Rakennerahastokausi

Transkriptio

1 Rakennerahastokausi Oulun kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen toimintamallin suunnittelu Keskustelu- ja informaatiotilaisuus yhdistyksille Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen

2 Tilaisuuden ohjelma 1. Kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen yleisesittely, ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. Rakennerahastokauden yleisesittely, ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 3. Kokemuksia Leader -toiminnan paikallisesta kehittämisestä, toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, Jomma ry 4. Oulun kaupungin näkemykset paikalliseen kehittämiseen, yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka 5. Keskustelu asiasta

3 Lähtökohdat TEM on pyytänyt maakunnan yhteistyöryhmää selvittämään, miten kaupunkien kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä haluttaisiin maakunnassa toteuttaa tulevalla rakennerahastokaudella Pohjois-Pohjanmaalla kysely koskettaa Oulun kaupunkia - maakunnan muut alueet ovat maaseutuohjelman Leader - toiminnan piirissä Suurissa kaupungeissa ei ole tällä hetkellä käytössä systemaattista välinettä kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen osana RR-toimintaa Tavoitteena on vahvistaa kaupunkitoimijoiden tasa-arvoisuutta suhteessa maaseudun vastaaviin toimijoihin sekä vahvistaa asukkaiden aktiivisuutta kaupungeissa

4 Suunniteltavan toimintamallin reunaehdot Paikallinen kehittäminen on alhaalta ylös -suuntautuvaa ja kansalaistoimijalähtöistä Toiminta on avointa, osallistavaa ja laaja-alaista Toiminta pohjautuu paikallisten toimijoiden yhteistyössä laatimaan kehittämisstrategiaan, jonka lähtökohtaisena tavoitteena on työ- ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen ja yhteisöjen välisen yhteistyö ja luottamuksen lisääminen Oulun kaupunki osallistuu kehittämistoimintaan kuntarahoituksella Toiminta toteuttaa rakennerahasto-ohjelman tavoitteita

5 Miten liikkeelle? Tarvitaan toiminnan liikkeelle laittava taho, joka käynnistää yhteisen kehittämisstrategian laatimisen ei julkinen taho, vaan kansalaistoimintaa edustava taho Toimijalla oltava taloudelliset ja toiminnalliset resurssit hoitaa tehtävä Uusi EU-ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alusta, jolloin ensimmäisiin hankkeisiin voisi hakea rahoitusta EU-rahoitus edellyttää projektiosaamista ja hankehenkilöstöä koordinoivassa yhdistyksessä EU-rahoituksen hakeminen ja saaminen edellyttävät, että on juridisia toimijoita, jotka ottavat vastuun toteutettavista hankkeista ja niiden hallinnosta

6 Hankemahdollisuuksia, esimerkiksi Yhteisen kehittämisstrategian laatiminen Yhteisöllisten hankkeiden toteuttaminen, tavoitteena työllisyyden edistäminen Yhteishankkeita Hakijoina voisivat toimia eri yhdistykset Sateenvarjohankkeet: teemallista hanketta koordinoi jokin yhdistyksistä, ja hankkeen sisällä rahoitetaan yhteisöllisiä pienhankkeita Mahdollisia teemoja: Kulttuuritoiminta, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten osallisuuden kehittäminen kertokaa te! Mitä EI rahoiteta: yhdistysten toimintatuki

7 Toimintatavat Hankkeita haettaisiin rakennerahasto-ohjelman hankehakujen yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja ELY-keskukselta Hankkeiden tulisi toteuttaa yhdistysten yhteistä kehittämisstrategiaa Harkintavalta hakemusten käsittelyssä on rahoittajilla, eli Pohjois-Pohjanmaan liitolla ja ELY-keskuksella Käytössä yksinkertaistetut kustannusmallit, jotka keventävät hankehallintoa: Kertakorvaus -malli (lump sum): hankkeen julkinen rahoitus max (noussee euroon), määritellään hankkeen tulokset, jonka perusteella tuki maksetaan. Ei edellytä tositteiden esittämistä rahoittajalle Yleiskustannusmalli: yleiskustannukset korvataan hankkeen palkkamenoista laskettavalla 20 %:n yleiskustannuslisällä tällä hoidetaan esim. vuokrat, työvälineet (tietokoneet, puhelimet jne), kokouskulut. Tositteita ei tarvitse näistä esittää.

8 Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden välisiä kehittyneisyyseroja: kavennetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta Kehitetään aluetaloutta, edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä, innovointia ja tietoon perustuvaa taloutta EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto yrittäjyys, innovaatiot, alueelliset osaamisrakenteet, t&k&i toiminta, infrastruktuuri ESR = Euroopan sosiaalirahasto työllisyys, yrittäjyys, osaaminen, työmarkkinoiden toimivuus. Kohteena aina yksilöt Rahoitusohjelmat ovat 7 -vuotisia. Käynnissä olevan ohjelmakauden varat on käytännössä jo sidottu.

9 rahoituskauden valmistelu parhaillaan käynnissä Keskiössä on elinkeinotoiminnan uudistaminen, kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisääminen sekä työllisyyden edistäminen Jokaisen painopisteen osalta on etsitty pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta Suomeen tulee yksi valtakunnallinen ohjelma. Ohjelmaan on valmisteltu Itä- ja Pohjois- Suomen alueellinen suunnitelma Pohjois- Pohjanmaan liiton johdolla

10 Rakennerahasto-ohjelman painopisteet Painopisteet: 1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 2. Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR) 3. Vähähiilinen talous (EAKR) (20 % varoista) 4. Saavutettavuuden parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) (EAKR) 5. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 6. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 7. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) (20 % varoista)

11 TL 1 Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen Tavoitteena on luoda yritystoiminnan kannalta paras mahdollinen toimintaympäristö, joka huomioi yritysten tarpeet niiden kehitysvaiheen vaatimalla tavalla Investointiprioriteetti 1: Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista Investointiprioriteetti 2: toimet, joilla tuetaan pk-yritysten edellytyksiä sitoutua kasvu- ja innovaatioprosesseihin Suorat yritystuet, yritysten toimintaympäristön kehittäminen, ml. yritysryhmiä tukevat investoinnit (tavoitteita)

12 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tavoitteena on alueen kilpailukyvyn pitkäjänteinen kehittäminen elinkeinoelämälähtöisesti. Alueen innovaatioympäristö tukee yritystoiminnan uudistumista ja työllisyyden kehitystä. Investointiprioriteetti 1: tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen Investointiprioriteetti 2: yritysten t&k-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoitumisen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla Investointiprioriteetti 3: innovatiivisen teknologian edistäminen ympäristönsuojelun ja resurssitehokkuuden parantamiseksi jätehuollossa, vesihuollossa, maaperän suojelussa tai ilmansaasteiden vähentämiseksi

13 TL 3 Vähähiilinen talous Taustalla EU:n ja Suomen tavoitteet vähentää kasvihuonepäästöjä 20 %:lla ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä Teemaan tulee kohdistaa kansallisesti vähintään 20 % EAKR-varoista Investointiprioriteetti 1: Tutkimuksen, innovoinnin ja vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton edistäminen Erityistavoite: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoite: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen kehittäminen Investointiprioriteetti 2: kaikenlaisten alueiden, erityisesti kaupunkialueiden, vähähiilisten strategioiden edistäminen Erityistavoite: Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen

14 TL 4 Saavutettavuus, EAKR (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) Tavoitteena pitkistä etäisyyksistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Investointiprioriteetti 1: Alueellisen liikkuvuuden parantaminen kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-T - infrastruktuuriin (Investointiprioriteetti: Laajakaistan laajentaminen ja suurnopeusverkkojen käyttöönotto) > maaseutuohjelmaan

15 TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Tavoitteena vastata alueen työvoimatarpeisiin: parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, turvata osaavaan työvoiman saatavuutta, edistää työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä muutoksissa, kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta sekä pidentää työuria Investointiprioriteetti 1: Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Investointiprioriteetti 2: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen työelämää kehittävien mallien ja toimintatapojen avulla Investointiprioriteetti 3: Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

16 TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Investointiprioriteetti 1: Parannetaan elinikäiseen oppimiseen osallistumista, työvoiman ammattitaitoa ja koulutuksen työelämäyhteyksiä Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

17 TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä sekä edistämällä osallisuutta. Kohderyhminä ovat syrjäytyneet ja suurimassa syrjäytymisvaarassa olevat väestöryhmät Investointiprioriteetti 1: Aktiivinen osallisuus Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen IP-alueen erityiset kohderyhmät: työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret koulupudokkaat (koulutuksen kokonaan keskeyttäneet) vuotiaat ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat (vammaiset, pitkäaikaissairaat, työkyvyttömyyseläkeläiset, etniset vähemmistöt) Erityistä huomiota kiinnitetään haja-asutusalueilla oleviin riskiryhmiin

18 Miten edetään paikallisen kehittämisen organisoinnissa? Tässä tilaisuudessa kuullaan yhdistysten näkemyksiä - mahdollista jättää mielipiteitä asiaan ma mennessä osoitteeseen paivi.keisanen@pohjois-pohjanmaa.fi Oulun kaupungilta pyydetty kannanotto asiaan mennessä MYR:lle laaditaan tältä pohjalta päätösesitys kokoukseen

19 Lisäinformaatiota ohjelmakaudesta : Kiitos!