Juuan kunnan toimintakertomus 2015 SIVLTK

Transkriptio

1 1 Juuan kunnan toimintakertomus 2015 SIVLTK ( Sivistyksen palvelualue) Sivistyspalvelujen palvelualue Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut toteuttavat kasvatus- ja koulutuspalveluja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen alueella. Kirjasto- ja tietopalvelun palveluja tarjoaa kunnankirjasto. Vapaa-ajanpalveluja ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Kunnan puhtaus- ja ruokapalvelujen tuottaminen kuuluu myös sivistyspalvelujen toimialaan. Kuntastrategiassa yhtenä painopistealueena on väestön ikärakenne ja kaavoitus. Tavoitteena on väestön ikärakenteen muutos ja tulo- ja lähtömuuton suhteen parantaminen. Toimenpiteinä on mm. hyvät vapaaaika- ja kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä laadukkaiden opetus- ja päivähoitopalvelujen ylläpito. Lisäksi kuntastrategian painopistealueena on kuntatalous tavoitteena toimintakatteen kasvun pysäyttäminen ja toimenpiteinä kaikkien palvelualueiden toimintojen jatkuva tehostaminen. Kunnan taloustilanteen kehitys asettaa suuria tarpeita hallintokuntien toimintojen kustannusten pienentämiseen. Sivistyslautakunnan tavoitteena on päivittää kouluverkkotilanne vuosittain ja toteuttaa sen mukaiset tarvittavat kouluverkon muutokset syksystä Pidemmän tähtäimen kokonaistavoitteena on alueen kustannusten pitäminen kunnan talouden kannalta kestävällä tasolla. Lukiokoulutusta toteutetaan kunnan omassa lukiossa. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä ja muodostavat Joensuun seutukirjaston kanssa ensimmäisen vaiheen Vaara-kirjastoista Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kansalaisopistolla on vahvat resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja antaa taiteen perusopetusta. Kulttuuripalvelut toteutetaan suunnitelmakauden alussa kirjaston yhteydessä. Tukipalveluissa puhtaus- ja ruokapalvelut tuotetaan kunnan koko organisaatiolle. Sivistyslautakunnan kouluverkon päivittämiseen tähtäävä esitys syksyllä 2014 Kajoon koulun yhdistämisestä Poikolan kouluun eteni valtuuston päätökseen vuoden 2014 joulukuussa ja se toteutettiin lukuvuoden alusta. Syksyllä 2015 laskentapäivän tilanteen ja kouluverkkolinjauksen pohjalta sivistyslautakunta totesi ja teki esityksen kunnanhallitukselle, että kouluverkkoon ei tule muutoksia syksyllä 2016, koska pienimmässäkin koulussa Ahmovaaran koulussa oli 21 oppilasta. Lukiokoulutusta on toteutettu kunnan omassa lukiossa. Kirjastopalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä Joensuun seutukirjaston ja muiden maakunnan kirjastojen eli laajenevan Vaara-kirjastot kokonaisuuden kanssa. Kansalaisopistossa on järjestetty moninaista kurssitarjontaa eri opiskelijaryhmille. Kulttuuripalvelut hoidetaan kirjastossa. Nuoriso- ja vapaa-aikapalveluissa etsivä nuorisotyö jatkui seuraavalla rahoituskaudella. Puhtaus- ja ruokapalvelut ovat tuottaneet kuntaorganisaatiolle palveluja.

2 2 Hallinto Sivistyspalvelujen yhteiset hallintopalvelut sisältävät luottamushenkilötoiminnan sivistyslautakunnassa sekä palvelualueen hallinto- ja toimistopalvelut. Hallinto- ja toimistopalveluja kehitetään edelleen palvelualueen toiminnallisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Kuljetuspalveluiden kehittäminen toiminnallisesti ja kustannuksellisesti tehokkaampaan suuntaan yhteistyössä alueen joukkoliikenteen suunnittelun, kunnan koulujen ja sosiaalipalvelujen kanssa. Tavoitteena on koulukuljetuspalveluiden kilpailuttaminen talousarvio- ja suunnittelukaudella sekä varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittäminen. Koulukuljetuspalvelut kilpailutettiin syksystä 2015 alkaneeksi sopimuskaudeksi lukuvuosille ja optio 1-2 lukuvuodeksi, mikä kattaa koko suunnittelukauden. Koulukuljetuspalveluja käytti 224 oppilasta lv Kilpailutus tehtiin yhteistyössä samaan aikajaksoon sijoittuvan joukkoliikenteen kilpailutuksen kanssa. Varhaiskasvatus ja esiopetus tekevät yhteistyötä mm varhennetun esiopetuksen järjestämisessä ja päivähoidolla ja perusopetuksella on yhteistä henkilökuntaa esimerkiksi koulunkäynninohjaajina. Perusopetuksen rehtorit ja päivähoidon esimies tekevät yhteistyötä toimintojen suunnittelussa ja henkilöstökoulutuksessa. Puhtaus- ja ruokapalvelut Keskitetty puhtaus- ja ruokapalvelujen yksikkö järjestää ruokapalvelut kouluissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, ja tuottaa myös henkilöstön työpaikkaruokailupalveluita. Puhtauspalveluita tuotetaan pääasiassa kunnan eri organisaatioille niiden toimipisteisiin. Puhtaus- ja ruokapalveluissa otetaan käyttöön palvelusopimukset ja toimitaan niiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja lukio-opetuksen palvelutuotannon laajuuden linjauksissa toteutetaan tarvittavat rakenteiden muutokset puhtaus- ja ruokapalveluissa. Ateriatuotannossa vuosi 2015 on määrältään korkeampi sosiaali- ja terveyspalveluiden määrien kasvun myötä. Kasvun odotetaan kuitenkin kokonaisuudessa eri ikäryhmät huomioiden tasaantuvan suunnitelmavuosina. Tavoitteena on palvelukuvausten vieminen asiakkaiden arkeen ja asiakasyhteistyön kehittäminen sekä palvelujen tuottaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Puhtauspalvelujen palvelukuvauksia on päivitetty, mitoitettu ja käyty läpi eri kohteissa työntekijöiden ja palvelun tilaajien kanssa. Näin tulevien palvelusopimusten laadinnan pohjatyö edistyy vähitellen. Toiminta on ollut vaihtuvissa olosuhteissa laadukasta ja kustannustehokasta. Muutoksia puhtaus- ja ruokapalveluissa

3 3 ovat aiheuttaneet terveyskeskuksen kattoremontti, päivähoidon uuden toimipaikan valmistuminen, palolaitoksen ja varikon muuttaminen toisiin sekä esikoulun siirtyminen Poikolan tiloihin. Vuoden aikana ruokapalvelujen asiakasmäärä ei ole kääntynyt nousuun toivotulla tavalla terveyskeskuksessa. Asiakasmäärien seurantaa ja ennakointia on lisättävä edelleen parantamalla yhteistyötä erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Palvelusopimusten käyttöönottoa ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa jatketaan edelleen. Varhaiskasvatus Kunnallinen päivähoito antaa mahdollisuuden lapsen monipuoliseen kasvuun, sosiaalistumiseen, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Varhaiskasvatuksessa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus. Toimintaa toteutetaan vanhempien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Toimintamuotoina ovat päiväkoti ja perhepäivähoito. Päivähoitopalveluja kehitetään palvelualueen sisällä yhteistyössä muiden kasvatussektoreiden sekä sosiaalitoimen kanssa. Päiväkotitoiminta remontoidussa Vanhatie 12 kiinteistössä aloitetaan vuoden 2015 alussa. Toiminnan vakiintuessa ryhmämuotoiset päivähoitopalvelut keskittyvät samaiselle Puu-Juuan alueelle perhepäivähoidon säilyessä yhtenä päivähoitomuotona. Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten varhaiskuntoutusta toteutetaan päiväkodissa. Tavoitteena on ryhmämuotoisten päivähoitopalvelujen vakiinnuttaminen päivähoitoikäisille lapsille Vanhatie 12 hankkeen toteutumisen myötä, minkä lisäksi päivähoidon ja muiden opetuspalvelujen yhteistyön tiivistäminen. Päiväkoti Puuhelmi osoitteessa Rakkaudenkuja 1 B aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Päiväkodissa toimii eri-ikäisille lapsille tarkoitetut sisarus- ja vuorohoitoryhmät. Samalla lakkautuivat varahoitoryhmis sekä vuokratiloissa toiminut vuorohoitoryhmis. Päiväkotipalvelut keskittyvät täten Puu-Juuan alueelle. Perhepäivähoito säilyy yhtenä päivähoitomuotona. Varhennetussa esiopetuksessa päivähoidon ja esiopetuksen yhteistyötä tehdään mm. yhteisten koulunkäynninohjaajien/ryhmäavustajien muodossa. Perusopetus Esi- ja perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Perusopetuksen koulut ovat oppimisympäristöjä, jotka toimivat oppilaittensa parhaaksi siten, että oppilaista kasvaa oppimishaluisia, vastuuntuntoisia, kansainvälisesti ajattelevia ja jatko-opinnoissaan menestyviä nuoria aikuisia.

4 4 Perusopetuksen koulut antavat esi- ja perusopetusta toimien opetussuunnitelman oppimis- ja kasvatustavoitteiden suuntaisesti. Koulujen toimintaa sopeutetaan opetuksen laajuuden ja oppilasmäärien muutosten suhteen vastaamaan kasvatuksen, opetuksen tavoitteita ja kunnan taloudellisia mahdollisuuksia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kuntakohtaisen suunnitelman mukaisesti. Uudistettujen oppilashuollon säännösten ja toimintamuotojen muuttuminen huomioidaan koulujen toiminnassa. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat yleisen ja erityisen tuen toteuttamisen kustannustehokkaasti taaten riittävän tuen oppilaan opiskeluun. Tämän lisäksi erityisopetuksessa yksilöllistä tukea toteutetaan yleisopetuksen sisällä asteittain ja pienryhmäopetuksessa. Koulujen kerhotoiminnalla ja hankkeilla elävöitetään koulutoimintaa. Koulurakennusten liikuntatilojen, piha-alueiden ja lähiliikuntapaikkojen korjausten suunnittelu ja toteuttaminen koulukeskuksen alueella tulee saada toteutettua suunnittelukaudella. Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 päivitystyötä tehdään Joensuun seudun kuntien kanssa. Tavoitteena on oppilaiden osallistuminen esiopetukseen, perusopetuksen suorittaminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin toiselle asteelle. Lisäksi oppilashuollon uusien toimintamuotoja vakiinnutetaan koulujen arkeen. Perusopetuksessa on toiminut Vihtasuon, Nunnanlahden, Ahmovaaran ja Kajoon kyläkoulut sekä Poikolan yhtenäiskoulu. Perusopetuksen oppilasmäärä on pienentynyt 29 oppilaalla lukuvuodesta lukuvuoteen Poikolan koulun piha-alueiden / lähiliikuntapaikan suunnittelutyötä on tehty ja rakennustyö on aloitettu. Jatkorakentaminen on investoitu vuodelle Työ nivoutuu myös liikuntapalvelujen strategiseen suunnitteluun. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että oppilaat osallistuvat esiopetukseen ja suorittavat perusopetuksen ja sijoittuvat jatko-opintoihin toiselle asteelle. Oppilaat ovat läpäisseet perusopetuksen ja samoin kaikki ikäluokan oppilaat osallistuvat esiopetukseen. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyön jalkauttaminen on jatkuva prosessi erityisen tuen toimintamuotojen toteutuksessa. Inkluusio on osana joustavia opetuksen järjestelyjä. Koulujen kerhotoimintaa järjestettiin Ahmovaaran ja Poikolan kouluissa. Kaikissa kouluissa järjestettiin kansainvälistä toimintaa. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan nivoutumista lähemmäs perusopetusta edistettäisiin. Ikäluokkansa lapset ovat osallistuneet esiopetukseen ja suorittavat perusopetuksen ja heidät ohjataan jatko-opintoihin toiselle asteelle joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Erityisen tuen portaittaisen tuen toimintamuodot ovat käytössä ja Joensuun seudun kuntien yhteinen opetussuunnitelman uudistamistyö on edennyt aikataulussa syksyllä 2016 käyttöön otettavia uudistuvia opetussuunnitelmia varten. Opetuksen tukimuotoihin kuten oppilashuoltoon liittyviä toimintatapoja on uudistettu. Kansainvälisyyshanketoimintaa on ollut Poikolan koulussa usean Euroopan maan kanssa yhteisessä oppilashankkeessa. Oppilasryhmien vierailuja ja muuta yhteistoimintaa on järjestetty koulujen kesken. Koululaisten iltapäivätoimintaa toteutuu kahdessa ryhmässä Poikolan tiloissa. Koulunkäynninohjaajat vastasivat toiminnan järjestämisestä. Poikolan koulussa esikoululaisten muutto koulukeskuksen tiloihin lisäsi yhteistyötä oppilaiden ja henkilökunnan välillä. Lukiokoulutus

5 5 Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä, tehtävänään antaa laaja-alainen yleissivistys, johtaa ylioppilastutkintoon ja antaa valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukio antaa myös valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja kasvaa aikuisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Lukiossa on nuorten opiskelijoiden lisäksi aikuislinja, jolla voi suorittaa lukion koko oppimääränä tai aineopiskeluna yksittäisiä kursseja. Lukion asema ainoana toisen asteen oppilaitoksena paikkakunnalla säilytetään vahvana. Yhteistyötä toisten lukioiden, peruskoulun, kansalaisopiston ja kirjaston kanssa jatketaan. Virtuaali- ja verkko-opetuksen mahdollisuuksia hyödynnetään osana omaa opetusta, mikä vahvistaa lukio-opintojen monipuolisuutta. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamiseen varaudutaan suunnitelmakaudella. Tavoitteena on, että lukio tarjoaa nuorille ja aikuisille laadukasta lukiokoulutusta, jossa on mahdollisuus suorittaa pakollisten kurssien lisäksi valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset lukiokurssit. Opetusjärjestelyissä käytetään vuorolukua ja verkko-opetusta pedagogisesti niin, että kustannusten kasvua hillitään tavoitellen pienten lukioiden keskimääräistä tasoa. Yhteistyötä ja yhteydenpitoa maakunnan alueella eri lukioiden kanssa on tiivistetty seutulukioitten ryhmässä ja lukiokolmikon (Juuka-Polvijärvi-Outokumpu) kanssa.. Yhteisiä kursseihin osallistumisia taito- ja taideaineissa kansalaisopiston kanssa on tarjottu. Yhteisten opettajien ja yhteisen tilankäytön myötä perusopetuksen kanssa tiivis yhteistoiminta on arkipäivää. Kirjasto on tukenut tiedonhaun ja materiaalien saatavuuden kehittämisessä. Kulttuuritoimen kanssa on ollut yhteisiä tapahtumia. Lukion kielitarjonta on pidetty monipuolisena ja opetettavia kieliä englannin ja ruotsin lisäksi ovat ranska, saksa, venäjä ja espanja. Verkko-opetusta hyödynnettiin edelleen lukion omilla kursseilla. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että Juuassa on laadukasta lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille. Lukion opetusjärjestelyissä käytetään vuorolukua ja verkko-opetusta pedagogisesti niin, että kustannusten kasvua hillitään tavoitellen pienten lukioiden keskimääräistä tasoa. Lukiokolmikon yhteistyönä on aloitettu opetussuunnitelman uudistaminen ja rakennettu yhteistä kurssitarjotinta, jolla turvataan jatkossa kustannustehokas ja monipuolinen kurssivalikoima myös pienille opiskelijamäärille. Opetuksen laadusta pidetään huolta, niin että opiskelijat voivat suorittaa tutkintoon tarvittavat kurssit. Opetusjärjestelyissä kurssit vuorottelevat aina, kun se pedagogisesti on järkevää. Itsenäistä opiskelua verkossa on myös toteutettu. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin varautuminen on tapahtunut kouluttautumalla, sähköisiä kurssikokeita pitämällä, valtakunnalliseen harjoitukseen osallistumalla sekä laitekantaa uudistamalla. Kirjasto- ja tietopalvelut Kunnankirjasto tuottaa kuntalaisille monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja välittämällä asiakkaille heidän eri tilanteissa tarvitsemaansa tallennettua tietoa ja kulttuuria sekä tarjoaa pääsyn tiedon lähteille ja opastaa informaation ja tiedon hallintaan.

6 6 Vaara-kirjastot on Pohjois-Karjalan yhteinen kirjasto, jossa Juuan kirjasto on mukana jo ensimmäisessä vaiheessa. Alueellinen kirjastoyhteistyö tulee laajenemaan vuoden 2015 aikana käsittämään koko maakunnan kirjastot. Kirjasto tekee yhteistyötä koulujen kanssa tiedonhallintataitojen, lukutaidon ja lukemisen edistämisessä. Koulujen oppilaat käyvät kirjastossa säännöllisesti koulujen suunnitelmien mukaisesti. Kirjaston aineistokokoelma pidetään uudistuvana ja vähintään nykytasoisena. Tavoitteena on, että kirjaston asiakaspalvelua kirjasto- ja tietopalvelujen tarpeissa toteutetaan riittävillä aukioloajoilla ja henkilöstöresursseilla viihtyisässä ympäristössä, jossa ylläpidetään uusiutuvaa kokoelmaa. Aineistomääräraha on tasolla, jolla voidaan ylläpitää uudistuva ja laadukas palvelu. Vuonna 2015 loputkin Pohjois-Karjalan kunnista tulivat mukaan Vaarakirjastoon. Nyt koko maakunnan kirjastot palvelevat asiakkaita samassa kirjastojärjestelmässä. Yhteistyö laajentaa käytettävissä olevan kokoelman määrää merkittävästi. Aukioloajat säilyivät toimintavuonna ennallaan. Aineistomääräraha mahdollisti lähes edellisen vuoden tasoiset hankinnat ja poistoja saatiin tehtyä edellisvuotta enemmän. Näin kokoelman uusiutuminen oli hyvällä tasolla vuonna Kulttuurityön tekeminen kirjastosta käsin ja sen sisällä jatkui. Yhteistyö koulujen kanssa sujui sekä kirjaston että kulttuurityön osalta. Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus Kansalaisopiston tehtävänä on tukea paikallisen väestön itsensä monipuolista kehittämistä ja elinikäistä osaamista pääasiassa lyhytkestoisella kurssitarjonnalla. Taiteen perusopetus on eri taiteenaloille suuntautuvaa tavoitteellista ja vuosittain etenevää opetusta, jota järjestetään lapsille ja nuorille. Kansalaisopiston kurssitarjontaa toteutetaan eri aihe- ja ainealueilla. Lukion kanssa kehitetään ja toteutetaan molemminpuolista kurssiyhteistyötä aikuisten opetuksen ja lukion painotusten tukemiseksi ja monipuolistamiseksi. Kansalaisopisto tekee yhteistyötä aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoskentän kanssa harrastuksellisen itsensä kehittämisen, elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistämiseksi alueella esim. maakuntakorkeakoulutoiminnan kanssa. Kansalaisopistoopetukseen voi osallistua lapsista ikääntyneisiin. Taiteen perusopetusta järjestetään kansalaisopiston yhteydessä kuvataiteessa ja musiikissa. Musiikin taiteen perusopetusta järjestää myös Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Tavoitteena on monipuolisen eri osallistujaryhmille soveltuvan kurssitarjonnan toteuttaminen opiskelijamäärän ja opetustuntimäärän tasapaino kustannustasossa huomioiden sekä yhteistyökurssitoiminnan toteuttaminen lukion kanssa, yhteistoiminta oppilaitosten kanssa ja mm maakuntakorkeakoulutoiminta.

7 7 Kansalaisopisto toteuttaa monipuolista eri osallistujaryhmille soveltuvaa kurssitarjontaa, toimii yhdessä lukion ja mm maakuntakorkeakoulutoiminnan kanssa. Opiskelijamäärän ja opetustuntimäärän tasapainoa kustannustaso huomioiden seurataan. Kansalaisopistossa on järjestetty taidealueisiin: musiikki, kuvataiteet, ja kädentaitoihin erityyppisiä kursseja koko lukuvuoden kestäviä ja myös lyhytkursseja. Suosituimpia osallistumisalueita ovat olleet edelleen musiikin ja liikunnan kurssit. Opiskelijoita on ohjattu yhteistoimintana myös lukion kursseille ja toisaalta lukiolaisten on mahdollisuus osallistua samoin kansalaisopiston kursseille mm yhteiseen bändiryhmään tai muuhun ryhmään neuvoteltuaan hyväksilukemisesta oman oppilaitoksen kanssa.. Toteutuneiden kurssien määrä pieneni jonkin verran edellisestä vuodesta opetuksen määrärahojen pienentyessä. Maakuntakorkeakoulutoiminnassa on toteutettu kunnan, yritysten ja juukalaislähtöisten opiskelijoiden tapaaminen yhteyksien luomiseksi ja ylläpitämiseksi harjoitteluiden, opinnäytteiden tekemisen ja kesätyömahdollisuuksien kannalta vuoden alkupuolella Nunnanlahdessa Kivikeskuksessa jäärakentamisprojektin aikana.. Taiteen perusopetuksessa kuvataideryhmä pääsi käynnistymään syksyllä 2015, kun ryhmään tuli tarpeeksi osallistujia. Musiikin alueella kansalaisopistossa opiskelevien lisäksi Pielisen Karjalan musiikkiopistossa yksilöopetuksessa ja musiikkileikkikoulussa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut edistää ja järjestää kunnassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa, jolla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taiteellisten elämysten tarjoamista eri taidemuotojen vaihtoehdoista sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuurityötä toteutetaan kirjaston sisällä, jossa johtavan kirjastovirkailijan ja kirjastovirkailijan työpanoksesta osa sijoittuu kulttuuripalvelujen hoitamiseen. Näin kirjasto säilyy läheisenä yhteistyökumppanina. Kulttuuripalvelujen tuotanto sopeutetaan talouden antamiin puitteisiin. Monipuolista yhteistyötä kunnan sisällä ja järjestöjen kanssa jatketaan. Tavoitteena on, että kulttuuripalveluilla tuetaan kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta sekä edellytyksiä luovaan työhön. Perinteisiä juhlia ja tapahtumia järjestetään ja toimitaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kulttuuripalvelujen hoito on kirjastossa ja järjestely jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Kulttuuritoimi järjesti tapahtumia kaikenikäisille. Lähes puolet toteutetuista tilaisuuksista tehtiin yhdessä yhdistysten tai muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoina olivat esim. kunnan tilojen antaminen käyttöön sekä tilaisuuksien mainonnan hoitaminen. Avustuksia kulttuurityöhön jaettiin 4000 euroa. Vuosittain järjestettävät juhlat toteutettiin

8 8 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla seura- ja kansalaistoimintaa sekä tarjota monipuolisia olosuhteita kuntalaisten liikunnalle ylläpitämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Ylläpitää ja kunnostaa yhteistyössä kunnan teknisten palvelujen kanssa kuntalaisille viihtyisiä, monipuolisia ja laadukkaita mahdollisuuksia liikkua. Suunnittelukauden aikana kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta arvioidaan ja tuloksista raportoidaan kunnan hyvinvointiselonteon yhteydessä. Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä lisätään liikuntapalvelujen suunnittelussa ja toiminnan järjestämisessä. Suunnittelukauden tavoitteena on lähiliikuntapaikkaverkoston luominen koko kunnan alueelle. Tavoitteena on kunnan työntekijöiden ja työhyvinvoinnin tukeminen järjestämällä henkilöstölle yleiskunnon ja lihaskunnon testausta. Lisäksi toteutetaan Kirkonkylän alueen lähiliikuntapaikka. Liikuntapaikkojen kunnostusta ja ylläpitoa on toteutettu suunnitellun mukaisesti yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Liikuntapaikkoihin liittyvänä suurimpana investointina on ollut Kirkonkylän alueen lähiliikunta-alue rakentamisprojektin käynnistäminen. Projekti on kesken ja jatkuu vuonna Liikuntapaikkainvestoinnit kohteiltaan ja aikataulultaan suunnittelukauden aikana muuttivat taas muotoaan kunnanvaltuuston seuraavalle suunnittelukaudelle tekemässä investointiohjelmassa, mikä vaikeuttaa liikuntatoimen työskentely-ympäristöä. Talousarviovuonna saatiin liikuntastrategia kunnanvaltuuston hyväksymänä valmiiksi keväällä Sen edelleen kehittäminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, koska vuosi 2015 liikuntatoimea hoidettiin pääasiassa sijaisjärjestelyin, mikä rajoitti kehittämistoiminnan etenemistä. Liikuntatoimi oli mukana erilaisissa yhteistyötapahtumissa. Yleiskunnon testausta sisältyi yhteen järjestettyyn