Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 158/2005 vp Kiropraktikkojen oikeus ottaa röntgenkuvia Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on tällä hetkellä vajaat 50 koulutettua kiropraktikkoa, joiden koulutukseen kuuluu radiologian opintoja enemmän kuin lääkärin koulutukseen. Koulutetut kiropraktikot joutuvat päivittäin hoitoa antaessaan miettimään, mikä on potilaan luuston tila ja voidaanko jotain tiettyä hoitoa ylipäänsä antaa. Kyseessä on potilasturvallisuus. Koulutetuilla kiropraktikoilla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa röntgenkuvia eikä edes antaa lähetettä röntgenkuvaan. Kiropraktikoilla ei myöskään ole oikeutta tulkita potilaan röntgenkuvia. Esimerkiksi Irlannissa muutettiin lainsäädäntöä siten, että koulutetuille kiropraktikoille myönnettiin edellä mainitut oikeudet. Koulutuksen takia ei ole olemassa vaaraa, että potilaita röntgenkuvattaisiin "tarpeettomasti". Koulutetuksi kiropraktikoksi opiskeleva saa valtion takaamaa opintolainaa sekä opintorahaa. Toisin sanoen Suomen valtio avustaa opiskelemaan ammattiin, jota ei voi Suomessa harrastaa ammatin vaatimalla tavalla parhaan potilasturvallisuuden takaamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa kerrotusta ongelmasta ja siihen liittyvästä potilasriskistä ja mitä hallitus aikoo tehdä, että myös kiropraktikoille myönnetään oikeudet ottaa ja tulkita röntgenkuvia? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2005 Marja Tiura /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 158/2005 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa kerrotusta ongelmasta ja siihen liittyvästä potilasriskistä ja mitä hallitus aikoo tehdä, että myös kiropraktikoille myönnetään oikeudet ottaa ja tulkita röntgenkuvia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämässä Terhikki-rekisterissä on tällä hetkellä 60 nimikesuojattua koulutettua kiropraktikkoa, joita Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja myös lääninhallitukset valvovat. Ammattiin johtavana koulutuksena pidetään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää vähintään nelivuotista yhtenäistä koulutusta. Pääosa nimikesuojauksen saaneista koulutetuista kiropraktikoista on saanut koulutuksen Englannissa. Koulutus vastaa vähintään suomalaista ammattikorkeakoulututkintoa, ja koulutusta annetaan myös yliopistoissa. Röntgenkuvien määrääminen ja tulkitseminen kuuluvat lääketieteellisiin diagnostisiin toimenpiteisiin, joiden perusteella edetään taudinmääritykseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 :n mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Pääsääntöisesti röntgenkuvat ottaa laillistettu röntgenhoitaja, joissakin tapauksissa myös röntgenlääkäri. Lääkärin suorittama lääketieteellinen röntgenkuvien tulkinta varmistaa sen, että kaikki diagnostiset vaihtoehdot tulevat otetuiksi huomioon. Jos koulutettu kiropraktikko tarvitsee potilaan turvallisen hoidon arvioimiseksi laajemmin tietoa tämän terveydentilasta, esimerkiksi luuston tilasta, on perusteltua ohjata potilas lääkärin tutkimukseen ja arvioon sekä tutkimusten että hoidon suhteen. Esimerkiksi osteoporoosin eli luukadon aste ei ole tarkoin määritettävissä pelkällä röntgenkuvauksella, vaan määritys vaatii myös muita tutkimuksia. Monet luuston sairaudet vaativat myös useita eri hoitomenetelmiä. Tällaisissa tilanteissa potilaan tutkimus ja hoito sekä potilasturvallisuus toteutuvat parhaiten kiropraktikon toimiessa yhteistyössä lääkärin kanssa. Oikeutta määrätä röntgenkuvia on arvioitava myös röntgenkuvauksen aiheuttaman säteilyrasituksen näkökulmasta. Säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevia säännöksiä on uudistettu Euroopan unionissa. Suomessa alettiin vuonna 2000 soveltaa säteilylain muutosta ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Säännöksissä korostetaan lähettävän lääkärin vastuuta säteilylle altistavien toimenpiteiden oikeutuksen arvioinnissa. Suomessa on tehty röntgentutkimuksia huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Röntgentutkimusten käytöstä aiheutuva vaikuttava säteilyannos on ollut millisievertiä vuodessa, mistä on arvioitu aiheutuvan noin 100 syöpäkuolemaa vuodessa. Säteilylle altistavan toimenpiteen oikeutus ei ole arvioitavissa tuntematta perustietoja säteilyn terveydellisistä vaikutuksista ja toisaalta potilaan säteilyannoksista eri toimenpiteissä. Kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa tavoitteena on radiologisten tutkimusten keskittäminen ja röntgentutki- 2

3 Ministerin vastaus KK 158/2005 vp Marja Tiura /kok musten kokonaismäärän vähentäminen. Oikeutta lähettää potilas röntgentutkimuksiin ei ole tästäkään näkökulmasta tarkoituksenmukaista laajentaa uusiin ammattihenkilöryhmiin. Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 158/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Marja Tiura /saml: Är regeringen medveten om det problem som beskrivs i motiveringen och om patientrisken i anslutning till det och vad ämnar regeringen göra för att även kiropraktiker beviljas rättighet att ta och tolka röntgenbilder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I det Terhikki-register som förs av Rättsskyddscentralen för hälsovården finns för närvarande 60 utbildade kiropraktiker med skyddad yrkesbeteckning, vilka Rättsskyddscentralen för hälsovården och även länsstyrelserna utövar tillsyn över. Som yrkesinriktad utbildning betraktas en av Rättsskyddscentralen för hälsovården godkänd enhetlig utbildning på minst fyra år. Merparten av de utbildade kiropraktikerna med skyddad yrkesbeteckning har fått sin utbildning i England. Utbildningen motsvarar minst en finländsk yrkeshögskoleexamen, och utbildning ges också vid universitet. Förordnandet av röntgenfotografering och tolkningen av röntgenbilder hör till de medicinska diagnostiska åtgärder genom vilka en diagnos ställs. Enligt 22 i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården beslutar legitimerade läkare om medicinska undersökningar av en patient, ställer diagnos och beslutar om vården och behandlingen i samband därmed. I regel tas röntgenbilderna av en legitimerad röntgenskötare, i vissa fall även av en röntgenläkare. Läkarens medicinska tolkning av röntgenbilderna säkerställer att alla diagnostiska alternativ tas i beaktande. Om en utbildad kiropraktiker i syfte att avväga en trygg behandling behöver mer utförliga uppgifter om en patients hälsotillstånd, t.ex. om benstommens tillstånd, är det motiverat att förordna patienten till läkarundersökning och för bedömning avseende såväl undersökningar som behandling. T.ex. graden av osteoporos, dvs. benskörhet, kan inte noggrant fastställas genom endast röntgenfotografering, utan bedömningen kräver även andra undersökningar. Många skelettsjukdomar kräver också flera olika behandlingsmetoder. I sådana situationer verkställs patientens undersökning och behandling samt patientsäkerheten bäst genom att kiropraktikern samarbetar med en läkare. Rätten att förordna röntgenbilder skall bedömas även med tanke på den strålningsbelastning som röntgenfotograferingen förorsakar. Bestämmelserna om medicinsk användning av strålning har reviderats av Europeiska unionen. År 2000 började man i Finland tillämpa en ändring av strålskyddslagen samt social- och hälsovårdsministeriets förordning om medicinsk användning av strålning. I bestämmelserna betonas den remitterande läkarens ansvar vid bedömning av om den åtgärd som medför exponering för strålning är berättigad. I Finland har man utfört betydligt mer röntgenundersökningar än i de övriga nordiska länderna. Den effektiva stråldos som åsamkas av användningen av röntgenundersökningar har uppgått till millisievert om året, vilket har uppskattats förorsaka ca 100 cancerdödsfall per år. Berättigandet av åtgärder som medför exponering för strålning kan inte bedömas utan bas- 4

5 Ministerns svar KK 158/2005 vp Marja Tiura /kok kunskaper om de hälsomässiga effekterna av strålning och dessutom om patientens stråldoser i samband med olika åtgärder. Inom det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet har man som mål att koncentrera de radiologiska undersökningarna och minska det totala antalet röntgenundersökningar. Det är inte heller ur denna synvinkel ändamålsenligt att rätten att remittera en patient till röntgenundersökning utvidgas att omfatta nya yrkesgrupper. Helsingfors den 18 mars 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5