Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Transkriptio

1 Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

2 Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat) paluumuuttajat, ihmiskaupan uhrit, perhesiteiden perusteella muuttaneet (avioliitot suomalaisten kanssa tai maahanmuuttajataustaisten kanssa, perheenjäsenet), työhön tulleet (työperusteinen maahanmuutto) opiskelijat, eu-kansalaiset Kuka on maahanmuuttaja? Miten kauan maahanmuuttajuus kestää?

3 Lappeenranta ( ) Puhutaan 73 eri äidinkieltä Ei-kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli 4252, mikä on 5,9 % Lappeenrannan väestöstä ja yli 500 enemmän kuin Savitaipaleella (3729)oli asukkaita. Koko maassa vastaava osuus oli 5,3 % Noin joka 17. (17.1)puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä Ei kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista 38.7 % muita kuin venäjänkielisiä (viro 214, englanti 118, kiina 103,thai 93, turkki 84, arabia 76, persia 70, kurdi 61) Lappeenrannassa asuu 98:n ulkomaan kansalaisia (Venäjä 1555, Viro 235,Kiina 91, Turkki 89, Thaimaa 80, Iran 60) Ulkomaan kansalaisia asuu Lappeenrannassa 2962, mikä on 4.1 % Lappeenrannan väkiluvusta (264 v. 1990) RL/

4 Laki kotoutumisen edistämisestä Laki kotoutumisen edistämisestä (KotoL) tuli voimaan 1. syyskuuta vuonna Lain tavoitteena on vastata maahanmuutossa viime vuosina tapahtuneeseen kasvuun ja monimuotoistumiseen tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajat saavat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja kotoutumista edistävistä palveluista. Laissa panostetaan maahanmuuton alkuvaiheeseen lisäämällä alkuvaiheen tiedottamista ja maahanmuuttajan neuvontaa ja ohjausta. Maahanmuuttajille suunnatuista kotouttamistoimenpiteistä ja -palveluista muodostetaan selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Alkukartoituksessa selvitetään henkilön kielitaitoa, koulutus- ja työhistoriaa sekä elämäntilannetta. Kotouttamispalvelujen tarjonnan lähtökohtana on maahanmuuttajan yksilöllinen palvelutarve ja perheen tilanne. Kotoutumislaki koskee kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Kotoutumislakia sovelletaan henkilöön riippumatta siitä, millä perusteella hän on Suomeen muuttanut. Kaikilla maahanmuuttajilla on oikeus saada perustietoa Suomesta sekä alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa, mutta yksilölliset kotouttamistoimet ja -palvelut määritellään yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa maahanmuuttajan ja hänen perheensä tarpeisiin perustuen

5 Kotouttamistyön periaatteet Kotoutuminen edellyttää sekä maahanmuuttajan että yhteiskunnan panostusta siihen, että Suomeen muuttaneella henkilöllä on mahdollisuus päästä yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Kaikkien maahanmuuttajien kotoutumista tulee edistää. Oikeus kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin perustuu tarpeeseen, ei esimerkiksi maahantuloperusteeseen. Maahanmuuttajalla tulee olla mahdollisuus myös oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Oman äidinkielen opetus ja kulttuurin ylläpitäminen vahvistavat erityisesti lasten ja nuorten identiteettiä sekä mahdollisuutta kasvaa kahden kulttuurin jäseneksi. Hyvin toimiva, kulttuurisesti monimuotoinen yhteiskunta tarjoaa uusille tulijoille hyvän alun elämän rakentamiseen Suomessa. Tällainen yhteiskunta säilyy turvallisena ja vakaana elinympäristönä kaikille asukkaille. Edellytyksenä tämän toteutumiselle ovat hyvät suhteet ja toimiva vuorovaikutus eri ryhmien kesken. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten vastuulla on edistää alueellaan myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä.

6 Kotouttamisen kaksisuuntaisuus Vaikka viranomaisten tehtävänä on huolehtia kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä, on maahanmuuttajalla kotoutumisessa aina aktiivinen rooli. Kotoutuminen on kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi, jossa yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tässä prosessissa maahanmuuttajan omalla motivaatiolla, sitoutumisella ja omatoimisuudella on aina suuri merkitys. Kotoutumisprosessiin liittyy keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteiskunnan on tarjottava maahanmuuttajalle riittävät mahdollisuudet kotoutumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Vastaanottavalla yhteiskunnalla on puolestaan oikeus odottaa maahanmuuttajan osallistuvan aktiivisesti oman tilanteensa ja kotoutumisensa edistämiseen. Molempien osapuolten tulee omalta osaltaan huolehtia keskinäisen rakentavan vuoropuhelun ylläpitämisestä. Kotoutuminen on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa. Kotoutumista voidaan tukea ja edistää toimenpiteiden ja palveluiden avulla, mutta kotoutuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa, keskeisimmin arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla. Ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta sisältyy myös Euroopan unionin kotouttamispolitiikan yhteisiin perusperiaatteisiin.

7 Maailman pakolaistilanne YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli maailmassa vuoden 2013 lopulla noin 51,2 miljoonaa. Tämä on suurin pakolaismäärä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaisista suurin osa, 33,3 miljoonaa, oli maansisäisiä pakolaisia. Kotimaansa ulkopuolelle oli paennut 16,7 miljoonaa ihmistä ja turvapaikanhakijoita maailmassa oli 1,2 miljoonaa. UNHCR:n mukaan 86 prosenttia maailman pakolaisista asuu kehitysmaissa. Eniten pakolaisia on Pakistanissa, Iranissa, Libanonissa, Jordaniassa ja Turkissa. Vuoden 2013 lopussa Pakistanissa oli 1,6 miljoonaa pakolaista, Turkissa Väkilukuun suhteutettuna pakolaisia oli eniten Libanonissa, 178 pakolaista tuhatta asukasta kohti, mikä on suurin suhdeluku missään maassa vuoden 1980 jälkeen. Väkilukuun suhteutettuna pakolaisia ottivat toiseksi eniten vastaan Jordania (88/1000 asukasta) ja kolmanneksi eniten Tšad (34/1000 asukasta). Yli puolet maailman pakolaisista on lähtöisin kolmesta maasta: Afganistanista (2,56 miljoonaa henkilöä), Syyriasta (2,47 miljoonaa) ja Somaliasta (1,12 miljoonaa). ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

8 Sanastoa Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai polittiisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kekenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne. Pakolaisen määritelmä ja oikeudet on sovittu YK:n Geneven pakolaissopimuksessa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

9 Sanastoa Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Eduskunta määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa, vuonna 2014 Syyrian sodan vuoksi Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

10 Sanastoa Turvapaikanhakija s.pdf? e60bd188 Perheenyhdistämisen kautta maahan saapunut side.pdf?fc51741b9ab4d088 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

11 Maahanmuuttovirasto myönsi vuonna 2013 yhteensä lupaa EU:n ulkopuolisista maista tuleville. Oleskelulupia myönnettiin henkilölle (vihreä). Turvapaikanhakijoista myönteisen päätöksen eli turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella sai (keltainen). Kiintiöpakolaisia valittiin 746 (oranssi). ( Tilastot Maahanmuuttovirasto) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

12 Myönnetyt oleskeluluvat 2013 / Maahanmuuttovirasto ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

13 Kotoutuminen ja kotouttaminen Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Toiset maahanmuuttajista kotoutuvat helposti, toiset tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamistoimia. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttaminen on osa monen viranomaisen työtä valtiolla ja kunnissa. Viranomaisten kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. Kotouttamista ohjaa laki kotoutumisen edistämisestä. Kotouttaminen - Työ- ja elinkeinoministeriö ( ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

14 Maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä (6 ) Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta (7 ) Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi maahanmuuttajalle annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja tämän luvun mukaisista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Ohjaus ja neuvonta (8 ) Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Alkukartoitus (9 ) Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Kotoutumissuunnitelmat (aikuiset, alaikäisen, perheen) (11-18 ) Lisäksi kotoutumista edistävinä ja tukevina toimenpiteinä ja palveluina voidaan järjestää (26 ) esimerkiksi: 1) maahanmuuttajalapsen ja -nuoren kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja 2) alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen ja oleskeluluvan saaneen lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja; 3) erityisiä toimenpiteitä tarvitsevan palveluja ja tukitoimia; 4) muita toimenpiteitä ja palveluja, jotka kannustavat maahanmuuttajaa omatoimisesti hankkimaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja.

15 Alkuvaiheeseen johdonmukainen jatkumo Yksilölliset kotoutumista edistävät palvelut Sähköinen ja paperiversio KELA KELA TE-toimistot TE-toimistot MIGRI MIGRI Maistraatti Maistraatti Kotoutumissuunnitelma, seuranta ja ohjaus Kotoutumiskoulutus: työvoimapoliittisena, kunnan järjestämänä tai omaehtoisesti opiskeltuna Avoimet työmarkkinat Opiskelu Yrittäjyys Poliisi Poliisi Alkukartoitus Perustieto kaikille: Tehostettu ohjaus ja neuvonta Kunnat Kunnat -Sosiaalivirasto -Sosiaalivirasto -Opetusvirasto jne. -Opetusvirasto jne. Meri-Sisko Eskola Muu 15

16 Kotouttaminen, kotoutumisen tuki Sovitettava kotoutujan mukaan Tuen tarpeen määrä ei välttämättä riipu maahantuloperusteesta Riittävä ja oikea-aikainen ohjaus, neuvonta ja tuki, matalat kynnykset Ei liikaa eikä liian vähän Perustieto kaikille, yksilölliset toimenpiteet niille, jotka niitä tarvitsevat Samalle viivalle Kotouttamisen kaksisuuntaisuus

17 Kiintiöpakolaisten vastaanotto - kokemuksia kotouttamisen järjestämisestä kunnissa / TEM ttamisen_jarjestamisesta.pdf Vastaanotto tietyillä, kotouttamistyö kaikilla / TEM rct=j&frm=1&q=&esrc=s&sa=u&ei=xscpviwhcob9ygorrihaaw&ved=0cbsqfjab&usg=afqjcngnqwz7m wr8dq3ptoozoi-lbt8e7q Kotouttaminen sosiaali - ja terveydenhuollossa / Valtiontalouden tarkastusvirasto ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

18 Pakolaisten vastaanotto (alkuvaihe) Vastaanoton valmistelu ja ennakoiva työ Vastaanottovaihe ja ensihuolto Kotouttaminen Vastaanottopäätökset ja - prosessi Asumisen järjestäminen (asuntojen vuokraaminen ja kalustaminen) Viranomaistoimintaan liittyvät toimenpiteet (ajanvaraukset maistraattiin ja pankkiin, aikataulutus) yms. Kuntaan muutto, esim. lentokentältä haku ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Ohjaus, neuvonta, arjen tuki Asuminen ja elinympäristö ( opastus ja ohjaus, lähiympäristö, kulkeminen, kaupat) Rekisteröinnit, Sosiaaliturva jne. Alkuinfot ja - haastattelut Terveystarkastukset mh-k Päivähoito- ja kouluasiat Palvelujärjestelmä, verkostot, toimintaympäristö Alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelmat Palveluohjaus, asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut Luennot, tietopaketit ja ryhmätoiminta 18

19 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri / Maahanmuuttopalvelutyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Yksikön tehtävänä on omalta osaltaan tukea alueelle ulkomailta muuttavien kotoutumista (kotouttamislainsäädäntö / kunnan tehtävät huomioiden) Yksilökohtainen työ, perheiden kanssa tehtävä työ, eri asiakasryhmien kanssa tehtävä työ, opastus, neuvonta ja arjen tuki, palveluohjaus, sosiaalityö Tehtävänä on myös tukea maahanmuuttajien kanssa työtä tekeviä: mm. tiedon kerääminen ja tuottaminen, konsultointi, työparityöskentely, toimintamallien kehittäminen, osaamisen vahvistaminen

20 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri / Maahanmuuttopalvelut / maahanmuuton alkuvaiheen palveluja /2014 Pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanotto Ohjaus, neuvonta, arjen tuki Toimeentulotuki / alkuvaihe Työntekijät Palveluesimies 2 Maahanmuuttajien ohjaajaa 2 Sosiaaliohjaaja Etuuskäsittelijä Toimistonhoitaja Viestintäkoordinaattori Venäjän kielen asioimistulkki Etelä-Karjalaan ulkomailta vastikään muuttaneet Kotouttamislain mukaisesti (kunnan vastuulla oleville): Alkukartoitukset / Kotoutumissuunnitelmatyöskentely laatiminen, tarkistaminen Yhteistyö TE-toimiston ja muiden kotoutumissuunnitelmia laativien kunnan toimijoiden kanssa Valtion korvaukset Maahanmuuttajien terveydenhoitaja Momentin toimintaympäristö Tervetuloa Etelä-Karjalaan sivusto: -> maahanmuuttajat Eksote - Tervetuloa Etelä-Karjalaan! Verkostoyhteistyö ja verkostojen kehittäminen, maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallisuuden lisääminen, konsultointi jne. Kotouttava toiminta yhteiskunnalliset luennot, vanhusten toiminta, retket, muu ryhmätoiminta (vertaistukiryhmät, kotitalouskurssit jne.) Tulkkaus venäjän kielen asioimistulkkaus Tulkkiasioiden neuvontaa /erityisesti pakolaisasiat

21 ETELÄ-KARJALAN MONIKULTTUURINEN PALVELUKESKUS Toimintaympäristö, joka kokoaa Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan alueella maahanmuuttotyötä tekeviä toimijoita ja monikulttuurisuuteen liittyvää toimintaa.

22 Perheiden kotoutuminen Perhe on parhaimmillaan tärkeä voimavara ja tuen lähde. Perheen jäsenet kotoutuvat usein eri tahtiin Kotoutumiskaari Kotoutumiskaari RedNet Väestöliitto Väestöliitto Tasa-arvoisena Suomessa opas: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI