T 5 Taasjärvi III:n asemakaava, Söderkulla T 5 Detaljplan för Tasträsk III, Söderkulla. Asemakaavan selostus Detaljplanebeskrivning

Transkriptio

1 T 5 Taasjärvi III:n asemakaava, Söderkulla T 5 Detaljplan för Tasträsk III, Söderkulla Asemakaavan selostus Detaljplanebeskrivning Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen

2 Sipoo, Söderkulla, Taasjärvi III:n asemakaava Asemakaava koskee osaa kiinteistöistä sekä , jotka ovat Sipoon kunnan omistuksessa. Asemakaavalla muodostuu kor elit sekä katu-, puisto- ja virkistysalue a. Tämä selostus lii yy päivä yyn asemakaavakar aan (1:1000). Kaavaselostus sekä kaavakar a määräyksineen julkaistaan kunnan internetko sivuilla: h p:// Selostuksen on laa nut Jarkko Lyy nen sen on kääntänyt ruotsiksi kääntäjä Monika Sukoinen ja Birgi a Smeds. Kaavan laa jat: Ma Kanerva, maankäy öpäällikkö, arkkiteh SAFA puh. (09) etunimi.sukunimi@sipoo.fi Jarkko Lyy nen, kaavoitusarkkiteh, arkkiteh SAFA, YKS 487 puh. (09) etunimi.sukunimi@sipoo.fi Sibbo, Söderkulla, Detaljplan för Tasträsk III Detaljplanen omfa ar en del av fas gheterna och som ägs av Sibbo kommun. Genom detaljplanen bildas kvarteren med där- ll anslutande gatu-, park- och rekrea- onsområden. Beskrivningen gäller detaljplanekartan (1:1 000) som är daterad Planbeskrivningen samt plankartan med bestämmelser publiceras på kommunens webbplats: h p:// Beskrivningen har utarbetats av Jarkko Lyy nen och översa s ll svenska av Monika Sukoinen och Birgi a Smeds. Planens utarbetare: Ma Kanerva, markanvändningschef, arkitekt SAFA n fornamn.e ernamn@sibbo.fi Jarkko Lyy nen, planläggningsarkitekt, arkitekt SAFA, YKS 487 n fornamn.e ernamn@sibbo.fi 2

3 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse Kaavaehdotus Planförslaget Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram (65 ) Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden av utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäk ge 3

4 1. Perus- ja tunnistetiedot - Bas- och identifikationsuppgifter 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Sipoo Kunnan osa: Massbyn kylä, osia kiinteistöistä ja Kor elit: sekä katu-, puisto- ja virkistysalue a Kaavan nimi: Taasjärvi III:n asemakaava, Söderkulla Kaavanumero: T5 1.2 Asemakaava alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Etelä-Sipoossa Söderkullan taajamassa, jonka keskustaan on n. 2 km. Alue rajautuu länsisivultaan Taasjärvi II:n asemakaava-alueeseen. Tasträskjärvi rajaa alue a eteläsivulla. Asemakaava käsi ää osan Taasjärven pohjoispuolella sijaitsevasta Tasbyn kiinteistöstä sekä osan sen viereisestä kunnan omistamasta maaalueesta. 1.1 Identifikationsuppgifter Kommun: Sibbo Kommundel: By Massby, delar av fas gheterna och Kvarteren: med där ll anslutande gatu-, parkoch rekrea onsområden Planens namn : Detaljplan för Tasträsk III, Söderkulla Planens nummer: T5 1.2 Detaljplanområdets läge Detaljplaneområdet är beläget i Söderkulla i södra Sibbo. Avståndet ll Söderkulla centrum är ca 2 km. Området gränsar i väst ll Tasträsk II detaljplaneområde. Tasträsket avgränsar området i söder. Detaljplanen omfa ar en del av fas gheten Tasby norr om Tasträsket, samt en del av e bredvidliggande kommunägt markområde. 1.3 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoitus on Söderkullan keskustaan tukeutuvan asuinalueen suunni elu, samalla kun säilytetään rii ävät virkistysyhteydet taajaman pohjoispuolisille ulkoilualueille. Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan Asemakaavalla mahdollistetaan sekä omako tyyppistä e ä yh ömuotoista rakentamista Sipooseen. Samoin ryhmärakentamiselle on luotu edellytyksiä, mu a kor elit voidaan toteu aa myös esim. yh ömuotoises. 1.3 Detaljplanens syfte Sy et med detaljplanen är a planera e småhusområde som stödjer sig på Söderkulla centrum och a på samma gång bevara llräckliga rekrea onsförbindelser ll frilu sområdena på tätortens norra sida. Detaljplanläggningen av området baserar på det av Sibbo kommunstyrelse godkända planläggningsprogrammet Genom detaljplanen möjliggörs byggande av såväl egnahemshus som byggande i bolagsform. Likaså skapas förutsä ningar för gruppbyggande, men kvarteren kan också genomföras tex i bolagsform. Länsi-Taasjärven kaava-alue /Västra Tasträsks detaljplaneområde Taasjärvi III:n kaava-alue / Detaljplaneområdet för Tasträsk III Taasjärvi II:n kaava-alue / Detaljplaneområdet för Tasträsk II Grundträsk Tasträsk Ilmakuva Taasjärvi III:n sijainnista Flygfoto av Tasträsk III läge 4

5 Kaava-alueen sijain kunnan opaskartalla Sipoon kunnan mi aus- ja kiinteistöyksikkö. Planområdets läge på kommunens guidekarta Sibbo kommun, Mätning och fas gheter. 5

6 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunniste edot Tunniste edot Asemakaava alueen sijain Asemakaavan tarkoitus Sisällyslue elo Lue elo selostuksen liiteasiakirjoista Lue elo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Suunni elun lähtökohdat Suunni elualueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakenne u ympäristö Maanomistus Suunni elu lanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakar a Muut alue a koskevat päätökset Asemakaavasuunni elun vaiheet Asemakaavan suunni elun tarve Asemakaavasuunni elun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmene elyt Asemakaavan tavoi eet MRL sisältövaa mukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoi eet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoi eiden toteutuminen Aluevaraukset Kor elialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset

7 5.4.1 Vaikutukset rakenne uun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset kuntatalouteen Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäy ötavoi eisiin Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamuutoksen toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteu aminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Seurantalomake (täytetään hyväksymisvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma Liite 3. Maanomistuskar a Liite 4. Putki- ja johtokar a Liite 5. Ote maa- ja kallioperäkartoista Liite 6. Luontoselvitys Liite 7. Asemakaavakar a Liite 8. Kaavamerkinnät ja määräykset Liite 9. Havainnekuva Liite 10. Liikenteen toimivuustarkastelu Liite 11. Rakennustapaohjeet 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arvioin, Maa ja vesi Oy, 1994 Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 Sipoon lepakkokartoitus Wermundsen Consul ng Oy/Batcon Group, 2006 Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkiteh toimisto Lehto, Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy Länsi-Taasjärven asemakaavan rakenne avuusluokitus, Maa ja vesi Oy, 2002 Taasjärvi II:n ja III:n asemakaavan luontoselvitys

