KAAVOITUSKATSAUS Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2016 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

2 2 KAAVOITUSKATSAUS 2016 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 velvoittaa kunnan laatimaan kaavoituskatsauksen kerran vuodessa. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsaus sisältää lyhyet kuvaukset ja kartan asemakaavoituksen kohteista, yleiskaavoista sekä maakunnallisesta maankäytön suunnittelusta. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Janakkalassa tekeillä olevista ja pian aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Pääpaino on kuluvan vuoden ohjelmoinnissa, mutta tiedossa olevien hankkeiden osalta asemakaavojen ohjelmointi ulottuu vuoteen Kaavoituskatsauksen tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avoimuutta antamalla kuntalaisille tietoa kaava-asioista, jotta he voisivat helpommin vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan kunnan virallisessa ilmoituslehdessä ja se on nähtävänä kunnan kotisivuilla sekä kirjastoissa ja kirjastoautossa. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi vuoden aikana voi tulla esille kohteita, joista ole tietoa kaavoituskatsausta laadittaessa. Yksityiset aloitteet tehdään niiden kiireellisyyden ja sopimuksien puitteissa siinä järjestyksessä kun muu töiden ohjelmointi sallii. Kaavoitustoimenpiteiden aloituspäätöksen tekee kunnanhallitus ja vähäisissä kaavoitustoimenpiteissä tekninen lautakunta. Lisätietoja kaavoituksesta antavat: kaavoitusarkkitehti (oto) Ismo Holstila p. (03) , ismo.holstila@janakkala.fi kaavoitusarkkitehti Leena Turkka (virkavapaalla) kaavasuunnittelija Piia Tuokko p. (03) , piia.tuokko@janakkala.fi Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kunnan tavoitteena on saattaa vuosittain n. 40 uutta omakotitonttia luovutettavaksi. Lisäksi kunta pyrkii vastaamaan muiden asuintonttien (rivitalo- ja kerrostalotontit) kysyntään. Turengissa kunnan maanomistus takaa n. 20 omakotitontin luovutuksen vuosittain yli 10 vuoden ajaksi. Turengin suunnalla uusia tontteja saadaan vuoden 2017 rakentamista varten ja Tervakoskella vuoden 2018 rakentamista varten. Vuonna 2015 kunta luovutti 22 omakotitonttia, joista kaksi vuokralle. Valtuusto on hyväksynyt asumisen tonttituotanto-ohjelman Omakotitonttien määrä taajamittain 11/2016: Tervakoski 13 Turenki 12 Harviala 28 Leppäkoski 12

3 3 Kuulutukset ja osallisille tiedottaminen Janakkalassa kaavoista kuulutetaan Janakkalan Sanomissa. Suunnittelualueen maanomistajille, kaavan vaikutusalueen maanomistajille ja muille osallisille lähetetään tieto kaavoituksen vireilletulosta kirjeitse. Missä nähtävänä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanviraston pääaulassa, os. Juttilantie 1, Turenki. Aineistot ja kaavoja koskeva päätöksenteko ovat lisäksi nähtävänä kunnan internetsivuilla. Tervakoskea koskevat aineistot pidetään nähtävänä lisäksi Tervakosken kirjastossa, Kivimiehentie 2, Tervakoski ja Leppäkoskea koskevat aineistot Leppäkosken koululla. Kunnan internet Kaavoituskatsaus on saatavissa kunnan palvelutoimisto Lyylistä ja se on luettavissa kirjastoissa ja kunnan internetsivulla. Kaavoitustilannetta voi seurata kunnan internetsivulla asuminen ja rakentaminen -osiossa. Helpoimmin löydät hakusanalla vireillä olevat kaavat. SISÄLTÖ : 1. YLEISKAAVOITUS 2. ASEMAKAAVOITUS 3. RANTA-ASEMAKAAVOITUS 4. MAAKUNTAKAAVA 1. YLEISKAAVOITUS Suunnittelutilanne Yleiskaavoituksen tarve Janakkalassa on edelleen akuutti. Taajamien ja tärkeimpien toimitila-alueiden osalta edellytetään ajanmukaista yleiskaavoitusta. Keskeiset käyttötarkoitukset ovat strategisesti merkittävimpiä eli asumista, työpaikkoja ja liikennettä. Yleiskaavahankkeet ja tavoitteet Rastilan-Rastikankaan oyk on vireillä. Kunnanhallitus hyväksyi suunnittelualueen laajennuksen. Tähän kaavaan liittyy Turengin taajaman länsipuolen asuntorakentamista ja kunnan merkittävin elinkeinoalueen laajennus, Mt 292 eteläpuolinen alue. Liikenneratkaisut kokonaisuutena muodostavat merkittävän suunnittelutehtävän. Kaavan toteuttaminen edellyttää merkittävää maanhankintaa. Yhteensä noin ha. Liikenneselvitys on valmistunut vuoden 2016 loppu puolella. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville alkuvuodesta Tervakoski. Toistaiseksi nimeämätön yleiskaava-alue. Kunnalla ostettu Mäyrän- Luulionvuoren alue liepeineen tulee saada yleiskaavaprosessiin asemakaavoitukseen liittyen. Kaavan tavoitteet liittyvät merkittävin osin asuntoalueiden muodostamiseen. Pelkästään Mäyrän-Luulionvuoren alue mahdollistaisi noin 10 vuoden tonttituotannon tarpeen Tervakosken alueella. Harviala on luontaisesti asuntorakenteeltaan kasvavaa aluetta Turenki-Hämeenlinna- Parola liikenteen laatukäytävällä. Alue on myös em. yhteissuunnittelua edellyttävää aluetta (maakuntakaavan määräys). Etelä-Janakkala Punkan alue. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan Etelä-Janakkalan oyk:n käynnistämisestä.

4 Seurannaisuus Yleiskaavoitus toteutetaan Janakkalassa lähtökohtaisesti strategisina yleispiirteisinä aluevarauskaavoina. Osayleiskaavat ovat pinta-alaltaan lähes poikkeuksetta suuria, sadoista tuhansiin hehtaareihin. Volyymit luovat mittavia vaikutuksia kunnan kehityksen ja toimintojen osalta, mutta myös esimerkiksi kulurakenteita infrainvestointien ja maanhankinnan osalta. Kaavoituksen edetessä olisi viimeistään huolehdittava ja varauduttava maanostoihin. Tärkeää on myös palvelutarpeiden ennakointi perus- ja kaupallisten palvelujen osalta. Suuria kaavoitushankkeita seurataan myös elinkeinoelämän piirissä ja ne luovat vetovoimatekijöitä onnistuessaan. Seudullinen suunnittelu Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa on käynnissä jatkuvasti yhteissuunnittelua. Maakuntakaava edellyttää Hämeenlinnan kanssa yhteistä yleispiirteistä suunnittelua Äikäälän ja Harvialan alueilla. Hämeenlinnan seudun rakennemalli 1 ja 2 ovat valmistuneet vuonna Niissä on tarkasteltu maankäytön yhtymäkohtia, detaljoitu kärkihankkeita ja tarkennettu maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (LJS). Riihimäen yleiskaavan pohjaksi on tehty laajaa suunnittelutyötä, johon Janakkalan kunta on osallistunut mm. maankäytön ja liikenteen selvitysten osalta. Käynnissä on myös Mt 130 liikenneselvitys, jossa selvitetään pääasiassa liittymien mahdollisuudet Linnatuulesta etelään aina Hyvinkään pohjoisrajalle saakka. Selvityksen teettävät L-Ely, Riihimäen kaupunki ja Janakkalan kunta. Janakkalan maankäytön rakennemalli (esitystapa: strateginen yleiskaava) Rakennemalli on hyväksyttynä maankäytön suunnitelmana ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Sitä voidaan käyttää myös monipuolisena tietoaineistona maankäyttöön sidoksissa olevien päätösten ja lupavalmisteluiden yhteydessä. Nimensä mukaisesti rakennemallin ohjevuosi ulottuu jopa vuotta 2030 pidemmälle. Näin ollen asiakirjaparista, jonka muodostavat rakennemallin pääkartta ja rakennemallin selostus, on nähtävissä yhdyskuntarakenteen kehityskuva ja kunnan maapoliittiset strategiset valinnat pitkälle tulevaisuuteen. Rakennemalli tulee vaikuttamaan ja näkymään konkreettisimmin lähitulevaisuudessa laadittavissa osayleiskaavoissa, joista kerrotaan tarkemmin jäljempänä. Yleiskaavoitus ja yleiskaavatilanne Yleiskaavoituksen tarkoituksena on sovittaa yhteen toimivaan yhdyskuntarakenteeseen kuuluvat elementit, kuten viihtyisä ja turvallinen asuminen, palvelut, liikenne, virkistys sekä erityiset arvot, kuten kulttuuri- ja historialliset ympäristöt ja kohteet sekä luonto. Kaavojen sisältövaatimusten lisäksi suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Janakkalassa vanhimmat voimassa olevat yleiskaavat ovat taajama-alueiden osayleiskaavat 1980-luvun alkupuoliskolta sekä haja-alueiden yleiskaava luvun alussa laadittiin Turengin-Viralan osayleiskaava. Em. yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia. Oikeusvaikutuksellisia osayleiskaavoja ovat: Turenki-Sälilammi vuodelta 1991 ja pääharjujakson Turenki-Someronvuori vuodelta1999, joiden lisäksi pääosa rannoista kuuluu kahdessa vaiheessa laadittuihin Itäiseen rantayleiskaavaan (v. 2003) tai Läntiseen rantayleiskaavaan (v. 2007). Seuraavassa esitellään laadittavana olevia ja laadittavaksi tulevia osayleiskaavahankkeita. Kaavat on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisina. Suunnittelualueiden valinnasta on nähtävissä yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun tämän hetkinen päätavoite taaja-alueen laajentumispaineisiin vastaaminen sekä elinkeinotoimen toimintaympäristön turvaaminen. 4

5 5 1. Rastilan Rastikankaan osayleiskaava (Kartta 1) Yleiskaavalla on tarkoitus selvittää Rastikankaan toimitila-alueen rakenne sekä Rastilantien varren kyläasutuksen ja toimitila-alueen kytkeytyminen. Turengin suunnalla tarkastellaan asumisen laajentamista Turengintien varressa. Rastilantien itäpuoleinen alue sisältyy oikeusvaikutteiseen Turengin - Sälilammin yleiskaavaan, joten siltä osin kyse on yleiskaavan muutoksesta. Kokonaan rakentamatonta aluetta suunnittelualueeseen kuuluu Turengintien eteläpuoliselta alueelta noin 150 hehtaaria. 2. Tervakosken osayleiskaava (Kartta 1) Tervakosken yleiskaava-alue sijoittuu taajaman kaakkoisosaan. Sen päätarkoitus on ratkoa asumisen laajentamisen kysymyksiä sekä Tervakosken eteläosien liittymistä seututie 130:een. Asuntotonttituotannon osalta oleellisin osa-alue on Mäyrä- Luulionvuori. Kaavoitus tulee koskemaan todennäköisesti huomattavasti laajempaa aluetta sekä siihen liittyviä liikennekysymyksiä. Tervakosken yleiskaavoitusta on kiirehditty aikataulullisesti aiempaan ohjelmointiin verraten. 3. Harvialan osayleiskaava (Kartta 1) Yleiskaavalla tarkastellaan Harvialan asumisen, virkistyksen ja liikenteen kysymyksiä. Alue käsittää Harvialan kartanon keskeisiä alueita ulottuen Turengin asemakaavoitettuun alueeseen Koljalan suunnassa. Alueen suunnittelussa erityisesti huomioon otettavaa on asumisen- ja muun yhdyskuntarakenteen liittyminen Hämeenlinnan kehittyviin alueisiin sekä joukkoliikenteen kysymykset. Turengin itäosan osayleiskaava I EHDOTUSVAIHE Turengin taajama-alueen itäpuoliselle alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa määritellään rakentamisen, virkistyksen ja liikenteen keskinäiset suhteet yleispiirteisen suunnittelun keinoin. Tavoitteissa painottuu suunnittelualueen eteläosan asuntorakentaminen ja pohjoisosan virkistykselle varattavat alueet. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marraskuussa Kaavaluonnosta tarkistetaan tarpeen mukaan mm. sivistystoimen tavoitteiden osalta (keskuskoulu). 4. Turengin itäosan osayleiskaava II (Kartta 1) Turengin taajama-alueen itäpuolisten alueiden eteläosaan on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaavalla muodostetaan uusia asuntoalueita. 5. Etelä-Janakkalan osayleiskaava (Kartta 1) Janakkalan talousarviokäsittelyn yhteydessä on tuotu esille tavoite edistää Etelä- Janakkalan maankäytön kehittämistä. Suunnittelualue sijoittuu kunnan eteläosan kuntarajan tuntumaan, 3-tien ja 130-tien väliselle alueelle, ollen pinta-alaltaan n. 900 ha. Osayleiskaavassa on tarkoitus käsitellä pääosin työpaikka-alueiden sijoittumista, lisäksi tutkitaan liikenteen edellytyksiä ja todetaan olevan asutuksen suhde muuhun maankäyttöön. Kunnanhallitus päätti käynnistää Etelä-Janakkalan yleiskaavoituksen Yleiskaavoituksen alustava aikataulutus ja laatimisjärjestys Taulukossa on esitetty pelkistetysti edellä lueteltujen osayleiskaavojen tavoitteellinen käynnistämisjärjestys ja aikatauluarviot. Tarkoituksena on kaavahankkeiden osittainen ajallinen limittyminen työmenetelmien mahdollistamin edellytyksin. 1. Rastila Rastikangas oyk 2. Tervakosken oyk 3. Harvialan oyk 4. Turengin itäosan oyk II 5. Etelä-Janakkalan oyk

6 2. ASEMAKAAVOITUS Elinkeinoelämän hankkeet 1. Turengin keskustan kehittäminen (Kartta 2) Asemakaavoitus pohjautuu Turengin keskustan yleissuunnitelmaan, joka esiteltiin valtuustolle Tavoitteena on kaupan edellytysten parantaminen ja asumisen lisääminen keskustan alueella. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset (MRL 91b). Kunnanhallitus päätti , että keskustan asemakaava jaetaan kahteen osaan; pohjoiseen ja eteläiseen. Turengin keskustan pohjoisosan asemakaavan muutos on kaavaehdotusvaiheessa ja tavoitteena on hyväksyä asemakaava alkuvuodesta Tekninen lautakunta hyväksyi Turengin keskustan eteläosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavaprosessi etenee maanomistajaneuvottelujen kautta. 2. Etelä-Janakkalan asemakaavoitus, Tervakoski (Kartta 4) Kunnalla on tavoite edistää Etelä-Janakkalan maankäytön kehittämistä. Eräiden maanomistajien kanssa on neuvoteltu yksityisten maa-alueiden kaavoittamisesta. Yksityisen maan asemakaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavoitettava alue sijoittuu kunnan eteläosan kuntarajan tuntumaan, 3-tien ja 130-tien väliselle, n. 1,2 km pitkälle alueelle. Tavoitteena on mahdollistaa alueen yritystoiminnan kehittyminen olemassa oleviin toimintoihin sopeutuen. Alueen liikenteen järjestäminen on myös keskeisessä asemassa kaavoituksessa. Kunnanhallitus päätti käynnistää Etelä-Janakkalan asemakaavoituksen Suunnittelualuetta laajennetaan vielä pohjoisen suuntaan, mikä edellyttää teknisen lautakunnan päätöstä. 2.2 Asumisen hankkeet 3. Ilveslinnan asemakaava, Turenki (Kartta 2) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Ilveslinnan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Kaavasta tehdyn valituksen johdosta kunnanhallitus päätti kaavan voimaantulosta muulta kuin valituksen alaiselta osaltaan. Tavoitteena on, että kunta aloittaa alueen ensimmäisen vaiheen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen keväällä 2017, jonka jälkeen tontteja voidaan ryhtyä luovuttamaan rakentajille. 4. Moision asemakaava 1, Turenki (Kartta 2) Kauriinmaan itäpuolelle kaavoitetaan uutta pientaloasutusta. Kunnanhallitus päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä maaliskuussa Vuoden 2015 aikana kunta hankki omistukseensa hieman pohjoisempana sijaitsevan Kauriinmaan eteläosan alueen, jonka johdosta Moision 1 kaavaprosessi keskeytetään toistaiseksi. 5. Kauriinmaan eteläosa, Turenki (Kartta 2) Turengin keskustan pohjoispuolelle, Kauriinmaantien itäpuolelle kaavoitetaan uutta pientaloasutusta. Kunnanhallitus päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä lokakuussa Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen vuoden 2017 aikana. 6. Aavalinna, Turenki (Kartta 2) Kaavamuutos käynnistettiin 2012, koska oli tarkoitus kaavoittaa Aavalinnan tontti vanhusten tehostetun palveluasumisen hanketta varten. Palveluasuminen sijoittui kuitenkin muualle, ja nyt alueelle on tarkoitus osoittaa tavanomaista asumista. Kaavamuutos käsittää myös Turengin koulun alueen. Samassa yhteydessä ratkaistaan

7 7 yksityinen aloite korttelissa 131 tontin 4 rakennusoikeuden nostamiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä huhtikuussa Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen vuonna Harvialan kartanoalueen asemakaava, Harviala (Kartta 3) Kartanoalueella tavoitellaan kaavaratkaisua, johon perustuen kunta voisi luopua itselleen tarpeettomaksi jääneistä kiinteistöistä. Tarkoitus on osoittaa rakennuksille suojelumerkinnät ja tutkia täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kunnanhallitus päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä maaliskuussa Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen kesällä Marjoniemen alue, Harviala (Kartta 3) Harvialantien ja radan väliselle alueelle suunnitellaan korkeatasoinen hyvien liikenneyhteyksien varteen sijoittuva pientaloalue. Asemakaavoituksessa edetään tarpeen mukaan. 9. Mäyrän alueen 1 asemakaava, Tervakoski (Kartta 4) Tervakoskella kaavoitetaan uusi asuntoalue taajaman eteläpuolelle. Tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä vaihtoehdon 1 kaavaluonnoksen pohjaksi. Tavoitteena on alueen 1. vaiheen asemakaavan hyväksyminen vuonna Muut hankkeet 10. Musiikkiopisto, Turenki (Kartta 2) Kaavamuutoksella tavoitellaan alueen rakennuskannan (musiikkiopisto ja Vapari) myymistä yksityiseen käyttöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä marraskuussa Tavoitteena on kaavamuutoksen valmistuminen vuonna Taimistontien jatke, Turenki (Kartta 2) Taimistontien jatkeen (rautatien alitus) tarkoitus on ollut välittää liikenne Harvialantien ja Turengintien välillä ja toimia keskustan ohitustienä. Nyt nähdään, että raskaan liikenteen ohjaaminen kerrostalovaltaiselle kadulle ei ole toimiva ratkaisu ja että asemakaava on vanhentunut. Kaavamuutoksella poistetaan Taimistontien jatke asemakaavasta ja ympäröivän alueen maankäyttö ratkaistaan uudessa tilanteessa. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä kesäkuussa Tavoitteena on laatia kaavaluonnos vuoden 2017 aikana. 12. Kauppakuja, Turenki (Kartta 2) Alue käsittää Kauppakujan molemmin puolin liike-, asuin- ja teollisuuskortteleiden muutoksen keskusta-asumiselle. Ajoitus maanomistajien tarpeiden mukaisesti. 13. Harvialan koulun alueen asemakaava (Kartta 3) Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta esitti Janakkalan kunnalle Harvialan koulun alueen asemakaavoitusta. Lähialueen kaavoitetut asuinalueet niin Janakkalassa kuin Hämeenlinnassakin tulevat edellyttämään koulutilojen laajentamista. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Heikentyneen taloustilanteen johdosta uusien asuinalueiden rakentaminen on ollut odotettua hitaampaa, jonka vuoksi Harvialan koulun laajentamisellakaan ei ole enää niin suurta/välitöntä tarvetta. Asemakaavoituksessa edetään tarpeen mukaan.

8 2.4 Yksityiset asemakaavamuutosaloitteet Juttila, Turenki (Kartta 2) Kaavamuutoksella ratkaistaan Papintien pohjoisreunan omakotitonttien ja kunnantalon tontin välisen rajan sijainti. Muutosalueeseen sisällytetään korttelissa 203 poikkeamispäätöksillä ratkaistut kolme uutta tonttia. Lisäksi kortteleissa 205, 207 ja 208 on vähäisiä nykytilan toteavia muutoksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä kesäkuussa Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2017 aikana. 15. Pyhämäen puistoalue, Turenki (Kartta 2) Pyhämäen korttelin 524 maanomistajat ovat esittäneet, että Hiidenjoen ja korttelin välinen metriä leveä puistoalue liitettäisiin tontteihin. Kunnanhallitus päätti , että asiasta tehdään selvitys ja että kaavamuutoksen ryhdytään. Tavoitteena on laatia kaavaluonnos vuoden 2017 aikana. 2. Etelä-Janakkalan asemakaavoitus, Tervakoski (Kartta 4) Kuntaan on toimitettu kaksi kaavoitusaloitetta, joissa yrittäjäosapuoli esittää omistamiensa maiden asemakaavoittamista Punkan alueella. Yksityisen maan asemakaavoitus voi edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä. 3. RANTA-ASEMAKAAVOITUS Janakkalan rantavyöhykkeillä ei ole laajamittaista kaavoitustarvetta. Rakentamiskelpoiset, ja sellaiset ranta-alueet, joilla ns. kantatilaperiaatteen mukaista rantarakennusoikeutta on olemassa, ovat tulleet oikeusvaikutteisen kaavoituksen piiriin jo aiempina vuosina. Näillä alueilla on voimassa joko detaljikaava eli ranta-asemakaava (entinen rantakaava) tai kunnassa kahdessa vaiheessa laaditut, oikeusvaikutteiset Itäinen ja Läntinen rantayleiskaava. Ranta-asemakaava on maanomistajien aloitteesta ja kustannuksella laadittava kaavamuoto, jolla järjestetään pääasiassa loma-asumista ranta-alueilla. Hallinnollinen käsittely tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnassa samaan tapaan kuin asemakaavan käsittely. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen UPM Oyj:n omistamilla alueilla on voimassa ranta-asemakaava, joka käsittää merkittävän osan Janakkalan pohjoisosan vesistöjen ranta-alueista. Kaavamuutos sijoittuu Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueille. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee maa- ja metsätalousalueita (M) Kesijärven itä- ja länsipuolisten ojien varsilla. Voimassa olevan Harvialan ranta-asemakaavan mitoitus ei vastaa kunnanvaltuuston vuonna 2000 hyväksymiä mitoitusperusteita. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa vastaamaan paremmin em. perusteita. Hanke kuulutettiin vireille toukokuussa 2015 ja kaavaluonnosvaiheen aineistot ovat nähtävillä syksyllä Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2017 aikana. Mallinkaistenjärven ranta-asemakaavoitus On tehty valtuustoaloite kunnan omistamien Mallinkaistenjärven ranta-alueiden rakennuspaikkojen ja taustamaan myynnistä. Valtuuston päätöksestä hyväksyä esitys jätettiin kaksi valitusta Hämeen hallinto-oikeuteen. Oikeus hylkäsi valitukset syksyllä 2016, jonka johdosta Mallinkaisten ranta-alueiden kehittämistä voidaan jatkaa.

9 Janakkalan kunta omistaa pääosin Mallinkaistenjärven itäisen ranta-alueen ulottuen noin metriä sisämaahan päin. Rantaviivaa on yhteensä noin kahdeksan kilometriä ja alueen pinta-ala on runsas 140 ha. Alue on eteläosan virkistykseen liittyviä rakennelmia lukuun ottamatta rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueella on voimassa Janakkalan kunnan oikeusvaikutteinen Itäinen rantayleiskaava vuodelta 2003, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi (VR). Itäisen rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden ja kunnan nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaan Mallinkaistenjärven itärannalle, kunnan omistamalle rantavyöhykkeelle voisi osoittaa lomarakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä jäisi huomattavasti vesistön laskennallista mitoitusarvoa alhaisemmaksi, ja rakennuspaikkojen sijoittaminen kohdistuisi ympäristönäkökulmat huomioiden pääosin alueen pohjoisosaan. Noin kahden kilometrin mittainen ranta-alue on soveliainta aluetta rakentamiselle eri suunnittelukriteerein tarkasteltaessa. Tavoitteena on laatia kaavaluonnos vuoden 2017 aikana MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavahierarkiassa ylin taso. Se on voimassa sellaisenaan alueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, ja ohjeena laadittaessa tai muutettaessa alemman asteisia kaavoja. Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lisäksi Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavoissa ei käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä vaan ne täydentävät vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Astuessaan voimaan Maakuntakaava 2040 korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan sekä voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2016 ja kaavaluonnosta valmistellaan. Kuntakierros oli Janakkalassa lokakuussa Lisätietoja: Maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen puh , s-posti. heimo.toiviainen@hame.fi 5. KAAVOJEN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Asemakaavojen tarkistamistarpeita tulee aiheuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukainen asemakaavan ajantasaisuuden arviointi.

10 10

11 11

12 12