Voimajohtoliitynnän käytettävyys on sähköasemaliityntää alempi. Fingridn omistaman kantaverkon käytettävyyttä parannetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehtävien suunnitelmien pohjalta. Käytettävyyden parantamisen arviointi tehdään tapauskohtaisesti aluesuunnitelmien laatimisen yhteydessä, tällöin arvioidaan onko käytettävyyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet tarkoituksenmukaista tehdä kehittämistoimenpiteet kantaverkossa vai jakeluverkossa. Fingrid on siirtymässä vuonna 2016 liittymispistekohtaiseen loistehorajojen seuraamiseen. Teknisenä tavoitteena on se, että loistehoa siirrettäisiin mahdollisimman vähän ja mahdollisimman lyhyitä matkoja, jolloin loisteho kompensoitaisiin mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa. Tällöin siirtoverkon häviöt ovat pienempiä ja siirtokapasiteettia jää enemmän pätötehon siirtämiseen. Kainuun suunnittelualueen osalta Caruna Oy esittää mielipiteessään, että kantaverkon kehittämissuunnitelmassa pitäisi esittää myös vaihtoehtoiset verkonkehittämispolut Seitenoikean uuden muuntajan lisäämisen jälkeen. Tämän hetkiset Kainuun alueen kantaverkon kehittämissuunnitelmat on esitetty ja dokumentoitu vuoteen 2025 saakka. Lisäksi kaikkien vaihtoehtoisten ja selvityksissä esillä olleiden suunnitelmien esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista kehittämissuunnitelmassa, koska tällöin raportin laajuus kasvaisi ja siitä tulisi samalla varsin epähavainnollinen. Etelä-Pohjanmaalla nykyisin rengaskäytössä oleva verkko on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa säteittäiskäyttöön. Tällöin nykyisin rengaskäytössä olevat johdot avataan, minkä seurauksena 110 kv verkkoon kohdistuvat häiriöt vaikuttavat aiempaa pienemmälle alueella pääsääntöisesti vain säteittäiskäytössä olevaan voimajohtoon. Harjavalta - Forssa - Kolsi alueen verkkoon ei ole kantaverkon kehittämissuunnitelmassa esitetty kohdistuvan kehittämistoimenpiteitä. Seuraavalla aluesuunnittelukierroksella vuonna 2016 arvioidaan alueen kehittämistarpeita tarkemmin, jolloin yhteistyössä myös Carunan asiantuntijoiden kanssa selvitetään tarpeet kantaverkon ja alueen suurjännitteisen jakeluverkon kehittämiseen. Varsinais-Suomessa Caruna esittää Salon alueen sähkönsiirtoverkon käyttövarmuuden parantamista Salon sähköasemalla joko toisella pääkiskolla tai pitkittäiserottimilla. Fingrid huomioi tulevassa Varsinais-Suomen aluesuunnitelmassa vuonna 2016 alueen kehittämistarpeet kokonaisuutena, jossa selvitetään myös Salon sähköaseman kehittämistarpeet. Carunan esittää näkemyksenään, että Uudenmaan alueen 110 kv kantaverkossa ei ole riittävästi kytkinlaitoksia, jotta riittävä käyttövarmuus jakeluverkossa saavutettaisiin. Mielipiteen mukaan erityisesti käyttövarmuuden kehittämistä olisi tarkasteltava erityisesti Espoon pohjoisosissa. Alueen käyttövarmuuden kehittämistarpeiden tunnistaminen vaatii