8 1.4 Innehållsförteckning 1. Bas- och iden fika onsuppgi er Iden fika onsuppgi er Detaljplaneområdets läge Detaljplanens sy e Innehållsförteckning Förteckning över bilagor ll beskrivningen Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen Sammandrag Olika skeden i planprocessen Detaljplanen Utgångspunkter En allmän beskrivning av området Naturmiljön Den byggda miljön Markägoförhållanden Planeringssitua onen Landskapsplanen Generalplanen Detaljplanen Byggnadsordningen Byggförbud Grundkarta Övriga beslut som berör planområdet Olika skeden i planeringen av detaljplanen Behovet av detaljplanering Planeringsstart och beslut som gäller denna Deltagande och samarbete Intressenter Anhängiggörande Deltagande och växelverkan Mål för detaljplanen Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav Mål enligt utgångsmaterialet Redogörelse för detaljplanen Planens struktur Dimensionering Service Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet Områdesreserveringar Kvartersområden Övriga områden Planens konsekvenser

9 5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön Konsekvenser för naturmiljön Konsekvenser för kommunekonomin Konsekvenser för de riksomfa ande målen för områdesanvändningen Störande faktorer i miljön Detaljplanebeteckningar och detaljplanebestämmelser Genomförande av detaljplanen Planer som styr och åskådliggör genomförandet Genomförande och dsplanering Uppföljning av genomförandet Förteckning över bilagor till beskrivningen Bilaga 1. Uppföljningsblanke (ifylls i godkännandeskedet) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning Bilaga 3. Markägokarta Bilaga 4. Rör- och ledningskarta Bilaga 5. Utdrag ur jordmåns- och berggrundskartorna Bilaga 6. Naturinventering Bilaga 7. Detaljplanekarta Bilaga 8. Detaljplanbeteckningar och detaljplanebestämmelser Bilaga 9. Illustra on Bilaga 10. Trafikteknisk granskning Bilaga 11. Anvisningar för byggnadssä 1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arvioin, Maa ja vesioy, 1994 Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 Sipoon lepakkokartoitus Wermundsen Consul ng Oy/Batcon Group, 2006 Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkiteh toimisto Lehto, Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy Länsi-Taasjärven asemakaavan rakenne avuusluokitus, Maa ja vesi Oy, 2002 Taasjärvi II:n ja III:n asemakaavan luontoselvitys

10 2. Tiivistelmä - Sammandrag 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan Kaavatyö kuulute in vireille ja kaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelma asete in nähtäville Alueen kaavoituksesta järjeste in aloitusvaiheen asukas laisuus , jossa esitel in selvitysaineistoa, käy in läpi asemakaavan lanne a ja kerä in asukkaiden etoa ja näkemyksiä. Uudenmaan ELY-keskuksesta saa in edoksi, e ä viranomaisneuvo elulle ei ole tarve a, koska kaava on yleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Asemakaava-aluetta laajenne in vireilletulon jälkeen, ja osallistumis- ja arvioin suunnitelma päivite in ajan tasalle ja kuulute in nähtäville yhdessä asemakaavaehdotuksen yhteydessä. Kaavoitusjaosto hyväksyi kaavaehdotuksen hallituksen kokouksen käsiteltäväksi kokouksessaan Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville asete avaksi kokouksessaan Maankäy ö- ja rakennuslain 65 mukaises kaavaehdotus on ollut julkises nähtävillä välisenä aikana. Kaavoitusjaosto on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan kunnanhallituksen käsi elyyn. Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx. valtuuston käsi elyyn. Valtuusto on hyväksynyt Taasjärvi III asemakaavan kokouksessaan xx.xx. Taasjärvi III asemakaava tuli lainvoimaiseksi xx.xx Voimaantulo xx.xx. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa on 23 omako taloton a, joiden keskimääräinen ton koko on n m2. Alueen AO-1 kor eleiden ton tehokkuus on et=0,20-0,25 + 0,04 ja rakennusoikeu a 250 k-m2 ja lisäksi 40 k-m2 on talousrakennukselle. Lisäksi asemakaavassa on 10 ton a A-1-kor elialueilla, joille on määritelty kaksikerroksisia rivi- tai pienkerrostaloja. Nämä on tarkoite u myös ryhmärakentamiseen, mutta ne soveltuvat myös yh ömuotoiseen rakentamiseen. Ryhmärakentamista tuetaan myös rakentamistapaohjeen viitesuunnitelmilla. Tasbyn etä jatketaan alueen kokoojakatuna, jossa on myös kevyen liikenteen väylä. Tien varteen on sijoite u kor eleita yh ömuotoiseen- tai ryhmärakentamiseen. Omako ton t sijoi uvat kolmen ton kadun varrelle. 2.1 Skeden i planprocessen Detaljplaneringen av området baserar sig på det av Sibbo kommunfullmäk ge fastställda planläggningsprogrammet för åren Planarbetet kungjordes anhängigt och programmet för deltagande och bedömning lades fram offentligt E möte om planläggningen av området anordnades för invånarna Vid mötet presenterade man utredningsmaterialet, gick igenom situa onen angående detaljplanen och samlade in informa on och åsikter av invånarna. Enligt Nylands ELY-central finns det inte behov av myndighetssamråd e ersom planen är i enlighet med generalplanen och landskapsplanen. Detaljplaneområdet utvidgades e er kungörelsen och programmet för deltagande och bedömning uppdaterades och kungjordes framlagt i samband med detaljplaneförslaget. Planläggningssek onen godkände på si möte a förslaget ll detaljplan behandlas av styrelsen. Kommunstyrelsen godkände på si möte a förslaget ll detaljplan läggs fram. Planförslaget har varit offentligt framlagt i enlighet med Markanvändnings och bygglagens 65. Planläggningssek onen har på si möte godkänt a detaljplanen behandlas av styrelsen. Kommunstyrelsen godkände på si möte xx.xx.xxxx a detaljplanen behandlas av fullmäk ge. Fullmäk ge godkände detaljplan för Tasträsk III på si möte xx.xx. Detaljplan för Tasträsk III vann laga kra xx.xx. Detaljplan för Tasträsk III trädde i kra xx.xx. 2.2 Detaljplan Detaljplanen omfa ar 23 egnahemshustomter med en genomsni lig storlek på ca 1000 m2. Tomteffek viteten i AO-1-kvarteren är et=0,20-0,25 + 0,04 och byggrä en 250 vy-m2 med y erligare 40 vy-m2 för en ekonomibyggnad. Dessutom ingår i detaljplanen 10 tomter i A-1-kvartersområden för vilka har fastställts rad- eller småvåningshus i två våningar. Dessa är avsedda även för gruppbyggande men de lämpar sig också för byggande i bolagsform. Referensplanerna i anvisningarna för byggsä stöder också gruppbyggande. Tasbyvägen förlängs som områdets samlargata med lä rafikled. Längs vägen placeras kvarter för bolags- och gruppbyggande. Egnahemshusen placeras längs tre tomtgator. 10

