VALTION MAATALOUSKOETOIM1NNAN JULKAISUJA N:o 34 LAIDUNTARKKAILU ERÄILLÄ TILOILLA SUOMESSA KESÄLLÄ 1929 C. A. G. CHARPENTIER SAMMANDRAG

Transkriptio

1 VALTION MAATALOUSKOETOIM1NNAN JULKAISUJA N:o 34 LAIDUNTARKKAILU ERÄILLÄ TILOILLA SUOMESSA KESÄLLÄ 1929 C. A. G. CHARPENTIER SAMMANDRAG BETESKONTROLL PÅ ETT ANTAL GÅRDAR I FINLAND SOMMÅREN 1929 SUMMARY THE CONTROL OF PASTURES ON SOME FARMS IN FINLAND (SUOMI) IN 1929 HELSINKI 1930

2 VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 34 LAIDUNTARKKAILU ERÄILLÄ TILOILLA SUOMESSA KESÄLLÄ 1929 C. A. G. CHARPENTIER Fil. toht., valtion laidunkokeiden tarkastaja SAMMANDRAG BETESKONTROLL PÄ ETT ANTAL GÄRDAR I FINLAND SOMMAREN 1929 SUMMARY THE CONTROL OF PASTURES ON SOME FARMS IN FINLAND (SUOMI) IN 1929 HELSINKI 1930 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3 SISÄLLYS INNEHÄLL 'CONTENTS : Johdanto 5 Ilmastosuhteet Suomessa kesällä 1929 sekä laitumien tuotannon arvioimisessa käytetty laskutapa Laiduntarkkailu eri tiloilla 7 Drägsby'n tila Porvoon pitäjässä 8 Elisenvaaran laidunkoekenttä Kurkijoen pitäjässä 10 Haision laidunkoekenttä N:o 1 Jokioisten pitäjässä 14 Harjun koulutila Virolahden pitäjässä 16 Härmän tila Tyrnävällä 18 Innilän tila Lempäälässä 21 Kaarilan tila PohjoisPirkkalassa 23 karhun tila Muhoksessa 25 Kauran tila Kauhajoella 28 Korven tila Ilmajoella 31 Laalahden tila Aitolahdella 34 Laitilan tila Hämeenkyrössä 40 LatvaLuhtaselan tila Ilmajoella 42 Lepaan laidunkoekenttä Tyrvännössä 44 Malmgård'in tila Pernajassa 47 Matturin tila Lirningassa 48 Mustialan Emätila Tammelassa 52 Männistön tila Kannuksessa 53 Määtän tila Oulujoella 55 Sepposen tila Alavuudella 61 Suomen Suoviljelysyhdistyksen koeasema Ilmajoella 63 Tarvaalan laidunkoekenttä Saarijärvellä 65 Tusbyborg'in tila Tuusulassa 68 Varsanojan tila Ypäjällä 70 VähäKartanon tila Teiskossa 73 Yhteenveto 77 Sammandrag: Beteskontroll på ett antal gårdar i Finland sommaren Summary: The Con,trol of Pastures on some farm,s in Finland (Suomi) in , Sivu Taulukot Tabellerna The Tables. Taulukko, Tabell, Table I. Yhteenveto erilaatuisten laitumien rehu' yksikkö ja eläintuotannosta sekä laidunrehuyksikön tuotantokus

4 .4 ' Sivu tannuksista eri tiloilla, Suomessa vuosina Samrnan 'drag av resultaten rörande avkastningen i foderenheter, den animala produktionen och produktionskostnaderna per foderenhet bete på ett antal gårdar i Finland åren Summary of the results of yields and animal production from different types of pastures and the producing costs for pasture on some farms in, Finland in Taulukko, Tabell, Table II. Eri eläinryhmien rehunkulutus (rehuyksiköissä vuorokaudessa) v De olika djurgruppernas foderförbrukning (i foderenheter) på, betesmarken. år 1929 Consunvption of fodder in fodderunits per day of the different groups of animals on the pastures in Taulukko, Taipei', Table III. Eri tilojen lehmien erilaisilla laitumilla tuottama päivittäinen maitomää,rä, lehrnille annettu lisärehumäärä sekä laidunrehun osalle laskettu maitomäärä Mjölkkornas på de olika gårdarna mjölkproduktion per dag, de åt korna givna tillskottsfodermängderna samt den på betesfodrets andel beräknade mjölkavkastningen Daily milkproduction (kg), additional fodder (f. u.) given to the cows and mille of the pa,sture fodder of the cows, grazing on diffe'rent pastures on different farms 109 Taulukko, Tabell, Table IV. Sademäärä (mm) laiduntarkkailutiloja lähinnä olevilla havaintoasemilla v Nederbörden (i mm) år 1929 på beteskontrollgårdarna närmast belägna observationsorter Rainfall (mm) in, meteorological observatories nearest to the pasturecontrolfarms in, Taulukko, Tabell, Table V. Sademäärän poikkeus normaalista laiduntarkkailutiloja lähinnä olevilla havaintoasemilla v Avvikelserna från det normala i nederbörden (mm) år 1929 på beteskontroll gårdarna närmast belägna observationsorter Exception of rainfall from the normal in meteorological observatories nearest to the pasturecontrol farms in Taulukko, Tabell, Table VI. Keskilämpö sekä poikkeamat normaalista (C ) laiduntarkkailutiloja lähinnä olevilla havaintoasemilla v Medeltemperaturen samt avvikelserna från det normala (00) år 1929 på beteskontrollgårdarna närmast belägna observationsorter Averagetemperature and exception from the normal (00 ) in meteorological observatories nearest to the pasturecontrolfarms in

5 JOHDANTO. Maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunn an järjestämä laiduntarkkailu, joka vuonna 1924 käsitti 4 1), vuonna ), vuonna ), vuonna ) ja vuonna ) tilaa, on edelleen ollut käynnissä vuonna Niiden tarkkailutilojen lukumäärä, joilta tulokset on hyväksytty julkaistaviksi, on ollut sama kuin edellisenä vuotena, kuitenkin niin että 5 vuonna 1928 mukana ollutta tilaa, nimittäin Haapasaari, Harviala, Kivinummi, Lintupaju ja Suontaka ovat jääneet pois v ja niiden tilalle, ovat tulleet EliSenvaaran ja Tarvaalan laidunkoekentät, Harjun koulutila sekä Männistön. ja Sepposen tilat. Laiduntarkkailu on vuonna 1929 järjestetty samaan tapaan kuin edellisenä vuotena. Laiduntarkkailutyöt on EteläSuomessa suorittanut agr. ylioppilas OLLI PIHKALA ja PohjoisSuomessa maatalousteknikko KAUKO SUIKKANEN. Yhdeksällä tilalla ja koekentällä on laiduntarkkailun hoitanut välittömästi keskusvaliokunta. Latva Luhtaselan ja Korven tiloilla on laiduntarkkailun hoitanut Ilmajoen sadontarkkailuyhdistyksen assistentti ja Kauran tilalla Kauhajoen s. t. y:n assistentti. Tämän julkaisun kirjoittamista on avustanut Valtion laidunkokeiden assistentti PAAVO LEHTISALO, joka on laatinut yksityiskohtaiset selostukset eri tiloilla toimitetusta laiduntarkkailusta 'sekä suorittanut kaikki laskutyöt. Hän on niinikään huolehtinut laiduntarkkailutöistä keskusvaliokunnan suoranaisen valvonnan alaisena olevilla tiloilla. CHARPENTIER: Laiduntarkastus eräillä tiloilla Suomessa kesällä Maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunnan tiedontantaja N:o 3. Helsinki s. CHARPENTIER: Laiduntarkkailu (j. n. talouskoetoiminnan julkaisuja N:o 7. Helsinki CHARPENTIER: Laiduntarkkailu (j. n. koet. julk. N:o 9. Helsinki s. CHARPENTIER: Laiduntarkkailu (j. n. e. julk. N:o 22. Helsinki s. CHARPENTIER: Laiduntarkkailu (j. n. koet. julk. N:o 25. Helsinki s. e.) kesällä Valtion maa s. e.) kesällä Valt. maat. ) kesällä Valt. maat. koet. e.) kesällä Valt. maat.

6 Ilmastosuhteet Suomessa kesällä 1929 sekä laitumien tuotannon arvioimisessa käytetty laskutapa. Kevät vuonna 1929 oli yleensä myöhäinen, jonka takia eläimet EteläSuomessa pääsivät laitumelle vasta toukokuun viimeisinä päivinä, PohjoisSuomessa pari viikkoa myöhemmin. Taulukosta IV näkyy keskimääräinen sademäärä (mm) laiduntax.kkailutiloja lähinnä olevilla havaintoasemilla touko syyskuun ajalla v. 1929, kunakin kuukautena erikseen, näinä kuutena kuukautena yhteensä sekä koko vuonna. Taulukosta V ilmenevät sademäärän poikkeamat normaalista (mm) samoina aikoina. Taulukko VI osoittaa keskimääräisen lämp ötilan (C ) sekä poikkeamat normaalista kesällä 1929 laiduntarkkailutiloja lähinnä olevilla havaintopaikoilla. Yllämainitut sademäärää ja lämpötilaa koskevat tiedot on saatu Meteorologisen Keskuslaitoksen osastonj ohta 'alta, tohtori V. V. KORHOSELTA. Laitumen tuotannon tarkkailussa on v käytetty samaa menettelytapaa kuin edellisenä vuotena, joka perustuu Maatalouskoelaitoksen Kotieläinhoitoosaston tarkistamiin normeihin.1) 1) CHAILPENTIER: Laiduntarkkailu, sen päämäärä ja järjestely. Valtion maatalouskoetoiminnan tiedonantoja N:o 12. Helsinki s.

7 Laiduntarkkailu eri tiloilla,. Seuraavasta laidmitarkkailutilojen aakkosellisesta luettelosta käy selville tilojen nimet ja omistajat, pitäjä ja lääni, jossa tilat sijaitsevat, lähin rautatieasema tai laivasilta sekä tilan etäisyys niistä. Sen lisäksi näkyy luettelosta, minä vuonna laiduntarkkailu on alkanut kullakin tilalla sekä minkä yhdistyksen välityksellä laiduntarkkailu,on hoidettu. Suomen Laidunyhdistys on silloin merkitty kirjaimilla S. L. ja PohjoisSuomen Laidan ja Nurmiviljelysyhclistys kirjaimilla P. S. L. Ilmajoen ja Kauhajoen Sadontarkkailuyhclistysten hoitamat tilat on merkitty kirjaimilla K. Y. L. (Koetoimintayhdistysten Liitto). Ne tilat, joilla laiduntarkkailua on hoidettu suoraan Maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunnan toimesta, on merkitty M. K. K:lla. Tässä luettelossa eivät ole ne tilat, joilla laiduntarkkailu on alotettn vuosina 1924=1928 mutta syystä tai toisesta keskeytetty ja joita ei myöskään ole otettu huomioon laiduntarkkailutulosten keskiarvoja laskettaessa. Tilan nimi Omistaja, Pitäjä Lääni Asema 1;1 q,5'1 Drägsby vap.h. A. STANDERTSKJÖLD Porvoo Uudenmaan PorVoo S.L. Elisenvaara.1) Suomen Valtio2) Kurkijoki Viipurin Elisenvaara M.K.K, Haisio1)»» 3) Jokioinen Hämeen Jokioinen M.K.K. Harju.» * 4) Virolahti Viipurin Hamina M.K.K. Härmä agr. J. SÄLs.Ä. Tyrnävä Oulun Liminka P.S.L. Tnnilä kansaned. V. PASTELL Lempäälä Hämeen Lempäälä S.L.. Kaarila kun.n. 0. ja agr. 0. K. THUNEBERG P.Pirkkala Hämeen Epilä ) S.L. Karhu tal.tireht. J. T. KAnuu Muhos Oulun Muhos P.S.L. Kaura maanv. S. KAURA Kauhajoki Vaasan Kauhajoki K.Y.L. Korpi maanv. K. UOTILA Ilmajoki Vaasan Ilmajoki K.Y.L..Laalahti toht. 11. PIHKALA Aitolahti Hämeen Tampere 206) 1925 S.L. Laidunkoekenttä. Tilanhoitajana maist. EINO AIRAKSINEN. Kuuluu Jokioisten kartanoihin, toimitusjohtajana agr. V. A. AROLA. Tilanhoitaj ana, maanvilj elysneuvos EEMIL HYNNINEN. Vuodesta 1927 ei ole tuloksia. Laivayhteys. E 0

8 Tilan nimi Omistaja Pitäjä Lääni Asema 58 ah Laitila Suomen Valtiol) LatvaLuhtasela agr. 0. JÄÄSKELÄINEN Lepaa2) Suomen Valtio3) Mahngård toht. L. CREIJTZ Matturi maanv. A. MATTURI Mustiala Suomen Valtio4) Männistö maanv. A. ISOHANNI Määttä toht. Ö. ELFVING Sepponen maanvilj. L. SEPPONEN Suov.yhd. Koeäs. S. Suovilj. yhd.8) Tarvaala2) Suomen Valtio8) Tusbyborg ins. W. GRÖNQVIST Varsanoja Suomen Valtio?) VähäKartano maanv. H. KARIMAA Hämeenkyrö Hämeen Tampere S.L. Ilmajoki. Vaasan Ilmajoki K.Y.L. Tyrväntö Hämeen Palola M.K.K. Pernaja Uudenmaan Eskilom M.K.K. Liminka Oulun Liminka P.S.L. Tammela Hämeen Forssa M.K.K. Kannus Vaasan Kannus 1929 P.S.L. Oulujoki Oulun Madetkoski P.S.L. Alavus Vaasan Alavus K.Y.L. Ilmajoki Vaasan Tuomikylä M.K.K. Saarijärvi Vaasan Jyväskylä M.K.K. Tuusula Uudenmaan Kerava S.L. Ypäjä Hämeen Jokioinen M.K.K. Teisko Hämeen Ruutana 178) 1926 S.L. IDrägsby'n tila. Paitsi Nyängkierrolta, joka lauhan takia syksyllä 1929 kynnettiin on Drägsbyn tilalta laiduntarkkailutuloksia esitettävänä nyt myöskin Norrnäskierrolta, joka on 3lohkoinen ja käsittää ha peltoa, 0.50 ha niittyä ja 0.75 ha raivattua hakamaata. Norrnäskierto on maanla adult aan savimultaa. Juotto7 paikkana on joki. Fl oitolannoituksena sai Nyängkierto v kg thomaskuonaa, 100 kg superfosfatia ja 90 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti. Norrnäskierrolle annettiin 300 kg thomaskuonaa, 175 kg 40 %:sta kalisuolaa ja 275 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Drägsbyn laitumien rehuyksikkötuotanto on ollut seuraava: Nyängkierto V (11.30 ha) ajalla 31/522/ r. y. ha kohti» 1929»» 5/615/9 848»»» 2:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Sotilasvirkatalo, vuokraajana maanv. F. TUOMISTO. Laidunkoekenttä. Tilanhoitajana maisteri ARVI HAKKILA. Tilanhoitajana agr. S. KANTALA. Koeaseman johtajana toht. Eno SVINHUFVUD. Tilanhoitajana maist. PARKKONEN. Kuuluu Jokioisten kartanoihin, toimitusjohtajana agr. V. A. AROLA. Laivayhteys.

9 Norrnäskierto V (13.87) ha ajalla 29/55/ r. y. ha kohti Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut seuraavasti: Laidunpäiviä ha kohti Nyäng. Norrnäs. v v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» Talvella»» Hiehot 59.s Vasikat 22.1 Hevoset Kyseessäolevien laitumien eläintuotanto ha kohti on ollut: Nyängkierto V (11.39 ha) kg maitoa (rasva% 3.7) + 57 kg painonlisä;ystä» 1929 (»») 1 236»» (rasva% 3.7) + 19»» ' 2:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 3.7) + 38 kg painonlisaystä Norrnäskierto V (13.87 ha) kg maitoa (rasva% 3.7) + 33 kg painonlisäystä Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: Lehmät: Ensimäinen ja viimeinen laidunpäivä Eläinluku kpl. Painonlisäys keskirn. Keski eläintä kohti kg, paino kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet /521/ Syys».» ' Talvella».»» Keskim. v /521/ »» /51/ :n vuoden keskiarvo Lisärehua eivät eläimet ole laitumella saaneet ensinkään, paitsi ensimäisenä päivänä keväällä. Odelmasyötöstä tulee, kuii

10 10 tenkin vähennystä Nyängkierrolle r. y. ja Norrnäskierrolle r. y. Laidunrehun tuotantokustannukset nousevat Drägsbyn laitumilla, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, seuraaviksi: LannoituskustannoiNet Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti ha kohti Nyäng Norrnäs Nyäng Norrnäs Nyäng Norrnäs V : : 38. : 66» : : 25 : 30 : 65 : 72 : 88 2:n v. k. arvo 379: 30 :35 :68 Elisenvaaran laidunkoekenttä. Elisenvaaran laidunkoekenttä on sijoitettu metsämaalle ja tutkitaan sillä seuraavaa koekysymystä:»kannattaako varastolannoituksen käyttö viljeltyä laidunta metsämaalle kaskeamalla ja siementämällä perustettaessa, vai onko tällaista laidunta ainoastaan tavanmukaisilla hoitolannoitemäärillä lannoitettava?» Kokeiltavana on siis kasketun ja siememietyn metsälaitumen lannoittaminen toiselta puolen voimaperäistä, enemmän pääomaa kysyvää, toiselta puolen laajaperäistä lannoitusmenetelmää käyttäen. Koealue käsittää kailddaan 4.o o ha hyväpohjaista metsämaata, ja on alue jaettu 81ohkoon å y, ha. Neljä lohkoa, yht ha, muodostavat Akierron. Nämä lohkot ovat saaneet varastolannoituksen sekä vuosittain pienemmän hoitolannoituksen. Toiset neljä lohkoa, yht. 2.o o ha, muodostavat Bkierron ja ovat nämä lohkot saaneet vain hoitolannoituksen kunakin vuonna koekentän perustamisesta lähtien. Maanlaatu on savimultaa. Maan pharvo tutkittiin syyskuulla 1927 ja vaihteli se 5.0o ja välillä. Alueella kasvoi luonnontilassa kuusia ja mäntyjä, jonkun verran myös lehtipuita. Ruohokasveja ei ollut paljoa metsän tiheyden vuoksi. Arvopuut kaatettiin alueelta talvella Kesällä 1927 toimitettiin lopullinen raivaus, jolloin polttopuut otettiin talteen. Alue ojit et tiin siten, että sen ympärille kaivettiin piiriojat, jonka lisäksi koekentän halki pituussuuntaan kaivettiin oja, joka jakoi laitumen kahteen n. 70 m. leveään sarkaan. Juottopaikka valmistettiin keinotekoisesti johtamalla laitumelle vesijohto (1" putkea) 170 m. päässä olevasta navetasta.

11 11 Koko alue kaskettiin toukokuussa Sekä A että Bkierto siemennettiin samanlaisella, allaesitetyllä siemensekoituksella: Timotei (Phleum pratense) 3 kg ha kohti Punaapila (Trifolium pratense) 1»»» Alsikeapila (Tr. hybridum) 1»»» Valkoapila (Tr. repens) 2»»» Koiranruoho (Dactylis glomerata) 1»»» Nurrainata (Festuca pratensis) 4»»» Niittynurmikka (Poa pratensis) 2»» '» Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis) 1»»» Yht. 15 kg ha kohti Siemen sekoitettiin tuhkaan risukarhilla. Edelläesitetyn koesuunnitelman mukaisesti sai Ak ierto polton jälkeen 800 kg thomaskuonaa ja 300 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti. Tästä on varastolann oitukseksi laskettu 650 kg thomas ' kuonaa ja 250 kg kalisuolaa ha kohti, loput hoitolannoitukseksi v:lle Vuosittain annetaan tälle kierrolle joka syksy 150 kg thomaskuonaa ja.50 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti. Bkierto sai keväällä kg thomaskuonaa ja 75 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti hoitolannoitukseksi v:lle 1928, sekä sen jälkeen joka syksy samat määrät. Elisenvaaran koekentän syöttö aloitettiin elokuulla Rehuyksikkötuotanto onvv ollutseuraava:»varastolannoitettu» Akierto V ajalla 17/821/9 540 r. y. ha kohti» 1929» 1/621/ »»» 2.n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti»hoitolannoitettu» Bkierto V ajalla 17/821/9 565 r. y. ha kohti» 1929» 1/613/ »»» 2:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Elisenvaaran laidunkoekenttä on syötetty 1218 kk. ikäisillä I. S. K.hiehoilla. Sitäpaitsi oli v kummallakin kierrolla jon

12 12 kun aikaa ryhmä ehtyneitä lehmiä ja v hevosia, 'koska tilalla ei ollut riittävästi hiehoja. Laidunpäiviä on ha kohti ollut seuraavasti: Hiehot 105.o Ehtyneet lehmät 30.0 Hevoset Akierto v v o Bkierto v v o Painon.lisäystä on ha kohti ollut: V. 1928» 1929 AIdertö Bkierto 58.o kg 66.7 kg 199.8» 211.3» 2:n vuoden keskiarvo kg kg Eri koeeläinryhmien laidunkaus i, eläinlu kn, kesk paino ja painonlisäys käyvät selville seuraavista yhdistelmistä: Aryhmä. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. V /818/9 6» /621/9 6 2:n vuoden keskiarvo Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti 208.o + 17.s s Bryhmä. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. V /818/9 6» /621/9 6 Keskipaino kg Painonlisäys kesldm. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti :n vuoden keskiarvo V Akierrolla käyneiden ehtyneiden lehmien (6 kpl:, ajalla 31/811/9, keskip kg) painonlisäys oli eläintä kohti kaikkiaan

13 9.0 kg eli kg vrk. kohti. Bkierrolla käyneiden (6 kpl., ajalla 31/811/9, keskip kg) painonlisäys oli kaikkiaan 16.5 kg eli kg vrk. kohti. V Akierrolla käyneen vararyhmän (4 kpl., ajalla 1/612/8, keskip kg) painonlisäys oli eläintä kohti kaikkiaan 28.1 kg eli kg vrk. kohti, Bkierrolla käyneen vararyhmän (5 kpl., ajalla 1/612/8, keskip kg) painonlisäys kaikkiaan 21.7 kg eli kg vrk. kohti. V Akierrolla käyneiden hevosten (4 kpl. ajalla 30/67/7, keskip kg) painonlisäys oli eläintä kohti kaikkiaan 9.9 kg eli kg vrk. kohti, Bkierrolla käyneiden hevosten (4 kpl, ajalla 30/67/7, keskip kg) painonlisäystä kaikkiaan 5.3 kg eli kg vrk. kohti. Lisärehua eivät eläimet koelaitumella ole saaneet ensinkään. Laidunrehun tuotantokustannuksia laskettaessa on maan arvoksi laskettu Smk :. Laitumen raivaus, kaskeamis, ojitus, siemennys ja lannoituskustannukset on otettu laskebnaan sellaisina kuin ne koekenttää perustettaessa todellisuudessa ovat. olleet, vaikkakin ne tällaisessa erikoistapauksessa nousevatkin hieman tavallista korkeammiksi. Yksinomaan kokeen hoidon takia tarpeellisten laitteiden y. m. s. aiheuttamat kustannukset on tässä laskelmassa jätetty huomioonottamatta. Aitauskustannukset on arvoitu sen suuruisiksi kuin ne tämänkokoisella laidunkierrolla käytännössä suunnilleen tulisivat olemaan. Peruskustannukset ha kohti näkyvätseuraavasta yhdistelmästä: Akierto Bkierto Raivaus ja pohto 205: : 62 Ojitus 414: : 31 Varastolannoitus 877: Siemennys 475: 475: Haraus 35: 35: Aitaus 1 079: : 78 Sillat 35: 35: Maan arvo 2 000: 2 000: Peruskustannukset yht. Smk : : Vuotuiset hoitokustannukset ovat vv olleet ha kohti seuraavat:

14 14 Akierto v v Bkierto v v Hoitolannoitus 217: : : 291: Vesojen ja kuloheinän niitto 43: : 75 43: : 75 Hoitokust. yhteensä 261: : : : 75 8 % peruskustännuksille. 409: : : : 57 Laidunrehun tuot. kust. Smk. 670: : : : 32 R. y. kohti» 1: 24 : 42 1: 19 : 41 Raision laidunkoekenttä N:o 1.. Jokioisten Raision laidunkoekenttä on perustettu seuraavan koekysyrnyksen selvittämistä varten:»kannattaako viljeltyä laidunta perustettaessa mättäiselle luonnonlaitumelle, jolla on runsaasti kantoja, juuria kannot ylös, kääntää ja muokata maa sekä kylvää siihen laidunheinänsiemen lannoituksen ohella (Akierto), vai onko maa ainoastaan lannoitettava ja apusiemennettävä sekä pahimmat mättäät poistettava (Bkierto)?» Näiden eri menettelytapojen yksityiskohtainen selostus on v:n 1928 laiduntarkkailujulkaisussa1). Hoit olan noituksena sai koko koekenttä, sekä A, että Bkierto, yksyllä kg thomaskuonaa ja. 150 kg 20 %:sta kalisuolaa ha kohti.. Rehuyksikkötuotanto onvv ollutseuraava:»perusviljelty» Akierto (2. o o ha). s V (kauroina, olkina ja ruumenina) n r. y. ha kohti.» 1928 ajalla 30/54/ »»»» 1929» 3/612/ »»» 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti»pintaviljelty» Bkierto (2. o o ha). V ajalla 19/617/9 877 r. y. ha kohti» 1928» 30/54/ »» 1929» 3/68/ » 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti 1) OICA.RPENTIER: Laiduntarkkailu eräillä tiloilla Suomessa kesällä Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja N:o 25. S

15 Laidunpäiviä on kummallakin kierrolla ollut seuraavasti: Laidunpäiviä ha kohti Akierto Bkierto v v v v v v v. hiehot 333.s o Hevoset... 5.o Varsat 6.o Painonlisäystä on näiltä laitumilta saatu ha kohti: Akierto Bkierto V kg 65.0 kg» » 121.0»» » :n vuoden keskiarvo kg 90.9 kg V kävi Akierrolla säännällisesti 6 hiehoa (Aryhmä), samoin Bkierrolla toiset 6 hiehoa (Bryhmä). Sitäpaitsi oli vielä yksi 5eläiminen ryhmä, joka oli vuoroin Alderrolla, vuoroin Bkierrolla tarpeen mukaan. Tässä viimeksimainitussa ryhmässä oli 2 nuorta, kerran poikinutta lehmää, jotka lypsivät päivittäin 13 kg maitoa. Nämät olivat niin nuoria, ettei niitä oltu uudelleen vielä astutettu, vaan oli tarkoitus antaa niiden vielä kasvaa ja kehittyä jonkun aikaa. Eri hiehoryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys on vv ollut seuraava: Aryhmä. Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys kesldm. viimeinen laidun luku Keskieläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk.kohti V /54/ » /612/ :n vuoden keskiarvo Bryhmä. Ensimäinen ja Eläin. Keski Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /615/ » /54/ » /68/ :n vuoden keskiarvo s

16 Vararyhmä. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä k pl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /524/ » /617/ :n vuoden keskiarvo Lisärehua eivät eläimet ole koelaitumella saaneet ensinkään. Laidunrehun tuotantokustannukset ovat,yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, kölmena koevuotena olleet seuraavat: Kustannukset Lannoituskustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. Akierto Bkierto Akierto Bkierto Akierto Bkierto V : : 84 : 40 : 58 1: 19 1: 17» : : 34 : 26 : 26 : 87 : 64» : 271: :21 :26 :76 :73 3:n v. keskiarvo 366: : 39 : 29 : 35 : 94 : 82 Harjun koulutila. Harjun koulutilalla oli v tarkkailtavana Pihlajan laidunkierto, joka on 5lohkoinen. Tämän laitumen kokonaispintaala on ha, josta peltoa 19. s 5 ha ja 3.44 ha merenrantaniittyä. Kaksi lohkoa rajoittuu Pihlajan jokeen, kaksi lohkoa mereen ja yhdellä lohkolla on juottopaikkana viemärioja, jossa on koko kesän juokseva vesi. Maanlaatu on savimultaa, paitsi merenrantaniitty mutaa. Pihlajan laidunkierto aidattiin lohlzoihin keväällä Pelosta on osa ensimmäistä vuotta, osa toista ja osa kolmatta vuotta heinällä. Maa on hyvässä kasvuvoimassa, joten varastolannoitusta ei laidunta perustettaessa käytetty. Syksyllä 1928 annettiin hoitolanno tuksena peltoosalle (19.85 ha) n. 100 kg 40 %:sta kalisuolaa ja 300 kg thomaskuonaa ha kohti. Kesän 1929 aikana annettiin typpilannoituksena ammoniumsulfatia ja kalkkisalpietaria yhteensä n. 120 kg peltohehtaaria kohti. Merenrantaniittyä ei alavuutensa vuoksi lan_noiteta ensinkään.

17 17 Nuoremmilla nurmilla muodosti kasvullisuuden kesällä 1929 etupäässä puna ja alsikeapila sekä timotei. Vanhempiin nurmiin ilmestyi varsinkin syyskesällä timotein ja nurmilauhan ohella huomattavasti valkoapilaa. Pihlajan laidunkierron rehuyksikkötuotanto oli v koko kierrolta r. y. eli r. y. ha kohti (peltolohkoilta I IV r. y. ha kohti). Maitoa saatiin kg eli kg ha kohti (rasva cy, 4.o). Painonlisäystä ei eläimillä laitumella ollut ensinkään, vaan osoittivat punnitustulokset 2.6 kg painonv ä henny st ä ha kohti. Laidunkausi alkoi 2/6 ja päättyi 25/9. Lisärehua on lehmille annettu laitumella yhteensä r. y. eli r. y. ha kohti. Lisärehuna on käytetty Jokioisten väkirehuseosta, kaurajauhoja, vehnänleseitä, soijarouheita ja vihantarehua. Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut seuraavasti: Kaikkiaan Ha kohti Kevätkantaneet lehmät Syys»» Talvella»» Tiineet hiehot / 12 v.» Vasikat Sonnit t7 Eri eläinryhmien pain onlisäys tai vähennys laidunkauden aikana on ollut seuraava: kevätkantaneet lehmät (29 kpl., ajalla 1/623/8, keskip kg) pain.onvähennystä kaikkiaan 4.5 kg eli kg vrk. kohti, talvella kantaneet lehmät (28 kpl., ajalla 1/6 23/8, keskip kg) painonvähennystä kaikkiaan 5.7 kg eli kg vrk. kohti, syyskantaneet lehmät (3 kpl., ajalla 1/85/9, keskip kg) painonlisäystä kaikkiaan 5.7 kg eli kg vrk. kohti, tiineet hiehot (6 kpl., ajalla 21/626/9, keskip kg) painonlisäystä kaikkiaan 9.5 kg eli kg vrk. kohti, 12 vuotiaat hiehot (12 kpl.., ajalla 11/610/7, keskip kg) painonlisäystä kaikkiaan 12.2 kg eli kg vrk. kohti. Laidunrehuyksikön tuotantokustannuksia laskettaessa on peltomaan arvoksi laskettu Smk : (aitauskustannuksineen) ja merenrantaniityn arvoksi Smk : ha kohti. Laitumen peruskustannukset nousevat tällöin Smk:aan : eli laidunhehtaaria kohti Smk:aan 4227:13. Laidunrehun tuotatokustannukset v:lle 1929 selviävät seuraavasta yhdistelmästä

18 18 Ha kohti R. y. kohti Hoitolannoitus 526: 46) Muut hoitotyöt 13: 14f : 39 8 % peruskustarmuksille 338: 17 : 25 Laidunrehun tuot. kustan. yht. 877: 77 : 64 Härmän tila. Härmän tilalla oli v laiduntarkkailun alkaessa järjestettynä. pellolle 4lohkoinen laidunkierto. Seuraavana vuonna lisättiin lohkojen lukumäärä yhdellä, samoin seuraavana vuonna. V oli näinollen lohkojen lukumäärä 6 ja laitumen kokonaispintaala ha. Nurmia perustettaessa on siemensekoituksessa käytetty 90 % timotein ja 10 % apilan siementä. Ensimmäisinä vuosina on heinä niitetty. Laitumen maanlaatu on yleensä harmaanruskeata hienoa hietaa. Maan pha r v o oli v Juomaveden saavat eläimet laitumen läpi virtaavasta purosta. Härmän laitumet ovat vv saaneet keskim. ha kohti seuraavat hoitolann.oitukset: Vuosi Virtsaa 647 kg Kalisuolaa Thomaskuo Kalkkisalpie 40 % naa taria Kalkkityppeä 47 kg 222 kg 13 kg 55» 215» 80» 220» 11 kg 88» 266 >> Härmän peltolaitumilla esiintyivät v alt akasveina kesällä 1929 timotei, nurmilauha, nurmirölli, koiranrölli, niittynurmikka valko ja punaapila. Kyseellisen peltolaitumen r ehuyksikkötuot ant o on vv ollut seuraava: V (14.84 ha) ajalla 9/61/ r. y. ha kohti» 1927 (18.o 9» )» 11/617/ »»» >> 1928 (21.5 8» )» 9/625/ »»»» 1929 (21.5 8» )» 4/625/ »»» 4:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti

19 19 Laidunp äiviä on eri eläinryhmillä Eläinryhma Laidunpäiviä ha kohti v v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» Talvella»» Tiineet hiehot vuotiaat hiehot } 1.0 Hevoset v o Härmän peltolaitumien eläintu ot anto ha kohti selviää seuraavasta yhdistelmästä. V (14.84 ha) kg maitoa (rasva% 4.1) + 54 kg painonlisäystä» 1927 (18.133») 2 282»» (»» 4.2) + 100»» 1928 (21.58» ) 1 641»» (»» 4.3) + 74»»» 1929 (21.58» ) 1 657»» (»» 4.1) + 49»» 4:n v:n keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.2) + 69 kg painonlisäystä Laidunkausi, eläinluku, keskipainot ja eri eläinryhmien painonlisäys vv esitetään seuraavissa yhdistelmissä I jakso: Lehmät: varsinaisilla laitumilla Ensimäinen ja Eläin Keski Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 4/617/ Syys» ;> o Talvella»» Keskimäärin 4/6±17/ II jakso: odelmapelloilla Ensimäinen ja viimeinen laidunpäivä Eläinluku kpl. Keskipaino kg Kevätpoikineet 18/827/ Syys Talvella Keskimäärin 18/827/ Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti

20 20 Koko laidnnkausi: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidunluku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 4/627/ Syys Talvella Keskim. v /27/ /625/ o /617/ /617/ :n vuoden keskiarvo ±0.318 Tiineet hiehot: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /610/ o » /625/ o » /617/ :n vuoden keskiarvo v. hiehot: Ensimäinen ja viimeinen laidunpäivä Eläinluku kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /610/ » /625/ » /617/ » /617/ o :n vuoden keskiarvo Hevoset: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /627/ s » /625/9\ » /617/ » /617/ :n vuoden keskiarvo

21 Lisärehuna on eläimille Härmän laitumilla annettu kaurajauhoja, soijarouhetta, Hankkijan sekoitusta, ruisjauhoja, heiniä, vihantarehua ja juurikasveja, yhteensä r. y. ha kohti. Laidunrehun tuotantokustannuksia laskettaessa on maan hinta tällä peltolaitumella arvioitu Smk:ksi 4 000: aitauskustannukset siihen luettuna. Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, ovat Härmän laitumilla vv olleet: 21 Kustannukset Lannoituskustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 20 : 30 : 52» : 28 : 15 : 32» : 73 : 14 : 35» : 10 : 26 : 50 4:n vuoden keskiarvo 307: 50 :19 :40 Innilän tila. Innilän yhdistetyillä pelto ja hakamaalaitumilla on v toimitettu uudelleen vesoittuneiden alueiden raivaus. Hoit o lannoit uksena saivat nämä laitumet v kg eestifosforiittia ja 14 kg kalkkisalpietaria keskimäärin ha kohti. Muutamille lohkoille on sitäpaitsi kylvetty apusiementä. hmilän laitumien rehuyksikkötuotanto on vv. 192G.29 ollut seuraava: V (27.52 ha) ajalla 2/624/ r. y. ha kohti 1927 (24. o o» )» 2/630/ »»» 1928 (28.25» )» 28/523/ »»» 1929 (28.25» )» 9/6 5/ »»» 4:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut seuraavasti:

22 22 Laidunpaiviä ha kohti v v: 1927 v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» : Talvella»» Tiineet hiehot v. hiehot Vasikat o Sonnit Lampaat Karitsat Hevoset Varsat Kyseessäolevien laitumien eläintuot anto on ha kohti ollut: V (27.52 ha) 514 kg maitoa (rasva% 4.$) + 85 kg painonlisäystä, 1927 (24.00» ) 775»» (»» 4.6) H 73» 1928 (28.05») 762»» (»» 4.2) + 75» 1929 (28.95» ) 857»» (»» 4.2) + 51»» 4:n vuoden keskiarvo 728 kg maitoa (rasva% 4.4) + 70 kg painonlisäystä Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskip ai no ja painonlisäys selviävät seuraavista yhdistelmistä: Lehmät: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keskipäivä kpl. paino kg Kevätpoikineet 15/626/ ' Syys» 29/526/ Talvella»» Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Keskim. v /526/ » /520/ » /615/ ± 0.310» /624/ s :n vuoden keskiarvo

23 23 Vasikat: Ensimäinen ja viimeinen laidanpäivä Eläinluku 41. paino kg Painonlisäys keski= eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti /513/ » /511/ » /61/ » /624/ :n vuoden keskiarvo Hevoset: Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja EläinKeski. eläintä kohti kg viimeinen laidun luku päivä kpi. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /65/ » /59/ » /65/ » /624/ :n vuoden keskiarvo 503.o L is är e hun a ovat eläimet laitumella saaneet vehnänleseitä, Inaapähkinäkakkuja,»Punaleimaa», kaurajauhoja, pellavasiemenjauhoja, maitoa ja vihantarehua, yhteensä r. y. ha kohti. Laidunrehun tuotantokustannukset ovat vv , yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, olleet seuraavat: Lannoituskustannukset ha kohti r. y. smk. kohti Smk. Kustannukset kaikk_iaän r. y. konti Smk. : 50 V : 74 : 23» 1927 :24.» :70 :07 :32» : 36 : 04 : 33 4:n vuoden keskiarvo 97: 11 : 08 : 34 Kaarilan tila. Kaarilan peltolaidunkierrosta vähennettiin v ha, joten Kohmanvainion pintaala on nyt 7.69 ha. Hoit olannoitu k

24 24 s e n a sai tämä laidun v kg superfosfatia ja 100 kg saksan salpietaria ha kohti. Kyseessäolevan laitumen r e h u y k s i k k ö t u o t a n t o on vuosina 1926, 1928 ja 1929 ollut seuraava: V (8.29 ha)/ajalla 28/521/ r. y. ha kohti» 1928 (» );» 9/621/ »»»» 1929 (7.69» )» 4/67/ »»» 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut: Laidunpäiviä ha kohti v v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» li s Talvella»» Hevoset V (8.29 ha;) kg maitoa (rasva% 4.o) kg painonlisäystä ha, kohti» 1928 (»» ) »» (»» 4.1) + 113»»»»» 1929 (7.69») »» (»» 4.2) I 188»»»» 3:n v:n keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.1) kg painonlisäystä ha kohti Lehmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys käyvät selville seuraavasta yhclistelmästä: Kevätpoikineet Eläintuotanto ha kohti selviää allaolevasta yhdistelmåstä: Syys Talvella Lehmät: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keskipäivä kpl. paino kg 14/67/9 5 4/67/9 17 4/67/9 15 Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti o o Keskimäärin v; /67/ » /621/ » /518/ :n vuoden keskiarvo

25 25 Li s är ehu a ovat lehmät laitumella saaneet vihantarehua, vähän myöskin laidunkauden alussa kaurajauhoja ja kevätviljanolkia, yhteensä 308 r. y. ha kohti. Laidunrehun tuotantokustannukset ovat Kaarilan tilalla olleet kysymyksessäolevina vuosina, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, seuraavat: Lannoituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. koht. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 95 : 21 : 36» : 14 : 18 : 34» : 93 : 13 : 29 3:n vuoden keskiarvo 419: 61 : 18 : 33 Karhun tila. Karhun tilan laitumet on järjestetty jokirinteelle heinänurmesta. V. 1925, jolloin laiduntarkkailu aloitettiin, oli lohkojen lukumäärä 4 ja kokonaispintaala 3.52 ha. V:sta 1926 lähtien on laidun käsittänyt 6 lohkoa pintaalaltaan yhteensä 3.03 ha. Ma anla at u on hiekkaa ja ruokamullan vahvuus vaihtelee 1520 cm. Maan pharvo oli v heinäkuulla Karhun peltolaitumet eivät saaneet minkäänlaista lannoitusta v. 1925, ei myöskään lähinnä edellisinä vuosina. V:sta 1926 on hoitolannoitusta käytetty säännöllisesti ja ovat lannoitemäärät olleet keskim. ha kohti seuraavat: Kalisuolaa Superfos Thomas Kalkki Kalkki Vuosi 20 % 40 % fatia kuonaa salpiet. typpeä kg 25 kg 50 kg. 19 kg 1927» 50» 88» _. 53 kg » 106 kg 25» » 76» 38» Sitäpaitsi kalkittiin Rantalohko I v: 1928 käyttämällä n. 435 kg kalkkia ha kohti. Karhun laitumilla muodosti kesällä 1929 k asvullisuuden timotei, valkoapila, puna apua, niittynurmikka, nurmipuntarpää nurrailauha ja rölli

26 26 Karhun laitumien rehuyksikkötuotanto on vv: ollut: V (3.52 ha) ajalla 3/625/ r. y. ha kohti» 1926, (3.93» )» 1/624/ »» '»» 1927 (»» ).» 4/614/ »» '»» 1928 (»» )» 11/622/ »»»» 1929 (»» )» 7/622/ »»» 5:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti L a i d u n p ä i v i ä on eri eläinrylimillä ollut: Laidunpäiviä ha kohti Eläinryhmä v v v v v Kevätpoikineet lehmät] o Syys»» Talvella»» Tiineet hiehot v.» 24.2 Nuoret sonnit 10.0 Vasikat Hevoset o o Varsat Eläintuotanto ha kohti käy selville seuraavasta yliteenvedosta: V (3.02 ha) 1929 kg maitoa (rasva% 3.9) kg painonlisäystä» 1926 (3.93») 1926»» (»» 4.0) + 93»» 1927 (»» ) 1639» (»» 4.3) + 84»» 1928 (»» ) 1939» (»» 3.3) + 163»»» 1929 ( 5)») 1899»» (»» 4.0) + 87» 5:n v:n keskiarvo 1865 kg maitoa (rasva% 4.0) kg painonlisäystä Laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja pain o n ii s ä y s ovat Karhun tilan eläimillä olleet: Lehmät: 1 jakso:.varsinainen laidunkausi. Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. p aino k g kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 7/617/ o Syys» 7/67/ o Talvella» 7/622/ Keskimäärin 7/622/

27 27 II jakso: odelmapelloilla. Ensimäinen ja Eläin Keskiviimeinen laidun luku paino Kg päivä Kevätpoikineet 18/828/9 5 Syys'» 18/828/9 3 Talvella» 18/828/9 5 Keskimäärin 18/828/ Painonlisays keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti o Koko laidunkausi: Ensimäinen ja Eläin Keskiviimeinen laidun luku päivä kpi. paino Kg Kevätpoikineet 7/628/ Syys»» Talvella»» Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti o Keskim v /628/ » /626/ o » /614/ » /612/ » /625/ :n vuoden keskiarvo Tiineiden hiehoj en keskipaino on v ollut 284.o kg ja on niillä eläintä kohti ollut painonlisäystä ajalla 18/628/9 yhteensä 64.7 kg eli vrk. kohti kg. Vasikat: Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläin Keski eläintä kohti kg viimeinen laidun luku päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti Y /617/ » /626/ o » /618/ o + 28.o » /612/ :n vuoden keskiarvo 152.o Nuorten sonnien keskipaino on ollut v kg ja painonlisäys ajalla 15/68/8 keskim eläintä kohti kaikkiaan 23.0 kg eli vrk. kohti kg.

28 28 Lisärehun aiheuttama vähennys tekee ha kohti r. y. Lisärehua on käytetty Hankkijan seosta N:o 1, heiniä ja vihantarehua. Laskettaessa laidunhehtaarin arvoksi Smk : (aitauskustannukset siihen luettuna) nousevat laidunrehuyksikön tuotantokustannukset seuraavanlaisiksi: Lannoituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 19» : 01 :33 : 55» : 63 : 16 : 37» : 38 : 13 : 30» : 04 : 11 : 31 5:n vuoden keskiarvo 241: 52 : 14 : 35 Kauran tila. Kauran peltolaitumet saivat v lannoit uks elia 170 kg tuomaskuonaa, 75 kg 40 %:sta kalisuolaa ja 10 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Sitäpaitsi on yksi lohko saanut pienemmän määrän kalkkikivijauhetta. LohkojenL 1 TV rehuyksikkötuotanto käy selville seuraavasta yhteenvedosta: V 1926 (9.76 ha) ajalla 2/610/ r. y. ha kohti» 1927 (»»)» 8/630/ »»»» 1928 (»» )» 7/612/ »»»» 1929 (»» )» 29/511/ »» 4:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Läidunpäiviä on tällä kierrolla ollut seuraavasti:

29 Laidunpäiviä ha kohti v v v Kevätpoikineet lehmät_ Syys'»» Talvella»» Tiineet hiehot _ 12 v.» Sonnit _ Vasikat Lampaat Hevoset Varsat Kauran tilan peltolaidunlohkojen L 1TV eläintuotanto on ha kohti ollut seuraava: V (9.76 ha) kg maitoa (rasva% 4.5) kg painonlisäystä» 1927 (»») 1 582»» (».» 4.0) + 195»»» 1928 (»») 1 765»» (»» 4.2) J»»» 1929 (»») 1 590»» (»» 4.5) + 148»» 4:n v:n keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.2) kg painonlisäystä Lohkolta LV, 0.30 ha, saatiin v r. y.. ha kohti ja painonlisäystä 147 kg ha kohti. Tällä lohkolla kävivät ainoastaan hevoset ja sonnit. Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat olleet: Lehmät: Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläin Keski eläintä kohti kg viimeinen laidun luku kg päivä kpl. p aino kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet... 13/611/ Syys» 3/611/ Talvella»»» Keskim. v /611/ /612/ o /626/ ,460 3:n vuoden keskiarvo I

30 30 Sonnit: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /611/ » /612/ o :n vuoden keskiarvo V. 1929» 1928» vuotiaat hiehot: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg Painonlisäys keskim. päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti 3/611/ ± /612/ o /626/ :n vuoden keskiarvo Lampaat: Ensimäinen ja Painonlisäys keskim. viimeinen laidun li Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino k g kaikkiaan vrk. kohti V /520/ o » /66/ o » /626/ I :n vuoden keskiarvo Vasikoiden (8 kpl., keskip kg) painonlisäys on ajalla 12/611/10 ollut keskim. eläintä kohti kaikkiaan 35.5 kg eli kg vrk. kohti. Hevost en (6 kpl., keskip. 429 kg) painonlisäys on ajalla 2/620/10 ollut keskim. 23 kg kaikkiaan, eli kg vrk. kohti, varsojen (1,kpl., keskip kg) painonlisäys ajalla 9/620/10 on ollut kg, eli kg vrk. kohti. Lisärehua on eläimille laitumella annettu r. y. ha kohti leseinä, soijarouheina,»punaleimana», pellavasiemenjauhoina, kauran olkina ja kuorittuna maitona. Laidunrehun tuotantokustannukset ovat Kauran tilalla olleet, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta vv seuraavat:

31 Lannoituskustannukset ha kohti r. y. kohti Smk. Smk. 31 Kustannukset kaikkiaan r. y. kohti Smk. V : 50 : 20 : 44» : 90 : 11 : 33» : 37. : 10 : 35» : : 12 : 43 Keskimäärin 293: 42 :13 37 Korven tila. Korven peltolaitumet (Lkierto, ha) saivat lannoitu k sena v kg thomaskuonaa, 80 kg 40 %sta kalisuolaa, 160 kg kalkkityppeä ja kg lantavettä ha kohti. Kalkkityppi levitettiin syksyllä 1928, samoin osa lantavedestä. Korven laitumien r e 11.0 yksikkötuotanto on vv ollut seuraava: V (15.68 ha) ajalla 7/627/ r. y. ha kohti» 1928 (»» )» 7/622/ »» 1929 (»» )» 30/523/ » 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Hakalan nlittylohkon tuotanto oli v r. y. ha kohti (v r. y. ja v r. y. ha kohti). L a i d u n p ä i v i ä on Lkierrolla ollut seuraavasti: Laidunpäiviä ha kohti v v v Kevätpoikineet lehmät SYYS»» Talvella»» o Tiineet hiehot o 12 v.» 9: Sonnit Vasikat 12.o 19.3 Hevoset Varsat Lampaat 21.2 Karitsat 21.2

32 32 Hakalan lohkolla oli tiineillä hiehoilla laidunpäivää, 12 vuotiaina hiehoilla 93.o ja vasikoilla 33.6 laidunpäivää ha kohti. El äintuo t ant o ha kohti käy selville seuraavasta yhclistelmästä: Lkierto: V (15.68 ha) kg maitoa (rasva% 4.4) + 21 kg painonlisäystä» 1928 (»» ) 1 514»» (»» 4.1) + 36»» 1929 (»» ) 1 825»» (»» 4.2) + 85» 3:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.2) + 47 kg painonlisäystä Hakalan lohkolta saatiin eläintuotantona v kg painonlisäystä ha kohti (v kg ja v kg). Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskip ain o ja painonlisäys näkyvät seuraavasta: Lehmät: I jakso: varsinaisilla laitumilla. Ensimäinen ja'eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 5/622/ Syys»»» o Talvella»»» Keskimäärin 5/622/ o II jakso: odelmapelloilla. Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku. Keski ; 1,. eläintä kohti kg päivä kpl. paino g kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet... 23/822/ SYYS»»» Tavella»»» o Keskimäärin 23/822/ Koko laidunkausi: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keskipäivä kpl. paino kg P ainonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet.... 5/622/ Syys»»» Talvella»»» s Keskim. v /622/ » /62/ o » /627/ :n vuoden keskiarvo

33 Tiineet hiehot: Ensimäinen ja Eläin ' viimeinen laidun luku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti /62/ » /62/ o » /627/ o :n vuoden keskiarvo I vuotiaat hiehot: nsimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku ":es"'" päivä 4/. paino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /62/ » /62/ » /627/ :n vuoden keskiarvo Vasikat: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku paino Keskikg eläintä kohti kg päivä kpl. kaikkiaan vrk. kohti V /62/ » /62/ :n vuoden keskiarvo Lisärehua on eläimille annettu keväällä laidunkauden alussa ja syksyllä viimeisinä laidunpäivinä 153 r. y. ha kohti. Lisärehuna on ollut kaurajauhoja, soijarouheita, kauranolkia ja heiniä. Laidun.rehun tuotantokustannukset ovat Korven tilalla, Lkierrolla, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, vv olleet seuraavat: Lammituskustannukse Kustannukset ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 56 : 22 : 61» : 04 : 30 : 76 >> : 60 : 39 : 78 Keskimäärin 540: 71 : 31 : 72

34 34 Laalahden tila. Laalahden tilalla on v sikojen laitumena ollut Vehkalahti ja K.ortteenpää, kuten aikaisempinakin vuosina, mutta Pikkuhaka, joka v oli myös sikojen hallussa, on liitetty jälleen lehmien ja hevosten yhteiseen laidunkiertoon. Sitäpaitsi on v:n 1929 tuloksissa mukana myös Tilsarin lohko, joten näiden laitumien kokonaispintaala tekee ha, josta on peltoa 3.30 ha, niittyä 1.58 ha, raivattua hakamaata ha ja raivauksen alaista 6.96 ha. Holt lannoituksen a saivat sikalaitumet v kg kalkkisalpietaria, 20 kg superfosfatia ja n. 5 kg 20 %:sta kalisuolaa ha kohti. Raivatut hakalaitumet saivat n. 160 kg karjanlantaa, 16 kg kalkkisalpietaria, 16 kg superfosfatia, 8 kg thomaskuonaa ja 1 kg 20 %:sta kalisuolaa keskim. ha kohti. Laalahden laitumien rehuyksikkötuotanto käy selville seuraavista yhdistelmistä: Viljellyt sikalaitumet. V (5.42 ha.;) ajalla 1/55/ r. y. ha kohti» 1926 (5.42» )» 1/514/ »»»» 1927 (5.50» )» 15/515/ »».» 1928 (9.42» )» 13/528/9 631» 1929 (5.5o» )» 21/530/ »» 5:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Raivatut hakalaitumet: V (28.48 ha) ajalla 20/512/8 445 r. y. ha kohti» 1926 (28.27» )» 28/410/10 633»»»» 1927 (18.53» )» 18/51/10 836»»»» 1928 (24.55»)» 1/522/9 863»»»» 1929 (31.04» )» 13/511/10 919»»» 5:n vuoden keskiarvo 739 r. y. ha kohti Hoitamattomat metsälaitumet. V ( 73.o ha) ajalla 28/58/8 57 r. y. ha kohti» '1926 (105.0» )» 31/517/ »»» 1927 (119.0» )» 12/618/9 76»»» 1928 (103.0» )» 11/626/9 70»»» 1929 ( 75.o» )» 3/630/9 93»» 5:n vuoden keskiarvo 72 r. y. ha kohti

35 Odelmapellot (18.40 ha) tuottivat ajalla 8/910/ r. y. ha kohti. L aidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut seuraavasti: 35 Viljellyt sikalaitumet. Laidunpäiviä ha kohti v v v v v Isot porsaat Nuoret siat Joutilaat emakot..1 Imettävät» o o o Karjut Lampaat Pässit 159 Karitsat Lehmät Hiehot Sonnit Vasikat o Hevoset Varsat Raivatut hakalaitumet. v Laidunpäiviä ha kohti v v v v Kevätpoikineet lehmät] Syys»» r Talvella»» Tiineet hiehot Nuoret sonnit v. hiehot Vasikat k Isot porsaat 4.1 Nuoret siat 3.2 Emakot o Karjut 8.5. Lampaat '7 Pässit Karitsat Työhevoset 6.o 9. 'z : Varsat o

36 36 Hoitamattomat metsälaitumet. Laidunpäiviä ha kohti v v v v v Kevätpoikineet lehmät) Syys»» ( o Talvella»» Tiineet hiehot Nuoret sonnit v. hiehot Vasikat o Lampaat 1.1 Karitsat Hevoset Varsat o 1. 6 Laalahden laitumien eläint uot ant o on vv ollut ha kohti seuraava: Viljellyt sikalaitumet V (5.42 ha) 762 kg maitoa (rasva% 4.1) kg painonlisäystä» 1926 (5.42») + 536»»» 1927 (5.50» ) 124»» (»» 4.1) + 538»» 1928 (9.42») _ 1 35»»» 1929 (5.50») + 183»» 5:n vuoden keskiarvo 154 kg maitoa (rasva% 4.1) kg painonlisäystä Raivatut hakalaitumet. V (28.48 ha) 189 kg maitoa (rasva% 4.1) + 40 kg painonlisäystä» 1926 (28.27» ) 467»» (»» 4.2) + 52» 1927 (28.53») 670»» (»» 4.3) [ 67»» 1928 (24.55») 879»» (»» 4.5) + 33»» 1929 (31.04») 863»» (»» 4.3) + 74» 5:n vuoden keskiarvo 591 kg maitoa (rasva% 4.3) + 54 kg painonlisäystä Hoitamattomat metsälaitumet. V ( 73.0 ha) 9.2 kg maitoa (rasva% 4.1) + 4.s kg painonlisäystä» 1926 (105.0» ) 5.6»» (»» 4.5) + 5.8»»» 1927 (119.0» ) 29.1»» (»» 4. 2) + 5.6»»».1928 (103.0» ) 12.1»» (.»» 4.6) + 5.3»» 1929 ( 75.0») +12.1»» 5:n vuoden keskiarvo 12.0 kg maitoa (rasva% 4.3) kg painonlisäystä

37 Eri eläinryhmien laidunkansi, eläinluku, keskip aino ja p ainonlisä ys käyvät,selville seuraavista yhdistelmistä: Lehmät: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku. 0, päivä kpl. P`"."6> kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 28/53/ Syys»» ;) Talvella»»» Keskim v /53/ » '» /628/ »» /518/ I 0.602»» /518/ »» /512/ o :n vuoden keskiarvo o I Hiehot: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku ":esiu., eläintä kohti kg päivä kpl. Pa kg kaikkiaan vrk. kohti V /53/ » /65/ » /515/ » /419/ o > /510/ :n vuoden keskiarvo Vasikat: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /630/ o » /528/ » /515/ I 0.326» /419/ » /510/ I :n vuoden keskiarvo Tiineillä hiehoilla (6 kpl. ajalla 13/53/10, keskip painonlisäystä eläintä kohti kaikkiaan kg eli kg vrk. kohti.

38 38 Lampaat: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidan luku Keskipäivä kpl. paino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /55/ » /528/ » /54/ » /610/ I 0.061» /512/ :n vuoden keskiarvo Karitsat: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidan luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /55/ » /528/ » /54/ » /619/ » /512/ :n vuoden keskiarvo Imettävät emakot (porsaineen): Ensimäinen ja EläinKeskiviimeinen laidun luku. päivä'. kpl. paino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /814/ » /615/ » /628/ » /61/ I :n vuoden keskiarvo 152.o Joutilaat emakot: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidan luku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /51/ » /528/ » /515/ s » /51/ :n vuoden keskiarvo

39 39 Nuoret siat (612 kk.): Ensimäinen ja viimeinen laidunpäivä Eläinluku kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /71/ I » /528/ o » /515/ o /51/ :n vuoden keskiarvo Isot porsaat (26 ḳk.): Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläinluku viimeinen laidun Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /528/ » /715/ » /51/ o » /51/ :n vuoden keskiarvo Lisärehun aiheuttama vähennys teki ha kohti sikalaitumilla kg r. y. ja raivatuilla hakalaitumilla r. y. Lisärehuna on edellisillä laitumilla ollut pellavansylkyt, maissi, vehnärehujauhot, ruisrehujauhot, liima, jäteliha, keittiöjätteet, lantut, naatit ja vihantarehu, jälkimäisillä laitumilla»punaleima», vehnänleseet ja apilanodelma. Laidunrehun tuotantokustannukset, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, esitetään vuosilta seuraavissa yhclistelmissä: Sikalaitumet. Lannoituskustannukset ha kohti r. y. kohti Smk. Smk. Kustannukset kaikkiaan r. y. kohti Smk. V : 76 : 10 : 26» : 90 : 27 52» : 45 : 05 : 21» : 45 : 29 : 75» : 80 : 05 : 27 5:n vuoden keskiarvo 207: 70 : 14 : 36

40 40 Raivatut hakalaitumet. Lannoituskustannukset ha kohti r. y. kohti Smk. Smk. Kustannukset kaikkiaan r. y. kohti Smk. : 28 V. 1925» : 44 : 06 : 31» 1927 : : 32 : 06 : 27» : 70 : 07 : 29 5:n vuoden keskiarvo 31: 08 : 04 : 28 Laitilan tila. Laitilan tilalla oli v eläinten hallussa 7 peltolaidunlohkoa; joiden yhteinen pintaala oli 8.95 ha. Näiden laituraien rehuyksikkötuot ant o on vv ollut seuraava: V (6.04 ha) ajalla 3/63/ r. y. ha kohti» 1929 (8. 9 5» )» 1/630/ »»» 2:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut: Laidunpäiviä ha, kohti v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» s Talvella»» Tiineet hiehot v.» 80.1 Vasikat Lampaat Karitsat 47.4 Hevoset o Laitilan laituraien eläint u o tanto ha kohti on ollut seuraava:

41 V (6.04 ha) kg maitoa (rasva% 4.2) kg painonlisäystä» 1929 (8.95» ) 1 579»» (»» 4.2) + 163» 41 2:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.2) kg painonlisäystä Eri eläinryhmien laidunkaisi, eläinluku, keski. paino ja painonlisäys selviävät seuraavista yhdistelmistä: Lehmät: Ensimäinen ja viimeinen laidunpäivä Eläinluku kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskiru. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 6/61/ Syys»» Talvella» Keskim. v /61/ o »» /622/ :n vuoden keskiarvo Tiineillä hiehoilla (5 kpl., ajalla 1/627/9, keskip kg) on ollut painonlisäystä eläintä kohti kaikkiaan 75 kg eli kg vrk kohti, 12 vuotiailla hi6hoilla ja sonn ei 11 a (5 kpl., ajalla 1/628/9, keskip ) painoidisäystä kaikkiaan 55.5 kg eli kg vrk. kohti. Vasikat: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskirn. viimeinen laidun 1uku painokg Keski eläintä kohti kg päivä kpl. kaikkiaan vrk. kohti V /610/ » /630/ I :n vuoden keskiarvo Lisärehua on annettu etupäässä vain vasikoille, kuorittua, ja täysmaitoa, mutta ovat lehmätkin saaneet jonkun verran soijarouheita, kaurajauhoja,»punaleimaa», vehn.änleseitä ja vihantarehua_ Keskimäärin on lisärehua annettu 173 r. y. ha kohti. Laidun.rehun tuotantokustannukset ovatlaitilan laitumilla nousseet vuosina 1928 ja 1929, yleisiä kustannuksia, ja veroja lukuunottamatta, seuraavansuuruisiksi:

42 42 Lannoituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 63 : 11 : 28» : 60 : 09 : 32 2:n vuoden keskiarvo 268: : 10 : 31 LatvaLuhtaselan tila. LatvaLuhtaselan tilalla on v tarkkailtavana olevien rahkasuolohkojen C 3 C 6 yhteispintaala 3.16 ha. Hoitolannoituksena saivat nämä lohkot keväällä kg thomaskuonaa ja 125 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti, sekä syksyllä 1928 n. 180 kg kalkkityppeä ha kohti. Lohkolle C 1 (maanlaatu hiesusavea) annettiin 200 kg kalkityppeä, 250 kg thomaskuonaa ja 75 kg 40,/,:sta kalisuolaa ha kohti. Rehuyksikkötuotanto LatvaLuhtaselan viljellyillä rahkasuolaitumilla on ollut: V (3.8 9 ha) ajalla 27/520/ r. y. ha kohti» 1926 (3.38» )» 7/623/ »»»» 1927 (3.38» )» 5/614/ »»»» 1928 (3.38» )» 3/631/ »»»» 1929 (3.16» )» 2/615/ »»» 5:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Laidunpäiviä on näillä laitumilla ollut: v Laidunpäiviä ha kohti v v v v Kevätpoikineet lehmät] o Syys»» 155.o 160.o Talvella»» j Aiehot 22.o 83.4 Vasikat 1.5 Hevoset o o

43 Kyseessäolevien laitumien eläintuotant o ha koht i on ollut seuraava: 43 V (3.89 ha) kg maitoa (rasva% 4.5) + 45 kg painonlisäystä ha kohti» 1926 (3.38» ) »» (»» 4.3) + 57»»»»» 1927 (3.38» ) »» (»» 4.4) 2»» o.» 1928 (3.38» ) »» (»» 4.3) + 21.»»»»» 1929 (3.1.6 '» ) »» (»» 4.0) + 53»»»» 5:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.3) 35 kg painonlisäystä ha kohti Lohkoltå C I, etupäässä nuoren karjan ja sikojen laitumelta, saatiin v r. y. ha kohti (1 348 kg maitoa). Laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja eri eläinryhmien painonlisäys on ollut: Kevätpoikineet Syys» Talvella» Lehmät: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku p ä ivä kpl. 29/531/8 5»» 2»» 2 Keskipaino kg 302.o Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti I I Keskim. v /531/ »» /623/ >>» /622/ »» /623/ o »» /520/ :n vuoden keskiarvo Hiehot: Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläin Keski eläintä kohti kg viiiheinen laidun luku päivä kpi. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /516/ » /62/ » /622/ » /619/ /520/ o o 5:n vuoden keskiarvo

44 44 Vasikat: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku paino T(esld kg eläintä kohti kg päivä kpl. kaikkiaan vrk. kohti V /531/ o » /6 2/ » /622/ » /616/ o » /520/ :n vuoden keskiarvo Lis ärehuna ovat eläimet LatvaLuhtaselan rahkasuolaitumella saaneet väkirehua, kauranolkia ja vihantarehua, 31 r. y. ha kohti. Laidunrehun tuotantokustannukset ovat näillä laitumilla olleet, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, vv seuraavat: Lannöituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk.. Smk. V : 39 : 61» :63 :35 :59» : 15 : 42 : 74» : : 24 : 60» : 38 : 40 : 60 Keskimäärin 556: 65 : 37 : 62 Lepaan laidunkoekenttä. Lepaan laidunkoekenttä, joka on sijoitettu hoitamattomalle luonnonlaitumelle, on perustettu seuraavan koekysymyksen selvittämistä varten:»kannattaako va.rastolannoituksen käyttö viljeltyä laidunta perustettaessa hyvälaatuiselle luonnonlaitumelle, multavalla savimaalla, vai onko tällaista laidunta ainoastaan tavaninukaisella hoitolannoituksella parannettava?» Koekentän perustamisesta on yksityiskohtainen selostus v:n 1928 laidunjulkaisussal). 1) OHARPENTIER: Laiduntarkkailu eräillä tiloilla Suomessa kesällä Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja N:o 25. S

45 45 Hoitolanno ituk sena sai»varastolannoitettu» Akierto v kg thomaskuonaa ja 100 kg 20 %:sta kalisuolaa ha kohti. Ainoastaan»hoitolannoitettu» Bkierto sai kuten ennenkin 200 kg thomaskuonaa ja 150 kg 20 %:sta kalisuolaa ha kohti. Rehuyksikkötuotanto on vv ollut seuraava: Akierto (2. o o ha). V ajalla 13/625/ r, y. ha kohti» 1928» 8/66/ »» 1429» 11/66/ :n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Bkierto (2.00 ha). V: 1927 ajalla 13/621/ r. y. ha kohti» 1928» 8/625/ »»» 1929» 11/66/ »» 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Lai dunpäiviä on näillä kierroilla ollut seuraavasti: Laidunpäiviä ha kohti Akierto Bkierto v v v v v v Riehot Ehtyneet lehmät. 72 Painonlisäystä on ha kohti saatu: Akierto Bkierto V kg 114 kg» » 181»» » 160» 3:n vuoden keskiarvo 131 kg 152 kg V kävi Akierrolla kuusi hiehoa (Aryhmä) koko kesän, samoin Bkierrolla myöskin kuusi hiehoa (Bryhmä). Sitäpaitsi kävi koelaitumella kolmaskin 6eläiminen hiehoryhmä, vuoroin A, vuo

46 46 roin Bkierrolla, jonka lisäksi Bkierrolla oli keskikesällä jonkun aikaa 4 ehtynyttä lehmää. Eriryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat olleet seuraavat: Aryhmä. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg Painonlisäys keskim. päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti V /69/ » /66/ o » /66/ F :n vuoden keskiarvo Bryhmä. Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg,k aikkiaan vrk. kohti V /69/ » /66/ » /66/ o :n vuoden keskiarvo Vararyhmä. Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. p paino k g kaikkiaan vrk. kohti V /68/ » /615/ » /66/ o :n vuoden keskiarvo Ehtyneiden lehmien (4 kpl., ajalla 2.1/620/7, keskip kg) laitumella saama painonlisäys oli eläintä kohti kakkiaan 4 4 kg eli kg vrk. kohti. Lisärehua eivät koelaitumen eläimet ole saaneet ensinkään. Laidunrehun tuotantokustannukset ovat, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, kolmena koevuotena olleet seuraavat:

47 47 Kustannukset Lannoituskustannukset kaikkiaan r. y. kohti ha kohti Smk. r. y. kohti Smk. Smk. Akierto Bkierto Akierto Bkierto Akierto Bkierto V : : 13 : 42 : 62 : 93 1: 03» :22 282:37 :15 :23 :56 :60» : : 37 : 16 : 19 : 56 : 49 Keskim. 329: : 62 : 26 : 32 : 66 : 67 Malmgårdin tila. Malmgårclin tilalla oli v tarkkailtavana viisi lohkoa, joiden kokonaispintaala oli ha. Hoitolann oituksena ne saivat 150 kg thomaskuonaa, 75 kg 40 %:sta kalisuolaa ja 100 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Rehuyksikkötuotan.to on ollut seuraava: V (44.25 ha) ajalla 5/614/ r. y. ha kohti» 1928 (»» )» 9/612/ »»»» 1929 (37.22» )» 7/616/ »»» 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut: v v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» Talvella»» v. hiehot 7.3 Lampaat s 13.1 Hevoset o 2.o Nuoret hevoset Varsat 1.4 Eläintuotanto ha kohti selviää seuraavasta yhdistelmästä: V (44.25 ha) kg maitoa (rasva% 3.5) + 35 kg painonlisäystä (44.25» ) 1437»» (»»» ) 48»» 1929 (37.22» ) »» (»» 3.7) + 48» 3:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 3.6) + 44 kg painonlisäystä

48 48 Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat olleet: Lehmät: Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku Keski eläintä kohti kg päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 7/69/ o Syys»»» o Talvella»»» Keskim v /69/ » /67/ » /65/ :n vuoden keskiarvo o 8 Lampaiden (9 kpl., shropshirerotua) painonlisäys on ajalla 10/916/11 ollut eläintä kohti kaikkiaan 2.o kg eli kg vrk. kohti ja keskipaino 46.1 kg. Lisärehua ei eläimille varsinaisen laidunkauden aikana annettu ensinkään, paitsi syksyllä myöhempään vähän heiniä ja kaurajauhoja, yhteensä 6.5 r. y. ha kohti. Laidunrehu yksikön tuotantokustannukset ovat, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, olleet Malmgårdin tilalla kolmena tarkkailuvuotena seuraavat: Lannoituskustannukset kustannukset Kaikki ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : :35 :65» :50 :45 :75» :20 :24 :45 3:n vuoden keskiarvo 502: 20 : 34 : 61 Matturin tila. Matturin tilalta on laiduntarkkailutuloksia esitettävänä v:sta 1927 lähtien. Tilalla on kaksi peltolaidunkiertoa, joista toinen, Eskurin (A)kierto, on savimultamaata, jossa elomullan paksuus vaihtelee 1522 cm, ja toinen, Penttilän (B) kierto, savipohjaista mutasuota. Edellisen kierron pintaala oli v ha, jälkimäisen 3.09 ha.

49 Maan pllarvo oli kesällä 1929 Akierrolla vaihdellen 5.o5.8, Bkierrolla 5.o. Akierto on rukiin jälkeen kylvetty heinälle, käyttämällä n. 20 kg timotein siementä ha kohti. Heinä on korjattu niittämällä kahtena ensimäisenä vuotena, jonka jälkeen nurmeå on laidunnettu jo n. 8 vuotta. Bkierto on ollut uutisviljelystä, joka on valmistettu heinälle ja sittemmin jätetty laitumeksi. Ensimäisen kerran on Matturin peltolaitumia lannoit et tu v. 1929, jolloin parille Akierron lohkolle on annettu kalkkityppeä ja yhdelle lohkolle (syksyllä 1928) virtsaa. Koko kierrolle laskettuna tulee tästä n. 20 kg kalkkityppeä ja n kg virtsaa ha kohti. Akierrolla esiintyvässä kasvullisuudessa ovat tärkeimmät nurmilauha, valkoapila, nurmirölli, timotei, punaapila, aronata, voikukka, siankärsäheinä ja sara. Bkierrolla esiintyy nurmilauha, sara,, rölli, ketopiippo, suoorvokki, leinikkö, niittyvilla ja sammal. Matturin laitumien rehuyksikkötuotanto on vv ollut: Akierto. V (3.00 ha) ajalla 10/6 8/ r. y. ha kohti» 1928 (4.27» )» 11/623/ »»»» 1929 (5.33» )» 3/612/ »»» 49 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Bkierto. V (4.62 ha) ajalla 10/612/8 851 r. y. ha kohti» 1928 (2.78» )» 11/624/8 905»»»» 1929 (3.09» )» 5/612/9 687»»» 3:n vuoden keskiarvo 816 r. y. ha kohti Eri eläinryhmillä on ollut laidunpäiviä ha kohti: Akierto Bkierto v v v v v v Kevätpoikineet lehmät 146.o _ Syys»» 26.o Talvella»» s 37.4 Tiineet hiehot v.» o 28.1 Vasikat 29.o 31.9 Hevoset 8.o Lampaat o 288,530 7

50 50 Matturin laitumien eläintuotanto ha kohti käy selville seuraavista yhdistelmistä: Akierto. V (3.00 ha) kg maitoa (rasva% 4.o) + 92 kg painonlisäystä» 1928 (4.27») 2 498»» (»» 3. o) + 122»» 1929 (5.33») 2 551»» (»» 4.1) + 115» 3:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.o) kg painonlisäystä Bkierto. V (4.02 ha) 573 kg maitoa (rasva% 4.5) + 38 kg painonlisäystä» 1928 (2.78») 364»» (»» 4.2) + 63»» 1929 (3.09»). +80» 3:n vuoden keskiarvo 349 kg maitoa (rasva% 4.4) + 51 kg painonlisäystä p Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskii n o ja painonlisäys ovat olleet seuraavat: Lehmät: I jakso: varsinainen laidunkausi. Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläin Keskieläintä kohti kg viimeinen laidun luku. kpl. paino kg päivä kaikkiaan vrk: kohti Kevätpoikineet 5/612/ Syys»»» Talvella»»» o Keskimäärin 5/612/ II jakso: Odelmapelloilla. Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläin Keskieläintä kohti kg viimeinen laidun luku paino kg päivä kpl. kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 13/930/ Syys»»» Talvella»»» Keskimäärin 13/930/

51 Koko laidunkansi. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. Keskipaino kg 51 Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 5/630/ Syys»»» Talvella»»» o Keskimäärin /630/ Tiin ei den hiehoj en (3 kpl.) keskipaino on v ollut kg ja on niillä eläintä kohti ollut painonlisäystä ajalla 5/630/9 yhteensä 36.7 kg eli vrk. kohti kg. 12 vuotiaat h,iehot : Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /630/ » /624/ o » /68/ :n vuoden keskiarvo V asikoiden (2 kpl., ajalla 5/630/9, keskip kg) painonlisäys on v ollut eläintä kohti kakkiaan 47.o kg eli kg vrk. kohti. Lisärehun aiheuttama vähennys tekee ha kohti Akierrolla 91 r. y. Lisärehuna on ollut soijaa ja Hankkijan seosta N:o 1. B kierrolla ei lisärehua ole annettu ensinkään. Kun lasketaan laidunhehtaarin arvoksi Akierrolla Smk 4 110: 54 (aitauskustannukset siihen luettuina) ja Bkierrolla Smk 3 250:, tekevät laidunrehuyksikön tuotantokustannuks e t Matturin tilalla vuosina : Lannoituskustannukset Kustannukset ha kohti r. y. kohti kaikkiaan r. y. kohti Akierto Bkierto Akierto Bkierto Akierto Bkierto Smk. Smk. Smk. Smk. Smk. Smk. V :22 :32» 1928 :17 :29 5> :38 :05 : 22 : 38 3:n.keskiarvo 48: 81 :02 :20 :33

52 52 Mustialan Emätila. Mustialan peltolaidunkierto lannoitettiin v käyttämällä 67 kg superfosfatia, 112 kg eestifosforiittia, 67 kg 40 /0:sta kalisuolaa ja 67 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Kyseessäolevan laitmnen rehuyksikkötuotanto on vv ollut: V (22.22 ha) ajalla 1/620/ r. y. ha kohti» 1927 (»» )» 1/629/ »» "1928 (»» )» 4/630/ »»»» 1929 (»» )» 4/618/ ».»» 4:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti.l aidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut seuraavasti: Eläinryhmä, Lailunpäiviä ha kohti v v, 1927 v v Kevätpoikineet lehmät o Syys»». l ( Talvella»» Tiineet hiehot. 5,4 12 v.» o Hevoset s 4.s Varsat Eläintuotanto on kyseessäolevina vuosina ollut h a kohti: V (22.22 ha) kg maitoa (rasva% 4.4) I 31 kg painonlisäystä» 1927 (»» ) 2 070»» (»» 4.6) + 61»» 5> 1928 (»» ) 1 372»» (»» 4.7) + 114»»» 1929 (»» ) 1 661»» (»» 4.7) + 106»» 4:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 416) + 78 kg painonlisäystä Eri eläinryhmien laid Unkausi, eläin.luku, keskip aino ja painonlisäys selviävät seuraavasta yhdistelmästä:

53 Lehmät, Ayrotua. Ensimäinenla Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku. Keski eläintä kohti kg päivä. kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 4/630/ Syys»»» Talvella»»» I Keskim. v /630/ » /630/ »» /629/ » /615/ :n vuoden keskiarvo 405.o Lisärehua ei eläimille v annettu ensinkään laitumella. Syksyllä pidettiin karjaa kuitenkin osa päivästä odelmapelloilla. Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset ovat vv olleet, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, seuraavat: Lannoituskustannukset Kaikki kiistanha kohti r. y. kohti nukset r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 54 : 30 : 51» : 52 : 22 : 40» : 6.1 : 17 : 33» : 80 : 16 : 34 4:n vuoden keskiarvo 426: 60 : 21 : 39 Männistön tila. Männistön tilalla on peltomaalla 6lohkoinen laidunkierto, jonka kokonaispintaala on 3.34 ha. Siemennys on toimitettu v. 1925, jolloin kyseellisellä alueella kasvoi ohra. Maa oli lannoitettu ohralle karjanlannalla, jotapaitsi annettiin n. 60 kg luujauhoja ha kohti. V heinä niitettlin ja odelma syötettiin lievästi syksyllä. Varsinaisena laitumena on alue ollut v:sta 1927 lähtien. Heinälle kylvettäessä sisälsi siemensekoitus 20 kg timoteita ja 10 kg punaapilaa ha kohti. Maanlaat u on hiekansekaista multaa, paitsi lohko VI mutamaata. Lohkoilla I V oli pharvo kesällä 1929 tehtyjen määräysten mukaan vaihdellen välillä, lohkolla VI 4.50.

