Tilannekatsaus kantaverkon rajausselvityksestä ja tariffirakenteesta. Verkkotoimikunnan kokous Petri Parviainen

Transkriptio

1 Tilannekatsaus kantaverkon rajausselvityksestä ja tariffirakenteesta Verkkotoimikunnan kokous Petri Parviainen

2 2 Tilannekatsaus, syyskuu 2010 Sopimuskausi neljä vuotta. Kantaverkon laajuus päivitetään sopimuskausittain. Laajuudella merkitystä verkkoon sitoutuneeseen pääomaan sekä kantaverkkopalveluiden tariffitasoon Asiakaskeskusteluissa saatu palaute: nykyinen laajuus varsin toimiva osa asiakkaista tyytymättömiä nykyisen kantaverkon tasahinnoittelua ja verkonkehittämisvastuun tulkintaa kohtaan Keskusteluita jatkettu Helen Sähköverkon, Vantaan Energia Sähköverkon ja Energiamarkkinaviraston kanssa EMV tilasi konsulttiselvityksen Pöyry Management Consultingilta. Valmistui Työ- ja elinkeinomisteriön SIMA työryhmä on laatimassa ehdotusta EU:n 3. energiapaketin implementoinnista Suomen sähkömarkkinalakiin. Työryhmä esittää täsmennyksiä sekä kanta-, alue että jakeluverkkojen tehtäviin ja sen myötä mahdollisesti rajaukseen. Työryhmän raportti valmistuu syyskuussa 2010 EMV ottaa kantaa kantaverkon rajauskysymykseen raportin valmistuttua Petri Parviainen

3 3 Kantaverkko määritelmä Rengaskäyttöinen, maan kattava tuotanto- ja kulutuskeskittymät yhdistävä suurjänniteverkko Valtion rajat ylittävät kantaverkkoyhtiöiden väliset yhteydet Palvelee yhteiskuntaa syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin luoden pääsyn ja perustan toimiville sähkömarkkinoille Kehitetään kansantaloudellisista lähtökohdista asiakkaiden kanssa ottaen huomioon yhteiseurooppalaiset tavoitteet Keskeisimmät tavoitteet ovat korkea käyttövarmuus sekä teknistaloudellisesti optimaalinen sähköverkon rakenne. Kantaverkon rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit: käyttövarmuus tasapuolisuus ja syrjimättömyys maantieteellinen kattavuus Petri Parviainen

4 4 Käyttövarmuus Yksittäisten häiriöiden vaikutukset on minimoitu (n-1) 400 kv voimajohtojen ja 400/110 kv muuntoasemien tukena on 110 kv kantaverkko varmistamassa häiriötöntä sähkönsiirtoa Liittyjien on täytettävä yleiset liittymisehdot (YLE2007) sekä voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV2007) Suuret tuotantoyksiköt (yli 250 MVA) liitetään 400 kv verkkoon Enintään 25 MVA muuntajat (kulutus/tuotanto) voidaan liittää rengaskäytössä olevan kantaverkon voimajohtoon Tasapuolisuus ja syrjimättömyys Liittymisestä ja laajuuden muutoksista sovitaan tapauskohtaisesti yhtäläisin julkisin periaattein ja ehdoin Liityntätapa määritellään liittyjän kanssa yhteistyössä teknistaloudellisin perustein Liittymisen aiheuttamista muutoksista ja vahvistuksista vastaa Fingrid. Liitynnän välittömistä kustannuksista vastaa liittyjä Petri Parviainen

5 5 Maantieteellinen kattavuus Maan kattava vähintään 110 kv suurjännitteinen sähköverkko. Jännitetasot valitaan siirtotarpeen mukaan Kantaverkko ulottuu lähelle suuria kulutus- tai tuotantokeskittymiä, jotka liitetään paikallisin verkoin ja liittymisjohdoin kantaverkon (tai sen osana toimiviin) kytkinlaitoksiin kv verkon tehtävä on toimia 400 kv verkon teknisenä tukena, ja siirtoverkkona alueilla, joilla siirrettävät tehot eivät edellytä korkeampaa jännitettä Rakenne ja topologia perustuu teknistaloudelliseen optimiin ja historialliseen kehitykseen Rinnankäyttöisiä suurjännitteisiä paikallisverkkoja sekä säteittäisiä voimajohtoja ei lueta kantaverkoksi. Näiden verkkojen olemassaolo perustuu paikallisen käyttövarmuuden ja siirtotarpeiden optimointiin Liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin kantaverkon laajuuden myötä Petri Parviainen

6 6 Kantaverkon laajuuden muutokset Laajuuden muutokset tapauskohtaisesti perustuen julkisiin periaatteisiin ja aluetta koskeviin asiakkaiden kanssa yhteistyössä tehtäviin alueverkkosuunnitelmiin Fingrid määrittelee ja perustelee laajuuden viranomaisen asettamin valvontajaksoittain Kantaverkon osien käyttötapa ja käyttötarkoitus määrittelee kantaverkon laajuuden. Verkon korvaus- ja uusinvestoinnit aiheuttavat muutoksia käyttötapaan- ja tarkoitukseen, ja näin myös päivitystarpeita kantaverkon laajuuteen Verkkoinvestointien ja mahdollisten laajuusmuutosten lähtökohtana alueen käyttövarmuuden edellyttämä rengaskäyttö, siirtotarpeen muutos sekä kustannustehokkuus Laajuuden muutoksista mahdollisesti aiheutuvat omistusjärjestelyt toteutetaan vapaaehtoisin kaupoin siirtokapasiteetin tarvitsijoiden ja alueella toimivien verkkoyhtiöiden kesken Omistusjärjestelyiden vaihtoehtona on verkon vuokraaminen tarvitsijalle liityntäverkkosopimuksin Petri Parviainen KRISTIINA MERI-PORI OLKILUOTO RAUMA TUOVILA KALAJOKI FORSSA HYVINKÄÄ VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI VENTUSNEVA UUSNIVALA ULVILA LIETO 5. ALAJÄRVI SEIN ÄJOKI PETÄJÄVESI VIRKKALA INKOO OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI KEMINMAA UTSJOKI IVALO VAJUKOSKI KOKKOSNIVA PIRTTIKOSKI LEVÄSUO PIKKARALA PYHÄKOSKI PYHÄNSELKÄ ESPOO LÄNSISALMI TAMMISTO UTANEN SEITENOIKEA NUOJUA VUOLIJOKI ALAPITKÄ VIHTAVUORI VARKAUS HUUTOKOSKI JÄMSÄ JUVA TOIVILA MIKKELI KANGASALA YLLIKK ÄLÄ HIKIÄ KORIA NURMIJÄRVI ANTTILA LOVIISA LIEKSA UIMAHARJU KONTIOLAHTI PUHOS IMATRA Suunnittelualueet (13) 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko

7 7 TEM:n ehdotus kantaverkon laajuudesta ja vastuista Fingrid on pitkälti samaa mieltä TEM:n työryhmän kanssa kantaverkon laajuudesta, verkkojen ja verkonomistajien vastuista Näkemyseroa linjauksesta, jonka mukaan "verkonhaltijoiden väliset suurta kulutuskeskittymää syöttävät yli 110 kv (= vähintään 220 kv) säteittäiset voimajohdot kuuluvat kantaverkkoon" TR: perusteena jännitetaso <= >Fingrid: liittymisjohto, kunnes siirtotarve ja käyttövarmuus edellyttävät rengaskäyttöä Järjestelmävastuun hoito edellyttää, että käyttövarmuuden takaava n-1 mitoituksen on toteuduttava koko kantaverkon alueella. Verkon kehittämis- ja käyttövastuu voidaan hoitaa vain, kun verkolla on yksi omistaja Petri Parviainen

8 8 Asiakaskeskusteluissa esille tullutta Osa asiakkaista kokee: "Kantaverkon laajentumisperiaate on epätäsmällinen" Kriteerit: käyttövarmuus, tasapuolisuus ja maantieteellinen kattavuus Tarve vahvistaa siirtokapasiteettia ja siirtyä n-1 mitoitusperiaatteen mukaisesti rengaskäyttöön "Kustannusrasitteen jakaantuvan tariffin myötä epäoikeudenmukaisesti " Nykyinen laajuus on sovittu kompromissi, joka toimii tasahinnoittelun pohjana Jos halutaan nykyistä kustannusvastaavampaa hinnoittelua, on oikeuden mukaista jakaa kaikki kantaverkosta aiheutuvat kustannusrasitteet aiheuttamisperiaatteen mukaisesti (kuten reservit ja häviöt) Petri Parviainen

9 9 Jatkotoimet Fingrid pyrkii julkaisemaan kantaverkon määrittelyssä ja laajuuden muuttuessa sovellettavat periaatteet vuoden 2010 loppuun mennessä Kantaverkon laajuuden määritelmä ja kehittämisvelvoitteet täsmentyvät uuden sähkömarkkinalain tultua voimaan 2011 Fingrid pyrkii toteuttamaan mahdolliset omistusjärjestelyt näiden periaatteiden mukaisesti 2011 loppuun mennessä asianomaisten tahojen kanssa Osana omistusjärjestelyitä voidaan käyttää liityntäverkkomenettelyä Jatkossa kantaverkon kehittymisestä informoidaan julkisemmin mm. internetin välityksellä Petri Parviainen

10 10 Kantaverkkohinnoittelu Tilannekatsaus Ajatuksia tariffirakenteesta "Käyttövarmuusverkko" / "Kattavuusverkko" Johtopäätökset Neuvottelukunta / Pertti Kuronen

11 11 Kantaverkkohinnoittelu 2012 tilannekatsaus Rakenteen valinta neuvottelukunta, toimikunnat, asiakkaat, yhteenveto syksy 2010 Fingridin julkaisee hinnoittelurakenteen 2010 lopussa (hallituskäsittely) Hinnoittelu asiakaskeskustelut, talvi 2010/ kevät 2011 Fingridin julkaisee lopulliset yksikköhinnat 2012 syksyllä 2011 (hallituskäsittely) Jatkotoimenpiteet Neuvottelukunnan pyynnöstä kartoitettu tariffin jakamista kantaverkon rajauksen vahvistaminen, syksy 2010 asiakaskeskustelut tariffirakenteesta ja kantaverkkosopimuksen muutostarpeista neuvottelukunta, toimikunnat ja asiakkaat Neuvottelukunta / Pertti Kuronen

12 12 Kantaverkkopalvelun tariffikomponentit ja ajatuksia tariffista ) Kulutusmaksu - (talviaika 5 kk / muu aika 7 kk) - kattaa kantaverkon kiinteitä kustannuksia 2) Kantaverkkoon anto - (kuormitusmaksu, anto) - kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit 3) Kantaverkosta otto - (kuormitusmaksu, otto) - kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit 4) Liityntäpistemaksu - kattaa liityntäpisteiden suoria kustannuksia, esim. mittarointi- ja tiedonsiirtokustannuksia Tariffijakso ) Kantaverkkoon anto Tuotanto Kulutus 1)Kulutusmaksu 3) Kantaverkosta otto FINGRID 3) Kantaverkosta otto 2) Kantaverkkoon anto Alue / jakelu verkko Tuotanto = Kantaverkon liityntäpiste Ajatuksia tariffista 2012: - pääosin nykyinen energiapohjainen rakenne - tuotannon inframaksu jää odottamaan eurooppalaista tariffikehitystä - liityntäpistemaksusta luovutaan ja otetaan käyttöön erillinen liityntämaksu (ei mukana kv-tariffissa) - yksikköhinnat vahvistetaan vuosittain Kulutus 1)Kulutusmaksu Neuvottelukunta / Pertti Kuronen

13 13 Tariffivertailulaskenta "käyttövarmuusverkko" ja "kattavuusverkko" - Lähtökohdat ja kustannusten kohdistus Neuvottelukunnan pyynnöstä tehty vertailulaskenta, jossa kantaverkko ja tariffi jaettu kahteen osaan "Käyttövarmuusverkkoon" (käyttövarmuutta palveleva sähköverkko) laskettu 400 kv ja 220 kv verkot ja käyttövarmuuden kannalta normaalissa käyttötilanteessa tarvittava 110 kv sähköverkko operatiiviset kustannukset toteutuman mukaan pääomakustannukset valvontamallin mukaisesti kantaverkolle kohdistuvat reservit "käyttövarmuusverkolle" häviöt johtokohtaisesti muunnot yläjännitetason mukaan "Kattavuusverkkoon" (maantieteellistä kattavuutta palveleva sähköverkko) laskettu muu Fingridin 110 kv verkko kustannukset ajateltu jaettavaksi liityntäpistekohtaisesti Neuvottelukunta / Pertti Kuronen

14 14 Tariffivertailulaskenta "käyttövarmuusverkko" ja "kattavuusverkko" - kustannusten kohdistuminen ja arvio tariffista Noin 95 % kustannuksista kohdistuu "käyttövarmuusverkolle" Noin 75 % (johtokilometrejä) Fingridin omistamasta 110 kv sähköverkosta "käyttövarmuusverkkoa" Arvio eri jännitetasojen tariffista: "käyttövarmuusverkko" (3 /MWh) "kattavuusverkko" (3-10 /MWh) * "Kattavuusverkon" alueella liittymispisteitä noin 40 asiakkaalla Neuvottelukunta / Pertti Kuronen * Tariffin yksikköhinta vaihtelisi kustannusvastaavasti sen mukaan mihin "kattavuusverkon" osaan asiakas liittyy

15 15 Tariffivertailulaskenta "käyttövarmuusverkko" ja "kattavuusverkko" - Johtopäätökset "Käyttövarmuusverkon" hintatason muutos jäisi marginaaliseksi, kun taas eräiden "kattavuusverkkoihin" liittyneiden asiakkaiden siirtohinta nousisi paikoin moninkertaiseksi Jako johtaisi aikanaan sovittujen yhtenenäisten keskeisten periaatteiden menettämiseen, kuten tasahinnoittelu sekä selkeä ja yksinkertainen tariffirakenne yhtenäinen markkinapaikka maan kattavuus ja tasapuolinen kohtelu Tariffin määrittämisestä ja laskennasta tulisi monimutkainen ja työläs Laajuuden määrittäminen voisi johtaa jatkuviin kiistoihin asiakkaiden kanssa ja viranomaisen hyväksymismenettelyyn Neuvottelukunta / Pertti Kuronen

16 Valot päällä valtakunnassa