11 3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Noin 11,5 ha:n laajuinen kaava-alue sijaitsee Sipoon eteläisen keskuksen Söderkullan pohjoisosassa. Liikenneyhteydet järjestetään Tasbyn etä pitkin liikenneympyrän kau a Amiraalin elle ja edelleen Söderkullan keskustan kau a Uudelle Porvoon elle tai Söderkullan- elle. Alue tukeutuu palveluiltaan pääosin Söderkullan keskustaan n. 2 km päässä. Länsi-Taasjäven alueella on päiväko n. 700 m päässä. Koulut, kirjasto, urheilukeskus ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Söderkullan keskustassa. Laajat virkistysalueet ja -rei stöt lii yvät väli ömäs suunniteltuun alueeseen. Ulkoilurei lle hiihtolatuineen etsitään uusi rei asemakaava-alueen itäpuolen kau a Luonnonympäristö Kaava-alueella maasto nousee melko voimakkaas Tasträskin n. +20 m aina +45 m as alueen itäpuolella, jossa on myös jyrkin rinne. Maaperä on kalliota ja moreenia, Tasträske n rantavyöhykkeellä on savea. Alueella on myös avokallioita. Tasträske n pohjoisrannalla on myös joitakin suuria siirtolohkareita. Kasvillisuus on karuilla kallioalueilla suurelta osin kitukasvuista mäntyä, joitakin suurempiakin mäntyjä on alueella. Tasträskin rannoilla on paikoitellen soistunu a maastoa. Järven rantavyöhyke on säilyte y samalla tavalla luo-1 merkinnällä kuin Taasjärvi II:n alueellakin. Kaava-alueen itäpuolella Tasbyn en varrella on kaunis avokallioalue kitukasvuisine mäntyineen, ja tämä alue on pääosin jäte y rakentamisen ulkopuolelle virkistysalueena Rakennettu ympäristö Suunni elualue on rakentamatonta, lukuun o ama a metsäauto etä ja Tasbyn laan lii yvää kiviaitaa. Länsisivulta kaava-alue rajautuu Taasjärvi II:n asemakaava-alueeseen, joka alkaa rakentua kesällä 2012 ja jonka kunnallistekniikkaan alue lii yy. Alueen liikenneverkko lii yy Länsi- Taasjärven estöön, ja kokoojakatua (Tasbyn e) jatketaan alueen halki estön runkona. Alueella on ulkoilu everkko johon alue lii yy ja jonka toiminta säilytetään ja kehitetään. Ulkoilurei lle hiihtolatuineen on tutki u rei alueen itä- ja pohjoisreunalta, lisäksi alueen keskelläkin on rei merkintä Maanomistus Alueen maanomistuskartassa (liite 3) on esite y maanomistus lanne. 3.1 Allmän beskrivning av planeringsområdet Planområdet omfa ar ca 11,5 ha och ligger i den norra delen av Söderkulla, som är Sibbos centrum i söder. Trafiken styrs längs Tasbyvägen via rondellen ll Amiralsvägen och vidare via Söderkulla centrum ll Nya Borgåvägen eller Söderkullavägen. Områdets service stödjer sig i huvudsak på Söderkulla centrum, som ligger på ca 2 km avstånd. Daghemmet ligger i Västra Tasträsk på ca 700 m avstånd. Skolorna, biblioteket, idro scentrumet och den kommersiella servicen finns i Söderkulla centrum. Vidsträckta rekrea onsområden och frilu sleder ansluter omedelbart ll det planerade området. Frilu slederna med sina skidspår kommer a få en ny dragning genom detaljplaneområdets östra del Naturmiljön I planområdet s ger terrängen rela vt kra igt från Tasträskets ca +20 m upp ll +45 m i den östra delen av området, där också den brantaste slu ningen finns. Jordmånen är berg och morän. På strandzonen invid Tasträsket är jordmånen lera. I området finns också berghällar. I närheten av Tasby gård och på Tasträskets norra strand finns även några stora fly block. På de karga bergsområdena består vegeta onen ll största delen av tvinvuxna tallar. Några större tallar finns också i området. Tasträskets stränder består ställvis av försumpad terräng. Sjöns strandzon bevaras med beteckningen luo-1, på samma sä som i området för Tasträsk II. I planområdets östra del vid Tasbyvägen finns e vackert berg i dagen med tvinvuxna tallar och det här området har i huvudsak lämnats utanför byggområdet som frilu sområde Den byggda miljön Planeringsområdet är obebyggt om man bortser från skogsbilvägen och stenmuren som hör ll Tasby gård. Planområdets västra kant gränsar ll detaljplanområdet Tasträsk II, som börjar byggas sommaren 2012 och ll vars kommunalteknik området ansluts. Trafiknätet i området ansluter ll vägnätet i Västra Tasträsk, och matargatan (Tasbyvägen) förlängs genom området som stomme för vägnätet. På området finns e nätverk av frilu sleder som området ansluter ll och vars verksamhet bevaras och utvecklas. En ru för frilulu slederna och skidspåren har granskats i områdets östra och norra kant. Dessutom finns en beteckning för frilu sled i mi en området Markägoförhållanden Områdets markägositua on presenteras i bilaga 3. 11

12 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön hyväksymässä Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen alue a A. Taasjärven länsiranta on merki y virkistysalueeksi. Koilliskulmalla kulkee viheryhteystarve ja sähkölinjamerkintä, ja kaavassa lähialue on jäte y rakentama a. 3.2 Planeringssituation Landskapsplan I den av miljöministeriet fastställda landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet i huvudsak anvisats som e område för tätortsfunk oner med beteckningen A. Västra stranden av Tasträsket har anvisats för rekrea on. I det nordöstra hörnet finns beteckningar för grönförbindelse och ellinje och närområdet har i planen lämnats obebyggt. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ) Söderkullan lähialueilta. Taasjärvi III:n kaava-alueen sijain kartalla on osoite u keltaisella. / Utdrag ur landskapsplanen för Östra Nyland (MM ) över Söderkullas närområden. Planområdet Tasträsk III läge på kartan anges med gult. 12

13 3.2.2 Yleiskaava Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä ja lainvoimaisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 kaava-alue on osoite u taajamatoimintojen alueeksi. Kokoojakatuna toimiva Tasbyn e on merki y kaava-alueen keskelle merkinnällä yt/kk Generalplan I den av Sibbo kommunfullmäk ge godkända och lagkra iga generalplanen för Sibbo 2025 är planområdet anvisat som område för tätortsfunk oner. Tasbyvägen, som fungerar som matargata, har angivits i mi en av planområdet med beteckningen yt/kk. Ote Sipoon yleiskaavasta 2025 (kv ). Taasjärvi III:n kaava-alueen sijain kartalla on osoite u keltaisella. / Utdrag ur Generalplan för Sibbo 2025 (fge ). Planområdet Tasträsk III läge på kartan anges med gult. 13