3 Muistio 3 (6) kantaverkon ja Carunan asiantuntijoiden välistä yhteistyötä, jotta kehittämistarpeet voidaan huomioida suunnitelmissa. Käyttövarmuuden parantaminen tehdään tapauskohtaisesti. Aluesuunnitelman laatimisen yhteydessä on arvioitava onko tarkoituksenmukaista tehdä kehittämistoimenpiteet joko kantaverkossa tai suurjännitteisessä jakeluverkossa. Pohjois-Karjalassa kantaverkon kehittämissuunnitelmassa on mukana Kontiolahden sähköaseman perusparannushanke vuodelle Kyseinen hanke parantaa alueen käyttövarmuutta. Caruna esittää mielipiteessään 400 kv jännitteisen verkon rakentamista Kontiolahteen. Fingrid on kehittänyt Pohjois-Karjalan alueen kantaverkkoa viime vuosina merkittävästi. Huutokosken ja Kontiolahden välinen 110 kv voimajohto uusittiin ja se valmistui tänä vuonna (2015). Lisäksi Fingrid on varautunut laadittujen verkon kehittämissuunnitelmien pohjalta maankäytön suunnittelussa (maakuntakaavat, yleiskaavat) toteuttamaan 400 kv jännitteisen voimajohdon Kontiolahteen joko Alapitkästä, Huutokoskelta tai Imatralta. Tehtyjen suunnitelmien mukaan tarve uudelle johdolle ajoittuu aikaisintaan vuoden 2025 jälkeen. 2.3 Elenia Oy:n lausunto Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmasta Elenia toteaa lausunnossaan että: "..muutokset Fingridin omistamilla kantaverkon johdoilla ja asemilla aiheuttavat miltei poikkeuksetta merkittäviä kustannuksia ja investointitarpeita myös Fingridin asiakkaina oleville jakeluverkkoyhtiöille nykyisten liittymisehtojen mukaisesti. Fingridin asiakkailleen kohdistamien kustannusten aiheuttamisperusteita ja liittymismaksuja tulisi mielestämme arvioida uudelleen tilanteessa, jossa jakeluverkkoyhtiö joutuu uusimaan olemassa olevan kantaverkkoliittymänsä Fingridin kantaverkon muutosten seurauksena sekä vielä Fingridin liittymismaksun lisäksi uusimaan oman verkkonsa rakenteita omalla kustannuksellaan. Suunnitelmien toteutusaikataulu on myös syytä laatia yhdessä asiakkaiden kanssa, joita muutos koskee. Tällä tavalla myös muiden osapuolten on mahdollista ennakoida vaaditut investoinnit heidän omiin sähköverkkoihinsa huomioiden kantaverkon kehittämistavoitteet." Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa yhdistyvät sähkömarkkinoiden kehittämistarpeet sekä Fingridin asiakkaiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan nykyiset ja tulevat sähkönsiirtotarpeet. Fingrid pyrkii asiakkaisen kanssa tehtävän aktiivisen kehittämisyhteistyön kautta yhteen sovittamaan kantaverkon kehittämissuunnitelmien toteuttamisen kuin myös asiakkaiden verkon kehittämistarpeet. Tässä yhteensovittamisessa joudutaan aika ajoin tekemään kompromisseja, jotta kokonaisuus saadaan toteutettua teknisesti hyväksyttävällä tavalla. Suunnitelmien toteuttamisen ennakointia pyritään parantamaan suunnittelu prosessia kehittämällä. Elenia on esittänyt palautteessaan hyviä ideoita alueellisen verkkosuunnitteluprosessin kehittämiseen ja investointien koordinoimiseen. Elenia esittämä yhteistyön syventäminen verkkoyhtiöiden kesken on myös Fingridin tavoitteena. Mitä aikaisemmin tiedetään sekä kantaverkon että jakeluverkon investointitarpeet niin tällöin investoinnit voidaan toteuttaa hallitusti koko sähköverkon käyttövarmuus säilyttäen ja henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Hyvänä pidämme myös esitettyä systematiikan luontia kuormitus- ja tuotantoennusteiden keräämiseen.

4 Muistio 4 (6) 2.4 EPV alueverkon kommentit kantaverkon kehityssuunnitelmaan EPV alueverkko esittää kommenttinaan että: "Kantaverkon kehittymissuunnitelman tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa kantaverkon sähköasemien välillä olevat 110 kv johdot ovat päävoimansiirron (400 kv) vikatilanteiden varalla olevia merkittäviä yhteyksiä ja niihin ei saisi liittää lainkaan kulutus- tai tuotantopisteitä, koska silloin niiden häiriö ja poikkeustilanteita varten tarkoitettu siirtokapasiteetin hyöty menetetään. Alueellisen 110 kv verkon haltijan näkökulmasta kantaverkon johdon varsiliitynnät johtavat epäsuhtaan, koska tariffien eron vuoksi asiakkaat haluavat esisijaisesti liittyä kantaverkon 110 kv johtoihin. Tästä muodostuu lähinnä haasteita alueverkon kehittämiselle ja ongelmia investointien kannattavuudelle." Suomessa 110 kv voimajohtoliitynnät ovat olleet ja ovat myös tulevaisuudessa tarkoituksenmukainen verkon kehittämistapa, kun tavoitellaan teknistaloudellista kustannusoptimia. Mahdollistamalla suoraan 110 kv voimajohtoon liittyminen on voitu rinnakkaisten johtojen rakentamista vähentää ja myös kytkinlaitosten määrä on pysynyt kohtuullisena. Kun kehittämissuunnitelmilla pyritään optimi verkkoratkaisuun, niin on erityisen tärkeää, että kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon kehittämistä tehdään yhteistyössä. Tällöin on olemassa parhaat edellytykset optimi verkkorakenteen saavuttamiseen ja siihen, että verkkoa ei rakennettaisi enemmän kuin on teknisten reunaehtojen täyttämiseksi tarpeen. Keminmaa - Sellee välinen johto on Fingridin omistuksessa, mikä teknisenä korjauksena on huomioitu kehittämissuunnitelmassa ja sen liiteissä. 2.5 Helen Sähköverkko Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy: Kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille Helen Sähköverkko Oy:n ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n yhteisessä palautteessa esitetään, että muuntoasemien varmentamisen periaatteita olisi tarkennettava kehittämissuunnitelmassa. Fingridin mielestä ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa kantaverkon varmentamisperiaatteiden käsittelyä Kehittämissuunnitelman yhteydessä. Kuten palautteessakin todetaan, on asiaa käsitelty mm. Sähkömarkkinalain perusteluissa ja Fingridin kantaverkon nimeämispäätöksessä keväällä Lisäksi toteamme että Fingrid on kehittämissuunnitelman mukaisesti syksyllä 2015 tehnyt investointipäätökset uusien muuntojen lisäämisestä Länsisalmen ja Kristinestadin sähköasemalle. Lisäksi viimeisimpänä Fingrid on tehnyt pääkaupunkiseudulla investointipäätöksen Espoon toisen muunnon toteuttamisesta. Lausunnossa nostetaan esiin kaapeliteknologia ja sen käyttökelpoisuus kaupunkiolosuhteissa, joissa avojohtojen rakentamien on erittäin vaikeaa. Toisaalta on todettava että suurjännitteiset voimajohtoyhteydet kaupungeissa ml. Helsinki ovat verrattain lyhyitä Suomen kantaverkon avojohtoihin verrattuna. Kaapeleiden käyttö Suomen kantaverkossa on rajoittunut sähköasemien lähelle. Jos sähkömarkkinalaissa esitettyjen periaatteiden vuoksi suuri kulutuskeskittymä, esimerkkinä Helsingin kantakaupunki edellyttäisi uuden säteittäisen 400 kv jännitteisen yhteyden rakentamista,

5 Muistio 5 (6) olisi yhteys todennäköisesti kaapeli yhteys. Fingrid selvittää parhaillaan 400 kv maakaapeliyhteyden rakentamismahdollisuuksia ja sopivaa reittiä Helsingissä. Lisäksi kantaverkon suunnitteluperiaatteisiin liittyvistä yksittäisistä kommenteista toteamme, että kehittämissuunnitelmassa sivulla 27 esitettyjä päävoimansiirtoverkon suunnitteluvaatimuksia ei ole tarpeen täydentää sivun alueellisen verkon suunnittelun vaatimuksilla. 2.6 Kuopion Sähköverkko Oy Lausunto Kuopion Sähköverkko toteaa lausunnossaan että kantaverkon voimajohto Huutokosken ja Alapitkän välillä tulee pitää hyvässä ja käyttövarmassa kunnossa. Lisäksi lausunnossa todetaan että Kuopion Sähköverkko ja Fingrid ovat selvittäneet Kuopion Energian Oy ja Kuopion Sähköverkko Oy:n kanssa yhteistyössä Kuopion saarekeajon mahdollisuuksia. Kyseinen selvitys on ollut osa laajempaa koko maanlaajuista selvitystä. Tehdyissä selvityksessä on päädytty johtopäätökseen että selvityksen perusteella ei tulla tekemää verkkovahvistuksia kantaverkossa saareke valmiuden parantamiseksi. 2.7 HMS energiapalvelut palaute HMS energiapalvelut on palautteessa esittänyt sähkön siirtoverkon kehittämistä Petäjäveden ja Kristiinankaupungin välillä että Suomen ja Ruotsin välillä. Vastineena lausuntoon toteamme että kantaverkon kehittämissuunnitelma perustuu Fingridin ja muiden kantaverkkoyhtiöiden ja Fingridin asiakkaiden kanssa tehtävään suunnitteluyhteistyöhön. Suunnitelman pohjaksi Fingrid ja muut kantaverkkoyhtiöt tekevät skenaariotarkasteluja, joiden pohjalta näkemys tulevaisuuden siirtotarpeista luodaan. Kehittämissuunnitelmassa on mukana uusi sähkönsiirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välille, joka suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Toisaalta kantaverkon ja muun sähköverkon kehittäminen perustuu yhteiskunnan tarpeisiin, jotka edellyttävät verkon kehittämistä. Fingrid analysoi ja tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa pyrkien selvittämään tulevaisuuden sähkön siirtotarpeita. Tällä hetkellä Fingrid ei ole tunnistanut kantaverkon laajentamista koskevia sähkönsiirtotarpeita Kristiinankaupungin ja Keski-Suomen välillä vuoteen 2025 mennessä. 2.8 Tornator: Mielipide kantaverkon kehittämissuunnitelmaan Tornator on esittänyt mielipiteessään useita suunnitteilla olevia tuulivoima -alueita ja - hankkeita eri puolilla Suomea, jotka tulisi ottaa huomioon kantaverkon kehittämisessä. Fingrid seuraa aktiivisesti tuulivoimahankkeiden kehittämistä ja niiden etenemistä samalla, kun huomioimme ne kantaverkon kehittämistä koskevissa suunnitelmissamme. Fingridin kehittämissuunnitelmassa on varauduttu tuulivoiman tuotantokapasiteetin kehittymiseen siten, että vuonna 2020 tuulivoimatuotantoa olisi liittyneenä sähköverkkoon yhteensä 2500 MVA. Kantaverkon kehittämistä varten Fingrid käy aktiivista ja jatkuvaa

6 Muistio 6 (6) suunnitteludialogia yhdessä nykyisten ja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, jotta kantaverkon kehittämistarpeet voidaan tunnistaa riittävän ajoissa. 2.9 Metsähallitus: Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelma Metsähallitus esittää lausunnossaan: "Metsähallituksen näkökulmasta etenkin Lapin alueen verkon kehittäminen loisi edellytyksiä paitsi mm. kaivostoiminnalle, myös tuulivoima- ja kiviainesliiketoimintojen kehittymiselle. Verkon kapasiteettia olisi tärkeää lisätä etenkin Pirttikosken pohjoispuolisella alueella, jossa potentiaalisia tuulivoimakohteita sijaitsee etenkin Rovaniemi-Kittilä-tien länsipuolella. Myös konseptivaiheessa oleva siirtokapasiteetin kasvattaminen Pohjois-Norjaan Varangerbotniin vaikuttaa mielenkiintoiselta mm. tuulivoimatoiminnan kannalta." Fingrid on aktiivisesti ottanut huomioon kantaverkon kehittämissuunnitelman laadinnassa tuulivoimatuotannon kehittymisen Suomessa. Fingridin kehittämissuunnitelmassa on varauduttu tuulivoiman tuotantokapasiteetin kehittymiseen siten, että vuonna 2020 tuulivoimatuotantoa olisi liittyneenä sähköverkkoon yhteensä 2500 MVA. Kantaverkon kehittämistä varten Fingrid käy aktiivista ja jatkuvaa suunnitteludialogia yhdessä nykyisten ja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, jotta kantaverkon kehittämistarpeet voidaan tunnistaa riittävän ajoissa. Fingrid on varautunut kehittämään kantaverkkoa myös Lapissa. Lapin maakuntakaavoituksessa on varauduttu mm. 220 kv verkon kehittämiseen Pirttikoskelta pohjoiseen. Näiden verkkovahvistusten toteuttaminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista 2025 ulottuvalla suunnittelukaudella. Liitteet Kehittämissuunnitelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet