Hakkalan koulun vuosikertomus

Transkriptio

1 Hakkalan koulun vuosikertomus

2 Yhteystiedot Hakkalan koulu Lamminraitti LAMMI rehtori Kyllikki Vilkuna puh apulaisrehtori Esa Kähkönen puh koulusihteeri Kristiina Wallenius puh fax opinto-ohjaaja Raija Markkanen puh kuraattori Nadja Koskinen puh: Hakkalan koulun opettajat puh Pasaapelin koulun opettajat puh terveydenhoitaja puh keskuskeittiö puh Sisällys Sähköposti: Yhteystiedot...2 Henkilökunta...3 Rehtorin katsaus...4 Anneli Jäätteenmäki vierailulla koulullamme...6 Taloustietokilpailu...6 Kansanedustaja Kalle Jokinen toi terveisiä eduskunnasta...7 Sosiaaliohjaajana Hakkalan koulussa...8 Kouluohjaajien toiminta Hakkalan koulussa...8 Koko koulun äijät...9 Vanhempainyhdistys ry...10 Lammin nuorisotyötiimi...10 Opinto-ohjaus...11 Luokkamuotoinen pienryhmäopetus...11 Hakkalan koulun duuniluokan vuosi Retkeilykurssi...13 Oppilaskunta...14 Tukioppilaat...14 Valmistavaluokka...16 Digitaalisen työkirjan käyttökokeilu...17 Kuvataide...18 Kuvaviestintä...18 Lukuvuosi liikunnan osalta...19 Käsityö...20 Tekninentyö...21 Itsenäisyyspäivä...22 Kanta-Hämeen alueellinen Malli-YK-kokous Lucianpäivä...24 Helmirieha...25 Laskettelupäivä Sappeella...26 Oppilaat...27 Tapahtumakalenteri...30 Kesäinfo

3 Opettajat Henkilökunta Vilkuna Kyllikki rehtori Astakhova Anastasia valmistavan luokan opettaja Elomaa Akseli KT luokanvalvoja 7C Eloranta Marja ERO Eresmaa Outi RU Gyldén Heli KO luokanvalvoja 7D Hanhimäki Jaana AI luokanvalvoja 9E, vanhempainyhdistyksen jäsen Heikkinen Minna ERO Heinonen Kati ERO luokanvalvoja 7F, 8F, 9F Holm Maarit TT JOPO opettaja, luokanvalvoja 8H, 9H Humalamäki Saana RU, SA luokanvalvoja 9C Jantunen Marja KO, TT luokanvalvoja 7E Jogi Ilona VI Junes Mikko UO Kairesalo Pirkko BI, GE Karinkanta Kati LT, TT Karjalainen Vesa MA Koskinen Teppo MU Kuuranhalla Leija AI luokanvalvoja 8B Kähkönen Esa ET apulaisrehtori Lehtiniemi Eero MA, FY, KE luokanvalvoja 9B Lehtiniemi Tiina MA, FY, KE luokanvalvoja 8D Lehtonen Johanna EN, RU luokanvalvoja 8E Lautanen Raija ERO luokanvalvoja 7G, 8G, 9G Lempinen Raili HI, YH luokanvalvoja 9D Lukkari Mari TS, MA tukioppilastoiminnan ohjaava opettaja Lukkari Timo BI, GE luokanvalvoja 7A Lyytinen Päivi RA, EN Markkanen Raija OPO Mäkitalo Jukka EN, RU luokanvalvoja 8A Pelkonen Aki TN luokanvalvoja 7B, oppilaskunnan ohjaaja Riikonen Leena MA, FY, KE luokanvalvoja 8C Saarivaara-Vartiainen Auli MA, AT Sauri-Konttila Nanna S2 Silokangas Kalle LP Silvonen Petri KT tukioppilastoiminnan ohjaava opettaja Töyry Jouko UE luokanvalvoja 9A Muu henkilökunta Keskuskeittiö (Linnan Ateriat) ruokapalveluvastaava kokki diettikokki ruokapalvelutyöntekijät JOPO-luokan ohjaaja Kouluohjaajat Koulusihteeri Kuraattori Nuorisotyöntekijä Palveluohjaaja (Tekme) Siistijät (Tekme) Sosiaaliohjaaja Terveydenhoitaja Mertsalmi Marjo Laine Seija Mentu Pirjo Kuparinen Sisko, Lehtimäki Marja-Liisa, Niskanen-Lahtinen Anne, Rantanen Kirsi-Marja Tuomainen Suvi Kosonen Hanna-Mari, Rantanen Jonna, Salmi Heidi Wallenius Kristiina Koskinen Nadja Toni Koski (HML), Elisa Mäkinen (Hkoski) Siivonen Matti Laine Annika, Miettinen Aila,Leili Tammeorg, Valtanen Pirjo Niuta Piia Mäkinen Annika 3

4 Rehtorin vuosikatsaus Kouluvuosi alkaa taas olla lopuillaan tätä kirjoitettaessa. On aika listata onnistumisia ja niitä pieleen menneitä juttuja, miettiä miten hyödynnämme niitä onnistumisia ja miten parannamme niitä ei-nappiin menneitä tapahtumia. Joka tapauksessa paljon on taas saatu aikaan ja yllätyksiäkin on tullut matkan varrella. Muutokset henkilökunnassa Edellisvuonna koulussamme oli aika paljon muutoksia henkilökunnan osalta. Muutoksia oli tänäkin vuonna. Raija Markkanen tuli takaisin opintoohjaajan pestiään hoitamaan samoin Tiina Lehtiniemi matemaattisiin aineisiin, Marja Jantunen aloitti eläkkeelle siirtyneen Eija Viitasen työn jatkajana kotitalousopettajana. Marja sai hoitaakseen myös tänä vuonna aloitetun englantirikasteisen luokan luokanvalvojuuden. Uusiksi ruotsi-englantiopettajiksi tulivat Johanna Lehtonen ja Jukka Mäkitalo. Risto Tiaisen jättämiin saappaisiin sovittautui Kalle Silokangas lokakuun alusta. Saimme myös kaksi muuta toimijaa ryhmäkoon pienentämis- ja syrjäytymisen ehkäiseminen-määrärahalla. Pia Niuta tuli sosiaaliohjaajaksi ja Marja Eloranta resurssiopettajaksi yhdessä Tuuloksen alakoulun kanssa. Sonja Sinisalo toimi kuvataideopettajan sijaisena kaksi ensimmäistä jaksoa. Uutena nuorisotyöntekijänä aloitti Toni Koski ja Hämeenkosken uutena etsivänä nuorisotyöntekijänä Elisa Mäkinen. Yksi kouluohjaajistamme Anita Mäkelä siirtyi neljäksi vuodeksi JHL:n pääluottamusmieheksi. Hänen osasijaisekseen tuli Heidi Salmi. Loppukeväästä kouluohjaajana toimi myös Jonna Rantanen. Tapahtumia syksystä kevääseen Lukuvuosi aloitettiin perinteisesti oppilashartaudella Lammin kirkossa sekä seitsemäsluokkalaisten Askelmilla. Duuniluokka retkeili Evon Niemisjärvellä ja 9.luokkalaisille kerrottiin viime vuoden V-päivän aloitteiden etenemisestä. Myös paljon julkisuutta lukuvuoden aikana saanut kouluäijätoiminta käynnistyi. Aloitukseen kuului myös poistumisharjoitus. Retkeilykurssi retkeili jo perinteisesti Pälkäneellä syyskuussa. Oppilaat olivat mukana ensimmäistä kertaa keräysavustajina Nälkäpäiväkeräyksessä. Ja seiskat diskoilivat teemalla kansainvälisyys. Syyskuussa vietettiin ensimmäistä kertaa koulussamme Kodin ja koulun päivää Koulullamme oli silloin avoimet ovet. Jonkun verran kävi vanhempia, mutta olisi saanut olla enemmänkin. Toivottavasti ensi vuosi on tuloksellisempi. Lokakuussa vietettiin Aleksis Kiven päivää pienen esittelyn muodossa kirjastossa. Näyttelyyn liittyneen kilpailun voitti Peppi Silokangas 8B. Marraskuun vanhempainilloissa yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin jatkoopintomahdollisuuksia. Osallistuttiin Taitajakisojen karsintoihin menestyksekkäästi. Valitettavasti tie katkesi seuraavassa vaiheessa. Ja vietettiin Valopäivää erilaisten aktiviteettien kera. Joulukuun avasi itsenäisyysjuhla poikkeuksellisesti jo Toki sankarihaudoilla vietetty päivänavaus toteutettiin edelleen Joulukuu ja koko syyslukukausi päättyi riemukkaaseen joulujuhlaan Hakkalahallissa. Joululoma jäi valitettavan lyhyeksi, sillä jo tammikuun toisena päivänä aloitimme kevätlukukauden. Kevätkauden alun suurtapahtuma on aina yhdeksänsien luokkien konsertit, tänä vuonna 6.2. ja 7.2. Jälkimmäinen osui huonosti Sotshin avajaisten kanssa yksiin. Konsertti oli kuitenkin taas erinomainen kuten paikalla olleet hyvin tietävät. Teemana oli Yhdet häät ja yhdet hautajaiset. Seuraavalla viikolla seurattiin lukion abien ja vanhojen hulinoita ja vietettiinpä ystävänpäivääkin perinteisine halisydämineen. Ennen talvilomaa ohjelmassa oli vielä Helmirieha, joka siirtyi lähes kokonaan sisällä vietettäväksi lumenpuutteen takia. Mukana oli pääosin vanhoja aktiviteetteja, mutta myös uusia, kuten Lammin historiaan liittyvä keskustasuunnistus. Laskettelemaankin päästiin, mutta vasta talviloman jälkeen järjestetyllä Sappeen retkellä. Loppukeväästä oli vielä vapunaaton väripäivä, siivoussessio vapun jälkeen, aivan uudenlainen Afrikkakonsertti sekä retkipäivän retket ennen perinteistä pesäpallo-ottelua lukiota vastaan ja lauantain kevätjuhlaa. Uusia tuulia oppimisessa Keväällä kyselimme kuudesluokkalaisilta halukkuutta opiskella jonkun verran englantia käyttäen ns. englantirikasteisessa luokassa. Into oli varsin suuri, sillä 24 oppilasta aloitti tällä 7E-luokalla. Tämä lukuvuosi on ollut tämän kielipainotteisen oppimisen sisäänajoa, eli mikä toimii ja mikä ei. Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Hämeenlinnan koulujen painopistealueita opetuksessa on internetin yhä tehokkaampi hyödyntäminen tiedonhankintataitojen kehittämisessä. Tätä aluetta on päästy toteuttamaan mm uusien älytaulujen myötä. Opettajia ja oppilaita on käynyt kouluttamassa tehtävään nimetty Seminaarin koulun opettaja Mari Orkola noin 4

5 kerran kuukaudessa. Myös lukion TVT-tutorit ovat olleet käytettävissä tähän ohjaukseen. 7A-luokka on ollut mukana kokeilussa, jossa on käytetty digitaalisia työkirjoja maantiedossa opettaja Timo Lukkarin johdolla. Joustavan perusopetuksen luokassa eli duuniluokassa on jatkettu intooppilaiden mukaan ottamista eli tarpeen mukaan eri luokista mukana on ollut oppilaita lyhyellä intensiivijaksolla. On ollut hienoa olla edelläkävijä. Nyt tämä opiskelumuoto on leviämässä myös muihin Hämeenlinnan kouluihin. Vierailijoita ja projekteja Viikoilla valmistavan luokan oppilaat osallistuivat taidekasvatuspajaan, jota vetivät taiteilijat Radek Karlukowski ja Jonna Piipponen-Karlukowski. Taidekasvatuspaja uusittiin loppukeväästä ja jatkoa on edelleen luvassa. Lokakuussa seurasimme teatteriesitystä Fritz, Eino ja Fredrika. Näytelmä kertoi hämeenlinnalaisista viime vuosisadan vaihteen vaikuttajista Fritz ja Fredrika Wetterhoffista sekä Eino Leinosta. Marraskuussa koulussamme vieraili USA:n suurlähetystön diplomaatti Dan Dailey kertomassa maastaan. Filippiiniläinen englanninopettaja Merlina Forström oli harjoittelemassa parin viikon ajan eri luokissa järjestettiin erityinen Suvaitsevaisuustyöpaja kaikille oppilaille päivällä ja vanhemmille illalla. Nämä Walterin Kytke-työpajat monikulttuurisuudesta onnistuivat erinomaisesti. Vain vanhempainillan osallistujamäärä oli kovin vähäinen. Pajojen vetäjät olivat Suomessa syntyneitä, mutta toisen vanhemmista kansalaisuus (ja ihonväri) oli jokin muu. Niinpä jokainen heistä oli joutunut kokemaan syrjintää tavalla tai toisella. Mukana olivat Yasmine Yamaijako (muusikko), Jasmin Showlah (pikajuoksija), Efe Evwaraye (amerikkalainen jalkapallo) ja Jan Wieland (koripallo). Kevätkaudella meillä oli kaksikin kansanedustajavierailua. Ensin tammikuussa kansanedustaja Kalle Jokinen ja sitten maaliskuussa meppi, entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja kansanedustaja Jouko Jääskeläinen sekä CIMOn edustaja. Kaupungin ylintä johtoa edustivat 8.luokkien V-päiväpanelissa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, valtuuston jäsenet Helena Hirviniemi ja Reijo Saksa sekä lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Satu Aaltonen. Paikalla oli myös Linnan Aterioitten vt. toimitusjohtaja sekä opetushallinnosta Nikke Keskinen. Vanhempainyhdistystä edusti Päivi Veikkola. Olemme tässä kahden toiminta-alueen rajamailla. Niinpä 8.luokkalaisillemme järjestyi 9.4. tilaisuus Päijät-Hämeen lähipoliisikoordinaattorin Vesa Okkolan ja Oivan päihdeterapeutti Erja Kokkoniemen pitämään laillisuuskasvatustuokioon Loppukeväästä saimme vielä nauttia torvisoitannasta, kun Panssarisoittajat pitivät konsertin peruskoululle ja lukiolle. Meillä oli myös opettajia ja ohjaajia työharjoittelussa tai vastaavassa tehtävässä. Jo aiemmin mainitun filippiiniläisen englanninopettajan lisäksi Kari Hakala ja Jari Laine harjoittelivat pienryhmässä ja Jari Nurmi nuorisotyöpuolelta observoi luokkahuonetilanteita. Opettajatkin kouluttautuivat. Järjestimme Hakkalan koululla yhdessä Tuuloksen ja Konnarin koulun alakoulujen kanssa vesopäivän aiheesta Koulun turvallisuus Kouluttajina olivat alan johtavat asiantuntijat Matti Waitinen ja Erkki Ripatti Opetusministeriön opetusneuvos Najat Ouakrim- Soivio oli kertomassa peruskoulun päättöarvioinnin vaihtelusta Suomessa eri koulujen välillä otsikolla Jonkun koulun 7 on toisen koulun 9. Koulun hallinnon muutoksia Vuoden 2014 alusta opetushallinnon organisaatio muuttui varsin perusteellisesti. Promu-projektissa laitettiin yhteen peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen hallinto. Muodostettiin aluetiimejä siten että itäiseen tiimiin kuuluvat 5 Konnarin, Hakkalan ja Tuuloksen koulut sekä näiden alueiden varhaiskasvatuskeskukset. Lasten ja nuorten lautakunta nimesi näille alueille myös lautakunnan nimikkoedustajat. Lammi-Tuulos-alueelle tulivat lautakunnan puheenjohtaja Satu Aaltonen varsinaisena ja varaedustajina Riina Rantanen ja Mia Heinonen. Rehtorina olen lopettelemassa pitkää työuraani, joka alkoi jo vuonna Toki täällä Hakkalan koulussa ja Lammin lukiossa olen näistä ollut vain kuusi vuotta. Aika on mennyt kiitäen ja paljon on jäänyt tekemättä. Positiivisimpana asiana olen kokenut ympäröivän yhteisön tuen koulujemme toiminnalle. Täällä arvostetaan edelleen sitä työtä mitä kouluissa teemme ja halutaan antaa mahdollisimman hyvät eväät paikkakunnan nuorisolle. Kiitos siitä niin vanhemmille kuin kaikille yhteisöille ja yrityksille. Mitä sitten olisin halunnut muuttaa. Hämeenlinnan kouluissa rehtorien aikaa kuluu tavattomasti byrokratian pyörittämiseen, kun mielestäni rehtorin tulee olla ennen kaikkea pedagoginen johtaja, jolla on vahva visio tulevaisuudesta. Liian usein koulutamme nuoria vain tähän päivään muistamatta että heidän siirtyessään työelämään tarpeet ovat aivan varmasti jotain muuta. Olisinkin mielelläni nähnyt enemmän irtiottoja totutuista oppimisen ratkaisuista. Toki kaikki kokeilut eivät onnistu, mutta ne näyttävät suunnan mihin edetä. Kehittämistyö on aina vaivalloista. On niin paljon helpompaa pysyä totutuissa kuvioissa. Hakkalan koulu vuonna 2020 visiossa todetaan kuinka koulun henki on erinomainen. Sinne tullaan aina mielellään, niin opettajat kuin oppilaatkin. Yhteisöllisyyden arvostaminen on vahvaa. Koulussamme suvaitaan erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen ja kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Olemme hyvä esimerkki siitä, kuinka ikkunamme ovat avoinna maailmalle ja kuinka koulumme valmentaa parhaansa tehden oppilaansa kohtaamaan heitä odottavan tulevaisuuden. Olemme kiinni ajassa, mutta samalla jalat maassa. Koulumme vaalii ennen kaikkea sydämen sivistystä.

6 Anneli Jäätteenmäki vierailulla koulullamme Anneli Jäätteenmäki, yksi Suomen kolmestatoista tämän hetkisestä mepistä, vieraili koulullamme Yhdeksänsien luokkien oppilaat olivat tehneet kysymyksiä euroedustajalle. Osa niistä koski Euroopan unionia ja muutamassa kosketeltiin ajankohtaisia maailmanpolitiikan asioita. Hakkalan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja Lauri Mäkelä toimi kysymysten esittäjänä. Europarlamentaarikon työ on lähes samanlaista, kuin kansanedustajan työ, vastasi Anneli Jäätteenmäki kysyttäessä mepin työn luonnetta. Hän oli ennen euroedustajan uraansa kansanedustajana. Kun häneltä kysyttiin mieleenpainuvinta hetkeä uralla, hän vastasi: Niitä on kyllä niin paljon, että sellaista yhtä ainoaa on vaikea sanoa. Mutta tietysti on mukavaa, jos saa läpi jonkin asian, johon on yrittänyt vaikuttaa. Mieleen jäävät myös keskustelut erilaisten ihmisten kanssa. Heiltä voi saada hyviä ideoita asioista, joita pitäisi korjata. Hän sanoi myös, että jos kärsii tappion äänestyksessä, siitä ei kannata lannistua, vaan yrittää aina uudestaan. Kuinka paljon jää vapaa-aikaa töiden ohella - Nyt sitä jää varsin vähän, sillä kierrän pitämässä kampanjatilaisuuksia ympäri Suomea, sillä koko Suomi on yhtä vaalipiiriä tulevissa Eurovaaleissa, joissa ehdolla.. Viikonloput vietän täällä Suomessa ja viikot olen Brysselissä tai Strasbourgissa, mutta töiden ohella harrastan myös uimista ja lenkkeilyä, joita yritän toteuttaa aina kun siihen on mahdollisuus. Opiskelen myös ranskaa, kielitaito on erittäin tärkeää työssäni, hän sanoi. Suomalaisten meppien välisen yhteistyön Jäätteenmäki kehui olevan todella hyvää. Kerrottuaan äänestäneensä aikanaan EUjäsenyyden puolesta, hän totesi: Suomen on tärkeää tehdä yhteistyötä EU:n kanssa. Kun häneltä kysyttiin kantaa tämän hetken polttavimpaan puheenaiheeseen, Ukrainan kriisiin, hän sanoi, että Ukrainan kriisi on meidän kaikkien yhteinen huolenaiheemme. EU pyrkii tekemään kaikkensa, ettei kriisi pahenisi vaan laukeaisi. Taloustietokilpailussa pohdittiin Nokian myymistä Microsoftille- hyvä vai huono uutinen? Perinteinen valtakunnallinen taloustietokilpailu järjestettiin huhtikuun alussa 49. kerran. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto vastaa kilpailun pedagogisesta puolesta sekä käytännön järjestelyistä, Nordea- pankki toimii rahoittajana. Kilpailun tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja erityisesti taloudellisiin asioihin. Kysymykset perustuvat peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärään, hyvää lisätietoa nuoret voivat hankkia itsenäisesti seuraamalla ajankohtaisten asioiden käsittelyä eri medioissa. Alkukilpailuun osallistui tänä vuonna luokkalaista 488 koulusta. Kysymykset olivat monipuolisia, ajankohtaisia ja osa läheisesti jokapäiväiseen elämään liittyviä. Esimerkiksi tehtävänä oli vertailla erilaisia kauppapaikkoja, kun on ostamassa polkupyörää. Esseessä kysyttiin yritysvoittoverotuksen keventämisen vaikutuksia Suomen talouteen yritysten, valtion ja kuntien kannalta. Hakkalan koulun viiden kärki oli Matti Nummela 9C, Bruno Nuhkola 9E, Laura Vesamaa 9C, Toni Oksanen 9A ja Jenni Kiikkilä 9C. Ensi vuonna taloustietokilpailulla on juhlavuosi, jo 50 vuoden ajan Suomen nuorten taloustietämystä on sitten mitattu! Raili Lempinen kuva: Akseli Elomaa Bruno Nuhkola 9E 6

7 Kuva Akseli Elomaa Säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta on Suomessa kulunut 150 vuotta. Tuolloin valtiopäivät, joissa oli edustettuina neljä säätyä, kokoontuivat syyskuun puolivälistä 1863 huhtikuuhun Juhlavuotta on vietetty eduskunnan toimesta erilaisten tapahtumien kautta. Tammikuun viimeisellä viikolla kansanedustajat vierailivat kouluilla eri puolilla Suomea tuoden terveisensä eduskunnasta. Hakkalan kouluun ja Lammin lukioon pyydettiin vieraaksi kansanedustaja Kalle Jokista. Hän on kirjoittanut vuonna 1980 ylioppilaaksi Lammin lukiosta ja hänellä on myös kesäpaikka Lammilla, joten hän kertoi seuraavansa erityisellä mielenkiinnolla alueen asioista. Tilaisuudessa esitettiin kansanedustajalle eduskuntaan, ajankohtaisiin asioihin ja myös kansanedustajan tehtäviin liittyviä kysymyksiä. Oppilaiden edustajina kysymyksiä esittivät oppilaskuntien puheenjohtajat Lauri Mäkelä yläkoulusta ja Sampo Lepistö lukiosta. Kansanedustaja Kalle Jokinen toi terveisiä eduskunnasta Oppilaiden laatimissa kysymyksissä tiedusteltiin mm. kansanedustajan koulutuksesta ja siitä miten hän kiinnostui politiikasta. Ajankohtaisista asioista erityisesti hallituksen kaavailut kuntien pakkoliitoksista otettiin esille. Tähän Kalle Jokisella oli selkeä ei- kanta. Hänen mielestään tässä asiassa pakosta ei seuraisi mitään hyvää ja ne olisivat vastoin kuntien itsemääräämisoikeutta. Edustaja Jokinen on toiminut pitkään liikenne- ja viestintävaliokunnassa, nyt sen puheenjohtajana, joten hänelle oli laadittu tähän liittyen useampia kysymyksiä. Ja hän mainitsikin näiden asioiden olevan erityisen tärkeitä hänelle. Edustaja Jokinen vieraili viikon aikana kuudella hämäläisellä koululla ja hän kirjoitti kiitoskirjeessään seuraavaa: Erityisesti kiitokset oppilaille, te olitte kaikki loistavia. Olitte valmistautuneet tilaisuuteen erinomaisilla kysymyksillä ja jokaisella koululla syntyi hyvää keskustelua nuorille tärkeistä asioista ja kansanedustajan työstä. Mieleenpainuvinta minulle oli nuorten positiivisuus. Voi kun pystyisin säilyttämään siitä edes pienen osan tässä välillä hyvin raskaassa työssä. Kuva Akseli Elomaa Raili Lempinen 7

8 Sosiaaliohjaajana Hakkalan koululla Sosiaaliohjaajan työnkuva on ollut vuoden aikana monimuotoinen. Työn lähtökohtana on ollut positiivinen ja kannustava nuoren kohtaaminen koulussa. Sosiaaliohjaaja on pyrkinyt näkyväksi aikuiseksi koulun yhteisössä. Tavoitteena on ollut nuorten tukeminen olemalla läsnä ja antamalla aikaa heille. Työskentely on tapahtunut niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Nuoren kohtaaminen, yksilönä huomioiminen sekä tutustuminen nuoreen, ovat olleet avainsanoja. Tätä kautta sosiaaliohjaaja on luonut verkostoa nuoren luokanvalvojaan, kotiin tai muihin viranomaisiin. Toistuvasti sosiaaliohjaaja on tavannut lukuvuoden aika n. 10 %:a koulun oppilaista. Työnkuvassa on ollut vahvasti mukana myös ryhmäkohtainen työ oppitunneille osallistumalla ja ryhmäytyksiin liittyvissä asioissa. Kiusaamisteemaa on käsitelty kouluäijän kanssa seitsemäsluokkalaisten keskuudessa, terveystiedossa kahdeksasluokkalaisten kanssa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita. Tyttökerhoa viriteltiin luokkalaisille. Pia Niuta Kouluohjaajien toiminta Hakkalan koulussa Toimimme kouluohjaajina koulumme pienryhmissä, joita on tänä lukuvuonna ollut kaksi. Työn hyvinä puolina on, että jokainen päivä on erilainen ja nuorten kanssa työskentely on erityisen mukavaa. Haasteellista on kontaktin ja luottamuksen saaminen oppilaisiin. Työtehtäviimme kuuluu esim. Oppilaan neuvominen ja ohjaaminen oppitunneilla eri oppiaineissa. Oppilaan kannustaminen tehtävien tekoon. Arkielämän toiminnoissa tukeminen. Sosiaalisissa suhteissa tukeminen ja neuvominen Oppilaiden kuunteleminen ja neuvominen ongelmatilanteissa. Kevätterveisin Hanna-Mari ja Jonna 8

9 Koko koulun äijät Viime syksystä koulussamme on voinut seurata kolmea vapaaehtoista Äijää isolla Ä:llä. Kouluäijät käyvät koululla yhtenä päivänä viikossa tekemässä vapaaehtoistyötä koululaisten ja myös opettajien hyväksi. Heidän tarkoituksenaan ei ole kurinpito, vaan heidän kanssaan voi keskustella mieltä askarruttavista asioista. Hakkalan koulun kouluäijinä toimivat Hannu Seesranta, Hannu Kumpulainen ja Kim Malmström. Kaikki äijät kokevat nuorten hyvinvoinnin sydämenasiakseen. He haluavat auttaa nuoria ja he ovat kokeneet, että kouluäijä-toiminta on tärkeää ja näin äijät haluavat tukea nuorten kasvua. Hannu Seesranta Kouluäijät ovat tavattavissa keskiviikkoisin pari tuntia kerrallaan. Keskiviikko alkaa yhteisellä lounaalla koululaisten kanssa. Lounaan jälkeen äijä osallistuu myös ulkovalvontaa, jonka jälkeen kouluäijä on tavattavissa koulun kirjastossa reilun tunnin ajan. Kouluäijä-toiminta jatkuu myös ensivuonna. Äijät Kim ja Hannut sekä toiminnasta vastaava opettaja Aki Pelkonen toivottavat hyvää kesää. Kuvat: Akseli Elomaa Hannu Kumpulainen, Aki Pelkonen ja Kim Malmström 9

10 Viime kesänä Pellavamarkkinoiden yhteydessä paikalliset nuoret pääsivät esittämään omia kykyjään. Jälleen ensi kesänä The Sound of Lammi tarjoaa paikallisille bändeille tilaisuuden esiintyä. Nuoret vastaavat järjestelyistä, mutta vanhempainyhdistys on taustatukena. Hakkalan koulun ja Lammin lukion vanhempainyhdistys ry lukuvuonna Vanhempainyhdistyksen tehtävänä on toimia linkkinä koulun ja kodin välillä. Vaikka yhdistyksellä on johtokunta, tarkoitus on, että kuka tahansa vanhempi voi tulla mukaan toimintaan ja kantaa oman kortensa kekoon. Uudet ideat ovat tervetulleita. JOHTOKUNTA: Päivi Veikkola pj Juha Vartiainen, sihteeri Pauliina Ranta, rahastonhoitaja Anne Behnen Mika Aakkula Sari Kangas (Hämeenkoski) Arja Näsi (Tuulos) Ari Reunanen Jaana Hanhimäki yhdysope, yläkoulu Päivi Lyytinen, yhdysope, lukio Toni Koski, nuorisotyöntekijä Syksyllä vietettiin Kodin ja koulun päivää. Silloin oli Hakkalassa avoimet ovet. Jonkin verran vanhempia tulikin tutustumaan koulun toimintaan. Vanhempainyhdistys oli järjestelyissä mukana. Maaliskuussa tehtiin teatteriretki Lahteen katsomaan musikaalia West Side Story, kahden erilaisen nuoren koskettavaa rakkaustarinaa. Mukana oli ilahduttavan paljon nuoria, myös poikia. Esitys tarjosi upeaa ja monipuolista musiikkia, näyttäviä tanssiesityksiä ja suuria tunteita. Erityisen vaikuttavia olivat toisen päähenkilön, Marian (Natalil Lintala) soolot. Toista päähenkilöä, Tonya, esittänyt Markku Haussila näytteli kyllä hyvin, mutta hänen tanssitaitoaan hyödynnettiin yllättävän vähän. Myös lavastus oli näyttävä ja mielenkiintoinen. Vanhempainyhdistys pyrkii seuraamaan koulun ajankohtaisia asioita ja ottamaan tarvittaessa kantaa. Kuluneena vuonna käytiin kokouksissa vilkasta keskustelua mm. lukion koeviikottomista jaksoista. Yhdistys haluaa pitää huolta oppilaiden hyvinvoinnista yhdessä koulun kanssa. Jaana Hanhimäki Lammin Nuorisotyötiimi Lammin Nuorisotyötiimin toiminta on lähtöisin vuosituhannen vaihteessa toimineesta Päihdefoorumista, joka omana verkostonaan muodostui nuorten ja ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevistä ihmisistä. Lammin Päihdefoorumi vakiintui Alueelliseksi päihdefoorumiksi Hämeenkosken ja Tuuloksen kanssa vuonna Lammin yhdistyttyä Hämeenlinnan kanssa haluttiin toimintaa paikallisten nuorten parissa jatkaa. Tiiviisti yhteistyössä toiminut ryhmä muodosti Lammin Nuorisotyötiimin vuonna 2010, joka jatkaa toimintaansa yhteisten nuorten hyväksi. Lammin Nuorisotyötiimi toimii Lammin, Hämeenkosken sekä Tuuloksen alueen moniammatillisena työryhmänä kohteenaan alueella asuvat nuoret. Tiimi kokoontuu voin kuusi kertaa vuodessa. Toiminnan päällimmäisenä aiheena on jo vuosia ollut Askelmat koulutusohjelman toteutus. Askelmat on rakennettu työvälineeksi alakoulusta yläkouluun siirtymisen tukemiseen, sekä ehkäisevään päihdetyöhön. Askelmia on kaikkiaan neljä, joista kaksi ensimmäistä keskittyy nivelvaiheeseen ja uusien seitsemänsien luokkien ryhmäytymiseen. Kaksi jälkimmäistä Askelmaa keskittyy vapaa-ajan viettoon sekä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Askelmien sisältöä pyritään muokkaamaan tarpeen mukaan. Askelmiin lukeutuva Selviytymispeli on suunnitteilla järjestettäväksi Konnarin koulun viidesluokkalaisille jälleen syksyllä Askelmien lisäksi Nuorisotyötiimi on toiminut myös Q-kenkä toiminnan käynnistämisen ja toiminnan ylläpitämisen tukena. Q-kenkä-toiminta on käytännössä paikallisten aikuisten vapaaehtoista partiointia Lammin keskustassa ja lähialueilla viikonloppuisin ja erityisesti koululaisten siirtyessä lomille. Q-kenkä on partioinut myös paikallisten diskojen ja muiden nuorisoa kokoon saavien tapahtumien aikaan. Kommentteja 8. luokan oppilailta: - Paras näytelmä ikinä. - Tuntui kuin olisi katsonut elokuvaa. - Upeat näyttelijät, laadukasta näyttelemistä, tanssia ja laulua. 10 Lammin Nuorisotyötiimin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana jonkin verran, mutta ryhmän ydin on muodostunut pitkälti samoista toimijoista. Tiimin ytimen muodostavat Hakkalan koulu yhdessä lähialueen nuorisotyöntekijöiden kanssa. Hakkalan koulusta mukana tiimissä ovat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori sekä Duuniluokan ohjaaja, Hämeenlinnan

