Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, Keskusta kortteli 29 tontti 9, Rovakatu 11

Transkriptio

1 Rovaniemen kauunki Asemakaavan muutos 1. kauunginosa, Keskusta kortteli 29 tontti 9, Rovakatu 11 KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 2017

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kauunki 1. kauunginosa kortteli 29 tontti 9, Rovakatu 11 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kauunki Tekniset alvelut Maankäyttö Nicholas Coull Rovaniemen kauunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi tekninen lautakunta , 122 vireilletulosta ilm. äivämäärä valmisteluvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 123 kauunginhallitus , 470 julkisesti nähtävillä kauunginhallitus kauunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskustassa 1. kauunginosassa, osoitteessa Rovakatu 11. Suunnittelualue käsittää korttelin 29 tontin 9. Vaikutusalueen iiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja uistoalueet.

3 3 Sijaintikartta 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 1. kauunginosa kortteli 29 tontti 9. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä järjestellä uudelleen hakijan esittämällä tavalla. Asemakaavan muutoksella halutaan mahdollistaa uuden kuusikerroksisen kerrostalon rakentaminen nykyisen tilalle. Uudet suunnitelmat vaativat rakennusoikeudenlisäystä k-m² (1835 k-m²+1525 k-m²=3360 k-m²) ja kerrosluvun nostamista neljästä kuuteen (àvi).

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIISTELMÄ Kaavarosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonymäristö Rakennettu ymäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, äätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat äätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja erusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ymäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ymäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonymäristöön Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavaan... 15

5 5 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutoskartta 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset

6 6 2 TIISTELMÄ 2.1 Kaavarosessin vaiheet Tekninen lautakunta on (122 ) äättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 1. kauunginosan korttelin 29 tontilla 9. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lain Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja naaureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat idettiin nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mieliiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutos idettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä alveluiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä idosta ilmoitettiin kuulutuksella Lain Kansassa ja kirjeillä naaureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä idon jälkeen. Kauunginhallituksen äätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville alveluiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä ito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä naaureille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kauunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kauunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Lemminkäinen Talo Oy/ Marko Palonen hakevat valtakirjalla asemakaavan muutosta tontille Asemakaavan muutoksella halutaan mahdollistaa uuden kuusikerroksisen kerrostalon rakentaminen nykyisen tilalle. Uudet suunnitelmat vaativat rakennusoikeudenlisäystä k-m² (1835 k-m²+1525 k-m²=3360 k-m²) ja kerrosluvun nostamista neljästä kuuteen (àvi). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava luaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

7 7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tontilla sijaitsee vuonna 1959 valmistunut 4-kerroksinen asuinkerrostalo. Rovaniemen kauungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan rakennusoikeutta on käytetty 1777 k-m². Tontilla on asukkaiden oleskelua varten ieni istutettu nurmialue, muu tontinosa on asfalttiintainen ja varattu ysäköintiin Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde kuuluu 1. kauunginosaan, Keskusta. Keskustatoimintojen tilastoalueella oli asukkaita vuoden 2015 loussa noin Etäsyyttä ydinkeskustaan tulee muutosalueelta vain noin 400 metriä Luonnonymäristö Maisemakuva Maisemakuvaltaan suunnittelualueen ymäristö on rakennettua, keskustalle tyyillistä asuin-, liike- ja toimistorakennusaluetta. Muutosaluetta ymäröivät tontit ovat rakennettuja, joissa uustoa ja istutuksia on niukasti Rakennettu ymäristö Kauunkikuva Muutosalueen ymäristön rakennukset ovat kiviaineisia, ääväritykseltään vaaleita, kerrosluvultaan kaksi-, kolmi-, neljä- ja viisikerroksisia. Rovakadun saneeraus on arantanut alueen kauunkikuvaa sekä yleistä viihtyvyyttä. Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa selvityksessä kauunkikuvaa on analysoitu jakamalla keskusta-alue vyöhykkeisiin. Suunnittelualue sijaitsee sinisellä kauunkikuvavyöhykkeellä. Sinistä vyöhykettä kuvaillaan selvityksessä mm. seuraavasti: Sininen rajaus osoittaa alueet, joissa kauunkikuva on ehyt ja muotoutunut itkän ajan kuluessa melko valmiiksi ja ysyväksikin. Ote kauunkikuva-analyysistä Piirteitä Rovaniemen kauunkikuvasta, Sito Oy 2010

8 8 Palvelut, työaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä aikalla moniuolisten alveluiden läheisyydessä. Kauungin ydinkeskustaan on noin 200 metrin matka Rovakatua ohjoiseen, kauungin hallinnolliseen ja kulttuuriseen keskukseen on matkaa noin 400 metriä Rovakatu etelään. Rovakadun katutasossa toimii useita eri yrityksiä ja toimialoja. Virkistys Muutosalueen läheisyydessä, Rovakadun toisella uolella Ruokasenkadun kulmauksessa, sijaitsee Ruokasenuiston uisto- ja leikkikenttäalue. Myös suunnittelualueen lähellä noin 400m äässä virtaava Kemijoki ja sen ymäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet ymärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Rovakadun liikenne on keskustan ääkadulle tyyillistä vilkasta heiluriliikennettä. Läheisen Ruokasenkadun kautta kulkevat lukuisat aikallisliikenteen linjat eri kauunginosiin. Rovakadun saneerauksen myötä kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat keskustan alueella arantuneet. Rakennettu kulttuuriymäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistokohteita. Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan iirissä. Kauunki hoitaa yleistenalueiden kunnossaidosta ja muutosalueen kiinteistön kunnossaidosta vastaa kiinteistönomistaja. Alla on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta. Hulevesiviemärit ja -kaivot näkyvät kartalla vihreällä värillä, vesijohdot sinisellä, viemäri unaisella ja energiahuollonjohdot turkoosilla. Ennen rakennustöihin ryhtymistä johtolinjojen tarkka sijainti yydetään verkon omistajilta.

9 Maanomistus Suunnittelualue on asunto-osakeyhtiön omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, äätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ymäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ymäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Oikealla on ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja käyttötarkoitukseltaan keskustan asuin- ja liikealuetta (AK-C), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun innasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Alue on kaavassa yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Kerrosluku tontilla on (neljä), kerrosluku on alleviivattu, jolloin sitä on ehdottomasti noudatettava. Rakennusoikeutta on osoitettu 1835 k-m² (e=1.25). Tontin inta-ala on 1468 m². Rakennusjärjestys Rovaniemen kauunginvaltuusto

10 10 on hyväksynyt (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen ohjakartta, joka erustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen ohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyisiä olosuhteita. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojeluäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojeluäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Lemminkäinen Talo Oy/ Marko Palonen hakevat valtakirjalla asemakaavan muutosta tontille Asemakaavan muutoksella halutaan mahdollistaa uuden kuusikerroksisen kerrostalon rakentaminen nykyisen tilalle. Uudet suunnitelmat vaativat rakennusoikeudenlisäystä k-m² (1835 k-m²+1525 k-m²=3360 k-m²) ja kerrosluvun nostamista àvi (neljästä kuuteen). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat äätökset Tekninen lautakunta on tehnyt äätöksen kaavoituksen käynnistämisestä ( 122) 1. kauunginosan korttelissa 29 tontilla Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen aloitteen tekijä: Lemminkäinen Talo Oy/ Marko Palonen Kaava-alue ja sen ymäristö: Maanomistajat, viereiset ja vastauoliset naaurit, Rovaniemen keskustan asukasyhdistys ry, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Kauunginhallitus, tekninen lautakunta, ymäristölautakunta, Viranomaiset: Lain ELY-keskus Muut: Naaiirin Energia ja Vesi, alueella toimivat teleoeraattorit, Rovaniemen verkko

11 4.3.2 Vireille tulo 11 Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu Lain Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua alveluiste Osviitassa sekä kauungin internet-sivuilla kaavatorilla. Kaavaasiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mieliiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos idettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä alveluiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä idosta ilmoitetaan kuulutuksella Lain Kansassa ja kirjeillä naaureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä idon jälkeen. Kauunginhallituksen äätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville alveluiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä ito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä naaureille. Kauunginhallitus käsittelee asiaa nähtävillä olon jälkeen. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kauunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Tieto asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa Lain ELY-keskukseen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on äättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.

12 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja käyttötarkoitukseltaan keskustan asuin- ja liikealuetta (AK-C), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun innasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialueja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kauunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeamia korttelitehokkuuksia, mikäli ihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autoaikoitus ja muut toiminnot ja ymäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kunnan kaavalle asettamat tavoitteet Kauunginvaltuuston hyväksymän kauunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla alvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen arantaminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennusten on soeuduttava hyvin ymäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustaaa.

13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu VE0 käyttötarkoitus ALK kerrosluku rakennusoikeus k-m² aikoitus iha-alueella VE2 käyttötarkoitus AL kerrosluku VI rakennusoikeus k-m² ysäköintiä sekä maan alla että maan äällä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus nousee 525 k-m²:llä (3360 k-m²). Kerrosluku muuttuu ehdottomasti noudatettavasta kerrosluvusta neljä suurimaan sallittuun kerroslukuun kuusi. Paikoituksen sijoittaminen maanalle mahdollistaa muutoksessa suuremman rakennusoikeuden, jättäen kuitenkin ihaalueella riittävästi tilaa leikkiin ja oleskeluun. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei toteutuessaan ole oleellisia vaikutuksia kuntatalouteen, maakäyttösoimus uudistetaan kaavan mukaiseksi. Suunnittelualueella on kunnallistekniikka valmiina Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Esitetyt vaihtoehdot ovat käyttötarkoitukseltaan yhteneväisiä, voimassa olevan kaavan merkintä ALK (yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue)

14 14 on käytöstä oistunut. Muutoksessa esitetty käyttötarkoitus AL (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) on ymäristöministeriön ohjeistuksen mukainen. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on osoitettu 1835 k-m². Tontin inta-alan ollessa 1468 m², se tarkoittaa rakennustehokkuuslukuna e=1.25. Muutoksen myötä rakennustehokkuus nousee lukuun e=2.28. Muutoksessa esitetty kuusikerroksinen rakennus soii korkeuden uolesta keskustan osayleiskaavan raameihin (19 21 metriä) Asemakaavaratkaisun valinta ja erusteet Asemakaavaratkaisuksi valitaan luonnosvaihtoehto 1, joka arhaiten täytti asemakaavalle asetetut tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuuden. Mieliiteet ja niiden huomioonottaminen Nähtävilläoloaikana ei saaunut mieliiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu keskustan korttelin 29 AK-tontista 9. Rakennuksen ääjulkisivu rajautuu Rovakadulle äin, mutta ajoneuvoliikenne liittyy tontille Ukkoherrantieltä Mitoitus Kaava-alueen inta-ala on 0,1467. Rakennusoikeutta tontilla on 3360 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e= Palvelut Kaavamuutosmerkintä AL (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) sallii liiketoiminnan kaava-alueella. Kaavassa on määräys liike- ja toimistotilojen sijoittumisesta rakennuksen 1. kerroksen kadunuoleiselle sivulle. 5.2 Ymäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuksen on soeuduttava hyvin ymäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustaaa. Asemakaavassa on annettu julkisivurakentamista koskevia määräyksiä. Tareen vaatiessa kauunkikuvatyöryhmä arvioi rakennusluia kauunkikuvan kannalta merkittävissä hankkeissa ja antaa niistä lausunnon ymäristölautakunnalle. 5.3 Aluevaraukset

15 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ymäristöön Kaavamuutos tiivistää yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus nousee 525 k-m²:llä (3360 k-m²). Kerrosluku muuttuu ehdottomasti noudatettavasta kerrosluvusta neljä suurimaan sallittuun kerroslukuun kuusi. Paikoituksen sijoittaminen maanalle mahdollistaa muutoksessa suuremman rakennusoikeuden, jättäen kuitenkin iha-alueella riittävästi tilaa leikkiin ja oleskeluun Vaikutukset luontoon ja luonnonymäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonymäristöön Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutoksessa tunnistetaan soveltuvin osin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seuraava kohta: 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinymäristön laatu Kaavaratkaisu eheyttää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa on huomioitu ymäristöhäiriöt sekä hulevedet Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaratkaisun rakennustehokkuus ei oikkea merkittävästi keskustan osayleiskaavassa tutkitusta rakentamisesta. Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja käyttötarkoitukseltaan keskustan asuinja liikealuetta (AK-C), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun innasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Erityisistä toiminnallisista ja kauunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeamia korttelitehokkuuksia, mikäli ihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autoaikoitus ja muut toiminnot ja ymäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Alueelle ei muodostu uusia katu, uisto eikä muiden alueiden nimiä

16 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava luaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. Rovaniemellä Nicholas Coull kaavasuunnittelija Markku Pyhäjärvi kaavoitusäällikkö

17

18

19 ( ) asemakaavan muutos 1. kauunginosa kortteli 29 tontti 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 1. kauunginosa kortteli 29 tontti 9 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu unaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 Seuraa suunnitteluhanketta:

20 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja äätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa äivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. MAANOMISTUS Suunnittelualue on asunto-osakeyhtiön omistuksessa. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ymäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ymäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee keskustassa 1. kauunginosassa, osoitteessa Rovakatu 11. Suunnittelualue käsittää korttelin 29 tontin 9. Vaikutusalueen iiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja uistoalueet. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Lemminkäinen Talo Oy/ Marko Palonen hakevat valtakirjalla asemakaavan muutosta tontille Asemakaavan muutoksella halutaan mahdollistaa uuden kuusikerroksisen kerrostalon rakentaminen nykyisen tilalle. Uudet suunnitelmat vaativat rakennusoikeudenlisäystä k-m² (1835 k-m²+1525 k-m²=3360 k-m²) ja kerrosluvun nostamista VI (neljästä kuuteen). Kuva 3. Rovaniemen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartta. Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja käyttötarkoitukseltaan keskustan asuin- ja liikealuetta (AK-C), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun innasta on metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Tontilla sijaitsee vuonna 1959 valmistunut 4-kerroksinen asuinkerrostalo. Rovaniemen kauungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan rakennusoikeutta on käytetty 1777 k-m². Tontilla on asukkaiden oleskelua varten ieni istutettu nurmialue, muu tontinosa on asfalttiintainen ja varattu ysäköintiin. Kuva 4. Rovaniemen yleiskaava 2015.

21 3 Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Alue on kaavassa yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Kerrosluku tontilla on (neljä), kerrosluku on alleviivattu, jolloin sitä on ehdottomasti noudatettava. Rakennusoikeutta on osoitettu 1835 k-m² (e=1.25). Tontin inta-ala on 1468 m². Lautakunnat (tekninen lautakunta, ymäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ymäristö Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kauunginosayhdistykset (Rovaniemen 1. kauunginosan asukasyhdistys) Muut Naaiirin Energia ja Vesi, Rovaniemen Verkko, teleoeraattorit Kuva 5. Voimassa oleva asemakaava TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0: Voimassa olevan asemakaavan mukainen tilanne VE 1: Asemakaavamuutoksella tutkitaan hakijan tavoitteiden mukainen vaihtoehto ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Asemakaavamuutoksen laatii Rovaniemen kauungin kaavoitus. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mieliiteensä asiasta (MRL 62 ). Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lain ELY-keskus SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe (MRL 62 ja 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan teknisen lautakunnan ( 122) äätöksellä nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mieliiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lain Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mieliiteitä siihen asti kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville. Valmisteluvaihe (MRA 30 ) Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville alveluiste Osviittaan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mieliiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä kuulutuksella Lain Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe (MRL 65 ja MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi sekä yydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaavaalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lain Kansassa että virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kauunginvaltuusto kauunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä talvella 2017 ja asemakaavan muutosehdotus kesän 2017 aikana. Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan syksyyn 2017 mennessä.

22 4 PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mieliiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kauunginhallitukselle osoitteeseen: Rovaniemen kauungin kirjaamo, PL 8216, Rovaniemi. Aloite kaavamuutokselle TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) äätös kaavoituksen käynnistämisestä 3/ /2016 VIREILLETULO OAS nähtävillä väh.14 vrk (mieliiteet) syksy/2016 TEKNISET PALVELUT / KAAVOITUS Hallituskatu 7, Rovaniemen kauunki VALMISTELUVAIHE kaavaluonnos nähtävillä 14 vrk (mieliiteet) kesä 2017 YHTEYSHENKILÖT kaavasuunnittelija Nicholas Coull , etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi kaavoitusäällikkö Markku Pyhäjärvi , etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) esitys kauunginhallitukselle KAUPUNGINHALLITUS (KH) kaavaluonnoksen hyväksyminen syksy 2017 (arvio) syksy 2017 (arvio) EHDOTUSVAIHE kaavaehdotus julkisesti nähtäville 30 vrk (muistutus) talvi 2017 (arvio) KAUPUNGINHALLITUS (KH) esitys kauunginvaltuustolle kevät talvi (arvio) KAUPUNGINVALTUUSTO (KV) kaavaehdotuksen hyväksyminen talvi 2017 (arvio) MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois Suomen hallinto-oikeus 30 vrk

23 ma le 1/4 k VI 1/2 ma-ajo II II ma le le ma 1/2 I V ma-ajo ma ma V le le II le ma 1/2 sr 3 1/2 V 1/2 1/1k V ma420 /t ma-ajo 3/4k

24 ma le 1/4 k VI 1/2 ma-ajo II II ma le le ma 1/2 I V ma-ajo ma ma V le le II le ma 1/2 sr 3 1/2 V 1/2 1/1k V ma420 /t ma-ajo 3/4k

25 ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. ROVAKATU KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. RAKENNUSALA. MAANALAINEN PYSÄKÖINTITILA. MAANALAISIIN TILOIHIN JOHTAVA AJOLUISKA. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. PYSÄKÖIMISPAIKKA. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAON TULEE OLLA ERILLINEN. AUTOPAIKKOJA ON RAKENNETTAVA RAKENNUSPAIKOILLA: ASUNNOT VÄHINTÄÄN 1 AP/100 M2 KERROSALAA JA ENINTÄÄN 1 AP/80 M2 KERROSALAA. TOIMISTOT LIIKEHUONEISTOT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AP/50 M2 KERROSALAA. TONTIN PINTA-ALASTA NOIN 20% TULEE VARATA ISTUTETTAVAKSI LEIKKI- JA OLESKELUALUEEKSI.

26 KORTTELIALUEELLA SAADAAN RAKENTAA KAKSI KELLARIKERROSTA. RAKENNUKSEN 1. KERROKSEN KADUNPUOLEISELLE SULLE ON SIJOITETTAVA LIIKE- JA/TAI TOIMISTOTILOJA. VETTÄ LÄPÄISEMÄTTÖMILTÄ PINNOILTA TULEVIA HULEVESIÄ TULEE VIYTTÄÄ ALUEELLA ISTUTETTAVILLA ALUEEN OSILLA, VIYTYSPAINANTEILLA, ALTAILLA, KAOILLA TAI SÄILIÖILLÄ. ALUEITA SUUNNITELTAESSA TULEE KOVIEN PINTOJEN MÄÄRÄ PITÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIENENÄ. HULEVEDET TULEE JOHTAA PURKUPAIKKAAN VIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄN ERILLISSUUNNITELMAN MUKAAN. ROVAKADUN PUOLEISEN JULKISUN PARVEKKEET TULEE OLLA SISÄÄNVEDETTYJÄ. UUDISRAKENNUKSEN JULKISUJEN TULEE OLLA YHTENÄISIÄ TASAISIA PUHTAAKSIMUURATTUJA TAI RAPATTUJA KIPINTOJA. KATUJEN PUOLELLA EI SALLITA NÄKYVIÄ ELEMENTTISAUMOJA. PIHOJEN PUOLELLA SAADAAN KÄYTTÄÄ LISÄKSI TEHOSTEENA PUU- JA LEVYPINTOJA.