14 3.2.3 Asemakaava Kaava-alueen länsipuolella on Taasjärvi II:n asemakaavaalue, lainvoimainen Alueelle muodostuu 51 uu a rakennuspaikkaa omako taloille ja n.15 rivitaloille. Asukkaiden lukumääräksi arvioidaan Omako ton en keskikoko on n. 1000m2, kor eli- ja ton tehokkuudella 0,25. Asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi tulee n. 250 k-m2. Piharakennuksen rakennusoikeudeksi on määritelty lisäksi 40 k-m2. Alueen lounaispuolella Taasjärven rannalla on kunnanvaltuuston hyväksymä Länsi-Taasjärven asemakaavaan, joka sisältää lähinnä asuntorakentamista, omako taloja ek=0,25, rivitaloja ek=0,35 ja kerrostaloja ek=0,45 kor elitehokkuudeltaan. Tällä alueella on myös yleisten rakennusten kor elialue YL, jolla toimii päiväko johon myös Taasjärvi III:n alue tukeutuu. Länsi-Taasjärven alueella on hyvä virkistysrei stö ja yleinen uimaranta, jotka myös palvelevat uu a kaava-alue a Detaljplan Den västra delen av planeringsområdet gränsar ll detaljplanen för Tasträsk II som vann laga kra På området bildas 51 nya byggplatser för egnahemshus och ca 15 för radhus. Antalet invånare uppska as ll Egnahemstomternas medelstorlek är ca 1000 m2 med kvarters- och tomtexploateringstalen ek=0,25. Byggrä en för bostadsbyggnader är 250 m2-vy. Där ll kommer gårdsbyggnadens byggrä på 40 m2-vy. I väster vid Tasträskets strand gränsar området ll den av kommunfullmäk ge godkända detaljplanen för Västra Tasträsk, vilken främst omfa ar bostadsbyggande med kvartersexploateringstalen ek=0,25 för egnahemshus, ek=0,35 för radhus och ek=0,45 för flervåningshus. I området finns även e område för allmänna byggnader YL, i vilket finns e daghem som även Tasträsk III kan anlita. I Västra Tasträsk finns e bra nätverk av frilu sleder och en allmän badstrand som även kommer a tjäna det nya planområdet. Ote asemakaavakoosteesta. Taasjärvi III:n asemakaava-alueen sijain esite y keltaisella. / Utdrag ur detaljplanesammanställningen. Detaljplaneområdet Tasträsk III läge på kartan anges med gult. 14

15 Toteutuneen Länsi-Taasjärven asemakaava-alueen rakennuksia. / Byggnader på det förverkligade Västra Tasträsk detaljplaneområde Rakennusjärjestys Byggnadsordning Maankäy ö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa olevien sekä muiden maan käy ämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sipoon kunnassa noudate ava kunnanvaltuuston ja hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaiku eisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrä y. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä siten, e ä kaavamääräykset ovat ensisijaisia Rakennuskiellot Suunni elualueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakar a mi akaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laa misen yhteydessä Muut aluetta koskevat päätökset Alueen asuntorakentaminen vastaa osaltaan Sipoon kasvustrategiassa ja Sipoon yleiskaavassa 2025 määriteltyyn kunnan väestökasvutavoi eeseen. Söderkullaa kehitetään yhtenä Sipoon kolmesta kasvukeskuksesta. Utöver bestämmelserna och föreskri erna i markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen samt övriga bestämmelser och föreskri er om markanvändning och byggande ska i Sibbo kommun iak as bestämmelserna i den av kommunfullmäk ge och godkända byggnadsordningen, förutsa a inga andra bestämmelser om en fråga har ge s i en generalplan med rä sverkningar, detaljplan eller Finlands byggbestämmelsesamling. Bestämmelserna i byggnadsordningen komple erar detalj- och generalplanerna så llvida a planbestämmelserna gäller i första hand Byggförbud För området gäller inget byggförbud Baskarta I anslutning ll utarbetandet av planen uppdateras baskartan i skala 1: Övriga beslut som gäller området Bostadsbyggandet i området bidrar för sin del ll det mål angående befolknings llväxten i Sibbo som har fastställts i kommunens llväxtstrategi och i Sibbo generalplan Söderkulla ska utvecklas som e av tre llväxtcentrum i Sibbo. 15

16 4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet - Olika skeden i planeringen av detaljplanen 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavahankkeeseen on ryhdy y jo a asemakaava mahdollistaisi laadukkaan ja toteu amiskelpoisen asuinrakentamisen alueella. Sipoo pyrkii toteu amaan kasvustrategiaansa tälläkin kaavahankkeella, ja mahdollistamaan myöhemmät kaavahankkeet alueella. Kunnan omako - ja rivitaloton en tarjontaa on myös tarve a lisätä. Samalla edistetään mahdollisuu a ryhmärakentamiseen. 4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäy ö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadi ava ja pide ävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. Taasjärvi III:n asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan Asemakaavahanke käynniste in Behovet av detaljplanering Arbetet med a utarbeta en detaljplan har inle s för a det ska bli möjligt a bygga förstklassiga bostäder i området. Även med de a planprojekt strävar Sibbo e er a verkställa sin llväxtstrategi och bädda för senare planprojekt på området. Det finns också e behov av a öka utbudet på kommunens tomter för egnahemshus. Sam digt befrämjas möjligheten ll gruppbyggande. 4.2 Planeringsstart och besluten om denna I enlighet med 51 i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella e er hand som kommunens utveckling eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. Detaljplanen för Tasträsk III baserar på Sibbo kommuns planläggningsprogram Detaljplaneprojektet påbörjades Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, yri äjät, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumisja arvioin suunnitelmassa Vireille tulo Kaavatyö kuulute in vireille Kaavan vireille tulosta ilmoite in kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Borgåbladet, Var ja Sipoon Sanomat), kunnan ilmoitustaululla sekä internetko sivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa on päivite y Osallisilla on ollut mahdollisuus koko kaavaprosessin ajan antaa palaute a kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta, o amalla yhtey ä kunnan kaavoituksen edustajiin. Alueen kaavoituksesta järjeste in asukas laisuus , jossa esitel in selvitysaineistoa ja käy in läpi asemakaavan lanne a ja Sipoon kunnan tavoi eita alueelle. Samalla kerä in toiveita alueen käytöstä ja kommen eja ja etoja kaava-alueeseen lii yen. 4.3 Deltagande och samarbete Intressenter Intressenter är markägare, invånare, företagare, de som bygger och underhåller infrastrukturen samt övriga aktörer i planområdet och den angränsande omgivningen. Intressenter är också myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Intressenterna räknas upp närmare i programmet för deltagande och bedömning Anhängiggörande Planarbetet kungjordes anhängigt Kungörelser om anhängiggörandet av planen publicerades i kommunens officiella annonsorgan (Borgåbladet, Var och Sipoon Sanomat), på kommunens anslagstavla och på kommunens webbplats Deltagande och växelverkan Programmet för deltagande och bedömning har reviderats Intressenterna har under hela planprocessens gång ha möjlighet a ge respons på processen och planen som är under beredning genom a kontakta representanterna för planläggningen i kommunen. E invånar llfälle om planläggningen av området anordnades Vid mötet presenterades utredningsmaterialet, situa onen angående detaljplanen och kommunens målsä ningar för området. Sam digt samlade man in önskemål om hur området ska användas samt kommentarer och upplysningar angående planområdet. 16

17 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadi ava siten, e ä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakenne ua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin lii yviä erityisiä arvoja saa hävi ää. Kaavoite avalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava rii äväs puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheu aa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon o aen. Asemakaavalla ei myöskään saa ase aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheu aa sellaista kohtuutonta hai aa, joka kaavalle asete avia tavoi eita tai vaa muksia syrjäy ämä ä voidaan väl ää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaiku eista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadi aessa soveltuvin osin ote ava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaa muksista säädetään Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan ase amat tavoi eet Asemakaavan tavoi eena on mahdollistaa laadukas ja toteu amiskelpoinen asuinalue. Söderkullan alueelle tulisi osoi aa asunnot 3600 asukkaalle vuoteen 2025 mennessä. Taasjärven ympäristön kaavoituksessa hankkeella on tärkeä rooli. Omako ton en saaminen Söderkullan alueelle on keskeinen tavoite, samalla saadaan myös ton eja rivi- ja pienkerrostaloille. Samalla asemakaavoite ua alue a tulee voida laajentaa myöhemmin luontevas yleiskaavan mukaisille taajamatoimintojen A-alueille. Suunni elu lanteesta johdetut tavoi eet Kaava-alue on sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (YM ) e ä lainvoimaisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 taajamatoimintojen alue a. Taasjärvi III:n alueen asuntorakentaminen vastaa osaltaan Sipoon yleiskaavassa 2025 määriteltyyn kunnan väestökasvutavoi eeseen. Alue a kehitetään pientaloalueena luontevana jatkumona olemassa olevaan Länsi-Taasjärven ja Taasjärvi II:n alueeseen. 4.4 Detaljplanens mål Krav på innehåll i markanvändnings- och bygglagen När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rä sverkningar beaktas på det sä som bestäms ovan. Detaljplanen skall utarbetas så a det skapas förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön skall värnas om och särskilda värden i anslutning ll dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning skall det finnas llräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekrea on. Detaljplanen får inte leda ll a kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på e sä som inte är mo verat med beaktande av detaljplanens sy e. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rä sinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan a de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosä s. Om det utarbetas en detaljplan för e område där det inte finns någon generalplan med rä sverkningar, skall vid utarbetandet av detaljplanen i llämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på generalplanens innehåll Mål enligt utgångsmaterialet Mål som ställts av kommunen Målet med detaljplanen är a göra det möjligt a bygga e förstklassigt bostadsområde. Bostäder för invånare ska kunna anvisas ll Söderkullaområdet fram ll år Projektet har en vik g roll för planläggningen av omgivningen kring Tasträsk. Det centrala målet är a få egnahemstomter ll Söderkullaområdet, sam digt får man tomter för rad- och småvåningshus. Sam digt ska det detaljplanlagda området kunna utvidgas på e naturligt sä ll A-områdena för tätortsfunk oner i generalplanen. Mål som härle s från planeringssitua onen Planområdet är e område för tätortsfunk oner såväl i Östra Nylands landskapsplan (miljöministeriet ) som i lagkra iga Sibbo generalplan Bostadsbyggandet i Tasträsk III bidrar för sin del ll det mål angående befolknings llväxten i Sibbo som har fastställts i kommunens llväxtstrategi i Sibbo generalplan Området ska utvecklas som e småhusområde och en na- 17

18 Tasträske n luontoarvoja säilytetään. Rantavyöhykkeet kosteikkoineen jätetään rakentama a, hulevedet viivytetään ja luontaiset valuntarei t pyritään säily ämään ja hyödyntämään. Suunni elua tehdään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Alueen asukasluvuksi arvioidaan tulevan 250 asukasta. Kevyenliikenteen yhteyksistä Söderkullan suuntaan huolehditaan, Tasbyn en kevyen liikenteen väylää jatketaan alueen halki. Virkistysrei t ja yhteydet läheisille luonto- ja virkistysalueille suunnitellaan sujuviksi ja niitä hyödynnetään alueen voimavarana. Kaavatyötä ohjaavat myös valtakunnallisissa alueidenkäy ötavoi eissa mainitut suunni eluperiaa eet, joista tässä kaavatyössä keskeisimpiä ovat seuraavat asiakohdat: Kaupunkiseutujen työssäkäyn alueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoi umiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunni elussa olemassa olevat tai odote avissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunni elussa on ote ava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käy öön. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheyte äessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä on vara ava rii ävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä ediste ävä verkostojen jatkuvuu a, turvallisuu a ja laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elo oman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on ote ava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käy ötarpeet. Rii ävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmiste ava ton maan rii ävyys. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoi eet Alueen suunni elussa ja rakentamisessa tulee huomioiturlig förlängning av det befintliga bostadsområdet Västra Tasträsk och området för Tasträsk II. Naturvärdena vid Tasträsket ska bevaras. Strandzonerna och fuktmarkerna på dessa ska bevaras obebyggda, dagva net ska fördröjas och de naturliga avrinningsflödena ska bevaras och utny jas. Planeringen görs i växelverkan med invånarna och markägarna i området. Det nya invånarantalet beräknas ll 250 personer. Förbindelserna för den lä a trafiken mot Söderkulla säkerställs och cykel- och gångbanan längs Tasbyvägen förlängs genom området. Frilu sstråken och förbindelserna ll naturoch rekrea onsområdena i närheten görs ll smidiga resurser för hur man rör sig i området. Planarbetet styrs även av de planeringsprinciper som ingår i de riksomfa ande målen för områdesanvändningen, av vilka följande är de vik gaste för de a planprojekt: I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del a det finns förutsä ningar a bygga bostäder som är ändamålsenligt placerade och a kraven på en god livsmiljö kan llgodoses. Vid planeringen av områdesanvändningen iden fieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och excep onella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsä ningar för anpassningen ll klima örändringen. I samband med planeringen av områdesanvändningen ska beaktas hur lämplig marken och berggrunden i området är för den avsedda användningen. Befintliga samhällsstrukturer ny jas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Sam digt som tätorterna blir enhetligare förbä ras kvaliteten på livsmiljön. Vid områdesanvändningen skall llräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kon nuitet, säkerhet och kvalitet skall främjas. Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet av områden som är värdefulla och känsliga i den levande och den livlösa naturen och säkerställs a deras mångfald bevaras. Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan skyddsområden och övriga värdefulla naturområden främjas. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytva nen beaktas, likaså behoven av förbrukning. I sy e a trygga en llräcklig bostadsproduk on skall man vid områdesanvändningen säkerställa a det finns llräckligt med tomtmark. 18

19 da alueen sijain kahden luontoarvoiltaan merki ävän järven lähellä. Järviin valuvien hulevesien viivy ämiseen ja selkey ämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, järvien kuormitusta ei tule lisätä. Hulevedet ohjataan niiden nykyisiä luontaisia valumarei ejä viivy ämällä järvien kosteikkoihin. Alueen luontoarvoja pyritään säily ämään mahdollisuuksien mukaan, arvokkaimmat alueet eli rannat kosteikkoineen jätetään rakentama a. Siirtolohkareet ja suurimmat männyt on pyri y säästämään. Mål som härle s från områdets förhållanden och egenskaper Vid planeringen och byggandet av området ska man beakta närheten ll två träsk med betydande naturvärden. Särskild vikt fästs vid fördröjningen och sedimenteringen av det dagva en som rinner ut i träsken då belastningen av träsken inte bör öka. Dagva net styrs ll fuktmarken kring träsken genom fördröjningen i de befintliga, naturliga avrinningsflödena. Man strävar e er a bevara naturvärdena i området i mån av möjlighet. De mest värdefulla områdena, dvs. stränderna och fuktmarkerna, ska inte bebyggas. Man strävar e er a bevara fly blocken och de största tallarna. 19

20 5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan ehdotus on laadi u alueelle niin, e ä Taasjärvi II:n alue a laajennetaan luontevas. Tasbyn en jatkaminen toimii liikenteellisenä selkärankana, johon ton kadut lii yvät. Tasbyn en luonteva jatkaminen uusille alueille on myös huomioitu. Omako ton t avautuvat suurelta osin hyviin ilmansuun in ja kauniisiin järvinäköaloihin. Alueelle syntyy 23 omako taloton a AO-kor elialueille. Kerroslukuna on käyte y alueelle luontevaa I, (1/2) I, I (3/4) ja II. Samoin Taasjärvi II:n kaavamääräyksiä ja rakentamistapaohje a sovelletaan soveltuvin osin. Sipoon yleiskaavalla 2025 korvautuneessa Söderkullan osayleiskaavassa esitetyt viheryhteystarpeet on myös huomioitu, sekä järvien rannoilla e ä kaava-alueen lounaissivulla on lähivirkistysalueet yhtenäisinä vyöhykkeinä. Virkistysaluerei stö on merki y ohjeellisena ja olemassa olevaa verkostoa on pyri y säily ämään ja kehi ämään. Autopaikkoja on määrä y 2/omako talo sekä 1,5/rivitaloasunto + vieraspaikkoja 1 ap / enintään 10 asuntoa. Järvien kuormitusta ei tule lisätä, ja maaston kallioisuus ase aa haasteita hulevesien hallintaan. Rantavyöhykkeet on jäte y mm. tästä syystä rakentama a, samoin puroalueet luontaisina valumarei einä. 5.1 Planens struktur Förslaget ll detaljplan för området har utarbetats som en naturlig fortsä ning på Tasträsk II. Förlängningen av Tasbyvägen fungerar som huvudled, ll vilken tomtgatorna ansluts. En naturlig förlängning av Tasbyvägen ll nya områden har också beaktats. Egnahemshustomterna öppnar sig ll största delen mot gynnsamma väderstreck och vackra sjölandskap. Det bildas 23 tomter för egnahemshus i AO-kvartersområdena. Som våningstal har llämpats det för området naturliga I, (1/2) I, I (3/4) och II. Likaså llämpas lämpliga delar av Västra Tasträsks planbestämmelser och byggsä sanvisningar. Behoven av grönförbindelsern i generalplan för Sibbo 2025 (som har ersa delgeneralplan för Söderkulla) har också beaktats. Närrekrea onsområdena bildar sammanhängande zoner längs stränderna och i planområdets sydvästra kant. Nätverket av frilu sleder anges som riktgivande och man strävar e er a bevara och utveckla det befintliga nätverket. Antalet bilplatser har anvisats ll 2 per egnahemshus och 1,5 per radhusbostad + gästbilplatser 1 bp / högst 10 bostäder. Belastningen av träsken bör inte öka, och den bergiga terrängen ställer höga krav på hanteringen av dagva net. Bl.a. därför har strandzonerna lämnats utanför de områden som ska byggas, liksom bäckarna och områdena kring dessa, vilka bevaras som naturliga avrinningsområden. Tasträske n ranta. / Tasträskets strand. 20

21 5.1.1 Mitoitus Koko kaava-alueen koko on n. 11,5 ha. Alueelle muodostuu 23 uu a rakennuspaikkaa omako taloille ja n.16 paikkaa yh ömuotoiselle rakentamiselle. Asukkaiden lukumääräksi arvioidaan Asukkaat lienevät rakennustyypistä johtuen pääosin nuoria työikäisiä perheitä. Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Maankäytön mitoitus kaava-alueella: Omako ton en keskikoko on n m2, kor elija ton tehokkuudella 0,20-0,25 asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi tulee n k-m2. Piharakennuksen rakennusoikeudeksi on määritelty lisäksi 40 k-m2. Rakennusoikeus yhteensä on k-m2. Pinta-ala ha Pinta-ala % Kerrosala k-m² Tehokuus e A-1 2,67 48, ,34 AO-1 2,82 51, ,20; 0,25 Katualueiden mitoituksena kokoojakatu Tasbyn e on 17 m leveä (sisältäen kevyen liikenteen väylän) ja ton kadut 12 m. Pp/t:t ovat 8 m - 10 m leveitä Palvelut Kaava-alueelle ei tule julkisia palveluita tarjoavia rakennuksia. Julkisten palveluiden osalta suunni elualue tukeutuu Etelä-Sipoon paikalliskeskukseen, Söderkullaan, jonne on alueelta matkaa noin 2 kilometriä. Suunni elualue a lähinnä oleva kunnallinen päiväko sijaitsee Länsi- Taasjärven alueella, noin 700 metrin päässä alueesta, ja lähimmät koulut Söderkullassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavatyö vastaa osaltaan kunnan väestökasvutavoi eeseen lisäämällä asuinrakentamismahdollisuuksia Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet, jotka nouda avat Taasjärvi II:n asemakaava-alueen rakentamistapaohje a soveltuvin osin, jonka yksityiskohtainen ja pääosin toimivaksi tode u linja tukee alueen kehi ymistä laadukkaaksi pientaloalueeksi. Alue lii yy kiinteäs olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on osa yleiskaavan mukaista Söderkullan yhdysrakenne a. Samalla alueen virkistyskäy ö ei vaarannu, hyvät yhteydet laajoihin yhtenäisiin virkistysmaastoihin säilyvät. Kaavassa on huomioitu rakentuvan yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin verkostot ja rakenteet siten, e ä ratkaisu edistää energiatehokkuu a ja lisää olemassa olevien ja toteutuvien rakenteiden ja järjestelmien käy öä Dimensionering Hela planområdet består av ca 11,5 ha. I området bildas 20 nya byggplatser för egnahemshus och ca 15 för radhus. Invånarantalet beräknas ll personer. På grund av byggnadstypen förväntas invånarna i huvudsak utgöras av unga familjer där föräldrarna är i arbetsför ålder. I området uppkommer inga nya arbetsplatser. Dimensioneringen av markanvändningen i planområdet: Egnahemstomterna är i genomsni ca m2. Kvarters- och tomtexploateringen 0,20-0,25 ger en byggrä på vy-m2 för bostadsbyggnaden. Därutöver ges byggrä för ekonomibyggnad på 40 vy-m2. Totala byggrä en är m²vy. Areal ha Areal % Våningsyta m²vy Exploateringstal e A-1 2,67 48, ,34 AO-1 2,82 51, ,20; 0,25 Som dimensionering av gatuområdena är matargatan Tasbyvägen 17 m bred (inklusive cykel- och gångbanan) och tomtgatorna är 12 m breda. Pp/t:na är 8-10 m breda Service I planområdet kommer inga byggnader för offentlig service a uppföras. När det gäller offentlig service stödjer sig planeringsområdet på Söderkulla, centrumet i södra Sibbo. Avståndet ll Söderkulla är ca 2 km. Det närmaste kommunala daghemmet finns i Västra Tasträsk på ca 700 m avstånd, och de närmaste skolorna finns i Söderkulla. 5.2 Uppfyllandet av målen beträffande miljöns kvalitet Planarbetet bidrar ll a uppfylla kommunens mål för befolknings llväxten i och med de nya möjligheterna a bygga bostäder i områden som har anvisats för tätortsfunk oner både i Östra Nylands landskapsplan och i Generalplan för Sibbo För området utarbetas anvisningar för byggsä som i llämpliga delar följer byggsä sanvisningarna för Tasträsk II. Konceptet som är detaljerat och i huvudsak har konstaterats fungera väl, stödjer utvecklandet av området ll e högklassigt bostadsområde. Området ansluter sig tä ll den befintliga samhällsstrukturen och integreras i strukturen i Söderkulla generalplan. Användningen för rekrea onsbruk äventyras inte då goda förbindelser ll den vidsträckta, sammanhängande frilu sterrängen bevaras. I planarbetet har man beaktat nätverken och konstruk- onerna i den nya samhällsstrukturen och infrastrukturen så a lösningen främjar energieffek vitet och ökar användningen av befintliga och kommande strukturer och system. 21

22 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen kor elialue (AO-1) -kor elitehokkuus 0,20-0,25 asuinrakennuksen rakennusoikeus noin 250 k-m2. Piharakennuksen rakennusoikeus on lisäksi 40 k-m2 - kerrosluku (1/2) I, I (3/4), II - ka omuotona on harjaka o tai kaksoispulpe ka o, kattokaltevuus 1:3-1:2-2 autopaikkaa / asunto Asuinrakennusten kor elialue (A-1) - kerrosluku II - ka omuotona on harjaka o tai kaksoispulpe ka o, kattokaltevuus 1:3-1:2-1,5 autopaikkaa / asunto, vieraspaikkoja 1 ap / enintään 10 asuntoa 5.3 Områdesreserveringar Kvartersområden Kvartersområde för fristående småhus (AO-1) - kvarterets exploateringstal 0,20-0,25, varvid bostadsbyggnadens byggrä är ca 250 vy-m2. Där ll byggrä för ekonomibyggnad på 40 vy-m2 - våningstal (1/2) I, I (3/4), II - takformen är sadeltak eller dubbelt pulpe ak, taklutning 1:3-1:2-2 bilplatser/bostad. Kvartersområde för bostadshus (A-1) - våningstal II - takformen är sadeltak eller dubbelt pulpe ak, taklutning 1:3-1:2-1,5 bilplatser/bostad, gästbilplatser 1 bp / högst 10 bostäder Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Virkistysalueet sisältävät virkistysrei t sekä luo-2 merkityt luonnonarvoiltaan tärkeät ranta-alueet. Puisto (VP) Kaava-alueen länsireunalla sijaitseva puisto muodostaa yhdessä Taasjärvi II:n alueen kanssa viherakselin Tasträskin pohjoispäähän. Kadut Kaava-alueelle jatkuu eteläreunalta kokoojakatuna Tasbyn e kevyenliikenteenväylineen. Alueelle syntyy kolme ton katua, joiden nimistö on laadi u yhteistyössä nimitoimikunnan kanssa. Lisäksi on jalankululle vara u eyhteys Tasbyn lalle päin. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava jatkaa olemassa olevaa yhdyskuntarakenne a, rakennuskanta täydentyy pysyen mi akaavaltaan nykyisen rakenteen kaltaisena, jolloin se ei aiheuta merki ävää muutosta alueen rakeisuuteen. Tasbyn etä jatketaan kevyen liikenteen väylineen ja n. 70 uuden perheen kuormitus liikenneverkkoon ei ole merki ävää. Liikenteen toimivuudesta on tehty liikennelaskenta ja lii ymän toimivuustarkastelu, ks. liite 10. Alueen toteutumisen vaikutukset palvelutarpeisiin kohdistuvat Söderkullan keskustan palveluihin, sekä Länsi-Taasjärven alueella olevaan päiväko in. Alkuvaiheessa lisäkapasitee n tarve kohdistuu myös päiväko en lisäksi Söderkullan kouluihin. Sipoolaisten ikäjakaumaan nuorten lapsiperheiden muuttamisella alueelle on omalta osaltaan nuorentava ja monipuolistava vaikutus. Asukasmäärän kasvulla Söderkullassa, joka on yksi kolmesta Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisista kasvukeskukseita, on alueen kehitystä ja mm. palvelurakenne a tukeva vaikutus Övriga områden Område för närrekrea on (VL) Områdena för närrekrea on omfa ar frilu sstråk och luo- 2 anvisade strandområden med betydande naturvärden. Park (VP) Parken i detaljområdets västra kant bildar llsammans med området för Tasträsk II en grönaxel i den norra delen av Tasträsk. Gator Tasbyvägen, med cykel- och gångbana, fortsä er som matargata ll planområdet längs den södra kanten. I området bildas tre tomtgator. Gatunamnen fastställs senare i samarbete med namnkommi én. Det finns också vägförbindelse ll Tasby gård, reserverad för gångtrafik. 5.4 Planens konsekvenser Konsekvenser för den byggda miljön Detaljplanen förlänger den befintliga samhällsstrukturen. Byggnadsbeståndet komple eras och hålls i samma skala som den befintliga strukturen och medför därmed inga betydande förändringar i områdets byggna onstäthet. Tasbyvägen med sin cykel- och gångbana förlängs och de ca 70 nya familjerna medför ingen betydande ökning i belastningen på trafiknätet. En trafikberäkning och en granskning av anslutningens funk onalitet har utarbetats, se bilaga 10. Konsekvenserna av a området byggs syns i a servicebehovet riktas ll Söderkulla centrum samt ll daghemmet i Västra Tasträsk. Till en början gäller behovet av lläggskapacitet förutom daghemmen även skolorna i Söderkulla. A nya, unga barnfamiljer fly ar ll området föryngrar och gör åldersfördelningen bland sibboborna mer mångsidig. En ökning av invånarantalet i Söderkulla, som är e av de tre llväxtcentrumen i Sibbo enligt Sibbo generalplan 2025, har konsekvenser som stödjer utvecklingen, t.ex. 22

