Fingridin ajankohtaiset Verkon kehittämisen ja kunnossapidon tehokkuus

Transkriptio

1 Verkkotoimikunta Kari Kuusela Fingridin ajankohtaiset Verkon kehittämisen ja kunnossapidon tehokkuus

2 Talven tehotase hieman parempi kuin edellisenä talvena Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa: Tuotantokyky MW 1500 Tehoreservi Kulutus Netto 729 MW MW MW Tuontikapasiteetti naapurimaista MW 1000 Lisäksi Fingridin järjestelmäreservit, MW 2

3 Vihtavuori Koivisto voimajohtotyömaalla kuolemaan johtanut tapaturma

4 Kahdeksan tärkeintä toimenpidettä Korkealla työskentelyn rakenteellinen turvallisuus ja ohjeistus Sanktiokäytäntöjen kiristys ja koulutus turvattomaan toimintaan puuttumisesta Yllätystarkastukset hankkeissa. Turvallisuusvalvojan toimen kehittäminen Tarkennetaan vaatimuksia työvaiheen aloituskokouksille Koulutusvideot korkealla työskentelystä ja lisätyömaadoittamisesta. Työmaadoituskäytäntöjen selkiyttäminen Työturvallisuuskäytäntöjen määritys hankekohtaisesti 4

5 Investointien ajankohtaisia Investointipäätökset Alajärven sähköasema Uudenkaupungin sähköasema (2019) Raasakan sähköasema (2019) Hankintapäätökset Alapitkän sähköaseman perusparannus, Infratek Oy Valmistuneet Alajärven sähköaseman uusimisurakka on vastaanotettu Sähköasemaprojektin urakoi Empower PN Oy Voimajohtojen muutostyöt urakoi Technolines S.r.l Espoon sähköaseman tehomuuntaja otettu käyttöön Hyosung Corporation valmistama 400/100 kv Keminmaan sarjakondensaattoreiden perusparannus GE Tampere Espoon tehomuuntaja Raasakan köysikiskorakenne 5

6 Verkkoinvestointien perusteet

7 Kantaverkon kehittämisperiaatteet ei turhia investointeja Verkon kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet, sähkömarkkinoiden toimivuuden edistäminen, käyttövarmuustason säilyttäminen sekä verkon ikääntymisen hallinta Lähes kaikkien investointipäätösten takana on useampi ajuri. Investointeja ei optimoida sääntelymallin perusteella 7 Neuvottelukunta - tehokkuus

8 Hirvisuon 2. muunto kasvavan kulutuksen ja vähenevän lämpövoimatuotannon vuoksi muunto kahdennetaan. Rännärin 110 kv kytkinlaitoksen laajennus + suojausuusinta Asiakkaan uutta voimajohtoa varten. Elovaara-Pinsiö 110 kv voimajohdon uusiminen sekä Melo-Seinäjoki 110 kv voimajohdon mitoituslämpötilan nosto Voimajohdon kuormitettavuuden nostaminen. Olkiluodon 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen Uusitaan ikääntynyt sähköasema käyttövarmuudeltaan paremmaksi. K K +- A K I Investointipäätökset Reaktorin lisääminen Nuojuan sähköasemalle Alueen jännitteiden rajoittamiseksi. Tihisenniemen 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen Uusitaan ikääntynyt sähköasema. K I Iisalmen 110 kv kytkinlaitoksen rakentaminen Uusitaan ikääntynyt sähköasema. K I A Alapitkän 400 ja 110 kv kytkinlaitosten perusparannus Perusparannetaan ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos ja tehdään tarvittavat 400 kv laitevaihdot. I K A Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohdon uusiminen Uusitaan vuonna 1938 rakennettu voimajohto. Hikiä Orimattila voimajohto ja Orimattilan uusi 110 kv sähköasema Uusitaan ikääntynyt 1928 rakennettu voimajohto. Korvataan ikääntynyt 110 kv sähköasema. K I A +- Inkoon 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen ja 400 kv laitevaihdot Uusitaan ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos ja tehdään tarvittavat 400 kv laitevaihdot. K I +- Porvoon 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen Uusitaan ikääntynyt 8 sähköasema. K I A I +- K Käyttövarmuus I Ikääntyminen A Asiakasliityntä +- Uusi Koivisto Vihtavuori 110 kv voimajohto Olemassa oleva verkko jää alimittaiseksi Äänekosken biotuotetehtaan valmistuessa. K A Jyväskylän uusi 110 kv sähköasema Uusitaan ikääntynyt sähköasema. K I A Lempiälä Vuoksi voimajohto ja Vuoksen uusi 110 kv sähköasema Kemiran laajennusinvestoinnista johtuen alueen 110 kv Yllikkälä Koria 110 kv voimajohdon uusiminen Uusitaan vuonna 1928 rakennettu voimajohto. verkon siirtokyky jää alimittaiseksi. Lisäksi Lempiälä Imatra 110 kv voimajohto 1951 on I uusittava. K I A kulutus/tuotanto +-

9 Sähköasemien kunto uusimisperusteena Sähköasemien primäärilaitteiden (katkaisijat, erottimet, mittamuuntajat) tekninen käyttöikä on tavallisesti noin 40 vuotta. Tapauksittain käyttöä voidaan jatkaa pitempään, toisinaan laitteet on uusittava aikaisemmin. Perusparannusten ajoitus optimoidaan mm. laitteiden kunnon, keskeytysmahdollisuuksien, resurssien kannalta. Kantaverkon investointisuunnitelma kattaa tarvittavat asemien perusparannukset seuraavan vuoden aikana luvun alun laitteita uusitaan parhaillaan (Koria, Inkoo, Nurmijärvi, Huutokoski jne) 9 Fingridin sähköasemien 400, 220 ja 110 kv katkaisijoiden, erottimien ja mittamuuntajien ikäjakauma 80-luvulla rakennettujen asemien perusparannukset/uusimiset muodostavat merkittävän osan Fingridin investoinneista seuraavan 10 vuoden aikana. Uusiakin laitteita joudutaan purkamaan kun sähköasema uusitaan. Yksittäisen aseman laitteiden ikäjakauma ei ole tasainen, koska asemia laajennetaan uusien asiakasliittymien, muuntajien ja voimajohtojen vuoksi. Lisäksi laitteita joudutaan toisinaan uusimaan ennenaikaisesti kun tietty laitetyyppi osoittautuu epäluotettavaksi.

10 Investointeja katetaan myös pullonkaulatuloilla Kantaverkkotariffilla katettavien investointien suuruus vastaa lähitulevaisuudessa likimain Fingridin vuotuisia poistoja. Sähkömarkkinoiden edistämiseksi tehtävät investoinnit katetaan lähtökohtaisesti pullonkaulatuloilla. Tämä koskee käytännössä ulkomaanyhteyksiä ja pohjois-etelä suuntaisia siirtoyhteyksiä. Arvio tulevista pullonkaulatuloista 10

11 Verkon kehittämisen ja kunnonhallinnan tehokkuus

12 Kantaverkon kehittämisen ja kunnossapidon tehokkuuden kulmakivet Verkon rakenteet ovat vakioituja ja koeteltuja. Verkon koko siirtokyky pyritään hyödyntämään ennen uusien johtojen rakentamista Verkon elinkaari (suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito) hallitaan kokonaisuutena. Rakentaminen ja kunnossapito on ulkoistettu. Vain ydinosaaminen säilytetään talon sisällä. ISO55001 The requirements specification for an integrated, effective management system for asset management Voimajohdot ja sähköasemat uusitaan kuntoperusteisesti oikeaan aikaan. Kunnossapidon keskeytykset minimoidaan huolellisella ennakoinnilla. Sähköasemien esisuunnittelu, voimajohtojen reittivaihtoehdot ja ympäristöselvitykset tehdään ennen investointipäätöstä. Huolellinen suunnittelu pienentää aikatauluriskiä. Toimittajarekisterin hyödyntäminen nopeuttaa kilpailutusta ja varmistaa toimittajien laatua Avaimet käteen kilpailutusmalli varmistaa, että hankkeet pysyvät aikataulussa ja budjetissa Lisätöiden osuus urakkahinnasta pieni (vuosien keskiarvo 2,4 %) Muuntajat, reaktorit, pääosa johtimista ja joskus myös katkaisijat hankintaan erikseen globaaleilta markkinoilta Moniosaava ja motivoitunut henkilökunta monella asiantuntijalla useita osaamisalueita, esim. projektipäälliköt vastaavat koko hankkeesta (hankinta, kustannukset, työturvallisuus, aikataulu, laatu) ITAMS International Transmission Asset Management Study e3grid International Benchmarking of Electricity Transmission System Operators ITOMS International Transmission Operations & Maintenance Study 12

