Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi 8.4.2014. Voimaa vanhemmuuteen"

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen

2 Perheen hyvinvointiinliittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Perhe

3 Vaikutusten monimuotoisuus Multifinaalisuus: samantapaiset kokemukset voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin Ekvifinaalisuus: erilaiset kokemukset voivat johtaa samanlaiseen lopputulokseen

4 Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassaolevaoleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. i Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän

5 Ihanteellinen palvelujen rakenne Ei korjattavissa, mutta elämän laatua parantava, lisäongelmia ehkäisevä Korjaava Kohdennettu, riski tiedossa Universaali Terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen läpileikkaavana periaatteena

6 Taloudellisten tekijöiden vaikutuksista perheeseen Perheen talousongelmat selittävät 50% lasten mielenterveysongelmien vaihtelusta. Ongelmat välittyvät lapsiin vanhempien kautta Taloudelliset ongelmat rasittavat myös parisuhdetta Vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito Vanhemmat tulevat impulsiivisiksi ja kovakouraisiksi, eivät jk jaksa valvoa lasten menemisiä iiäti tai antaa lapsille tukea (Leinonen 2004) Suojana perheen lämpimät ja läheiset suhteet Oma kommentti: erityisesti kun vanhempien taustassa on lapsuuteen liittyviä vahingoittavia tekijöitä, ulkoinen lisäriski voi olla vanhemmuutta haavoittava.

7 Perheen sosioekonominen asema ja kiintymyssuhteet yli sukupolvien Turvallinen kiintymyssuhde toistuu seuraavissa sukupolvissa etenkin kun perheen sosioekonominen i asema on turvattu ja pysyy samankaltaisena Turvattomat kiintymyssuhteet voivat pysyä samankaltaisina, muuttua käänteisiksi tai muuttua turvallisiksi (paikka interventiolle). ki l i i f h h Hautamäki A er al Transmission of attachment across three generations. Continuity and reversal. Clinical Child Psychology and Psychiatry. 2010: 15 (3)

8 Ja toisaalta: Aineellinen hyvinvointiei automaattisestitarkoita, tarkoita, että vanhemmilla on viisautta, aikaa, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Luthar&Sexton (2005): hyvinvoivien alueiden nuorisollaonyhtäpaljontaienemmän on tai häiriöitäkuin köyhien alueiden nuorisolla erityisesti päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja masennusta Nuoret kokivat vanhempansa yhtä vähän läsnä oleviksi kuin köyhien perheiden lapset

9 Keskeiset havainnot lasten terveyseroista Äidin koulutustausta terveyserojen tärkeänä selittävänä tekijänä: ä lasten ylipaino, i ruokavalinnat, liikunta, raskauden ja imetysaikainen tupakointi, suun terveys, auton turvalaitteiden käyttö, pyöräilykypärä Ei selittänyt: lasten pitkäaikaissairastuuvuutta, infektiotauteja, säännöllistä lääkitystä, nuorten masennusoireita tai uupumusta Kaikkonen R, Mäki P et al Lasten ja lapsiperheiden terveys ja hyvinvointierot, THL Raportti 16/2012 9

10 Resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen tilanteen t kiristyminen i i vaikuttaa lapsen vuorovaikutussuhteisiin. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä haittaavaksi vuorovaikutukseksi. Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa. 10

11 Sosiaalisen tuen puute on riski vanhemmuudelle Sosiaalisen tuen puute merkittävä riski perheen hyvinvoinnille: yhteyttä y masennukseen sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin sekä vanhempien itsetuntoon vanhempina (self efficacy) efficacy) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, naapurien, vanhempien antamaa tukeajaarkistaapua arkista apua, myös hiekkalaatikkokeskustelut Perheen ulkopuoleltatulevatuleva sosiaalinen tukitukeetukee toimivaa vanhemmuutta (Leinonen 2004) Alatunnistetiedot tähän

12 Arkista häslinkiä ja vakavat elämän tapahtumat Tavallinen, arkinen stressi vaikuttaa kielteisesti lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen k ja vanhemmuuteen, sosiaalinen tuki suojaa (Crnic KA & Greenberg MT 1990); Myös vakavat kriisit horjuttavat hyvinvointia; vakavat menetykset, vastoinkäymiset eivät ole ennakoitavissa Alatunnistetiedot tähän

13 Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, iöihi immuunisysteemin i i kehityksen k häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults. Psychosomatic Medicine 71: Alatunnistetiedot tähän

14 Mitä tukea vanhemmat tarvitsevat? 1. Vanhemmuus on sosiaalinen asia yksinäisyys haavoittaa, altistaa masennukseen ja vanhemmuudessa koettuun stressiin, joka on puolestaan yhteydessä vauvan/lapsen fyysiseen ja psyykkiseen pyy terveyteen 2. Luonnolliset verkostot ovat ohentuneet, tarvitaan mahdollisuuksia luoda yhteyksiä toisiin vanhempiin (esim. perheryhmät, perhekahvilatoimintaa, perhekeskukset, päiväkodit, koulut)

15 Välittävät tekijät ja resilienssi Ainakin kaksi havaintoa: Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä, sen pienempi riski Ordinary magic (tavallisia asioita): ne tekijät, jotka tukevat hyvinvointianormaalitilanteessa, tukevat myös niitä yksilöitä jotka elävät riskioloissa (Fergusson & Horwood 2003).

16 Resilienssi suomeksi Sitkeys, sinnikkyys, lannistumattomuus, kimmoisuus joustavuus, sietokyky, itkk pärjäävyys (ei (iviittaa yksin ki pärjäämiseen) vahvistuu haasteista joihin saa tukea Kehittyy vuorovaikutuksessa Alatunnistetiedot tähän

17 Resilienssiä tarvitaan Elämä on monimutkaista, tarvitsemme kykyä käsitellä sen monimutkaisuutta. Käsittelykyky luo yksilölle psyykkistä kimmoisuutta : kykyä yy työstää ongelmia, toipua vastoinkäymisistä, kyky yy kerätä luut kasaan, nousta jaloilleen, pyyhkiä pölyt hihoista ja jatkaa matkaa Psyykkisen kimmoisuuden kehittymiseen tarvitaan toisia ihmisiä. Alatunnistetiedot tähän

18 Yhteisön merkitys ja sosiaalinen pääoma Kun yksilö toimii yhteisössä jossa hän kokee tulevansa peilatuksi i ja jossa hän tunnistaa t itsensä, hänen luottamuksensa kasvaa ja hän toimii myös muiden hyväksi autetusta tulee auttaja Tästä muodostuu yhteisön sosiaalinen pääoma, joka vahvistaa yhteisön resilienssiä ja yksilön hyvinvointia. Yksilö vahvistuu kestämään myös muunlaisia olosuhteita ja stressaavia sosiaalisia tilanteita. Alatunnistetiedot tähän

19 Onko näyttöä? Yhteisössä (communities) jossa on korkeampisosiaalinen pääoma on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys, korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi p talous Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistää yhteenkuulumisen tunne ja edesauttaa mielenterveyttä Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten mielenterveysongelmia ja vähentää kuolleisuutta Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental Disorders European Psychiatry 27 (2012) Alatunnistetiedot tähän

20 3. ÄIDIT: Minkälaiseen muunlaiseen ryhmätoimintaan olet itse mahdollisesti osallistunut lapsen ensimmäisen vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% Perhekahvilatoiminta 26,72% Avoin päiväkotitoiminta 13,74% Perhekerho (esim. seurakunnan järjestämä) 29,77% Asukaspuistojen ohjattu toiminta 0,76% Leikkipuistojen ohjattu toiminta 3,05% Vauvahieronta tai muu vastaava ryhmätoiminta 4,58% Vauvamuskari tai muu vastaava ryhmätoiminta 40,46% Vauvajumppa tai muu vastaava ryhmätoiminta 22,14% Vauvauinti tai muu vastaava ryhmätoiminta 45,04% Muu ohjattu vanhempi lapsiryhmätoiminta, mikä? 84% 8,4% Muu vapaamuotoinen vanhempi lapsi-ryhmätoiminta (esim. kokoontuminen samanikäisten lasten vanhempien kanssa), mikä? 14,5% En ole osallistunut muunlaiseen ryhmätoimintaan. 21,37% Åse Fagerlund

21 ISÄT: Minkälaiseen muunlaiseen ryhmätoimintaan olet itse mahdollisesti osallistunut lapsen ensimmäisen vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Perhekahvilatoiminta 16,28% Avoin päiväkotitoiminta 4,65% Perhekerho (esim. seurakunnan järjestämä) 6,98% Asukaspuistojen ohjattu toiminta 0% Leikkipuistojen ohjattu toiminta 0% Vauvahieronta tai muu vastaava ryhmätoiminta 2,33% Vauvamuskari tai muu vastaava ryhmätoiminta 13,95% Vauvajumppa tai muu vastaava ryhmätoiminta 0% Vauvauinti tai muu vastaava ryhmätoiminta 48,84% Muu ohjattu vanhempi lapsiryhmätoiminta, mikä? 4,65% Muu vapaamuotoinen vanhempi lapsi-ryhmätoiminta (esim. kokoontuminen samanikäisten lasten vanhempien kanssa), mikä? 6,98% En ole osallistunut muunlaiseen ryhmätoimintaan. 46,51% Åse Fagerlund

22 Esimerkkinä perhekahvilatoiminta: kävijöiden elämäntilanne Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee k itsensä usein uupuneeksi. ki 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. MLL:n perhekahvilakysely

23 Mistä keskustellaan perhekahvilassa? (kävijäkysely; %) Ohjaaja Kävijä Hyvä elinympäristö Lapsen turvallisuus Perheen terveystottumukset Toimeentulo Vanhempien päihteidenkäyttö Lapsenkehitys kehitys, hoito jakasvatus Parisuhde Vanhempana jaksaminen Muu 9 4,6 20, ,5 24, ,9 13,9 37,8 47,1 42,6 40,1 42,9 57,55 87,5 82,7 76,9 MLL:n perhekahvilakysely

24 Perheeni hyvinvointi on lisääntynyt 8,4 15,2 Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 77,3 72,9 Mukanani käyvien lasten ryhmässä olemiset taidot ovat vahvistuneet 41,2 50,6 Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 67,9 63,8 Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä 11,8 24,5 Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatuista palveluista 40,9 37,7 Tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt 2,1 2,6 Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 61,2 55,1 Itseluottamukseni on lisääntynyt 13,9 30,9 Uskallan pyytää helpommin apua 6,9 14,8 Olen saanut mielekästä tekemistä 44,3 67 Olen kotiutunut paikkakunnalle 45,2 40,1 Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 65,7 66,2 83,3 86,4 Olen saanut lisää ystäviä 60,5 83,3 Olen saanut lisää varmuutta lastenhoitoon 27,9 23,3 Olen saanut uusia ideoita kasvatukseen 32,6 41,5 Olen saanut vertaistukea 33,3 52,1 Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 49,6 60,3 Oma hyvinvointi i on lisääntynyt t 35,8 53, ohjaaja kävijä MLL:n perhekahvilakysely

25 Jos perhekahvilaa ei olisi (Kävijäkysely) Oloni olisi yksinäisempi. En olisi voinut tutustua helposti lähialueen perheisiin. En olisi saanut uusia ystäviä, lapsemme ei olisi tutustuneet kavereihinsa, enkä olisi viihtynyt hoitovapaalla tai jaksanut olla kotiäitinä. En olisi saanut vinkkejä poikani uniongelmiin. Poistuisin harvemmin kotoani. Perustaisin sellaisen! MLL:n perhekahvilakysely

26 Perhekahvilat ovat monelle korvaamattomia paikkoja ystävystyä y y ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia ja saada vertaistukea. Ilman niitä moni asia olisi huonommin. Kaikilla ei ole sukulaisia ympärillä, perhekahvilassa solmitut suhteet korvaavat näitä. Vanhempana olo ei todellakaan ole helppoa ja kevyttä hommaa ja ilman vertaistukea ja ystäviä siitä hommasta ei selviä MLL:n perhekahvilakysely

27 Esimerkkinä perhekeskus Kuudesosassa kunnista (51) palvelut onjärjestetty perhekeskusmallilla ja 41% kuntien perhekeskuksista toiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa. THL:n raportin (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012) mukaan perhekeskuksessa ksessa olienemmänr ryhmätoimintaa hmätoimintaaperheille, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän ja perheiden keskinäinen tukija omaehtoinen toimintaoli oli yleisempää, kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa. Kunnissa arvioitiin, että yhteistyöhön perustuvissa perhekeskuksissa myös lapsiperheiden osallisuus toteutui selvityksen mukaan paremmin. Alatunnistetiedot tähän

28 Yhteistyötä kannattaa edelleen kehittää Yhteistyön edistäminen kuntien ja järjestöjen välillä on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan (2011), Kaste ohjelmaan ja RAY:n avustusstrategiaan ( ). Järjestöön j investoitu euro tuottaa 6 euroa yhteiskunnalle (Helsingin Yliopiston Ruralia instituutintutkimus) Alatunnistetiedot tähän

29 Parhaimmillaan järjestöjen toiminta Luovat tsekä rakenteellista t että kulttuurista t sosiaalista pääomaa Edistävät yhteisöjen resilienssiä Edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia Alatunnistetiedot tähän

30 KIITOS!

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt

Lisätiedot

MLL:n varhainen tuki lapsiperheille

MLL:n varhainen tuki lapsiperheille 21.4.2012 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Perheen hyvinvointiin liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri. Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen

14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri. Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen 14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen Lainsäädäntö Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Virkistyn, kun saan juttuseuraa

Virkistyn, kun saan juttuseuraa 29.10.2011/ Tarja Satuli-Kukkonen Virkistyn, kun saan juttuseuraa Perhekahvilakysely 2011 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Tilapäinen lastenhoitoapu perheille Lapsiperheiden avoin toiminta Perhekahvilat,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 26.1.2013. Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana

Mirjam Kalland 26.1.2013. Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana Mirjam Kalland 26.1.2013 Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Mirjam Kalland 16.10.2012. Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot

Mirjam Kalland 16.10.2012. Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot Mirjam Kalland 16.10.2012 Lasten ja nuorten syrjäytymisen taustat ja ehkäisykeinot Teemat Syrjäytymiseen liittyvät riskitekijät lasten ja nuorten kasvuympäristössä Resilienssi miten tukea kimmoisuutta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

MLL kunnan kumppanina

MLL kunnan kumppanina MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen 11.5.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

MLL kunnan kumppanina

MLL kunnan kumppanina MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut

Lisätiedot

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lapsen muuttuva kasvuympäristö. Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto Terve-Sos tapahtuma

Lapsen muuttuva kasvuympäristö. Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto Terve-Sos tapahtuma Lapsen muuttuva kasvuympäristö Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto Terve-Sos tapahtuma 13.5.2009 Teemat Lapsen kasvuympäristön muuttuminen havaintoja, huolia ja ilonaiheita Vanhemmuuden haasteet

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Tulevaisuus minussa - lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöönsä

Tulevaisuus minussa - lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöönsä Tulevaisuus minussa - lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöönsä 8.9.2009 Pääsihteeri, dosentti Mannerheimin Lastensuojeluliitto Teemat Yhteisöön kiinnittymisen lähtökohdista: Yhteiskunta Koti Lähiyhteisö Yhteisöllisyydest

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Miten sinä voit? Miten

Miten sinä voit? Miten VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011 Voi kertoa huolistaan, kysellä mieltä askarruttavista asioista, ja nauraa asioille, jotka eivät vielä eilen naurattaneet yhtään! Tarja Satuli-Kukkonen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Kansalaisuuden kynnykset

Kansalaisuuden kynnykset Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka Työpaja 30.5.2017 Marjatta Kekkonen Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 1.6.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Perhekeskuksen kohtaamispaikka Tavoitteena on, että perhekeskuksesta

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet

8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet 8.9.11 Mirjam Kalland Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet Perusasiaa lapsen tarpeista Lapsi tarvitsee turvallisuu/a, jatkuvuu/a ihmissuhteissa ja e/ä joku pitää häntä mielessään ja hänen mielensä

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA Seinäjoki

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA Seinäjoki VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA 3.11.2017 Seinäjoki VANHEMMUUDEN TUKI LÄPILEIKKAAVANA TEEMANA LAPEN MUUTOSTYÖSSÄ - MIKSI? Lapsen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

1. Mitä kautta sait tietää MLL:n Perhekeskus Keltasirkusta? Voit valita useita vaihtoehtoja.

1. Mitä kautta sait tietää MLL:n Perhekeskus Keltasirkusta? Voit valita useita vaihtoehtoja. MLL:n Uudenmaan piirin perhekeskus Keltasirkun kävijäkysely kevät 2017 1. Mitä kautta sait tietää MLL:n Perhekeskus Keltasirkusta? Voit valita useita vaihtoehtoja., valittujen vastausten lukumäärä: 37

Lisätiedot

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä Anna Mikkonen & Tiuku Pennola 2.6.2016 1 Turvapaikanhakijaperheiden vastaanottopalvelut Majoitus: kauttakulkukeskus (ns. transit) -> odotusajan keskus Sosiaalipalvelut

Lisätiedot