Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 381/2006 vp Sairausajan palkan maksun turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kuntien taloudellinen ahdinko on ajanut niiden terveydenhuollon tekemään käytännön ratkaisuja, joiden vaikutukset ovat synnyttäneet uusia ongelmia. Terveyskeskukset ovat joillain paikkakunnilla, esimerkiksi Lahdessa, ottaneet käytännöksi ohjata sairaana olevan lapsen tai aikuisen sairaanhoitajan tarkastukseen, jos tilanne on ollut sentyyppinen. Näin ollaan kevennetty vastaanottoaikojen ruuhkaa. Lääkintöhallitus on antanut terveyskeskuksille ohjeen, jonka mukaan kuntalaisilla on oikeus saada lääkärintodistus työkyvyttömyysajalta. Uusi käytäntö on aiheuttanut ongelmia työntekijöiden tai heidän lastensa sairaustapausten dokumentoinnissa: kun työehtosopimusten mukainen lääkärin antama todistus on puuttunut, työnantaja ei ole maksanut sairausajan palkkaa. Vastaanottokäytännön vuoksi työntekijät ovat menettäneet oikeutensa sairausajan palkkaan ollessaan itse sairaina tai jäädessään hoitamaan kotiin sairasta lastaan. Tässä mielessä ns. turhat lääkärissä käynnit ruuhkauttavat perusterveyden huoltoa tes-määräysten lääkärintodistusvaatimuksien vuoksi. Tämä ongelma koskee useita toimialoja ja työehtosopimuksia. Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa ei ole saatu sopimusta aikaan: sairausajan palkan saamisen ehtona on aina lääkärintodistus tai lääkärin vahvistama sairaanhoitajan todistus, kun käydään työpaikan oman terveysaseman ulkopuolella vastaanotolla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen sairausajan palkan menettämisen yleisyydestä lääkärintodistuskäytännön kuntakohtaisesti muuttuessa ja aikooko hallitus puuttua epäkohtaan lainmuutoksen kautta velvoittamalla työnantajan hyväksymään myös sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan myöntämän todistuksen sairaudesta? Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2006 Matti Kauppila /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 381/2006 vp: Onko hallitus tietoinen sairausajan palkan menettämisen yleisyydestä lääkärintodistuskäytännön kuntakohtaisesti muuttuessa ja aikooko hallitus puuttua epäkohtaan lainmuutoksen kautta velvoittamalla työnantajan hyväksymään myös sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan myöntämän todistuksen sairaudesta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työsopimuslain 2 luvun 11 :ssä säädetään työntekijän oikeudesta sairausajan palkkaan. Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Vähintään kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneelta yhdeksältä päivältä, jonka jälkeen hänellä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen sairauspäivärahaan. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada vastaavalta ajalta 50 prosenttia täydestä palkastaan. Työsopimuslain 2 luvun 11 :n 2 momentin mukaan työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Työsopimuslain esitöiden mukaan luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa todistusta työntekijän työkyvyttömyydestä. Työsopimuslaissa ei siten edellytetä lääkärintodistuksen esittämistä, vaan riittävää on, kun työkyvyttömyys tulee todettua luotettavalla tavalla. Lisäksi työsopimuslain mukaan työkyvyttömyystodistus on annettava ainoastaan pyydettäessä. Sairausajan palkasta on sovittu useimmissa työehtosopimuksissa. Työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan on ajallisesti laajennettu työsopimuslakiin verrattuna. Samalla on sovittu siitä, että sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden perusteena oleva sairaus ja siitä aiheutuva työkyvyttömyys on osoitettava lääkärintodistuksella. Epidemiatapauksissa myös terveydenhoitajan antama todistus katsotaan yleensä riittäväksi selvitykseksi työntekijän työkyvyttömyydestä. Työehtosopimusten määräykset lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta perustuvat työehtosopimusosapuolten yhteisymmärrykseen. Koska työehtosopimusmääräyksillä työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta on lavennettu huomattavasti siitä, mitä laissa on säädetty, työehtosopimusosapuolet ovat pitäneet perusteltuna sitä, että sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksella. Taustalla on ajatus siitä, että työnantaja voi selvittää poissaoloperusteen hyväksyttävyyden. Työehtosopimuksissa on lisäksi määräyksiä siitä, että väärinkäytösepäilyissä työnantaja voi tarkistuttaa selvityksen toisella lääkärillä. (Joillakin aloilla tosin sovittu siitä, että lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus ei ole ehdoton sairausajan palkanmaksun edellytys. Näin on asianlaita julkisen sektorin sopimuksissa. Esimerkiksi kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sovitaan, että työkyvyttömyys voidaan osoittaa lääkärintodistuksen lisäksi myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osal- 2

3 Ministerin vastaus KK 381/2006 vp Matti Kauppila /vas ta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.) Hallitus on Kansallisen Terveydenhuolto-ohjelman kautta rohkaissut osapuolia toimimaan siten, että lääkärintodistusta ei aina vaadittaisi, ellei työntekijällä ole varsinaista lääkärintutkimuksen tai hoidon tarvetta. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on ollut terveyspalvelujen mahdollisimman tarkoituksenmukainen tuottaminen ja turhien lääkärintodistusten karsiminen. Hankkeen avulla on pyritty parantamaan terveyspalvelujärjestelmää kokonaisuutena hoitotakuun avulla ja tällä tavoin vastaamaan kansalaisten ja myös työelämän tarpeisiin. Työsopimuslaissa sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden edellytykseksi ei ole nimenomaisesti säädetty lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuutta vaan myös luotettava selvitys on riittävä. Koska työehtosopimusmääräysten sisällöstä vastaavat työehtosopimusosapuolet, hallituksella ei ole tarvetta ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin asiassa. Hallitus kuitenkin toivoo, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät asiassa kumpaakin sopimuspuolta tyydyttävään ratkaisuun. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2006 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 381/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst: Är regeringen medveten om hur allmänt det är att man förlorar lönen för sjukdomstid i och med att praxisen med läkarintyg ändras kommunvis och ämnar regeringen ingripa i detta missförhållande genom att förplikta arbetsgivaren att även godkänna intyg om sjukdom som givits av sjukskötare eller hälsovårdare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 2 kap. 11 i arbetsavtalslagen föreskrivs om arbetstagares rätt till lön för sjukdomstid. En arbetstagare som på grund av sjukdom eller olycksfall är förhindrad att utföra sitt arbete har rätt till lön för sjukdomstid. När anställningsförhållandet har varat minst en månad, har arbetstagaren rätt att få sin fulla lön till utgången av den nionde vardagen efter den dag han eller hon insjuknade, varefter arbetstagaren har rätt att få dagpenning enligt sjukförsäkringslagen. I ett anställningsförhållande som varat mindre än en månad har arbetstagaren rätt att få 50 procent av sin lön för motsvarande tid. Enligt 2 kap mom. i arbetsavtalslagen skall arbetstagaren på begäran lämna en tillförlitlig utredning om sin arbetsoförmåga till arbetsgivaren. Enligt förarbetena till arbetsavtalslagen avses med en tillförlitlig utredning ett intyg om arbetsoförmåga givet av läkare eller annan hälsovårdspersonal. Arbetsavtalslagen förutsätter således inte att ett läkarintyg uppvisas, utan det räcker att arbetsoförmågan konstateras på ett tillförlitligt sätt. Därtill skall enligt arbetsavtalslagen intyg över arbetsoförmåga lämnas endast på begäran. I de flesta kollektivavtal finns överenskommelse om lön för sjukdomstid. Arbetstagarens rätt till lön för sjukdomstid har utökats tidsmässigt i jämförelse med arbetsavtalslagen. Samtidigt har man kommit överens om att sjukdomen och den därav följande arbetsoförmågan, som skyldigheten att betala lön för sjukdomstid baserar sig på, skall bevisas med läkarintyg. I fråga om epidemier anses i allmänhet att även intyg givet av hälsovårdare är en tillräcklig utredning om arbetstagarens arbetsoförmåga. Kollektivavtalens bestämmelser om skyldighet att uppvisa läkarintyg baserar sig på samförstånd mellan parterna i kollektivavtalen. Eftersom arbetsgivarens skyldighet att betala lön genom bestämmelserna i kollektivavtal utökats betydligt från det som föreskrivs i lagen, har parterna i kollektivavtalen ansett det vara befogat att arbetsoförmåga som beror på sjukdom eller olycksfall bevisas med läkarintyg. I bakgrunden finns tanken att arbetsgivaren kan klarlägga om frånvarogrunden är godtagbar. I kollektivavtalen finns dessutom bestämmelser om att arbetsgivaren vid misstanke om oegentlighet kan låta en annan läkare granska utredningen. Inom vissa branscher har man dock kommit överens om att uppvisande av läkarintyg inte är en ovillkorlig förutsättning för att lön för sjukdomstid betalas. Så är fallet i den offentliga sektorns kollektivavtal. Till exempel överenskoms i det kommunala tjänsteoch arbetskollektivavtalet att arbetsoförmågan utöver läkarintyg också kan bevisas på annat tillförlitlig sätt i fråga om arbetsoförmåga som va- 4

5 Ministerns svar KK 381/2006 vp Matti Kauppila /vas rar högst fem dagar, eller på grundval av behörig myndighets beslut också för längre arbetsoförmåga, ifall den som beviljar sjukledigheten inte anser att uppvisandet av läkarintyg av särskilda skäll är nödvändigt även i dessa fall. Regeringen har genom det nationella hälsovårdsprogrammet uppmuntrat parterna att gå till väga så att läkarintyg inte alltid krävs, ifall arbetstagaren inte har verkligt behov av läkarundersökning eller vård. Målet med det nationella hälsoprojektet har varit att producera så ändamålsenliga hälsovårdstjänster som möjligt och eliminera onödiga läkarintyg. Strävan med projektet har varit att förbättra hälsovårdsservicesystemet som helhet med hjälp av vårdgarantin och på detta sätt bemöta medborgarnas och även arbetslivets behov. I arbetsavtalslagen föreskrivs inte uttryckligen att skyldigheten att betala lön för sjukdomstid förutsätter uppvisande av läkarintyg, utan även en tillförlitlig utredning är tillräcklig. Eftersom parterna i kollektivavtalen svarar för innehållet i kollektivavtalens bestämmelser, har regeringen inte behov av att vidta lagstiftningsåtgärder i denna fråga. Regeringen önskar emellertid att arbetsmarknadsparterna uppnår en lösning som tillfredsställer båda avtalsparterna. Helsingfors den 31 maj 2006 Arbetsminister Tarja Filatov 5