23 Taajamakuvallises asemakaava jatkaa olemassa olevaa suosi uja Länsi-Taasjärven ja Taasjärvi II:n alueita samalla rakenteella, väliin jää kuitenkin viheryhteystarpeen täy ävä lähivirkistysalue. Liikennejärjestelyihin kaava ei tuo suuria muutoksia, Tasbyn e on kokoojakatuna mitoite u palvelemaan koko Taasjäven ympäri aikaa myötä muodostuvaa asemakaavaalue a. Uusien lii ymien suunni elussa huomioidaan erityises rii ävät näkemäalueet. Tasbyn en lenkin rakentuessa Tasträskin ympäri pyritään alueelle saamaan toimiva joukkoliikenne. Virkistysrei verkostolle on etsi y uudet rei t tarvi aessa alueen viheryhteyksien sisällä tai kaava-alueen tuntumassa. Taasjärvi III:n alue lii yy kunnallistekniikaltaan Taasjärven alueeseen Tasbyn en kau a, ja vaikutuksen verkoston kuormitukseen ovat vähäisiä, ratkaistavissa normaalin viemäri- vesijohto-, kaukolämpö- ja sähköverkoston laajennusrakentamisen pui eissa Vaikutukset luonnonympäristöön Uuden asuinalueen hulevedet pyritään käsi elemään viivy ämällä. Järven vedenlaatua tarkkaillaan, 2010 syksyllä teh in kontrollimi aus ennen alueen rakentumista, vertailuarvoksi. Alueen väestönkasvu (n henkeä) aiheu aa jonkin verran heijastusvaikutuksia lähialueiden lisääntyvään virkistyskäy öön. Rakennusvaiheessa alueelta voi muodostua pölyä, joka voi aiheu aa hai aa luontokohteissa. Alueen sisäises havaitut luonnon monimuotoisuuden kannalta säily ämisen arvoiset kohteet on säilyte y niiltä osin, kun se ollut mahdollista yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisen toteu amisen kannalta. Ehdo omas- säilyte ävät ja säilyte äväksi suositeltavat alueet on säilyte y kokonaisuudessaan virkistysalueen sisällä luo-1 merkinnällä. Maisemallises kaavatyöllä on jossain määrin vaikutuksia. Järvinäkymissä uudet asuintalot hahmo uvat puuston seassa samantyyppises kuin olemassa olevalla Länsi-Taasjärven alueellakin, rantavyöhykkeet on jäte y myös tästä syystä rakentama a, virkistyskäy öön Vaikutukset kuntatalouteen Asemakaava-alue a on pysty y laajentamaan itään päin. Uusi omako - ja rivitalotyyppinen asuinalue tuo kunnalle tuloja lisääntyvän asukasmäärän verotulojen myötä. Toisaalta lisääntyvästä asukasmäärästä aiheutuu kunnalle myös välillisiä menoja uusille asukkaille tarjo avien kunnallispalveluiden myötä Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaava toteu aa Valtakunnallisista alueidenkäy ötavoitservicestrukturen. När det gäller tätortsbilden fortsä er detaljplanen det befintliga och populära bostadsområdet Västra Tasträsk enligt samma struktur. Mellan dessa ligger dock e närrekrea onsområde som fyller behovet av grönförbindelse. För trafikarrangemangen medför planen inga stora förändringar. Matargatan Tasbyvägen har dimensionerats för a tjäna hela detaljplaneområdet som med den bildas kring Tasträsket. Vid planeringen av nya anslutningar beaktas särskilt llräckliga frisiktsområden. Allte ersom Tasbyvägen byggs upp kring träsket strävar man e er a få fungerande kollek vtrafik ll området. Nya ru er för nätverket av frilu sstråk söks vid behov inom områdets grönförbindelser. Tasträsk II ansluts ll kommunaltekniken i Västra Tasträsk via Tasbyvägen. Konsekvenserna för nätverkets belastning är små och kan lösas inom ramen för normal avlopps-, vatten-, ärrvärme- och elnätsutvidgning Konsekvenser för naturmiljön Dagva net från det nya bostadsområdet ska hanteras genom fördröjning. Träskets va enkvalitet kontrolleras, hösten 2010 gjordes en kontrollmätning som referernsvärde innan området bebyggs. Områdets befolknings llväxt (ca personer) återspeglas i viss mån i det ökande rekrea onsbruket i näromgivningen. I byggnadsskedet kan det uppkomma damm som kan medföra olägenheter för naturobjekt. De för bevarandet av naturens mångfald värdefulla objekt, vilka observerats inom planområdet, har bevarats i den mån det varit möjligt med tanke på genomförandet av en ändamålsenlig samhällsstruktur. De områden som absolut ska bevaras eller som man rekommenderar a ska bevaras har bevarats i sin helhet inom rekrea onsområdet med beteckningen luo-1. Planarbetet har vissa konsekvenser för landskapsbilden. När det gäller vyerna över träsket s ger bostadsbyggnaderna fram bland trädbeståndet på samma sä som vid Västra Tasträsk. Bl.a. av denna orsak har strandzonerna lämnats utanför byggandet för rekrea onsbruk Konsekvenser för kommunekonomin Detaljplaneområdet har utvidgats österut. Det nya bostadsområdet av egnahemshuskaraktär ger kommunen inkomster då antalet invånare och ska einkomster s ger. Befolkningsökningen medför dock även indirekta utgi er i och med den kommunala service som behövs för de nya familjerna Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen Av de riksomfa ande målen för områdesanvändningen fullföljer planen framför allt följande mål: Förbä rande av kvaliteten på livsmiljön genom enhetligare samhällsstruk- 23

24 teista ennen kaikkea Elinympäristön parantaminen taajamia ehey ämällä tavoite a, Arvokkaiden ja herkkien alueiden säilyminen-tavoite a, Pohja- ja pintavesien suojelutarve-tavoite a sekä tavoite a Ton maan rii ävyydestä asuntotuotannon turvaamiseksi. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen sijain kahden järven tuntumassa ja Söderkullan taajaman pohjoisosassa tekee alueesta rauhallisen ja turvallisen asuinalueen, nyt ja tulevaisuudessa. Tasbyn en asema paikallisena kokoojakatuna, nopeusrajoitukseltaan max 50 km/h, ei tule Taasjärven ympäristön rakentuessakaan aiheu amaan merki ävää meluhai aa, sillä Taasjärven alueen ulkopuolista läpiajoliikenne ä ai alueelle ohjaudu. 5.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esite y lii eessä 8. Kaavamerkinnät ja -määräykset nouda avat Ympäristöministeriön antamia ohjeita. tur, Bevarande av värdefulla och känsliga områden, Skydd av grund- och ytva en samt Säkerställande av llräcklig tomtmark för tryggande av bostadsproduk onen. 5.5 Störningsfaktorer i omgivningen Områdets läge in ll två sjöar i norra delen av Söderkulla tätort gör a området är e lugnt och tryggt bostadsområde, nu och i fram den. Tasbyvägens ställning som lokal matargata med has ghetsbegränsningen max 50 km/h kommer inte ens när miljön bebyggs a medföra betydande bullerolägenheter, e ersom ingen genomfartstrafik kommer a styras ll Tasträskområdet u från. 5.6 Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser Planbeteckningarna och -bestämmelserna presenteras i bilaga 8. Planbeteckningarna och -bestämmelserna följer Miljöministeriets anvisningar. 24

25 6. Asemakaavan toteutus - Genomförande av detaljplanen 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutumista ohjaamaan laaditaan rakennustapaohjeet jotka nouda avat Taasjärvi II:n rakentamistapaohje a soveltuvin osin. Ryhmärakentamista tuetaan myös rakentamistapaohjeen viitesuunnitelmilla. 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet Anvisningar för byggsä som ll lämpliga delar iak ar anvisningarna för byggsä för Tasträsk II utarbetas och kommer a styra genomförandet av detaljplanen. Referensplanerna i anvisningarna för byggsä stöder också gruppbyggande. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteu aminen aloitetaan pian kaavan saatua lainvoiman. Katu- ja kunnallistekniikan alustavat suunnitelmat käynnistetään kaavoituksen kanssa rinnakkain. 6.3 Toteutuksen seuranta Sipoon kunta huoleh i alueen toteutuksen seurannasta tarvi avin lupamene elyin. Sipoossa xx.xx. Esi elijä: Mikko Aho, kehitysjohtaja arkkiteh SAFA, YKS 165 Kaavan laa jat: Ma Kanerva, maankäy öpäällikkö arkkiteh SAFA Jarkko Lyy nen, kaavoitusarkkiteh, arkkiteh SAFA YKS 487 puh. (09) etunimi.sukunimi@sipoo.fi 6.2 Genomförande och tidtabell Genomförandet av detaljplanen påbörjas så snart planen har vunnit laga kra. De preliminära planerna för gatuoch kommunaltekniken startas jämsides med planläggningen. 6.3 Uppföljning av genomförandet Sibbo kommun följer upp genomförandet i området genom llbörligt lovförfarande. Sibbo, den xx.xx Föredragare: Mikko Aho, utvecklingschef arkitekt SAFA, YKS 165 Planens utarbetare: Ma Kanerva, markanvändningschef arkitekt SAFA Jarkko Lyy nen, planläggningsarkitekt, arkitekt SAFA YKS 487 n (09) fornamn.e ernamn@sibbo.fi 25