ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASTONEUVOTTELUISSA JA"

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää ympäristösopimusta UN Convention on Biological Diversity (CBD) UN Framework Convention on Climate Change UN Convention to Combat Desertification Riossa tavoiteltiin myös metsiä koskevaa erillistä sopimusta tai metsäpöytäkirjaa ilmastonmuutossopimukseen Rion konferenssissa - sovittiin globaalit metsien kestävän käytön periaatteet neuvottelut erillisestä YK:n metsäsopimuksesta aloitettiin myöhemmin Ilmastosopimus astui voimaan

2 Metsät ilmastosopimuksessa Ilmastosopimuksen tavoitteena kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen vaarattomalle tasolle Yleiset velvoitteet koskevat myös hiilinielujen i l ja varastojen suojelua ja vahvistamista i t (art. 4 d) toimia, jotka tekevät mahdolliseksi riittävän sopeutumisen ilmastonmuutokseen Metsät liittyvät myös kasvihuonekaasuinventaarioon Metsät raportoidaan osana ns. LULUCF-sektoria (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori) Ilmastosopimuksen mukaisessa raportoinnissa LULUCFsektori raportoidaan varsin kattavasti Metsänielu= puuston kasvu - hakkuut ja luonnonpoistuma ja maaperä 3 Kioton pöytäkirja Kioton pöytäkirjan neuvottelut päättyivät ä 1997, pöytäkirja astui voimaan 2005 painottuu kasvihuonekaasujen ennaltaehkäisyyn ensimmäisellä velvoitekaudella sitovat määrälliset tavoitteet otti yli 30 teollisuusmaata sitoutuen vähentämään vähintään 5 % päästöistä ensimmäisellä velvoitekaudella verrattuna vuoteen 1990 keskustelu metsistä liittyi siihen voidaanko nieluja lukea lainkaan hyväksi sopimusosapuolen velvoitteen saavuttamisessa vai huomioidaanko vain metsistä aiheutuvat päästöt Määrälliset tavoitteet koskevat vain ns. Annex 1 -maita (teollisuusmaat) 4

3 Kioton pöytäkirjan metsiin liittyvät velvoitteet Nielut ovat mukana Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteissa rajoitetusti, päähuomio on pysyvillä päästövähenemillä. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella ll pakollinen raportointi ti osana velvoitetta koskee vain metsäpinta-alan muutoksia vuodesta 1990 lähtien (ns. artikla 3.3) Kiotossa maankäytön raportointi seuraa toimia (activity based) Suomi valitsi ns. metsänhoitotoimenpiteen raportoinnin velvoitteessaan ensimmäiselle velvoitekaudelle (Artikla 3.4. vapaaehtoiset toimenpiteet: metsänhoito, maatalousmaiden hoito, ruohikkoalueiden hoito, uudelleen kasvittaminen ) Suomi voi kompensoida Kioton 1:llä kaudella metsäkadosta aiheuttamat päästöt metsien nielusta ja lisäksi voi saada 0.59 milj. t CO2 hyvityksen. 5 Kioton pöytäkirjan 2. kauden velvoitteet liittyen metsiin Metsäpinta-alan muutosten raportointi pakollinen (ns. art. 3.3) Metsänhoito Art.3.4. kaikille pakolliseksi k i 2. kaudella perustuu vertailutasoihin (Reference Level) Suomen vertailutaso -19,3 Mt, puutuotteiden kanssa -20,5 Mt hyvitystä rajoitettu kattoluvulla (3.5% vuoden 1990 päästöistä) puutuotteet mukana luonnontuhojen huomioiminen metsien osalta mahdollista Muut toimenpiteet vapaaehtoisia kuten 1. kaudella kokonaan uutena vapaaehtoisena toimenpiteenä kosteikot (wetland drainage and rewetting), orgaanisten maiden ojitus ja uudelleenvesittäminen, vähintään 1 ha. 6

4 Metsiä koskevat vertailutasot Kioton pöytäkirjassa Vertailutasolla tarkoitetaan sitä metsänielun tasoa, jonka maa arvioi nykyisillä politiikkatoimilla saavuttavansa seuraavalla velvoitekaudella Kriteereinä mm. tulee huomioida metsiä koskevat politiikkatoimet, joista päätetty ja toimeenpantu ennen vuoden 2009 joulukuuta kasvihuonekaasuinventaarion mukaisesti päästöt ja nielut metsänhoidosta ikäluokkajakauma mahdollinen luonnontuhojen huomioiminen Maiden vertailutasot on arvioitu ja hyväksytty asiantuntija-arviointien pohjalta UNFCCC:ssä 7 Metsiä koskevien vertailutasojen asettaminen The forest management reference levels inscribed in the appendix to this annex were set transparently, taking into account: (a) removals or emissions from forest management as shown in greenhouse gas inventories and relevant historical data; (b) age-class structure; (c) forest management activities already undertaken; (d) projected forest management activities under business as usual; (e) continuity with the treatment of forest management in the first commitment period; (f) the need to exclude removals from accounting in accordance with decision 16/CMP.1, paragraph 1. Points (c), (d) and (e) above were applied where relevant. The forest management reference levels also took into account the need for consistency with the inclusion of carbon pools and the provisions for addressing natural disturbances contained in paragraphs 33 to 35 below. Lähde: UNFCCC, Definitions, modalities, rules and guidelines relating to land use, land-use change and forestry activities under the Kyoto Protocol 8

5 SOPIMUKSET Neuvottelukehikko Kaikki maat, ei sitovia vähennyksiä 37 teollisuusmaalle päästövähennykset Kaikki merkittävimmät saastuttajat Ilmastosopimus 1992 Kioton pöytäkirja 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirja 2. velvoitekausi Globaali sopimus NEUVOTTELUT "teollisuusmaat" "kaikki muut" AWG-KP AWG-LCA ADP "kaikki maat (ja asiat) samalla raiteella" 9 Metsiin liittyvät tavoitteet laaja-alaisiaalaisia virkistys monimuotoisuus puutuotteet tt t hiilen sidonta sopeutuminen bioenergia jne 10

6 LULUCF-sektorin päästöt ja nielut Milj. t CO 2 -ekvivalenttia Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Puutuotteet Metsämaa LULUCF sektori = maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori Tilastokeskus Suomen kasvihuonekaasupäästöt (milj. tonnia CO2- ekv.) ilman LULUCF-sektoria (siniset i i t pylväät) ja LULUCF-sektori huomioituna (oranssi viiva) ja nettopoistuma (vihreä pylväs) LULUCF-sektori = maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori Tilastokeskus

7 Huomioita kansainvälisten nielulaskentasääntöjen kehityksestä Kioton pöytäkirjan nykyinen laskentatapa - metsät jaetaan metsitys-, metsänhävitys- ja metsänhoito - alueisiin maaperäpäästöjen tunteminen ennustepohjainen lähestymistapa mittakaavakysymys LULUCF-sektorin erot muihin sektoreihin AFOLU sektori Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) 13 Metsät ja ilmastonmuutoksen hillitseminen Hiilivarastona toimiminen Hiilinielujen kasvattaminen (esim. metsitys, metsänhoito) Päästöjen vähentäminen (metsäkadon vähentäminen) uusiutumattomien tuotteiden korvaaminen uusiutuvilla ill (raaka-aineet, bioenergia, i puutuotteet, rakennukset, muut tuotteet) 14

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa Timo Karjalainen Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous Kioton pöytäkirjassa e e m t a YK:n ilmastosopimus YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa solmittiin vuonna 1992 ilmastosopimus (United

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 6 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan velvoitetason

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 6 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan velvoitetason Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Kasvihuonekaasut 2009, ennakkotiedot Suomen kasvihuonekaasupäästöt 6 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan velvoitetason Euroopan komissiolle 15.1.2011 toimitettavan ennakkotiedon

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Missä mennään kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa?

Missä mennään kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa? Missä mennään kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa? Neuvotteleva virkamies Paula Perälä, ympäristöministeriö Ympäristötiedon foorumin aamukahvit: Suomi, maankäytön muutokset ja metsät kansainvälisissä

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Biomassan ilmastoneutraalius

Biomassan ilmastoneutraalius Biomassan ilmastoneutraalius Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 Sisältö Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Nielut EU:n ilmastopolitiikassa

Nielut EU:n ilmastopolitiikassa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-234-14 Nielut EU:n ilmastopolitiikassa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus : Tommi Ekholm, Tomi J. Lindroos julkinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-234-14 1 (23) Raportin nimi Nielut EU:n ilmastopolitiikassa

Lisätiedot

Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot

Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot Ympäristö ja luonnonvarat 2009 Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot Vuoden 2008 kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin 10% edellisvuoteen verrattuna Euroopan komissiolle 15.1.2010 toimitettavan ennakkotiedon

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK) VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK) Taksaattoriklubin kevätseminaari 20.3.2015 Markus Haakana ja Aleksi Lehtonen Sisältö Taustaa KHK-laskennat & VMI:n käyttö Pinta-alat Biomassat

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointi alkaa

Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointi alkaa Ympäristö ja luonnonvarat 2015 Kasvihuonekaasut 2013, ennakkotiedot Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointi alkaa Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi, 2013-2020, on alkanut. EU:lla on

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Kasvihuonekaasut 2009

Kasvihuonekaasut 2009 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kasvihuonekaasut 2009 Vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt lähes 7 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitetason Kasvihuonekaasupäästöjä syntyi vuonna 2009 66,3 miljoona

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasupäästöt alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 1990

Suomen kasvihuonekaasupäästöt alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 1990 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Kasvihuonekaasut 2012, pikaennakko Suomen kasvihuonekaasupäästöt alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 1990 Vuoden 2012 ennakolliset kokonaispäästöt olivat 61,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Facts for Action Ecompter Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Compter [kɑ te] - laskea (lukuja) - olla yhteensä, muodostua jostakin - olla tärkeä, olla merkitystä Yrityksestä

Lisätiedot

SUOMEN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT

SUOMEN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT SUOMEN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT 1990 2014 SUOMEN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT 1990 2014 Helsinki Helsingfors 2015 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Pia Forsell 029 551 2937 Kannen kuvat Pärmbilder Cover

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

METSIEN HIILINIELUJEN TODENNETTAVUUS KIOTON PÖYTÄ- KIRJAN SOVELTAMISESSA

METSIEN HIILINIELUJEN TODENNETTAVUUS KIOTON PÖYTÄ- KIRJAN SOVELTAMISESSA METSIEN HIILINIELUJEN TODENNETTAVUUS KIOTON PÖYTÄ- KIRJAN SOVELTAMISESSA Helsinki 27.10.2000 TIIVISTELMÄ ESIPUHE IV VI 1. TAUSTAA 1 2. KIOTON PÖYTÄKIRJA 2 2.1 Sopimuksen sisältö 2 2.2 Toteutus- ja seurantajärjestelmät

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

HE 366/2014 vp. ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella.

HE 366/2014 vp. ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. HE 366/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan muutosten ja Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle

Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Suoseura 22.11.2011 Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokous Kööpenhaminan ilmastokokous ja hiili Hiilitieto ry:n talviseminaari Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy Kööpenhamina a ja hiili - esitelmän sisältöä sä Ajankohtaiset ilmastopoliittiset prosessit Kööpenhaminan

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 12.7.2012 B7-0000/2012 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2012 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti Dohan

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arvioinnin kehittämistarpeet

Kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arvioinnin kehittämistarpeet Ympär i s tö m i n i s t e r i ö n r a p o rt t e j a 7 2 0 1 0 Kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arvioinnin kehittämistarpeet Suvi Monni YMPÄR I S TÖ M I N I S T E R I Ö YMPÄRISTÖMINISTERIÖN

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2010

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2010 Katsauksia 2012/1 Ympäristö ja luonnonvarat Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2010 Katsauksia 2012/1 Ympäristö ja luonnonvarat Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2010 Helsinki Helsingfors 2012 Tiedustelut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kansainväliset ilmastoneuvottelut ekonomistin silmin

Kansainväliset ilmastoneuvottelut ekonomistin silmin Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 1/2012 Kansainväliset ilmastoneuvottelut ekonomistin silmin Outi Honkatukia Finanssineuvos Valtiovarainministeriö Durbanin ilmastokokoukseen marras-joulukuussa

Lisätiedot

Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069

Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069 Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069 Tiina Pajula, Principal Investigator, VTT Expert member of the ISO working

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta. Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009

Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta. Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009 Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009 Ilmasto muuttuu, entä sitten? 14.9.09: Ilmastonmuutoksen rahoituspaketti levällään 4.9.09: IPCC:n johtaja Pachauri tukee

Lisätiedot

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen taustaa Kansainvälinen ilmastopolitiikka vuoteen 2012 Ilmastopolitiikan

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

METSIEN HYÖDYNTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET JA HIILINIELUJEN KEHITTYMINEN

METSIEN HYÖDYNTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET JA HIILINIELUJEN KEHITTYMINEN METSIEN HYÖDYNTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET JA HIILINIELUJEN KEHITTYMINEN JYRI SEPPÄLÄ 1, MARKKU KANNINEN 2, TIMO VESALA 2, JUSSI UUSIVUORI 3, TUOMO KALLIOKOSKI 2, JUSSI LINTUNEN 3, LAURA SAIKKU 1, RIITTA

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

PIENI SANAKIRJA: ILMASTONEUVOTTELUT SUOMI

PIENI SANAKIRJA: ILMASTONEUVOTTELUT SUOMI PIENI SANAKIRJA: ILMASTONEUVOTTELUT SUOMI KOHTI PARIISIN ILMASTOKOKOUSTA MARRASKUU 2015 AIOTTU KANSALLINEN PANOS Ks. INDC COP COP eli Conference of Parties on YK:n ilmastosopimuksen osapuolikonferenssi,

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11. Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)

Lisätiedot

Menetelmä maankäytön kehityksen ennustamiseen Pinta-alojen kehitys ja kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2040

Menetelmä maankäytön kehityksen ennustamiseen Pinta-alojen kehitys ja kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2040 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2015 Menetelmä maankäytön kehityksen ennustamiseen Pinta-alojen kehitys ja kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2040 Markus Haakana, Paula Ollila, Kristiina Regina, Henri

Lisätiedot

IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä

IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä IPCC 5. arviointiraportti OSARAPORTTI 3 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Suomen kasvihuonekaasupäästöt Suomen kasvihuonekaasupäästöt 90 Milj. t CO2 ekv. 80 70 60 50 40 30 Tavoitetaso v. 2008-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Päästöt 1990-2005 Kioton tavoitetaso

Lisätiedot

Pariisin ilmastoneuvottelut: Tietopaketti kynnyskysymyksistä

Pariisin ilmastoneuvottelut: Tietopaketti kynnyskysymyksistä Muistio 1 (12) Pariisin ilmastoneuvottelut: Tietopaketti kynnyskysymyksistä Sisällys 1 YK:n ilmastoneuvotteluiden historia... 1 2 Lähtökohdat Pariisin neuvotteluille... 2 3 Eri maiden ilmastositoumukset...

Lisätiedot

METSIEN KÄYTÖN JA METSÄBIOENERGIAN ILMASTOVAIKUTUKSET

METSIEN KÄYTÖN JA METSÄBIOENERGIAN ILMASTOVAIKUTUKSET METSIEN KÄYTÖN JA METSÄBIOENERGIAN ILMASTOVAIKUTUKSET Suomen ilmastopaneeli Raportti 2/2013 KIM PINGOUD, ILKKA SAVOLAINEN, JYRI SEPPÄLÄ, MARKKU KANNINEN, ANTTI KILPELÄINEN METSIEN KÄYTÖN JA METSÄBIOENERGIAN

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:07. 2. Asialistan hyväksyminen. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi.

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:07. 2. Asialistan hyväksyminen. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi. PÖYTÄKIRJA Ilmastopaneelin lokakuun kokous Aika: 22.10.2015, klo 12:00 16:00 Paikka: Gardenia, Koetilantie 1 Paikalla: Paneelin jäsenet: prof. Markku Ollikainen (pj), Helsingin yliopisto, tutkimusprof.

Lisätiedot

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista

Lisätiedot

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö S u o m e n y m p ä r i s t ö 607 Kioton pöytäkirjan toimeenpanon säännöt HELSINKI 2003........................... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy607/sy607.htm

Lisätiedot

SUOMEN VALTUUSKUNNAN LOPPURAPORTTI

SUOMEN VALTUUSKUNNAN LOPPURAPORTTI SUOMEN VALTUUSKUNNAN LOPPURAPORTTI DURBANIN ILMASTOISTUNNOT ETELÄ-AFRIKKA 28.11. 9.12.2011 Raportti seuraavista kokouksista YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen 17. istunto (COP 17) Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI

ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI Suomen ilmastopaneeli Raportti 5/2013 ILKKA SAVOLAINEN, MIIMU AIRAKSINEN, HANNELE CANTELL, MARKKU KANNINEN, SARI LUOSTARINEN, PIRJO PELTONEN-SAINIO,

Lisätiedot

LUONNON KASVIHUONEKAASULÄHTEIDEN JA NIELUJEN LASKENTA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA

LUONNON KASVIHUONEKAASULÄHTEIDEN JA NIELUJEN LASKENTA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Laura Lakanen LUONNON KASVIHUONEKAASULÄHTEIDEN JA NIELUJEN LASKENTA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015 Kohti Pariisin ilmastosopimusta Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015 Neuvotteluiden historia Tukholma 1972: ympäristö nousi kv. suhteiden asialistalle, YK:n ympäristöohjelma UNEP perustettiin

Lisätiedot

Katsauksia 2009/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser Environment and Natural Resources. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2007

Katsauksia 2009/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser Environment and Natural Resources. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2007 Katsauksia 29/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser Environment and Natural Resources Suomen kasvihuonekaasupäästöt 199 27 Katsauksia 29/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 34/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen ja Viron välillä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot