KAAVOITUSKATSAUS Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

2 2 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 velvoittaa kunnan laatimaan kaavoituskatsauksen kerran vuodessa. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsaus sisältää lyhyet kuvaukset ja kartan asemakaavoituksen kohteista, yleiskaavoituksen töistä sekä maakunnallisesta maankäytön suunnittelusta. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Janakkalassa tekeillä olevista ja pian aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Pääpaino on kuluvan vuoden ohjelmoinnissa, mutta tiedossa olevien hankkeiden osalta asemakaavojen ohjelmointi ulottuu vuoteen Kaavoituskatsauksen tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avoimuutta antamalla kuntalaisille tietoa kaava-asioista, jotta he voisivat helpommin vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan kunnan virallisessa ilmoituslehdessä ja se on nähtävänä kunnan kotisivuilla sekä kirjastoissa ja kirjastoautossa. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi vuoden aikana voi tulla esille kohteita, joista ole tietoa kaavoituskatsausta laadittaessa. Yksityiset aloitteet tehdään niiden kiireellisyyden ja sopimuksien puitteissa siinä järjestyksessä kun muu töiden ohjelmointi sallii. Kaavoitustoimenpiteiden aloituspäätöksen tekee kunnanhallitus ja vähäisissä kaavoitustoimenpiteissä tekninen lautakunta. Lisätietoja kaavoituksesta antavat: kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p. (03) , leena.turkka@janakkala.fi yleiskaavasuunnittelija Ismo Holstila p. (03) , ismo.holstila@janakkala.fi Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kunnan tavoitteena on saattaa vuosittain n. 40 uutta omakotitonttia luovutettavaksi. Lisäksi kunta pyrkii vastaamaan muiden asuintonttien (rivitalo- ja kerrostalotontit) kysyntään. Turengissa kunnan maanomistus takaa n. 20 omakotitontin luovutuksen vuosittain yli 10 vuoden ajaksi. Turengin suunnalla uusia tontteja saadaan vuoden 2017 rakentamista varten ja Tervakoskella vuoden 2018 rakentamista varten. Vuonna 2014 kunta luovutti 25 omakotitonttia, joista kahdeksan vuokralle. Valtuusto on hyväksynyt asumisen tonttituotanto-ohjelman Omakotitonttien määrä taajamittain 6/2015: Tervakoski 15 Turenki 13 Harviala 30 Leppäkoski 14

3 3 Kuulutukset ja osallisille tiedottaminen Janakkalassa kaavoista kuulutetaan Janakkalan Sanomissa. Suunnittelualueen maanomistajille, kaavan vaikutusalueen maanomistajille ja muille osallisille lähetetään tieto kaavoituksen vireilletulosta kirjeitse. Missä nähtävänä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanviraston pääaulassa, os. Juttilantie 1, Turenki. Aineistot ja kaavoja koskeva päätöksenteko ovat lisäksi nähtävänä kunnan internetsivulla. Tervakoskea koskevat aineistot pidetään nähtävänä lisäksi Tervakosken kirjastossa, Kivimiehentie 2, Tervakoski ja Leppäkoskea koskevat aineistot Leppäkosken koululla. Kunnan internet Kaavoituskatsaus on saatavissa kunnan palvelutoimisto Lyylistä ja se on luettavissa kirjastoissa ja kunnan internetsivulla. Kaavoitustilannetta voi seurata kunnan internetsivulla asuminen ja ympäristö osiossa, helpoimmin löydät hakusanalla vireillä olevat kaavat. Sisältö : 1. YLEISKAAVOITUS 2. ASEMAKAAVOITUS 3. RANTA-ASEMAKAAVAT 4. MAAKUNTAKAAVA 1. YLEISKAAVOITUS Suunnittelutilanne Yleiskaavoituksen tarve Janakkalassa on edelleen akuutti. Taajamien ja tärkeimpien toimitila-alueiden osalta edellytetään ajanmukaista yleiskaavoitusta. Keskeiset käyttötarkoitukset ovat strategisesti merkittävimpiä, eli asumista, työpaikkoja ja liikennettä. Yleiskaavahankkeet ja prioriteetit Rastilan-Rastikankaan oyk on vireillä. Kunnanhallitus hyväksyi suunnittelualueen laajennuksen. Kaavaluonnos on tekeillä. Tähän kaavaan liittyy Turengin taajaman länsipuolen asuntorakentamista ja kunnan merkittävin elinkeinoalueen laajennus, Hiidenkorpi. Liikenneratkaisut kokonaisuutena muodostavat merkittävän suunnittelutehtävän. Kaavan toteuttaminen edellyttää merkittävää maanhankintaa. Yhteensä noin ha. Tervakoski. Toistaiseksi nimeämätön yleiskaavoitus Tervakoskella edellyttää aiemmin esitetystä aikaistamista. Kunnalla ostettu Mäyrän-Luulionvuoren alue liepeineen tulee saada yleiskaavaprosessiin ennen asemakaavoitusta. Tämä on merkittävin osin asuntoaluekaavoitusta. Mäyrän alue mahdollistaisi noin 10 vuoden tonttituotannon tarpeen Tervakosken alueella.

4 4 Harviala on luontaisesti asuntorakenteeltaan kasvavaa aluetta Turenki- Hämeenlinna-Parola liikenteen laatukäytävällä. Alue on myös em. yhteissuunnittelua edellyttävää aluetta (mk-kaavan määräys) Seurannaisuus Yleiskaavoitus toteutetaan Janakkalassa lähtökohtaisesti strategisina yleispiirteisinä aluevarauskaavoina. Osayleiskaavat ovat pinta-alaltaan lähes poikkeuksetta suuria, sadoista tuhansiin hehtaareihin. Volyymit luovat mittavia vaikutuksia kunnan kehityksen ja toimintojen osalta, mutta myös esimerkiksi kulurakenteita infrainvestointien ja maanhankinnan osalta. Kaavoituksen edetessä olisi viimeistään huolehdittava ja varauduttava maanostoihin. Tärkeää on myös palvelutarpeiden ennakointi perus- ja kaupallisten palvelujen osalta. Suuria kaavoitushankkeita seurataan myös elinkeinoelämän piirissä, ja ne luovat vetovoimatekijöitä onnistuessaan. Seudullinen suunnittelu Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa on käynnissä jatkuvasti yhteissuunnittelua. Maakuntakaava edellyttää Hämeenlinnan kanssa yhteistä yleispiirteistä suunnittelua Äikäälän ja Harvialan alueilla. Hämeenlinnan seudun rakennemalli 1 ja 2 ovat valmistuneet. Niissä on tarkasteltu maankäytön yhtymäkohtia, detaljoitu kärkihankkeita ja tarkennettu maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (LJS). Riihimäen yleiskaavan pohjaksi on tehty laajaa suunnittelutyötä, mm. kaupunkirakennemalleja, joihin Janakkala osallistuu eteläosan kuuluessa Riihimäen kaupunkiseutuun. Janakkalan maankäytön rakennemalli (esitystapa: strateginen yleiskaava) Rakennemalli on hyväksyttynä maankäytön suunnitelmana ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Sitä voidaan käyttää myös monipuolisena tietoaineistona maankäyttöön sidoksissa olevien päätösten ja lupavalmisteluiden yhteydessä. Nimensä mukaisesti rakennemallin ohjevuosi ulottuu jopa vuotta 2030 pidemmälle. Näin ollen asiakirjaparista, jonka muodostavat rakennemallin pääkartta ja rakennemallin selostus, on nähtävissä yhdyskuntarakenteen kehityskuva ja kunnan maapoliittiset strategiset valinnat pitkälle tulevaisuuteen. Rakennemalli tulee vaikuttamaan ja näkymään konkreettisimmin lähitulevaisuudessa laadittavissa osayleiskaavoissa, joista kerrotaan tarkemmin jäljempänä. Yleiskaavoitus ja yleiskaavatilanne Yleiskaavoituksen tarkoituksena on sovittaa yhteen toimivaan yhdyskuntarakenteeseen kuuluvat elementit, kuten viihtyisä ja turvallinen asuminen, palvelut, liikenne, virkistys sekä erityiset arvot, kuten kulttuuri- ja historialliset ympäristöt ja kohteet sekä luonto. Kaavojen sisältövaatimusten lisäksi suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Janakkalassa vanhimmat voimassa olevat yleiskaavat ovat taajama-alueiden osayleiskaavat 1980-luvun alkupuoliskolta sekä haja-alueiden yleiskaava luvun alussa laadittiin Turengin-Viralan osayleiskaava. Em. yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia. Oikeusvaikutuksellisia osayleiskaavoja ovat: Turenki-Sälilammi 1991, pääharjujakson Turenki-Someronvuori 1999, joiden lisäksi pääosa rannoista kuuluu kahdessa vaiheessa laadittuihin Itäiseen rantayleiskaavaan 2003 tai Läntiseen rantayleiskaavaan Seuraavassa esitellään laadittavaksi tulevia osayleiskaavahankkeita. Kaavat on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisina. Suunnittelualueiden valinnasta on nähtävissä yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun tämän hetkinen päätavoite taaja-alueen

5 5 laajentumispaineisiin vastaaminen sekä elinkeinotoimen toimintaympäristön turvaaminen. 1. Rastilan - Rastikankaan yleiskaava Kartta 1 Yleiskaavalla on tarkoitus selvittää Rastikankaan toimitila-alueen rakenne sekä Rastilantien varren kyläasutuksen ja toimitila-alueen kytkeytyminen. Turengin suunnalla tarkastellaan asumisen laajentamista Turengintien varressa. Rastilantien itäpuoleinen alue sisältyy oikeusvaikutteiseen Turengin - Sälilammin yleiskaavaan, joten siltä osin kyse on yleiskaavan muutoksesta. Kokonaan rakentamatonta aluetta suunnittelualueeseen kuuluu Turengintien eteläpuoliselta alueelta noin 150 hehtaaria. 2. Tervakosken yleiskaava Kartta 1 Tervakosken yleiskaava-alue sijoittuu taajaman kaakkoisosaan. Sen päätarkoitus on ratkoa asumisen laajentamisen kysymyksiä sekä Tervakosken eteläosien liittymistä seututie 130:een. Asuntotonttituotannon osalta oleellisin osa-alue on Mäyrä- Luulionvuori. Kaavoitus tulee koskemaan todennäköisesti huomattavasti laajempaa aluetta sekä siihen liittyviä liikennekysymyksiä. Tervakosken yleiskaavoitusta on kiirehditty aikataulullisesti aiempaan ohjelmointiin verraten. 3. Harvialan yleiskaava Kartta 1 Yleiskaavalla tarkastellaan Harvialan asumisen, virkistyksen ja liikenteen kysymyksiä. Alue käsittää Harvialan kartanon keskeisiä alueita ulottuen Turengin asemakaavoitettuun alueeseen Koljalan suunnassa. Alueen suunnittelussa erityisesti huomioon otettavaa on asumisen- ja muun yhdyskuntarakenteen liittyminen Hämeenlinnan kehittyviin alueisiin sekä joukkoliikenteen kysymykset. Yleiskaavoituksen alustava aikataulutus ja laatimisjärjestys Taulukossa on esitetty pelkistetysti edellä lueteltujen osayleiskaavojen tavoitteellinen käynnistämisjärjestys ja aikatauluarviot. Tarkoituksena on kaavahankkeiden osittainen ajallinen limittyminen työmenetelmien mahdollistamin edellytyksin. 1. Rastila Rastikangas oyk 2. Tervakosken oyk 3. Harvialan oyk ASEMAKAAVOITUS 2.1 Elinkeinoelämän hankkeet: 1. Turengin keskustan kehittäminen Kartta 2 Asemakaavoitus pohjautuu Turengin keskustan yleissuunnitelmaan, joka esiteltiin valtuustolle Tavoitteena on kaupan edellytysten parantaminen ja asumisen lisääminen keskustan alueella. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain 91 b tarkoittamat maankäyttösopimukset. Kunnanhallitus päätti , että keskustan asemakaava jaetaan osaan, pohjoiseen ja eteläiseen. Turengin keskustan eteläosan asemakaavan muutos Tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Prosessi etenee maanmistajaneuvottelujen kautta. Turengin keskustan pohjoisosan asemakaavan muutos Tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman

6 6 2.2 Asumisen hankkeet: 2. Ilveslinna (ent. Korkeavuorenpelto), Turenki kartta 2. Turengintien pohjoispuolelle sijoittuva Ilveslinna on seuraava asuntorakentamisen avaus Janakkalassa. Alueelle sijoittuu asuntorakentamisen lisäksi Turengin uusi päiväkoti ja tehostetun asumisen asumisyksikkö. 3. Moision asemakaava, Turenki Kartta 2 Kauriinmaan itäpuolelle kaavoitetaan uutta pientaloasutusta. Kunnanhallitus päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Kaavaluonnos oli nähtävillä maaliskuussa Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen vuoden 2015 aikana. 4. Aavalinna, Turenki Kartta 2 Kaavamuutos käynnistettiin 2012, koska oli tarkoitus kaavoittaa tontti vanhusten tehostetun palveluasumisen hanketta varten. Palveluasuminen sijoittuu muualle, ja nyt on tarkoitus osoittaa tavanomaista asumista alueelle. Samassa yhteydessä ratkaistaan yksityinen aloite korttelissa 131. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä huhtikuussa Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen vuonna Harvialan kartanoalueen asemakaava, Harviala Kartta 3 Kartanoalueella tavoitellaan kaavaratkaisua, johon perusten kunta voisi luopua kunnalle tarpeettomaksi jääneistä kiinteistöistä. Tarkoitus on osoittaa rakennuksille suojelumerkinnät ja tutkia täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kunnanhallitus päätti , että asemakaavoitukseen ryhdytään. Vireilletulosta kuulutettiin maaliskuussa Tavoitteena on tehdä kaavaluonnos vuonna 2015 ja hyväksyminen vuonna Marjoniemen alue, Harviala Kartta 3 Harvialantien ja radan väliselle alueelle suunnitellaan korkeatasoinen hyvien liikenneyhteyksien varteen sijoittuva pientaloalue. Tavoitteena on tehdä kaavaluonnos vuonna 2015 ja hyväksyminen vuonna Mäyrän asemakaava, Tervakoski Kartta 2 Tervakoskella kaavoitetaan uusi asuntoalue taajaman eteläpuolelle. Tavoitteen on alueen 1. vaiheen asemakaavan hyväksyminen vuonna Muut hankkeet 8. Asemanseutu, Turenki Kartta 2 Asemakaavan muutoksella todetaan Turengin rautatieaseman muuttunut käyttötarkoitus. Tavoitteena on myös entisen sähkölaitoksen kiinteistön muuttaminen yleisten rakennusten korttelista asumiseksi ja ns. Hopealahden alueen kaavoitus. Osa korttelin 517 kaavasta kumotaan. Kunnan ja Turenki Resorts Oy:n välinen aiesopimus alueen asemakaavoittamisesta ja myymisestä on voimassa vuoden 2015 loppuun. Turenki Resorts Oy:n tavoitteen on rakentaa alueelle hotelli ja asuntoja. Ensimmäistä rakentamisvaihetta koskeva kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla vuoden 2015 kesäkuussa. Tavoitteena on kaavamuutoksen valmistuminen vuoden 2015 aikana. 9. Musiikkiopisto, Turenki Kartta 2 Kaavamuutoksella tavoitellaan musiikkiopiston rakennuksen myymistä yksityiseen käyttöön. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marraskuussa Tavoitteena on kaavamuutoksen valmistuminen vuoden 2016 aikana.

7 10. Taimistontien jatke, Turenki Kartta 2 Kaavamuutoksella Taimistontien jatkeen (rautatien alitus) tarkoitus on ollut välittää liikenne Harvialantien ja Turengintien välillä ja toimia keskustan ohitustienä. Nyt nähdään, että raskaan liikenteen ohjaaminen kerrostalovaltaiselle kadulle, jossa on suorat tonttiliittymät, ei ole toimiva ratkaisu ja että asemakaava on vanhentunut. Kaavamuutoksella poistetaan Taimistontien jatke asemakaavasta ja ympäröivän alueen maankäyttö ratkaistaan uudessa tilanteessa. Kunnanhallitus päätti , että kaavamuutokseen ryhdytään. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu vuonna Tavoitteena on laatia kaavaluonnos vuoden 2016 aikana. 11. Kauppakuja, Turenki Kartta 2 Alue käsittää Kauppakujan molemmin puolin liike-, asuin- ja teollisuuskortteleiden muutoksen keskusta-asumiselle. Ajoitus maanomistajien tarpeiden mukaisesti Yksityiset asemakaavamuutosaloitteet 12. Juttila, Turenki Kartta 2 Kaavamuutoksella ratkaistaan Papintien pohjoisreunan omakotitonttien ja kunnantalon tontin välisen rajan sijainti. Muutosalueeseen sisällytetään korttelissa 203 poikkeamispäätöksillä ratkaistut kolme uutta tonttia. Lisäksi kortteleissa 205, 207 ja 208 vähäisiä nykytilan toteavia muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä vuonna Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2015 aikana. 13. Mäkeläntie, Turenki Kartta 2 Korttelissa 155 ns. Osulan ja siihen liittyvän alueen kaavan muuttaminen julkisten rakennusten korttelialueesta (Y) asumiseksi. Kaavamuutos käsittää korttelin 155 kokonaisuudessaan. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä helmikuussa 2015 ja tavoitteena on kaavan valmistuminen vuoden 2015 aikana. 14. Pyhämäen puistoalue, Turenki Kartta 2 Pyhämäen korttelin 522 maanomistajat ovat esittäneet, että Hiidenjoen ja korttelin välinen puistoalue liitettäisiin tontteihin. Kunnanhallitus päätti , että asiasta tehdään selvitys ja että kaavamuutoksen ryhdytään. 15. Kaartotie, Tervakoski Kartta 4 Janakkalan Osuuspankin hanke, jolla korttelin 146 käyttötarkoitus muutetaan kerrostalorakentamisesta 1-kerroksiseksi rivitalorakentamiseksi. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä huhtikuussa 2015 ja tavoitteena on kaavan valmistuminen vuoden 2015 aikana. 3. RANTA-ALUEIDEN KAAVOITUS Janakkalan rantavyöhykkeillä ei ole laajamittaista kaavoitustarvetta. Rakentamiskelpoiset, ja sellaiset ranta-alueet, joilla ns. kantatilaperiaatteen mukaista rantarakennusoikeutta on olemassa, ovat tulleet oikeusvaikutteisen kaavoituksen piiriin jo aiempina vuosina. Näillä alueilla on voimassa joko detaljikaava, eli ranta-asemakaava (entinen rantakaava) tai kunnassa kahdessa vaiheessa laaditut, oikeusvaikutteiset Itäinen ja Läntinen rantayleiskaava. Harvialan ranta-asemakaava. UPM Oyj:n omistamilla alueilla on voimassa rantaasemakaava, joka käsittää merkittävän osan Janakkalan pohjoisosan vesistöjen

8 8 ranta-alueista. Ranta-asemakaavan mitoitus ei vastaa kunnanvaltuuston vuonna 2000 hyväksymiä mitoitusperusteita. Tarkoituksen on muuttaa kaavaa vastaamaan paremmin em. perusteita. Hanke kuulutettiin vireille toukokuussa Luonnosvaiheeseen päästään aikaisintaan syksyllä MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavahierarkiassa ylin taso. Se on voimassa sellaisenaan alueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, ja ohjeena laadittaessa tai muutettaessa alemman asteisia kaavoja. Voimassa oleva maakuntakaava (1.vaihemaakuntakaava) on vahvistunut vuonna vaihemaakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettavana ympäristöministeriössä. Keväällä 2016 on käynnistymässä kokonaismaakuntakaavan laatiminen. Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Pusa, p. (03) , 5. KAAVOJEN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Asemakaavojen tarkistamistarpeita tulee aiheuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukainen asemakaavan ajantasaisuuden arviointi.

9 9

10 10

11 11