Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen yhteydessä käsiteltävät valtuusto- ja kuntalaisaloitteet sekä niihin annetut vastaukset

Transkriptio

1 Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen yhteydessä käsiteltävät valtuusto- ja kuntalaisaloitteet sekä niihin annetut vastaukset Koonti Sivistys- ja kulttuurilautakunta Valtuustoaloite aktiivipassin kehittämiseksi aktiivi- ja kulttuuripassiksi - Jari Heinonen (TRE: 2587/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite harrastustakuun käyttöönottamiseksi - Sofia Vikman ja Antti Ivanoff ym. (TRE: 7532/ /2016) - Aloitteessa esitetyn kaltainen selvitys toteutetaan vuoden 2018 aikana. Lasten ja nuorten edullisten harrastusmahdollisuuksien merkittävä lisääminen ei sisälly talousarvioehdotukseen. Valtuustoaloite senioreiden ns. sporttikortin käyttöönottamiseksi - Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä (TRE: 673/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi koulujen pihoille - Antti Ivanoff ym. (TRE: 3339/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite itsepuolustuslajien lisäämiseksi Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan osana liikunnan opetusta - Terhi Kiemunki (TRE:3332/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite valtuuston tahtotilan ja varhaiskasvatuslain noudattamiseksi päiväkotien lapsiryhmiä muodostettaessa - Anne Liimola ym. (TRE:671/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite siirrettävän sprinklerijärjestelmän hankkimiseksi tukemaan vanhusten omaehtoista asumista kotona - Lassi Kaleva ym. (TRE: 6303/ /2016) - Vuoden 2018 aikana laaditaan kustannustehokkuuslaskelmat perustuen palorai-työkalun avulla arvioituun asiakasmäärään. Talousarvioehdotuksessa ei ole varauduttu laitteistohankintaan. Valtuustoaloite Yhteinen pöytä -hankkeen kehittämiseksi Tampereen kaupungissa - Jari Heinonen ym. (TRE: 4094/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Elinvoima- ja osaamislautakunta Valtuustoaloite autokouluopetuksen järjestämiseksi toiseen asteen oppilaitoksiin - Seppo Silvennoinen ym. (TRE: 3333/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.

2 Joukkoliikennelautakunta Valtuustoaloite lähiliikenteen opiskelija-alennuksen laajentamiseksi - Anna Kontula ym. (TRE: 7528/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite Ilmainen joukkoliikennekokeilu tamperelaisille vuoden 2018 alusta - Yrjö Schafeitel, Lasse Oksanen ja Mikko Leppälahti (TRE: 1489/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite joukkoliikenteen seniorialennusajan pidentämiseksi ja rollaattorin käyttäjän vapaan matkustusoikeuden myöntämiseksi - Jari Heinonen ym. (TRE 1498/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite Tapahtumalipulla voi matkustaa julkisilla kulkuvälineillä ilmaiseksi tapahtumapaikalle ja takaisin - Seppo Silvennoinen (TRE 3334/ /2017) - Keskustahanke, Smart Tampere ohjelma ja joukkoliikenne ovat käynnistäneet selvityksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön joukkoliikennelippuna toimiva tapahtumalippu. Konsernihallinto Valtuustoaloite Esitys rajata maksujen korotukset enintään 50 prosenttiin - Keskustan Tampereen valtuustoryhmä (TRE: 1185/ /2016) - Tampereen kaupunki tai kaupunkikonserniin kuuluva toimija ei ole toistuvasti korottanut yksipuolisesti maksuja aloitteessa kerrotulla tavalla, vaan korotukset ovat olleet olennaisesti pienemmät. Valtuustoaloite Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta - Lassi Kaleva (TRE:1508/ /2017) - Talousarvioehdotuksessa koiraverosta luovutaan vuoden 2018 alusta. Muut talousarvion yhteydessä käsiteltävät asiat: Konsernihallinto Kuntalaisaloite Vammaisneuvoston ehdotukset Tampereen kaupungin vuoden 2018 talousarvion valmisteluun (TRE:210/ /2017, Vammaisneuvoston muut asiat v. 2017) - Talousarvioehdotus sisältää määrärahan asumispalvelujen lisäämiseksi. Lisäksi vammaisneuvoston ehdotuksia otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon palveluja suunniteltaessa.

3 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kuntalaisaloite Päihdeongelmaisten tilanteesta Hervannassa - Hervannan aluetyöryhmä, Tampereen kaupungin etsivä työ ja Hervannan yrittäjät ry (TRE:4455/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Kuntalaisaloite Huoltsun aukioloaikojen muuttamisesta - Mia Estelle Lotta ym. (TRE:5931/ /2017) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.

4 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOIT- TEET Valtuustoaloite aktiivipassin kehittämiseksi aktiivi- ja kulttuuripassiksi - Jari Heinonen (TRE: 2587/ /2016) Valtuustoaloite harrastustakuun käyttöönottamiseksi - Sofia Vikman ja Antti Ivanoff ym. (TRE: 7532/ /2016) Valtuustoaloite senioreiden ns. sporttikortin käyttöönottamiseksi - Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä (TRE: 673/ /2017) Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi koulujen pihoille - Antti Ivanoff ym. (TRE: 3339/ /2017) Valtuustoaloite itsepuolustuslajien lisäämiseksi Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan osana liikunnan opetusta - Terhi Kiemunki (TRE:3332/ /2017) Valtuustoaloite valtuuston tahtotilan ja varhaiskasvatuslain noudattamiseksi päiväkotien lapsiryhmiä muodostettaessa - Anne Liimola ym. (TRE:671/ /2017)

5 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Valtuustoaloite aktiivipassin kehittämiseksi aktiivi- ja kulttuuripassiksi - Jari Heinonen (TRE: 2587/ /2016) Kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp) esittää, että Tampereella käytössä olevaa aktiivipassia kehitetään Espoon Kaikukortin suuntaisesti aktiivi- ja kulttuuripassiksi, jolloin esimerkiksi teatterissa käynnit liitetään osaksi aktiivipassia. Tampereen kaupungissa on käytössä aktiivipassin lisäksi muita edullisia tai käyttäjälleen ilmaisia mahdollisuuksia päästä osaksi kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Tampereen kaupunki on viimeisen neljän vuoden aikana kehittänyt kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotsitoimintamallin, jossa taiteen saavutettavuutta ja saatavuutta lisätään vapaaehtoistoiminnan avulla. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi esimerkiksi kävelylenkille, metsäretkelle tai museoon. Luotsitoiminta on käytössä Tampereen taidemuseossa, Museo Milavidassa, Sara Hildénin taidemuseossa, Työväenmuseo Werstaalla, Lenin-museossa, Museokeskus Vapriikissa, Amurin työläismuseokorttelissa, Pääkirjasto Metsossa, Niagaran elokuvissa ja Tampere Filharmonian konserteissa. Luotsin kanssa voi myös lähteä kuntoilemaan kaupungin kuntosaleille, kävelylenkille, retkelle puistoon, luontopolulle tai metsään, tai vaikkapa pyörälenkille. Luotsin seurassa pääsee maksutta tutustumaan museoihin ja kaupungin kuntosaleihin sekä erikoishinnoin Tampere Filharmonian konsertteihin. Tampereen Terveysasemilla on käytössä liikkumisresepti, joka on kehitetty yhteistyössä Tampereen liikuntapalvelujen ja UKK-instituutin kanssa. Liikkumisreseptin saanut henkilö on oikeutettu maksuttomaan liikuntaneuvontaan, jota antaa Tampereen kaupungin liikunnanohjaaja. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on yksilöllisten tarpeiden, motivaation ja lähtötilanteen mukaan löytää keinot edistää asiakkaan hyvinvointia. Liikunnanohjaaja antaa opastusta ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen, kertoo liikuntamahdollisuuksista ja ohjausryhmistä. Liikuntaneuvontaan voi osallistua myös puolison tai ystävän kanssa. Tampereen kirjasto-, museo-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut järjestävät kaupungin hyvinvointikeskuksissa, kirjastoissa, palvelukeskuksissa, monitoimitalolla asumispalveluissa, museoissa ja esimerkiksi kaupungin puistoissa ilmaisia tapahtumia, konsertteja ja esityksiä. Säännönmukainen perjantai-iltapäivän maksuton pääsy museoon on voimassa useissa kaupungin museoissa, museo harjoittaa myös positiivista erityiskohtelua pääsylippujen maksuttomuudessa monien väestöryhmien kohdalla. Taiteen perusopetuksessa mm. Sara Hildén -akatemiassa vähävaraiset perheet voivat saada alennusta lukukausimaksusta.

6 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtoryhmässä on linjattu, että aktiivipassikäytäntöä ei ole välttämättä tarpeen laajentaa nykyisestä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, sillä se kattaa jo useita kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palveluja. Tampereen kaupunki kiinnittää kuitenkin huomiota aktiivipassin sujuvaan käyttöön ja edistää toiminnassaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta kaikille väestöryhmille. Myös Kaikukortin käyttöä muissa kunnissa tulee seurata ja kehittää tamperelaista toimintamallia tarvittaessa sen suuntaan.

7 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

8 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Valtuustoaloite harrastustakuun käyttöönottamiseksi - Sofia Vikman ja Antti Ivanoff ym. (TRE: 7532/ /2016) Sofia Vikmanin ja 12 muun valtuutetun tekemässä valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereella kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi aloitteessa edellytetään, että Tampere käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen perheen varallisuudesta riippumatta. Tampereen kaupungin verkkosivuilla on tällä hetkellä laajasti esillä eri kansalaistoiminnan ja harrastusmuotojen tarjontaa. Tiedon etsijän kannalta ongelmana on, että ko. tieto ei löydy yhdestä paikasta, vaan se on hajallaan eri sivuilla kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen eri yksiköiden alla. Kattavin kooste harrastustarjonnasta lapsille ja nuorille löytyy nuortentampere.fi -kokonaisuudesta, mutta kaikki tieto sielläkään ei ole. Kaupunkilaisten kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että aloitteessa esitetyn kaltainen harrastusvalikko luotaisiin helpottamaan harrastustarjonnan löytämistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen viestintää kehitetään jatkuvasti, ja tämän työn osana myös kansalais- ja harrastustoimintaa koskevan tiedon kokoaminen yhteen tullaan tekemään. Myös kaupungin omistamien, yhteisöjen kokoontumis- ja harrastustoimintaan tarjottavien tilojen osalta tilanne on samankaltainen. Eri yksiköt tarjoavat laajasti yhteisöjen käyttöön vuokrattavia tai käytettäviä tiloja, mutta tieto niistä ei löydy kootusti. Osana kaupungin digiohjelmaa on käynnistynyt Tilat 24/7 -projekti, jonka osana myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisille tarjottavien tilojen käyttöä pyritään lisäämään. Asiakasnäkökulmasta lähiajan tavoitteena on, että kaikki yhteisöjen käyttöön soveltuvat ja tarjottavat tilat löytyvät samasta verkko-osoitteesta. Myös tilojen hinnoittelua yhdenmukaistetaan kehitystyön osana. Tampereen kaupungin yhdistystoimintaan myöntämät avustukset on jo koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, ja niihin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Kaupunki tarjoaa tällä hetkellä maksutonta harrastustoimintaa lapsille ja nuorille eritoten perusopetuksen Harrastava iltapäivä -toiminnan kautta. Harrastava iltapäivä järjestää monipuolista ja laadukasta vapaaehtoista kerho- ja harrastustoimintaa luokkalaisille pääsääntöisesti koulupäivän jälkeen. Tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen tukemalla heidän kasvuaan ja kehitystään, tarjoamalla monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toiminta on maksutonta, ja se järjestetään koululla tai sen läheisyydessä. Ohjaajina toimivat koulun opettajat sekä lukuisat järjestöt, seurat ja yritykset. Kerhotoimintaan osallistuvat lapset kuuluvat koululaisten ryhmätapaturmavakuutuksen piiriin. Lisäksi kaupungin liikunta- ja nuorisoyksikön Nuorten treenit tarjoavat maksuttomia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kaikille

9 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE vuotiaille nuorille. Ryhmien tavoitteena on löytää mahdollisimman monelle nuorelle hauska harrastus ohjattujen treenien muodossa. Syksyn ryhmistä juoksukouluun on ennakkoilmoittautuminen. Muille tunneille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja mukaan voi tulla milloin tahansa kesken kauden. Ohjaajina toimivat innostavat ja ammattitaitoiset liikunnanohjaajat. Valtuustoaloitteessa esitetään selvityksen käynnistämistä siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen perheen varallisuudesta riippumatta. Edellä kuvattujen kaupungin nykyisten toimien lisäksi erilaiset yhdistykset tarjoavat laajasti harrastusmahdollisuuksia, joiden hinta vaihtelee huomattavasti harrastusmuodosta ja -olosuhteista riippuen. Esimerkiksi useiden liikuntalajien harrastusmaksuihin kaupungin on melko vaikeaa vaikuttaa omin toimenpitein, koska harrastuksen hinta muodostuu monista kaupungista riippumattomista tekijöistä. Liikunnan harrastamisen kustannuksiin vaikuttavat erityisesti valmennuksen ammattimaisuuden aste, harjoittelun tiheys, matka- ja varustekustannukset sekä olosuhdemaksut. Tällä hetkellä kaupungin merkittävin tukimuoto liikunnan harrastamiselle on kohtuuhintaisten liikuntatilojen tarjoaminen. Liikuntapaikkojen ylläpidon vuosikustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa, joista noin 3 miljoonaa euroa katetaan käyttömaksuilla ja loput budjettivaroin. Liikuntatilojen hinnoittelua voidaan kohdentaa siten, että lasten ja nuorten ryhmien maksut ovat edullisempia kuin muiden ikäryhmien. Nykyisin liikuntatilat jaetaan hakemusten perusteella pääosin liikuntaseuroille, jotka itse edelleen jakavat vuorot omille ryhmilleen. Hinta on ikäryhmästä riippumatta sama. Toimeentulotuen asiakkaina olevien perheiden lapset voivat saada taloudellista tukea harrastuskustannuksiin rajoitetusti. Tuen tavoitteena on turvata myös vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen. Kaupungin nykyisistä toimenpiteistä huolimatta on selvää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole yhdenvertaisia edellytyksiä harrastaa itselleen mielekkäitä asioita. Aloitteessa esitetyn kaltaisen selvityksen tekeminen on perusteltua, ja sellainen tulisi toteuttaa vuoden 2018 aikana. Todennäköistä on, että lasten ja nuorten edullisten harrastusmahdollisuuksien lisääminen merkittävästi ei onnistu nykyisen talousarviokehyksen puitteissa, vaan se tulee rahoittaa joko lisäkohdennuksella tai vähentämällä nykyistä palvelutarjontaa.

10 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

11 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Valtuustoaloite senioreiden ns. sporttikortin käyttöönottamiseksi - Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä (TRE: 673/ /2017) Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä ehdottaa saapuneessa valtuustoaloitteessaan, että Tampereella otettaisiin käyttöön Sporttikortti+68. Kortti oikeuttaisi käyttämään kaupungin liikuntapaikkoja maksutta. Tampereella on tällä hetkellä jo useita mahdollisuuksia ilmaisiin tai edullisiin eläkeläisten liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Liikunnan osalta kaupungin liikuntapalvelut tuottaa paljon erilaisia 60+-liikuntaryhmiä, joiden kuukausimaksut ovat edullisia. Myös palvelukeskuksissa on tarjolla ilmaisia liikuntatuokioita, jotka ovat kaikille avoimia. Kaupungin palvelukeskuksissa on Lielahden palvelukeskusta lukuun ottamatta kaikissa vapaasti käytettävissä oleva kuntosali, jonka käyttö on maksutonta. Maksuttomien puistokuntosalien määrä on kasvanut kaupungissa viime vuoden aikana runsaasti, yhteensä 11. Vuoden 2016 aikana tuli käyttöön kolme uutta ulkokuntosalia. Tampereen seudun työväenopisto järjestää edullisia liikunta- ja kulttuuripainotteisia kursseja (+65 seteli). Yli 75-vuotiaat voivat tarpeen mukaan saada myös palvelusetelin yksilölliseen fysioterapiaan (kuntosaliharjoittelu ohjatussa ryhmässä). Tampereen kaupungilla on vapaaehtoisia liikuntaluotseja jotka järjestävät viikoittaisia maksuttomia kävelyryhmiä. Kävelyryhmiä toimii Lielahdessa ja Hämeenpuistossa ja sauvakävelyryhmiä Kaupissa ja Lamminpäässä. Liikuntaluotsit toimivat vertaisohjaajina Kaukajärven vapaa-aikatalolla tiistaisin, Nääshallilla keskiviikkoisin ja perjantaisin sekä Tampereen uintikeskuksella keskiviikkoisin. Vertaisohjaajat antavat kuntosalilaitteiden käytön ohjausta. Kuntosaleille pääsee alennetulla kertamaksulla. Lisäksi yli 65-vuotiaat saavat alennuksen uimahallien pääsymaksusta. Nääsville ry antaa maksutonta liikuntaneuvontaa Peurankallion palvelukeskuksella, Pohjolankadun palvelukeskuksella, Kalevan kulmalla sekä Lahdensivun kodissa. Ilmaisten liikuntakorttien on todettu liikuttavan niitä kuntalaisia, jotka ovat jo muutenkin arjessaan aktiivisia. Kotonaan enemmän viihtyviä ikäihmisiä onkin Tampereella pyritty aktivoimaan esimerkiksi luotsitoiminnan avulla. Liikunta- ja kulttuuriluotseja voi pyytää maksutta kaveriksi, jos yksin lähteminen kulttuurin ja liikunnan pariin tuntuu tylsältä tai vaikealta. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät kertaluonteisesti täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja avuksi esimerkiksi kävelylenkille, kaupungin kuntosalille tai museoihin. Kulttuuri- ja liikuntaluotsit vetävät myös kävelyryhmiä eri puolilla kaupunkia sekä toimivat kuntoilukavereina omatoimisissa kuntosaliryhmissä. Ryhmät ovat maksuttomia ja niihin ei tarvitse ilmoittautua. Kuntosaleissa on kertamaksu. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuoden 2018 talousarvioesitys ei sisällä määrärahaa Sporttikortti+68 -tyyppisen ilmaiskortin käynnistämiseksi Tampereella. Nykyisiä toimintamalleja tulee kuitenkin kehittää vastaamaan kysyntää ja tarvetta ikäihmisten määrän kasvaessa.

12 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

13 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi koulujen pihoille - Antti Ivanoff ym. (TRE: 3339/ /2017) Tekonurmipelikenttien lisäämisestä koulujen pihoille on jätetty valtuustoaloite Aloitteessa esitetään, että sijoittamalla tekonurmipelikenttiä koulujen pihoille tuodaan liikuntamahdollisuuksia lasten ulottuville päivisin ja vapaa-aikoina. Tampereen kaupungin Kasvatus- ja opetuspalvelut on mukana hallituksen Liikkuva koulu kärkihankkeessa. Liikkuva koulu -ohjelmalla edistetään koulujen aktiivisen toimintakulttuurin mahdollistamista. Ohjelma toteuttaa koulujen toimintakulttuurin edistämistä useammalla eri tasolla. Lukuvuodelle Tampereen Kasvatus- ja opetuspalvelut on saanut avustusta aluehallintovirastolta Liikkuva koulu toiminnan toteuttamiseen. Tämä avustus kohdennetaan kokonaisuudessaan koulujen omien suunnitelmien toteuttamiseen. Kasvatus- ja opetuspalveluiden Liikkuva koulu -ohjelma on ollut vaikuttamassa ja toteuttamassa koulujen sisätilojen ja koulujen pihojen aktivointia oppilaiden käyttöön. Kouluissa on muun muassa muutettu luokkatiloja perinteisestä istumista suosivasta tilasta tilaksi, jossa oppilaat voivat opiskella vaihtelevissa asennoissa. Saleihin on tullut kiipeilyseiniä, joita voidaan muun muassa hyödyntää oppilaiden pitämillä aktiivivälitunneilla. Koulujen pihoihin on rakennettu frisbeegolf -rata, pumptrack -pyöräilyrata, sekä kiipeilyseiniä, jotka kaikki ovat kuntalaisten käytössä vapaa-aikana. Ennen koulupihojen remontteja pyritään vaikuttamaan siihen, että pihoista tulisi niin koulun välitunteja, liikuntatunteja, kuin kaikkia tunteja aktivoivia paikkoja, jotka olisivat myös kuntalaisten käytössä vapaa-aikana. Aleksanterin koulutalon, sekä Vehmaisten ja Etelä-Hervannan koulun pihoissa on tekonurmipintainen monitoimiareena. Lisäksi liikuntapalvelut ovat sijoittaneet käytetyn, uuden veroisen, tekonurmen niin Lentävänniemen kuin Messukylän koulujen viereen. Näitä ovat voineet hyödyntää koulu, perheet ja paikalliset yhteisöt. Seuraava kenttä sijoitetaan Hatanpään koulun viereen. Näiden lisäksi Tampereen kaupunki siirsi Kaupin urheiluopistolta vanhan tekonurmen Kiovan puiston sorakentälle. Kasvatus- ja opetuspalvelut puoltaa ideaa, että pienenkin tekonurmialueen teettäminen koulun pihalla edistää koululaisten arkea ja toimii myös kuntalaisten lähiliikuntapaikkana. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu näistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

14 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

15 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Valtuustoaloite itsepuolustuslajien lisäämiseksi Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan osana liikunnan opetusta - Terhi Kiemunki (TRE:3332/ /2017) Itsepuolustuslajien lisäämiseksi Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan osaksi liikunnanopetusta on jätetty valtuustoaloite Aloitteessa esitetään, että Tampereen kaupungin opetussuunnitelmaan lisätään itsepuolustuslajeihin tutustuminen, perusteet ja itsepuolustus vaaratilanteissa vuosiluokilla 1-9. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma tarjoaa kaikille oppilaille monipuolisen ja kattavan tarjonnan fyysisesti aktiivisesta toiminnasta, motoristen perustaitojen oppimisesta ja fyysisten ominaisuuksien harjoittelemisesta. Liikuntatunneilla oppilas saa kattavan oppimiskokemuksen tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidoista. Motorisia perustaitoja opetetaan eri tilanteissa ja eri oppimisympäristöissä. Sosiaalisen toimintakyvyn osalta liikuntatuntien tavoitteena on ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. Oppitunneilla korostuvat yhdessä tekeminen, kehollisuus ja fyysinen aktiivisuus. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Liikuntatuntien lisäksi tamperelaisille oppilasryhmille tarjotaan Kasvatus- ja opetuspalvelujen Liikkuva koulu -ohjelman taitotuntien myötä muun muassa Liikkuva koulu judoa ja Liikkuva koulu motorisia taitotunteja. Liikkuva koulu Judotunnilla harjoitellaan kokonaisvaltaisesti kehonhallintaa sekä liikkumistaitoja. Harjoittelu tapahtuu yhteistoiminnallisesti ryhmissä ja useimmiten parin kanssa, joten tärkeässä osassa on myös toisen huomioonottaminen ja hyvät käytöstavat. Ohjaajana toimivat Tampereen judoseuran valmentajat. Taitotunneilla harjoitellaan monipuolisesti erilaisia tasapaino- ja liikkumistaitoja. Ne ovat motorisia taitoja, jotka tukevat lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kehittymistä ja jotka auttavat selviytymään arkipäivän fyysisistä haasteista. Perusliikuntataitojen hallitsemisella on yhteys niin motoristen, kognitiivisten kuin sosioemotionaalistenkin taitojen kehittymiselle. Lisäksi opettajilla on mahdollisuus kutsua eri liikuntalajien edustajia esittelemään omaa toimintaansa sekä panostaa turvallisuuskoulutukseen. Opetussuunnitelman lisäykset edellyttävät lisärahoitusta. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu opetussuunnitelmaan lisättävien itsepuolustuslajien aiheuttamiin kustannuksiin.

16 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

17 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

18 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE Valtuustoaloite valtuuston tahtotilan ja varhaiskasvatuslain noudattamiseksi päiväkotien lapsiryhmiä muodostettaessa - Anne Liimola ym. (TRE:671/ /2017) Päiväkotien lapsiryhmien muodostamisesta ja säännöllisen raportoinnin antamisesta valtuustolle sekä täyttö- ja käyttöprosenteista luopumisesta kaupungin varhaiskasvatuksessa on jätetty valtuustoaloite Aloitteessa todetaan, että Tampereen kasvatus- ja opetuspalvelut esittäisivät kerran vuodessa valtuustolle raportin, jossa kerrotaan lapsiryhmien perustamisen periaatteet sekä luovutaan täyttö- ja käyttöprosenttiseurannasta. Varhaiskasvatuslain 5 a :n mukaan päiväkotien ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tampereella aikuinen-lapsi suhdeluku on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan 1/7, varhaiskasvatuslaki mahdollistaa suhdeluvun 1/8. Suhdeluvun käytöstä kertoo päiväkotien käyttöaste, jota seurataan kuukausittain. Päiväkotien käyttöprosentti oli keväällä ,6 %. Tampereen kaupunkiseudun vuoden 2016 vertailussa aikuinen-lapsi suhdeluku oli Tampereella keskimääräinen 6,8. Lapsiryhmässä voi olla lapsia, joilla on ns. 10 tai 15 päivän sopimus, nämä ns. sopimuspäiväläiset vievät varattuja paikkoja käytön mukaan 10 päivää 50 % ja 15 päivää 75 %, kuten aloitteessa on todettu. Käyttö- ja täyttöasteiden käyttämisestä luopuminen olisi taloudellisesti merkittävää ja lisäisi kasvatus- ja opetuspalveluiden kustannuksia huomattavasti. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu käyttö- ja täyttöasteiden seurannan luopumisesta aiheutuviin kustannuksiin.

19 Sivistys- ja kulttuurilautakunta LIITE

20 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTO- ALOITEET Valtuustoaloite siirrettävän sprinklerijärjestelmän hankkimiseksi tukemaan vanhusten omaehtoista asumista kotona - Lassi Kaleva ym. (TRE: 6303/ /2016) Valtuustoaloite Yhteinen pöytä -hankkeen kehittämiseksi Tampereen kaupungissa - Jari Heinonen ym. (TRE: 4094/ /2016)

21 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE Valtuustoaloite siirrettävän sprinklerijärjestelmän hankkimiseksi tukemaan vanhusten omaehtoista asumista kotona - Lassi Kaleva ym. (TRE:6303/ /2016) Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö Ella Suojalehto: Kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva ym. ovat tehneet valtuustoaloitteen siirrettävän huoneistokohtaisen sprinklerijärjestelmän hankinnan selvittämiseksi. Valtuustoaloitteessa viitataan syksyllä 2016 turva-asioita käsitelleeseen koulutukseen, jossa tuotiin esille dementoituneen tai muuten toimintakyvyltään alentuneen vanhuksen turvattomuus tulipalon sattuessa. Valtuustoaloitteen tekijät arvelevat, että siirrettävä huoneistokohtainen sprinklerijärjestelmä tukisi vanhusten omaehtoista kotona asumista, ja esittävät, että kaupunki tutkisi automaattisen huoneistokohtaisen sammutusjärjestelmän hankintaa, tarpeellisuutta ja kustannustehokkuutta sekä sitä, tukeeko tällainen järjestelmä omaehtoista kotona asumista. Tampereen kotihoito on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa vuosina yhteistyötä, jossa selvitettiin niitten kotona asuvien vanhusten määrää, jotka tulipalon sattuessa ovat suuressa riskissä. Tätä selvittämistä varten kehitettiin käytössä olevaan vanhusten toimintakykymittariin (RAI) oma ns. palorai osio, jonka avulla pystyttiin tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat vanhukset. Selvityksen mukaan riskiryhmässä on runsaasti vanhuksia. Tällä hetkellä 10 tamperelaisella vanhuksella on kotonaan siirrettävä automaattinen huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä, joka käynnistyessään tekee hälytyksen myös laitteiston valvomoon. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä laitteistoon eikä sitä ole koettu häiritseväksi. Varsinaista kustannustehokkuuslaskelmaa ei edellä mainitun yhteistyön puitteissa ole tehty. Valtakunnallisten viime vuosien tilastojen perusteella Suomessa kuolee keskimäärin 73 henkilöä vuosittain tulipaloissa. Ikäihmisten osuus näistä palokuolemista on noin kolmannes. Näin ollen on perusteltua selvittää huoneistokohtaisen sammutusjärjestelmän kustannustehokkuus sekä järjestelmän vaikutus vanhusten elämän laadun ja turvallisuuden lisäämiseksi. Esitetään, että vuoden 2018 aikana laaditaan kustannustehokkuuslaskelmat perustuen palorai-työkalun avulla arvioituun asiakasmäärään. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu laitteistohankintaan.

22 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE

23 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE Valtuustoaloite Yhteinen pöytä -hankkeen kehittämiseksi Tampereen kaupungissa - Jari Heinonen ym. (TRE: 4094/ /2016) Sosiaalipalvelupäällikkö Maritta Närhi: Jari Heinonen esittää valtuustoaloitteessaan , että Tampereen kaupunki selvittää viipymättä Yhteinen pöytä -idean käyttöönoton mahdollisuudet yhdessä Tampereen seurakuntayhtymän ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Valtuustoaloitteen ovat allekirjoittaneet myös Ossi Aho, Anna Kontula, Aarne Raevaara ja Ilmari Rostila. Aloitteessa kerrotaan, että Vantaalla kehitetty Yhteinen pöytä - hanke luo verkostoa ja mallia yhteisölliselle ruoka-aputoiminnalle sekä hävikkiruoan keskitetylle jakelulle ( Eurooppalaisessa tarkastelussa Yhteinen pöytä -idea on saatu yhteisöllisesti toimivasta Berliner Tafel -konseptista. Aloitteessa tuodaan esiin ristiriita sen suhteen, miten toisaalta ruokaavun tarve, köyhyys ja yksinäisyys lisääntyvät niin Suomessa kuin Tampereellakin ja, miten toisaalta ruokaa vuosittain heitetään roskiin jopa 15 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta (n. 400 miljoonaa kiloa). Vantaan mallissa hävikkiruoan hyötykäyttö on Suomen mittakaavassa toistaiseksi ainutlaatuisella tavalla yhdistetty asukaslähtöiseen ja yhteisölliseen kansalaistoimintaan. Ruoka-apu jaetaan verkostossa ja Yhteinen pöytä -konseptia hallinnoivat yhteistyössä Vantaan kaupunki, Vantaan seurakunnat sekä Diakonia - ammattikorkeakoulu. Yhteisen pöydän tarjoamat palvelut ovat kylmätilat, kuljetus sekä hävikkiruokaterminaali. Valtuustoaloitteessa esitetyn mukaisesti Tampereen kaupungin aikuissosiaalityöstä on keväällä 2017 aloitettu yhteistyö Tampereen seurakuntayhtymän kanssa ruokahävikkitoiminnan kartoittamiseksi ja kehittämiseksi Tampereella. Tampereella hävikkiruoan keräilyä ja jakelua on tähän asti toteutettu Tampereen seurakuntayhtymän koordinoiman Ruokapankin toimesta. Seurakuntayhtymän tukena on ruoan ja ruokakassien jakelusta huolehtinut seurakuntien omien toimintapaikkojen sekä Ruokanyssen lisäksi järjestöä. Vapaaehtoisia on ollut mukana vuosittain henkilöä. Tampereen kaupunki ja Tampereen seurakuntayhtymä ovat yhteistyössä tavanneet Tampereella toimivien järjestöjen edustajia tavoitteena selvittää mahdollisuuksia lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ruoan jakelun osalta. Tapaamisten perusteella tähän

24 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE mennessä jo A-kilta, A-klinikkasäätiö/Jeesi, HDL/Viadia, Kuntoutuspolku ry, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Nauha ry, Silta- Valmennusyhdistys ry sekä Sopimusvuori ry ovat sitoutuneet olemaan mukana jakelussa. Kartoituksen perusteella tullaan Tampereen malliksi esittämään laajennettua Ruokapankkia, joka toteutetaan seurakunnan sekä kaupungin yhteistoimintana ja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ruokapankilla on Tampereella vankka kokemus hävikkiruoan keräilyn ja jakelun järjestämisestä ekologisesti. Samalla yhteisöllisen ja työllistävän toiminnan avulla ehkäistään syrjäytymistä. Ruokapankilla on valmiit verkostot ja tilat. Toisaalta kuitenkin esim. vanhentunut kuljetuskalusto, tilojen remontointitarpeet sekä henkilöstöresurssien niukkuus aiheuttavat enenevässä määrin haasteita Ruokapankin toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle. Seurakuntayhtymän talousarvioesityksessä 2018 Ruokapankin kokonaisbudjetti on euroa. Seurakunnan kokonaisbudjetin lisäksi esitetään Tampereen kaupungin osuudeksi vuodesta 2018 alkaen euroa. Kaupungin osuudella katettaisiin vuonna 2018 yhteensä neljän palkkatuella työllistetyn palkkakulut, uuden kylmäauton leasingkulut sekä laajentuvan toiminnan alkaessa kylmätilojen remontti. Ruokapankin kokonaisbudjetti vuodelle 2018 olisi siten euroa. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu hävikkiruokatoiminnan rahoittamiseen.

25 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE

26 Elinvoima- ja osaamislautakunta LIITE TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET / ELOSA Valtuustoaloite autokouluopetuksen järjestämiseksi toiseen asteen oppilaitoksiin - Seppo Silvennoinen ym. (TRE: 3333/ /2017)

27 Elinvoima- ja osaamislautakunta LIITE Valtuustoaloite autokouluopetuksen järjestämiseksi toiseen asteen oppilaitoksiin - Seppo Silvennoinen ym. (TRE: 3333/ /2017) Seppo Silvennoiselta ym. on saapunut valtuustoaloite autokouluopetuksesta toisen asteen oppilaitoksissa. Aloitteessa esitetään, että Tampereella toisen asteen oppilaitoksissa ryhdyttäisiin antamaan autokoulun teoria- ja ajo-opetusta. Tampereen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoista hankkii vuosittain ajokortin arviolta Tuolla volyymilla autokouluopetuksen järjestäminen Tampereen seudun ammattiopistossa edellyttäisi merkittäviä lisäresursointeja henkilöstöön ja kalustoon erityisesti ajo-opetuksen osalta, koska ajo-opetusta tarvittaisiin vuodessa noin ajo-opetustuntia. Autokouluopetusta tulisi järjestää myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikana. Kulut tulisivat olemaan n euroa/opiskelija, kun tällä hetkellä Tampereen seudulla saman opetuksen saa autokoulusta n eurolla. Autokouluopetuksen ottaminen osaksi ammatillisen koulutuksen toimintaa, valinnaisena tutkinnon osana, aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia, mikä heijastuisi ammatillisiin opintoihin, joiden resurssia olisi tästä syystä leikattava. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin saama ammatillisen koulutuksen valtionosuus/opiskelija on keskimäärin 9600 euroa ja lukiokoulutuksen 5775 euroa/opiskelija, joista autokouluopetuksen kustannukset katettaisiin. Uuden rahoituslain ja ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten myötä valtionosuus tulee edelleen vähenemään. Yhdenmukaisuuden periaatteella autokouluopetus valtionosuudella tulisi olla tarjolla jokaiselle Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen opiskelijalle. Lisäksi on otettava huomioon että, mikäli kunta toimii kilpailuilla markkinoilla, sen tulee hinnoitella palvelut liiketaloudellisin perustein ja toiminta siirrettävä yhtiölle. Tampereen seudun ammattiopisto tekee jo nyt yhteistyötä autokoulujen kanssa. Esimerkiksi Ajokinkujan toimipisteessä ulkopuolinen autokoulu antaa autoalan opiskelijoille teoriaopetuksen Tredun tiloissa. Yhteistyötä voidaan edelleen lisätä esimerkiksi tarjoamalla kohtuuhintaisia tiloja autokoulujen käyttöön sekä selvittämällä mahdollisuutta toteuttaa autokoulun teoriaopetusta videoyhteydellä verkon kautta samanaikaisesti useampaan toimipisteeseen yhteistyössä autokoulujen kanssa. Näillä toimenpiteillä autokouluopetuksen hintaa voisi olla mahdollista jonkin verran laskea. Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa autokoulutoiminnan käynnistämiseen toisen asteen oppilaitoksissa.

28 Elinvoima- ja osaamislautakunta LIITE

29 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET Valtuustoaloite lähiliikenteen opiskelija-alennuksen laajentamiseksi - Anna Kontula ym. (TRE: 7528/ /2016) Valtuustoaloite ilmaisen joukkoliikennekokeilun järjestämiseksi tamperelaisille vuoden 2018 alusta - Tampereen puolesta valtuustoryhmä (TRE: 1489/ /2017) Valtuustoaloite joukkoliikenteen seniorialennusajan pidentämiseksi ja rollaattorin käyttäjän vapaan matkustusoikeuden myöntämiseksi - Jari Heinonen ja Aarne Raevaara (TRE: 1498/ /2017) Valtuustoaloite ilmaisen matkustamisen käyttöönottamiseksi tapahtumalipulla tapahtumapaikalle ja takaisin - Seppo Silvennoinen ym. (TRE: 3334/ /2017)

30 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE Valtuustoaloite lähiliikenteen opiskelija-alennuksen laajentamiseksi - Anna Kontula ym. (TRE: 7528/ /2016) Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita : Kaupunginvaltuutettu Anna Kontula esittää valtuustoaloitteessaan, että Tampereen lähiliikenteen opiskelija-alennukseen oikeutettuja olisivat myös työvoimapoliittisessa tai oppisopimuskoulutuksessa olevat, kansanopistoissa opiskelevat, valmentaviin koulutuksiin osallistuvat sekä ulkomailla opiskelevat opiskelijat. Lisäksi valtuustoaloitteessa esitetään, että lähiliikenteen opiskelija-alennukseen riittäisi opiskelijastatus, joka ei ole sidottu opiskelijan ikään. Tampereen seudun joukkoliikenteessä opiskelijahintaisia lippuja on alkaen ollut mahdollista saada koko Tampereen kaupunkiseudulle. Opiskelija-alennus on tarkoitettu päätoimiseen opiskeluun lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, yliopistossa tai korkeakoulussa ja opiskelun tulee johtaa ammattiin tai tutkintoon. Tampereen seudulla kaikki alle 25 vuotiaat matkustavat edullisilla nuorten lipuilla ja opiskelijatodistusta tarvitsee vasta 25 vuotiaana. Yli 30- vuotiailta päätoimisilta opiskelijoilta edellytetään päätoimisuuden osoittamiseksi KELA:n myönteistä opintotukipäätöstä. Opiskelija-alennuksen piiriin eivät kuulu työvoimapoliittisessa tai oppisopimuskoulutuksessa olevat, kansanopistoissa opiskelevat, valmentaviin koulutuksiin osallistuvat ja ulkomailla opiskelevat. Vastaava rajaus on voimassa yleisesti paikallisjoukkoliikenteessä Suomessa. Näin toimitaan myös esimerkiksi Turussa ja pääkaupunkiseudulla HSL:n alueella. Rajaus on perusteltavissa sekä taloudellisesta että käytännön näkökulmasta. Käytännön näkökulmasta nykyinen rajaus toimii alkuperäisen opiskelija-alennuksen tarkoitusperän mukaisesti eli kyseessä on sosiaalinen etuus päätoimiselle ammattiin tai tutkintoon opiskelevalle opiskelijalle. Työvoimapoliittisen koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta joukkoliikenteen järjestäjän on mahdotonta selvittää etuuden tarkoituksenmukaisuutta. Alennusten saajien määrän kasvattaminen edellyttäisi luonnollisesti rahoitusta, johon vuoden 2018 joukkoliikenteen talousarviossa ei ole varauduttu. Aloitteen johdosta ei olla toteuttamassa muutoksia myöskään yli 30-vuotiaiden opiskelijoita koskeviin käytäntöihin.

31 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE

32 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE Valtuustoaloite ilmaisen joukkoliikennekokeilun järjestämiseksi tamperelaisille vuoden 2018 alusta - Tampereen puolesta valtuustoryhmä (TRE: 1489/ /2017) Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita : Kaupunginvaltuutetut Yrjö Schafeitel, Lasse Oksanen ja Mikko Leppälahti esittävät valtuustoaloitteessaan , että vuoden 2018 alusta toteutetaan ilmainen joukkoliikennekokeilu. Aloitteen tekijät esittävät kokeilun kestoksi 2-5 vuotta. Valtuusaloitteen tekijät perustelevat maksuttomuutta uutena kaupungin vetovoimatekijänä. Maksuttomuuden myönteisinä vaikutuksina esityksessä todetaan yksityisautoilun väheneminen keskustan alueella, ilman laadun parantuminen, liikkumisen helpottuminen ja matka-ajojen nopeutuminen. Maksuttomuuden myötä asukkaiden ostovoima kasvaa ja keskustan elinkeinoelämä vilkastuu. Maksuttomuuden myötä toteutuu esityksessä todettuja myönteisiä vaikutuksia. Kuten aloitteessa todetaan, myös kaupungin kustannukset kasvavat. Tampereen seudun joukkoliikenteen lipputulot ovat vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa ja lyhyesti ilmaistuna maksuttomuus kustantaa kaupunkiseudun kunnille tämän. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ei ole mahdollista tehdä aloitteen mukaista päätöstä vain Tamperetta koskien. Todettakoon kuitenkin, että Tampereen osalta vuotuisat lipputulot olisivat noin 30 miljoonaa euroa. Aloitteessa esitetään myönteisinä vaikutuksina Tallinnan esimerkin mukaisesti se, että maksuton joukkoliikenne lisäisi muuttoa Tampereelle. Näin voi jossain mittakaavassa tapahtua, mutta aloitteen mukaisen 2-5 vuoden kokeilujakson vaikutus ei liene niin merkittävä edesauttaja, jotta näitä vaikutuksia syntyisi. Joukkoliikenteen vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu maksuttoman joukkoliikenteen kokeiluun.

33 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE

34 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE Valtuustoaloite joukkoliikenteen seniorialennusajan pidentämiseksi ja rollaattorin käyttäjän vapaan matkustusoikeuden myöntämiseksi - Jari Heinonen ja Aarne Raevaara (TRE: 1498/ /2017) Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita : Kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen esittää valtuustoaloitteessaan, että joukkoliikenteen seniorialennuksen aikaa pidennetään nykyisestä myös klo 17-22:een ja että rollaattoreilla busseissa kulkeville matkustajille myönnetään maksuton matkustusoikeus. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneet ovat oikeutettuja joukkoliikenteessä seniorialennukseen. Alennus on suuruudeltaan 50 prosenttia ja koskee kaikkina päivinä klo 9-14 välisenä aikana arvolipulla tehtyjä matkoja. Järjestelyllä ohjataan kysyntää aamun ja iltapäivän ruuhkahuippujen väliseen aikaan, jolloin vapaata kapasiteettia on runsaasti tarjolla. Kaluston ajaminen lyhyelle päivätauolle aiheuttaa suhteellisen paljon siirtoajoa ja sen taloudellinen hyöty ei ole täten kovin suuri. Nykyinen alennus ohjaa kysyntää ruuhkista vahvasti ruuhkahuippujen väliin. Aloitteessa esitetään ruuhka-ajan ulkopuolelle, iltaan kohdistuvia taksa-alennuksia. Hinnan alennukset tuovat uusia matkoja muista kulkutavoista sekä luovat kokonaan uusia matkoja. Ruuhka-ajan ulkopuolisen ajan hintojen lasku siirtää jonkin verran matkustusta ruuhkasta edullisempaan ajankohtaan, mikä voidaan katsoa positiiviseksi ja tarkoituksenmukaiseksi ilmiöksi. Aloitteessa esitetty muutos lisää jonkin verran kysyntää mutta kokonaisuutena vähentää lipputulokertymää. Lipputulot vähenisivät vuositasolla Tampereen kaupunkiseudulla noin euroa vuodessa. Lisäksi on todettava, että kalustotarpeen mitoittaminen kysyntää vastaavaksi iltapäivän ruuhkahuippujen jälkeen on taloudellisesti tehokasta. Aloitteessa esitetään lisäksi rollaattorien kanssa liikkuville maksutonta matkustusoikeutta. Maksuttomuutta on esitetty viime vuosina säännöllisin väliajoin. On kuitenkin syytä olettaa, että maksuttomuus lisäisi rollaattorin kanssa liikkuvia tavallisissa linja-autoissa. Samalla lisääntyisi myös turvallisuusriski, sillä ei voida olettaa, että tavallisen, paljon matkustajia kuljettavan vuoron kuljettaja kykenisi kaikissa tilanteissa ottamaan huomioon riittävästi yksittäisen matkustajan tarpeita. Jos taas palveluliikenteessä rollaattorin kanssa kulkeva joutuisi maksamaan matkasta, johtaisi se oletettavasi tavallisen linja-auton käyttöön turvallisemman palveluliikenteen sijaan. Turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta päätös rollaattorin kanssa kulkevan maksuttomuudesta ei ole tarkoituksenmukaista. Liikuntarajoitteisen ja ikääntyvän väestönosan liikkumispalvelujen edelleen kehittäminen on tärkeätä. Heikosti liikkumaan kykenevien osalta pikkubussikalustolla liikennöitävä palvelu- ja asiointiliikenne on normaalia joukkoliikennettä turvallisempi ja yksilölliset tarpeet paremmin huomioon ottava palvelukonsepti. Palveluliikenteen kehittämistä onkin syytä jatkaa Tampereen lisäksi koko kaupunkiseudulla. Vuoden 2018 talousarviossa ei varauduta seniorialennusajan pidentämiseen eikä rollaattorin käyttäjälle myönnetä vapaata matkustusoikeutta. Vuoden 2018 talousarviossa on varauduttu nostamaan lipunhintoja 2 prosenttia.

35 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE

36 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE Valtuustoaloite ilmaisen matkustamisen käyttöönottamiseksi tapahtumalipulla tapahtumapaikalle ja takaisin - Seppo Silvennoinen ym. (TRE: 3334/ /2017) Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita : Kaupunginvaltuutettu Seppo Silvennoinen esittää valtuustoaloitteessaan, että Tampere selvittää ja ottaa koekäyttöön ensimmäisenä Suomessa kokeilun, jossa maksullisen tapahtuman lipulla, kuten teatteri-, näyttely-, urheilu-, ym. lipuilla voi matkustaa ilmaiseksi tapahtumaan ja takaisin. Aloitteen perusteluissa esitetään, että tapahtumalippuun sisältyvä maksuton joukkoliikennematka lisäisi tapahtumien osallistujamääriä ja sitä kautta vilkastuttaisi alueen taloudellista aktiviteettia ja lisäisi tuloja kaupungille ja seudulle. Keskustahanke, Smart Tampere ohjelma ja joukkoliikenne ovat käynnistäneet selvityksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön joukkoliikennelippuna toimiva tapahtumalippu. Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymässä tapahtumatoiminnan suuntaviivat -dokumentissa määritelty visio vuodelle 2025 näkee Tampereen Suomen keskeisimpänä tapahtumapaikkana. Vision saavuttamiseksi Tampereen on aktiivisesti kehitettävä tapahtumia ja tapahtumajärjestämistä tukevia palveluita, jotka kasvattavat kaupungin imagoa tapahtumaystävällisenä ja sujuvana kaupunkina ja lisäävät kilpailukykyä kansainvälisiä suurtapahtumia ja kongresseja haettaessa. Tapahtumalippuun yhdistetty joukkoliikennelippu on erityisesti ulkopaikkakuntalaiselle tapahtumakävijälle tärkeä ele ja kannustin osallistua tapahtumiin useamminkin. Yhteislippu helpottaa kulkemista tapahtumapaikalle ja madaltaa kynnystä liikkua tapahtuma-alueen ja majapaikan ulkopuolella lisäten todennäköisyyttä, että tapahtumakävijä hyödyntää myös muita kaupungin palveluja. Kansainvälisiä kongresseja haettaessa vaivaton liikkuminen paikasta toiseen on merkittävä kilpailukykytekijä. Käynnissä olevassa selvitystyössä on todettu positiivisten vaikutusten mittaamisen haasteet mutta todettu vaikutusten olevan selvästi positiivisia. Selvityksessä esitetään lähtokohdaksi se, että joukkoliikenteelle korvataan maksuttomuudesta aiheutuvat lipputulomenetykset. Selvityksessä on arvioitu, että lipputulomenetykset olisivat 0,29 euroa/tapahtumalippu. Lisäksi selvityksessä esitetään, että asiassa edettäisiin kokeilujen kautta, kuten valtuustoaloitteessakin esitetään Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää ollaan uudistamassa ja siinä yhteydessä luodaan edellytykset tämänkaltaisen lipputuotteen lanseeraukselle. Lippu tulee voida lukea joukkoliikenteen rahastusjärjestelmässä ja se on mahdollista esim. optisten koodien avulla. Mahdollisuus lukea optisia koodeja on toteutumassa vuoden 2018 aikana. Aloitteen mukaisen kokeilun käynnistäminen edellyttää vielä suunnittelua ja mm. teknisen järjestelmän kehittämistä sekä lipputulomenetysten korvausperiaatteista sopimista. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varsinaisesti varauduttu kokeiluun, mutta teknisten järjestelmien se mahdollistaessa voidaan resurssien puitteissa jonkinmoinen kokeilu järjestää jo todennäköisesti vuonna 2018.

37 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta LIITE

38 TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTO- ALOITEET Konsernihallinto Valtuustoaloite Esitys rajata maksujen korotukset enintään 50 prosenttiin - Keskustan Tampereen valtuustoryhmä (TRE: 1185/ /2016) Valtuustoaloite Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta - Lassi Kaleva (TRE:1508/ /2017)

39 Keskustan valtuustoryhmän aloite rajata maksujen korotukset enintään 50 prosenttiin Talousjohtaja Jukka Männikkö: Aloitteen mukaan kaupungin asukkaat ja muut asiakkaat ovat toistuvasti joutuneet tilanteisiin, jossa Tampereen kaupunki tai kaupungin konserniin kuuluva toimija korottaa yksipuolisesti maksuja kaksin-, kolmin- tai pahimmillaan yli kymmenkertaiseksi. Aloitteessa ei ole mainittu, mitä maksuja on korotettu aloitteessa todetun suuruisesti. Aloitteessa todetaan, että kaupunkikonsernin sisällä on välttämätöntä asettaa yläraja hinnankorotukselle. Aloitteessa esitetään, että yhden vuoden, 12 kk, aikana yksittäisen tuotteen tai palvelun hinnankorotus on aina oltava vähemmän kuin 50 %. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt päättävät myymiensä tuotteiden ja palveluiden hinnoittelusta itse. Useat näistä toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla ja hintojen korotusmahdollisuudet ovat yleensä hyvin rajallisia. Kaupunginvaltuusto ei voi sitovasti päättää konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja säätiöiden maksuista. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto päättää kuntastrategiasta ja omistajaohjauksen periaatteista sekä konserniohjeesta. Valtuusto voi näiden linjausten yhteydessä antaa tytäryhteisöjen ohjausta ja valvontaa koskevia periaatteita kunnan konsernijohdolle. Lisäksi valtuuston talousarvion yhteydessä asettamat tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteet ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kyseiset tavoitteet eivät kuitenkaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Vastauksen liitteeksi on koottu aineistoa maksujen muutoksista Tampereen Sähkölaitos Oy:n, Finnpark Oy:n, Tampereen Vesi Liikelaitoksen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, toisen asteen koulutuksen sekä Kaupunkiympäristön kehittämisen osalta vuosilta Kaupunkiympäristön kehittämisessä on neljän vuoden aikana 3 maksua korotettu kaksinkertaiseksi (100 %) vuodelle ja yhden taksan korotus vuodelle 2016 oli 129 %. Muiden maksujen osalta kaupungissa tai kaupunkikonsernissa korotukset ovat vaihdelleet muutamasta prosentista enimmillään muutamaan kymmeneen prosenttiin. Pelkkä prosentuaalinen tarkastelu antaa puutteellisen kuvan korotuksen vaikutuksesta asiakkaalle. Lisäksi on syytä muistaa, että kaupungissa on monia maksuja, joita ei ole korotettu useaan vuoteen. Liitteenä olevan aineiston perusteella voidaan todeta, että Tampereen kaupunki tai kaupunkikonserniin kuuluva toimija ei ole toistuvasti korottanut yksipuolisesti maksuja aloitteessa kerrotulla tavalla, vaan korotukset ovat olleet olennaisesti pienemmät. Maksujen lisäksi kaupunki saa tuloja myös mm. maanvuokrista. Kaupungilla on voimassaolevia maanvuokrasopimuksia yhteensä noin kappaletta. Näistä pitkäaikaisia (vuokra-aika yli 10 vuotta) asuntotonttien vuokrasopimuksia noin kappaletta. Pitkäaikaisia sopimuksia tulee vuosittain uusittavaksi useita kymmeniä, joinakin vuosina jopa muutama sata. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttyjen maapolitiikan linjausten mukaisesti sopimusten uusimistilanteissa menetellään vastaavin periaat-

40 tein kuin uusia sopimuksia tehtäessä. Sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on vuokralaisten yhdenvertainen kohtelu, mikä koskee luonnollisesti myös vuokranmääritystä. Vuokranmäärityksessä tavoitteena on markkinahintaa jonkin verran alhaisempi kohtuullinen käypä hinta. Uusittavien sopimusten vuokratasot ovat jääneet lähes poikkeuksetta merkittävästi jälkeen nykyisestä käyvästä vuokratasosta. Alkuperäinen vuokrataso on esimerkiksi saatettu määrittää alhaiseksi tai vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, joka ei ole seurannut maan hintatason kohoamista. Käytännössä vuokraoikeuden haltijat ovat nauttineet pitkään selvästi käypää hintatasoa alhaisimmista vuokrista, mikä ei ole kohdellut vuokralaisia tasapuolisesti. On selvää, että kun vuokrasopimuksia on uusittu ja uusimisessa on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä maapolitiikan linjauksia, vanhojen sopimusten maanvuokrat ovat uusissa sopimuksissa pääsääntöisesti nousseet huomattavasti.

41 Sosiaali- ja terveydenhuolloon asiakasmaksujen muutokset Palvelun asiakasmaksu Asiakasmaksun hinnan muutos-% Muuta huomioitavaa Palvelu / asiakasmaksu TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tilapäinen kotisairaanhoito - lääkäri 13,80 14,70 14,70 19,10 6,5 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,9 % 2014 ja 2016 Tilapäinen kotisairaanhoito - hoitaja 8,70 9,30 9,30 12,10 6,9 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 30,1 % 2014 ja 2016 Tilapäinen kotisairaanhoito - enintään/vrk 15,10 16,10 16,10 20,90 6,6 % 0,0 % 29,8 % Terveyskeskuskäynti lääkärillä 13,80 14,70 16,10 17,70 6,5 % 9,5 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 9,9 % korotettu lain sallimaan maksimiin Poliklinikkakäynti 27,50 29,30 32,10 35,30 6,5 % 9,6 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 10,0 % korotettu lain sallimaan maksimiin Päiväkirurginen toimenpide 90,30 96,40 105,50 116,10 6,8 % 9,4 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 10,0 % korotettu lain sallimaan maksimiin Yksilökohtainen fysioterapia 7,50 8,00 8,80 11,50 6,7 % 10,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 30,7 % 2014, 2015, 2016 Sarjahoito 7,50 8,00 8,80 11,50 6,7 % 10,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 30,7 % 2014, 2015, 2016 Lyhytaikainen laitoshoitovuorokausi 32,60 34,80 38,10 45,70 6,7 % 9,5 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 19,9 % korotettu lain sallimaan maksimiin Lyhytaik. lh.vrk. maksukaton jälkeen 15,10 16,10 17,60 21,10 6,6 % 9,3 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 19,9 % korotettu lain sallimaan maksimiin Lyhytaik. lh.vrk. psykogeriatrisella osastolla 15,10 16,10 17,60 21,10 6,6 % 9,3 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 19,9 % korotettu lain sallimaan maksimiin Päiväsairaala 15,10 16,10 17,60 22,80 6,6 % 9,3 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,5 % 2014, 2015, 2016 Lääkinnällinen kuntoutus vammaisella laitos 11,30 12,10 13,20 17,10 7,1 % 9,1 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,5 % 2014, 2015, 2016 Lääkärintodistus enintään 33,90 36,20 39,60 45,50 6,8 % 9,4 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014, 2015 ja ei 14,9 % korotettu lain sallimaan maksimiin Ajo-oikeutta osoittava lääkärintodistus 40,90 43,60 47,70 61,80 6,6 % 9,4 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,6 % 2014, 2015, 2016 Käyttämättä ja peruuttamatta jätetty aika 33,90 36,20 39,60 51,40 6,8 % 9,4 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,8 % 2014, 2015, 2016 Suun th perusmaksu suuhygienisti 7,50 8,00 8,00 10,30 6,7 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 28,8 % 2014 ja 2016 Suun th perusmaksu hammaslääkäri 9,60 10,30 10,30 13,30 7,3 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,1 % 2014 ja 2016 Suun th perusmaksu erikoishammaslääkäri 14,00 14,90 14,90 19,40 6,4 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 30,2 % 2014 ja 2016 Ehkäisevä hoito 6,20 6,60 6,60 7,30 6,5 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014 ja ei korotettu lain 10,6 % sallimaan maksimiin

42 Palvelun asiakasmaksu Asiakasmaksun hinnan muutos-% Muuta huomioitavaa Palvelu / asiakasmaksu TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tutkimukset, tarkastukset ja hoito enint. 56,40 60,20 60,20 78,00 6,7 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 29,6 % 2014 ja 2016 Proteettiset toimenpiteet enint. 163,00 173,90 173,90 191,30 6,7 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014 ja ei korotettu lain 10,0 % sallimaan maksimiin Lasten päivähoito enintään 264,00 283,00 283,00 290,00 7,2 % 0,0 % Käytetyn palvelun määrän muutos voi korottaa maksua isoimmissa muutoksissa moninkertaiseksi. Ei kuitenkaan yksipuolinen muutos, koska palvelusta sovitaan asiakkaan 2,5 % kanssa. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu alle 4h 10,00 11,00 11,00 10,0 % 0,0 % Muuttui tuntiperusteiseksi Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu yli 4h 20,00 22,00 22,00 10,0 % 0,0 % Muuttui tuntiperusteiseksi Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 3,57 0,0 % Muuttui tuntiperusteiseksi Asiakasmaksuasetuksen muutos 2014 ja ei korotettu lain Lastensuojelu lapsen omista tuloista perittävä maksu enintään 1 342, , , ,88 6,7 % 0,0 % sallimaan maksimiin. Käytössä 20,0 % äärimmäisen harvoilla asiakkailla. Ensi- ja turvakoti aikuinen / vrk 25,00 26,68 26,68 34,60 6,7 % 0,0 % 29,7 % Ensi- ja turvakoti lapsi / vrk 12,00 12,80 12,80 16,60 6,7 % 0,0 % 29,7 % Omaishoitajan vapaan aikainen hoitovrk 10,60 11,30 11,30 11,50 6,6 % 0,0 % Asiakasmaksuasetuksen muutos 1,8 % 2014 ja 2016 Kotihoidon tukipalvelu / siivous enint. 28,00 28,00 28,00 28,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kotihoidon tukipalvelu / ikkunanpesu enint. 22,00 26,00 26,00 26,00 18,2 % 0,0 % 0,0 % Kotihoidon tukipalvelu / saunan pesu 11,00 15,00 15,00 15,00 36,4 % 0,0 % 0,0 % Kotihoidon tukipalvelu / parvekelasien pesu 11,00 15,00 15,00 15,00 36,4 % 0,0 % 0,0 % Kotihoidon tukipalvelu / lisäjälkiruoka 0,90 0,90 0,90 0,90 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kotihoidon tukipalvelu / kuljetusateria 5,40 5,90 5,90 6,30 9,3 % 0,0 % 6,8 % Kotihoidon tukipalvelu / kuljetuspalvelu 2,50 2,60 2,60 3,00 4,0 % 0,0 % Seuraa joukkoliikenteen 15,4 % kertamaksua Kotihoidon tukipalvelu / turvapalvelu enint. 40,00 40,00 40,00 40,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kotihoidon tukipalvelu / kauppapalvelu 0,00 4,00 6,00 7,00 0,0 % 50,0 % 16,7 % Täysimittainen päiväkeskuspäivä 10,00 12,00 12,00 12,00 20,0 % 0,0 % 0,0 % Puolittainen päiväkeskuspäivä 5,00 7,00 7,00 7,00 40,0 % 0,0 % 0,0 % Kotona annettava palvelu enint. / h 25,00 45,00 45,00 45,00 80,0 % 0,0 % Käytetyn palvelun määrän muutos voi korottaa maksua isoimmissa muutoksissa moninkertaiseksi. Ei kuitenkaan yksipuolinen muutos, koska palvelusta sovitaan asiakkaan kanssa. Koskee sekä kotihoitoa että 0,0 % palveluasumista Tehostetun palveluasumisen ateriapalvelu 270,00 330,00 330,00 390,00 22,2 % 0,0 % 18,2 % Lyhytaikainen perhehoito 32,60 34,80 38,10 45,70 6,7 % 9,5 % 19,9 % Osavuorokautinen perhehoito 15,10 16,10 17,60 21,10 6,6 % 9,3 % 19,9 % Lyhytaikainen asumispalvelu 15,10 16,10 20,90 24,00 6,6 % 29,8 % 14,8 %

43 Kaupunkiympäristön kehittämisen maksujen muutokset Viimeisen 3 vuoden aikana toteutetut asiakasmaksujen korotukset Palvelun asiakasmaksu Asiakasmaksun hinnan muutos-% Muuta huomioitavaa Palvelu / asiakasmaksu TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Mikäli hakemuksen johdosta joudutaan julkaisemaan kuulutukset sanomalehdissä, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TAKSAT peritään kuulutuskustannukset hakijalta 300 /kuulutuskerta. ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON LAATIMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT *) Asemakaavan laatiminen ja käsittely 3 700, , , ,00 0,0 % 0,0 % 48,6 % Maksua voidaan alentaa ja korottaa tiettyjen ehtojen täyttyessä Kuulutuskulut kuulutuskerralta 300,00 *) Kaavan laatimisesta koituvat kustannukset /h Maksuja voidaan alentaa ja korottaa tiettyjen ehtojen täyttyessä *) suunnittelun johto /h 75,00 75,00 75,00 79,00 0,0 % 0,0 % 5,3 % *) kaavasuunnittelu /h 60,00 60,00 60,00 63,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % *) avustavat tehtävät /h 44,00 44,00 44,00 46,00 0,0 % 0,0 % 4,5 % Kuulutuskulut kuulutuskerralta 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % *) Aloitteen tekijä maksaa lähtökohtaisesti ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä syntyneet kustannukset. MRL 74 :n mukaisesta ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen käsittelystä peritään maanomistajalta 2700 euroa yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan Ulkopuolisella asiantuntijalla teetettävä asemakaavaehdotus, aloitteen teettäjältä perittävä kertakorvaus kaavan käsittelystä 2 700, , , ,00 0,0 % 0,0 % kuuluvassa asiassa ja euroa kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvassa 0,0 % asiassa. Tonttijaon laatiminen, max 2 tonttia (perusmaksu) 800,00 800,00 800,00 800,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tonttijaon laatiminen, > 2 tonttia (maksu per lisätontti) 130,00 130,00 130,00 175,00 0,0 % 0,0 % 34,6 % Erillisen tonttijaon laatiminen, max 2 tonttia (perusmaksu) 960,00 960,00 960,00 960,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Erillisen tonttijaon laatiminen, > 2 tonttia (maksu per lisätontti) 130,00 130,00 130,00 175,00 0,0 % 0,0 % 34,6 % Muutostyöt laskettuun tonttijakoo,n /h 75,00 75,00 75,00 75,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tonttijaon koelaskenta, /koelaskenta 125,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Poikkeukellisen suuritöinen tonttijaon koelaskenta, /h 75,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % SUUNNITTELUTARVERATKAISUSTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖKSESTÄ PERITTÄVÄTMAKSUT *) Suunnittelutarveratkaisu, 550,00 550,00 550, ,00 0,0 % 0,0 % 90,9 % *) lisäksi viranomaisen toimesta tapahtuvasta kuulemisesta /kuultava 75,00 75,00 75,00 75,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % tai kuulutuskuluina kuulutuskerralta 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % *) Rauenneen suunnittelutarveratkaisun uusiminen 2 100,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % *) Poikkeamispäätös 550,00 550,00 550, ,00 0,0 % 0,0 % 90,9 % *) lisäksi viranomaisen toimesta tapahtuvasta kuulemisesta /kuultava 75,00 75,00 75,00 75,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % tai kuulutuskuluina kuulutuskerralta 300,00 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % *) Asemakaavapäällikön toimivallassa oleva poikkeamispäätös 750,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % *) Kaupungin antama lausunto poikkeamispäätöshakemuksesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle /lausunto 150,00 150,00 150,00 150,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % *) Kielteinen ratkaisu tai päätös, käsittelykulut 240,00 240,00 240,00 550,00 0,0 % 0,0 % 129,2 % *) Kuulutuskustannukset (julkaisu sanomalehdessä) /kerta 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % RAKENNUSVALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Maksut sisältävät erilaisia soveltamisehtoja Rakennuksen rakentaminen (MRL ) tai laajentaminen (MRL ), rakennusta kohti 450,00 450,00 450,00 500,00 0,0 % 0,0 % 11,1 % sekä lisäksi rakennuksen/laajennuksen kokonaisalan mukaan /m2 5,00 5,00 5,00 6,00 0,0 % 0,0 % 20,0 % Rakenteiltaan ja varusteiltaan yksinkertaisen tai vähäisen rakennuksen rakentaminen (MRL ) taikka rakennuksen vähäinen laajentaminen (MRL ), rakennusta kohti 220,00 220,00 220,00 250,00 0,0 % 0,0 % 13,6 % sekä lisäksi rakennuksen kokonaisalan tai katoksen pinta-alan mukaan /m2 4,00 4,00 4,00 4,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Rakennuksen rakentamiseen verrattava rakennuksen korjaus- ja muutostyö, ja rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen (MRL ) 400,00 400,00 400,00 500,00 0,0 % 0,0 % 25,0 % sekä lisäksi muutettavan/lisättävän osan kokonaisalan mukaan /m2 3,50 3,50 3,50 6,00 0,0 % 0,0 % 71,4 % Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen (MRL ) tai rakennuksen korjaus- ja muutostyö, jolla on vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL ) taikka rakennuksen energiatehokkuuteen (MRL 125.4), rakennusta/lvi-järjestelmää kohti. Omakotitalot, perusmaksu 175,00 175,00 175,00 250,00 0,0 % 0,0 % 42,9 % sekä lisäksi rakennuksen muutettavan osan kokonaisalan mukaan 2,50 2,50 2,50 3,00 0,0 % 0,0 % 20,0 %

44 Palvelun asiakasmaksu Asiakasmaksun hinnan muutos-% Muuta huomioitavaa Palvelu / asiakasmaksu TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen (MRL ) tai rakennuksen korjaus- ja muutostyö, jolla on vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL ) taikka rakennuksen energiatehokkuuteen (MRL 125.4), rakennusta/lvi-järjestelmää kohti. Muut hankkeet, perusmaksu 350,00 350,00 350,00 500,00 0,0 % 0,0 % 42,9 % sekä lisäksi rakennuksen muutettavan osan kokonaisalan mukaan 2,50 2,50 2,50 4,00 0,0 % 0,0 % 60,0 % Muut toimenpiteet, joihin sovelletaan rakennuksen rakentamista koskevia säännöksiä, /toimenpide 500,00 500,00 500,00 500,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Jätevesijärjestelmän hyväksyminen ja tarkastus (MRL 126 a.1, kohta 1), / päätös 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole Julkisivumuutokset (MRL 126 a.1, kohta 7), 1. muutettavaa rakennusta kohti 350,00 350,00 350,00 450,00 0,0 % 0,0 % 28,6 % sekä lisäksi muutettavaa julkisivua kohti 110,00 110,00 110,00 100,00 0,0 % 0,0 % -9,1 % Mainostoimenpiteet (MRL 126 a.1, kohta 8) mainosten yleissuunnitelman hyväksyminen 500,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole tontille sijoitettavat digitaaliset mainostaulut 350,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole muu mainostoimenpide 150,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole Maalämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen (MRL 126 a.1, kohta 12) 150,00 150,00 150,00 150,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % sekä jokaista lisäkaivoa tai -lämmönkeruuputkistoa kohden 50,00 50,00 50,00 50,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muut luvanvaraiset toimenpiteet (MRL 126 a ), /toimenpide 200,00 200,00 200,00 400,00 0,0 % 0,0 % 100,0 % Rakennusluvan voimassaolon pidentäminen työn aloittamista tai työn loppuunsaattamista varten (MRL 143 ) sekä asetetun määräajan tai lupaehdon muuttaminen, /toimenpide 350,00 350,00 350,00 500,00 0,0 % 0,0 % 42,9 % Rakennuksen tai sen osan purkamislupa (MRL ), /rakennus 500,00 500,00 500,00 550,00 0,0 % 0,0 % 10,0 % Rakennuksen purkamisilmoituksen käsittely (MRL ), /ilmoitus 50,00 50,00 50,00 100,00 0,0 % 0,0 % 100,0 % Maisemaa muuttava maanrakennustyö (MRL ) 1 200, , , ,00 0,0 % 0,0 % Mikäli luvan valmistelu tai valvonta edellyttää erityisiä toimenpiteitä, peritään lisätyöstä 8,3 % 75 /h, kuitenkin niin, että kokonaismaksuksi muodostuu enintään Puiden kaataminen (MRL ) 300,00 300,00 300,00 400,00 0,0 % 0,0 % 33,3 % Muu näihin verrattava toimenpide (MRL 128.1) 300,00 300,00 300,00 400,00 0,0 % 0,0 % 33,3 % Lupahakemuksen vireille tulosta ilmoittaminen (MRL ja MRA 65.1 ), /naapuri 100,00 100,00 100,00 100,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kuulutuksen laatiminen (MRA 65.2 ), /kuulutuskerta 300,00 300,00 300,00 350,00 0,0 % 0,0 % 16,7 % Katselmuksen pitäminen naapurien kuulemiseksi (MRL ), /katselmus 400,00 400,00 400,00 450,00 0,0 % 0,0 % 12,5 % Aloittamisoikeuden myöntäminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta (MRL 144 ), /hanke 500,00 500,00 500,00 500,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kokoontumistilan enimmäishenkilömäärän vahvistaminen erillisellä päätöksellä (MRA 54 ), /kokoontumistila 300,00 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Yksityisen viemärin rakentamiseen liittyvä jätevesijärjestelmän hyväksyminen ja tarkastus, / päätös ja tarkastus 300,00 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muu kuin lupapäätöksessä määrätty katselmus, tarkastus, todistus tai lausunto taikka luvan voimassaoloajan jälkeinen katselmus tai muu toimenpide, / toimenpide 200,00 200,00 200,00 350,00 0,0 % 0,0 % Luvan voimassaoloajan jälkeen suoritettava katselmus 700 hinnoiteltu erikseen v. 75,0 % 2016 Rakennuksen paikan ja korkeusaseman maalle merkitseminen sekä sijaintikatselmuksen toimittaminen (MRA 75.1 ), max. 2 asuinhuoneistoa käsittävä asuinrakennus ja sitä palvelevat samanaikaisesti merkittävät talousrakennukset 740,00 740,00 740,00 780,00 0,0 % 0,0 % 5,4 % Rakennuksen paikan merkitseminen sisältää neljä pistettä ja kultakin lisäpisteeltä veloitetaan 80. Jos toimenpide käsittää vain sijainninmerkinnän tai sijaintikatselmuksen, on maksu puolet tämän kohdan mukaisesta maksusta. Mikäli sijainnin määrittely edellyttää erityistoimenpiteitä esimerkiksi kiinteistörajan läheisyydestä johtuen, peritään lisätyöstä 300. Erillisinä merkittävät talousrakennukset ja vastaavat sekä olemassa olevan rakennuksen laajennus 740,00 740,00 740,00 780,00 0,0 % 0,0 % 5,4 % kuten yllä Muut rakennukset 1 480, , , ,00 0,0 % 0,0 % 5,4 % kuten yllä Rakennelman paikan merkintä (sijainti on alle 1,5 metriä kiinteistörajasta), / rakennelma 315,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole Asiakkaan pyytämä sijainnin muutos, / sijainnin muutos 340,00 340,00 340,00 360,00 0,0 % 0,0 % 5,9 % Pihamaan erillinen tarkastaminen, / tarkastus 340,00 340,00 340,00 360,00 0,0 % 0,0 % 5,9 % Maalämpökaivon tai -lämmönkeruuputkiston rekisteröinti, / maalämpökaivo tai lämmönkeruuputkisto 225,00 225,00 225,00 225,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Maalämpökaivon tai -lämmönkeruuputkiston rekisteröint, / lisäkaivo tai - lämmönkeruuputkisto 20,00 20,00 20,00 20,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Rakennusrasitteen perustaminen, muuttaminen tai poistaminen (MRL ), /1. rasite 300,00 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 %

45 Palvelun asiakasmaksu Asiakasmaksun hinnan muutos-% Muuta huomioitavaa Palvelu / asiakasmaksu TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Rakennusrasitteen perustaminen, muuttaminen tai poistaminen (MRL ), / kukin seuraava rasite 150,00 150,00 150,00 150,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon, vähäisen laitteen, rakennelman tai laitoksen sijoittamista koskeva asia (MRL ), / päätös 400,00 400,00 400,00 500,00 0,0 % 0,0 % 25,0 % Kiinteistöjen yhteisjärjestely (MRL 164 ), / päätös 600,00 600,00 600,00 750,00 0,0 % 0,0 % 25,0 % Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen kiinteistöllä (MRL 165 ), / päätös 300,00 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Rakennetun ympäristön valvonnan maksut (MRL 180 ja 182 ) Rakennusvalvontaviranomaisen antama kirjallinen kehotus tai määräys 100,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole Rakennusvalvontaviranomaisen antama hallintopakkopäätös (valvontakuluina) 200,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Edeltävät vuodet, taksan tietoa ei ole Maa-aineslain edellyttämästä valvonnasta perittävät maksut (Maa-ainesL 4 5 ja a ), perusmaksu 900,00 900,00 900,00 900,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % sekä otettavaksi esitetyn maa-aineksen kokonaismäärän mukaan, /m3 0,03 0,03 0,03 0,03 0,0 % 0,0 % Tarkastusmaksua määrättäessä otetaan ottamismäärän m³ 0,0 % ylittävältä osalta huomioon kuitenkin vain puolet. Vuosittain suoritettava ottamistoiminnan valvonta (Maa-ainesL a ), perusmaksu 300,00 300,00 300,00 300,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % sekä otettavaksi esitetyn maa-aineksen kokonaismäärän mukaan, /m3 0,01 0,01 0,01 0,01 0,0 % 0,0 % Valvontamaksua määrättäessä otetaan m³:n vuotuisen oton ylittävältä osalta 0,0 % huomioon kuitenkin vain puolet. KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 0,0 % 0,0 % 0,0 % A. TOIMITUSKORVAUS 0,0 % 0,0 % 0,0 % KIINTEISTÖTOIMITUKSET 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tontin lohkominen kun tontin pinta-ala on enintään m , , , ,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % mikäli asuntotontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa tai 300 kerrosm , , , ,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % kun tontin pinta-ala on m , , , ,00 0,0 % 0,0 % 5,2 % kun tontin pinta-ala on yli m , , , ,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % Kiinteistörasitteen perustaminen tai muu käsittely tontin lohkomisen yhteydessä (KmL 14 luku), /rasite 160,00 160,00 160,00 170,00 0,0 % 0,0 % 6,3 % Vapaaehtoisen tilusvaihdon käsittely tontin lohkomisen yhteydessä 160,00 160,00 160,00 170,00 0,0 % 0,0 % 6,3 % Pantinhaltijan sopimukseen perustuva kiinnitysten etusijajärjestyksen muuttaminen tontin lohkomisen yhteydessä 110,00 110,00 110,00 120,00 0,0 % 0,0 % 9,1 % Lohkomisen yhteydessä tehtävästä lohkokiinteistönkiinnityksistä vapauttamisesta (KmL 28 ), myös yleisen alueen lohkomisessa sopimusperusteisesti, 230,00 230,00 230,00 240,00 0,0 % 0,0 % 4,3 % Kiinteistönmääritystoimituksena tehtävästä kahden rekisteriyksikön välisen rajan tarkistamista tarkoittavasta rajankäynnistä, perusmaksu 600,00 600,00 600,00 630,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % Jokaisesta lisärekisteriyksiköstä, jota vastaan rajaa myös käydään, lisämaksu 160,00 160,00 160,00 170,00 0,0 % 0,0 % 6,3 % Rasitetoimitus, yksi rasite, kaksi osapuolta 320,00 320,00 320,00 335,00 0,0 % 0,0 % 4,7 % Jokaisesta lisärasitteesta (käyttöoikeusyksiköstä) ja kiinteistöstä tai osapuolesta, lisäkustannus 160,00 160,00 160,00 170,00 0,0 % 0,0 % 6,3 % KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET Muodostusluettelossa olevan tontin rekisteröinti, / toimenpide 280,00 295,00-100,0 % 0,0 % 0,0 % Kaavatontin merkitseminen tonttina kiinteistörekisteriin Päätöksestä, jolla tonttijaon mukainen tontti (kaavatontti) merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3, 4 ), 320,00 320,00 320,00 335,00 0,0 % 0,0 % 4,7 % Päätöstä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla 600,00 600,00 600,00 630,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % Kiinteistöjen yhdistäminen (kiinteistöt vapaat kiinnityksistä), perusmaksu 400,00 400,00 400,00 420,00 0,0 % 0,0 % 5,0 % KmL :n mukaisessa tapauksessa (eri kiinnitykset) 110,00 110,00 110,00 120,00 0,0 % 0,0 % 9,1 % Tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 28 ), lisähinta 230,00 230,00 230,00 240,00 0,0 % 0,0 % 4,3 % Kun päätöstä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, maksu 680,00 680,00 680,00 715,00 0,0 % 0,0 % 5,1 % Yhteisalueosuuden käsittely 215,00 215,00 215,00 225,00 0,0 % 0,0 % 4,7 % Rasitteen poistaminen tai muuttaminen 215,00 215,00 215,00 225,00 0,0 % 0,0 % 4,7 % B. TYÖKORVAUS Kiinteistötoimitusmaksulain 3.1 :n mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat Kiinteistörekisterin pitäjä, / tunti 110,00 110,00 110,00 110,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimitusinsinöörin tehtävät, /tunti 85,00 85,00 85,00 75,00 0,0 % 0,0 % -11,8 % Toimitusvalmistelu, /tunti 50,00 50,00 50,00 50,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % Maastotyöt euroa/ryhmä/tunti 125,00 125,00 125,00 125,00 0,0 % 0,0 % 0,0 %

46 Palvelun asiakasmaksu Asiakasmaksun hinnan muutos-% Muuta huomioitavaa Palvelu / asiakasmaksu TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Satamien palveluja kehittämällä allaspaikkojen hinnat nousevat automaattisesti SATAMIEN VENEPAIKKOJEN VUOKRAHINNAT satamaluokituksen mukana. Pursiseurapaikka (sis. alv 24%) 100,00 100,00 200,00 0,0 % 0,0 % 100,0 % Vuokra-alus ( /m) 15,00 15,00 25,00 0,0 % 0,0 % 66,7 % Kauppa-alus ( /m 7,50 7,50 10,00 0,0 % 0,0 % 33,3 % Alusten talvisäilytys vedessä Vuokra-alus ( /m) 15,00 15,00 25,00 0,0 % 0,0 % 66,7 % Kauppa-alus ( /m 7,50 7,50 10,00 0,0 % 0,0 % 33,3 % *) Mikäli tämän taksan mukaan määräytyvä maksu on yksittäistapauksessa olennaisesti suurempi, kuin mitä ovat asian käsittelystä kaupungille aiheutuvat kulut, maksua voidaan alentaa ottaen huomioon asian käsittelyyn kulunut työaika, työmäärä ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Alennus voi olla suuruudeltaan enintään 50 % siitä maksusta, joka toimenpiteestä muutoin perittäisiin. *) Mikäli tämän taksan mukaan määräytyvä maksu on yksittäistapauksessa olennaisesti pienempi, kuin mitä ovat asian käsittelystä kaupungille aiheutuvat kulut, maksua voidaan korottaa ottaen huomioon asian käsittelyyn kulunut työaika, työmäärä ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Korotus voi olla enintään 50 % siitä maksusta, joka toimenpiteestä muutoin perittäisiin.

47 Tampereen Vesi Asiakasmaksujen kehitys (perustuu aineistoon: Veden johtokunnan päätökset: , , , ) Käyttömaksujen kehitys Tampereella on esitetty seuraavassa: Vuosi Talousvesi 0,98 1,02 1,09 1,15 /m³, ALV 0% Talousvesi 1,22 1,26 1,35 1,43 /m³, sis ALV Jätevesi 1,46 1,53 1,60 1,66 /m³, ALV 0% Jätevesi /m³, sis. ALV 1,81 1,90 1,98 2,06 Perusmaksu, vesi ( /kk) Perusmaksu, jätevesi ( /kk) Mittarikoko mm ,55 5,83 6,41 6,73 5,55 5,83 6,41 6, ,08 22,13 24,34 25,56 21,08 22,13 24,34 25, ,67 47,95 52,75 55,39 45,67 47,95 52,75 55, ,54 65,67 72,24 75,85 62,54 65,67 72,24 75, ,41 83,38 91,72 96,31 79,41 83,38 91,72 96, ,97 99,72 109,69 115,17 94,97 99,72 109,69 115,17

48 Tampereen Kaupunkiliikenne perustuu aineistoon: Tampereen joukkoliikennelautakunnan päätökset ( , , , ) Arvolippu 1,70 1,74 1,78 1,80 aikuiset Arvolippu 1,24 1,26 1,29 1,30 nuoret ja opiskelijat Arvolippu 0,85 0,87 0,89 0,90 lapset ja seniorit Työmatkalippu 40,50 41,50 42,00 44,00 30 vrk 46,00 47,00 48,00 49,00 kausilippu aikuiset 30 vrk 32,00 33,00 33,50 34,00 kausilippu nuoret ja opisk. 30 vrk 23,00 23,50 24,00 24,50 kausilippu lapset 90 vrk 115,00 118,00 118,00 kausilippu aikuiset Kertalippu 2,50 2,60 2,60 3,00 aikuiset Kertalippu 1,00 1,10 1,10 1,20 lapset Yövuorolisä 2,50 2,60 2,60 3,00 käteisellä Yövuorolisä 2,50 2,60 2,60 3,00 arvolipulla Matkailijalippu 6,00 6,50 6,50 6,50 1 vrk aikuiset Matkailijalippu 1 vrk nuoret 4,00 4,50 6,50 4,50

49 Sähkön siirtotariffit eivät ole muuttuneet jälkeen. Sähkövero on noussut 2013, 2014 ja 2015, mutta siihen Tampereen Sähkölaitos ei ole voinut vaikuttaa. Tampereen Sähkölaitos on joko laskenut tai pitänyt tariffit ennallaan vuosina

50

51 Valtuustoaloite Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta - Lassi Kaleva (TRE:1508/ /2017) Talousjohtaja Jukka Männikkö: Talousarvioehdotuksessa koiraverosta luovutaan vuoden 2018 alusta.

52

53

54

55 Kuntalaisaloite Vammaisneuvoston ehdotukset Tampereen kaupungin vuoden 2018 talousarvion valmisteluun (TRE:210/ /2017, Vammaisneuvoston muut asiat v. 2017) Vammaisneuvoston aloite sisältää useita esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden parantamiseen, vammaispalvelujen laajentamiseen sekä työllisyydenhoitoon liittyviä ehdotuksia. Lisäksi vammaisneuvosto ehdottaa, että v päättyneet vammaispoliittinen ohjelma sekä esteettömyysohjelma päivitetään. Kaupunkiympäristön palvelualue Vammaisneuvosto toteaa, että jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyyskorjauksiin on edelleen suuri tarve erityisesti ydinkeskustan, Kalevan ja keskustan alueella ja esittää, että talousarvioon varataan riittävä määräraha näiden korjauksiin vuodelle Muualla kuin mainituilla alueilla sijaitsevien yksittäisten suojateiden korjauksiin, näkövammaisten suojateiden opasteisiin sekä suojateiden esteettömään talvikunnossapitoon on varattava riittävä määräraha. Raitiotien rakentamisen aikaiset liikkumisen järjestelyt on toteutettava siten, että ne eivät muodostu esteeksi apuvälineiden kanssa kulkeville. - Peruskorjausten rakennuskohteissa noudatetaan esteettömyysohjeita. Esteettömyyden kannalta hankalimmat pienkorjauskohteet korjataan tapauskohtaisen harkinnan mukaan olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Vammaisneuvosto ehdottaa, että seudullisen joukkoliikenteen esteettömyyttä edistetään varustamalla uudet hankittavat bussit automaattisilla rampeilla, kuulutuksilla sekä keskioven viereen asennettavilla maksulaitteilla rollaattoreiden käyttäjien maksutapahtumaa varten sekä uudistamalla vanhoja bussipysäkkejä esteettömäksi. - Seudullisen joukkoliikenteen esteettömyyttä edistetään monin tavoin. Joukkoliikenteessä edellytettävä bussikalusto on nykyisin pääosin EU:n bussidirektiivin mukaista esteettömintä kalustoa lukuunottamatta joitain yksittäisiä maaseutuliikenteitä, joille matalalattiakalusto ei sovellu. Bussidirektiivin mukaisessa kalustossa on manuaaliset rampit ja mahdollisuus mm. pyörätuolien kiinnitykseen. Autoissa on erikoisvarustelua mm. näkövammaisten tarpeisiin. Automaattiset rampit soveltuvat huonosti pohjoismaiseen ilmastoon mm. liukkaudentorjunnassa käytettävän hiekoitussepelin johdosta. Uusia autoja ei olla varustamassa automaattisilla rampeilla. - Joukkoliikenteen uuden informaatiojärjestelmän suunnittelu ja hankinta on käynnissä. Tässä prosessissa tullaan ottamaan huomioon mahdollisuus pysäkkikuulutuksiin tai muuhun ääniviestintään matkan etenemisestä. - Joukkoliikenteen maksujärjestelmää ollaan uudistamassa vuosien aikana. Raitiotieliikenteessä tullaan siirtymään avorahastukseen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikilta ovilta löytyvät leimauslaitteet ja näin ollen sisäännousu ja leimaus voivat tapahtua kaikilla ovilla. Käytännöt linja-autoliikenteen osalta ratkaistaan maksujärjestelmän uudistamistyön yhteydessä ennen raitiotieliikenteen aloitusta vuonna Raitiotieliikenteessä tavoitellaan esteettömyyden näkökulmasta parasta mahdollista palvelutasoa. Bussipysäkkien esteettömyyttä edistetään katujen saneerauksen yhteydessä vuosittain. Bussipysäkkien osalta esteettömyyden heikot lenkit liittyvät usein kulkuyhteyksiin pysäkeille.

56 Hyvinvoinnin palvelualue Vammaisneuvosto ehdottaa, että nuorisotiloista, myös Antaverkan leirikeskuksesta, laaditaan esteettömyyden edistämissuunnitelmat ja että esteettömyyttä parantaviin korjaustoimiin varataan määräraha vuodelle Antaverkan osalta on sovittu, että esteettömyyden edistämissuunnitelma tehdään vuoden 2018 kevään aikana. Suunnitelman pohjalta varataan toteuttamiskelpoisiin muutoksiin määrärahat vuosien budjetteihin, joko vuosikorjaustöihin tai pieniin rakennusinvestointeihin. Toteuttamisen suhteen rajoittavina tekijöinä saattaa tulla kysymykseen joko kaavoitukselliset asiat tai vuonna 1922 valmistuneen rakennuksen julkisivulliset määräykset sekä rakennuksen tilojen jakaantuminen kolmeen kerrokseen. Vammaisneuvosto ehdottaa, että esteettömän pääuimarannan suunnittelu käynnistetään välittömästi ja että EU-direktiivin mukaisille uimarannoille rakennetaan esteettömät uimalaiturit. Esteetön pukuhuone ilman mahdollisuutta päästä uimaan ei palvele apuvälineiden käyttäviä. - Uimarantoja koskevan suunnitelman laatiminen on käynnistetty. Vammaisneuvosto ehdottaa, että vammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen tulee varata määrärahoja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja että kuntoutuksesta laaditaan asiakastyytyväisyyskartoitus, jonka pohjalta kuntoutustoimenpiteitä edistetään. - Potilaiden kuntoutustarve arvioidaan aina yksilöllisesti perustuen toimintakykyyn, kykyyn oppia uusia toimintamalleja. Kuntoutustarpeeseen vaikuttaa myös sairauden etenemisen ennuste sekä elämäntilanne kokonaisuutena. Kuntoutusarviota tehtäessä kysytään potilaan omaa arviota tilanteestaan ja se tulee myös kirjata suunnitelmaan. Myönteisen ostopalvelun päätöstä saattaa joskus hidastaa määrärahojen sijainti muissa yksiköissä kuin lääkinnällisessä kuntoutuksessa esim. lasten ja nuorten palveluissa, avo-ja asumispalveluissa sekä sosiaalipalvelujen yksiköissä. Vammaisneuvosto on erityisen huolissaan lapsuudenkodissaan asuvien kehitysvammaisten ja autismin kirjon ihmisten riittämättömistä asumispalveluista. Tarve asumispalveluiden ja perheiden tuen laajentamiseen on monissa tapauksissa kiireellinen. Vammaisneuvosto ehdottaa, että lautakunta varaa määrärahan vuoden 2018 talousarvioon asumispalvelujen ja perheiden tuen laajentamiseen; - Vuonna 2018 on tulossa 22 asumispaikkaa omaan tuotantoon kotoa muuttaville sekä 4 paikkaa laitoshoidosta siirtyville autisminkirjon asiakkaille sekä 4 paikkaa kotoa siirtyville autisminkirjon asiakkaille. Sekä Lisäpaikkoja tulossa Orivedelle 7 (kotoa muuttaville 5 laitoksesta siirtyville 2 paikkaa). Vammaisneuvosto ehdottaa, että henkilökohtaisen tuen työnantajakoulutuksiin varataan määräraha vammaispalvelutoimistolle. - Henkilökohtaisen avun työnantajamallia kehitetään vammaispalvelutoimiston ja konsernipalvelut Kopparin sisäisenä kehittämisprojektina alkaen Projektin yhtenä tavoitteena on parantaa työnantajien saamaa ohjeistusta, neuvontaa ja koulutusta. Projekti toteutetaan vuoden 2017 menoilla sisäisenä toiminnan kehittämisenä, eikä edellytä talousarvioon muutosta vuodelle Kehittämisen tuloksena työnantajien neuvonnan ja ohjauksen määrä ja laatu paranevat.

57 Vammaisneuvosto ehdottaa, että hyvinvoinnin palvelualueella käynnistetään erityisesti soveltavaan/esteettömään ulkoilmaliikuntaan kohdistuva ohjelma vammaisten ja eri tavoin pitkäaikaissairaiden toimintakyvyn edistämiseksi ja sitä varten varataan määräraha. - Eri puolilla kaupunkia on melko kattavasti puistokuntosaleja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja suunnattu nimenomaan matalan kynnyksen asiakkaille (ikäihmiset, vammaiset). Kesäaikaan puistokuntosaleilla järjestetään Luotsien toimesta maksutonta ohjattua toimintaa. Ohjauskaudella kokoontuu Luotsien vetämiä sauvakävelyryhmiä Lamminpäässä, Lielahdessa, Hämeenpuistossa (esteetön) ja Kaupissa. Nämäkin maksuttomia ja soveltuvat hyvin matalan kynnyksen asiakkaille. Erityislapsille pyritään vuosittain järjestämään laskettelukurssi Hervannan laskettelurinteessä. Lisäksi kaupungissa on rollaattorireittejä ja esteettömiä ulkoilureittejä mm. Kintulammelle on tulossa tänä vuonna esteetön reitti. Elinkeinojen ja kilpailukyvyn palvelualue Vammaisneuvosto ehdottaa, että lautakunta varaa vuoden 2018 talousarvioon työllisyydenhoidon palveluyksikölle määrärahan kehitysvammaisten työllistymistuen lisäksi myös erityisesti niille vammaisille nuorille, jotka tarvitsevat työllistymisensä tueksi työhönvalmennuksen tukea. Vammaisneuvosto ehdottaa tämän lisäksi, että lautakunta varaa talousarvioon määrärahan sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy:lle, jotta se voisi työllistää vammaisia henkilöitä palvelujensa kautta. Vammaisneuvosto ehdottaa, että elinkeinojen ja työllisyyden palvelualue valmistautuu vammaislainsäädännön uudistamishankkeen myötä ajankohtaisiksi tuleviin vammaisten työllisyyskysymyksiin esim. perustamalla työryhmän valmistelemaan uudistusta TEkeskuksen, Kelan ja muiden työllistymistä edistävien yhteistyökumppaneiden edustajista. - Tämän vuoden alusta kehitysvammaisten työllistymisen tukipalvelut, esim. työvalmennukset ja -kokeilut, on hoidettu keskitetysti Hyvinvointipalvelujen Vammaispalveluissa tuttujen ohjaajien toimesta. Työllisyyspalvelut tekevät yhteistyötä Vammaispalvelujen kanssa mm. palkkatukiasioissa. Toimintamalli jatkuu vuonna Vuoden 2018 talousarviossa on varattu vammaisten suojatyöhön, Titry ry:n avustukseen euroa, kuten kuluvana ja edellisenä vuonna. Elinvoima- ja osaamislautakunta tekee erillisen päätöksen avustusten kohdentamisesta. - Työllisyyspalvelujen talousarviossa ei tämän lisäksi ole erikseen varattu määrärahaa kehitysvammaisten palveluille, vaan kaikki työllisyyspalvelujen asiakkaat saavat samat palvelut. Henkilöstöyksikkö Vammaisneuvosto ehdottaa, että henkilöstöyksikkö toimeenpanee laajasti yhdenvertaisuussuunnitelmassa (2017) mainittuja yksikölle vastuutettuja toimenpiteitä henkilöstön perehdyttämisestä yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä edistää suunnitelmallisesti vammaisten nuorten kesätyö- ja harjoittelumahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä.

58 - Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yhdenvertaisuusasioissa vuoden 2017 aikana julkaistaan verkkokoulutus työyhteisöjen yhdenvertaisuudesta sekä keskustelumateriaali, jonka pohjalta vuoden 2018 aikana työyhteisökokouksissa keskustellaan oman työyhteisön sekä asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja edistämisestä ja laaditaan oman työyhteisön pelisäännöt. Lisäksi yhdenvertaista toimintaa esimiestyössä kehitetään sisällyttämällä yhdenvertaisuuden näkökulma osaksi eri aihealueiden esimieskoulutuksia. - Yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti yksiköitä suositellaan huomioimaan kesärekrytoinneissa pyrkimys edistää vammaisten nuorten työllistymistä. Asia tuodaan esille kesätyöntekijöitä palkkaavien esimiesten ohjeissa sekä perehdytystilaisuuksissa. Jatkossa asia huomioidaan myös perehdytysoppaissa. Konsernihallinto Vammaisneuvosto ehdottaa, että v päättyneet vammaispoliittinen ohjelma sekä esteettömyysohjelma päivitetään. Vuoteen 2016 loppuun toimineet ohjelmat olivat neuvoston mielestä toimivia ja toivat lisäarvoa vammaisia koskevien asioiden edistämiseen. Lautakuntien palvelu- ja vuosisuunnitelmat esitetään niin yleisellä tasolla, että niihin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää yksityiskohtaisempia toimenpidelinjauksia. - Ensi vuonna arvioidaan vammaispoliittisen ohjelman ja esteettömyysohjelman päivittämisen tarve. Vammaisneuvosto toistaa kuluvan vuoden talousarvioon tekemänsä ehdotuksensa siitä, että kaupungin viestintään varataan määräraha viittomakielisten tiedotteiden julkaisemiseen sekä valtuuston kokousten välittämiseen sähköisesti myös viittomakielellä tulkattuina. Kysymys on viittomakielisen yhteisön perustuslaillisesta oikeudesta saada tietoa omalla äidinkielellään. Vammaisneuvosto toteaa, että kehittyneen tekniikan ja viittomakielisten yhteisöjen yhteistyön avulla toimenpiteet ovat erityisen kustannustehokkaita. - Talousarvioehdotuksessa ei ole varattu määrärahaa viittomakielisten tiedotteiden julkaisemiseen eikä valtuuston kokousten välittämiseen sähköisesti myös viittomakielellä. Kaikille palvelualueille yhteiset vammaisneuvoston ehdotukset Digitaalisten palveluiden laajentuessa niiden esteettömyydestä on huolehdittava vähintään EU:n sähköisiä palveluja koskevan esteettömyysdirektiivin (12/2016) säännösten mukaisesti. Henkilöstön sähköisten palveluiden saavutettavuuskoulutukseen sekä sähköisten palveluiden kehittämiseen esteettömiksi on varattava määräraha. Asia on esillä myös kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmassa. - Digitaalisten palveluiden osalta noudatetaan EU:n sähköisiä palveluja koskevia esteettömyysdirektiivin (12/2016) säännöksiä.

59 Vammaisneuvoston ehdotukset Tampereen kaupungin vuoden 2018 talousarvion valmisteluun (kokous ) Kaupunkiympäristön palvelualue Vammaisneuvosto toteaa, että jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyyskorjauksiin on edelleen suuri tarve erityisesti ydinkeskustan, Kalevan ja keskustan alueella ja esittää, että talousarvioon varataan riittävä määräraha näiden korjauksiin vuodelle Muualla kuin mainituilla alueilla sijaitsevien yksittäisten suojateiden korjauksiin, näkövammaisten suojateiden opasteisiin sekä suojateiden esteettömään talvikunnossapitoon on varattava riittävä määräraha. Raitiotien rakentamisen aikaiset liikkumisen järjestelyt on toteutettava siten, että ne eivät muodostu esteeksi apuvälineiden kanssa kulkeville. Vammaisneuvosto ehdottaa, että seudullisen joukkoliikenteen esteettömyyttä edistetään varustamalla uudet hankittavat bussit automaattisilla rampeilla, kuulutuksilla sekä keskioven viereen asennettavilla maksulaitteilla rollaattoreiden käyttäjien maksutapahtumaa varten sekä uudistamalla vanhoja bussipysäkkeja esteettömäksi. Hyvinvoinnin palvelualue Vammaisneuvosto ehdottaa, että nuorisotiloista, myös Antaverkan leirikeskuksesta, laaditaan esteettömyyden edistämissuunnitelmat ja että esteettömyyttä parantaviin korjaustoimiin varataan määräraha vuodelle 2018; Vammaisneuvosto ehdottaa, että esteettömän pääuimarannan suunnittelu käynnistetään välittömästi ja että EU-direktiivin mukaisille uimarannoille rakennetaan esteettömät uimalaiturit. Esteetön pukuhuone ilman mahdollisuutta päästä uimaan ei palvele apuvälineiden käyttäviä; Vammaisneuvosto ehdottaa, että vammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen tulee varata määrärahoja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja että kuntoutuksesta laaditaan asiakastyytyväisyyskartoitus, jonka pohjalta kuntoutustoimenpiteitä edistetään; Vammaisneuvosto on erityisen huolissaan lapsuudenkodissaan asuvien kehitysvammaisten ja autismin kirjon ihmisten riittämättömistä asumispalveluista. Tarve asumispalveluiden ja perheiden tuen laajentamiseen on monissa tapauksissa kiireellinen. Vammaisneuvosto ehdottaa, että lautakunta varaa määrärahan vuoden 2018 talousarvioon asumispalvelujen ja perheiden tuen laajentamiseen; Vammaisneuvosto ehdottaa, että henkilökohtaisen tuen työnantajakoulutuksiin varataan määräraha vammaispalvelutoimistolle; Vammaisneuvosto ehdottaa, että hyvinvoinnin palvelualueella käynnistetään erityisesti soveltavaan/esteettömään ulkoilmaliikuntaan kohdistuva ohjelma vammaisten ja eri tavoin pitkäaikaissairaiden toimintakyvyn edistämiseksi ja sitä varten varataan määräraha. Elinkeinojen ja työllisyyden palvelualue Vammaisneuvosto ehdottaa, että lautakunta varaa vuoden 2018 talousarvioon työllisyydenhoidon palveluyksikölle määrärahan kehitysvammaisten työllistymistuen lisäksi myös erityisesti niille vammaisille nuorille, jotka tarvitsevat työllistymisensä tueksi työhönvalmennuksen tukea.

60 Vammaisneuvosto ehdottaa tämän lisäksi, että lautakunta varaa talousarvioon määrärahan sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy:lle, jotta se voisi työllistää vammaisia henkilöitä palvelujensa kautta; Vammaisneuvosto ehdottaa, että elinkeinojen ja työllisyyden palvelualue valmistautuu vammaisläädännön uudistamishankkeen myötä ajankohtaisiksi tuleviin vammaisten työllisyyskysymyksiin esim. perustamalla työryhmän valmistelemaan uudistusta TE-keskuksen, Kelan ja muiden työllistymistä edistävien yhteistyökumppaneiden edustajista. Henkilöstöyksikkö Vammaisneuvosto ehdottaa, että henkilöstöyksikkö toimeenpanee laajasti yhdenvertaisuussuunnitelmassa (2017) mainittuja yksikölle vastuutettuja toimenpiteitä henkilöstön perehdyttämisestä yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä edistää suunnitelmallisesti vammaisten nuorten kesätyö- ja harjoittelumahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä. Konsernihallinto Vammaisneuvosto ehdottaa, että v päättyneet vammaispoliittinen ohjelma sekä esteettömyysohjelma päivitetään. Vuoteen 2016 loppuun toimineet ohjelmat olivat neuvoston mielestä toimivia ja toivat lisäarvoa vammaisia koskevien asioiden edistämiseen. Lautakuntien palvelu- ja vuosisuunnitelmat esitetään niin yleisellä tasolla, että niihin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää yksityiskohtaisempia toimenpidelinjauksia. Vammaisneuvosto toistaa kuluvan vuoden talousarvioon tekemänsä ehdotuksensa siitä, että kaupungin viestintään varataan määräraha viittomakielisten tiedotteiden julkaisemiseen sekä valtuuston kokousten välittämiseen sähköisesti myös viittomakielellä tulkattuina. Kysymys on viittomakielisen yhteisön perustuslaillisesta oikeudesta saada tietoa omalla äidinkielellään. Vammaisneuvosto toteaa, että kehittyneen tekniikan ja viittomakielisten yhteisöjen yhteistyön avulla toimenpiteet ovat erityisen kustannustehokkaita. Kaikille palvelualueille yhteiset vammaisneuvoston ehdotukset Digitaalisten palveluiden laajentuessa niiden esteettömyydestä on huolehdittava vähintään EU:n sähköisiä palveluja koskevan esteettömyysdirektiivin (12/2016) säännösten mukaisesti. Henkilöstön sähköisten palveluiden saavutettavuuskoulutukseen sekä sähköisten palveluiden kehittämiseen esteettömiksi on varattava määräraha. Asia on esillä myös kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

61 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAIS- ALOITEET Kuntalaisaloite Päihdeongelmaisten tilanteesta Hervannassa - Hervannan aluetyöryhmä, Tampereen kaupungin etsivä työ ja Hervannan yrittäjät ry (TRE:4455/ /2016) Kuntalaisaloite Huoltsun aukioloaikojen muuttamisesta - Mia Estelle Lotta ym. (TRE:5931/ /2017)

62 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE Kuntalaisaloite Päihdeongelmaisten tilanteesta Hervannassa - Hervannan aluetyöryhmä, Tampereen kaupungin etsivä työ ja Hervannan yrittäjät ry (TRE: 4455/ /2016) Sosiaalipalvelupäällikkö Maritta Närhi: Hervannan aluetyöryhmän, Tampereen kaupungin etsivän työn sekä Hervannan yrittäjät ry:n allekirjoittamassa kuntalaisaloitteessa ( ) tuodaan esiin huoli koskien Hervannan keskustassa aikaa viettävien päihdeongelmaisten tilannetta. Aloitteessa ehdotetaan Tampereen kaupungille, että se järjestäisi sopivan tilan päihdeongelmaisille esimerkiksi yhteistyössä järjestöjen kanssa. Samoin ehdotetaan, että päihde- ja mielenterveyspalvelut otettaisiin huomioon Hervannan hyvinvointikeskusta toteutettaessa. Aloitteessa todetaan, että Hervantaan tarvitaan sekä lisää päihdepalveluja että mm. julkisia wc-tiloja. Aloitteen perusteluissa edellä mainittujen palveluiden puuttumisen katsotaan vaikuttavan päihdeongelmaisten itsensä lisäksi sekä hervantalaisten mahdollisuuksiin asioida rauhassa alueen palveluissa että palveluiden työntekijöiden kokemukseen alueen turvallisuudesta. Tampereella on useita matalan kynnyksen päihdepalveluita, joista osa tarjoaa yhteisöllistä tukea ja osa ohjaa kaupungin tarjoamiin päihdepalveluihin. Hervannassa sijaitsee Tampereen kaupungin asumispäivystys- ja asumisyksikkö sekä AlfaKuntoutus Hervanta oy:n tukiasumis ja työtoimintatilat. Tampereen asumispäivystykseen Väkipyöränkadulle voivat asunnottomat päihtyneet hakeutua ympäri vuorokauden, paikasta saa majoituksen ja aterian. Väkipyöränkadun asumispalvelut panostavat päihteettömyyteen. Konsti eli kotiin annettu tuki tekee kotikäyntejä Hervannankin alueella myös päihdeongelmaisten luo. Päihtyneiden päivätoimintakeskus sijaitsee Tampereen valtatien varressa, psykiatria- ja päihdekeskuksen Ensiohjaus Ension palvelut löytyvät Hatanpään alueelta Sarvikselta ja huumehoitoa tarjoavat A-klinikkasäätiö yhteistyökumppaneineen Tullin alueella sekä Helsingin Diakonissalaitos yhteistyökumppaneineen Hämeenpuistossa. Helsingin diakonissalaitos on aloittamassa syksyn aikana huumeiden käyttäjille kiertävää terveysneuvontatoimintaa bussilla ja Hervannasta haetaan sopivaa pysähdyspaikkaa. Kaakon alueelle (Hervanta, Kaukajärvi ja Vuores) suunnitellaan uudenlaista palveluiden järjestämisen toimintamallia sekä lisätään yhdessä tekemistä. Tavoitteena on luoda Hervantaan verkostomainen hyvinvointikeskus, jossa palvelut saa entisistä paikoista, mutta eri toimijoiden välistä yhteistyötä lisätään. Uuden toimintamallin valmistelu jatkuu vuoden 2017 aikana. Tälläkin hetkellä kaupungin

63 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE päihde- ja mielenterveyspalveluista jalkautuva sairaanhoitaja on tavattavissa matalalla kynnyksellä Hervannan terveysasemalla kahtena päivänä viikossa. Päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun vuosibudjetti on noin euroa. Mikäli päihtyneiden päivätoimintakeskuksen kaltaista toimintaa halutaan jatkossa myös Hervannan alueelle, vaatisi se riittävän taloudellisen resurssin varaamista vuoden 2018 talousarvioon. Taloudellisen tilanteen lisäksi myös tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen Hervannan alueelta on alustavissa kartoituksissa osoittautunut haastavaksi. Aloitteessa esitettyjen julkisten wc-tilojen hankkiminen vaatisi sekin lisäresursointia. Yhden wc:n hankintameno on noin euroa ja sen ylläpitokustannukset ovat kesäaikaan noin 3000 euroa/kk. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varauduttu päihdepalvelujen tai wc-tilojen lisäämiseen Hervannassa.

64 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE

65 Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE