Luento 7: Internet-teknologiat

Transkriptio

1 Luento 7: Internet-teknologiat Saara Hämäläinen Helsingin yliopisto TA5 Luento / 53

2 Internet

3 Internet: yleisesti Maailmanlaajuinen yhteen kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmä, verkkojen verkosto, joka koostuu eri kokoisista miljoonista julkisista ja yksityisistä, akateemisten toimijoiden, valtioiden ja yritysten omistamista tietoverkoista. Käyttää internet-protokollaa (TCP/IP) yhdistämään toisiinsa yli miljardi eri tietoteknistä laitetta. Kytkeytyvät toisiinsa erilaisten teknisten laitteistojen avulla (langalliset, langattomat ja optiset). Laaja valikoima erilaisia tietopalveluita: sähköposti, nettisivut, nettipelit, verkkokauppa, sähköinen asiointi viranomaisten kanssa, äänen ja kuvan siirtopalvelut (puhelut, videot, kokousteknologia), vertaisverkot jne. Hajautettu omistajuus, omaa sekä julkishyödykkeen että yksityisen hyödykkeen ominaisuuksia. Laitteistojen ja ohjelmistojen välinen yhteensopivuus on tärkeää, joustavuus tai koordinaatio. TA5 Luento / 53

4 Internet: muutoksia Uusien, aiemmin lähinnä teoreettisesti kiinnotavina pidettyjen myyntistrategioiden laajamittainen käyttöönottaminen: huutokaupat ja muut vaiheittaiset automatisoidut myyntimekanismit hintadiskriminaatio etsintäkustannukset hyödykeyhdistelmät Ohjelmistoalustojen ja kaupankäyntialustojen markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat ohjaavat internetin kehitystä: verkostovaikutukset koordinaatio-ongelmat innovaatioprosessit teknologisen sitoutumisen tuomat haitat ja edelläkävijän siitä saamat edut Uusia myönteisiä ilmiöitä: digitaalisen materiaalin jakaminen, avoimen lähdekoodin ohjelmistot Uusia kielteisiä ilmioitä: rikollisuus, yksityisyys, kaikkialla läsnäoleva internet-mainonta TA5 Luento / 53

5 Internet: keskeiset uudet piirteet Hajautettu omistusrakenne Koordinaation puuttuminen Aikaisempaan verrattuna merkittävästi poikkeava kustannusrakenne: Kun rajakustannus alkaa lähennellä nollaa, uusia ilmiöitä tulee esille: jatkuvat eksperimentit, asiakkaiden hankinta, informaation hankinta, kilpailijoiden hintojen seuranta, kilpailijoiden määrän räjähdys jne. Mittakaavaedut (engl. economies of scale) ja synergia-edut (engl. economies of scope) Ohjelmisto- ja kaupankäyntialustojen omaksumien verkostostrategioiden vaikutukset muihin TA5 Luento / 53

6

7

8

9

10

11 Historiaa: luvut Internetin perusta luotiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa, puolustusministeriön käynnistäessä rahoituksen ARPAnet-tietoverkon (Advanced Research Projects Agency) rakentamiseen vastauksena Neuvostoliiton onnistuneelle Sputnik-satelliitin laukaisulle. Projektin tarkoituksena oli luoda hajautettu, ydiniskun kestävä viestintäjärjestelmä. Tutkijayhteisö kehitti solmutietokoneisiin perustuvan pakettivälitteisen tietoverkon, jossa kaikki solmut olivat keskenään tasavertaisia eikä minkään tahon tarvinnut ylläpitää keskustietokonetta. Jokainen solmu vastaanotti ja välitti viestejä itsenäisesti. Viestit purettiin pienemmiksi paketeiksi, jotka koottiin kokonaisiksi viesteiksi vasta kun ne olisivat perillä. Pakettien kulkureitillä ei ollut merkitystä. ARPAnetin lisäksi perustettiin lukuisia tietoverkkoja ja puolustusvoimien verkko erkani omaksi MilNet-tietoverkokseen. ARPAnetin levitessä laajemmin akateemiseen käyttöön alettiin puhua Internetistä. TA5 Luento / 53

12 Historiaa: luvut Yritykset liittyivät mukaan korkeakoulujen jälkeen, ja niitä kiinnostivat aluksi erityisesti sähköposti- ja tiedostonsiirtopalvelut. Suomen yliopistojen tietoverkot kytkettiin Internetiin vuonna 1988, Funetin kautta. Tätä edelsi 1988 Funetin oman tietoliikenneverkon pystyttäminen, jossa käytettiin samana vuonna markkinoille tulleita Cisco-yhtiön reitittimiä. Ennen varsinaisia kotiin tarjottavia Internet-yhteyksiä oli Suomessa mahdollista päästä kotoa käsin käyttämään Internetiä joko soittamalla modeemilla oman yliopiston linjaan tai käyttämällä modeemilla (tai erillisellä Minitel-päätteellä) kansallisten tietoverkkojen, TeleSammon ja Infotelin, tarjoamia Internet-palveluita luvulla Internet kaupallistettiin ja siirrettiin operaattoreiden hoidettavaksi. Suomessa Internetin laajempi leviäminen kotikäyttöön alkoi 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. TA5 Luento / 53

13 Virstanpylväitä 1 Internetin edeltäjät: sähkölinjat (Edison 1878, Pearson 1889), puhelinlinjat (Bell 1876, AT&T 1885), radiolähetykset (Maxwell 1865, Feddersen 1900), televisiolähetykset (Caselli 1856, GE 1928) 1957 Neuvostoliitto laukaisee Sputnikin 1958 Bell-laboratoriot keksivät modeemin 1958 Yhdysvallat käynnistävät (D)ARPAn 1961 Kleinrockin ensimmäinen paperi pakettien vaihdon teoriasta (MIT ja UCLA) 1962 Lickliderin muistiot "Galaktinen verkosto"(mit ja DARPA) 1963 ASCII-standardi kehitetään mahdollistamaan tietokoneiden välisen informaation siirron Baran ja Davies kehittävät itsenäisesti paketinvaihtotekno- logian (RAND ja NPL) 1965 Merrill ja Roberts yhdistivät tietokoneen Massachussetsissa tietokoneeseen Kaliforniassa puhelinlinjaa pitkin (MIT ja ARPA) 1967 Robertsin suunnitelma ARPAnetiksi (MIT ja ARPA) 1970 Kirstein käynnistää ARPAnet-yhteyden Eurooppaan (UCL) TA5 Luento / 53

14 Virstanpylväitä Crockerin tiimi kirjoitti ensimmäisen verkkoprotokollan NCP 1972 Tomlinson kehitti ensimmäisen sähköposti-ohjelmiston (BBN) 1972 Postel auttaa kehittämään ensimmäisen verkko-osoiterekisterin, myöhemmin IANA 1973 Kuhn ja Cerf esittelevät parennellun verkkoprotokollan TCP/IP (Stanford ja ARPA) 1978 Unix-unix-kopiontiprotokolla UUCP kehitetään (BELL) Pearlman kehittää IS-S reititysprotokollat 1982 Hagen käynnistää eurooppalaisen Unix-verkoston EUnetin 1983 Mockapetris kehittää domain-nimijärjestlmän (DNS) 1991 Torvalds julkaisee ensimmäisen version Linuxista 1991 Berners-Lee kirjoittaa World-Wide-Web-protokollan (CERN), pohjana HTML, URL, HTTP 1993 Anderssen kehittää graafisen selaimen Mosaic (NSCA), myöhemmin Netscape ja IE 1993 Cioffi standardisoi DSL-teknologian, josta muodostuu Yhdysvalloissa standardi TA5 Luento / 53

15 Pakettikytkentä (esim. TCP/IP) Elektronisen tiedonsiirron järjestelmä, jossa viesti jaetaan paketteihin ennen välittämistä. Hyvin joustava menetelmä siirtää informaatiota. Verkosta ei varata päästä-päähän-yhteyttä tai siirtokapasiitettia viestin välittämistä varten. Paketit reititetään tehokkaan algoritmin avulla. Viestin osat saattavat kulkea eri nopeuksilla, eri reittejä ja vaihtaa järjestystä matkalla. Kun paketit ovat perillä, viesti kootaan takaisin. Vaihtoehtona piirikytkentä, joka vaatii tietyn siirtokapasiteetin varaamista lähetyksen ajaksi. TA5 Luento / 53

16 Internetin historiaa History of the Internet, Betchie Aguinaldo 2010 (Slide Share) Internetin nykytilanne ja tulevaisuus Internet trends: Mary Meeker TA5 Luento / 53

17

18

19

20

21 ISO:n OSI-malli, internetin kerrokset 1. Fyysinen kerros: Ethernet; serveri, kaapeli 2. Siirtokerros: Ethernet; modeemi, kytkin 3. Verkkokerros: IP; reititin 4. Kuljetuskerros: TCP 5. Istuntokerros: AppleTalk 6. Esitystapakerros: ASCII, JPEG 7. Sovelluskerros: Chrome, HTTP TA5 Luento / 53

22 Suomalainen laajakaista Elisa, Sonera, DNA, Saunalahti jne. LAN, WAN, alueverkko, runkoverkko jne. Teknologiat: Kiinteä ADSL-pohjainen (kupariset puhelinlinjat, optiset valokuitulinjat) Kiinteä kaapeli-internet (kaapeli-televisiolinjat) Langaton (WiFi, 2G, 3G, 4G, WiMax, satelliitti) Edeltäjät: puhelinlinja-modeemi-tietokone Seuraajat: älypuhelimien datayhteydet Hinnoittelu: käyttöperusteinen hinnoittelutapa kiinteä rajaton pakettihinnoittelu TA5 Luento / 53

23 Lisätietoa intenetistä ja -teknologiasta W3C: Wikipedia: Webopedia: How stuff works? Slide Share: Internet Hall of Fame: World Intellectual Property Organization TA5 Luento / 53

24 Verkkorakenne ja yhdysliikenne

25 Verkkorakenne Verkko G pn,vq on pari solmuja N ja niitä yhdistäviä kaaria V. Internetin verkkorakenteella on mahdollisia vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun. Aivan aluksi Internetin rakenne muistutti täydellistä verkkoa: jokainen toimija oli yhteydessä toiseensa. Nykyisin Internetin rakenne on muuttunut hierarkki- semmaksi, ja selkeämmin jakautunut eri kerroksiin. Verkon rakenne heijastuu hinnoitteluun: ensimmäisen kerroksen toimijat käyttävät vertaissopimuksia keskinäisen liikenteen järjestelyyn mutta laskuttavat alemmilta kerroksilta. Ei ole selvää, edustaako tämä mahdollisia tehokkuusetuja vai kasvattaako se isojen operaattorien markkinavoimaa suhteessa pienempiin toimijoihin, tai missä määrin kumpaakin. TA5 Luento / 53

26 Yhdysliikenne Kotimainen esimerkki: Suurin osa Suomen operaattorien välisestä Internet- liikenteestä kulkee FICIXin kautta. Yhdysliikennettä kutsutaan Internetissä peeringiksi (peer = vertainen tai kumppani). FICIX:ssä peering on vastikkeetonta eli liikenne jäseneltä toiselle on ilmaista. Sen kautta ei ole sallittua kuljettaa liikennettä, josta FICIXin jäsenet veloittavat toisiaan. Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla: FICIX1 Espoon Otaniemessä, FICIX2 Helsingin Pasilassa, sekä Oulussa sijaitseva FICIX3. TA5 Luento / 53

27 Kirjallisuutta: PW luku 1, Laffont et al.: "Internet peering". AER, 2001.

28 Malli: Internet-palvelun peering-järjestelyt

29 Vielä vähän peerauksesta Yläjuoksun operaattorit (IBP) peeraavat mahdollisesti keskenään. Mainostavat toistensa asiakkaiden nettiosoitteita ja välittävät liikennettä niihin/niistä ilman maksua. Tarkkailevat yhdysliikenteen laatua ja määrää; eivät lähde mukaan peeraukseen, jos eivät ole tyytyväisiä. Alajuoksun operaattorit (ISP) ostavat puolestaan niiltä transit-palveluita. Hierarkkinen rakenne yksinkertaistaa reititystauluja ja mahdollistaa pääsyn internetiin vain yhden asiakassopimuksen kautta. peeraus=kahden operaattorin verkkojen sisäinen yhdysliikenne (maksuton). transit=liikenne niiden verkkojen ulkopuoliseen internetiin (maksullinen). Joskus yksi ISP on kahden IBP:n asiakas (multihoming). Joskus myös kaksi ISP:tä voi peerata (secondary peering). TA5 Luento / 53

30 Malli: kilpailevat operaattorit Kaksi täsmälleen samanlaista palvelua tarjoavaa operaattoria Kilpailevat sekä kuluttajista että nettisivuista à la Bertrand Kuluttajat vain vastaanottavat liikennettä (nettisivuilta) Nettisivut ainoastaan lähettävät liikennettä (kuluttajille) Kuluttajien ja nettisivujen välisen liikenteen yksikkökustannus c Jos kuluttaja ja nettisivu kuuluvat eri verkkoon, lähettävän operaattorin kustannus on c o (originate) ja vastaanottavan operaattorin kustannus puolestaan on c t (terminate). Lisäksi lähettävä operaattori maksaa vastaanottavalle operaattorille maksun a, joka olisi nolla peerauksessa. Jos sen sijaan kuluttaja ja nettisivu kuuluvat samaan verkkoon, operaattorin kustannus on yhteensä c c o ` c t. TA5 Luento / 53

31 Yksikkökustannukset verkon sisällä ja niiden välillä Yksikkökustannukset ovat siis c o ` a nettisivu-segmentille ja lähettävälle operaattorille ja c t a kuluttaja-segmentille ja vastaanottavalle operaattorille. Bertrand-kilpailussa hinnat kuluttajille ja nettisivuille vastaavat operaattorin rajakustannuksia. Johdetaan seuraavaksi nämä operaattorien kohtaamat rajakustannukset eli yhden uuden asiakkaan palvelemisen kustannus. TA5 Luento / 53

32 Rajakustannukset Operaattorin 1 markkinaosuus kuluttajista on α 1 ja operaattorin 2 markkinaosuus kuluttajista on α 2. Operaattori voi houkutella liikennettä nettisivuilta kahdelle tavalla. Liikenteen varastaminen: Oletetaan, että operaattori 1:n välittämä liikenne kasvaa sen laskiessa hintaansa ja huokuttelemalla siten operaattorin 2 verkosta yhden nettisivun itselleen. Tästä muutoksesta aiheutuu sille (netto-)rajakustannus α 1 pc pc t aqq ` α 2 pc o ` a 0q c o ` a. Liikenteen stimuloiminen: Oletetaan, että operaattori 1:n välittämä liikenne kasvaa sen laskiessa hintaansa ja huokuttelemalla siten yhden nettisivun lähettämään enemmän liikennettä. Tästä muutoksesta aiheutuu sille (netto-)rajakustannus α 1 pc p t 0q ` α 2 pc o ` a 0q c o ` a, jossa p t c t a on kuluttajan maksama hinta (p o c o `a on nettisivun maksama hinta). TA5 Luento / 53

33 Off-net-hinnoittelu Bertrand-kilpailussa kaikki liikenne siis hinnoitellaan kuin se olisi aina verkkojen välistä, vaikka osa siitä on verkkojen sisäistä. Yllä johdettiin nettisivun hinta p o c o ` a; kuluttajan hinta p t c t a voidaan johtaa vastaavasti. Verkon sisäisessä liikenteessä välitysmaksulla a ei ole väliä c c o ` a ` c t a. Peeraus (a 0) laskee nettisivujen maksamia hintoja (olettaen, että a ě 0). Mallista puuttuvat cache-palvelut, nettikauppojen sisällön jakelupalveluet jne. Lisää informaatiota hinnoittelusta esim. Economides ja Hermalin: The economics of network neutrality. RAND, TA5 Luento / 53

34 Standardisaatio ja yhteensopivuus

35 Kuinka hyvin laitteet sopivat yhteen? Hajautettu tuotanto ja työnjako mahdollistaa laajamittaisen erikoistumisen tuotteiden valmistusprosesseissa. Laitteistojen ja ohjelmistojen yhteensopivuus on kuitenkin olennaista internetin toimivuuden näkökulmasta. Yhteisen näkemyksen löytäminen eri valmistajien ei aina ole helppoa, nopeaa tai halpaa. Keskeisiä esteitä ovat: Yrityksillä voi olla eri näkemys siitä, mikä mahdollisista kilpailevista standardeista pitäisi ottaa käyttöön. Standardi voi madaltaa yrityksen nykyisten asiakkaiden kynnystä siirtyä kilpailijan vastaavaan tuotteeseen. Standardi voi uhata muuttaa yrityksen kalliin "erikoistuotteen"halvemmaksi "bulkkituotteeksi". Aina yhteensopivuus ei ole välttämätöntä: eri kuluttajat voivat haluta käyttää erilaisia tuotteita ja eri laitteet voi joskus olla halvempaa saattaa toimimaan yhdessä erilaisten muuntajien tai muiden ulkoisten laitteiden avulla tai ostamalla useita tuotteita. TA5 Luento / 53

36 Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteensopivuus Internet-markkinoiden keskeiset toimijat ovat usein niin sanottuja alustoja: niiden sidosryhmät ovat toisaalta muita yrityksiä (tarjoavat tuotteitaan kuluttajille alustan kautta) ja toisaalta kuluttajia (kuluttavat yritysten tuotteita alustan kautta) Horisontaalinen yhteensopivuus: mahdollisuus jakaa täydentäviä tuotteita (komplementteja) kilpailevien järjestelmien kautta nettisivustot ja erilaiset selaimet pankkikortit ja erilaiset automaatit Vertikaalinen yhteensopivuus: mahdollisuus lisätä täydentäviä tuotteita (komplementteja) suoraan kilpailevaan järjestelmään käyttöjärjestelmät ja eri ohjelmistovalmistajien niihin kehittämät ohjelmistot TA5 Luento / 53

37 Joitain keskeisimpien alustojen strategisia valintoja Facebook: vaatinut hakukoneita maksamaan resurssiensa etsimisestä Apple: tiukka laatukontrolli iphone ja ipad/ipod -sovelluksille, ei Flashille Google: paljastaa joskus koodin ulkopuolisille ohjelmoijille ja kertoo suositut hakusanat mainostajille Microsoft: TCP/IP-yhteensopivuuden tarjoaminen Windowsiin 1990-luvulla ja IE Intel: sponsoroi WiFi-standardia Centrino-mallin läppäreihinsä 2000-luvulla Cisco: myi aluksi vain keskittimiä ja reitittimiä ja pysytteli pois palveluiden ja serverien markkinoilta TA5 Luento / 53

38 Internetiä koordinoivat organisaatiot ISOC: International Organization for Standardization CEN: European Committee for Standardization ANSI: American National Standards Institute IEEE: Institute of Electrical and Electronics Engineers ITU: Internetional Telecommunication Union IETF: Internet Engineering Task Force W3C: World Wide Web Consortium BOT, IANA, ICANN, InterNIC,... TA5 Luento / 53

39 Teknologiselle standardille välttämättömät patentit Standardisointiorganisaatiot (SSOt) kehittävät teknologisia standardeja (esim. kännyköille, läppäreille), jotka mahdollistavat erilaisten laitteiden yhteensopivuuden. Standardille välttämättömät patentit (SEP:t) ovat nimensä mukaisesti patentteja, joita soveltaja tarvitsee standardinmukaisen teknologisen laitteen valmistamiseksi. Patentin haltijan/teknologian kehittäjän patenttisalkku voi sisältää useita tällaisia patentteja tai patenttiperheitä. Se on tavallisesti sitoutunut lisensoimaan niitä käyttäjille reilulla, kohtuullisella ja valikoimattomalla tavalla (FRAND). Lisenssi on patentin haltijan lupaus olla haastamatta teknologian soveltajaa oikeuteen sovittua royaltia vastaan. TA5 Luento / 53

40 Kirjallisuutta: PW luku 2, Farrell ja Saloner: "Coordination Through Committees and Markets". RAND, 1988.

41 Malli: Koordinaatio komiteoitten ja markkinoiden avulla

42 Koordinaatio-ongelma P1 A B A a ` c c P2 a 0 c B a 0 a ` c a kuvaa tuottoaa pelaajan mieluisimmasta teknologiasta c kuvaa tuottoa yhteneväisen standardin omaksumisesta Jos c ą a ą 0, pelaajat valitsevat yhtenevän standardin: NE pa,aq ja pb,bq (kaksi vaihtoehtoa) Jos a ą c ą 0, pelaajat valitsevat itselleen mieluisimman teknologian: NE pa, Bq (ei koordinaatiota) TA5 Luento / 53

43 Koordinaatio-ongelman mallinnus: symmetriset strategiat Oletetaan jatkossa, että c ą a ą 0, jolloin pelillä on kaksi puhdasta NE:a mutta oletetaan edelleen, että pelaajilla on vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä, kumpaa niistä pelata, eli kumpi teknologia valita. Keskitytään tämän koordinaation puutteen korostamiseksi symmetrisiin strategioihin, jotka ovat tässä sekastrategioita: merkitään p:llä pelaajalle vähemmän mieluisan teknologian valitsemisen todennäköisyyttä. Sekatasapainossa: pelaajan on oltava indifferentti teknologioiden A ja B välillä: itselle vähemmän mieluisampi teknologia näyttää houkuttelevammalta, jos toinen pelaaja valitsee sen useammin. TA5 Luento / 53

44 Koordinaatio-ongelman mallinnus: symmetriset strategiat Jos pelaaja 1 valitsee A:n (enemmän mieluisan), se saa ppa ` cq ` p1 pqa Jos pelaaja 1 valitsee B:n (vähemmän mieluisan), se saa p0 ` p1 pqc Jotta pelaaja 1 on valmis valitsemaan molemmat teknologiat positiivisella todennäköisyydellä, sen pitää saada kummastakin yhtä suuri odotettu tuotto: ppa ` cq ` p1 pqa p0 ` p1 pqc ñ p c a 2c. Pelaajan 1 (ja pelaajan 2) tuotto tästä täysin koordinoimattomasta pelistä on siten V 0 p1 pqc c`a 2 ă c. TA5 Luento / 53

45 Strandardisaatioprosessi (tapaus 1) Ajatellaan, että pelaajilla on sittenkin n periodia aikaa valita teknologia ennen jotain h-hetkeä, jolloin valinnalla alkaa vasta olla väliä. Joka peridilla pelaajat neuvottelevat standardista ja kukin voi aina joko "myöntyä"(toiselle mieluisaan) tai "vaatia"(itselleen mieluisaa). Jos toinen myöntyy ja toinen vaatii, on teknologia valittu ja neuvottelut päättyvät. Muuten pelaajat palaavat neuvottelupöytään jälleen seuraavana periodina: arvo V n 1. TA5 Luento / 53

46 Pelitilanne periodilla n A P2 B P1 A B c V n 1 a ` c V n 1 V n 1 a ` c V n 1 c Jos pelaaja 1 valitsee A:n periodilla n, se saa V n p n pa ` cq ` p1 p n qv n 1 Jos pelaaja 1 valitsee B:n periodilla n, se saa V n p n V n 1 ` p1 p n qc TA5 Luento / 53

47 Tasapainostrategia pitkässä pelissä Jotta pelaaja 1 on valmis valitsemaan molemmat teknologiat positiivisella todennäköisyydellä, sen pitää saada niistä kummastakin yhtä suuri odotettu tuotto: p n pa ` cq ` p1 p n qv n 1 p n V n 1 ` p1 p n qc ñ p n V n V n 1 a ` c V n 1. Koska tässä c ą V n ą V n 1, (kasvavalla, rajoitetulla) jonolla pv n q on olemassa jokin raja-arvo V, kun n Ñ 8: p 0 ja V c: aikainen myöntyminen harvinaista. TA5 Luento / 53

48 Johtaja-seuraaja-prosessi (tapaus 2) Ajatellaan taas, että pelaajilla on n periodia aikaa valita teknologia ennen jotain h-hetkeä, jolloin valinnalla alkaa vasta olla väliä. Joka peridilla pelaajat voivat tehdä peruttamattomia teknologisia sitoumuksia tai odottaa vielä vähän. Jos toinen pelaaja sitoutuu johonkin teknologiaan, kun toinen puolestaan odottaa, jälkimäisen kannattaa seuraavalla periodilla seurata edellisen näyttämää esimerkkiä. Jos kumpikin pelaaja lykkää teknologista sitoutumista, sama peli jatkuu seuraavalla periodilla: arvo W n 1. TA5 Luento / 53

49 Pelitilanne periodilla n P2 wait B c a A a ` c a P1 W n 1 a ` c wait W n 1 c Jos pelaaja 1 valitsee A:n periodilla n, se saa W n q n pa ` cq ` p1 q n qa Jos pelaaja 1 valitsee wait periodilla n, se saa W n q n W n 1 ` p1 q n qc TA5 Luento / 53

50 Tasapainostrategia pitkässä pelissä Jotta pelaaja 1 on valmis valitsemaan molemmat teknologiat positiivisella todennäköisyydellä, sen pitää saada niistä kummastakin yhtä suuri odotettu tuotto: q n pa ` cq ` p1 q n qa q n W n 1 ` p1 q n qc ñ q n c a 2c W n. Koska tässä c ą W n ą W n 1, (kasvavalla, rajoitetulla) jonolla pw n q on olemassa jokin raja-arvo W, kun n Ñ 8: q pc aq{c ja W c: aikainen myöntyminen tavallista. TA5 Luento / 53

51 Vertailua Standardisaatioprosessi on siis hitaampi kuin johtaja-seuraaja-prosessi. Toisaalta laskuja voidaan jatkaa. Havaitaan, että standardisaatio päätyy johtaja-seuraa-prosessia useammin yhtenevään teknologia-valintaan. Lisäksi paperissa (Farrel ja Saloner, 1988) esitetään, että prosessien yhdistelmä voi olla parempi kuin kumpikaan olisi yksin. TA5 Luento / 53

52 Seuraavaa kertaa varten Game Theory by Ben Polak (Open Yale) "Repeated games"(luento 21, kokonaan) TA5 Luento / 53

53