Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen

2 Perheen hyvinvointiinliittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Perhe

3 Vaikutusten monimuotoisuus Multifinaalisuus: samantapaiset kokemukset voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin Ekvifinaalisuus: erilaiset kokemukset voivat johtaa samanlaiseen lopputulokseen

4 Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassaolevaoleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. i Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän

5 Ihanteellinen palvelujen rakenne Ei korjattavissa, mutta elämän laatua parantava, lisäongelmia ehkäisevä Korjaava Kohdennettu, riski tiedossa Universaali Terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen läpileikkaavana periaatteena

6 Taloudellisten tekijöiden vaikutuksista perheeseen Perheen talousongelmat selittävät 50% lasten mielenterveysongelmien vaihtelusta. Ongelmat välittyvät lapsiin vanhempien kautta Taloudelliset ongelmat rasittavat myös parisuhdetta Vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito Vanhemmat tulevat impulsiivisiksi ja kovakouraisiksi, eivät jk jaksa valvoa lasten menemisiä iiäti tai antaa lapsille tukea (Leinonen 2004) Suojana perheen lämpimät ja läheiset suhteet Oma kommentti: erityisesti kun vanhempien taustassa on lapsuuteen liittyviä vahingoittavia tekijöitä, ulkoinen lisäriski voi olla vanhemmuutta haavoittava.

7 Perheen sosioekonominen asema ja kiintymyssuhteet yli sukupolvien Turvallinen kiintymyssuhde toistuu seuraavissa sukupolvissa etenkin kun perheen sosioekonominen i asema on turvattu ja pysyy samankaltaisena Turvattomat kiintymyssuhteet voivat pysyä samankaltaisina, muuttua käänteisiksi tai muuttua turvallisiksi (paikka interventiolle). ki l i i f h h Hautamäki A er al Transmission of attachment across three generations. Continuity and reversal. Clinical Child Psychology and Psychiatry. 2010: 15 (3)

8 Ja toisaalta: Aineellinen hyvinvointiei automaattisestitarkoita, tarkoita, että vanhemmilla on viisautta, aikaa, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Luthar&Sexton (2005): hyvinvoivien alueiden nuorisollaonyhtäpaljontaienemmän on tai häiriöitäkuin köyhien alueiden nuorisolla erityisesti päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja masennusta Nuoret kokivat vanhempansa yhtä vähän läsnä oleviksi kuin köyhien perheiden lapset

9 Keskeiset havainnot lasten terveyseroista Äidin koulutustausta terveyserojen tärkeänä selittävänä tekijänä: ä lasten ylipaino, i ruokavalinnat, liikunta, raskauden ja imetysaikainen tupakointi, suun terveys, auton turvalaitteiden käyttö, pyöräilykypärä Ei selittänyt: lasten pitkäaikaissairastuuvuutta, infektiotauteja, säännöllistä lääkitystä, nuorten masennusoireita tai uupumusta Kaikkonen R, Mäki P et al Lasten ja lapsiperheiden terveys ja hyvinvointierot, THL Raportti 16/2012 9

10 Resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen tilanteen t kiristyminen i i vaikuttaa lapsen vuorovaikutussuhteisiin. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä haittaavaksi vuorovaikutukseksi. Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa. 10

11 Sosiaalisen tuen puute on riski vanhemmuudelle Sosiaalisen tuen puute merkittävä riski perheen hyvinvoinnille: yhteyttä y masennukseen sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin sekä vanhempien itsetuntoon vanhempina (self efficacy) efficacy) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, naapurien, vanhempien antamaa tukeajaarkistaapua arkista apua, myös hiekkalaatikkokeskustelut Perheen ulkopuoleltatulevatuleva sosiaalinen tukitukeetukee toimivaa vanhemmuutta (Leinonen 2004) Alatunnistetiedot tähän

12 Arkista häslinkiä ja vakavat elämän tapahtumat Tavallinen, arkinen stressi vaikuttaa kielteisesti lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen k ja vanhemmuuteen, sosiaalinen tuki suojaa (Crnic KA & Greenberg MT 1990); Myös vakavat kriisit horjuttavat hyvinvointia; vakavat menetykset, vastoinkäymiset eivät ole ennakoitavissa Alatunnistetiedot tähän

13 Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, iöihi immuunisysteemin i i kehityksen k häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults. Psychosomatic Medicine 71: Alatunnistetiedot tähän

14 Mitä tukea vanhemmat tarvitsevat? 1. Vanhemmuus on sosiaalinen asia yksinäisyys haavoittaa, altistaa masennukseen ja vanhemmuudessa koettuun stressiin, joka on puolestaan yhteydessä vauvan/lapsen fyysiseen ja psyykkiseen pyy terveyteen 2. Luonnolliset verkostot ovat ohentuneet, tarvitaan mahdollisuuksia luoda yhteyksiä toisiin vanhempiin (esim. perheryhmät, perhekahvilatoimintaa, perhekeskukset, päiväkodit, koulut)

15 Välittävät tekijät ja resilienssi Ainakin kaksi havaintoa: Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä, sen pienempi riski Ordinary magic (tavallisia asioita): ne tekijät, jotka tukevat hyvinvointianormaalitilanteessa, tukevat myös niitä yksilöitä jotka elävät riskioloissa (Fergusson & Horwood 2003).

16 Resilienssi suomeksi Sitkeys, sinnikkyys, lannistumattomuus, kimmoisuus joustavuus, sietokyky, itkk pärjäävyys (ei (iviittaa yksin ki pärjäämiseen) vahvistuu haasteista joihin saa tukea Kehittyy vuorovaikutuksessa Alatunnistetiedot tähän

17 Resilienssiä tarvitaan Elämä on monimutkaista, tarvitsemme kykyä käsitellä sen monimutkaisuutta. Käsittelykyky luo yksilölle psyykkistä kimmoisuutta : kykyä yy työstää ongelmia, toipua vastoinkäymisistä, kyky yy kerätä luut kasaan, nousta jaloilleen, pyyhkiä pölyt hihoista ja jatkaa matkaa Psyykkisen kimmoisuuden kehittymiseen tarvitaan toisia ihmisiä. Alatunnistetiedot tähän

18 Yhteisön merkitys ja sosiaalinen pääoma Kun yksilö toimii yhteisössä jossa hän kokee tulevansa peilatuksi i ja jossa hän tunnistaa t itsensä, hänen luottamuksensa kasvaa ja hän toimii myös muiden hyväksi autetusta tulee auttaja Tästä muodostuu yhteisön sosiaalinen pääoma, joka vahvistaa yhteisön resilienssiä ja yksilön hyvinvointia. Yksilö vahvistuu kestämään myös muunlaisia olosuhteita ja stressaavia sosiaalisia tilanteita. Alatunnistetiedot tähän

19 Onko näyttöä? Yhteisössä (communities) jossa on korkeampisosiaalinen pääoma on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys, korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi p talous Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistää yhteenkuulumisen tunne ja edesauttaa mielenterveyttä Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten mielenterveysongelmia ja vähentää kuolleisuutta Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental Disorders European Psychiatry 27 (2012) Alatunnistetiedot tähän

20 3. ÄIDIT: Minkälaiseen muunlaiseen ryhmätoimintaan olet itse mahdollisesti osallistunut lapsen ensimmäisen vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% Perhekahvilatoiminta 26,72% Avoin päiväkotitoiminta 13,74% Perhekerho (esim. seurakunnan järjestämä) 29,77% Asukaspuistojen ohjattu toiminta 0,76% Leikkipuistojen ohjattu toiminta 3,05% Vauvahieronta tai muu vastaava ryhmätoiminta 4,58% Vauvamuskari tai muu vastaava ryhmätoiminta 40,46% Vauvajumppa tai muu vastaava ryhmätoiminta 22,14% Vauvauinti tai muu vastaava ryhmätoiminta 45,04% Muu ohjattu vanhempi lapsiryhmätoiminta, mikä? 84% 8,4% Muu vapaamuotoinen vanhempi lapsi-ryhmätoiminta (esim. kokoontuminen samanikäisten lasten vanhempien kanssa), mikä? 14,5% En ole osallistunut muunlaiseen ryhmätoimintaan. 21,37% Åse Fagerlund

21 ISÄT: Minkälaiseen muunlaiseen ryhmätoimintaan olet itse mahdollisesti osallistunut lapsen ensimmäisen vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Perhekahvilatoiminta 16,28% Avoin päiväkotitoiminta 4,65% Perhekerho (esim. seurakunnan järjestämä) 6,98% Asukaspuistojen ohjattu toiminta 0% Leikkipuistojen ohjattu toiminta 0% Vauvahieronta tai muu vastaava ryhmätoiminta 2,33% Vauvamuskari tai muu vastaava ryhmätoiminta 13,95% Vauvajumppa tai muu vastaava ryhmätoiminta 0% Vauvauinti tai muu vastaava ryhmätoiminta 48,84% Muu ohjattu vanhempi lapsiryhmätoiminta, mikä? 4,65% Muu vapaamuotoinen vanhempi lapsi-ryhmätoiminta (esim. kokoontuminen samanikäisten lasten vanhempien kanssa), mikä? 6,98% En ole osallistunut muunlaiseen ryhmätoimintaan. 46,51% Åse Fagerlund

22 Esimerkkinä perhekahvilatoiminta: kävijöiden elämäntilanne Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee k itsensä usein uupuneeksi. ki 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. MLL:n perhekahvilakysely

23 Mistä keskustellaan perhekahvilassa? (kävijäkysely; %) Ohjaaja Kävijä Hyvä elinympäristö Lapsen turvallisuus Perheen terveystottumukset Toimeentulo Vanhempien päihteidenkäyttö Lapsenkehitys kehitys, hoito jakasvatus Parisuhde Vanhempana jaksaminen Muu 9 4,6 20, ,5 24, ,9 13,9 37,8 47,1 42,6 40,1 42,9 57,55 87,5 82,7 76,9 MLL:n perhekahvilakysely

24 Perheeni hyvinvointi on lisääntynyt 8,4 15,2 Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 77,3 72,9 Mukanani käyvien lasten ryhmässä olemiset taidot ovat vahvistuneet 41,2 50,6 Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 67,9 63,8 Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä 11,8 24,5 Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatuista palveluista 40,9 37,7 Tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt 2,1 2,6 Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 61,2 55,1 Itseluottamukseni on lisääntynyt 13,9 30,9 Uskallan pyytää helpommin apua 6,9 14,8 Olen saanut mielekästä tekemistä 44,3 67 Olen kotiutunut paikkakunnalle 45,2 40,1 Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 65,7 66,2 83,3 86,4 Olen saanut lisää ystäviä 60,5 83,3 Olen saanut lisää varmuutta lastenhoitoon 27,9 23,3 Olen saanut uusia ideoita kasvatukseen 32,6 41,5 Olen saanut vertaistukea 33,3 52,1 Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 49,6 60,3 Oma hyvinvointi i on lisääntynyt t 35,8 53, ohjaaja kävijä MLL:n perhekahvilakysely

25 Jos perhekahvilaa ei olisi (Kävijäkysely) Oloni olisi yksinäisempi. En olisi voinut tutustua helposti lähialueen perheisiin. En olisi saanut uusia ystäviä, lapsemme ei olisi tutustuneet kavereihinsa, enkä olisi viihtynyt hoitovapaalla tai jaksanut olla kotiäitinä. En olisi saanut vinkkejä poikani uniongelmiin. Poistuisin harvemmin kotoani. Perustaisin sellaisen! MLL:n perhekahvilakysely

26 Perhekahvilat ovat monelle korvaamattomia paikkoja ystävystyä y y ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia ja saada vertaistukea. Ilman niitä moni asia olisi huonommin. Kaikilla ei ole sukulaisia ympärillä, perhekahvilassa solmitut suhteet korvaavat näitä. Vanhempana olo ei todellakaan ole helppoa ja kevyttä hommaa ja ilman vertaistukea ja ystäviä siitä hommasta ei selviä MLL:n perhekahvilakysely

27 Esimerkkinä perhekeskus Kuudesosassa kunnista (51) palvelut onjärjestetty perhekeskusmallilla ja 41% kuntien perhekeskuksista toiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa. THL:n raportin (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012) mukaan perhekeskuksessa ksessa olienemmänr ryhmätoimintaa hmätoimintaaperheille, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän ja perheiden keskinäinen tukija omaehtoinen toimintaoli oli yleisempää, kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa. Kunnissa arvioitiin, että yhteistyöhön perustuvissa perhekeskuksissa myös lapsiperheiden osallisuus toteutui selvityksen mukaan paremmin. Alatunnistetiedot tähän

28 Yhteistyötä kannattaa edelleen kehittää Yhteistyön edistäminen kuntien ja järjestöjen välillä on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan (2011), Kaste ohjelmaan ja RAY:n avustusstrategiaan ( ). Järjestöön j investoitu euro tuottaa 6 euroa yhteiskunnalle (Helsingin Yliopiston Ruralia instituutintutkimus) Alatunnistetiedot tähän

29 Parhaimmillaan järjestöjen toiminta Luovat tsekä rakenteellista t että kulttuurista t sosiaalista pääomaa Edistävät yhteisöjen resilienssiä Edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia Alatunnistetiedot tähän

30 KIITOS!