yhteistoimintatapahtumaan. Liikuntatoimen hankkeita kuten perusopetuksen kanssa yhteistyössä jatkuvaa Liikkuva koulu-hankekokonaisuutta vietiin eteenpäin. Seurayhteistyötä jatkettiin Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut huolehtivat lasten ja nuorten myönteisen kehityksen tukemisesta järjestämällä yksin ja yhteistyössä harrastustoimintaa, ennalta ehkäisevää toimintaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Nuoret ovat osallisena verkostotyössä, seutukunnallisessa, maakunnallisessa ja kansainvälisessä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

9 9 Nuorisopalvelujen vuosisuunnitelmassa on toistuvien perustoimintojen kuten te lat, tapahtumat ja nuorisotilatyön rakenne ja aikataulut. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia tuodaan esiin sekä nuorisopalvelujen sisällä että yhteistyöverkostossa. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan valistus- ym hankkeilla, etsivän nuorisotyön projektilla ja työpaja- ja kouluyhteistyöllä. Kannaksen tilojen käytön edelleen suunnittelu ja osin toteuttaminen. Tavoitteena on nuorisopalvelujen alueen strategisen suunnitelman laatiminen ja etsivän nuorisotyön jatkaminen. Nuorisopalvelut on järjestänyt nuokkarilla avointa toimintaa 191 päivänä vuoden 2015 aikana ja kävijämäärä keskimäärin 23 nuorta per päivä. Tämän lisäksi nuorisopalvelut on järjestänyt 2 yönuokkaria ja muutamia retkiä. Vuoden aikana on nuokkarilla järjestetty myös kaikille avoimia teemapäiviä, vierailtu koululuokissa kertomassa nuorisopalveluista sekä tehty monipuolisesti yhteistyötä sekä kunnan sisäisesti että kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuokkarilla järjestetyt teemapäivät ja turnaukset ovat keränneet nuorisoa paikalle. Teemoina ovat olleet muun muassa päihteet, sarjakuvapiirtäminen ja kansainvälisyys. Kesällä nuorisopalvelut järjestivät yhden päiväleirin ja kahden yön yöleirin Kannaksen leirikeskuksella. Sen lisäksi Nuokkaria pidettiin auki kesäkuun ajan kahtena päivänä viikossa. Syksyllä nuorisopalvelut oli mukana kodin ja koulun päivässä. Samoin alettiin valmistella nuorisovaltuuston perustamista, mitä työtä jatketaan seuraavana vuonna ajatuksena saada nuorisovaltuusto valittua kesäkuuhun 2016 mennessä. Syksyllä 2015 Kannaksen leirikeskuksen tulevaisuussuunnitelmat olivat käsittelyssä sivistyslautakunnassa, mistä ne etenevät kunnanvaltuuston käsittelyä kohti tarkoituksena saada periaatepäätös Kannaksen tulevaisuudesta. Vaihtoehtoina olivat: tilan kunnostaminen monipuolisempaan leirikeskuskäyttöön, tilan kunnostaminen kokous- ja juhlatilaksi, tilan vuokraaminen ulkopuoliselle, tilan myyminen tai tilan kehittäminen kunnan muuhun käyttöön. Etsivää nuorisotyötä on jatkettu. Toiminta on lakisääteistä kevyen tuen palvelua, joka on suunnattu vuotiaille nuorille Opetusministeriön hankerahoituksella ja toiminta jatkuu edelleen nykyisellä hankerahoituksella saakka. Vuoden 2015 aikana etsivä tavoitti 35 nuorta ja oli yhteydessä 9 nuoreen. Toimintaan osallistuneet nuoret olivat vuotiaita.

10 10 Taulukot: Oppilasennustetaulukot ( ) ja ( ) Oppilasennustetaulukko ( ) KOULU Ahmovaara Kajoo Nunnanlahti Vihtasuo Poikola e e-6 yhteens Poikola Perusopetus Lukio yht Perusopetuksen oppilasmäärän arvioitiin edellä olevan taulukon mukaan laskevan suunnittelukaudella lukuvuodesta lukuvuoden loppuun 45 oppilaalla. Oppilasennustetaulukko ( ) KOULU Ahmovaara Kajoo Nunnanlahti Vihtasuo Poikola e e-6 yhteens Poikola Perusopetus Lukio yht Perusopetuksen oppilasmäärän voidaan arvioida edellä olevan taulukon mukaan laskevan suunnittelukaudella lukuvuodesta lukuvuoden loppuun 35 oppilaalla. Tunnusluvut LIITE 1 SIVISTYSPALVELUT TOIMINTKERTOMUS TUNNUSLUVUT 2015 Talous LIITE 2 TALOUSARVION TOTEUTUMA TULOSYKSIKÖITTÄIN TILANNE (jaetaan kokouksessa)