13 Kehitystyön tavoitteena tehokkuuden lisääminen Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen vähentänyt merkittävästi vastaostoja, sekä keskeytysten aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia Voimajohtojen tyyppirakenteet lyhentävät projektien kestoa, pienentävät riskivaraa ja helpottavat kunnossapitoa. 95% pylväistä toteutetaan tyyppirakenteilla. Työturvallisuuden verkkokoulu nopeuttaa toimittajien perehdyttämistä ja sen raportointia NordSafety mobiiliraportointityökalu helpottaa työmaan turvallisuuden, laadun ja ympäristön seurantaa ja poikkeamien hallintaa 13

14 Jatkuvalla parantamisella lisää tehoa Vakioidut projektien hankinta-asiakirjat takaavat, että kaikilla on käytössään asianmukainen ja oikea tieto. Projektien tarjousten lukumäärä on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä Uudet kunnossapitosopimukset kaudelle samalla hintatasolla kuin aiemmin. Kunnonhallinnan kustannukset (n. 30 milj. ) ovat noin 0.6 % verkon jälleenhankinta-arvosta (n. 5 mrd. ) Keskitetty jätteiden käsittely alentanut kustannuksia ja varmistanut jätteiden oikean käsittelyn 14

15 Jatkuva parantaminen ja yhtiötason muutoshankkeet Reaaliaikamarkkinat Pohjoismaihin RAC raiteilla Kuluttajat markkinoille Data kuntoon ja tuottamaan Valot päällä valtakunnassa ja markkinat toiminnassa. Investoinnit turvallisesti ja tehokkaasti. OL3 verkkoon Digitaalinen sähköasema Fingrid taskuun Vaikuttava kulttuuri Verkkosäännöt käytännöiksi 15

16 Kohti digitaalista sähköasemaa Digitaalisen sähköaseman pilotointi Prosessin digitalisointi Tulevaisuuden aseman konseptointi ja pilotointi hyötyarvio Monistaminen Digitaalinen Sähköasema IoT& kunnonhallinnan ratkaisut Suojaus & automaatio Ylläpito & osaaminen IoT -ratkaisut & anturointi Prosessin digitalisoinnin tietovirtojen hyödyntäminen Nyt ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen ja ylläpitomallit IEC järjestelmille 16

17 Digitalisaatio on Fingridin arkea ja parantaa tuottavuutta merkittävästi

18 Fingridin liikevaihto ja kulut 2016 (milj. ) 600 ITC Läpisiirtotuotot 13 ITC Läpisiirtokulut Tasesähkön myynti 154 Läpilaskutettavat (markkinahankinta ja sääntely) Tasesähkön osto Muut tuotot 19 Rajasiirtotuotot 24 Muu markkinalähtöinen hankinta Reservikulut (osin tasesähkön kulu) 45 Muut kulut 12 Henkilöstökulut 29 Suora markkinahankinta Häviöhankinta Pääosin julkinen kilpailutus Poistot (investoinneista) Kantaverkkotuotot 382 Kunnonhallintakulut 24 Rahoituserät 18 Tuloverot Sääntely Tilikauden voitto (perustuu sijoitetulle pääomalle säädeltyyn tuottoon) Lähde: Fingrid tilinpäätös 2016 IFRS Konserni Liikevaihto Kulut

19 Fingridin henkilöstömäärä on pienin ja kasvaa hitaasti Organization System Scope Installed Capacity Staff Fingrid, FI RTE, FR Statnett, NO Svenska Kraftnät, SE Swissgrid, CH Tennet, NL/GE 400/220/110 kv Circuit length km Transformers and regional grids 400/220/150/90/63 kv Circuit length km Transformers and regional grids 400/275/110 kv Circuit length km Transformers and regional grids 400/220 kv Circuit length km Exclusive of transformers and regional grids 400/220 kv Circuit length km Exclusive of transformers and regional grids 400/220/110 kv Circuit length km Transformers and regional grids MW MW MW MW MW MW

20 Fingridin kantaverkkomaksu on Euroopan halvimpia Transmission charges from generation to consumption in Europe 2016 including EU and ETA countries / MWh kv and above kv kv Peers with comparable infrastructure to Fingrid Peers with non-comparable infrastructure to Fingrid SI NO BG FI BE GR FR EE DK IT CZ IS LT GB IE SK SE NL LU HU LV PL RO AT PT HR DE ES 330 kv and above 1,7 4,2 4,3 5,3 5,7 6,7 3,5 5,1 10, 10, 10, 8,7 12, 14, 14, 15, 3,4 3,3-5,4-7,0 7,6 7,0 6,7-11, 12, kv 1,7 4,2 4,3 5,3 5,8 6,7 5,6-10, 10, 10, 8,7 12, 14, 14, 15, 3,4 6,7 5,0 5,4-7,0 7,6 8,4 6,7-11, 12, kv 1,7 4,2 4,3 5,3 7,4 6,7 10, 10, 10, 10, 10, 12, 12, 14, 14, 15, ,4 6,0 7,0 7, , - - Fingrid's effectiveness and efficiency enable low charges and keeping FIN as one price area 20

21 Tausta-aineisto

22 Fingridin verkkoinvestointien perusteet Fingridin investointitoiminnan lähtökohtina ovat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet. Keskeisenä tavoitteena on taata asiakkaan tarpeisiin riittävä ja hyvälaatuinen kantaverkon sähkönsiirto ja tätä kautta sähkömarkkinoiden toimiminen. Investointitoiminnan tulee samalla vastata yhtiön omistajien asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Kantaverkko mitoitetaan ennusteiden perusteella riittäville siirtokapasiteeteille. Sähköjärjestelmän murros aiheuttaa merkittäviä muutoksia tuotanto- ja kulutusprofiileihin, mikä puolestaan vaikuttaa siirtotarpeisiin ja tekee niistä vaikeammin ennustettavia. Fingrid mitoittaa 400 kv verkkoa yhteisten pohjoismaisten ja eurooppalaisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti ja muuta verkkoa kansallisten kriteerien pohjalta. Keskeinen kriteeri on (n-1), eli sähköjärjestelmän on kestettävä kaikissa tilanteissa yksittäisen kohteen vika. Verkko-osien kunnossapito, perusparannus- ja uusimishankkeet optimoidaan kokonaisuutena ja sovitetaan kantaverkon kehittämissuunnitelmaan. Tätä varten: Sähköasemille ja voimajohdoille tehdään säännönmukaisia tarkastuksia koko eliniän ajan. Jokainen tapahtuma (vika/poikkeama/havainto) raportoidaan ja analysoidaan. Kun sähköasema tai voimajohto on tulossa käyttöikänsä päähän, katsotaan kokonaisuutta koko elinkaaren ajalta. Lisäksi voidaan tehdä tarkempia selvityksiä esim. perustusten kunnosta. Edellä mainittujen tietojen perusteella määritetään perusparannuksen/uusimisen laajuus ja ajankohta. 22

23 Fingrid saavutti täyden 100% tehokkuuden 21 eurooppalaisen TSO:n vertailussa 2013 Tulokset Fingrid saavutti täyden 100% tehokkuuden 21 eurooppalaisen TSO:n vertailussa Fingridin tulos oli poikkeavan tehokas ja 3 muun tehokkaimman yhtiön joukossa (outlier) Yhteensä 8 yhtiötä saavutti vertailussa 100% tehokkuuden Kustannuksissa Fingrid saavutti n. 90% tason Taustaa tutkimuksesta Tutkimuksen on tilannut 2013 eurooppalaiset kantaverkkoja valvovat viranomaiset (Council of European Energy Regulators, CEER) Fingrid 4 tehokkaimman yhtiön joukossa vertailussa Vertailututkimus pyrkii selvittämään tehokkuutta kokonaisvaltaisesti erityisesti kantaverkon rakentamisen, kunnossapidon, suunnittelun ja hallinnon osalta Euroopassa neljä maata käyttää tutkimusta regulaatiossaan (Saksa, Alankomaat, Norja ja Tanska) 23

24 Huolellinen suunnittelu mahdollistaa tehokkaan rakentamisen Verkon rakenteet ovat vakioituja ja koeteltuja. Verkon koko siirtokyky pyritään hyödyntämään ennen uusien johtojen rakentamista Hankkeiden huolellinen suunnittelu etukäteen mahdollistaa hankkeen kilpailutuksen käynnistämisen pian investointipäätöksen jälkeen. Urakoitsijat uskaltavat tarjota, kun aikatauluriski puuttuu hyvien etukäteisvalmistelujen ansiosta. Sähköasemien esisuunnittelu, voimajohtojen reittivaihtoehdot ja ympäristöselvitykset ovat valmiina ennen investointipäätöstä Maankäyttö on tehokasta: 90% voimajohdoista rakennetaan olemassa olevalle johtokadulle ja yhteispylväitä ( kv) hyödynnetään kaventamaan tarvittavaa johtokatua. 24

25 Rakentamisen tehokkuus korkeaa laatua edullisesti Toimittajarekisterin hyödyntäminen nopeuttaa kilpailutusta ja varmistaa toimittajien laatua Avaimet käteen kilpailutusmalli varmistaa, että hankkeet pysyvät aikataulussa ja budjetissa Lisätöiden osuus urakkahinnasta pieni (vuosien keskiarvo 2,4 %) Vakioidut voimajohto- ja sähköasemaprojektien hankinta-asiakirjat takaavat, että kaikilla on käytössään asianmukainen ja oikea tieto. Voimajohto- ja sähköasemahankkeiden kilpailutus on tehokasta, tarjousten lukumäärä on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä Tarjouspyyntöihin parhaimmillaan yhdeksän tarjousta Saadut tarjoukset arvioidaan nopeasti. Hankintapäätös tehdään noin 1-3 viikkoa tarjousten saamisen jälkeen jolloin toimittajat pystyvät arvioimaan resurssejaan jo seuraaviin tarjouksiin. Muuntajat, reaktorit, pääosa johtimista ja joskus myös katkaisijat hankintaan erikseen globaaleilta markkinoilta 25

26 Kunnonhallinnan tehokkuus Kunnonhallinnan kustannuksia laatuun vertaavan ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) bechmarking vertailussa Fingrid ollut kärkisijoilla jo vuodesta 1995 Kunnonhallinnan kustannukset (n. 30 milj. ) ovat noin 0.6 % verkon jälleenhankinta-arvosta (n. 5 mrd. ) Verkon elinkaaren hallinta ja optimointi: voimajohdot ja sähköasemat uusitaan kuntoperusteisesti oikeaan aikaan. Laitteiden saattohoidolla hallitaan elinkaaren loppu. Kunnossapidon aiheuttamat keskeytykset minimoidaan hankeniputuksella ja huolellisella ennakoinnilla, sekä ajoittamalla huollot rakentamisen vaatimiin keskeytyksiin. Vioista aiheutuneita keskeytyksiä vain vähän Laaja ulkopuolisten toimittajien käyttö ja tehokas kilpailutus tuo joustoa kunnossapitoon Peruskunnossapidon hajauttaminen maantieteellisiin alueisiin takaa nopeamman viankorjauksen Erikoiskunnossapidon keskittäminen turvaa erikoisosaamisen ylläpidon Digitalisaatiota hyödyntämällä kunto- ja riskiperusteiseen kunnossapitoon tavoitteena keskeytysaikojen ja kustannusten vähentäminen 26

