Mirjam Kalland Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot

2 Teemat Syrjäytymiseen liittyvät riskitekijät lasten ja nuorten kasvuympäristössä Resilienssi miten tukea kimmoisuutta ja sinnikkyyttä haavoittuvissa oloissa kasvaville? Johtopäätökset

3 Lapsen hyvinvointiin liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Lapsi

4 Lainsäädäntö (systeemisessä ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. 4

5 Pienenevät ikäluokat? Vuonna 2011 syntyi lasta. Yhtä paljon lapsia syntyi viimeksi vuonna Syntyneiden lasten lukumäärä on vuodesta 1970 ollut melko tasainen (pohjanoteeraukset 1973 ja 2002) Tulevina vuosina lasten lukumäärä kasvaa Tasainen syntyvyys on yhteiskunnan tulevien vuosien huoltosuhteen kannalta parempi lähtökohta kuin kooltaan vaihtelevat ikäluokat. 5

6 Vaikutusten monimuotoisuus Yksiselitteiset syy-seuraussuhteet ovat inhimillisessä kehityksessä harvinaisia. Multifinaalisuus: samantapaiset kokemukset voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin Ekvifinaalisuus: erilaiset kokemukset voivat johtaa samanlaiseen lopputulokseen

7 Perimän ja ympäristön vuorovaikutus Michael Rutter: *perimän ja ympäristön vuorovaikutus G X E, haavoittuva (vulnerable) versus roteva (robust) *r GXE kuinka todennäköistä on, että yksilö altistuu tai hakeutuu tietyn virikkeen pariin (esim. musikaalisuus tai traumaattinen kokemus) Rutter M (2007) Genetic influences on risk and protection. Implication for understanding resilience. In Luthar S (ed.) Resilience and vulnerability. Adaptation in the context of childhood adversities.

8 Tutkijoita kiinnostaa erityisesti Haavoittuvissa olosuhteissa kasvavien lasten ja nuorten selviytymiseen liittyvät tekijät Inhimillinen potentiaali käyttöön (vertaa eroosio) Onko löydetty tekijöitä, jotka erityisesti tukevat riskioloissa eläviä lapsia? Resilienssi : psyykkinen kimmoisuus, sinnikkyys toipua vastoinkäymisistä, nousta jaloilleen kompuroinnin jälkeen 8

9 Tavoitteena on tukea eri lähtökohdista tulevia lapsia/nuoria/perheitä paremmalle kehityslinjalle Pääpaino elämän alussa, parempi varhain kuin myöhään Mieluummin kevyesti kuin raskaasti Kehityslinja-ajattelua, ei päätepysäkkiajattelua 9

10 Palvelujen rakenteet ja niiden vaikutus 10

11 Ehkäisevän työn paradoksi Universaalit palvelut: kaikille, muodostavat perustan, johon kaikki muu rakentuu Kohdennettu: tilastollinen riski tiedostettu, yksilö ei välttämättä vielä oireile Korjaava: yksilö oireilee, riskissä syrjäytyä tai jo syrjäytynyt Universaali ja kohdennettu on tehokas ja taloudellinen 11

12 Säästäminen tulee kalliiksi Suomalaisia esimerkkejä Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna ehkäisevän lastensuojelun palveluiden kustannuksiin Eniten 1990-luvulla kouluterveydenhuollosta leikanneet kunnat käyttivät lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluja enemmän 2000-luvulla Kun kuntouttavista päihdepalveluista leikattiin, kuntien päihdekustannukset kasvoivat rajusti (säästettiin miinuksen puolelle) 12

13 Lapsen ja nuoren kehitykseen liittyvät perinteiset ja yleisesti tiedostetut riskit Perheen päihde- ja mielenterveysongelmat, väkivalta, parisuhderistiriidat, vanhempien ulkopuolisuus työelämästä tai yhteiskunnasta Julmat, välinpitämättömät tai epäjohdonmukaiset kasvatuskäytännöt Turvattomat kiintymyssuhteet Yhden huoltajan perheet Lapsen sijoitus tai adoptio, lastensuojelutausta Perheen taloudelliset ongelmat ja voimavarojen vähäisyys 13

14 Adverse Childhood Experiences USA:n ACE tutkimusohjelmassa todettu, että suurin riski päihderiippuvuuden kehittymiselle on altistuminen lapsuuden ajan vahingoittaviin kokemuksiin. Vaikutus doserelated eli aikuisuuden päihdeannosten lkm yhteydessä lapsuuden vahingoittavien kokemusten kasautumiseen. Kaltoinkohtelu, laiminlyönti, vanhempien päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, perheväkivalta jne.

15 Uudemmat riskit: väkivaltaa ja häirintää sähköisissä viestimissä alle 16-vuotiaista tytöistä 46 % ja pojista 13% on kokenut seksuaalista häirintää ja ehdottelua internetissä (PeLa & Poliisi 2011) 52% tytöistä on pyydetty alaston- tai vähäpukeisia kuvia, 12% pojista Kiusaamista tekstiviestillä 22% kuudesluokkalaisista tytöistä ja 14% pojista

16 Keskeiset kehitykselliset uhat/muutokset 10% nuorista on somaattinen pitkäaikaissairaus Ylipaino on lisääntynyt Humalajuomisen määrä on lisääntynyt (yli 18- vuotiaat) ja sukupuolierot kaventuneet Puberteetti on aikaistunut Huolena mm. hampaiden pesu, ruokailu ja uni, eli terveyden perusasiat näyttäisivät olevan hukassa liian suurella osalla (Nuorten terveystapatutkimus) 16

17 Havaintoja suomalaisesta kohorttitutkimuksesta ei yhtä yksittäistä tekijää esimerkiksi koulupudokkuuden taustalla, vaan kasautuvia riskejä -sukupolvesta toiselle periytyvä huono-osaisuus -vanhempien toimeentulotuen saanti riski lapsen terveydelle -vanhempien mielenterveysongelmat -viidennes on saanut psykiatrian erikoissairaanhoitoa tai psyykelääkitystä -neljänneksellä on merkintä rikoksesta -perheiden rikkoutuminen 17

18 Lastensuojelu avohuollollisten tukitoimien piirissä yli lasta ja nuorta, 11 prosentin kasvu edellisvuodesta kodin ulkopuolelle oli vuoden aikana sijoitettuna lasta ja nuorta Huostaan otettujen ja psykiatrisessa laitoshoidossa olevien nuorisoikäisten osuus ikäluokasta kasvoi 150% 1990-luvun alusta vuoteen 2010 lasten edun ensisijaisuus lastensuojelussa? 18

19 Nuorten yksinäisyys ja koulukiusaaminen 8-lk. ja 9-lk. pojista 14%:lla ja tytöistä 6%:lla ei ole yhtään läheistä ystävää MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti > vuonna 2010 kaverisuhteisiin ja niiden ongelmiin liittyviä yhteydenottoja 10 % Lapsena ja nuorena yksinäisistä kasvaa yksinäisiä aikuisia Yksinäisellä suurempi riski olla myös kiusattu Koulukiusaaminen ennustaa nuorten aikuisten ja aikuisten psyykkistä oireilua ja sairastavuutta (Pirkola 2005, Kestilä 2008) (Kouluterveyskysely 2010, Junttila 2010, Saari 2010, LNPN raportti 2010) 19

20 Miten resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin? Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikuttaa lapsen vuorovaikutussuhteisiin. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä haittaavaksi vuorovaikutukseksi. Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa. 20

21 Mikä auttaa? 21

22 Mikä resilienssi? Edustaa psyykkistä kimmoisuutta, sinnikkyyttä, kykyä selviytyä ja toipua vastoinkäymisistä Kyky selviytyä kehitysvaiheeseen liittyvistä haasteista ilman ylipääsemättömiä ongelmia Kehittyy kun elämässä on sopivasti haasteita ja mahdollisuuksia käsitellä niitä tarvitaan toisia ihmisiä Ei kehity ilman haasteita, eikä jos vaikeuksia on liikaa liian varhain, eikä niitä käsitellä 22

23 Välittävät tekijät ja resilience 1. Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä, sen pienempi riski 2. Ordinary magic (tavallisia asioita): ne tekijät, jotka tukevat lapsia yleensä, tukevat myös niitä lapsia joilla on riskejä ympäristössä (Fergusson & Horwood 2003). 3. Russelin alkuperäinen ajatus siitä, että olisi löydettävissä erityisiä suojaavia tekijöitä, jotka suojaavat riskissä olevia lapsia ei ole saanut tieteellistä tukea 4 mutta lisää tutkimusta tarvitaan

24 Ainakin yksi suojaava kiintymyssuhde ja sitten ne myönteiset rutiinit Jotta lapsi saa olla lapsi, kokonaisena Lapsi tarvitsee aikuisen hoivaa ja hellyyttä Pysyvät ihmissuhteet ja kasvuolot Rutiinit ovat myönteisiä rajoja: me teemme näin tässä perheessä/koulussa; perheen yhdessä vietetty aika tärkeä Koulu ja ystävät lapsen kehitystä suojaavina 24

25 Varhaislapsuuteen sijoittaminen on taloudellisesti kannattavaa Chicagon yliopiston Professori James J. Heckman, Nobelin taloustieteen palkinnon saaja vuonna 2000, on todennut että varhaislapsuuteen sijoittaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa Science 30 June 2006: Vol. 312 no pp Skill Formation and the Economics of Investing in Disadvantaged Children. 25

26 Lasten ja nuorten kaverisuhteet voivat muodostaa suojan Alakouluikäiselle vertaisryhmä tarjoaa samastumiskohteen Nuoren itsenäistyessä kaverisuhteet tulevat entistä tärkeämmiksi Ryhmään kuuluminen on tärkeää, opitaan sosiaalisia taitoja ja empatian kykyä (vrt. negatiivinen kierre) Yksinäisyys on nuoruudessa kehityksellinen riski 26

27 Se, että kavereiden merkitys kasvaa ei tarkoita sitä, että vanhemman/aikuisen merkitys vähenee Oleellista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on vahvistaa lasten ja nuorten kasvuympäristössä toimivat aikuiset toimimaan luotettavasti ja kannustavasti. Yksikin aikuinen, joka uskoo nuoreen ja välittää hänestä voi tukea nuorta paremmalle kehityspolulle. Erityisen kriittiset vaiheet: Ylä-aste, koulun päättyminen ja siirtyminen toiselle asteelle Toisen asteen koulutus ja siinä pysyminen, erityisesti ammatillinen koulutus Itsenäistymiseen, aikuistumiseen liittyvät haasteet 27

28 Havainto 1: huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johtopäätös: vahva universaalinen tuki + kohdennettu neuvolasta annettu tuki (esim. kotikäynnit) Milloin: kun perhe odottaa ensimmäistä lastaan Millä tavalla: perhevalmennus, perheryhmät vauvan syntymän jälkeen (MLL kehittää yhteistyössä lähes 80 kunnan kanssa, erittäin lupaavia kokemuksia), laajat terveystarkastukset, erityishuomio perheisiin, jotka eivät hakeudu ryhmiin, ovat yksinäisiä, eristäytyneitä, huomio masennukseen, päihteisiin ym. Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 28

29 Havainto 2: varhaisvuosilla suuri merkitys lapsen kehityksen kannalta Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti (turhat synapsit karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät). Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä. Johtopäätös: Laadukas ja monimuotoinen varhaiskasvatus ja vahva vanhemmuuden tuki. Nopea puuttuminen lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 29

30 Havainto 3: peruskoulun merkitys keskeinen lapsen tulevaisuuden kannalta Johtopäätös: laadukas perusopetus, turvallinen, pysyvä ja riittävän pieni opetusryhmä, lasten ystävyyssuhteiden vahvistaminen, kiusaamisen vastainen työ, oppilaiden osallistaminen, mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan, harrastuksiin ja saada apua koulutehtävien kanssa koulupäivän puitteessa Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 30

31 Havainto 4: vanhempien koulutustausta vaikuttaa nuoren valintoihin Johtopäätös a) No voi, voi. Ei voi mitään. Johtopäätös b) Koska akateemisesti koulutettujen lapset hakee yliopistoihin, yliopistokoulutus maksulliseksi., koska se sementoi tilanteen ja estää sitä muuttumasta. Johtopäätös c) Mielenkiintoista. Kuinka voimme peruskoulussa tasata hyvinvointi- ja terveyseroja ja rohkaista ja tukea lapsia heidän kotitaustastaan riippumatta hakeutumaan mielekkääseen koulutukseen? 31

32 Havainto 5: toisen asteen koulutuksessa hyvinvointi- ja terveyseroja Suuria eroja ammattikoulujen ja lukiolaisten terveystottumuksissa. Keskeyttäminen yleistä erityisesti ammattikouluissa. Keskeyttämisen merkitys vaihtelee, mutta on riski. Peruskoulun varassa olevilla suurin riski syrjäytyä pysyvästi työelämästä. Johtopäätös: Kaikille pitäisi turvata vähintään ammattikoulutus. Oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutus selvitettävä. Erityishuomio toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoon ja terveyteen. Pidä kiinni nuoresta, saattaen siirto! 32

33 Havainto 6: erityisessä riskissä olevat nuoret ovat tiedossa Kodin ulkopuolella kasvavat, sijaishuollossa olevat nuoret korkeampi kuolleisuus, heikompi terveys, suurempi riski syrjäytyä Maahanmuuttajataustaiset nuoret: suurempi riski syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä Johtopäätökset: Erityinen huomio nuorten osallisuuden vahvistamiseen, oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja oppimisen tukemiseen, itsenäistymisen tukemiseen, jälkihuollon pidentäminen 24 ikävuoteen - Vahva tieteellinen näyttö 33

34 Yhteiskunnan on haluttava kaikille lapsilleen sitä, mitä paras ja viisain vanhemmista haluaa omalle lapselleen (John Dewey) 34

35 KIITOS!