54 Juomapaikkana on laitumen lävitse virtaava puro.,ivlännistön laitumien hoitolannoitus on ollut seuraava: Thomas Superfos Kalisuo Kalkkikuonaa fatia laa 40 % salpietaria kg kg kg kg V » » Kasvullisuus on näillä laitumilla tutkittu kesällä Tärkeimpinä kasveina esiintyivät timotei, niittynurmikka, valkoapila, punaapila, nurmilauha, röllit, nurmipuntarpää ja voikukka. Männistön laitumien tuotanto oli v keskimäärin r. y. ha kohti. Maitoa saatiin kg ha kohti (rasva% 4.0) ja painonlisäystä 86 kg ha kohti. Laidunkausi alkoi 6/6 ja päättyi 27/9. Lisärehua annettiin 117 r. y. ha kohti. Lisärehuna olivat Hankkijan sekoitus N:o 1, kaurajauhot, kauranoljet, ruumenet ja vihantarehu. Laidunpäiviä oli v eri eläinryhmillä seuraavasti: Eläinryhmä Laidunpäiviä ha kohti Kevätpoikineet lehmät Syys»» 72.1 Talvella»» vuotiaat hiehot 20.9 Työhevoset 29.3 Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat v olleet: Lehmät: I jakso: varsinaisilla laitumilla. Ensimäinen ja viimeinen laidanpäivä Eläinluku kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 6/63/ Syys»»» Talvella»»» Keskimäärin 6/63/

55 55 II jakso: odelmapelloilla. Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja Eläin Keski eläintä kohti kg viimeinen laidun luku, paino kg päivä kpl. " kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 4/95/ o Syys»»» Talvella»»» Keskimäärin 4/95/ Koko laidunkausi: Painonlisäys keskim. Ensimäinen ja. Eläin Keski eläintä kohti kg Viimeinen laidun luku paino kg päivä kpl. kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 6/65/ I Syys»»» o Talvella»»» Keskimäärin 6/65/ vuotiailla hiehoilla (1 kpl., ajalla 10/65/10, keskip. 217 kg) oli kaikkiaan painonlisäystä 34 kg., eli vrk. kohti kg. Laidunhehtaarin arvoksi on Männistön tilalla laidunrehun tuotantokustannuksia selvitettäessä otettu Smk :. Aitauskustannukset on ha kohti laskettu Smk:ksi 610:. L aidunreh u yksikön tuotantokustannukset nousivat tällöin v permlin lannoituskustannusten tehdessä Smk. 583: ha kohti ja r. y. kohti 25 penniä. Määtän tila. Määtässä järjestettiin kesällä 1924 ensi kerran laitumet kaikille eläimille. Kiertoja oli tällöin 5, joista Akierto (10.21 ha) oli peltomaata ja varattu runsaslypsyisille lehmille sekä hevosille, Bkierto (28.77 ha) hakamaata vähälypsyisille lehmille ja hevosille, Ckiertö (9.22 ha) saarikierto nuorelle karjalle ja lampaille, Dkierto ha) pikkuvasikoille ja Ekierto (2.80 ha) sioille ja nuorelle karjalle. Laiduntamista samoin kuin laiduntarkkailuakin on kuitenkin varsinaisesti jatkettu vain A, C ja Dkierroilla, joten seuraavassa selostuksessa esitetään numeroita vain näiltä kierroilta.

56 56 Maanlaatu on Akierrolla savimultaa, Ckierrolla hiesua, Dkierrolla hiekkaa. Maan pharvo oli Akierrolla kesällä 1929 vaihdellen 5. o 5. 6, Ckierrolla 5. o 5.2 ja Dkierrolla 5.3. Määtän laitumia alettiin lannoittaa v. 1925, jolloin miltei kaikki lohkot myös kalkittiin antamalla n kg kalkkikivijauhetta ha kohti, riippuen maan happamuudesta. Määtän laitumet ovat vv saaneet seuraavat hoitolannoitusmä ä rät ha kohti. Akierto. Vuosi Superlos Thomas Kalisuolaa Kalkkisa:1 fatia kuonaa 40% pietaria kg kg kg kg Ckierto. Superfos Thomas Kalisuolaa Kalkkisal Vuo si fatia kuonaa 40% pietaria kg kg kg kg Dkierto. Superfos Thomas Kalisuolaa Kalkkisal Vuosi f atia kuonaa 40% pietaria kg kg kg kg Määtän laitumien kas vullisuus oli v pääasiallisesti (Akierrolla) seuraava: huomattavimmin esiintyi timoteita, punaapilaa ja nurmilauhaa, joista viimemainittua paikoitellen hyvin runsaasti, niin että myöhempinä vuosina on toisia osia kymietty lauhan takia ja uudelleen kylvetty heinälle. Kalkituksen ja voimakkaan lannoi

57 tuksen vaikutuksesta ovat valkoapila ja niittynurmikka lisääntyneet huomattavasti. Määtän eri laidunkiertojen rehuyksikkötuotanto on vv ollut seuraava: Akierto. V (10.21 ha) ajalla 25/610/ r. y. ha kohti» 1925 ( 9.76» )» 4/619/ »»»» 1926 ( 9.76» )» 9/616/ »»»» 1927 (10.06» )» 8/618/ »»»» 1928 (11.81» )» 8/624/ »»»» 1929 (12.76» )» 7/625/ »»» 57 6:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Ckierto. V ( 3.11 ha) ajalla 10/622/9 633 r. y. ha kohti» 1925 ( 3.11» )» 3/620/ »»»» ( 3.11» )» 22/627/8 806»»»» 1927 ( 3.11» )» 18/6 4/9 792»»» 1928 ( 3.93» )» 19/622/ »»» 1929 ( 3.93» )» 20/622/8 608»»» 6:n vuoden keskiarvo 828 r. y. ha kohti Dkierto. V ( 1.43 ha) ajalla 11/6 5/8 407 r. y. ha kohti» 1925 ( 0.90» )» 5/617/9 869»»»» 1926 ( 1.10» )» 9/625/8 668»»»» 1927 ( 0.90» )». 9/6 6/ »»»» 1928 ( 1.10» )» 9/622/ »»»» 1929 ( 1.51» )» 17/625/ »»» 6:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Laidunpäiviä on eri kierroilla ollut seuraavasti: Akierto. Eläinryhmä taidunpäiviä ha koht i v v v v v, 1928 v Kevätpoikineet lehmät] Syys»» Tavella»» )

58 58 Eläinryhmä Tlineet hiehot 12v.» Työhevoset Varsat v Laidunpäiviä ha kohti v v v s v v ' Ckierto. Eläinryhmä Laidunpaiviä ha kohti v v v v v v Lehmät Tiineet hiehot o v Sonnit 5.1 Lampaat Karitsat Vasikat Varsat 14.2 Elaimyhma Dkierto. v Läidunpäiviä ha kohti v v v v v Kevätpoikineet lehmät' Syys»» Talvella»» v. hiehot 166.' o 12.5 Vasikat o Työhevoset Varsat 20.o Eläintuotanto on kuutena tarkkailuvuotena ollut eri kierroilla h a ko h t i: Akierto. V (10.21 ha) 1483 kg maitoa (rasva% ) + 56 kg painon lisäystä» 1925 ( 9.76») 1407.»» (»» 4.1) I 100»» 1926 ( 9.76») 1587»» (»» 3.8) + 69»» 1927 (10.06») 2 030»» (»» 3.8) + 97»» 1928 (11.81» ) 1519»» (»» 3.8) + 78»» 1929 (12.76» ) 1426»» (»» 4.1) + 109» 6:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 3.9) + 61 kg painonlisäystä

59 0kierto. V (3.11 ha) 86 kg maitoa + 54 kg painonlisäystä» 1925 (3.11» )»+» 104»»» 1926 (3.11»)»» + 120»» 1927 (3.11» )»» + 63»» 1928 (3.93»)»»+130»»» 1929 (3.93»)»» + 78»» 6:n vuoden keskiarvo 13 kg maitoa + 92 kg painonlisäystä 59 Dkierto. V (1.43 ha) kg painonlisäystä» 1925 (0.90») +139»»» 1926 (tie») + 133»» 1927 (0.90 8) 193 kg maitoa (rasva% 3.8) 4 309»» 1928 (1.10» ) 115»» (»» 3.8) + 264»»» 1929 (1.51» )»» (»» ) + 34»» 6:n vuoden keskiarvo 44 kg maitoa (rasva% 3.8) kg painonlisäystä Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja p a1n onlisäys käyvät selville seuraavista yhdistelmistä: Lehmät: I jakso: varsinaisilla laitumilla. Ensimäinen ja Eläin Keski Painonlisäys keskim. viimeinen laidan luku paino kg eläintä kohti kg päivä kpl. kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 7/618/ o Syys» Talvella»»» Keskimäärin 7/618/ II jakso: odelmapelloilla. Ensimäinen ja viimeinen laidunpäivä Eläinluku kpl. Keskipaino kg Painonlisäys Itskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet... 19/828/ Syys»...»» o Talvella»»» o Keskimäärin 19/828/

60 60 Kevätpoikineet Syys Talvella» Koko laidunkausi. Ensimäinen ja Eläin Painonlisäys keskim. viimeinen laidun luku aino Keskieläintä kg kohti kg päivä kpl, 1"" kaikkiaan vrk. kohti 7/628/ »» »» Keskim. v /628/ »» /627/ »» /612/ »» /616/ »» /619/ o » /610/ o :n vuoden keskiarvo V. 1929» 1928» 1927» 1926» 1925» 1924 Hiehot: Ensimäinen ja Eläin viimeinen laidun luku Keskipäivä kpl paino kg 7/628/ /612/ /616/ /622/ /622/ /627/ o 6:n vuoden keskiarvo Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti o I V » 1926» 1925» 1924 Vasikat: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidan luku päivä kpl. 9/624/9 9 8/65/8 3 9/616/8 5 4/622/8 5 28/613/9 7 Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti e :n vuoden keskiarvo

61 Hevoset: Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keskipäivä kpl. paino kg 61 Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti V /625/ » /627/ » /611/ » /620/ o :n vuoden keskiarvo Var soj en (2 kpl., ajalla 9/625/9, keskip kg) painonlisäys oli eläintä kohti kaikkiaan 62.5 kg eli kg vrk. kohti. Lisärehua ovat eläimet Määtän laitumilla saaneet v ainoastaan Akierrolla, 66.7 r. y. ha kohti soijarouhetta, kaurajauhoja ja heiniä. Laitumen perustamiskustannukset ovat Määtän Akierrolla lasketut Smk:ksi 3 898: (maan arvo + aitauskustannukset). Tällöin muodostuu laidunrehuyksikön tuotantokustannuslaskelma v:silta seuraavanlaiseksi: Lannoituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 76 : 31 : 51» : 37 : 40 : 66» : 64 : 20 : 37» : 46 :18 :39» : 26 : 23 : 40 5:n vuoden keskiarvo 433: 81 : 25 : 44 Sepposen tila. Sepposen tilalla on laitumeksi tehty lepikköä y. m. kasvaneet mäenrinteet, rinteiden väliset vesiperäiset notkot sekä kyseellisen alueen sisäpuolelle jääneet pienet peltotilkut, niin että laitumen kokonaispintaala on 3.03 ha ja lohkojen lukumäärä viisi. Juottopaikkana on alueen läpi virtaava puro. Ma a n1 a atu on mäkirinteissä hietasavea, kun taas notkot ovat mutaturvetta. Maan pilarvo oli kesällä 1929 tehtyjen tutkimusten mukaan 4. o o 6.o 0.

62 62 Pensaskasvullisuus on raivattu alueelta v laidunta perustettaessa. Notkot ovat ojitetnt avoojilla. Apusiemennystä ei ole käytetty. Notkot on savett u. Varastolannoituksena on kyseessäoleva laidun. saanut kg kaikkikivijauh?ata, 600 kg thomaskuonaa ja 100 kg 40%:sta kalisuolaa ha kohti. Hoitolannoituksena annettiin v kg thomaskuonaa, 80 kg 40 %:sta kalisuolaa ja 33 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Tärkeimmät kasvit Sepposen laitumilla olivat v timotei, sara, valkoapila, punaapila ja niittynurmikka Sepposen hakalaitumen tuotanto oli v keskimäärin r. y. ha kohti. Maitoa saatiin kg ha kohti (rasva% 4.3) ja painonlisäystä kg ha kohti. Laidunkausi alkoi 1/6 ja päättyi 3/9. Lisärehua annettiin 157 r. y. ha kohti. Laidunpäiviä oli eri eläinryhmillä seuraavasti: Laidunpäiviä ha kohti Kevätpoikineet lehmät Syys»» 67.3 Talvella»» vuotiaat hiehot 33.6 Vasikat 48.s Hevoset 65.6 Eri eläinryhmien painonlisäys laidunkauden laikana on ollut seuraava: kevätpoikineet lehmät (3 kpl., ajalla 25/53/9, keskip. 339 kg) osoittivat painonlisäystä kaikkiaan 25.3 kg eli kg vrk. kohti, syyspoikineet lehmät (2 kpl., ajalla 23/53/9, keskip kg) kaikkiaan 30.o kg eli kg vrk. kohti, talvella poikineet lehmät (2 kpl., ajalla 23/53/9, keskip kg) kaikkiaan 59.o kg eli s kg vrk. kohti, 12 vuotiaat hiehot (1 kpl., ajalla 23/53/9, keskip. 241.o kg) kaikkiaan painonlisäystä 29.0 kg eli kg vrk. kohti, vasikat (1 kpl., ajalla 23/53/9, keskip. 113.o kg) kaikkiaan 44.o kg eli kg vrk. kohti. Laidunrehuyksikön tuotantokustannuksia laskettaessa on maan hinta arvioitu Smk:ksi 2 200: ha kohti. Kustannusten jakaantuminen selviää lähemmin seuraavasta yhdistelmästä:

63 Ha kohti 63. R. y. kohti Raivaus 151: 73 : Ojitus 136: 97 : Kuokkiminen 28: 88 Varastolannoitus 833: 83 Aitaus 514: 19 Savetus 63: 37 : Yht. perustam. kust : 04 : Maan arvo 2:200: Peruskustann. yht : 04 Hoitolannoitus v : 49 : 18 Vesojen niitto 9: 901 Aitojen kunnossapito Siltojen ja ojien korjaus 4: : 381 : 02 Lantakasojen levitys 8: 251 Yht. hoitokustann. 452: 15 : 20 8 % peruskustannuksille 298: 32 : 13 Laidunrehuu tuot. kust. Smk. 750: 47 : 33 Suomen Suoviljelysyhdistyksen koeasema EteläPohjanmaalla. Ilmajoen koeaseman rahkasuolaitumien pintaala oli v ha ja kovanmaan laidunta oli 0.75 ha. Vanhimpia rahkasuolaidunlohkoja on pitänyt kyntää ja kylvää uudelleen. Koeaseman johtaja, tohtori E. SVINHUFVUD on näiden laitumien tuotannosta antanut seuraavia tietoja: Ylläpitolannoituksena saivat rahkasuolohkot 300 kg thomaskuonaa ja 200 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti, jotapaitsi kahdelle lohkolle annettiin myöskin 100 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Savimultamaalohko sai 400 kg superfosfatia, 200 kg 40 %:sta kalisuolaa ja 100 kg kalkkisalpietaria ha kohti: Rehuyksikkötuotanto on v ollut: V (7.50 ha) ajalla 6/620/ r. y. ha kohti 1925 (7.5o» )» 27/51/ »» 1926 (7.50» )» 1/625/ »»» 1927 (6.50» )» 10/67/ »»» 1928 (7.31» ) > 10/61/ »»» 1929 (5.47» )» 4/614/ »»» 6:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti

64 64 Laidunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut: v v Laidunpäiviä ha kohti v v v v Lehmät Hiehot Vasikat Sonnit 21 Hevoset E 1 ä i n t u o t a n t o on ha kohti ollut seuraava: V (7.5o ha) 1851 kg maitoa (rasva% 4.2) I 158 kg painonlisäystä» 1925 (7.50» ) 1882»» (»».4:2) + 104»»» 1926 (7.50» ) 2 114»» (»» 3.2) + 107»» 1927 (6.50») 1 759»» (»» 4. o) + 105»» 1928 (7.31» ) 1 785»» (»» 4.o) + 114»»» 1929 (5.47» ) 2 091» >> (»» 4.$) + 12»» 6:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.1) kg painonlisäystä Lehmien keskipaino on laitumella v ollut 367 kg. Painonlisäystä ei lehmillä y ole ollut ensinkään, joskaan ei painon.vähennystäkään (v ollut painonlisäystä eläintä ja vr.k kohti kg, v kg.) Nuorenkarjan keskipaino on v ollut 243 kg ja painonlisäys (v kg, v kg). Hevosilla ei myöskään v ole ollut painonlisäystä. Lisäreh ii a ovat lehmät saaneet laitumella ainoastaan keväällä siirtokaudella 4/610/6, keskimäärin 59 r. y. ha kohti. Lisärehuna on käytetty Hankkijan väkirehuseosta N:o 3, soijarouheita, leseitä, maissijauhoja ja heiniä. Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset ovat, yleiset kustannukset ja verot mukaanluettuina, kuutena tarkkailuvuotena olleet seuraavat: Lan noituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 2 : 26 : 60» : : 21 : 66» : : 23 : 70» : : 33 : 71» : : 33 : 73» : : 34 : 81 6:n vuoden keskiarvo 588: : 27 : 69

65 65 Tarvaalan laidunkoekenttä. Tarvaalan koekenttä on sijoitettu metsää kasvavaan hakaan ja tutkitaan siinä seuraavaa koekysymystä.»haittaako vai edistääkö metsän kaskeaminen laitumen tuotantokykyä viljeltsrä laidunta metsämaalle perustettaessa?» Koealue käsittää kaikkiaan 4.00 ha hyväpohjaista metsämaata. Alue on jaettu 8 lohkoon å 1/, ha. Neljä lohkoa, siis yht. 2.o o ha, on kaskettu ja muodostavat Akierron, kun taas toiset neljä lohkoa (yht. 2.o o ha) jätettiin kaskeamatta (risut vietiin pois) ja muodostavat nämä lohkot Bkierron. Ma anla at u on savimultaa. Ruokamultakerroksen paksuus vaihtelee 25 cm. Maan pflarvo tutkittiin heinäkuulla v. 1926, jolloin se oli Koekentän peurstamiseen ryhdyttäessä kasvoi alueella verrattain tiheästi koivuja sekä siellä täällä kuusia, mäntyjä ja leppiä. Paikoin oli runsaasti katajia. Ruohokasveista esiintyivät mustikka, puolukka, ahonata, kurjenpolvi, rätvänä, ahdelauha, niittymaitikka, talvikki, nurmitädyke, hiirenvirna, niittynätkelmä, oravanmarja, kultapiisku, leinikkö, kissankäpälä, siankärsäheinä y. m. Puut hakattiin kokonaan pois syksyllä 1926 ja otettiin arvo, paperi ja polttopuut kaikki talteen. Alue oj it et tiin siten, että sen ympärille kaivettiin piiriojat ja sen lisäksi koekentän halki pituussuuntaan kaivettiin oja, joka jakoi laitumen kahteen 70 m. leveään sarkaan. Toinen puoli koekentästä halkaistiin vielä salaojalla kahteen 40 m. leveään sarkaan. Juottopaikkana on puro. Akierto siis kaskettiin kesällä 1927, kun taas Bkierrolta siirrettiin kaikki risut pois. Koko koekenttä sai polton jälkeen samanlaisen lannoituksen, 800 kg thomaskuonaa ja 300 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti. Tästä määrästä on varastolannoitukseksi laskettu 600 kg thomaskuonaa ja 225 kg kalisuolaa ha kohti ja loput hoitolannoitukseksi v:lle Koko koekenttä, sekä A että Bkierto, siemennettiin samanlaisella, allaesitetyllä siemensekoituksella: Timotei 3 kg ha kohti Punaapila 1»»» Alsikeapila 1»».» Valkoapila 2»»» K'oiranruoho 1»»»

66 66 Nurminata 4 kg ha kohti Niittynurmikka 2»»» Nurmipuntarpää 1»»» Heinäkasvien siemen kylvettiin heti, Alohkojen polton jälkeen,. palkokasvien siemen keväällä Alohkoilla iti kylvetty siemen melko hyvin ja tasaisesti. Blohkoilla ei kylvetystä siemenestä noussut montakaan tainta, vaan muodostaa näiden lohkojen kasvullisuuden vieläkin miltei yksinomaan koekentällä alkuperäisesti esiintyneet kasvit. Vuosittain tulee keokenttä saamaan ho itolannoitu k= sena 200 kg thomaskuonaa ja 75 kg 40 cy,:sta kalisuolaa ha kohti: Tarvaalan laidunkoekentän syöttö aloitettiin kevätkesästä 1928, joten tuloksia nyt on jo julkaistavana kahdelta koevuodelta. Rehuyksikkötuotanto on ollut seuraava: Kaskettu Akierto (2.00 ha). V ajalla 21/621/9 870 r. y. ha kohti» 1929» 7/69/ »»» 2:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Kaskeamaton Bkierto (2. o o ha). V ajalla 21/621/9 753 r. y. ha kohti» 1929» 7/629/8 989»»» 2:n vuoden keskiarvo 871 r. y. ha kohti Tarvaalan laidunkoekentällä on pidetty 1218 kk. ikäisiä hiehoja. V oli Akierrolla myös vähän aikaa ummessaolevia lehmiä. Laidunpäiviä on ha kohti ollut seuraavasti: Laidunpäiviä ha kohti Akierto Bkierto v v v v Hiehot Ehtyneet lehmät 22 Painonlisäystä on ha kohti ollut: Akierto Bkierto V kg 69.2 kg» o» 51.5» 2:n vuoden keskiarvo 103.o kg 60.4 kg

67 Koelaitumella käyneiden hiehoryhmien laidunkaus eläinluku, keskipaino ja pa,inonlisäys selviävät seuraavista yhdistelmistä: 6,7 Aryhmä. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidan luku päivä kpl. Keskipaino kg V /621/ » /69/ Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti :n vuoden keskiarvo Bryhmä. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidan luku päivä kpl. V /621/9 6» /629/8 6 Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg vrk. kohti Keskipaino kg kaikkiaan :n vuoden keskiarvo o V ar ar yhmän (6 kpl.) keskipaino oli v kg ja keskim. painonlisäys eläintä kohti kaikkiaan ajalla 13/619/8 23 kg eli 0344 kg vrk. kohti. Lisärehua eivät eläimet koelaitumella ole saaneet ensinkään. Laidunrehun tuotantokustannuksia laskettaessa on maan arvoksi laskettu Smk :. Laitumen perkaus, raivaus, ojitus ja lannoituskustannukset on otettu laskelmaan sellaisina kuin ne koekenttää perustettaessa todellisuudessa ovat olleet, vaikkakin ne tällaisessa erikoistapauksessa nousevatkin hieman tavallista korkeaṃmiksi. Alohkojen pohto tuli kokeen vuoksi suhteettoman kalliiksi, joten polttokustannukset on tähän laskelmaan muunnettu vastatakseen tavallisia polttokustannuksia. Blohkojen siemennyskustannus on jätetty kokonaan pois, koska jälkeenpäin todettiin, ettei siemennys vastannut tarkoitustaan. Yksinomaan kokeen hoidon takia tarpeellisten laitteiden y. m. s. aiheuttamat kustannukset on luonnollisesti tässä laskelmassa jätetty huoraioonottamatta. Aitauskustannukset on arvioitu sen suuruisiksi kuin ne tämän kokoisella laidunkierrolla käytännössä suunnilleen tulisivat olemaan. Peruskustannukset ha kohti näkyvät seuraavasta. yhdistelmästä:

68 68 Raivaus ja poltto Akierto 200: B kierto 78: Ojitus 1 427: 1 427: Varastolannoitus 1 225: : 50 Siemennys 467: 50 Aitaus 1 079: : 78 Sillat ja juottopaikka 30: 62 30: 62 Maan arvo 2 000: 2 000: Peruskustannukset yht. Smk : : 90 Vuotuiset hoitokustannukset ovat vy olleet ha kohti seuraavat: Akierto v v Bkierto v v Hoitolannoitus 325: : : : 81 Vesojen ja kuloheinän niitto 46: 80 32: 46: 80 32: Aitojen korjaus 8: 8: Hoitokustannukset yht. 372: : : : 81 8 % peruskustannuksille 514: : : : 27 Laidunrehun tuot. kust. 887: : : : 08 R. y. kohti Smk. 1: 02 : 72 1: 11 : 84 Tuåbyborgin tila. Seiteleen mutaturvelaitumista saivat lohkot A I VII lanno tuksena v:lle kg thomaskuonaa, 100 kg kalkkisalpietaria ja 100 kg 40 %:sta kalisuolaa ha kohti. Kyseessä olevien laitumien rehuyksikkötuotanto on vv ollut seuraava: V ( 9.52 ha) ajalla 31/529/ r. y. ha kohti» 1925 (15.52» )» 15/524/ »»»» 1926 ( 9.40» )» 29/5.30/ »»»» 1927 (15.52» )» 6/625/ » >»> >> 1928 (12.93» )» 26/522/ »»»» 1929 (13.02» )» 25/57/ :n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti

69 69' Laid un päiviä on ha kohti ollut: Laidunpäiviä ha kohti v v v v v v Kevätpoikineet lehmät) Syys Talvella Tiineet hiehot v.» o Sonnit 0.5 Vasikat 98.3 Hevoset 23.o Varsat 21.o Seiteleen laitumilta ha kohti saatu eläintuotanto selviää seuraavasta: V ( 9.52 ha) 1930 kg maitoa (rasva% 3.4) kg painonlisäystä» 1925 (15.52») 2 582» (»» 3.6) + 130»» 1926 ( 9.46») 3 011»» (»» 3.8) +108»» 1927 (15.52» ) 9 330»»(»» 4.0) + 43»» 1928 ( ) 3 794»» (»» 4.o) I 254»» 1929 (13.02») 3 550»» (»» 4.1) + 45» 6:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 3.8) kg painonlisäystä Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat olleet: Lehm,ät:. Ensimäinen ja Eläin Keski viimeinen laidan luku pa K.eskipäivä kpl. kg Kevätpoikineet 25/513/9 18 Syys»»» 13 Talvella»»» 12 Keskim. v /513/9 26/522/9 6/611/9 29/515/9 14/524/8 31/529/ Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti 392.o o o 440.o s , s & :n vuoden keskiarvo

70 70 Lisärehua on annettu 97.5 r. y. ha kohti vehnänleseinä ja Laborin väkirehuseoksena. Laidunrehun tuotantokustannukset ovatseiteleen rantalaitumilla olleet, yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, kuutena tarkkailuvuotena allaolevat: Lannoituskustannukset Kaikki kustannukset ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : : 10 : 31» : : 26 : 48» : : 23 : : : 21 : 46» : : 22 : 40» : : 21 : 43 6:n v:n keskiarvo 524: 83 : Varsanojan tila. Jokioisten kartanoihin kuuluvan Varsanojan tilan peltolaitumet saivat larmoituksena v n. 80 kg kalkkisalpietaria ha kohti. Raivattuja hakalaitumia ei kyseellisenä vuotena lannoitettu ensinkään. Varsanojan laitumien rehuyksikkötuotanto on vv ollut: Peltolaitumet. V (10.30 ha) ajalla 5/62/ r. y. ha kohti» 1928 (10.30» )» 1/617/ »»»» 1929 (10.30» )» 31/522/ » 3:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti Raivatut hakalaitumet. V (30.00 ha) ajalla 4/65/ r. y. ha kohti» 1928 (30.90» )» 30/525/9 822»»» >> 1929 ( » )» 4/626/9 932»»» 3:n vuoden keskiarvo 812 r. y. ha kohti Laidunpäiviä on näillä laitumilla ollut seuraavasti:.

71 Peltolaitumet. Laidunpäiviä ha kohti v v v Kevätpoikineet lehmät Syys»» Talvella»» :6 Tiineet hiehot Hevoset Raivatut hakalaitumet. Laidunpäiviä ha kohti v v v ' Kevätpoikineet lehmät : SYyS»» Talvella»» Uineet hiehot Vasikat 2.1 Hevoset 'Varsanojan laitumien 01 äintuot ant o ha kohti selviää seuraavista yhdistelmistä: Peltolaitumet. V (10.30 ha) kg maitoa (rasva% 4.o) + 71 kg painonlisäystä» 1928 (»» ) 1 351»» (»» 4.2) + 125»» 1929 (»» ) 1 130»» (»» 3.9)1 139» 3:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.0) kg painonlisäystä Raivatut hakalaitumet. V. 197.(30.99 ha) 758 kg maitoa (rasva% 4.1) + 45 kg painonlisäystä» 1928 (.».» ) 472»» (.»» 4.4) + 84»» >.> : 1929 (»» ) 265»» (»» 3.9) + 66»» 3:n vuoden keskiarvo 498 kg maitoa (rasva% 4.2) + 65 kg painonlisäystä Eri elainryhraien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat olleet:

72 72 Kevätpoikineet Syys Talvella Lehmät: I jakso: varsinainen laidunkausi. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keskipäivä kpl. paino kg 1/611/ /626/ /626/ Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti 25.o Keskimäärin 1/626/ II jakso:.odelmapelloilla. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku Keskipäivä k.pi. paino kg Kevätpoikineet 12/829/ Syys»»» Talvella»»» Kevätpoikineet Syys Talvella Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Keskimäärin 12/829/ Koko laidunkausi. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku paino Keskipäivä kpl. kg 1/629/9 8» 29» 19 Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti lh o Keskim. v /629/ /530/ /621/ :n vuoden keskiarvo 434.o S18 V. 1929» 1928 Tiineet hiehot: Ensimäinen ja Eläin viimeinen laidunkpi. luku paino Keskikg 28/526/ /530/ Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti :n vuoden keskiarvo Lisärehua ovat lehmät saaneet vain Syksyllä, viimeisinä laidunpäivinä kauranolkia, 22 r. y. ha kohti peltolaidunkierrolla.

73 Laidunrehuntuotan.tokustann.u.kset ovat Varsanojan tilalla olleet vv , yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta, seuraavanlaiset: Peltolaidun. Lannoituskustannukset ha kohti r. y. kohti Smk. Smk. 73 Kaikki kustannukset yhteensä r. y. kohti Smk. V : 73 : 25 : 53» : 10 : 27 : 47.» : 12 : 09 : 29 Keskimäärin 325: 21 : Raivattu hakalaidun. Kaikki Lannoituskustannukset kustannukset yhteensä ha kohti r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk.; V : 98 : 16 : 40» : 82 : 18 : 35» 1929 :15 Keskimäärin 86: 08 : 11 : 28 VäliäKartanon tila. VähäKartanon tilalta on laiduntarkkailutuloksia esitettävänä v:lta 1929 Ckierron peltolaidun lohkoilta II VI (3.20 ha) sekä Hiehohaka ja Lautakatto nimiseltä raivatuilta hakalaitumilta (3.75 ha). Sitäpaitsi on laidunnettu syksyllä odelmapeltoja ha. Hakalaidunlohkoja on ryhdytty raivaamaan v Syksyllä 1928 on niitä jo osittain kalkittu ja lannoitettu, mutta jatkuvat perustamistyöt vielä. Maanlaatu on VähäKartanon hakalaiturnilla savimultaa. Rehuyksikkötuotanto on kyseellisillä laitumilla ollut seuraava: Ckierto. V (4.35 ha) ajalla 6/625/ r. y. ha kohti» 1927 (»» )» 8/68/ »» 1928 (»» )» 8/627/ »» 1929 (» )» 8/66/ » 4:n vuoden keskiarvo r. y. ha kohti

74 74 Raivatut hakalaitumet. y (3.75 ha) ajalla 10/620/ r. y, ha kohti Odelmapellot. V (12. o o ha) ajalla 23/827/9 326 r. y. ha kohti» 1929 (15.24» )» 5/824/9 421»»» L :a idunpäiviä on eri eläinryhmillä ollut seuraavasti: Ckierto. Laidunpäiviä ha kohti v v v v Kevätpoikineet lehmät] Syys»» Talvella»» Tiineet hiehot v.» 0.7 Siat o Hevoset o Hakalaitumet ja odelmapellot. Laidunpäiviä ha kohti Hakalaitumet v delm apellot v Kevätpoikineet lehmät Syys»» Talvella»» Tiineet hiehot v.» 73.'i Hevoset El äint u ot anto on näillä laitumilla ollut ha kohti seuraava: Ckierto V (4.35 ha) kg maitoa (rasva% 4.2) I 43 kg painonlisäystä» 1928 (4.35») 2 677»» ( '»» 4.1) + 21»» 1> 1929 (3.20» ) 2 791»» (» )> 4.2) 33»»,3:n vuoden keskiarvo kg maitoa (rasva% 4.2) kg painonlisäystä

75 Raivatut hakalaitumet. V (3.75 ha) 484 kg maitoa (rasva% 4.6) + 27 kg painonlisäystä. 75 Odelmapellot. Y (15.24 ha) 462 kg maitoa (rasva% 4.2) I 10 kg painonlisäystä. Eri eläinryhmien laidunkausi, eläinluku, keskipaino ja painonlisäys ovat olleet seuraavat: Lehmät: I jakso: varsinainen laidunkausi. Ensimäinen ja Eläinluku viimeinen laidunpäiväkpl. Keski eläintä kohti kg pafflo kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 8/68/ Syys» 8/65/ Talvella» 8/68/ Keskimäärin 8/65/ II jakso: odelmapelloilla. Ensimäinen ja Eläinviimeinen laidun luku päivä kpl. Keskipaino kg Painonlisäys keskim. eläintä kohti kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 8/83/ o Talvella»»» Keskimäärin 8/83/ Koko laidunkausi. Painonlisävs keskim. Ensimäinen ja Eläin Keski eläintä kohti kg viimeinen laidun luku päivä kpl. paino kg kaikkiaan vrk. kohti Kevätpoikineet 8/63/ Syys» 8/65/ o Talvella» 8/63/ Keskim v /63/ »» /627/ » /625/ :n vuoden keskiarvo

76 76 Tiineillä hiehoilla (1 kpl. ajalla 8/64/10, keskip kg), on ollut painonlisäystä kaikkiaan 50.o kg eli kg vrk. kohti, 12 vuotiailla hiehoilla (3 kpl., ajalla 8/64/10, keskip kg) painonlisäystä kaikkiaan 52.3 kg eli kg vrk. kohti. Lisärehua on Ckierrolla annettu 183 r. y. ha kohti, raivatuilla hakalaitumilla 3.5 r. y. ja odelmapelloilla 33 r. y. ha kohti. Lisärehuna on käytetty kakkusekoitusta, kaurajauhoja, mallasituja ja kauranolkia. Laidunrehun tuotantokustannukset, lukuunottamatta yleisiä kustannuksia ja veroja, ovat VähäKartanon tilalla olleet vv seuraavat: Lannoituskustannukset Kustannukset kaikkiaan ha kohti. r. y. kohti r. y. kohti Smk. Smk. Smk. V : 81 : 13 : 36» : 57 : 11 : 31» : 40 : 09 : 27» : 30 : 22 : 42 4:n vuoden keskiarvo 256: 92 : 14 : 34

77 Yhteeneto. Maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunnan alkuunpaneman laiduntarkkailun vuosina antamista tuloksista esitetään seuraavassa yhdistelmä. Laiduntarkkailutilojen nimet, omistajat, asema y, m. selviävät sivuilla 78 olevasta luettelosta. Tähän julkaisuun on myös otettu tulokset neljältä klinteältä laidunkoekentältä. Taulukossa I on yhdistelmä erilaatuisten laitumien hehtaaria kohti antamasta rehuyksikkötuotannosta (lisärehun aiheuttama vähennys huomioonotettuna), 'eläinten laitumella antamasta tuotannosta (kg maitoa ja painonlisäystä ha kohti), lannoituskustannuksista håhtaaria ja rehuyksikköä kohti sekä laidunrehuyksikön tuotantokustannuksista (yleisiä kustannuksia ja veroja lukuunottamatta) vuosilta Vuosilta on tauluklzoon I otettu mukaan ainoastaan ne tilat, joilla laiduntarkkailua on jatkettu v Taulukossa II on yhdistelmä eri eläinryhmien päivittäisestä rehunkulutuksesta (rehuyksiköissä), keskimääräisestä päivittäisestä maidontuotannosta ja päinonlisäyksestä sekä keskipainosta (kg:ssa) laitumilla v Taulukossa III esitetään lehmien erilaisilla laitumilla tuottama päivittäinen maitomäärä, annettu lisärehumäärä (r. y.) sekä laidunrehun osalle laskettu maitomäärä. Taulukoissa IV VI on esitetty sademäärää ja lämpötilaa koskevia tietoja kesältä Laitumien rehuyksikkötuotanto. (Ks. Taulukko I.) Erilaatuisten laitumien rehuyksikkötuotanto on vuosina ollut keskimäärin seuraava: Metsälaitumet Vilj. hakalaitumet Peltolaitumet...,. o "...,,,o z',o o.. 2. R2,, 'O''.9 '' ;, p o, s p.. g ö E: 2.'. o, P pe. p 5v o, 5,,,, V » o » o » o » » o Keskimäärin

78 78 Mets ä, lait umien tuotanto on vaihdellut 3794 r. y. ha kohti. Tarkkailtavana on ollut kuitenkin vain yhden tilan metsälaitumet. Ruohokasvillisuus on näissä metsissä ollut rehevä. Mutta koska kyseellisellä tilalla varsinaiset laitumet ovat hyvät, on metsälaitumia käytetty vain tarpeen Vaatiessa, joten tuotanto tarkemmin syötettynä saattaisi olla korkeampikin. Vilj eltyj en hakala i tumien tuotanto on vuosi vuodelta kohonnut 445 r. y:sta r. y:öön. ha:lta. Kysymyksessä ovat raivatut, mutta enimmäkseen kaskeama,ttomat hakamaat, jotka raivauksen jälkeen ovat saaneet peruslannoituksen. Peltolaitumien keskituotanto on vv vaihdellut r. y. ha kohti. Vuoden 1924 ja v:n 1925 numerot edustavat vain muutamia laiduntiloja, joiden laitumet ovat hyvin hoidetut. Vasta seuraavien vuosien keskiarvot antavat paremman yleiskuvan peltolaitumiemme kunnosta. Vuodesta vuoteen on tarkkailtavien peltolaidunkiertojen, samoin kuin viljeltyjen hakalaidunkiertojenkin lukumäärä lisääntynyt, jonka takia eri vuosien keskituotannot eivät ole suoraan vertailtavissa toisiinsa. Eläinten tuotanto laitumella. 1. Maitoa ja painonlisäystä ha kohti. (Ks. Taulukko 1.) Edellämainituilta laitumilta on vv saatu maitoa ja painonlisäystä keskimäärin ha kohti seuraavasti: Metsälaitumet '.3,. <.=...,4 p.,. P E, P 5., Vili. hakalaitumet Peltolaitumet p,c L',. P m cr i'n' '. f P F'.., 0 cr r' OM U9. crizi' Cf9. V » » » » o 88» Keskimäärin s Met sälaitumien eläintuotanto on verrattain pieni. Eläimet saavat sieltä tuskin muuta kuin elatusrehun. Viljellyillä hakalaitumilla on useimmilla tiloilla käynyt etupäässä nuorta

79 .79 karjaa, varsinkin vuosina 1928 ja 1929, josta johtuen maidontuotanto ha kohti on ollut alhainen, mutta painonlisäys suhteellisesti korkea. Pelt olait umien tuotanto on ollut alin v. 1927, jolloin paljon uusia laidunkiertoja on otettu tarkkailun alaisiksi. Senjälkeen on maidontuotanto ha kohti vuosi vuodelta jonkunverran noussut, kun taas painonlisäys ha kohti on v ollut alhaisin. Painonlisäys riippuu kuitenkin etupäässä talviruokinnasta, eli siitä, minkälaisessa kunnossa eläimet ovat keväällä laitumelle laskettaessa. 2. Eri eläinryhmien päivittäinen painonlisäys, maidont uotanto, keskipaino ja rehunkulutus (rehuyksiköissä) laitumella. (Ks. Taulukko II.) Taulukossa II on ensin yhdistelmä eri eläinryhniien painonlisäyksestä, maidontuotannosta, keskipainosta ja rehunkulutuksesta rehuyksiköissä päivää kohti eri tiloilla v Samassa taulukossa on lisäksi vastaavien numeroiden keskiarvoja koskeva yhteenveto vuosilta Laidunkausi on keskim noin 100 päivää, josta yleensä jonkunverran enemmän kuin 1/3 on odelmasyöttöä. Kevätpoikivien lehmien painonlisäys vuorokautta kohti vaihtelee 103:sta 863:een gr:aan, ollen yleensä n gr. vuorokautta kohti, syyspoikivien lehmien painonlisäyksen ollessa jonkunverran korkeampana (326583), yleensä gr. vrk. kohti. Talvella poikivia lehmiä koskevat numerot (194462) ovat jotakuinkin samat kuin kevätpoikivien lehmien, tiineiden hiehojen vastaavat numerot ovat ( gr) n. 500 gr., 12 v. hiehojen (304632), n gr., vasikoiden. (332600) n gr. ja hevosien n gr. vrk. kohti. Päivittäinen maidontuotant o on kevätpoikivilla lehmillä kg, syyspoikivilla kg ja talvella poikivilla kg vrk. kohti. Rehunkulutus rehuyksiköissä vrk. kohti on kevätpoikivilla lehmillä r.y., syyspoikivilla r.y., ja talvella poikivilla r.y., tiineifiä hiehoilla r.y., 12 vuotiailla hiehoilla , vasikoilla r.y. sekä hevosilla r.y. vrk. kohti. Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset viljellyillä laitumilla: Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset ovat viljellyillä laitumilla olleet vv seuraavat:

80 80 R. y:n tuotantokustannukset Vilj. hakalaitumilla Smk. Peltolaitumilla Smk. V : : 28 :48» 1926 : 31 : 50» 1927 : 29 :44» 1928 : 42 :46» :45 :45 Keskimäärin : 37 : 46 Rehuyksikön tuotantokustannukset ovat hakalaitumilla olleet ylimalkaan alhaisemmat kuin peltolaitumilla riippuen heikommasta lannoituksesta ja alhaisemmasta maanarvosta. Vuosina 1928 ja 1929 hakalaitumilla nähtävissä oleva nousu johtuu etupäässä vastaperustetuista koekentistä, joiden tulokset on esitetty tässä julkaisussa ja joiden tuotantokustarmusluvut ovat käytännössä saatavia hieman korkeammat. Laidunrehuyksikön tuotantokustartnuksia laskettaessa ei ole otettu huomioon yleisiä kustannuksia eikä veroja.

81 Beteskontroll på ett antal gårdar i Finland sommaren Sammanfattning. Inledning. Denav Centralutskottet för lantbrukets förs öksverks amhet år 1924 påbörjade beteskontrollen, som under det första året omfattade 4,1), under år ,2), år ,3), år ) och år gårdar3), har f orsatts år 1929, då antalet av de kontrollgårdar, från vilka resulta,ten godkänts för publikation, utgjort detsamma som föregående år. :Av de i 1928 års beteskontroll deltagand6 gårdarna hava 5 stycken år 1929 bortfallit, nämligen Haapasaarl, Harviala, Kivinummi, Lintupaju och Suontaka, medan. 5 nya gårdar medtagits, nämligen betesförsöksfä1tena6) på Tarvaala och Elisenvaara skollägenheter samt Harju skollägenhet och Männistö och Sepponen gårdar. Resultaten från beteskontrollen hava hittills med ett undantag publicerats i sin helhet även på svenska språket, men från och med detta år utgivaa svenskspråkiga redogörelser endast vidpass vart tredje år, medan under de mellanliggande åren till den finskspråkiga CHARPENTIER: Beteskontroll på ett antal gårdar i Finland somniaten Meddelande N:o 3 från Centralutskottet för lantbrukets 'försöksverksamhet. Helsingfors s. CHARPENTIER: Beteskontroll (etc.) Statens Lantbruksförsöks verksamhet. Vetensk. publ. N:o 7. Helsingfors s. CHARPENTIER: Beteskontroll (etc Statens Lantbruksförsöks verks. Vet. publ. N:o 9. Helsingfors s. CHARPENTIER: Beteskontroll (etc.) 1927: Statens Lantbr. förs. verk. Vet. publ. N:o 22. :Helsingfors s. 6) CHARPENTIER: Beteskontroll (etc.) Statens Lantbr. förs. verk. Vet. publ. N:o 25. Helsingfors s. (enb. finskspr.) 6) För betesförsöksfältena finnes närmare redogjort i Tidskrift för Fin' lands svenska lantmän: CHARPENTIER: Några erfarenheter från de fasta betesförsöksfältena på statens skollägenheter åren 1927 och Sagda tidskrift N:o

82 82 redogörelsen fogas en svenskspråkig sammanfattning. Därjämte ingår svenskspråkig text i samtliga tabeller, avbildningar o. dyl. Beteskontrollen har år 1929 anordnats enligt samma pian som ticligare. De till kontrollen hörande vägningarna o. a. arbeten hava i södra Finland handhafts av agr. stud. OLLI PIHKALA och i norra Finland av lantbruksteknikern KAUKO SUIKKANEN. På nio gårdar och försöksfält har beteskontrollen handhafts direkte från, Centralutskottet. På LatvaLuhtasela och Korpi gårdar hava sagdå arbeten utförts av assistenten vid Ilmajoen sadontarkkailuyhdistys (Ilmajoki skördekontrollförening) och på Kaura gård av assistenten in.om motsvarande förening i Kauhajoki. Vid utarbetandet av denna publikation har författaren biträtts av assistenten för statens betesförsök, lantbruksteknikern.paavo LEHTISALO, som uppgjort de finskspråkiga redogörelserna för heteskontrollen på de skilda gårdarna samt utfört samtliga uträkningar Han har tillika handhaft skötseln av beteskontrollarbetena p de under Centralutskottet direkte sorterande kontrollgårdarna. V ädeileken år 1929 samt den vid uppskattning av betesmarkernas avkastning använda metoden. Våren 1929 var förhållandevis sen, varför djuren i södra Finland utkommo på betet först de sista dagarna av maj, i 'norra Finland par veckor senare. Av tabell IV framgår me delnederb örden (i mm) på beteskontrollgårdarna närmast belägna observationsorter under tiden. maj september 1929, under var och en av dessa månader, särskilt samt under hela året. Av tabell V framgå avvik e'l serna från det normala i nederbörden (mm) under samma tid. Tabell VI utvisar me delt emperat ur en (C ) samt a v vik elserna från det normala år Uppgifterna rörande nederbörd och temperatur hava erhållits från Meteorologiska C entralanst alt en genom avdelningsföreståndaren, dr V. V. KORHONEN. Vid kontroll av betesmarkernas avkastning år har använts samma metod som tidigare, vilken grundar sig på av Nordiska Jordbruksforskarföreningen antagna och av Lantbruksförsöksanstaltens avdelning för husdjursskötsel för finska förhållanden justerade normer.1) 1) CHARPENTIER: Beteskontrollen, dess ändamål och organisation. Meddel. N:o 12 från. Statens lantbruksförsöksverksamhet. Helsingfors 1928: 30 s.

83 83 Resultåten från beteskontrollen åren I det följande hava resultaten från beteskontrollen på de olikal gårdarna sarnmanställts. Av tabell I framgår avkastningen i foderenheter per hektar bete, den animala produktionen (kg' mjölk och viktökning per ha), gödslingskostnaderna per hektar och per foderenhet samt pröduktionskostnaderna per foderenhet bete (allmänna ämkostnader och skatter icke medräknade) åren Från åren hava i sagda tabell medtagits resultaten endast från de gårdar, på vilka beteskontrollen fortsatts år I tabell II foṙ6 finnes ett sammandrag av den av de skilda djurgrupṗerna per dag betet konsumerade fodermängden i foderenheter, av medelmjölkproduktionenböh medelviktökningen per dag samt av djurens medelvikt i kg under betestiden år I tabell III finnes anfört den av korna på de olika betesmarkerna producerade dagligä mjölkmängden, tillskottsfodermängden (i foderenheter) samt den på betesfodrets andel beräknade mjölkmängden. Betesmarkernas avkastning i foderenheter. (Se tabell I.) Avkastningen i foderenheter från de olika betesmarkerna har åren varit i medeltal följande: Skogsbeten Kultiverade hagmarker Akerbeten _ S'. F.>. rni ;., 5'!71 Oci ct 5. o 2,, 2, O",2. 5,4_ cn 0 co g H g 2, oo.22_, P ',,I,!,;,3 cro, O' 2.0, 5 o, ,.g 2,..kr » » ' » o » o » o s I medeltal Skogsb et enas avkastning har varierat ernellan 57 och 94 foderenheter per hektar. Under kontroll har emellertid varit skogsbeten 1)å, endast en gård. Gräsvegetationen har på dessa skogsbeten varit rätt ymnig, men då de egentliga betesmarkerna varit goda, har

84 84. skogsbetet ej utnyttjats annat än tidtals, varför det sannolikt vid en noggrannare avbetning kunnat lämna en högre avkastning. Avkastningen.från de kultivetade hagmarksbetena har år frän' år stegrats från. 445 L e. tili f. e. per ha. Det är här i allmänhet fråga om röjda men icke svedjade hagmarker,.vilka efter röjningen erhållit grundgödsling. Avkastningen har regelbundet stegrats, om också långsaint. Ä k er b et enas medelavkastning har åren varierat emellan och foderenheter, per hektar. Resultaten från åren 1924 och 1925 representera endast ett fåtal betesgårdar, på vilka betena skötts intensivt. Först medeltalen från de följande åren lämna en riktigare bild av våra åkerbetens avkastningsförmåga. Då antalet kontrollerade åkerbeteskomplexer, liksom även de kultiverade hagmarkskomplexerna är från är ökats, äro de un.der olika är erhållna resultaten ej fullt jämförbara med varandra. Men då f. n. endast ett fåtal beteskomplexer varit inbegripna i kontrollen en längre tifd, hava resultaten från samtliga komplexer medtagits, emedan materialet än så länge i annat fall hade blivit alltför ringa. Den animala produktionen på betet. 1. 1VIjölk och viktökning per hektar. (Se tabell I.) Från deifrågavarande betesmarkerna, har under åren erhållits mjölk och viktökning i följande mängder:,,, ' " Skogsbeteri,., 'ej, cm,. ",',`' otz T Kultiverade hagäkerbeten marker..,..., c,,,.7._,,.,r crq,, z k.t. cm ö''''' Crq' '''' Cfci O r, o: 0.'9 145 ikr » » » » o 88» I medeltal Den animala produktionen pä skog sb et en a är rätt minimal. Djuren erhålla där:från knappast annat än underhållsfodret Påde kultiverad.,e hagmarkerna har på deflestagårdar

85 gått huvudsakligast ungboskap, speciellt åren 1928 och 1929, varigenom den per ha erhållna mjölkproduktionen hållit sig låg, mcdan utbytet i stället bestått i ernådd viktökning Avkastningen från åk erb et ena har varit lägst är 1927, då flera nya beteskomplexer intagits i kontrollen. Härefter har den per ha erhållna mjölkavkastningen småningom st grats, medan åter viktökningen varit lägst är Viktökningen beror i främsta rummet på vinterutfodringen eller därpå, i hurudant sldck djuren varit om våren vid vallsläppningen 2. De olika djurgruppernas viktökning,mjölkproduktion, medelvikt och foderförbrukning (i foderenheter) per dag pä betet. (Se tabell II.) I tabell II har först sammanförts uppgifter rörande de olika djurgruppernas viktökning, mjölkproduktion, medelvikt och foderförbrukning i foderenheter per dag är 1929 på de olika gårdarna. I slutet av sagda tabell finnes därjämte ett sammandrag av medeltalen av samma tai för åren B et e stiden är såsom synes i medeltal c:a 100 dagar, varav i allmänhet något mer än 1/3 utgöres av bete på slåttervallarnas återväxt. De vårkalvande kornas viktökning per dag växlar emellan 103 och 863 gr per dag, hållande sig i allmänhet omkring gr per dag, de höstkalvande kornas viktökning är något högre ( gr), i allmänhet gr per dag. För de vinterkalvande korna ( gr) äro motsvarande siffror ungefär desamma som för de vårkalvande, för de dräktiga kvigorna ( gr) omkr. 500 gr. för 12 är kvigorna ( gr) omkr gr, för kalvarna ( gr) omkr gr samt för hästarna gr. 1VI j ölkpr o duktionen per dag utgör för de. vårkalvande korna kg per dag, för de höstkalvande kg och för de vinterkalvande korna kg per dag. Foderförbrukningen i foderenheter per dag utgör för de vårkalvan.de korna f. e., för de höstkalvande korna f. e., för de vinterkalvande korna 5. 9s f. e., för dräktiga kvigor f. e., för 12 åriga kvigor f. e., för kalvar o s f. e. samt för hästar f. e. per dag. Produktionskostnaderna per foderenhet be te på kulturbeten. Produktionskostnaderna för det från kulturbeten erhållna hetesfodret hava åren per foderenhet utgjort: 85

86 86, Produktionskostna derna per f. e. bete hagmark Fmk A kerbete F mk..är » 1925 :28 :48»1926 :31 :50» 1927 :29 44» 1928 :42 :46 >> 1929 :45 :45 ' I medeltal : 37 : 46 Kostnaderna per foderenhet bete hava i allmänhet på hagmarksbetena varit något lägre än på åkerbetena, beroende på en svagare gödsling Sanat på lägre jordpris. Den åren skönjbara stegringen av produktionskostnaderna på hagmarksbetena beror närmast pä de nyssanlagda försöksfältena, från vilka resultaten intagits i denna publikation och på vilka produktionskostnaderna äro något högre än på vanliga beten. Vid uppskattning av produktionskostnaderna per foderenhet bete hava allmänna omkostnader och skatter icke medtagits i beräkningen.

87 The control of pastures on some farms in Finland in the summer of Summary. Introduction. The control of pastures by the Central Board for Experimental Research of. Agriculture commenced in. 1924, and during the first year affected 4 farms'), in ), in ), in ) and in ); it was continued in 1929, when the number of the control farms, of which the results had been approved for publication, was the same as during the preceding year. Of the farms included under the control of pasture in 1928, 5 were excluded in 1929, viz. Haapasaari, Harviala, Kivinummi, Lintupaju and Suontaka, while 5 new farms were added, viz. the experimental pasture fields6 ) on the Tarvaala and Elisenvaara traiuingfarms and the Harju trainingfarm and the Männistö and Sepponen farms. CHARPENTIER: Control of pasture on some farms in Finland in the summer of Finnish and Swedish with English summary. Report N:o 3 given by the Central Board for Experimental Research of Agriculture. Helsingfors pages. CHARPENTIER: Control of pasture (etc.) Agricultural experimental activities of the State. Finnish and Swedish with English surnmary. Scient.publ. N:o 7. 'Helsinki Helsingfors , 73 pages. CHARPENTIER: Control of pasture (etc.) Finnish and Swedish with English surnmary. Agric. exper. activ. of the State. Scient. publ. N:o 9. Helsinki Helsingfors pages. CHARPENTIER: Control of pasture (etc.) Finnish and Swedish with English summary Agric: exper. activ. of the State. Scient. publ. N:o 22. Helsinki Helsingfors , 90 pages. CHA.RPENTIER: Control of pasture (etc.) Finnish with Engl. surnmary. Agric. exper. activ. of the State. Scient. publ. N:o 25. Helsinki pages. A detailed account of experimental pasture fields is published in Swedish in the Periodical for Swedish farmers in Finland: CHARPENTIER: Några erfarenheter från de fasta, betesförsöksfälten på statens skollägenheter i Finland åren 1927 och Tidskr. f. Finlands svenska lantmän N:s 23.

88 88 The control of pasture in 1929 was arranged according to the previous pian. The weighing and other work in connection, with the control in South Finland have been entrusted to Mr OLLI PIHKALA, student of agriculture, and in North Finland to Mr KAUKO SUIKKANEN, a,gricultural technicist. On nin.e farms and experimental fields the control of pasture has been carried out directly by the Central Board, on the LätvaLuhtasela and Korpi farms by the Assistant at the»ilmajoen sadontarkkailuyhclistys» (The Ilmajoki yield control society) and on the Kaura farm by the Assistant of the correspon,ding society in Kauhajoki. In drawing up this publication the author has been aided by the Assistant of the State Pasture exiperiments, Mr PAAVO LEHTISALO, agricultural technicist, who has dressed the reports from the different farms and made ali the calculations. He has also had charge of 'the work on the control pasture farms directly subject to the Central Board. Weather in 1929 and the method used in estimating the yield of pastures. The spring of 1929 was comparatively late, so the cattle in South Finland were turned out to grass only in the last days of May, in North Finland two weeks later. Table IV shows the rainf all (in mm) measured at the meteorological stations situated nearest to the pasture control farms during the period May September The numbers indicate the average total precipitation of that period in Finland but also the precipitation for each of these mont s in particular and during the whole year. Table V shows the deviations fr o'm t h e normal prec i'p itation (mm) during the same time.. Table VI inclicates the mean temperature (C ) and the d e viations from the normal in The data for precipitation and temperature have been obtain.ed from Dr V. V. KORHONEN, Departmental Head of the Meteorolegical Central Observatory. Iii controlling the yield of the pastures in, 1929 the same method was used as previously, which is bsaed upōn norms accepted by the Northern Agricultural Research Association and adjusted to Finnish conditions by the section of the Agricultural Experimental Station for animal husbandry.1) 1) CHARPENTIER: Beteskontrollen, dess än.damål och organisation (Pasture control, its purpose and organisation). Report N:o 12 by the State agricultural Experimental activities.. Helsingfors 1928, 20 pages. English in thẹ puhuication of CHARPENTIER: Valtion rnaatalouskoetoiminnan. 'julkaisuja (Agric. exper. activ. of the State. Scient, publ.) N:o 22. pag. 7175,

89 89 The results of the pasture controls in The results of the pasture controls on the different farms have been set out as follows. Table I shows the yieldin fodderunits per hectare of pasture, the animal production (yield of milk and increase in weight, kg per hectare), the fertilising costs per hectare and per fodderunit and the producing costs per fodderunit of pasture (general expenses and taxes not included) in The results from the years have been included in the said table only from those_ farms on which the pasture control was continued in Table II contains records of the quantity of fodder in fodderunits consumed at pasture by the various groups of animals,per day, of the average yield of milk and the average increase in weight per day and of the average weight of the animals in hilos during the pasture period of Table III indicates the daily quantity of milk produced by the cows on the various pastures, the additional supply of fodder (in fodderunits) and the quantity of milk estimated per share of pasture fodder. Yield of pasture lands in fodderunits. (See Table I.) The average yield of fodderunits from the various pastures during has been as follows: Forest pastures Cultivated wooded pastures o CC0 5".d CD o 5 CDDC 1 DC.u CD CD udj et> Arable pastures o CCC g2r zj DC e o o On an average The yield of the forest pastures has varied between 57 and 95 fodderunits per hectare. Forest pasture has, however; been under.control on orily one farm. The grass on these forest pastures has been

90 90 quite. abundant,.but as' the proper pastui.e lands have 'been good, the forest pasturehas not been utilized except when need ed and might have, if more carefully grazed, given a greater yield. The yield from the cultivated wooded pasture has increased every year from 445 f.m to f.u. per hectare. This refers in general to cieared, but not burnbeaten wooded pasture, which have received groundmanuring after the clearing. The annual average yield of the arable. pastures has varied during between and fodderunits per hectare. The numbers from the years 1924 and 1925 represent only a few farms, on which the pastures have been inter). sively treated. The averages of the following years give a more correct conception of the yielding capacity of our arable pastures. As the number of controlled arable pasture rotations, and the cultivated wooded pasture rotations have year by year increased, the numbers representing the different years are not fully comparable. But as only a few pasture rotations have been included in the control for any considerable time, the results from ali the rotations have been counted because the material would otherwise have been too small. Animal production at pasture. 1. Milk and in.crease in weight per hectare. (See table I.) Milk and in.crease in weight have been obtained from the said pasturages during the years in the following quantities: Forest pastures,, Cultiv. wooded pastures =, Arable pastures,, o Average The aiiimal production on the f orest pastures is very small. The a,nimals obtain there scareely more than mainten.ance fodder.

91 The cultiva; t.e d wooded_p as t u r e s bave.on, most farms been grazed chiefly by young cattle, sespecially.during the years 1928 and 1929, so that. the milk production. ' obtained Per hectare has been low, but there has been, a greater inerease'in weight. The yield from the arable pasture was at its lowest in 1927, when, several new pasture rotations became included in the control. Afterwards the milkyield obtained per hectare increased by degrees, the increase in weight. being at its lowest in The increase in weight depends in the first place upon the winterfeeding or in What condition the animals were in spring when turned out to grazing. 2. The in.crease in weight of the different groups of animals, the milkproduction, average weight.and fodderconsumption (in fodderunits) per day at pasture. (See Table II.) In table II are first given data concerning the increase in weight of the different groups animals, theirmilkproduction., average weight and fodderconsumption in fodderunits per day in 1929 on the different farms. At the end of the said table there is also a summary of the average of the corresponding numbers for the years The p as ture period averages apparently about 100 days, of which in general a little more than 1/3 consists of grazing on fields, grazed after the haymaking. The increase in weight of the springcalving cows per day ranges between 103 and 863 gr per day, being in general about gr per day; the increase in weight of the autumncalving cows is soinewhat higher ( gr), in general gr per da,y. For the winter calving cows ( gr) the corresponding figures are about the.same as for those calving in the spring, for the pregnant heifers ( gr) about 500 gr, for 12 years' heifers ( gr) about gr, for the calves ( gr) about gr and for the horses gr. The milkyield is kilos per day for the spring calving cows, for the autumncalving ones kilos and for the winterealving cows 5.7L10.1 kilos per day. The fodder.consumption in fodderunits per day is for the springcalving cows f.u., for the autumncalving cows f. u., for the wintercalving cows f. u., for the pregnant heifers f.u., for 12 years' heifers f.u., for calves o 6 1.u. and for horses f.u. per day. 91

92 92 Costs of production per fodderunit of pasture at cultivated pastures _ The costs of production of the pasture fodder obtained from cultivated pasture during the years per fodderunit have been: Costs of production per f. u. of pasture Cultivated Arabic wo oded pas pasture tures Fmks Fmks Year 1924 : : 28 : :31 : :29 : 44» 1928 : :46» 1929 :45 :45 On ml average 37 : 46 The costs per foddermiit of pasture at the cultivated wooded pastures have in, general been somewhat lower than at the arable pastures, owing to weaker fertilising and a lower price of land. Theincrease of production expenses on the cultivated wooded pastures noticeable in, is chiefly due to the newly established experimental fields, the results of which have been inserted in, this publication and on which the production, expenses are somewhat higher than, on orclinary pastures. In estimating the production expenses per fodderunit of pasture, general expenses and taxes have not been taken into account.

93 TAULUKOT TABELLERNA THE TABLES

94 , Taulukko 1. Yhteenveto erilaatuisten laitumien rehuyksikkö ja eläin Suomessa vuosina Tabell 1. Sammandrag av avkastningsresultaten i foderenheter från de kostnaderna per betesfo Table 1. Summary of the results of yields and anitnal production from different in Finland (Suomi) Erilastuiset laitumet De olika betestynerna The difierent types of prestures Laitumen selostus Beskrivning av hetes marken Description 0/ pasture Tila, pitäjä' ja lääni Gard, soeken oeh Iän Farm, 1)«ri,11 0 fid pro ri Hee Tarkkailuvuosi Kontrollär Year of control ha ik i t sisonipl,xen areal ha Area of pa stureeonepl ex ha Laidunlollkojen l iii iii ii. Antal betes1,111o1 Number of tuotannosta sekä laidunrehuyksikön tuotantokustannuksista eri tiloilla olika betesmarkerna, av den anirnala produktionen och av produktionsderenhet ären types of pastures and the cosi of production for pasturage from some farms in Maanlaatu Jordmån Soil. Lahtiinkausi Betesperioden Period 0/ pasture Elaintuotanto DJurproduktion Aninia/ production Maitoa kg ha kohti Wiik, kg per ha Mille kg per h eetare '.! R..,,1 1,. R S,;? <o.. Painonlisäystä kg ha kohti Viktökning. kg per ha Increase of weigh t kg per h ectare f. e. per ha f odder f.a. per hectare Laitumelta r. y. ha kohti Fo, leonheter per ha frau betet,,/, /,. unfts per hectare f rom pa sture 1 i irhu r. y. ha kohti Lannoituskust. Gödselkostnader Cost ol manuring Ha kohti Per ha, Per hectare Smk Fmk It Y' kohti Peri, e..,.,, 167 I 24. Smk. Fmk Laidunrehuyksikön I imtantokustannukset I'rodnktionskostnader per foderenhet bete '.)81 of prod uction per 1 rodderunit of past ure Smk. Fmk I. Metsälaidun tai raivaamaton hakamaa. Laalahti 1925* Skogsbete eller oröjd hagmark. Aitolahti 1926* Forest pasture ar uncleared wooded pasture. Hämeen 1927* Raivaamaton luonnohaka. Oröjd naturlig hagmark. Uncletvred 1,006ded pasture. 1928* 1929* II. Viljelty hakalaidun. Vähä Kultiverat hagmarksbete. Kartano Cultivated wooded pasture. Teisko 2. Raivauksen ja parannuksen alaista hakamaata, osaksi Hämeen kalkittu ja }armoitettu. Under röjning och förbättring varande hagmark, delvis kalkad och gödslad. Partly cleared, limed and manured wooded pastures. 3. Raivattua ja lannoitettua hakamaata; apusiemennetty. Tarvaalan Röjd och gödslad hagmark; hjälpsådd. koulutils Cleared and manuredwooded pasture with auxiliary seed. Saarijärvi Vaasan 1 4. Raivattuja ja kalkittuja hakamaita, osaksi lannoi Laalaliti 1925* tettu. (varsinkin v:sta 1926 lähtien). Aitolahti Röjda och kalkade hagmarker, delvis gödslade (spec. Hämeen 1927* från år 1926) Cleared and limed wooded pastures, paray manured (especially since 1926). 5. Raivattua ja lannoitettua hakamaata. Varsanoja Röjd och gödslad hagmark. (Jokioisten Cleared and mannred wooded pastures. kartanot) 1929* Ypäjä Hämeen 6. Raivattua, lannoitettua ja kalkittua luonnonlaidunta. Haisio Mättäät kuokittu ja apusiemennys toimitettu. ' Jokioinen Röjd, gödslad och kalkad naturlig betesmark. Ta Hämeen vorna borthackats vaxefter hjälpsåtts. Cleared, manured and limed natural pasture, sown with additional seed. * Lannoittan, aton. Ogödslad. Unmanured. 6 3 Hiekansekainen 28/88/8 savimulta 31/817, Sandblandad 12/818/, lermylla 11/828/9 Sandy claysoil 3/63% Savimulta Lermylla Cia ysoil Savimulta Lermylla Claysoil Hiekansekainen savfinuha. Sandblandad lermylla Sandy claysoil. Hiekka ja savi Sand och lera Sand and clay Savea Lera Clay /820/8 484 I, 21/6a1/ /8 I I 1 28/512/8 20/4_10/10 18/51/10 1/822/ , 4/65/1 28/528/: 28/813/9 19/811/9 80/84/, 3/ : : : 81 36:44 53: 32 65: 70 94:98 161: : :34 271: :43 :38 : 06 :06 : 07 : 16 : 18 : 64 :26 :26 1: 11 : 84 : 28 : 31 : 20 :27 :29 : 40 : 35 : 15 1: 17 :64 :73

95 96 97 Erilaatuiset laitumet De ollka betestyperna The different types o] pastures Laitumen selostus Beskrivning av betesmarken Deseription of pasture Tila, pitäjä ja lääni Gärd, soeken och Iän Farm, parish and prori nce Tarkkailuvuosi Kontrollar Fear of control Laidunkierron pintaala ha Beteekomplexens areal, ha Area of pa stureconipl ex ha Laidunlobkojen lukunriäärä. Antal betesfällor Nuntber oi pa stureenclosures Raivattua, kaskettua ja lannoitettua hakamaata; Tarvaala siemennetty 15 kg:lla ha kohti. Saaxijärvi Röjd, svedjad och gödslad hagmark, sådd med 15 Vaasan kg per ha. Cleared, and manured wooded pasture, sown with 15 kg seed per heetar. Raivattua, ja lannoitettua (varastolannoitus) luon Lepaa nonlaidunta. 'lrväntö Röjd och gödslad (förrådsgödsling) naturlig betes Hämeen mark. Cleared and manured natural pasture. Raivattua ja lannoitettua luonnonlaidunta. Lepaa Röjd och gödslad naturlig betesmark. Tyrväntö Cleared and manured natural pasture. Hämeen 19k Koskettaa ja lannoitettua (varastolannoitus) haka Elisenvaara maalaidunta; siemennetty 15 kg:lla ha kohti; Kurkijoki Svedjad och gödslad (förrådsgödsling) hagmark, in Viipurin sidd med 15 kg frö per ha. Ckared and manured wooded pasture, sown with 15 kg per heetar. Kaskettua ja lannoitettua hakamaalaidunta; siemen Elisenvaara netty 15 kg:1ia ha kohti. Kurkijoki Svedjad och gödslad hagmark; insådd med 15 kg Viipurin frö per ha. Cleared and mantired wooded pasture, sown with.15 kg seed per heetare. Raivattua, lannoitettua ja ojitettua hakama,alaidunta Sepponen , b Röjd, gödslad och dikad hagmark. Alavus Ckared, manured and drwned wooded pasture. Vaasan III. Peltolaidun. Alterbete. Arable pastures. Matturi L 1927* Uutisraivauksen jälkeen kylvetty heinälle ja sen jäi' Liminka 1928* koen jätetty laitumeksi. Oulun i 1 Efter nyodling till bete upplåten 'park, insådd till vall. Atter Iresh elearing selon with hay and afterwards given over to pasture. Lannoitettuja, ent. niittonurmia. Drägsby Gödslade f. d. slåttervallar. Porvoo ' Manured jormer haylields. ' Uudenmaan. Lannoitettuja niittonurmia sekä raivattuja hakamail Innilä ta (ilman kalkkia ja larmotteita). Lempäälä 1927* Gödslade slåttervallar samt röjda hagmarker (utan Hämeen kalk o?,h gödsling) Manured hayfields and eleared wooded pasturegrounds (without lime and manure). Laidunkausi MaanlaatuBetes Jordmiln perioden Soil Period of Savimulta Lermylla Claysoil Savimulta Lermylla Claysoil Savimulta Lermylla Claysoil Savimulta Lermylla Clay soil Savimulta Lermylla Claysoil Hiet,asavi Sandbla.ndad lerjord Sandy elay Mutaturve Kärrtorv Lotoland peat Savimulta Lermylla Claysoit Savimulta, Lermylla Claysoil pasture 2116_ /89/9 16/626/0 8/66/9 111,619 13/6214 8/626/, /85119 Vealis 17/821/, 1/613/, Elaintuotanto Djurproduktion Animal production Maitoa kg ha kohti Mjölk kg per ha Milk kg pe r hectare s.14 Famonlisaystä kg ha kohti Viktökning kg per ha Increase of weight kg pe r hectare 1'0 I per ha Add itionta fodd er I. u. per hectare Llsitrehua r. y. ha kohti Tillskottsfoder, f. e. [Laitumelta r. y. ha kohti Fo derenheter per ha frau hetet Fodderunits per hectare f rom pa sture Lannoituskust. Gödslingskostnader Cost of manuring Ha kohti Per ha Per hectare 1 Smk. Fmk _ , :81 325: :37 215: : : : : : : : 291: kr IL o Y e. Per Peri. U. Smk. Fmk :37 :.27 : 50 :15 :16 : 63 : 23 : 19 : 40 : 12 :51 :16 Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset Produktionskostnader per foderenhet bete Cost of prod uction per I f odelerwnit of pa sture Smk. Fmk 1: 02 : :. 56 : 56 1: 03 : 60 : 49 1: 24 : 42 1: 19 : 41 i/63/ :49 :18 :33 18/612/8 11/624/8 5/612/ '426/9 8/618/ /9 2/630/ : 257: :74 79: 70 42:36 : 38 : 30 ':23 :07 : : 32 :29 : 38 : 66 : 72 :50 :24 : 32 : 33

96 _ o. a:: " :.,^. 0 3 > %.no osi a,g.n2.0 o d,, brn 0 a> f g 1:4 on e Fo. ei.. 0 Tila, pitäjä ja lääni Gård, soeken och lån Farm, pa rish and provi nce Tarkkailuvuosi Kontrollår Year 0/ contra/ Laidunkierron pintaala ha Beteskomplexens areal ha Area of past urecompl ex lie 16. Lannoitettuja niittonurmia. Harjun Gödslade slåttervallar. koulutila Manured hayfields. Virolahti Viipurin 17. Uutisraivauksen jälkeen kaura suojaviljana kylvetty Jokioisten laidunnurmi; kalkittu ja peruslannoitettu. Raisio Efter in odling med havre sore skyddsäd inså,dd hetes Jokioinen vall, käikad oeh grundgödslad. L Hämeen Tilled and soton ( oats protecting grain), natural pasture, limed and manured. 18. Lannoitettuja niittonurmia. Härmä Gödslade slatterva llar. Tyrnävä Manured hayfields. Oulun Lannoitettua ja siemennettyä niittouturnea. Drägsby ,87 Gödslacle slåttervallar. Porvoo Manured and sown hayfields. Uudenmaan 20. Lannoitettuja laiduntyyppisiä ent. niittonurmia sekä Laalahti hakamaita (sikalaidun). Aitolahti Gödslade f. d. slättervallar av betestyp samt gödslade Hämeen hagmarker (svinbete) I. Lahlunlohkojen lukumäärä,!" el4 ett cl,.0 CID z.0 cr, r.. i ca,:o m co Antal betesfållor Number of pa stureenclosures _ Manured pasture typed a,s 1 ormer hayfields ml ma nurpd pasture graunds. ( Pig pasture.) 21. Lannoitettuja ent. niittonurmia. Karhu 1925* Gödslade 1. d. slättervallar. Muhos Manured tomer hayfields. Oulun I annoitettuja niittonurmia, jätetty laitumeksi v Varsanoja Gödslade slattervallar tagna tili Lete år (Jokioisten Manured hayfields, given over to pasture in kartanot) Ypäjä Hämeen 23. Vanhoja torpparien peltomaita, laidunnettu v:sta Malmgåxd lähtien ja lannoitettu v:sta 1927 lähtien. Pernaja F. d. torpåker, betade sadan , gödslade Uudenmaan sedan Old crofter's land pastured imee Manured sinee the year Rahkasuolaidun (savettu, kalkittu ja lannoitettu). Latva Vitmossbete (lerslaget, kalkat eli gödslat. Luhtasela Hill peat pasture (clayed, limed and manured). Ilmajoki Vaasan Maaulaatu Jordman Sotii Savimulta Lermylla Claysoil Savea Lera Clay Hietaa Sand Sand Savimulta Lermylla Claysoil Hiekansekaista savimultaa Sandblandad lermylla Sandy elaysoil Hiekkaa, 1520 cm elomultaa Sand, 1520 cm matjord Sand, 1520 cm of harvest soil Savimulta Lermylla Clay soil Savimulta Lermylla Claysoil Rahkasuo hiekkapohjalla Vitmosse på sandbotten Hill peat on sand bottom Laidun kausi Batesperioden Pertiod 01 pasture Elitintuotanto Djurproduktion "Animal production Maitoa kg ha kohti Mjalk kg per ka Mille kg per h ectare Rasva% Fett% Fat percent age Painonlisäystä kg ha kohti Viktökning, kg per ha Increase ef weioht kg per heetare, Lisärehua r y. ha kohti Tillskottsfoder 1. e. per ha Addi tional f odder f. u. per hectare Laitumelta r. y. ha kohti Foderenheter per ha hän hetet Fodderunits pe r heetare f rom pa sture 2/629/ /6_1% ' Lannoituskust. Gödslingskostnader Cost of manuring Ra kohti Per ha per heetare Sruk. Fmk R. y. kohti Per f. e. Per 1. u. Smk. Fmk Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset. Produktionskostnader,,Å per foderenhet bete Cost 0/ prod uction per 1 fodd erunit of pa sture I 526: 46 : 39 : :34 : 26 'kb: : : 21 :: 76 1 ' ; ;, 61/ : 20 : 30!: 52 10/ _17/ : 28 :15 : 32 9/625/ : 73 : 14 : 35 9/625/9'1 G :10 :26 :50 29/615/ : 25 : 65 : 88 1/69/, 1/514/10 19/519//0 13/629/9 211, /629/ / / /622/ b99 9/62/ / /522/ /614/ /612/1, / I 27/92 / /62% /614/ /681/ , : : :45 185: 45 81: : : : :04 315: : : : 613: : : 521: : : 769: 38 : 10 : 27 :05 :29 : 05 :33 : 16 : 13 :11 :25 : 27 : 09 :35 :45 :24 :39 :35 :43 : 24 : 40 : 26 : 52 :21 :75 :27 : 19 : 55 :37 : 30 :31 : 53 : 47 : 29 :65 : 75 :45 :61 : 59 : 74 : 60 : 60

97 Erilaatuiset laiturnet De olika betestyperna The difterent type,s of pastures Laitumen selostus Beskrivning av betesmarken Description of pasture Farm, pa rish and provi nce 1 Tila, pitäjä ja lääni Gärd, socken eli Iän Tarkkailuvuosi KontrolLir Y ear of control I Laidunkierron pintaala ha Beteskomplexens areal ha Area of pa sturecompl ex ha I Laidunlohicolen lukumäärä Antal betesfällor Number of pa stureenclosures 25. Salaojitettua, lannoitettua nittonu.rmea, laidunnettu Korpi useamman vuoden. Ilmajoki Dränerad gödslad slåttervall, betad flera år. Vaasan Drained, manured hayf ields, pastured during several years Lannoitettuja laiduntyyppisiä ent. niittonurmia; lai Kaura dunnettu v:sta Kauhajoki 1927 ' 9.76 Gödslade vallar av betestyp betade sedan Vaasan Manured pasturetype hayfields, pastured since 1924., Rahkasuolaidun, laidunnettu v:sta 1917, kylvetty' S. Suovil'elys suurim. osalta tunoteihemän ja apilan siemenella. yhdistyksen Vitmossbete, betat sedan 1917, insätt till största koeasema delen med timotej och klöverfrö. EteläPohjan Hill peatpasture, pastured since sown with maalla timothy and elower. Ilmajoki Vaasan 28. Laidunnettuja entisiä niittonurmia. Motiala Betade f. d. slåttervallar. Tammela Grazed fornter hayfields. Hämeen Lannoitettuja niittonurmia (alavilla paikoilla lauhaa). Vähä Gödslade slattervallar (LA. Iågt belä,gna delar tåtel). Kartano Manured hay I ields (.4ira caespitosa on low lands). Teisko Hämeen i Lannoitettuja ja kalkittuja ent. niittonurmia. Lauha Määttä 1924* turpeita poistettu. Oulujoki Gödslade och kalkade f. d. slåttervallar. Tåteltuvor Oulun avlägsnats Manured and limed hayfields ; Aira eaespitosa removed Noin 68 vuotta laidunnettua, alkuaan timotei Matturi 1927* nurmea. Liminka 1928* C:a 68 år betad vall, ursprungligen timotejvall. Oulun During about 68 years pastured field, originally sotiin with timothy. 32. Lannoitettuja ent. niittonurmia. Männistö Gödslade f. ei. slåttervallar. Kannus Manured formsr hayfields. Vaasan, 33. Ent. niittonurmea, laidunnettu v:sta Haarla F. d. slåttervallar, betade sedan Pohjois Former hayfield, grazed sinee Pirkkala Hämeen Maanlaatu Jordman Soil Laidunkausi Betesperioden Pertod of pasture Eläintuotanto Djurproduktion AnimaZ production Maitoa kg ha kohti Miölk kg per ha Mille kg per hectare ' 1.c`4 `,, > Painonlisäystä kg ha kohti Viktökning, kg per ha Increase of weight kg per h ectare I Lisärehua r. y. ha kohti Tillskottsfoder, f. e. per ha Additional f odder f h. Per Ite,cl are I Laitumelta r. y. ha kohti Foderenheter per ha frän betet Fodderunits per h ectare f rom pa sture Lannoituskust. Gödslingskostnader Cost of manuring Ha kohti Per ha per he,ctare Smk. Fmk It. Y. kohti Per f. e. Smk. Ftnk La iduhrehuyksikön tuotantokustannukee t ProduktIonskostnader per foderenhet bete Gest of prod uction per f odderunit of pa sture Smk. Prak Savea 7/627/ : 68 :14 :61 Lera 7/622/ : 04 : 30.: 76 Clay : 60 : 39 : 78 Hietamulta 2/6"ho ? : 50 :20 : 44 Sandm)lla 2/63 / :90 :11 :33 Sand soil 7/81% :37 f 10 : 35 22/631/ : : 12 : o m. rahkaa 842 /u i : :26 :60 savipohjalla 27/ : :21 : m. vit 7/622/ : : 23 : 70 mosse pii, lerbotten 12/6 7// : : 33 ; m. hill : :33 : 73 peat of claybotien 4414/ (141: : 34 : 81 Savimulta 1/62 / ' : 54 : 30 : 51 Lermylla '/ 2 / : 52 : 22 :40 Claysoil :61 : 17 : /812/ :80 : 16 :34 Hiekansekainen savi 2/622/ : 81 : 13 : 36 multa 8/68/ ? : 57 : 11 : 31 Sandblandad 0/427/ : 40 :09 : 27 lermylla 8/66/10, :30 :22 :42 Sandy claysoil 1 Savensekaista turve 22/67% maata 4/672/ : 76 : 31 : 51 Lerblandad 2/672/ : 37 : 40 : 66 torvjord 2/672/ : 64 : 20 : 37 Clayed peallanel : 46 : 18 : 39 7 /e23/ : 26 : 23 :40 Savimulta 1 68/ : 22 Lermylla " J / :17 Claysoil 3/672/9' : 38 : 05 : 22 Hiekansekainen 6/ ! : : 25 :13 multamaa Sandbl. mulljord Sand soil Savimulta 22/621/ : 95 : 21 :36 Lermylla 2/6227/ : 14 : 18 : 34 ClayPad :93 :13 :29 I

98 Erilaatuiset laituraet De lika betestyperna The different types of pastures Laitumen selostus Beskrivning av beteamarken Diseription ot pasture Tila, pitäjä ja lääni 1 GArd, socken och Iän Farm, pari sh and yr rovince Tarkkailuvnosi Kontrollär Year oy control Laidunkierron pintaala ha Beteskomplexens areal, ha Ara of pas urecompl ex ha Laldunlohkojen lukumäärä, Antal betesfällor Number ot pas ureenclosures Maanlaatu Jordman S9i1 Laidunkausi Batesperioden Period of pasture Eläintuotanto Diurproduktionl,..,_, Animal production.c,,,,.."'l' '.' Rasva% Fett% Fa!pereent age Maitoa kg ha kohti Mjölk, kg per ha Milk kg per hectare Yainonlisilystä kg ha kohti Viktökning, kg per ha Inorease ol weigh t kg per hectare Laittunelta r. y. ha 1 Foderenheter per ha frå FodderUnits per h ecta Pasture [ Lannoituskust. Göddingskostnader C manuring Ha kohti Per he per he,clare Smk. Fna.k. R. y. kohti Per f. e. Per 1. u. Smk. Ftnk. 1 Laidunrehuyksikön tuotantokustannukset Froduktionskostnader per f oderenhet bete Cest oi pr oduktion pe r loolderunit of past ure Smk. Ftnk 34. Useampia vuosia laitumena olleita, laidtmtyyppisiä Laitila latmoitettuja nurmia. Hä.meenkyrö Flera år betande, gödslade vallar av betestyp. Turun ja Porin Several years grazed and manured hayfields. 35. Salaojitettua ja muokkauksen yhteydessä siemen Tusbyborg nettyä. ja peruslannoitettua rantamaata. Tuusula Dränerad och i samband med bearbetningen insadd Uudenmaan och grundgödslad strandmark Draimed littoral sown and rnanured in conneetion with the lining ol the soi] SaVinlUlta Lermylla Claysoil 343/ % Mutaturve savipoh jalla Kärrtorv pa 28/ lerbotten 9/ Lowland peat on 28/522/ elaybottom '5157/n T J :63 238: : 600: 510: 453: 654: 595: 39 :11 : 09 : 10 : 26 : 23 : 21 : 22 : 21 :28 : 32 :31 :48 :47 :46 :40 :43

99 104 TaulukkoM11'i elähityhinktil keskipaino*,painotlisäys; inaidontuotanto sekä rehunkulutus laitumella (rehuyksiköissä vuorokautta kohti) v Tabell IL De olika djurgruppernaå medefvikt sanit viktökning, mjölkproduktion och foderförbrukning i foderenheter per dag',på hetet år Table 11. Consumption of fodder iii fodderunits per day of the different ' grottps of animals on the pastures in Tila Gård Farm Eläintä kohti vrk. Per djur 001 dygn Per animal and day J. 0001; o Rehuyksiköitä vuorokaudessa Foderenheter per dygn Fodderunits per day ä Ay Määttä Varsanoja S Karhu 8328.i Matturi L. S. K Laitila Laalahti Ay Tusbyborg L. S. K Sepponen M. S Härmä L. S. K Korpi Vähä Kartano Kaarila Latva Luhtasela Männistö Ay Määttä Harju S Karhu Matturi M. S Härmä Ay. 5' Varsanoja L. S. K Vähä Kartano Korpi Ay Mustiala L. S. K Männistö Ay. S Kevätpoikineet lehmät. Vårkalvande kor. Spring'calving cows. A. Koko laidunkausi. Hela betestiden. The total period pasture B. Varsinaisilla laitumilla. På de egentliga betena On real pastures. Määttä Matturi C. Odelmapelloilla. På slåttervallarnas återvåxt. On aftergrowth of haytields

100 g.,z,.,.1 F;5. gcr,'.., 4 _.. k :i.,7,174 <.21..,:...'&, "'1 :,:g,..pg... gz,0 ',?».. Tila Gärd Farm Eläintä kohti vrk. Per djur och dygn Per animaland'day 0.`".t 5.fi M 5: Rehuyksiköltä vuorokaudessa' Foderenheter per dygn Fodderunits per day kujg. o 5 `1 " a2.'cåg FQ; Ay. 8 s Varsanoja Karhu L. S. K Korpi Vähä Kartano M. S Härmä L. S. K Männistö k0e24 00OS 0. 9,7b P eäp c Talvella poikineet lehmät. Vinterkalvande kor. Wintercalving cows. A. Koko laidunkausi. Hela betestiden. The total period of pasture. ky ' Määttä Varsanoja Tusbyborg L. S. K Sepponen Kaarila » Latva Luhtasela Vähä Kartano ,» Laalahti S VIatturi L.S.K s Korpi S Karhu L. S. K Laitila s M. S s Härmä L. S. K Männistö B. Varsinaisilla laitumilla. På de egentliga betena. On real pastures. Ay Määttä » Harju » Mustiala M. S Härmä L. S. K Korpi S Matturi ' o L. S. K Vähä Kartano S Karhu Ay Varsanoja L. S. K Männistö C. Odelmapelloilla. På slittervallarnas aterväxt. On altergrowth 01 hayi ields Karhu Matturi Ay Varsanoja :

101 F.=', 1"=". r',. =,': P. 'Z'. 1,,.7''',,,, "c 'j Tila Gård Farm Eläintä kohti vrk. Per djur oeh dygn Per animal and day Itehuyksiköitä vuorokaudessa Foderenheter per dygn Fodderuntts per day g:;;;',p.d UP,r1 50 Ay L. S. K M. S L. S. K Ay ' L. S. K S L. S. K Ay L. S. K S L. S. K M. S L. S. K Määttä Korpi Vähä Kartano Härmä Männistö The total period.91 pasture On real pastures Syyspoikineet lehmät. Höstkalvande kor. Autumncalving cows. A. Koko laidunkausi. Hela betestiden. Määttä Varsanoja Kaarila Karhu Latva Luhtasela Tusbyborg Sepponen Matturi Korpi. Härmä Laalaliti Männistö Laitila Kartano Ay Määttä Mustiala Varsanoja M. S Härmä L. S. K Korpi Männistö S Matturi Karhu Ay Harju Karhu Määttä Varsanoja Matturi C. Odelmapelloilla. slättervallarnas återväxt. On altergrowth ot hayfields B. Varsinaisilla laitumilla. Pä de egentliga betena ,

102 i I I g L. S. K. M. S. L. S. K. Keskipaino kg Medelvikt kg Average weigh t, kg Ryhmässä eläimiä kpl. Antal djur per grupp Animals per grou p Laidunkausi vrk. Betestiden dygn I Per iod past ure Tila Gård Fann' Korpi Härmä Männistö Eläintä kohti vrk. Per djur och dygn Per animal and day,:f,,,., g 5,.,5 '' '',, I': 1. ',."'å> '",. ':''',:'.: Rehuyksiköitä vuorokaudessa Foderenheter per dygn Fodderunits per day,.,,.525,,, ''', 9.5,..7.».,,, ',3..,!,,!.,.%,,,,!":,5, ". WP:?, ' E=, 6' S' : 5,. ä.0* ,1;s[1.1,, g.r...s;g.g ',.',c 0 g ;, f oder f.e. per tljur och dag Addi tional f odder pe r emo, 1.u. per d ay vrk. kohti Tillskotts huomloonotettuina, r. y. Lisärehua annettu lehmää kohti kaikki lehmät Nuori karja. Ungboskap. Young cattle. Eläinryhmä Djmgrupp Group o/ animals Ryhmässä eläimiä kpl. Antal djur per grupp Animals per grou p IKeskipaino kg Medelvikt kg A.verage weigh t kg Laidunkausi vrk. Betestiden dygn 'Period 6,1 past ure days Tila Gård Farm I Eläintä kohti vuorok. kg painonlisäystä Viktökning per djur och Idygn kg Inerease 01 weight per animal and day B,ehuyksiköitä vuorokaudessa Foderenheter per dygn Fodd,erunits per day Elatukseen Till underhåll To sustenance Painonlisayks. Till viktökning To inerease of weigh t )1 '5= '; ',ft Tiineet hiehot Dräktiga kvigor Bearing heif ers Ay.» S. L. S. K.»»» S. I. S. K , Varsanoja Määttä Karhu, Laitila Korpi Vähä Kartano Laalahti Matturi Härmä v. hiehot 12 åriga kvigor.72 years heit ers L. S. K.»» AY: K. L S. K. S. I. S. K. L. S. K.»»» I. S. K.» L. S. K Laitila Laalahti Lepaa Määttä Vähä Kartano Matturi Elisenvaaran koulutila Haisi Sepponen Männistö Korpi Tarvaalan koulutila Härmä Kaura Vasikat Kalvar Calves L. S. K. S. L. S. K.» Laitila Matturi Laalalti Innilä *

103 108 ElAinryhmä Djurgrupp Group animals Tila Gärd Farm Rehuyksiköitä vuorokaudessa Foderenheter per dygn Podderunits per day 111 w, Sepponen Korpi Latva Luhtasela , Kaura Los Karhu Keskiraskaassa työssä I medeltungt arbete Middle heavy working 5. Hevoset. Hästar. Horses Innilä Määttä ; Härmä , Kaura Yhteenveto vuosilta Sanimandrag från åren Summary from the years E läintä kohti päivässä Per djur ()eli dag Per animal and day Kevätpoikineet lehmät. Värkalvande kor. Springcalving cows :5 334.' Syyspoikineet lehmät. Höstkalvande kor. Autumn c,alving cows

104 109 E läintä kohti päivässä Per djur och dag Per animal and day s Talvella poikineet lehmät. Vinterkalvande kor. Winter calving cotvs s Ay ,» » L. S. K » I. S. K S Tiinet hiehot. Dräktiga kvigor Bearing heifers s s vuotiset hiehot. 12 åriga kvigor, years heifers. Ay » » L. S. K » » I. S. K » » S »

105 110 Eläintä kohti päivässä Per djur och dag Per animal and day 27' Vasikat. K alvar. Calves C o Hevoset. Hästar. Horses

106 Taulukko III. Eri tilojen lehmien erilaisilla laitumilla tuottama päivittäinen maitomäärä (kg), lehmille annettu lisärehumäärä (r. y.) sekä laidunrehun osalle laskettu maitomäärä (kg). Tabell III. Mjölk per dag (kg), tillskottsfoder (f. e.) på betet och på beteslodrets andel beräknad mjölkmängd av på de olika belesmarkerna betande kor. Table III. Daily milkproduction (kg), additional fodder (f. u.) given to the cows and milk from the pasture fodder of the cow, grazing on different pastures on the different farms. Tila Gård Farm g.4 4, E LaiduntyyppP) BetestYP Type of pa sture Produktion per ha f. e. Production pe r ha, 1. u. Tuotanto ha kohti r. y. 1Lypsykarjaa laidunkausi B etestid för mjölkboskapen Period 01 past ure Eläinrotu Kas Race Eri ryhmien suuruus pokimaajan muk. jaettuna, %:ssa De olika gnippernas storlek efter kalvningstiden, i V The number o 1 the dif ferent groups af ter calving time, in per cent Spri ng calving cows Syyskantaneet lehmät Höstkalvande koe Autumncalving cows Kevätkantaneet lehmät Värkalvande kor Talvella kantaneet lehmät Vinterkalvande koe Wintercalving cows Lehmää kohti päivässä Per ko och dygn Per cow and day Maitoa. kg Mjölk kg Mil k, kg Ad ditional fod der, /. u. Lisärehua r. y. Tillskottsfoder f. e. Maitoa laidunrehusta kg Mjölk av betesfodret kg Milk of the pa s ture fod der, kg Drägsby Nyäng Pl /619/, Ay » Norrnås /515/,» Laitila Lkierto» /617, L. S. K Harju Lahnaapaja» /614/8 Ay Tusbyborg Seitele Mtl /513/9» Vähä, Kartano 0kierto Pl /639/9 L. S. K Matturi Eskuri» /612/9 S ,2 Laalahti Lehmä & hevosk. Hkl /5 6/9 L. S. K Määttä Pl ,17/8 Ay Malmgård» V, 9/,» Latva Luhtasela Rtl. I 920 3/634/8 L. S. K Sepponen Hkl /6 3/9» Härmä Pl /625/9 M. S Innilä LNH» 1 0ä7 5/613/, L. S. K Mustiala Myllyniitty /61"/9 Ay Mfi nnistö» /6 27/9 L. S. K Korpi. Lkierto 924 5/622/9» Varsanoja /522/9 Ay Kaura Lkierto» /62/1 L. S. K Karhu» /,17/0, S Kaarila Kohma» /6 7/9 L. S. K Varsanoja HU 844 5/626/9 Ay ) Lyhennys Mtl. = mutaturvelaidan kärrtorvbete Lowlandpeat pasture.» Rtl. = rahkaturvelaidun vitmossbete Hillpeat pasture. Pl. = peltolaidun Ohiekka tai savimaa) åkerbete (sand eller lerjord) Arable pasture (sand or elaysoil). = hakalaidun (raivattu, kalkittu ja lannoitettu) hakmarksbete (röjt, kalkat och gödslat) TV ooded pastureground (eleared, limed and manured). ss Ml. = metsälaidun skogsbete Forest pasture. Od. = odelmapelto (syksyllä heinänkorjuun jakeen) slåttervallarnas återväxt Altergrowth (in autumn after the grasseutting).

107 ', 112 0; C \I cg C2) cm co er; 1....ej cm ecct t, co..4~. 0 C1.1 Ct V) = 0..i.j cu cct C3 cy s..=.0.1;3 0 ca 01:1 ca )... ^ :0 = 1 = :c a...4 = :0 ca ' = 1.. ca ca 0 CI s nearest to = ;UI,Z?, = I i... i.)...1~ Z2 0 ".=.4, cz... =g CU.0) cs ; c Kaarila, hiiliä, Laala hti ja Vähäkartano 4 <3 11 Varsanoja ja Mus t iala Drägsby ja. Malmgärd ' Tusbyborg Mikkeli, Karila Otava Ruovesi. Juupajoki Pirkkala ' , si cd O i csi sc CTO CO CO Cxx 10 0 m.ci I t c) M 0 mm ren 0 cj M c'j sci Mcsi Cs1 C O'D CO Cx 00 c0 C 0 CO CO 0 c.: ci sri cd ci4c.5 GNI co co c m o I '' 4. `'. `". `''. c. so o cs,,r( c,ji cti o mm si Pälkäne czṣ.m oi sci oci cm sso co r su!co Tampere Vili akkala If attula, Leteensuo Tyrvintti, Lepaa Loppi Loimaa. Jokioinen C., 0 1,Ö..,., 00 +I cci..r4,. cr; t: rtt.cic co c C. C 0 <Ii Cq m.,1 d.1 cr3 c; cd si co ',II o co o s1,,,r) r co.1, C.d xr1; <1..1 CV.,,:, cu o,t1 co iin.,., I. c'. c. 1. ' CO 00 0) CO 00 al C,1..4 mm M O M r ci srimmcm ctic, r o c: n'i c:..;.,2, ii 3 co rcn :chl CO CO Cd C i C.5.1 scj sc3 cm so 'ui,t, o 01. Liljendal 1en c en ' C C.0 00 Loviisa Sipoo Tikkurila Tuusula, Itu otsinkylä Kesk, koko maa 65 P saakka Medelt. för hela landet, till 65 N Average for the total country to ct,,, t c.: r..: c» L.: 6; 0; CO CO Cf).r...( 0 I L. C'. 1 1 ''. cm co GO ',II 0I" ) 0.3h, M scj,1csi M M,11cr co o co o cu..,s, c..0 o c=; E':1.2 1".: ed...+ CD...(,:n GO cr c..s ei c: ezi u; rd cd C., I" CO Cx CO 0 c... o cd 0..,}.1 CO..,,,, co: cci CO C l CO CO 0 0 csi al c co co 31 o s1 Cu cri.1" 01 IrD t.,,.,..i,i; CD C17 C.D. 0 0 c; cd co o m ers 1 00 C \1 Co Cd cc 1 I 0. dcsi,ti r m sio 04,X, c";,:i, CV 00 CO sd, O 0/3 co CO 17 k.: C j c 00 CO CO s I I 754.6,840.3,r,,..., cci,( 1.0 CO co co. hu hti k. Apr il toukok. May kesäk. June heinäk. Ju ly elok..aug syysk. Sept huhti syysk Apr i l Sept. koko vuosi hela arat The loka year.... Härmä,.Matturi, Karhu ja Määttä '71 E F,2.u.å csi LatvaLulitasela, Korpi ja Suov. Yhd. Koeas. ja Sepponen rt 4..: el.,.,.: i ,. 5,..,.: 9 :, 9 Viitasaari Ilurainen Kruununkylii Kälviä s Seinäjoki Ähtäri. Ilmajoki Korpisaari Jalasjärvi Kauhajoki ' Krkijoki u Parikkala, Kesk. koko maa 65 P saakka Medelt. för hela landet till 65 N Average for the taiat country te 65.N. Aika T id Time,ri.'D,I+ crj ud crj cd cd c i s4,1 4cu c.,,s,1 0,t1 CO m co cr> 'd l C c.., '51,,1 1 I CO 1..0 Ctf CV C.: it5 Cd 0s1 0,1 mm 0 CO 11 td,1 CO ;,}1 Od C,7 1. er5 c.d c i,r, oo c rs co cq.n 0 c...:s co c. 0.,1 c5; o;..24 oc; cr3 rd,1,lo co mm so st co co co o o co c; c od c; cd,c; si so ts "rn CO 00.r <1.1 CO CM C\1 00 CO Cq 00.1 co cu so 00,, i.31 Cq CO 01 01«1.O5 m m`,1; Od C mm mm 10,1 CO t 1. 0 C, ṛd cs5 od (x; rt; c i,c 01 1 cm C. ~ I <.37 CO..1 CO 0 Ci. Cl 0 0 ri olen,.1 Cd C; cd cr.; co o co so Cg LCD CO 11 CO 0 CO 0 rlos cm so so o ss, o o so 41 0 Od C; o5 cj,cd,i; rt.1 m so sdi si co co o 11, ,.31 t Cq 0,...d C.C; 3 en <11 C: Od Cr) 0. CO 00 CO 00 0 `,r1 CO,n 0.,,1. 0 kn oi c: d ', cr5 cr5 cci co CO cys c.2 co,cd 0 t: cu so cd 10 CO 00 ud.1 CO r, c.d C11 CO I 0, i o : CO 0 1.d 10 C9 r, s., co huhtik Apr i l, toukok May, kesäk June heinäk. Ju ly elok. Aug. syysk. Sept. huhti syysk. Apr il Sept. koko vuosi hela The aret total year

108 113 Härmä, Matturi, Karhu ja Määttä Tarvaala Männistö Sepponen LatvaLuhtasela, Korpi ja SUOV. yhä. Koeasema Kaura Elisenvaara. Utajärvi, Vaala Revonlaliti Oulu Viitasaari Kruununkylä Ähtäri Ilmajoki, Korpisaari Teuva Parikkala o cz cti cm o.,i,i cq,ic ' C CO C\1 0 CO ,1 c..d ch. + + ei e1 r0 CO Gs1 CO 0, cc o,.1...i cq co di CO C.I 'li C4s_i ir?... cii.4" c4_1 c l ai c, 0 `, cg..d.i + + i cc m m ,,i, CO 00 C 0 'dl.r C0,1 CO ,4 cz, C Otava Mikkeli Karua Karila,14.i Cn '' i1,4 + + = rcci cct 6) :ccit a.) = ccf q) cri we4. =.x.x cct I Kaarila, Laalahti ja Vähäkartano Laitila Lepaa.F.;,... '.''. 1j 1.:1 "cl' 4, Malmgård " Drägsby Tusbyborg Ruovesi Tampere Hattula, Leteensuo Loppi Jokioinen Loviisa Tikkurila Keskim. koko maa 65 P saakka Medelt. för hela landet till 65 N Averape for the total country te 65 N,.. _ :5,..t.. 0 CO 00 CO 01 C c, o r m m r t. r cr. C0 co,1 CO C0 CO dcoccc:rc,icz c t cs:, C CO 00 C.,1 C0,CO m m + 1 I + 1 +,i,i cm ,, ci, i, o o, co., +..+,ii cr, + 1 t 0 CO + +,I CO + 1.,, o CO 3( + + ri ch cc C ' c, + 1 CO C huht ik. April toukok. May.. kesäk. June.. heinäk. Ju ly. elok. Aug syysk. Sept.. huhti syysk..apr i l Sept. koko vuosi hela äret The totalyear

109 czi = 0 E o L.... ; e = = o.) = IZ... = 75 t:43 b =,CC1 0 o.4.4.to.5. CU = :=.,,,,.. c'...:.= 9... "...<,.. 1._...,c.1. = o " Ci E.=.:5 <=... i..._,....4,0 c, 47 L. O 0 0 O '.C2 ZZ: ' ',,, Z7 0:1 t Z 4.C.L2 CO, (l, '1.... %z e3 :,. = = 1, = 11) (1) =.. cu =. =. 0 a 0 't2 Ö L. L. ci> cf) E 0.ZU =. cu 1 0. L. E o :cel a 1. :....,. 75,..:..,.. cvi iii.. E... = = e2 E. Q.1 Härmä 'Maalin, Karhu, Määttä Tarvaala 4, rgi n Go Sepponen, Naura, Latva Luhtasela, Korpi, Suov. yhd. ICoeasSma Elisenvaara Otava Laitila, Kaarila, Laalahti, Vähäkartano. Raisio, Varsanoja, Mustiala ja Lepaa Tusbyborg, Malmgård, prtigs by Oulu Jyväskylä Oulu Vaasa Ilmajoki Sortavala Mikkeli. Karila Tampere Ilattula, Leteensuo Kotka Helsinki Keskim. koko maa 65 P saakka Kedelt för hela landet til 65 N Average for the total country to 65 IV Ei,. 1 Cl Un d;,2i d csi,i d co 1 L CO 0,,.[D,i; c5.<< cd c.i c<6 = 0 CO CO 0 00 cr3 T21 d.,i 5 c ei,,, L co L, Un,I.', 9.2t d CV,21 d co L... 0,.0 C.C3.42(Crj 0i 0:5 I ri r1 rl 0 t en,n en 0, en CO 0 eri csi d,1.1 CO ct; c;,21 cci,c d :i+ 1 + o It dl 0 ca c\i crl c i.lil c i 06 1 "1 rl, CO C1* r; d d,4 C; 0 i c3 cri ec;.13 cs i,<,4,4 CD,1 0 0 r I I 1 '00 o ce co ci cci d eri Lei cr3 06,4 0 t / er3 r:i c;,i r5 < <. crs cr3 u3.1c5. 1,.,.,4 "1 0 r n1 rtl 00 CO eri.,2i ci d d d 1 co + ei 1 L 1,L, 1 L + L1 crl c6 LL6 eri ai i,1,111 co 11 tn CD "1 1 g, r; d d I + I i + + m ei, ,4,4.11 ri 1 C.G r o.,i. r0.0 r0 i.<1..4 ri "4.r..z< co 0e 01,o ,,,in 0 t t 00. c.1 oci 00.. cr3.5 0 CO '2( c; Ca CO <4 t ( 1 + Ca csi d C, Cid, CO CO 06 'eri <I, 1, 1 '1 0 0 d e6 r 0. c3 5 1 I <5 c.i,< CO 0 0 C,I c; 0 G.4'. Ln c; 0 d r( 0, c3,i co m o 00 c i 5 11 n1 c3 <5 I 1 r5. cd.0 << d d c, 1 + o d eri Go GO 0 rl 0 r I + 00.<0 Ti 9 er, 1 +,en,r3 G3 er3.0 c; ' o d rl 0 rl ca.11 1 c3 0,.1 t oi. '41 r cr3 ' v4 er3, c.i 00 i, eri 0.< huht ik..apr i l toukok. May kesäk. June heinäk. Ju ly elok. Aug. syysk. Sept huhti syysk. April Sept. Koko vuosi Hela året. The total year huhti syysk. Apr i l Sept. v Koko vuosi Hela året.the toi& year v J, er3

110 Koetoimintakirjallisuutta. Vuoden 1926 alusta ilmestyvät valtion maatalouskoetoimintaa käsittelevät julkaisut kahtena sarjana, joista toinen»valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja» on tieteellisluontoinen a j toinen»valtion maatalouskoetoiminnan tiedonantoja» enemmän kansantajuinen. Seuraavassa luettelossa mainitaan paitsi sarjoihin kuuluvia teoksia myös ne vanhemmat maatalouden koe ja tutkimustoimintaalaan kuuluvat, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1922 jälkeen.' I. Maatalouden koetoiminnan keskusvallokunnan tiedonantoja: N:o 1. Pauli Tuorila: Valtion varoilla järjestettyjen paikallisten lannoituskokeitten tuloksia vuosilta Helsinki Hinta Smk 5:. N:o 2. Vihtori Lähde: Paikalliset lannoituskokeet vuosina Koetuloksia ja lannoituksen kannattavaisuuslaskelmia. Helsinki Hinta Smk 6: N:o 3. C. 4, Charpentier: Laiduntarkastus eräillä tiloilla Suomessa kesällä 1924., Helsinki Hinta Smk 10:.. _. II. Maatalouskoelaitoksen tieteellisiä julkaisuja: N:o 17. E. F. Simola: Juurikasvien viljelyksestä. Koetuloksia naapurimaissa ja maan ' viljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelysosastolla tehdyistä juurikasvikokeista:. (Referat: Die Wurzelfruchtversuche an der landwirtschaftlichen Versuchsanstalt ). Helsinki Hinta Smk 10: N:o 18. E. F. Simola: Untersuchungen ilber den Einfluss der Griinfuttersamenmischungen auf die Höhe' der Ernteerträge und die Beschaffenheit des GrönIutters. Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 19, E. I?. Simola: Maanlaatujen ja maan eri kosteussuhteiden vaikutuksesta eräiden kaura ja ohralaatujen morfologisiin ominaisuuksiin. (Referat: Der Einfluss der Bodenart und der verschiedenen Feuchtigkeitsverhältnisse des Bodens auf die morphologischen Eigenschaften gewisser Hafer und Gerstensorten). Helsinki 1923: Hinta Smk 10:. _N:o 20. E. F. Pellavan jalostuksesta yksilövalintaa käyttämällä. Helsinki Hinta Smk 4:. N:o 21. E. F. Simola: Huomioita viljellyn hieta, savi ja muutamaan kirren sulamisesta Maanviljelystaloudellisella koelaitoksella vuosina 1922 ja Helsinki Hinta Smk 2: 50. N:o 29: Kaarlo Terävvuori: Mittarijärjestelmän käyttämisestä kenttäkokeissa. (Referat: Ober die Anwendung des Massparzellensystems hei Feldversuchen). Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 23. Yrjö Hukkinen: Havaintoja herukan äkämäpunkin (Eriophyes ribis Nal.) esiintymisestä Suomessa. (Referat: Vber das Auftreten der Johannisbeeren Gallmilbe Eriophyes ribis Nal. in Finnland). Helsinki Hinta. Smk 2:50. N:o 24.' E. F. Simola: Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelysosaston apilakokeet v HelSinki Hinta Smk 10:. N:o 25. Yrjö Hukkinen: Tiedonantoja viljelyskasveille Vahingollisten 'eläinlajien esiintymisestä PohjoisSuomessa: (Referat: Mitteilungen iiber die Schädlinge der Kulturpflanzen im nördlichen Finnland). Helsinki Hinta Smk 30: N:o 26. Ilmari Poijärvi: Shomalaisen lypsykarjan ravinnontarve käytännöllisten ruokintakokeiden valossa. Helsinki Hinta Smk 15:. III. Maatalouskoelaitoksen maamieskirjasia: N:o 9. T. I.' Hintikka: Tuhosieniopas maanviljelijöitä, puu ja kasvitarhanlioitajia varten. Toinen painos. Helsinki Hinta Smk 6:. N:o :10.,L Ivar.Liro: Biisamimyyrä Fiber zibethicus. Helsinki Hinta Smk 6:.N:o 11. Vilho if. Pesola: Piirteitä Saksan kasvinjalostustyöstä ja.kasvinviljelyskoetoiminnasta. Helsinki Smk, N:o 12. Ilmari Poijärvi: Korjunajan vaikutus heinäsadon määrään ja laatuun. Kokeita kesän 1924 heinällä. Helsinki Hinta Smk 10:,

111 116 IV. Maatalouskoelaitoksen tiedonantoja maamiehille: N:o 73. T. J. Hintikka: Omena ja päärynärupi. Helsinki N:o 74. Kasviviljelysosaston kenttäopas kesällä Helsinki N:o 75. T. J. Hintikka: Luumujen pussitauti ja sen torjuminen. Helsinki N:o 76. Ilmari Poijärvi: Kesän 1924 heinäsadon kokoomuksesta sekä sen tuotantoarvon arvioimisesta. Helsinki N:o 77. Ilmari Poijärvi:. Kesän 1925 heinänsadon kokoomuksesta ja sen tuotantoarvon arvioimisesta. (Referat: Om sammansättningen av höskörden sommaren 1925 och bedömandet av dess. produktionsvärde). Helsinki V. Kasvinsuojelukirjasia: N:O 1. J. 1. Liro: Perunasyöpä N:o 2. J. 1. Liro: Omenahärmästä ja sen vastustamisesta N:o 3. J. I. Liro: Koloradokuoriainen uhkaamassa Europan perunaviljelyä. 1925_ i. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja: N:o 1. Ei ole vielä ilmestynyt. ' N:o 2. E. I?. Simola: Maanlaatujen ja kosteussuhteiden vaikutuksesta eräiden viljelys: kasvien morfologisiin ominaisuuksiin, satoihin ja veden kulutukseen. (Referat: Uber den Einfluss der Bodenart und der Feuchtigkeitsverhältnisse des Bodens auf die morphologischen Eigenschaften, Ernteerträge und den Wasserverbrauch gewisser. Kulturpflanzen); Helsinki Hinta Smk 20:. N:o 3. E: F. Pellavan jalostuksen tuottamia tuloksia. (Referat: Einige Er gebnisse der Leinziihtung). Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 4. T. Terho: Tutkimuksia kotimaisten sonnien vaikutuksesta jälkeläistensä maidontuotantoon ja maidon rasvapitoisuuteen I. L. S. K. 182 Omiaan, L. S. K. 74 Matin ja I. S. K. 25 Pomin suvut. (Referat: tyber die Vererbung der Leistungsnierkmale beim finnischen einheimischen Rindvieh). Helsinki Hinta. Smk. 25:.. N:o 5, E. F. Simola: Tutkimuksia.viljelysmaiden jäätymisestä ja kirren sulamisesta.. maatalouskoelaitoksella vuosina 1924, 1925 ja (Referat: Untersuchungen der Landwirtschaftlichen Versuchsanstalt iiber das Einfrieren des Kulturlandes und das Auftauen des Bodenfrostes in den Jahren 1924, 1925 und 1926). Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 6. Ilmari Poijärvi: Valmistavia tutkimuksia rehuannoksen suuruuden.vaikutuksesta rehujen tuotantoarvoon. (Summary: Preliminary investigations regarding the influence of the size of the ration on the productive value of feeding stuffs). Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 7., C. A. G. Charpentier: Laiduntarkastus eräillä tiloilla Suomessa kesällä (Summary The control of pastures on some farms in Finland (Suomi) in 1925). Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 8. Vilho A. Pesola: Kevätvelmän keltaruosteen kestävyydestä. (Abstract: On theresistance of spring wheat to yellow rust). Helsinki Hinta &dr 30:.. N:o 9. C. A. G. Charpentier: Laiduntarkkailu eräillä tiloilla Suomessa, kesällä (Sunimary: The control of pastures on some farms in Finland (Suomi), in 1926). Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 10. Olavi Collan: Tulokset talvikaalikokeista Hinnonmäen puutarbakoeasemalla vuosina (Referat). Helsinki Hinta Smk 5:. N:o 11. P. Kokkonen: Rukiin talvehtimisen ja 'sen juurien venyvyyden ja venytyskestävyyderi välisestä suhteesta. Edeltävä tiedonanto. Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 12. Vihtori Lähde: Paikalliset lannoituskokeet vuosina (Referat:. Die lokalen Diingungsversuche in Finnland in den Jahren ). Helsinki Hinta Smk 25:. N:o 13. Ilmari Poijärvi: Suomaalla ja kovalla maalla kasvaneiden heinien tuotantoarvo toisiinsa verrattuna. (Summary: Comparison of the productive values of liays from roeadows on mineral and peat soils). Helsinki 1927 Hinta Smk 10: N:o Parkku: Kertomus sikatalouskoeasemalla tehdyistä lihotussikojen tuotantotarkkailukokeista. Helsinki Ifinta Smk 5:. N:o 15. J. V almari, T. Ruokosalmi: Sokerijuurikkaan sekä lantim ja turnipsin lannoittistarpeesta. Helsinki Hinta Smk 10:

112 117 N:o 16. Solmu Parkku: Kuorittu maito, kalajauho sekä kasvikunnasta saadut väkirehut valkuaisainetarpeen tyydyttäjinä sikojen ruokinnassa. (Referat: Abgerahmte Milch, Fischmehl und die vegetabilische Kraftfuttar als Befriediger des Eiw eissbedarfs hei der Schweinefiitterung). Helsinki 1928: Hinta Srnk 5:. N:o 17. Solmu Parkku: Kertomus sikatalouskoeasem alla tehdyistä eri sikakantoja vertailevista ruokintakokeista v (Referat: Bericht ilber vergleichende Fiittermigsversuche mit verschiedenen Schweinestämmen an der Versuchsstation fiir Schweinewirtschaft 1927). Helsinki Hinta Smk 5:. N:o 18. Erik Bruun: Lypsykauden maidontuotantokäyrään vaikuttavista tekijöistä ja sen muodon penytymisestä itäsuomalaisessa karjassa. (Summary: Factors influencing the lactation curve and the hereditariness of its shape in East Finnish cattle). Helsinki Hinta Smk 25:. N:o 19. T. Terho: Tutkimuksia kotimaisten sonnien vaikutuksesta jälkeläistensä Maidontuotantoon ja maidon rasvapitoisuuteen II.I. S. K. 8 Oivan, I. S. K. 4 Tahvon, I. S. K. 305 Hintsin, L.S.K. 5 Monnin ja L.S.K. 262 Jumbon suvut. (Referat: T.:Tber die Vererbung der Leistungsmerkmale beim finnischen einheimischen Rindvieh.) Helsinki Hinta Smk 30:. N:o 20. E. S. Tomula: Kotimaisen viljan laatua koskevia tutkimuksia II. (Referat: Untersuchungen ilber die Beschaffenheit des einheimischen Getreides). Helsinki Hinta Smk 15:. N:o 21. E. F. Simola: Maanlaadun ja lannoituksen sekä kosteuden vaikutuksesta eräiden kaura ja ohralaatujen morfologisiin vaihteluihin, satoihin ja veden kulutukseen. (Referat: tiber den Einfluss der Bodenbeschaffenheit, Döngung und Feuchtigkeit auf die morphologischen Schwankungen, die Erträge und den Wasserverbrauch gewisser Hafer und Gerstensorten). Helsinki Hinta Smk 20:. N:o 22. C. A. G. Charpentier: Laiduntarkkailu eräillä tiloilla Suomessa kesällä (Abstract: On the pasture husbandry in Finland and the control of the yield of pastures, together with a summary of the results of the pasture control during the years ). Helsinki Hinta Smk 15:. N:o 23. T. J. Hintikka: Perunasyövän levinneisyydestä eri maissa ja muutamista ilmastollisista seikoista sen saastuttamilla alueilla. (Referat: Ober die Verbreitung des Kartoffelkrebses in verschiedenen Ländern sowie tiber einige klimatischen Faktoren der verseuchten Gebiete). Helsinki Hinta Smk 20:. N:o 24. E. F. Simola: Nmmikasvien siemensekoituksista. Maatalouskoelaitoksen kasvinviljelysosastolla vuosina erilaisilla nunnikasvien siemensekoituksilla suoritettu koe. (Referat: T:fber Samenmischungen von Wiesenpflanzen). Helsinki Hint Smk 10:. N:o 25. C. A. G. Charpentier: Laiduntarkkailu eräillä tiloilla Suomessa kesällä (Summary: The control of pastures on some fanns in Finland (Suomi) in 1928.) Helsinki Hinta Smk 15:. N:o 26. Valmari ja Viljo Kanervo: Kasvien vedenkäyttö ja säätekijät. (Referat: Der Wasserverbrauch der Pflanzen mit Beröcksichtigung der Witterungselemente.) Helsinki Hinta Smk 15:. N:o 27. Solmu Parkku: Kertomus Sikatalouskoeasemalla tehdyistä ruokintakokeista v Referat: Bericht ilber vergleichende Ffitterungsversuche mit verschiedenen Schweinestämmen an der Versuchsstation för Schweinewirtschalt 1928.) Helsinki 1930., Hinta Smk 5:. N:o 28. Ilmari Poijärvi ja ElsaMaija Lislo: Suomessa tuotetun lehmänmaidon kokoomuksesta ja lehmien siitä johtuvasta tuotantorehuntarpeesta. (Referat: flher die Zusarnmensetzung der in Finnland produzierten Kuhmilch und den dadurch hedinaten Bedarf der Kiihe an Produktionsfutter.) Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 29. Armo Teräsvuori: tyber die Bodenazidität mit hesonderer Berticksichtigung des Elektrolytgehaltes der Bodenaufschlämmungen. (Selostus: Maan happamuudesta erikoisesti maauutteiden elektrolytipitoisuutta silmälläpitäen.) Helsinki Hinta Smk 30:. N:o 30. E. F. Simola: Kirsi ja vajovesisuhteiden tutkimuksia maatalouskoelaitoksella ja osittain myös muualla Suomessa vuosina (Referat: Bodenfrostund Senkwasseruntersuchungen.) Helsinki Hinta Smk 15:. N:o 31. Vihtori Lähde: Heinänurmille vuosittain tai harvemmin annetun lannoituksen vaikutuksesta. Kenttäkoetuloksia vuosilta ja lannoituksen kannattavuusvertailuja. (Referat: T:fber die Wirkung und Rentabilität einer alljährlich oder seltener bewerkstelligten Diingung der Grasäcker.) Helsinki Hinta Smk 10:. N:o 32. Lauri Keso: Kulttuuriteknillisiä maaperätutkimuksia erikoisesti ojaetäisyyttä, silmälläpitäen. Viljelyksellisesti tärkeät maalajimme. Ojaetäisyyksien määrää

113 118 misperusteet..(relerat: Kultutechnische Bodenuntersuchungen mit besonderer Beriicksichtigung der Strangentfernung. Die ackerbaulich wichtigsten Bodenarten Finnlands. Die beim Bestimmen der Strangentfernung angewandten Metho den.) Helsinki Hinta Smk 45:. N:o 33. E. Kitunen: Rikkaruohojen hävittäminen kemiallisin keinoin. Selostus vuosina suoritetuista kokeista. (Referat: Unkrautsbekämpfmig durch che mische Mittel.) Helsinki Hinta Smk 15:. II: Valtion maatalouskoetoiminnan tiedonantoja: 1. A. J. Rainio: Hedelrnäpuiden syöpä (Nectria galligena Bres.). Helsinki Hinta Smk 1: 50. N:o 9. Niilo A. Vappula: Hallaperhonen (Cheimatobia brumata L.). Helsinki Hinta Smk 1: 50..Nw 3. Niilo A. Vappula: Niittyyökön (Charaeas graminis) toukka eli n. s. niittymato ja sen torjuminen. Helsinki Hinta Smk 1: 50. N:o 4. J. Listo: Kääpiöohra;kärpänen (Chlorops pumilionis Bjerk.). Helsinki Hinta Smk 1: 50. N:o 5. J. Listo: Kahukärpänen (Oscinella frit L.). Helsinki Hinta Smk 1: 50. N:o 6. Juho Jännes: Koeviljelysyhdistysopas. Helsinki Hinta mk 5: N:o 7. J. 1. Liro: Perunasyöpä. Helsinki Hinta Smk 1: 50 N:o 8. E. A. Jarnalainen: Rukiin korsinoki. Helsinki Hinta Smk 1: 50. N:o 9. A. J. Rainio: Hedelmäpuiden muumiotauti: Helsinki Hinta Smk 1: 50. N:o 10. Vihtori Lähde: Paikallisten lannoitus ja kasvilaatukokeiden suorittamisohjeita. Helsinki Hinta Smk 5:. N:o 11. Yrjö Hukkinen: PeItokasvipölytin»Puhuri» uusi käytännöllinen keino kasvituhoojia vastaan. Helsinki Hinta Smk 1: 50..N:o 19: C. A. G. Charpentier: Laiduntarkkailu, sen päämäärä ja järjestely (myös ruotsiksi). Helsinki Hinta Smk 5:. N:o 13. Valtion paikalliskoetoimintakursseilla Helsingissä huhtikuun 13 ja 14 p:nä 1928 pidettyjä esitelmiä. Helsinki Hinta Smk 5. N:o i,htori, Lähde: Paikallisten la,nnoituskokeiden suunnitelma vuonna 1929 (myös ruotsiksi). Helsinki Hinta Smk 5:. N:o 15. Vilho A. Pesola: Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosasto Jokioisissa kesällä ' Kenttäopas. Helsinki Rinta Smk N:o 16. Vihtori Lähde: Paikallisten lannoituskokeiden suunnitelma vuonna 1930 (myös ruotsiksi.) Helsinki Hinta Smk 5:.. N:o 17. J. Listo: Omenanlebtikirppri; (Psylla mali Schidb.). Helsinki Hinta Smk 2:. Edellämainituista teoksista on»tiedontantoja maamiehille» ja»kasvinsuojelukirjasia» tilattavissa Maatalonskoelaitokselta, os. Tikkurila. Muita saa postiennakkoa vastaan Vai tioneuvoston julkaisuvarastosta., os. Helsinki.

114 "/ ip.. r JA 4, 11'4VA. t?,'''' _ 4;. '.f,.1..0,,...!. r',...,. V,.:; 3...';,,. ;;;4 ;;;