27 Käyttövarmuus Tuotannon ja kulutuksen muutokset Ikääntyminen Uudet liitynnät Kapasiteetti markkinoille Vuosina valmistuneiden hankkeiden perustelut lyhyesti. Alla on esitelty suuruusjärjestyksessä 30% toteutetuista hankkeista. Nämä hankkeet muodostivat 95% kustannuksista. Pikkaralan 110 kv laajennus, Kalajoen ja Leväsuon muutokset kv voimajohto otettiin 110 kv käyttöön kun ikääntyneistä 220 kv sähköasemista luovuttiin Pohjanmaalla Raasakka-Maalismaan haara 1 1 Siirtokyvyltään alimittainen huonokuntoinen ikääntynyt johto-osuus uusittiin Pyhäveden uusi 110 kv sähköasema 1 1 Rakennettiin sähköasema liittymisehtojen täyttämiseksi ja käyttövarmuuden parantamiseksi. Kiikanlahden uusi 110 kv sähköasema 1 Ikääntynyt ja huonokuntoinen sähköasema uusittiin. Vähänummen uusi 110 kv kytkinlaitos Järvenpäähän rakennettin uusi sähköasema uuden voimalaitoksen liittämiseksi ja voimajohtoliityntöjen käyttövarmuuden parantamiseksi Seitenoikean 220/110 kv muuntajavaihto Seitenoikealle vaihdettiin ikääntyneen muuntajan tilalle Pohjanmaalta vapautunut isompi muuntaja tuulivoiman liittämiseksi Uuden muuntajan sovittaminen asemaympäristöön Kangasalla Kangasalle vietiin uusi muuntaja ja olemassa oleva sirrettiin perushuollon kautta Jylkkään Uuden muuntajan sovitus asemaympäristöön Yllikkälässä (YL4) Asemale vietiin uusi isompi muuntaja ja olemassa oleva sirrettiin perushuollon kautta Kristinestadin uudelle asemale. Muuntajavaihto mahdollisti Vuoksen muuntoasemainvestoinnin 1 1 lykkäämisen. Mäntän sähköasema 1 Ikääntynyt ja huonokuntoinen sähköasema uusittiin Ontojoen uusi 110 kv sähköasema 1 1 Sähköasema mahdollisti liittymisehtojen mukaiset voimalaitosliitynnät ja paremman käyttövarmuuden voimajohtoliitynnöille Nurmijärven muuntajavaihto 1 Vaihdettiin uusi muuntaja hajonneen tilalle Taivalkosken ja Ossauskosken perusparannus Ikääntyneet kytkinlaitokset perusparannettin ja laajennettiin tuulivoiman liittämiseksi. Isohaara - Taivalkoski 110 kv johdon sisäänveto Keminmaan asemale 1 Muutettiin verkon rakennetta, jotta saatin liitettyä tuulivoimaa Meri-Lappiin Varkaus 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen 1 Uusittiin ikääntynyt ja huonokuntoinen sähköasema Siikajoen uusi 110 kv sähköasema Rakennettiin uusi sähköasema Pohjois-Pohjanmaan tuulivoiman liittämiseksi ja Raahen seudun käyttövarmuuden parantamiseksi Kuolajärven 220 kv sähköasema 1 1 Rakennettiin uusi sähköasema tuulipuiston liittämiseksi Hikiä-Nurmijärvi, 110 kv 1 1 Uusittiin ikääntynyt ja huonokuntoinen voimajohto Hyvinkää-Hikiä, 400 kv 1 1 Vahvistettiin 400 kv verkkoa ja samala mahdollistettiin Hyvinkään aseman purku kokonaan. Koivisto-Vihtavuori 110 kv Verkkoa oli vahvistettava Äänekosken selutehtaan liittyessä Koiviston asemale. Vajukosken toinen 220/110 kv muunto 1 1 Asemale lisättiin toinen muuntaja, koska verkko ei kestänyt muuntajakeskeytystä. Alueen kulutus oli kasvanut merkittävästi. Pohjanmaan muuntojen kahdentaminen 1 1 Kristinestadiin lisättiin toinen muuntaja tuulivoiman liittämiseksi. Espoon toinen 400/110 kv muunto 1 1 Espoon asemale lisättiin toinen muuntaja, koska alueen kuormat olivat kasvaneet ja tuotanto vähentynyt. Huoltokeskeytyksiä ei enää pystytty järjestämään. Pirttikosken toinen 400/220 kv muunto 1 1 Pirttikoskelle lisättiin toinen muunto, koska verkko ei kestänyt muuntajakeskeytystä Petäjäveden uusi muuntoasema 1 1 1Petäjävedelle rakennettin 400 kv muuntoasema, jota käytetään 220 kv jännitteellä kunnes 5. P1-johto valmistuu. Pikkarala 400/110/20 kv muunto Pikkaralaan lisättiin toinen muunto, jotta voitiin luopua 220 kv jännitetasosta Pohjanmaalla. Anttila 400/110 kv verkkovahvistukset 1 1 1Anttilan asemale lisättiin toinen muunto, jotta voitiin varautua muuntajakeskeytykseen Tuovila 400/110 kv muunto Tuovilaan rakennettin uusi 400/110 kv muuntoasema 400 kv johtojen risteyspisteeseen. Samalla uusittiin ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos ja luovuttiin 220 kv jännitetasosta. Tihisenniemi-Katerma 110 kv 1 Uusittiin ikääntynyt ja huonokuntoinen voimajohto Naantalinsalmen 110 kv sähköasema 1 1 Asema korvasi ikääntyneen Naantalin kytkinlaitoksen Alajärven 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen 1 1 1Ikääntynyt ja käyttövarmuudeltaan heikko 400 kv kytkinlaitos uusittiin Kopula 400/110kV sähköasema 1 1 Lohjalle lisättiin muuntaja alueen käyttövarmuuden varmistamiseksi Jylkän uusi 400/110 kv muuntoasema Kalajoen 220 kv sähköasema korvattiin 400/110 kv muuntasemala tuulivoiman liittämiseksi Hikiä 400/110 kv muunto ja kytkinlaitos, FIN Hikiälle lisättiin toinen muunto, 400 kv kytkinlaitos uuden Hikiä - Forssa johdon liittämiseksi ja ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos uusittiin Petäjäskosken uusi 220 kv kytkinlaitos ja toinen 400/220 kv muunto Ikääntynyt ja huonokuntoinen kytkinlaitos uusittiin ja toinen muuntaja lisättiin muuntajavikaan varautumiseksi. Isokankaan uusi 400/110 kv muuntoasema Muuntoasema rakennettin, koska verkko oli alimittainen ja alueelle rakennettin uutta tuulivoimaa. Samalla varmistettiin rittävä sirtokapasiteetti Ouluun. Lavianvuoren 400/110 kv uusi muuntoasema 1 1 Lavianvuoren muuntoaesema rakennettin, koska Kangasalan muuntoaseman kapasiteetti ei rittänyt syöttämään aluetta. Länsisalmi 400 kv kytkinlaitos ja 2. muunto 1 1 Länsisalmen muuntoasema rakennettin, koska verkko ei kestä muuntajavikaa 400 kv johtojen teräsukkosjohdinten vaihto 1 1 Vaihettiin teräsukkosjohtimia teräsalumiinisiin vaarajännitteiden hallitsemiseksi Varkaus - Kontiolahti 110 kv voimajohdon uusiminen Uusittiin sirtokyvyltään heikko, ikääntynyt ja huonokuntoinen voimajohto Lieto - Forssa 400 kv voimajohto ja Liedon sähköaseman perusparannus Uusi voimajohto varmistamaan Varsinais-Suomen käyttövarmuutta ja lisäämään Länsi-itä/etelä suuntaista sirtokapasiteettia. Samalla uusittiin 1928 rakennettu rautarouva voimajohto. Liedon asemala tehtiin perusparannus ja laajennus uutta johtoa varten. Estlink1 osto 1Ostettin tasasähköyhteys Viroon. Hikiä - Forssa 400 kv yhteys Uusittiin 1928 rakennettu rautarouvajohto ja vahvistettiin länsi-itä/etelä suuntaista sirtokapasiteettia. Yllikkälä - Huutokoski 400 kv yhteys 1 1 1Rakennettiin rinnakkainen 400 kv voimajohto, koska verkko ei kestänyt olemassa olevan johdon vikaa. Ulvila - Kristinestad 400 kv yhteys Uusittiin ikääntynyt 220 kv johto ja rakennettin Pohjanmaalle 400 kv verkko Hirvisuo - Pyhänselkä 400 kv yhteys Rakennettiin Hirvisuo - Pyhänselkä 400 kv voimajohto ja rakennettin ja laajennettiin 400 kv kytkinlaitoksia

28 Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax