1 Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
|
|
- Taisto Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kuntoutus nyt ja tulevaisuudessa referaatti Hanna Auvinen Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus Kuntoutus-lehden 1/2016 artikkeli esittelee kokemuksen kautta osaamista (Rissanen & Puumalainen 2016). Artikkeli on osa MIPA-hankkeen raportointia. MI- PA-hanke on useiden päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteishanke, jonka rahoittajana on STEA. Tavoitteena on tiivistää järjestöjen yhteistyötä ja lisätä järjestöissä tehtävää tutkimustoimintaa. Vapaaehtoistyötä on tehty kauan ja erilaisia vapaaehtoisuuteen pohjautuvia vertaisryhmiä on lukuisia, kuten AA-kerhot tai mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmät. Nyt julkisessa terveydenhuollossakin on ymmärretty kokemuksen tuoma asiantuntijuus. Vapaaehtoistyön, vertaistoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden käsitteet ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia ja jopa ristiriitaisia. Artikkeli siis tuo esille näitä käsitteitä. 2 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön vastakohta on palkallinen työ. Se kuitenkin eroaa selvästi käsitteenä palkattomasta työstä. Läheisen tukemista vaikeassa tilanteessa ei voi pitää työnä. Vapaaehtoistoiminta käsitteenä sisältää myös vapaaehtoistyön käsitteen. Marjolehdon (2014) mukaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on noussut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi samalla, kun kolmannen sektorin merkitys on kasvanut. Vapaaehtoistyötä on perinteisesti kehitetty suurissa organisaatioissa. Se sisältää myös hyväntekeväisyyden harjoittamista ja lisää hyvinvointia sekä tuo lisäresursseja palkkatyöntekijälle.
2 2 Vapaaehtoistyö hybridimallissa voi olla palkatonta työtä ja palvelua tai toisaalta aktivismia tai vakavasti käytettyä vapaa-aikaa. Oma-apuryhmissä organisaatiot eivät organisoi toimintaa, vaan antavat vain tilat. Tällaisissa tapauksissa autettavat ja auttajat sulautuvat ja limittyvät. Organisaatio-ohjauksessa usein nämä ryhmät erottuvat. Vapaaehtoistyöhön motiivina on useita tiedostettuja ja tiedostamattomia asioita. Tärkeintä on, että se toimii sisään ottamisen -periaatteella, ei ulossulkemisen. Sitoutuminen vapaaehtoistyöhön on vähentynyt ja muuttunut enemmän episodiseksi vapaaehtoistyöksi, missä voidaan toimia säännöllisestikin, mutta lyhytaikaisesti. Tapa tehdä vapaaehtoistyötä on muuttumassa. 3 Vertaistoiminta Varsinainen vertaistuki on organisoitua toimintaa, jossa samaa kokeneet jakavat kokemuksiaan. Se voi kuitenkin olla myös inhimillistä kohtaamista, jossa yksilöt keskustelevat omasta elämäntilanteestaan. Tärkeää on ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen. Kokemus on usein voimauttava, sillä on saman kokeneelta saa erilaista tukea kuin muilta läheisiltä tai julkisista palveluista. Vertaistoiminta on usein ryhmämuotoista toimintaa, jossa vertaiset saavat jakaa kokemuksiaan. Toiminta on tasavertaista ja -arvoista, molemminpuolista, luottamuksellista ja vapaaehtoista. Kaikki ovat samanlaisia ja kaikilla on jotain annettavaa. Ihminen voi kuitenkin vain muuttaa itseään, mutta toisten tarinat vievät omaa tarinaa eteenpäin. Vertaistuki voi olla myös vaikuttamista. Pyritään vaikuttamaan kuntoutujien asemaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ongelmaksi voi nousta jaksaminen ja uskottavuuden riittäminen. Vaarana voi olla myös yksilön autonomian järkkyminen, kun hän on sekä sosiaalisen tuen antaja että saaja. Vaarana on
3 3 myös, että vaaditaan itseltä ja toisilta samankaltaisuutta. On keskusteltava edelleen toiminnan eettisyydestä, vastuusta ja toimijoiden pätevyydestä. 4 Kokemusasiantuntijatoiminta Kokemusasiantuntijan tarkkaa määritelmää ei ole olemassa. Kokemusasiantuntijalla on kokemusta sairaudesta ja hän käyttää asiantuntemustaan esimerkiksi palvelujärjestelmän kehittämiseen. Tieto tulee omakohtaisista kokemuksista ja niitä jalostetaan, jaetaan, hyödynnetään tai niiden avulla vaikutetaan. Tärkeää tässä käsitteessä on, että kokemuksista on muillekin hyötyä. Kokemusasiantuntijan pitää haluta jakaa kokemuksiaan. Kokemusasiantuntijoita voidaan käyttää myös ammattiauttajien ymmärryksen lisäämiseen ja asiakaslähtöisyyden saavuttamiseen. Yhdysvalloissa erimerkiksi kokemusasiantuntijoita on jo pitkään käytetty ammattilaisten koulutuksessa ja palveluiden arvioinnissa. Yhteiskunnassa kokemusasiantuntijat voivat vaikuttaa mm. kansalaisten asenteisiin mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Kokemusasiantuntijuuden vaikuttavuutta on tutkittu hyvin vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. Toiminta voi olla kuntoutujalle osa kuntoutumista tai keino työllistyä. Toisaalta kokemusasiantuntija voi polttaa itsensä loppuun tai hän ei pääse kuntoutujan roolista pois. Omasta jaksamisesta on huolehdittava. Kokemusasiantuntijuus voi hyödyttää kaikkia osapuolia ja syntyy uusia toimintamalleja. Osallistuminen ja toiveikkuus lisääntyvät. Monia palveluita on pystytty parantamaan. Toisaalta joissain tutkimuksissa on havaittu, ettei kokemusasiantuntijuuden avulla voida luoda riittävän laadukkaita palveluita. 5 Haasteet ja tulevaisuus Järjestöissä ajatellaan, että vapaaehtoistyön tarve ja merkitys ovat lisääntymässä. Työ kuitenkin luultavasti muuttuu. Siitä tulee sirpaleisempaa ja lyhytkestoi-
4 4 sempaan. Osa työstä siirtyy internettiin. Nuoret pitäisi saada paremmin mukaan, mikä myös edellyttää toimintatapojen muutosta. Nuorilla on valmius vapaaehtoistyöhön, mutta he tekevät työtä vähemmän. Tarve kolmannen sektorin vapaaehtoistyölle on olemassa. Hyvinvointivaltion kriisi on kasvattanut vapaaehtoistyön kysyntää. Tarvitaan uudenlaisia edullisempia tapoja tuottaa samat palvelut kuin ennen, toisaalta vanhat, jäykät rakenteet tekevät palveluista kalliita. Valtakoneisto myös on etääntynyt tavallisista ihmisistä ja ihmiset kokevat palvelut etäisiksi. Yhdistyksiä tarvittaisiin tuottamaan palveluita asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaammin. Pelkona yhdistyksissä on se, että yhteiskunta siirtää itselleen kuuluvia tehtäviä yhdistyksille. Yhdistysten ja kokemusasiantuntijoiden toiminta voi muuttua liikaa, kun niistä tulee osa järjestelmää. Tärkeää olisi säilyttää aito ihmisten kohtaaminen. Kansalaisjärjestöillä on jatkossakin tärkeä rooli heikommassa asemassa olevien puolustamisessa ja heidän tukijoinaan. Tällainen toiminta voi lisätä yhteiskunnan sosiaalista pääomaa, mikä lisää hyvinvointia. Kustannukset vähenevät, kun kansalaistoiminta vähentää ja ehkäisee sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. 6 Pohdinta Tässä artikkelissa ei ehkä suoraan puhuttu kuntouttavasta vapaaehtoistoiminnasta. Kuitenkin vertaisryhmät ovat selkeästi kuntouttavaa toimintaa monille. Meneillään olevan sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä kolmannen sektorin eli erilaisten kansalaisjärjestöjen tuottamien palveluiden määrää. Ajatuksena on aidon monituottajamallin luominen ja kansalaisten valinnanvapauden lisääminen. Yritysten ja yhdistysten tuottamat palvelut voivat luoda uusia innovatiivisia palvelutapoja ja kirittävät julkista terveydenhuoltoa parempaan laatuun. (Alueuudistus 2017.) Uskon siis, että vapaaehtoistyön tarve ei ole loppumassa mitenkään.
