Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069
|
|
- Veikko Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR Tiina Pajula, Principal Investigator, VTT Expert member of the ISO working groups ISO/TC 207/SC 7/WG2 ISO/TC 207/SC 7/WG3
2 Hiilen kierto ja hiilivirrat 24/04/2014 2
3 24/04/ Hiilineutraali CO 2 a) Ei lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä b) Nettopäästöt kompensoidaan investoimalla päästöjä vähentäviin hankkeisiin (offsets)
4 24/04/ Hiilineutraali ilman kasvihuonekaasupäästöjä (perinteinen käsitys) Hyvä arvio 10 vuotta sitten. Biogeenisen hiilen dynamiikan ja maankäytön muutoksen vaikutusten ymmärtäminen on muuttanut tilanteen.
5 24/04/ Hiilineutraali kompensoimalla (perinteinen käsitys) Hyvä lähtökohta 10 vuotta sitten. Hiilipäästöjen kompensointi toisaalla ei kuitenkaan poista aiheutettuja kasvihuonekaasuja ja niiden vaikutuksia.
6 24/04/ Kansainvälinen yksimielisyys Hiilijalanjälki Sisältää ainakin fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt (mm. CO 2 ja CH 4 ). Raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina Voidaan laskea tuotteille tai organisaatioille Sisältää tuotteen koko elinkaaren (ns. kehdosta hautaan) Yritysten välisessä viestinnässä päästöjen ilmoittaminen ns. kehdosta portille (ilman tuotteen loppukäyttöä) on mahdollista Ei sisällä päästöjen kompensointia carbon offsetting (tuotteen hiilijalanjälki)
7 24/04/ Avoimia kysymyksiä Miten tulisi käsitellä Biogeeninen hiili Hiilen sitoutuminen Hiilivarasto Ajallinen ulottuvuus Biogeenisistä lähteistä peräisin olevat päästöt (esim. biomassan poltto) Maankäytön muutokset Maaperän hiilitase
8 24/04/ Terminologia osin epäselvää ja sen käyttö vaihtelevaa Poistuma (removal) Kompensointi Vältetyt päästöt Nettopäästöt Hiilineutraali
9 24/04/ ISO/TS KASVIHUONEKAASUT. TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLKI. HIILIJALANJÄLJEN LASKEMISTA JA VIESTIMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET JA OHJEET
10 24/04/ Tuotteen hiilijalanjälki, määritelmä: Tuotejärjestelmän ( ) kasvihuonekaasupäästöjen ( ) ja -poistumien ( ) summa, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina ( ) ja perustuu elinkaariarviointiin ( ), jossa käytetään vain yhtä vaikutusluokkaa ( ) eli ilmastonmuutosta HUOM. 1 Tietyn kasvihuonekaasun ( ) hiilidioksidiekvivalentti lasketaan kertomalla kyseisen kasvihuonekaasun massa sen ilmaston lämmityspotentiaalilla ( ). HUOM. 2 Kasvihuonekaasut ja niiden tunnistetut ilmaston lämmityspotentiaalit on lueteltu liitteessä A. HUOM. 3 Hiilijalanjälki voidaan jakaa lukujoukkoihin, joista tarkat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat selviävät (ks. taulukko 1). HUOM. 4 Tulokset hiilijalanjäljen laskemisesta dokumentoidaan hiilijalanjäljen selvitysraporttiin, jossa ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentin massana toiminnallista yksikköä ( ) kohden.
11 24/04/ Tuotteen hiilijalanjälkilaskennan perusteita Pohjautuu ISO 14040, 14044, standardeihin ja IPCC suositukseen 100-vuoden ilmaston lämpenemispotentiaali, GWP (IPCC) Biogeenisistä hiililähteistä ja -nieluista peräisin olevat päästöt ja - poistumat on sisällytettävä hiilijalanjälkeen ja ne on dokumentoitava erikseen Suorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt ja - poistumat on sisällytettävä hiilijalanjälkeen (IPCC) Epäsuorat maankäytön muutokset tulisi ottaa huomioon, kun kansainvälisesti hyväksytty menettelytapa saadaan laadittua Maaperän hiilivaraston muutoksesta aiheutuvat päästöt ja - poistumat olisi sisällytettävä hiilijalanjälkiselvitykseen (IPCC) Päästöjen kompensointi ei ole sallittua hiilijalanjäljen laskemisessa Hiilen varastoitumisen vaikutukset eivät sisälly hiilijalanjälkeen.
12 24/04/ Biogeenisen hiilen laskeminen ja raportointi pakollista Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat lasketaan kuin ne olisivat syntyneet tai poistuneet arviointijakson alussa Yli 10v tuotteeseen sitoutuneen hiilen määrä ja sitoutumisaika raportoidaan erikseen Biogeeninen ja fossiilinen hiili raportoidaan erikseen Sekä sitoutunut että vapautunut hiili raportoidaan Jos varastoinnin vaikutus lasketaan, vaikutus raportoidaan erikseen ja ajoituksen vaikutusten laskemiseen käytetty menetelmä on ilmoitettava ja perusteltava
13 24/04/ Laskenta dokumentoidaan hiilijalanjäljen selvitysraporttiin Selvitysraportti sisältää mm. kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat yhdistettyinä niihin elinkaaren päävaiheisiin, joissa ne tapahtuvat, sisältäen kunkin elinkaaren vaiheen absoluuttiset ja suhteelliset vaikutukset rajauskriteerit ja rajaukset valitut allokointimenetelmät tiedon kuvaus, joka sisältää - tietoja koskevat päätökset, - yksittäisten tietojen yksityiskohdat, - tiedon laadun arvioinnin käyttövaihetta ja käytöstä poistamisvaihetta koskevat asianmukaiset oletukset sähkön käsittely
14 24/04/ Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, jotka dokumentoidaan erikseen Fossiilisista ja eloperäisistä hiililähteistä ja -nieluista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat Suoran maankäytön muutoksen seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat Lentokoneiden kasvihuonekaasupäästöt Epäsuoran maankäytön muutoksen seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat (jos laskettu) Maanperän hiilivaraston muutoksen seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, jos niitä ei ole laskettu osana maankäytön muutosta (jos laskettu) Hiilen varastoitumisen vaikutukset (jos laskettu)
15 24/04/ Biogeenisen hiilen poistumat, päästöt ja varasto raportoidaan erikseen Later Now Sisällytettävä hiilijalanjälkeen Dokumentoidaan erikseen
16 24/04/ Tuotteen hiilijalanjäljestä viestiminen voi tapahtua neljää erilaista raportointitapaa käyttäen Ulkoinen viestintäraportti Perustuu hiilijalanjäljen selvitysraporttiin Hiilijalanjäljen tason seurantaraportti (performance tracking report) Mahdollistaa saman organisaation tuotteen vertaamisen aiempaan Merkintä (label) Tietyn hiilijalanjälkiviestintäohjelman mukainen merkintä Seloste (declaration) Perustuu tuoteryhmäsääntöihin (PCR)
17 24/04/ Julkiseksi tarkoitettu viestintä Laskelmien on sisällettävä kaikki elinkaaren vaiheet, paitsi Jos tietoa tietystä vaiheesta ei ole saatavilla eikä skenaarioita pystytä mallintamaan (esim. loppukäyttö) Vaihe on mitätön kasvihuonekaasujen kannalta Laskelmat on todennettava tai julkaistava läpinäkyvästi kolmannen osapuolen todentama (kriittinen arviointi) tai hiilijalanjäljen tiedonannon tukema (hiilijalanjäljen selvitysraportti kokonaisuudessaan ja joitakin lisätietovaatimuksia, mm. prosessikaavio) Perustuttava PCR vaatimuksiin (merkintä ja seloste) Käytettävä viestintäohjelmaa (merkintä ja seloste)
18 24/04/ Hiilijalanjäljestä viestimisen vaihtoehtoja koskevat yleiset vaatimukset ja ohjeistukset Hiilijalanjälkeä koskeva viestintä, joka on tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi Hiilijalanjäljen ulkoinen viestintäraportti Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjäljen tason seurantaraportti Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjälkimerkintä Viestintäohjelma, pakollinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, pakolliset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjälkiseloste Viestintäohjelma, pakollinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, pakolliset Kolmannen osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen Hiilijalanjälkeä koskeva viestintä, jota ei ole tarkoitettu julkiseksi Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Riippumattoman osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, vaihtoehtoinen Viestintäohjelma, vaihtoehtoinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, vaihtoehtoiset Riippumattoman osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, vaihtoehtoinen Viestintäohjelma, pakollinen Hiilijalanjäljen tuoteryhmäsäännöt, pakolliset Riippumattoman osapuolen suorittama hiilijalanjäljen todentaminen tai hiilijalanjäljen tiedonanto, pakollinen
19 24/04/ PCR-vaatimukset Laskenta PCR:n käyttö on pakollista jos sellainen on olemassa ja se on - laadittu ISO 14025, ISO/TS tai alakohtaisen ISO standardin mukaisesti - ISO /TS vaatimusten mukainen - soveltuva esim. järjestelmän rajojen, allokoinnin tai tiedon laadun suhteen. Viestintiä Hiilijalanjälkiselosteen (CFP declaration) ja hiilijalanjälkimerkinnän (CFP label) on aina perustuttava PCRvaatimuksiin.
20 24/04/ PAS 2050 ISO/TS Emissions All GHGs (latest IPCC) All GHGs (latest IPCC) Unit CO 2 equivalent CO 2 equivalent System boundaries Cradle to grave or gate Cradle to grave (Otherwise Partial CF) Carbon sequestration Removals included Removals included, reported separately Biogenic carbon emissions Included Included, reported separately Carbon stored in a product Impact of delayed emissions Reported if stored optional, reported separately 10 years or more PCRs Supplementary requirements Relevant PCR shall be adopted recommended Obligatory for labels and declarations Direct land use change Included (IPCC) Included (e.g. IPCC) Indirect land use change Not included Recommended, not mandatory Offsetting Not included Not included Energy Country specific Electricity supplier specific Communication Not specified External communication Performance tracking report CFP label (ISO 14021) CFP declaration (ISO 14024)
21 24/04/ ISO/TR GREENHOUSE GASES QUANTIFICATION AND REPORTING OF GREENHOUSE GAS EMISSIONS FOR ORGANIZATIONS GUIDANCE FOR THE APPLICATION OF ISO
22 24/04/ Organisaation kasvihuonekaasujen määrittelyn perusteita Perustuu ISO standardin periaatteisiin ja prosessiin ja IPCC 2006 suositukseen Sisältää samoja elementtejä ja vaatimuksia kuin GHG Protocol (World Business Council for Sustainable Development/World Resources Institute in References) 100-vuoden ilmaston lämpenemispotentiaali, GWP (IPCC:n kertoimet) Epäsuorat päästöt perustuvat elinkaarilaskentaan (LCA) Biogeeninen hiili lasketaan ja raportoidaan erikseen Päästöt ja poistumat maankäytöstä lasketaan (LULUCF) Vältetyt päästöt voidaan laskea energian tai materiaalin talteenotolle, raportoidaan erikseen. Kompensaatioprojektit listataan erikseen (carbon offset)
23 24/04/ Toiminnan rajaus ja päästöjen luokittelu
24 24/04/ Päästöt ja poistumat luokitellaan 23:een kategoriaan Suorat (100% pakolliset) 1) direct emissions from stationary combustion; 2) direct emissions from mobile combustion; 3) direct process related emissions; 4) direct fugitive emissions; 5) direct emissions and removals from Land Use, Land Use Change and Forestry (LULUCF) (excluding combustion); according to ISO , the quantification of direct removals is optional.
25 24/04/ Päästöt ja poistumat luokitellaan 23:een kategoriaan Energia-epäsuorat (100% pakolliset) 6) indirect emissions from imported electricity consumed; 7) indirect emissions from consumed energy imported through a physical network (steam, heating, cooling, compressed air) excluding electricity.
26 24/04/ Päästöt ja poistumat luokitellaan 23:een kategoriaan Muut epäsuorat 8) energy-related activities not included in direct emissions and energy indirect emissions; 9) purchased products; 10) capital equipment; 11) waste generated from organizational activities; 12) upstream transport and distribution; 13) business travel; 14) upstream leased assets; 15) investments; 16) client and visitor transport; 17) downstream transport and distribution; 18) use stage of the product; 19) end of life of the product; 20) downstream franchises; 21) downstream leased assets; 22) employee commuting; 23) other indirect emissions or removals not included in the other 22 categories.
27 24/04/ Jokaiselle kategorialle omat laskentaohjeet a) GHG lähteiden ja nielujen tunnistaminen b) Datan hankinta 1) Best scenario (korkeatasoinen data) 2) Minimum scenario (alhaisin hyväksyttävä datan laatutaso) 3) Intermediate scenarios c) Päästökertoimien valinta d) Esimerkkejä
28 24/04/ Suorien ja energia-epäsuorien GHG päästöjen raportointi (kategoriat 1-7) CO2 tonnia (pois lukien biogeeninen CO2) CH4 (tco2e) N2O (tco2e) Fluoratut kaasut (tco2e) Muut GHG (tco2e) Kokonaispäästöt tco2e (pois lukien biogeeninen CO2) CO2 biomassan poltosta (tco2e) Muut biogeeniset CO2 päästöt (tco2e) Biogeenisen CO2 poistumat (tco2e) Tuloksen epävarmuus %
29 24/04/ Muiden epäsuorien GHG päästöjen raportointi (kategoriat 8-23) Päästökategoria laskettu (kyllä/ei/osittain) CO2 tonnia (pois lukien biogeeninen CO2) CH4 (tco2e) N2O (tco2e) Fluoratut kaasut (tco2e) Muut GHG (tco2e) Kokonaispäästöt tco2e (pois lukien biogeeninen CO2) CO2 biomassan poltosta (tco2e) Muut biogeeniset CO2 päästöt (tco2e) Biogeenisen CO2 poistumat (tco2e) Vältetyt päästöt (tco2e) Tuloksen epävarmuus %
30 24/04/ Termeissä tarkkana! Termi ISO/TS ja TR Nettopäästöt Hiilineutraali Poistuma (removal) Ei kuulu standardin kieleen Ei kuulu standardin kieleen Ilmakehästä poistuvan kasvihuonekaasun massa Kompensointi Vältetyt päästöt 14067: Ei sallittu 14069: Kompensointiprojektit raportoidaan erikseen 14067: Ei sallittu 14069: Energian tai materiaalin talteenotto
31 24/04/ Kiitos! Lisätietoja:
Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotJulia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,
LisätiedotHIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI
HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotHIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti
HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotMiten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?
Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa? Hanna Pihkola, Maija Federley, Marjukka Kujanpää, Minna Nors, Merja Kariniemi, Tuomas Helin, Tiina Pajula, VTT VKL:n Matkalla kestävämpään -seminaari
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotVapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo
Facts for Action Ecompter Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Compter [kɑ te] - laskea (lukuja) - olla yhteensä, muodostua jostakin - olla tärkeä, olla merkitystä Yrityksestä
LisätiedotHiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotKasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.
Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!
LisätiedotMiten yritys voi olla hiilineutraali?
Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotWhat gets measured gets done
What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:
LisätiedotPuun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)
Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotMetsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotYMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja 2014 www.sfs.fi Osallistu ja vaikuta standardisointiin Standardisoinnin palveluorganisaationa maassamme toimii Suomen Standardisoimisliitto
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotHiilineutraalisuus ja organisaatiot
Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotJätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa
Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotILMASTONEUVOTTELUISSA JA
SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotKohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana
Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 30.1.2019 Pariisin ilmastosopimus Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen
LisätiedotTuoteryhmä: Inkontinenssituotteet
Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu
LisätiedotOhjelma. Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava
Ohjelma Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava 08:15-9:00 ILMOITTAUTUMINEN & AAMUPALA 09:00 09:25 Taustoja, tilannekatsaus ja tavoitteet työpajalle Petteri Kuuva, Tiina Koljonen 09:25-09:40 Ohjeistus
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotSINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma Pilvi Virolainen SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI Työn tarkastajat: Professori,
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotBiomassan ilmastoneutraalius
Biomassan ilmastoneutraalius Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 Sisältö Ilmastotavoitteet
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotKansainvälinen ISO 14000 -standardisarja www.sfs.fi
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja 2012 www.sfs.fi Osallistu ja vaikuta standardisointiin Standardisoinnin palveluorganisaationa maassamme toimii Suomen Standardisoimisliitto
LisätiedotCCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotMetsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus
Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus Dosentti, ryhmäpäällikkö, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, 43. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 21.8.2018
LisätiedotMatti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen
U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM
LisätiedotYmpäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa
Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotAsuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019
Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Tarkastelussa on energiatehokkuusasetuksen
LisätiedotLow-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013
Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotTutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta
Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari Helsinki 20.3.2019 Tarja Häkkinen 26/03/2019 VTT beyond the obvious 1 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TUTKIMUS Optimaalisten
LisätiedotHIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA 13.5.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra Jos ilmastonmuutosta ei ratkaista, putoaa pohja kaikelta: taloudelta, hyvinvoinnilta, turvallisuudelta
LisätiedotWASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä
LisätiedotKansallisen laskentasuosituksen sisältö
Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Hanna Hartikainen - Hannele Pulkkinen Sisällysluettelo Johdanto 1. Sanasto 2. Toiminnallinen yksikkö 3. Ilmastovaikutusten
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotMiten hiilikukan taustalaskenta on tehty?
Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotLiite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja
Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen
LisätiedotHiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen
Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen Suomen Biokaasuyhdistys ry:n seminaari 11.12.2018 Tausta IPCC:n 1,5 asteen raportti osoittaa selvästi,
LisätiedotMateriaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
LisätiedotKädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia
Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus SYKE 20.4.2017 Kestävän tuotekehityksen teemaklinikka, Joensuu Taustalla elinkaariajattelu tuotteen
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotLevel(s) pilottien tuloksia
Level(s) pilottien tuloksia Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2019 Tytti Bruce-Hyrkäs Bionova / One Click LCA 2019 Pilottikohteemme Lisäksi One Click LCA:ta on käytetty lähes kaikkien suomalaisten
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotKuinka käänteentekevä ilmastosopu on?
Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Ympäristövaliokunta 18.3.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Pariisin sopimus - hyvästit fossiilisille polttoaineille Uusi lämpötilaraja: ilmaston lämpeneminen
LisätiedotJO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?
JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN? Aki Finér Asiantuntija, Kestävä kehitys ja biotalous Raisio-konserni 6.6.2011 Miksi hiilijalanjälkilaskentaa ja hiilimerkki? Ensimmäinen
Lisätiedot1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013
1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti
LisätiedotBioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty
Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotJÄÄKIEKON ILMASTOVAIKUTUKSET CASE: LIIGAN HIILIJALANJÄLKI
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Sustainability Science and Solutions Hepo-oja Lotta: JÄÄKIEKON ILMASTOVAIKUTUKSET CASE: LIIGAN HIILIJALANJÄLKI Työn tarkastajat: Professori,
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotMaankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus Ympäristövaliokunta 10.10.2017 Heikki Granholm 10.10.2017 1 Sisältö Ilmastonmuutos, maankäyttö ja metsät Mikä on LULUCF / AFOLU? LULUCF ml. metsät
LisätiedotPuurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017
Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017 Tässä esityksessä Rakentamisen ympäristövaikutukset ja puu Hankintalain mahdollisuudet
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotIlmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?
Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...
LisätiedotJulia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit
Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu
LisätiedotRAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI
RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy VISITING LECTURE on the 24th of November WALTER UNTERRAINER: Integrative and self-determined
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotSaara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana Saija Vatanen: Hiilikädenjälki More sustainability, more business? - kestävyydestä kilpailukykyä meriteollisuudelle!
LisätiedotMaapallon energiavarat
Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo
LisätiedotYmpäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)
Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Tarmo Räty Metlan NEW ohjelman 1 hanke 1 Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut NEW (2014 2018) Puutuotteiden ympäristöystävällisyys
LisätiedotLEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida
LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida Vihreä Foorumi 10.6.2019 Mikael Nyländen Green Building Partners Oy Sisältö Yleistä LEED EB v4 ja v4.1 pisteet kategorioittain Pakolliset vaatimukset Perfomance-pisteet
Lisätiedot