KAAVOITUSKATSAUS Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

2 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 velvoittaa kunnan laatimaan kaavoituskatsauksen kerran vuodessa. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsaus sisältää lyhyet kuvaukset ja kartan asemakaavoituksen kohteista, yleiskaavoista sekä maakunnallisesta maankäytön suunnittelusta. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Janakkalassa tekeillä olevista ja pian aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Pääpaino on tekeillä olevien hankkeiden ohjelmoinnissa, mutta tiedossa olevien asemakaavahankkeiden osalta ohjelmointi ulottuu vuoteen Kaavoituskatsauksen tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avoimuutta antamalla kuntalaisille tietoa kaava-asioista, jotta he voisivat helpommin vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan kunnan virallisessa ilmoituslehdessä ja se on nähtävänä kunnan kotisivuilla sekä kirjastoissa ja kirjastoautossa. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi vuoden aikana voi tulla esille kohteita, joista ole tietoa kaavoituskatsausta laadittaessa. Yksityiset aloitteet tehdään niiden kiireellisyyden ja sopimuksien puitteissa siinä järjestyksessä, kun muu töiden ohjelmointi sallii. Kaavoitustoimenpiteiden aloituspäätöksen tekee kunnanhallitus ja vähäisissä kaavoitustoimenpiteissä tekninen lautakunta. Lisätietoja kaavoituksesta antavat: kaavasuunnittelija Piia Tuokko p. (03) , piia.tuokko@janakkala.fi maankäytön esimies/ Ismo Holstila p. (03) , ismo.holstila@janakkala.fi elinvoimapäällikkö Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kunnan tavoitteena on saattaa vuosittain n. 40 uutta omakotitonttia luovutettavaksi. Lisäksi kunta pyrkii vastaamaan muiden asuintonttien (rivitalo- ja kerrostalotontit) kysyntään. Turengissa kunnan maanomistus takaa n. 20 omakotitontin luovutuksen vuosittain yli 10 vuoden ajaksi. Vuoden 2018 rakentamista varten saadaan uusia tontteja myyntiin Turengin Ilveslinnan alueelle ja Kauriinmaan eteläosaan sekä Tervakoskella Mäyrän asuntoalueelle. Vuonna 2016 kunta luovutti 9 omakotitonttia, joista kaksi vuokralle. Valtuusto on hyväksynyt asumisen tonttituotanto-ohjelman Omakotitonttien määrä taajamittain 08/2017: Tervakoski 7 Turenki 13 Harviala 27 Leppäkoski 11

3 3 Kuulutukset ja osallisille tiedottaminen Janakkalassa kaavoista kuulutetaan Janakkalan Sanomissa. Suunnittelualueen maanomistajille, kaavan vaikutusalueen maanomistajille ja muille osallisille lähetetään tieto kaavoituksen vireilletulosta kirjeitse. Missä nähtävänä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanviraston pääaulassa, os. Juttilantie 1, Turenki. Aineistot ja kaavoja koskeva päätöksenteko ovat lisäksi nähtävänä kunnan internetsivuilla. Tervakoskea koskevat aineistot pidetään nähtävänä lisäksi Tervakosken kirjastossa, Kivimiehentie 2, Tervakoski ja Leppäkoskea koskevat aineistot Leppäkosken koululla. Kunnan internet Kaavoituskatsaus on saatavissa kunnan palvelutoimisto Lyylistä ja se on luettavissa kirjastoissa ja kunnan internetsivulla. Kaavoitustilannetta voi seurata kunnan internetsivulla asuminen ja rakentaminen -osiossa. Helpoimmin löydät hakusanalla vireillä olevat kaavat. SISÄLTÖ : 1. YLEISKAAVOITUS 2. ASEMAKAAVOITUS 3. RANTA-ASEMAKAAVOITUS 4. MAAKUNTAKAAVA 1. YLEISKAAVOITUS Suunnittelutilanne Yleiskaavoituksen tarve Janakkalassa kohdistuu pitkältä aikaväliltä päätaajamiin ja näiden liepeillä elinkeinoalueiden laajentamiseen. Taajamien ja tärkeimpien toimitila-alueiden osalta edellytetään ajanmukaista yleiskaavoitusta. Keskeiset käyttötarkoitukset ovat strategisesti merkittävimpiä eli asumista, työpaikkoja ja liikennettä. Yleiskaavahankkeet ja tavoitteet Rastilan-Rastikankaan oyk on vireillä. Kunnanhallitus hyväksyi suunnittelualueen laajennuksen. Tähän kaavaan liittyy Turengin taajaman länsipuolen asuntorakentamista ja kunnan merkittävin elinkeinoalueen laajennus, Mt 292 eteläpuolinen alue. Liikenneratkaisut kokonaisuutena muodostavat merkittävän suunnittelutehtävän. Kaavan toteuttaminen edellyttää merkittävää maanhankintaa. Yhteensä noin 200 ha, joista noin 50 ha on toteutunut tai toteutumassa. Liikenneselvitys on valmistunut ja alueen ensimmäinen asuntoaluekaava on lainvoimainen (Ilvesilinna). Kaavaluonnos asetetaan nähtäville alkuvuodesta Punkan oyk, Etelä-Janakkala. Elinkeinoalueen kaavoitushanke, johon sisältyy mm. kyläja hajaluonteista asutusta ja liikenneratkaisuja. Alueen asemakaavoitus on yhtäaikaa vireillä yleiskaavan kanssa. Alueen liikenneselvitys on valmistunut vuonna Tervakoski, itäosan oyk. Kunnan omistama Mäyrän-Luulionvuoren alue liepeineen tulee saada yleiskaavaprosessiin asemakaavoitukseen liittyen. Kaavan tavoitteet liittyvät mer-

4 4 kittävin osin asuntoalueiden muodostamiseen. Pelkästään Mäyrän-Luulionvuoren alue mahdollistaisi noin 10 vuoden tonttituotannon tarpeen Tervakosken alueella. Alueelle on vahvistunut ensimmäinen asuntoalueen kaava. Harviala on luontaisesti asuntorakenteeltaan kasvavaa aluetta Turenki-Hämeenlinna- Parola liikenteen laatukäytävällä. Alue on myös em. yhteissuunnittelua edellyttävää aluetta (maakuntakaavan määräys). Seurannaisuus Yleiskaavoitus toteutetaan Janakkalassa lähtökohtaisesti strategisina yleispiirteisinä aluevarauskaavoina. Osayleiskaavat ovat pinta-alaltaan lähes poikkeuksetta suuria, sadoista tuhansiin hehtaareihin. Volyymit luovat mittavia vaikutuksia kunnan kehityksen ja toimintojen osalta, mutta myös esimerkiksi kulurakenteita infrainvestointien ja maanhankinnan osalta. Kaavoituksen edetessä olisi viimeistään huolehdittava ja varauduttava maanostoihin. Tärkeää on myös palvelutarpeiden ennakointi perus- ja kaupallisten palvelujen osalta. Suuria kaavoitushankkeita seurataan myös elinkeinoelämän piirissä ja ne luovat vetovoimatekijöitä onnistuessaan. Seudullinen suunnittelu Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa on käynnissä jatkuvasti yhteissuunnittelua. Maakuntakaava edellyttää Hämeenlinnan kanssa yhteistä yleispiirteistä suunnittelua Äikäälän ja Harvialan alueilla. Mt 130 liikenneselvitys on valmistunut kahdessa vaiheessa. Pohjoisosa yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa ja jäljemmin Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien sekä ELY-keskuksen kanssa eteläosaan. Yleisesti liikennettä kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisella ja seurannalla vastaavassa seurantaryhmässä. Hämeenlinnan kanssa on tehty FCG Oy:n avustuksella Moreenin ja Rastikankaan teollisuusalueiden ja näiden laajentumisalueiden toteutusmalli. Pohjalla on ollut vuosien myötä valmistuneet selvitykset ja yhteissuunnittelu. Työ esiteltiin kuntien hallituksille ja jatkotyöstä tehdään esitykset edelleen käsiteltäviksi. Tarkoitus on markkinoida aluetta laajana kokonaisuutena mittakaavahyödyn saavuttamiseksi. Yhtenä päätavoitteena on Janakkalan maankäytön rakennemalli (esitystapa: strateginen yleiskaava) Rakennemalli on hyväksyttynä maankäytön suunnitelmana ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Sitä voidaan käyttää myös monipuolisena tietoaineistona maankäyttöön sidoksissa olevien päätösten ja lupavalmisteluiden yhteydessä. Nimensä mukaisesti rakennemallin ohjevuosi ulottuu jopa vuotta 2030 pidemmälle. Näin ollen asiakirjaparista, jonka muodostavat rakennemallin pääkartta ja rakennemallin selostus, on nähtävissä yhdyskuntarakenteen kehityskuva ja kunnan maapoliittiset strategiset valinnat pitkälle tulevaisuuteen. Rakennemalli tulee vaikuttamaan ja näkymään konkreettisimmin lähitulevaisuudessa laadittavissa osayleiskaavoissa, joista kerrotaan tarkemmin jäljempänä. Master Plan -työ on käynnistetty keväällä Työssä luodaan Janakkalaan koko kunnan laajuinen maankäytön strategisten suuntien ja painotusten suunnitelma, joka tukee samanaikaisesti laadittavaa kuntastrategiaa. Master Plan on luonteeltaan yleispiirteinen ja toimintoihin painottuva oikeusvaikutukseton maankäytön tulevaisuuden kehityskuva. Yleiskaavoitus ja yleiskaavatilanne Yleiskaavoituksen tarkoituksena on sovittaa yhteen toimivaan yhdyskuntarakenteeseen kuuluvat elementit, kuten viihtyisä ja turvallinen asuminen, palvelut, liikenne, virkistys sekä erityiset arvot, kuten kulttuuri- ja historialliset ympäristöt ja kohteet sekä luonto. Kaavojen sisältövaatimusten lisäksi suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

5 5 Janakkalassa vanhimmat voimassa olevat yleiskaavat ovat taajama-alueiden osayleiskaavat 1980-luvun alkupuoliskolta sekä haja-alueiden yleiskaava luvun alussa laadittiin Turengin-Viralan osayleiskaava. Em. yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia. Oikeusvaikutuksellisia osayleiskaavoja ovat: Turenki-Sälilammi vuodelta 1991 ja pääharjujakson Turenki-Someronvuori vuodelta1999, joiden lisäksi pääosa rannoista kuuluu kahdessa vaiheessa laadittuihin Itäiseen rantayleiskaavaan (v. 2003) tai Läntiseen rantayleiskaavaan (v. 2007). Seuraavassa esitellään laadittavana olevia ja laadittavaksi tulevia osayleiskaavahankkeita. Kaavat on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisina. Suunnittelualueiden valinnasta on nähtävissä yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun tämän hetkinen päätavoite taajaalueen laajentumispaineisiin vastaaminen sekä elinkeinotoimen toimintaympäristön turvaaminen. 1. Rastilan Rastikankaan osayleiskaava (Kartta 1) Yleiskaavalla on tarkoitus selvittää Rastikankaan toimitila-alueen rakenne sekä Rastilantien varren kyläasutuksen ja toimitila-alueen kytkeytyminen. Turengin suunnalla tarkastellaan asumisen laajentamista Turengintien varressa. Rastilantien itäpuoleinen alue sisältyy oikeusvaikutteiseen Turengin - Sälilammin yleiskaavaan, joten siltä osin kyse on yleiskaavan muutoksesta. Kokonaan rakentamatonta aluetta suunnittelualueeseen kuuluu Turengintien eteläpuoliselta alueelta noin 150 hehtaaria. 2. Punkan osayleiskaava (Kartta 1) Suunnittelualue sijoittuu kunnan eteläosan kuntarajan tuntumaan, 3-tien ja 130-tien väliselle alueelle, ollen pinta-alaltaan n. 900 ha. Osayleiskaavassa on tarkoitus käsitellä pääosin työpaikka-alueiden sijoittumista, lisäksi tutkitaan liikenteen edellytyksiä ja todetaan olevan asutuksen suhde muuhun maankäyttöön. Kunnanhallitus päätti käynnistää Etelä-Janakkalan yleiskaavoituksen Tervakosken osayleiskaava (Kartta 1) Tervakosken yleiskaava-alue sijoittuu taajaman kaakkoisosaan. Sen päätarkoitus on ratkoa asumisen laajentamisen kysymyksiä sekä Tervakosken eteläosien liittymistä seututie 130:een. Asuntotonttituotannon osalta oleellisin osa-alue on Mäyrä-Luulionvuori. Kaavoitus tulee koskemaan todennäköisesti huomattavasti laajempaa aluetta sekä siihen liittyviä liikennekysymyksiä. 4. Harvialan osayleiskaava (Kartta 1) Yleiskaavalla tarkastellaan Harvialan asumisen, virkistyksen ja liikenteen kysymyksiä. Alue käsittää Harvialan kartanon keskeisiä alueita ulottuen Turengin asemakaavoitettuun alueeseen Koljalan suunnassa. Alueen suunnittelussa erityisesti huomioon otettavaa on asumisen- ja muun yhdyskuntarakenteen liittyminen Hämeenlinnan kehittyviin alueisiin sekä joukkoliikenteen kysymykset. Yleiskaavoituksen alustava aikataulutus ja laatimisjärjestys Taulukossa on esitetty pelkistetysti edellä lueteltujen osayleiskaavojen tavoitteellinen käynnistämisjärjestys ja aikatauluarviot. Tarkoituksena on kaavahankkeiden osittainen ajallinen limittyminen työmenetelmien mahdollistamin edellytyksin. 1. Rastila Rastikangas oyk 2. Punkka 3. Tervakosken oyk 3. Harvialan oyk 4. Taajamakaavoitus

6 2. ASEMAKAAVOITUS Elinkeinoelämän hankkeet 1. Turengin keskustan kehittäminen (Kartta 2) Asemakaavoitus pohjautuu Turengin keskustan yleissuunnitelmaan, joka esiteltiin valtuustolle Yleistavoitteena on kaupan edellytysten parantaminen ja asumisen lisääminen keskustan alueella. Kunnanhallitus päätti , että keskustan asemakaava jaetaan kahteen osaan; pohjoiseen ja eteläiseen. Keskustakolmion pohjoisosan asemakaavan muutos on hyväksytty alkuvuodesta Eteläosan asemakaavan muutosta on viety eteenpäin maanomistajaneuvottelujen kautta. Kuntaan on jätetty loppuvuodesta 2016 hakemukset poikkeamislupaa ja kaavoituksen käynnistämistä varten. Hakemukset koskevat keskustakolmion lounaisosan korttelin 14 tonttia 5 sekä viereistä katualuetta (Pennipolku) ja pysäköintialuetta. Tontilla sijaitsee hotelli-ravintola Mesku. Hakemusten mukaisesti muutos- ja poikkeamistarve koskee pääosin rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäämistä. Tarkoituksena on rakentaa lisäkerros nykyisen hotellirakennuksen päälle. Samalla kaavamuutoksella tulee päivitettäväksi myös tontin 5 pohjoispuolisen rakentamattoman tontin 3 asemakaava, jonne on tarkoitus mahdollistaa viisikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen rakentaminen. Meskun alueen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistot (kaavaluonnos) ovat nähtävänä syyskuussa Tämän jälkeen kunnan rakennusvalvonnalla on edellytykset poikkeamisluvan ratkaisemiselle. Tavoitteena on kaavamuutoksen hyväksyminen keväällä Etelä-Janakkalan asemakaavoitus, Tervakoski (Kartta 4) Kunnalla on tavoite edistää Etelä-Janakkalan maankäytön kehittämistä. Eräiden maanomistajien kanssa on neuvoteltu yksityisten maa-alueiden kaavoittamisesta. Yksityisen maan asemakaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavoitettava alue sijoittuu kunnan eteläosan kuntarajan tuntumaan, 3-tien ja 130-tien väliselle, n. 1,2 km pitkälle alueelle. Tavoitteena on mahdollistaa alueen yritystoiminnan kehittyminen olemassa oleviin toimintoihin sopeutuen. Alueen liikenteen järjestäminen on myös keskeisessä asemassa kaavoituksessa. Kunnanhallitus päätti käynnistää Etelä-Janakkalan asemakaavoituksen Suunnittelualuetta laajennettiin pohjoisen suuntaan teknisen lautakunnan päätöksellä Kiipulan asemakaavoitus (Kartta 5) Kiipulasäätiö on tehnyt Janakkalan kunnalle aloitteen Kiipulan palvelukeskusalueen asemakaavoittamiseksi. Aloite kohdistuu noin 58 hehtaarin laajuiselle alueelle. Kiipulan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, vaikkakin alueella on rakennuskantaa jo yhteensä noin k-m 2 verran. Kun kaavaa ei ole ollut, rakentaminen on tapahtunut lääninhallituksen ja ympäristökeskuksen myöntämillä poikkeamisluvilla. Alueelle ei myönnetä enää poikkeamisia, vaan alueen tuleva kehittäminen ja rakentamishankkeet edellyttävät asemakaavoitusta. Tekninen lautakunta käsitteli Kiipulan kaavaasiaa ja päätti, että alueen asemakaavoitus voidaan aloittaa. Kiipulan asemakaavan vireille tulo kuulutettiin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä syyskuussa Kiipulassa on tehty loppukesästä ja alkusyksystä 2017 pohjakartan täydentämistä sekä rakennuskannan ja arkeologisten kohteiden selvityksiä. Lisäksi konsultti laati Kiipulasäätiön toimeksiannosta piirroksia ja havainnekuvia alueelle suunniteltavista vapaaajanasuntojen kokonaisuuksista. Tavoitteena on laatia kaavaluonnos vuoden 2017 aikana ja saada kaava lainvoimaiseksi kesällä Rastikankaan pohjoisosan asemakaavoitus (Kartta 6) Rastikankaan asemakaavoitettua aluetta laajennetaan pohjois-luoteispuolelta Rastilantietä kohden. Työ kytkeytyy Rastilan-Rastikankaan osayleiskaavatyön ajoitukseen.

7 2.2 Asumisen hankkeet 7 5. Moision asemakaava 1, Turenki (Kartta 2) Kauriinmaan kaakkoispuolelle kaavoitetaan uutta pientaloasutusta. Kunnanhallitus päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä maaliskuussa Vuoden 2015 aikana kunta hankki omistukseensa hieman pohjoisempana sijaitsevan Kauriinmaan eteläosan alueen, jonka johdosta Moision 1 kaavaprosessi keskeytettiin toistaiseksi. Kauriinmaan eteläosan asemakaava on saanut lainvoiman kesällä Asemakaavoituksessa edetään tarpeen mukaan. 6. Aavalinna, Turenki (Kartta 2) Kaavamuutos käynnistettiin v. 2012, koska Aavalinnan tontti oli tarkoitus kaavoittaa vanhusten tehostetulle palveluasumiselle (Kyterinhovi). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä huhtikuussa Aavalinnan kaavoitusta jatketaan syksyllä 2017 yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan yrityksen kaavoitusaloitteen johdosta. Nyt Aavalinnan alueelle on tarkoitus osoittaa erityisasumista sekä asumiseen liittyviä tuki- ja palvelutiloja. Kaavamuutos käsitti myös Turengin koulun alueen, joka jätetään kuitenkin kaavaehdotusvaiheessa pois kaavamuutoksesta, koska koulukeskusselvitykset ovat kesken. Muun kaava-alueen päivittämisen lisäksi Aavalinnan kaavamuutoksessa ratkaistaan korttelin 131 tontin 4 yksityinen aloite rakennusoikeuden nostamiseksi. Asemakaavaehdotus on tavoitteena pitää nähtävänä marraskuussa 2017 ja saada kaava lainvoimaiseksi alkuvuodesta Harvialan kartanoalueen ympäristö (Kartta 3) Kartanoalueen asemakaavoitus on ollut kaavoituskatsauksessa vuodesta 2007 lähtien. Aluetta on suunniteltu ja selvityksiä tehty laajan tarkastelualueen (44 ha) osalta. Harvialan kartanon ydinalueen (8,4 ha) asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaavoitusta jatketaan voimaantulevan alueen ympäriltä tarpeen mukaan. 8. Marjoniemen alue, Harviala (Kartta 3) Harvialantien ja radan väliselle alueelle suunnitellaan korkeatasoinen hyvien liikenneyhteyksien varteen sijoittuva pientaloalue. Asemakaavoituksessa edetään tarpeen mukaan. 9. Ilveslinnan alueen pohjoispuoli (Kartta 2) Turengintien varteen, taajaman länsipuolelle kaavoitetun Ilveslinnan alueen asemakaava on saanut lainvoiman kesällä Kunta on ostanut lisämaata ko. alueen pohjoispuolelta. Tavoitteena on aloittaa alueen asemakaavoitus vuonna Muut hankkeet 10. Musiikkiopisto, Turenki (Kartta 2) Kaavamuutoksella tavoitellaan alueen rakennuskannan (musiikkiopisto ja Vapari) myymistä yksityiseen käyttöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä marraskuussa Tavoitteena on kaavamuutoksen valmistuminen vuonna Taimistontien jatke, Turenki (Kartta 2) Taimistontien jatkeen (rautatien alitus) tarkoitus on ollut välittää liikenne Harvialantien ja Turengintien välillä ja toimia keskustan ohitustienä. Nyt nähdään, että raskaan liikenteen ohjaaminen kerrostalovaltaiselle kadulle ei ole toimiva ratkaisu ja että asemakaava on vanhentunut. Kaavamuutoksella poistetaan Taimistontien jatke asemakaavasta ja ympäröivän alueen maankäyttö ratkaistaan uudessa tilanteessa. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä kesäkuussa Asemakaavoituksessa edetään maanomistajien ja kunnan tarpeiden mukaan.

8 12. Kauppakuja, Turenki (Kartta 2) Alue käsittää Kauppakujan molemmin puolin liike-, asuin- ja teollisuuskortteleiden muutoksen keskusta-asumiselle. Ajoitus maanomistajien tarpeiden mukaisesti. 13. Harvialan koulun alueen asemakaava (Kartta 3) Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta esitti Janakkalan kunnalle Harvialan koulun alueen asemakaavoitusta. Lähialueen kaavoitetut asuinalueet niin Janakkalassa kuin Hämeenlinnassakin tulevat edellyttämään koulutilojen laajentamista. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Heikentyneen taloustilanteen johdosta uusien asuinalueiden rakentaminen on ollut odotettua hitaampaa, jonka vuoksi Harvialan koulun laajentamisellakaan ei ole enää niin suurta/välitöntä tarvetta. Asemakaavoituksessa edetään tarpeen mukaan. 14. Tervakosken uuden koulukeskusalueen asemakaava (Kartta 4) Tervakoskelle on tavoitteena rakentaa uusi koulukeskus nykyisen alakoulun ja uimahallin länsipuolisille alaville palloilukenttien alueille. Hanke edellyttää kaavamuutosta. Asemakaavoituksessa edetään kunnan tarpeiden mukaan Yksityiset asemakaavamuutosaloitteet 15. Juttila, Turenki (Kartta 2) Kaavamuutoksella ratkaistaan Papintien pohjoisreunan omakotitonttien ja kunnantalon tontin välisen rajan sijainti. Muutosalueeseen sisällytetään korttelissa 203 poikkeamispäätöksillä ratkaistut kolme uutta tonttia. Lisäksi kortteleissa 205, 207 ja 208 on vähäisiä nykytilan toteavia muutoksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä kesäkuussa Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on tehnyt Janakkalan kunnalle aloitteen Juttilan asemakaavan muuttamiseksi korttelialueelta YH Turengintien ja Hausjärventien rajaamalta noin yhden hehtaarin laajuiselta alueelta. Kauppaliikkeellä on tarkoitus rakentaa paikalle pääosin päivittäistavarakaupan liikerakennus. Keskustan alueelle tehdään ensin liikenteellinen selvitys v ja asemakaavoituksessa edetään tarpeen mukaan. 2. Etelä-Janakkalan asemakaavoitus, Tervakoski (Kartta 4) Kuntaan on toimitettu kaksi kaavoitusaloitetta, joissa yrittäjäosapuoli esittää omistamiensa maiden asemakaavoittamista Punkan alueella. Yksityisen maan asemakaavoitus voi edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä. 3. RANTA-ASEMAKAAVOITUS Janakkalan rantavyöhykkeillä ei ole laajamittaista kaavoitustarvetta. Rakentamiskelpoiset, ja sellaiset ranta-alueet, joilla ns. kantatilaperiaatteen mukaista rantarakennusoikeutta on olemassa, ovat tulleet oikeusvaikutteisen kaavoituksen piiriin jo aiempina vuosina. Näillä alueilla on voimassa joko detaljikaava eli ranta-asemakaava (entinen rantakaava) tai kunnassa kahdessa vaiheessa laaditut, oikeusvaikutteiset Itäinen ja Läntinen rantayleiskaava. Ranta-asemakaava on maanomistajien aloitteesta ja kustannuksella laadittava kaavamuoto, jolla järjestetään pääasiassa loma-asumista ranta-alueilla. Hallinnollinen käsittely tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnassa samaan tapaan kuin asemakaavan käsittely. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

9 Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen 9 UPM Oyj:n omistamilla alueilla on voimassa ranta-asemakaava, joka käsittää merkittävän osan Janakkalan pohjoisosan vesistöjen ranta-alueista. Kaavamuutos sijoittuu Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueille. Rantaasemakaavan kumoaminen koskee maa- ja metsätalousalueita (M) Kesijärven itä- ja länsipuolisten ojien varsilla. Voimassa olevan Harvialan ranta-asemakaavan mitoitus ei vastaa kunnanvaltuuston vuonna 2000 hyväksymiä mitoitusperusteita. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa vastaamaan paremmin em. perusteita. Hanke kuulutettiin vireille toukokuussa 2015 ja kaavaluonnosvaiheen aineistot olivat nähtävillä syksyllä Tavoitteena on kaavaehdotusvaiheen aineistojen nähtävillä olo syksyllä 2017 ja kaavan hyväksyminen alkuvuodesta Mallinkaistenjärven ranta-asemakaavoitus On tehty valtuustoaloite kunnan omistamien Mallinkaistenjärven ranta-alueiden rakennuspaikkojen ja taustamaan myynnistä. Valtuuston päätöksestä hyväksyä esitys jätettiin kaksi valitusta Hämeen hallinto-oikeuteen. Oikeus hylkäsi valitukset syksyllä 2016, jonka johdosta Mallinkaisten ranta-alueiden kehittämistä voidaan jatkaa. Janakkalan kunta omistaa pääosin Mallinkaistenjärven itäisen ranta-alueen ulottuen noin metriä sisämaahan päin. Rantaviivaa on yhteensä noin kahdeksan kilometriä ja alueen pinta-ala on runsas 140 ha. Alue on eteläosan virkistykseen liittyviä rakennelmia lukuun ottamatta rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueella on voimassa Janakkalan kunnan oikeusvaikutteinen Itäinen rantayleiskaava vuodelta 2003, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi (VR). Itäisen rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden ja kunnan nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaan Mallinkaistenjärven itärannalle, kunnan omistamalle rantavyöhykkeelle voisi osoittaa lomarakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä jäisi huomattavasti vesistön laskennallista mitoitusarvoa alhaisemmaksi, ja rakennuspaikkojen sijoittaminen kohdistuisi ympäristönäkökulmat huomioiden pääosin alueen pohjoisosaan. Noin kahden kilometrin mittainen ranta-alue on soveliainta aluetta rakentamiselle eri suunnittelukriteerein tarkasteltaessa. Tavoitteena on laatia kaavaluonnos vuoden 2018 aikana. 4. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavahierarkiassa ylin taso. Se on voimassa sellaisenaan alueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, ja ohjeena laadittaessa tai muutettaessa alemman asteisia kaavoja. Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lisäksi Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavoissa ei käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä vaan ne täydentävät vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Astuessaan voimaan Maakuntakaava 2040 korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan sekä voimassa olevat vaihemaakuntakaavat.

10 10 Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040:n luonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä Kaavaluonnoksen pohjalta valmisteltava kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä maakuntavaltuustossa vuonna Lisätietoja: Maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen puh , s-posti. 5. KAAVOJEN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Asemakaavojen tarkistamistarpeita tulee aiheuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukainen asemakaavan ajantasaisuuden arviointi.

11 11

12 12

13 13 Kartta 4 JANAKKALA Tervakoski Asemakaavoitus

14 14