5 5 Vapaaehtoistyön kautta on nytkin täydennetty julkisen sektorin palveluita. Varmasti erityisesti pitkäaikainen kuntoutus on se hoidon vaihe, jossa järjestöjen ja muiden vapaaehtoisten panosta mielellään hyödynnetään. Lapsillani on erilaisia neuropsykologisia sairauksia. Olenkin saanut paljon tietoa meille kuuluvista palveluista juuri potilasjärjestöjen keskustelupalstoilta ja internet-sivuilta. Julkisessa terveydenhuollossa toki toimii kuntoutusohjaajia, mutta heidän työaikansa ei aina riitä kaikkien saatavilla olevien palveluiden esittelyyn. Internet on ollut meille hyödyllinen, sillä ei mitenkään ole aina mahdollista päästä vertaistukiryhmiin. Ne kokoontuvat aina jossain kauempana. Tästä syystä näen internetin hyvänä keinona tehdä vapaaehtoistyötä ja vertaistukitoimintaa. Tärkeää olisi, ettei julkisessa terveydenhuollossa unohdeta täysin kuntoutuksen merkitystä ja sysätä kaikkea vapaaehtoisten vastuulle. Tällöin vaarana on, että kukaan ei valvo asiakkaiden oikeutta saada kuntoutusta. Jäisi jokaisen oman aktiivisuuden varaan, saako kuntoutusta vai ei. Kaikille vertaisryhmät eivät kuitenkaan sovi kuntoutuksen muodoksi, vaan tarvitaan erilaisia yksilökuntoutusmahdollisuuksia. Keskustelupalstoja seuranneena huomaan, että tarve kokemusasiantuntijoille on myös lisääntynyt. Monia pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten vanhempia on pyydetty luennoimaan esimerkiksi opiskelijoille lasten kohtaamisesta tai muista asioista. Uskon, että tämä on hyvä suuntaus. Vaikka vastuu opiskelijoiden kouluttamisesta on toki edelleen kouluilla, kokemusasiantuntijan kohtaaminen tekee opiskelusta käytännönläheisempää. Ainakin itse koen hyötyneeni, kun opinnoissa olen kohdannut oikeita asiakkaita harjoitteluissa tai lyhyissä harjoitustehtävissä. Varmasti myös ammattilaiset hyötyvät, jos saavat palautetta palveluista ihan oikeilta asiakkailta, niiltä kokemusasiantuntijoilta. Artikkelissa puhuttiin siitä, että nuoret eivät ole valmiita tekemään vapaaehtoistyötä. Mietin sitä, että ehkä emme vain tunnista heidän tekemäänsä työtä, sillä se on erilaista kuin menneiden aikojen. Nuorille tärkeä sosiaalinen media on Youtube ja tubettajat arvostettuja. Toki joillekin tubetus voi olla palkkatyötä, mutta monille ihan harrastus. Tässä varmasti voi olla myös vapaaehtoistyön
6 6 merkkejä. Suositut tubettajat voivat olla mielipidevaikuttajia ja parantavat tällä toisten asemaa. Samoin nuoret voivat saada tarvitsemaansa vertaistukea. Aikuisetkin ovat jo löytäneet Facebookin vertaistukipalstat, joita perustetaan ihan vapaaehtoisvoimin, samoin erilaisia hätäkahviryhmiä syntyi äitien avuksi. Vapaaehtoistyötä siis on paljonkin, mutta eri muodossa. Ymmärrän myös järjestöjen huolen, jos yhteiskunta siirtää palveluitaan niiden hoidettavaksi. Nyt monet sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit ovat erilaisten potilasjärjestöjen järjestämiä. Tämä on jo vakiintunutta toimintaa ja rahoituskanavat ovat vakiintuneita myös. Luulisin, ettei kurssien henkilökunta kuitenkaan toimi täysin vapaaehtoispohjalta, vaan tarvitaan erilaisia palkattuja ammattilaisia. Vapaaehtois- ja järjestötyössä toimineet varmasti tunnistavat ongelman, mistä saada lisää vapaaehtoisia. Ihmisiä ei kiinnosta enää pitkäaikainen sitoutuminen esimerkiksi hallitustyöhön. Kuitenkin toimiakseen palvelut tarvitsevat niitä vapaaehtoisia toimijoita. Vaarana on todellakin näiden vähien henkilöiden loppuun palaminen. Vapaaehtoistyö siis on muuttumassa ja sitä tarvitaan edelleen. Varmasti tarvetta on myös puolivapaaehtoisille neljännen sektorin toimijoille eli kotitalouksille, jotka toimivat vaikkapa perhehoitajina. Tästä toki maksetaan jonkinlaista korvausta, mutta ei se ole palkkaan verrattavissa. Perhehoitoyksiköt vähentävät laitoskuntouspaikkojen tarvetta. Kaikenlaisten laitospaikkojen vähentäminenhän on ollut pitkään tavoitteena, niin ikäihmisten kuin kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujienkin kohdalla. Tämä siis tarkoittaa myös lisääntyvää tarvetta yhdistysten ja yksityisten kotitalouksien suorittamalle kuntoutustyölle. Lähteet Alueuudistus Usein kysyttyä Rissanen, P & Puumalainen, J Kokemuksen kautta osaamiseen: vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus. Kuntoutus 1/
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotVertaisuus mistä siinä on kysymys?
Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotJärjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
LisätiedotMIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2018 Järjestötyöpaja VIII 7.11.2018 "PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSJÄRJESTÖT OVINA OSALLISUUTEEN?" Jouni Tourunen 8/11/18 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
LisätiedotVertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä
Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotSosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja
Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Oppilaitosyhteistyö-hankkeen päätösseminaari 21.2.17 Rovaniemi Lapin sosiaali- ja
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotSydänyhdistysten aikamatka. Ulla Harala
Sydänyhdistysten aikamatka Ulla Harala YHDISTYSTEN SYNTY TAVOITTEET Tautien vähentäminen Terveyden edistäminen Sydänjärjestöä tarvitaan vielä tänäänkin toteuttamaan samaa tehtävää kuin vuosikymmeniä sitten.
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?
Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia? Mielenterveysmessut 20.11.2018 Sari Jurvansuu, MIPA-hanke/Sininauhaliitto Jurvansuu 2018 1 Mielenterveys-
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa Kohtaamisesta osallisuuteen, osallisuudesta toimijuuteen Parhaimmillaan osallisuus (engagement) johtaa toimijuuteen
LisätiedotMIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena
MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena Kokemuksia järjestöjen tutkimusyhteistyöstä (MIPA 2015-2018) Mielenterveysmessut 20.11.2018 Kulttuuritalo, Helsinki Jouni Tourunen
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotValinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotVertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu
Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet MIPA-työpaja 11.4.2018 Diakonia-ammattikorkeakoulu Jurvansuu 2018 1 Jurvansuu, S. & Rissanen, P. (2018): Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotHaastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke
Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön
LisätiedotJärjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana
Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotTeknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )
Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna Kokemus Kohottaa -hanke (2017-2018) Kokemus Kohottaa -hanke Hankkeen toteuttaja: Balanssi ry Hankkeen rahoittajat: Euroopan Sosiaalirahasto,
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotKokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen
Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotVapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa
Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan periaatteet
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Tavallisen ihmisen taidoin Palkatonta ja ei-ammatillista Vapaaehtoista Luotettavaa ja sitoutumista tehtävään Luottamuksellista (vaitiolo) Puolueetonta ja suvaitsevaa Tarvitsijan/autettavan
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari
LisätiedotKokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
LisätiedotJärjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Mirja Heikkilä 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, suunnittelija/sosiaalipedagogiikan säätiö. Asiantuntemukseni liittyy vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan,
LisätiedotValinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotKlubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.
Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden
LisätiedotVERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen
VERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari 15.3.2017 Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto 1.Vertaistuen merkitys ja mahdollisuus sydänsairastuneen
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotTutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa case A-Kiltojen Liitto ry Noora Nieminen järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry MIPA työpaja 11.10.2017 A-kiltojen Liitto ry 1/2 Lyhyesti Valtakunnallinen
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotNäkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta
Näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta Esa Nordling, PsT Mielenterveysyksikkö Kehittämispäällikkö 22.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kokemusasiantuntijatoiminnan vaikutuksia voidaan
LisätiedotSyrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7
Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
LisätiedotVAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti
VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN Ryhmäpohdinnan koonti ESTEET Maakuntapäätös ja suunnittelu lipuvat yhä kauemmaksi järjestöjen työstä Järjestö-maakunta, ei hyvä
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotKokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta
Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella
LisätiedotJaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn
Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa
LisätiedotSTEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018
STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 26.10.2018 1 STEA uudistaa avustusstrategiansa Yhteistyössä Kevät-kesän 2018 aikana
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotVapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena
Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2015-2018 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Jurvansuu/EHYT ry 2015 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintamuodot miten
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta
Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina
LisätiedotToimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous
Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous 19.5.2018 Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on edistää ja valvoa autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä etujen, osallisuuden ja ihmisoikeuksien
Lisätiedot- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio
LisätiedotFT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi
FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotYhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus
LisätiedotETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY
ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotJärjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö
Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn
LisätiedotKokijasta asiantuntijaksi
Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on
LisätiedotA-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.
A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit
LisätiedotVertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö
Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotLaatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle
Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotVertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle
Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotYhteinen Polku hanke 2009-13
Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotAsiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat
LisätiedotKansalaistoiminnan rooli tulevaisuuden Suomessa
Kansalaistoiminnan rooli tulevaisuuden Suomessa Normeja purkaen ja yhteistyötä lisäten kohti parempaa Anne Kalmari Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukirenkaan puheenjohtaja Helsingissä 27.10.2016 Vapaaehtoistyön
LisätiedotOmaistyön perustehtävä
Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen
LisätiedotSeniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotKeski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta
Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten minä valitsen palveluideni tuottajan? Poliittinen näkemys ja yksilön oma ideologia Ajanvarauksen
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
LisätiedotA-KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS. A-kiltatoiminnan määritelmä. Visio 2022
A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotYhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita
Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen Jaana Tuomela 16.1.2019 Harjavalta Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi
LisätiedotMiten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?
Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:
Lisätiedot