Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069"

Transkriptio

1 Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR Tiina Pajula, Principal Investigator, VTT Expert member of the ISO working groups ISO/TC 207/SC 7/WG2 ISO/TC 207/SC 7/WG3

2 Hiilen kierto ja hiilivirrat 24/04/2014 2

3 24/04/ Hiilineutraali CO 2 a) Ei lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä b) Nettopäästöt kompensoidaan investoimalla päästöjä vähentäviin hankkeisiin (offsets)

4 24/04/ Hiilineutraali ilman kasvihuonekaasupäästöjä (perinteinen käsitys) Hyvä arvio 10 vuotta sitten. Biogeenisen hiilen dynamiikan ja maankäytön muutoksen vaikutusten ymmärtäminen on muuttanut tilanteen.

5 24/04/ Hiilineutraali kompensoimalla (perinteinen käsitys) Hyvä lähtökohta 10 vuotta sitten. Hiilipäästöjen kompensointi toisaalla ei kuitenkaan poista aiheutettuja kasvihuonekaasuja ja niiden vaikutuksia.

6 24/04/ Kansainvälinen yksimielisyys Hiilijalanjälki Sisältää ainakin fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt (mm. CO 2 ja CH 4 ). Raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina Voidaan laskea tuotteille tai organisaatioille Sisältää tuotteen koko elinkaaren (ns. kehdosta hautaan) Yritysten välisessä viestinnässä päästöjen ilmoittaminen ns. kehdosta portille (ilman tuotteen loppukäyttöä) on mahdollista Ei sisällä päästöjen kompensointia carbon offsetting (tuotteen hiilijalanjälki)

7 24/04/ Avoimia kysymyksiä Miten tulisi käsitellä Biogeeninen hiili Hiilen sitoutuminen Hiilivarasto Ajallinen ulottuvuus Biogeenisistä lähteistä peräisin olevat päästöt (esim. biomassan poltto) Maankäytön muutokset Maaperän hiilitase

8 24/04/ Terminologia osin epäselvää ja sen käyttö vaihtelevaa Poistuma (removal) Kompensointi Vältetyt päästöt Nettopäästöt Hiilineutraali

9 24/04/ ISO/TS KASVIHUONEKAASUT. TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLKI. HIILIJALANJÄLJEN LASKEMISTA JA VIESTIMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET JA OHJEET

10 24/04/ Tuotteen hiilijalanjälki, määritelmä: Tuotejärjestelmän ( ) kasvihuonekaasupäästöjen ( ) ja -poistumien ( ) summa, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina ( ) ja perustuu elinkaariarviointiin ( ), jossa käytetään vain yhtä vaikutusluokkaa ( ) eli ilmastonmuutosta HUOM. 1 Tietyn kasvihuonekaasun ( ) hiilidioksidiekvivalentti lasketaan kertomalla kyseisen kasvihuonekaasun massa sen ilmaston lämmityspotentiaalilla ( ). HUOM. 2 Kasvihuonekaasut ja niiden tunnistetut ilmaston lämmityspotentiaalit on lueteltu liitteessä A. HUOM. 3 Hiilijalanjälki voidaan jakaa lukujoukkoihin, joista tarkat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat selviävät (ks. taulukko 1). HUOM. 4 Tulokset hiilijalanjäljen laskemisesta dokumentoidaan hiilijalanjäljen selvitysraporttiin, jossa ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentin massana toiminnallista yksikköä ( ) kohden.

11 24/04/ Tuotteen hiilijalanjälkilaskennan perusteita Pohjautuu ISO 14040, 14044, standardeihin ja IPCC suositukseen 100-vuoden ilmaston lämpenemispotentiaali, GWP (IPCC) Biogeenisistä hiililähteistä ja -nieluista peräisin olevat päästöt ja - poistumat on sisällytettävä hiilijalanjälkeen ja ne on dokumentoitava erikseen Suorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt ja - poistumat on sisällytettävä hiilijalanjälkeen (IPCC) Epäsuorat maankäytön muutokset tulisi ottaa huomioon, kun kansainvälisesti hyväksytty menettelytapa saadaan laadittua Maaperän hiilivaraston muutoksesta aiheutuvat päästöt ja - poistumat olisi sisällytettävä hiilijalanjälkiselvitykseen (IPCC) Päästöjen kompensointi ei ole sallittua hiilijalanjäljen laskemisessa Hiilen varastoitumisen vaikutukset eivät sisälly hiilijalanjälkeen.

12 24/04/ Biogeenisen hiilen laskeminen ja raportointi pakollista Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat lasketaan kuin ne olisivat syntyneet tai poistuneet arviointijakson alussa Yli 10v tuotteeseen sitoutuneen hiilen määrä ja sitoutumisaika raportoidaan erikseen Biogeeninen ja fossiilinen hiili raportoidaan erikseen Sekä sitoutunut että vapautunut hiili raportoidaan Jos varastoinnin vaikutus lasketaan, vaikutus raportoidaan erikseen ja ajoituksen vaikutusten laskemiseen käytetty menetelmä on ilmoitettava ja perusteltava

13 24/04/ Laskenta dokumentoidaan hiilijalanjäljen selvitysraporttiin Selvitysraportti sisältää mm. kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat yhdistettyinä niihin elinkaaren päävaiheisiin, joissa ne tapahtuvat, sisältäen kunkin elinkaaren vaiheen absoluuttiset ja suhteelliset vaikutukset rajauskriteerit ja rajaukset valitut allokointimenetelmät tiedon kuvaus, joka sisältää - tietoja koskevat päätökset, - yksittäisten tietojen yksityiskohdat, - tiedon laadun arvioinnin käyttövaihetta ja käytöstä poistamisvaihetta koskevat asianmukaiset oletukset sähkön käsittely

14 24/04/ Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, jotka dokumentoidaan erikseen Fossiilisista ja eloperäisistä hiililähteistä ja -nieluista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat Suoran maankäytön muutoksen seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat Lentokoneiden kasvihuonekaasupäästöt Epäsuoran maankäytön muutoksen seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat (jos laskettu) Maanperän hiilivaraston muutoksen seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, jos niitä ei ole laskettu osana maankäytön muutosta (jos laskettu) Hiilen varastoitumisen vaikutukset (jos laskettu)

15 24/04/ Biogeenisen hiilen poistumat, päästöt ja varasto raportoidaan erikseen Later Now Sisällytettävä hiilijalanjälkeen Dokumentoidaan erikseen

16 24/04/ Tuotteen hiilijalanjäljestä viestiminen voi tapahtua neljää erilaista raportointitapaa käyttäen Ulkoinen viestintäraportti Perustuu hiilijalanjäljen selvitysraporttiin Hiilijalanjäljen tason seurantaraportti (performance tracking report) Mahdollistaa saman organisaation tuotteen vertaamisen aiempaan Merkintä (label) Tietyn hiilijalanjälkiviestintäohjelman mukainen merkintä Seloste (declaration) Perustuu tuoteryhmäsääntöihin (PCR)

17 24/04/ Julkiseksi tarkoitettu viestintä Laskelmien on sisällettävä kaikki elinkaaren vaiheet, paitsi Jos tietoa tietystä vaiheesta ei ole saatavilla eikä skenaarioita pystytä mallintamaan (esim. loppukäyttö) Vaihe on mitätön kasvihuonekaasujen kannalta Laskelmat on todennettava tai julkaistava läpinäkyvästi kolmannen osapuolen todentama (kriittinen arviointi) tai hiilijalanjäljen tiedonannon tukema (hiilijalanjäljen selvitysraportti kokonaisuudessaan ja joitakin lisätietovaatimuksia, mm. prosessikaavio) Perustuttava PCR vaatimuksiin (merkintä ja seloste) Käytettävä viestintäohjelmaa (merkintä ja seloste)

18 24/04/ Hiilijalanjäljestä viestimisen vaihtoehtoja koskevat yleiset vaatimukset ja ohjeistukset Hiilijalanjälkeä koskeva viestintä, joka on tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi Hiilijalanjäljen ulkoinen viestintäraportti Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjäljen tason seurantaraportti Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjälkimerkintä Viestintäohjelma, pakollinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, pakolliset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjälkiseloste Viestintäohjelma, pakollinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, pakolliset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjälkeä koskeva viestintä, jota ei ole tarkoitettu julkiseksi Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Riippumattoman osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, vaihtoehtoinen Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Riippumattoman osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, vaihtoehtoinen Viestintäohjelma, pakollinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, pakolliset Riippumattoman osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen

19 24/04/ PCR-vaatimukset Laskenta PCR:n käyttö on pakollista jos sellainen on olemassa ja se on - laadittu ISO 14025, ISO/TS tai alakohtaisen ISO standardin mukaisesti - ISO /TS vaatimusten mukainen - soveltuva esim. järjestelmän rajojen, allokoinnin tai tiedon laadun suhteen. Viestintiä Hiilijalanjälkiselosteen (CFP declaration) ja hiilijalanjälkimerkinnän (CFP label) on aina perustuttava PCRvaatimuksiin.

20 24/04/ PAS 2050 ISO/TS Emissions All GHGs (latest IPCC) All GHGs (latest IPCC) Unit CO 2 equivalent CO 2 equivalent System boundaries Cradle to grave or gate Cradle to grave (Otherwise Partial CF) Carbon sequestration Removals included Removals included, reported separately Biogenic carbon emissions Included Included, reported separately Carbon stored in a product Impact of delayed emissions Reported if stored optional, reported separately 10 years or more PCRs Supplementary requirements Relevant PCR shall be adopted recommended Obligatory for labels and declarations Direct land use change Included (IPCC) Included (e.g. IPCC) Indirect land use change Not included Recommended, not mandatory Offsetting Not included Not included Energy Country specific Electricity supplier specific Communication Not specified External communication Performance tracking report CFP label (ISO 14021) CFP declaration (ISO 14024)

21 24/04/ ISO/TR GREENHOUSE GASES QUANTIFICATION AND REPORTING OF GREENHOUSE GAS EMISSIONS FOR ORGANIZATIONS GUIDANCE FOR THE APPLICATION OF ISO

22 24/04/ Organisaation kasvihuonekaasujen määrittelyn perusteita Perustuu ISO standardin periaatteisiin ja prosessiin ja IPCC 2006 suositukseen Sisältää samoja elementtejä ja vaatimuksia kuin GHG Protocol (World Business Council for Sustainable Development/World Resources Institute in References) 100-vuoden ilmaston lämpenemispotentiaali, GWP (IPCC:n kertoimet) Epäsuorat päästöt perustuvat elinkaarilaskentaan (LCA) Biogeeninen hiili lasketaan ja raportoidaan erikseen Päästöt ja poistumat maankäytöstä lasketaan (LULUCF) Vältetyt päästöt voidaan laskea energian tai materiaalin talteenotolle, raportoidaan erikseen. Kompensaatioprojektit listataan erikseen (carbon offset)

23 24/04/ Toiminnan rajaus ja päästöjen luokittelu

24 24/04/ Päästöt ja poistumat luokitellaan 23:een kategoriaan Suorat (100% pakolliset) 1) direct emissions from stationary combustion; 2) direct emissions from mobile combustion; 3) direct process related emissions; 4) direct fugitive emissions; 5) direct emissions and removals from Land Use, Land Use Change and Forestry (LULUCF) (excluding combustion); according to ISO , the quantification of direct removals is optional.

25 24/04/ Päästöt ja poistumat luokitellaan 23:een kategoriaan Energia-epäsuorat (100% pakolliset) 6) indirect emissions from imported electricity consumed; 7) indirect emissions from consumed energy imported through a physical network (steam, heating, cooling, compressed air) excluding electricity.

26 24/04/ Päästöt ja poistumat luokitellaan 23:een kategoriaan Muut epäsuorat 8) energy-related activities not included in direct emissions and energy indirect emissions; 9) purchased products; 10) capital equipment; 11) waste generated from organizational activities; 12) upstream transport and distribution; 13) business travel; 14) upstream leased assets; 15) investments; 16) client and visitor transport; 17) downstream transport and distribution; 18) use stage of the product; 19) end of life of the product; 20) downstream franchises; 21) downstream leased assets; 22) employee commuting; 23) other indirect emissions or removals not included in the other 22 categories.

27 24/04/ Jokaiselle kategorialle omat laskentaohjeet a) GHG lähteiden ja nielujen tunnistaminen b) Datan hankinta 1) Best scenario (korkeatasoinen data) 2) Minimum scenario (alhaisin hyväksyttävä datan laatutaso) 3) Intermediate scenarios c) Päästökertoimien valinta d) Esimerkkejä

28 24/04/ Suorien ja energia-epäsuorien GHG päästöjen raportointi (kategoriat 1-7) CO2 tonnia (pois lukien biogeeninen CO2) CH4 (tco2e) N2O (tco2e) Fluoratut kaasut (tco2e) Muut GHG (tco2e) Kokonaispäästöt tco2e (pois lukien biogeeninen CO2) CO2 biomassan poltosta (tco2e) Muut biogeeniset CO2 päästöt (tco2e) Biogeenisen CO2 poistumat (tco2e) Tuloksen epävarmuus %

29 24/04/ Muiden epäsuorien GHG päästöjen raportointi (kategoriat 8-23) Päästökategoria laskettu (kyllä/ei/osittain) CO2 tonnia (pois lukien biogeeninen CO2) CH4 (tco2e) N2O (tco2e) Fluoratut kaasut (tco2e) Muut GHG (tco2e) Kokonaispäästöt tco2e (pois lukien biogeeninen CO2) CO2 biomassan poltosta (tco2e) Muut biogeeniset CO2 päästöt (tco2e) Biogeenisen CO2 poistumat (tco2e) Vältetyt päästöt (tco2e) Tuloksen epävarmuus %

30 24/04/ Termeissä tarkkana! Termi ISO/TS ja TR Nettopäästöt Hiilineutraali Poistuma (removal) Ei kuulu standardin kieleen Ei kuulu standardin kieleen Ilmakehästä poistuvan kasvihuonekaasun massa Kompensointi Vältetyt päästöt 14067: Ei sallittu 14069: Kompensointiprojektit raportoidaan erikseen 14067: Ei sallittu 14069: Energian tai materiaalin talteenotto

31 24/04/ Kiitos! Lisätietoja:

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta

Lisätiedot

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa? Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa? Hanna Pihkola, Maija Federley, Marjukka Kujanpää, Minna Nors, Merja Kariniemi, Tuomas Helin, Tiina Pajula, VTT VKL:n Matkalla kestävämpään -seminaari

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille

Lisätiedot

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Facts for Action Ecompter Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Compter [kɑ te] - laskea (lukuja) - olla yhteensä, muodostua jostakin - olla tärkeä, olla merkitystä Yrityksestä

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja 2014 www.sfs.fi Osallistu ja vaikuta standardisointiin Standardisoinnin palveluorganisaationa maassamme toimii Suomen Standardisoimisliitto

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 30.1.2019 Pariisin ilmastosopimus Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Ohjelma. Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava

Ohjelma. Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava Ohjelma Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava 08:15-9:00 ILMOITTAUTUMINEN & AAMUPALA 09:00 09:25 Taustoja, tilannekatsaus ja tavoitteet työpajalle Petteri Kuuva, Tiina Koljonen 09:25-09:40 Ohjeistus

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI

SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma Pilvi Virolainen SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI Työn tarkastajat: Professori,

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Biomassan ilmastoneutraalius

Biomassan ilmastoneutraalius Biomassan ilmastoneutraalius Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 Sisältö Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja www.sfs.fi

Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja www.sfs.fi YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja 2012 www.sfs.fi Osallistu ja vaikuta standardisointiin Standardisoinnin palveluorganisaationa maassamme toimii Suomen Standardisoimisliitto

Lisätiedot

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana

Lisätiedot

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus Dosentti, ryhmäpäällikkö, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, 43. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 21.8.2018

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Tarkastelussa on energiatehokkuusasetuksen

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari Helsinki 20.3.2019 Tarja Häkkinen 26/03/2019 VTT beyond the obvious 1 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TUTKIMUS Optimaalisten

Lisätiedot

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA 13.5.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra Jos ilmastonmuutosta ei ratkaista, putoaa pohja kaikelta: taloudelta, hyvinvoinnilta, turvallisuudelta

Lisätiedot

WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA

WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä

Lisätiedot

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Hanna Hartikainen - Hannele Pulkkinen Sisällysluettelo Johdanto 1. Sanasto 2. Toiminnallinen yksikkö 3. Ilmastovaikutusten

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen Suomen Biokaasuyhdistys ry:n seminaari 11.12.2018 Tausta IPCC:n 1,5 asteen raportti osoittaa selvästi,

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia

Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus SYKE 20.4.2017 Kestävän tuotekehityksen teemaklinikka, Joensuu Taustalla elinkaariajattelu tuotteen

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Level(s) pilottien tuloksia

Level(s) pilottien tuloksia Level(s) pilottien tuloksia Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2019 Tytti Bruce-Hyrkäs Bionova / One Click LCA 2019 Pilottikohteemme Lisäksi One Click LCA:ta on käytetty lähes kaikkien suomalaisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Ympäristövaliokunta 18.3.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Pariisin sopimus - hyvästit fossiilisille polttoaineille Uusi lämpötilaraja: ilmaston lämpeneminen

Lisätiedot

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN? JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN? Aki Finér Asiantuntija, Kestävä kehitys ja biotalous Raisio-konserni 6.6.2011 Miksi hiilijalanjälkilaskentaa ja hiilimerkki? Ensimmäinen

Lisätiedot

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013 1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

JÄÄKIEKON ILMASTOVAIKUTUKSET CASE: LIIGAN HIILIJALANJÄLKI

JÄÄKIEKON ILMASTOVAIKUTUKSET CASE: LIIGAN HIILIJALANJÄLKI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Sustainability Science and Solutions Hepo-oja Lotta: JÄÄKIEKON ILMASTOVAIKUTUKSET CASE: LIIGAN HIILIJALANJÄLKI Työn tarkastajat: Professori,

Lisätiedot

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:

Lisätiedot

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus Ympäristövaliokunta 10.10.2017 Heikki Granholm 10.10.2017 1 Sisältö Ilmastonmuutos, maankäyttö ja metsät Mikä on LULUCF / AFOLU? LULUCF ml. metsät

Lisätiedot

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017 Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017 Tässä esityksessä Rakentamisen ympäristövaikutukset ja puu Hankintalain mahdollisuudet

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy VISITING LECTURE on the 24th of November WALTER UNTERRAINER: Integrative and self-determined

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana Saija Vatanen: Hiilikädenjälki More sustainability, more business? - kestävyydestä kilpailukykyä meriteollisuudelle!

Lisätiedot

Maapallon energiavarat

Maapallon energiavarat Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo

Lisätiedot

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Tarmo Räty Metlan NEW ohjelman 1 hanke 1 Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut NEW (2014 2018) Puutuotteiden ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida Vihreä Foorumi 10.6.2019 Mikael Nyländen Green Building Partners Oy Sisältö Yleistä LEED EB v4 ja v4.1 pisteet kategorioittain Pakolliset vaatimukset Perfomance-pisteet

Lisätiedot