11 Nuorisopalveluista Lammin nuorisotyöntekijä sekä Hämeenkoskelta nuorisotyöntekijä. Muita mukana olevia tahoja ovat muun muassa Lammin seurakunta, Hakkalan koulun ja Lammin lukion vanhempainyhdistys sekä Konnarin koulu. Lisäksi tiimissä toimii muutamia aktiivisia vapaaehtoisia, jo päihdefoorumin aikaan mukana olleita toimijoita, kuten tiimin puheenjohtajana toimiva Kouluäijä Kim Malmström. Yhteistyötä tehdään myös Toppari-tiimin ja Ankkuri-tiimin kanssa. Opinto-ohjaus Hakkalan yläkoulussa seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset saavat opinto-ohjausta puoli kurssia ja yhdeksäsluokkalaiset yhden kurssin verran lukuvuodessa. Seitsemännellä luokalla opinto-ohjauksen hoitivat luokanvalvojat. Painopiste oli uuteen oppimisympäristöön tutustumisessa ja itsetuntemuksen lisäämisessä sekä opiskelutaitojen opettelussa. Kahdeksannella luokalla aloitettiin eri ammatteihin ja niissä edellytettäviin koulutuksiin tutustuminen. Ammatteihin tutustumista tuki yritysvierailu Lammin Betoniin. Toimitusjohtaja Ismo Nieminen ja myyntipäällikkö Risto Lemola kertoivat oppilaille yrityksen toiminnasta, työtehtävistä sekä työntekijöiden koulutusvaatimuksista. Kahdeksasluokkalaiset kävivät toukokuussa tutustumassa myös Ammattiopisto Tavastiaan oppimisympäristönä sekä Hämeen ammatti-instituuttiin Lepaalla. Luokkamuotoinen pienryhmäopetus Koulussamme toimii kaksi pienryhmää, joissa tarjotaan luokkamuotoista erityisopetusta. Luokat ovat yhdysluokkia 7-9lk. Ryhmässä työskentelee erityisluokanopettaja ja hänen työparinaan kouluohjaaja. Pienryhmässä oppilaan oppimispolkua on mahdollista yksilöidä tarpeen mukaan. Tarvittaessa järjestetään yksilöllisiä tukitoimia ja mahdollisuus vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun. Pienryhmien oppilaat osallistuvat taito- ja taideaineiden sekä valinnaisaineiden opetukseen aineenopettajien ryhmissä. Pienryhmät ovat mukana koulun arjessa ja tapahtumissa. Opetusta pyritään elävöittämään erilaisilla opintoretkillä ja vierailuilla sekä monipuolisella oppimateriaalilla. Tämän lukuvuoden aikana retkeilimme hakkuutyömaalla metsässä, koulutuskeskus Salpauksen kissanpäivillä ja duuniluokan kanssa yhteisellä kevätretkellä Helsingissä. Pienryhmäopetuksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä koulun aineenopettajien ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa sekä monien koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Erityinen pääpaino opiskelussa on oman mielekkään opiskelupolun jatkuminen peruskoulun jälkeen. Kati Heinonen Erityisluokanopettaja Ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin tänä vuonna Lahdessa. Hakkalan koulun kahdeksannet luokat olivat seuraamassa kisoja Koulutuskeskus Salpauksen vieraina. Yhdeksännellä luokalla opinto-ohjauksen painopiste on oman koulutuspolun suunnittelussa ja jatko-opiskeluun hakemisessa. Hakkalan koulun yhdeksännet luokat osallistuivat Koulutuskeskus Salpauksen avoimiin oviin Lähiseudun oppilaitosten edustajat kävivät esittelemässä oppilaille oppilaitoksensa tarjontaa. Kahdeksasluokkalaisilla oli kevätlukukaudella ja yhdeksäsluokkalaisilla sekä syyslukukaudella että kevätlukukaudella viikon työelämään tutustumisjakso. Paikkakunnan työnantajilla on erinomaisen myönteinen ja kannustava ote oppilaiden ohjaamiseen kohti työelämää. Raija Markkanen 11

12 Hakkalan koulun duuniluokan vuosi Syksyllä 2013 Duuniluokassa aloitti kolme 9. luokkalaista ja viisi 8. luokkalaista. Luokassamme opiskeli lukuvuoden aikana myös muutama yleisopetuksen oppilas. Näillä ns. INTO - oppilailla on ollut mahdollisuus hakea Duuniluokasta uutta puhtia koulunkäyntiin. Duuniluokkaa ovat ohjanneet menneen lukuvuoden opettaja Maarit Holm työparinaan ohjaaja Suvi Tuomainen. Duuniluokan toimintaperiaatteiden mukaisesti oppilaiden lukuvuosi ei kulu pelkästään perinteisesti koulunpenkillä istuen, vaan heillä on mahdollisuus tutustua työelämään työssäoppimisjaksoilla. 9. luokkalaisilla on ollut kouluviikkojen lomassa kolme neljän viikon työssäoppimisjaksoa, joista ensimmäiselle lähdettiin jo syyskuussa. 8. luokkalaiset aloittivat työelämään tutustumisen vasta helmikuussa, mutta ehtivät silti käydä lukuvuoden loppuun mennessä kahdella viikon mittaisella työjaksolla. Työpaikkansa oppilaat ovat etsineet pääsääntöisesti itse oman mielenkiintonsa ohjaamana. Vuoden aikana luokka ehti myös tutustua ammatillisiin oppilaitoksiin Hämeenlinnassa ja Lahdessa, muutamaan lähialueen yritykseen sekä Evon ja Lammin kirkonkylän luontoon. Loppuvuodesta 2013 pääsimme kurkkaamaan Lahden kaupunginteatterin kulisseihin ja näkemään paikanpäällä, mitä kaikkea Hartwallin tehtaassa tuotetaan. Keväällä 2014 tutuiksi tulivat myös Vantaan Fazerila sekä Korkeasaari. 12

13 9.lk valinnainen Retkeilykurssi Kuvat: Akseli Elomaa 13

14 Oppilaskunta Tukioppilaat Lukuvuonna heti syksyllä Hakkalan koulun oppilaskunnan hallitukseen valittiin uusilta seiskaluokilta edustajat, niin kuin joka vuosi valitaan. Lukuvuoden aikana oppilaskunnan hallitus keräsi rahaa kevätretkeä varten myymällä keksejä yms. herkkuja, sekä myymällä pullia helmiriehassa, mikä myös kartutti kevätretkikassaa. Perinteinen helmirieha järjestettiin tänäkin vuonna, siellä oli, niin kuin aina ennenkin, mahdollista valita itselle mieluista tekemistä monista valittavissa olevista rasteista, itse olin pelaamassa salibandya koko päivän. Oppilaskunnan hallituksen kevätretki, 24.4, suuntautui tänä vuonna Megazoneen Lahteen, minkä jälkeen kävimme Raxissa syömässä. Lisäksi oppilaskunnan hallitus järjestää ysipäivän lukukauden viimeisellä viikolla. Koulullamme vieraili kansanedustaja Kalle Jokinen. Kalle on koulumme entinen oppilas. Kalle oli kertomassa eduskunnassa työskentelystä ja kansanedustajana olemisesta. Lisäksi hän kertoi mielipiteitään joihinkin ajankohtaisiin aiheisiin. Jokisen lisäksi koulullamme vieraili myös europarlamentaarikko, entinen pääministeri ja kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki. Europarlamentaarikkojen palaverin ollessa käynnissä raatihuoneella Anneli vastaili koulullamme etukäteen valmisteltuihin kysymyksiin, minkä jälkeen hän kertoi vaikuttamisen mahdollisuuksista euro parlamentissa sekä poliittisen suuntaumuksensa pääpiirteitä. Tämän vuotisessa kahdeksasluokkalaisten vaikuta, älä valita- päivässä tärkeimmäksi aloitteeksi koettiin jääkiekkokaukalon saaminen Hakkalan kentälle. Aloite lähetettiin vuotuisen nuorten huippukokouksen esityslistalle. Kokouksessa esittelimme sitä yhdessä Konsta Lampisen kanssa. Iloksemme aloite sai 16 ääntä ja kaukalon hankkimiselle saadaan kaupungin myöntämästä eurosta euroa. Loput euroa menivät kahden muun aloitteen toteuttamiseen. Tukioppilaiden toiminnan yksi tärkeimmistä hetkistä on se, kun uudet 7.-luokkalaiset aloittavat opiskelun Hakkalan koulussa. Tukioppilaiden tehtävänä on auttaa heitä tutustumaan uuteen kouluun, luokkakavereihin ja opettajiin mm. askelmien, välitunti- ja oppituntitoimintojen avulla. Syyskuussa tukioppilaat järjestivät perinteisen seiskaluokkalaisten diskon, jossa oli tänä vuonna teemana kansainvälisyys. Monet olivatkin hienosti pukeutuneet teeman mukaisesti ja parhaat pukeutujat tietysti palkittiin. Tänäkin vuonna tukioppilaiden järjestämät, koko koulua koskevat, isoimmat tapahtumat olivat hali- ja väripäivä. Kahdeksasluokkalaisille tukioppilaille järjestettiin kevään aikana yhteistyössä Topparitiimin kanssa koulutusta, jossa ryhmätoiminnan kautta pyrittiin tukemaan tukioppilaiden ryhmän ohjaamisen taitoja ja lisäämään tukioppilaiden itseluottamusta ja luovuutta ryhmän ohjaajina toimimisessa. Osa tukioppilaista jatkaa vielä ensi vuonnakin mukana toiminnassa, osa jatkaa opiskelua muissa oppilaitoksissa. Kiitos kaikille tukioppilaille tästä vuodesta! Hakkalan koulun tukioppilaina toimivat tänä vuonna: Joonas Ansamaa, Hanna Mäkinen, Moona Koriseva, Krista Vuorinen, Elina Tuominen, Isabel Raud, Alina Mökkälä, Susanna Öling, Lauri Mäkelä, Eerika Ranta, Aino Keskinen, Aino Toukovalkama, Alina Gyldén, Sini Lehtinen, Marjaana Virtanen, Sonja Korhonen, Aino Leppäkoski, Heljä Korhonen, Iina Hakkarainen, Juulia Kekki ja Piku Lassila. Ohjaavina opettajina toimivat: Mari Lukkari ja Petri Silvonen. Uusiksi tukioppilaiksi tuleville vuosille valittiin: Onni Ranki, Viivi Oksavuori, Sanni Tiihonen, Saana Oksanen, Siiri Mäkelä, Siiri Kettunen, Pinja Panula ja Josefiina Veikkola. Tukioppilaat Krista, Alina ja Elina sekä ohjaaja Mari 14

15 15 Kuvat: Akseli Elomaa

16 Valmistava luokka Lukuvuoden aikana luokalla on opiskellut 22 oppilasta 9 eri maasta (Afganistanista, Irakista, Kosovosta, Makedoniasta, Syyriasta, Venäjältä, Virosta, Thaimaasta ja Turkista). Alla on oppilaiden muistamia hetkiä tästä lukuvuodesta. Koulussa on kiva olla. Matikkaa on aina hauskaa opiskella, vaikka joskus laskut ovat vaikeita. Suomen kieli on vaikeaa ja siitä tulee paljon kotiläksyjä. Osaamme lukea, kirjoittaa ja puhua suomea enemmän kuin lukuvuoden alussa. Kuvistunnit ovat kivoja: saa piirtää, käyttää värejä, keskustella luokkakavereiden kanssa ja jopa nauraa heidän vitseille. Koulussa minulla on hyviä ystäviä. Me pelaamme paljon yhdessä välitunnilla. Laulutunti on parasta! Osaamme nyt laulaa suomeksi. Paras biisi isojen oppilaiden mielestä on Frontside Ollie. Pienet tykkävät Leijonan metsästyksestä sekä Jumppalaulusta. Joululaulut ovat kaikkien mielestä kivoja. Suomessa juhlitaan paljon. Jouluna leivottiin piparkakkuja ja juotiin glögiä. Glögi maistui oudolta. Laskiaisena leivoimme laskiaispullia. Niihin tuli valtavasti kermaa ja hilloa. Pääsiäisenä kävimme poimimassa pajunkissoja, joita me koristelimme yhdessä. Virpominen oli hauskaa, saimme paljon herkkuja. Kesäloman jälkeen siirrymme suomalaiseen luokkaan. Vähän jännittää, kuinka pärjäämme siellä. Toivottavasti saamme uusia ystäviä. (Kirjoittaneet: Andela 11 v, Neda 11 v, Negar 9 v, Jevgeni 13 v, Prakaikan 9 v, Prakotkan 11 v, Karmo 12 v) 16

17 Digitaalisen työkirjan käyttökokeilu Kuva: Akseli Elomaa Koulumme 7A luokka osallistui tänä lukuvuonna tutkimushankkeeseen, jossa käytettiin perinteisen paperisen työkirjan sijaan digitaalista työkirjaa mm. maantiedon opiskeluun. Kokeilu liittyi Jyväskylän yliopiston järjestämään Systemaattiset oppimisratkaisuthankkeeseen (SysTech), jossa sähköisiä oppimateriaaleja kehitetään tutkimuslaitosten, yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä. Hanke on Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittama ja Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan toteuttama verkkohanke, jossa eri toimijat tekevät yhteistyötä opetuksen ja oppimisen edistämiseksi. Sähköisen oppimateriaaliportaalin tekijöinä toimivat Kustannusosakeyhtiö Otava, Edita Publishing Oy, Ubiikki Oy, Advant Games Oy ja Moido Games Oy. 7A-luokan kohdalla tämä tarkoitti käytännössä, että oppilaat saivat käyttöönsä tunnukset, joilla he pääsivät tekemään tehtäviä Ubilabs käyttöympäristössä. Oppilaat pystyivät tekemään tehtäviä myös kotikoneeltaan. Maantiedossa oppilaat tekivät karttoihin, mittakaavoihin ja eri Amerikan alueisiin liittyviä tehtäviä. Ohjelmat eivät toimineet mobiililaitteilla, jota sekä oppilaat että opettaja pitivät digitaalisen työkirjan isona puutteena. Tulevaisuudessa digityökirja tulee varmastikin olemaan hyvä vaihtoehto työkirjana maantiedossa. Maailman muuttuminen yhä enemmän digitaaliseksi ja tiedon olemuksen muuttuminen luo tälle myös yhä enemmän paineita. Tulevaisuudessa tietoteknisen taidon tarve ja työelämän vaatimukset osata käyttää esimerkiksi erilaisia työskentelyalustoja lisääntyvät. Digityökirjan sisältöjen kehittyminen ja käyttämisen helppous edesauttavat tätä kehitystä. Timo Lukkari 17

18 Kuvataide Kuvataide on 8.-ja 9-luokkalaisilla valinnaisena ja kaikilla 7-luokkalaisilla pakollinen. Seiskaluokkalaisilla kuvataiteessa tehdään opettajan määräämiä töitä, mutta kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisilla se on hieman vapaamuotoisempaa. Kuvataiteessa käytetään paljon erilaisia materiaaleja ja työtapoja. Erilaisia työtapoja kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisilla on mm. Maalaaminen, piirtäminen, savityöt ja kipsityöt. Kahdeksasluokkalaisina olemme tehneet mm. pakopistetyöt, logot, sivuperspektiivityöt, kipsityöt, satumaalaus, abstrakteja töitä, painamistyöt, mekko savesta, maalaus laulusta ja monia muita töitä. Kuvataiteen tunnit ovat rentoja ja mukavia. Tunnit menevät nopeasti töitä tehdessä. Mukavimpia töitä ovat olleet meidän mielestä kankaanpainanta ja pullomustetyöt. Kuvataiteessa ei ole ollut mitään erityisen tylsiä töitä vaan kaikki ovat olleet omalla tavallaan kivoja. Kasiluokan kurssien lopussa jokainen oppilas arvioi omat parhaat työnsä. Yhdeksännellä luokalla tehdään lopuksi päättötyö. Kuvaviestinnässä käytimme työvälineinä Photoshoppia, InDesignia ja Dreamweaweria. Olemme myös oppineet paljon uusia muokkaustapoja ja oppineet käyttämään järjestelmäkameroita paremmin. Teimme InDesignilla mm. kalenterin, jossa käytimme pelkästään itse ottamiamme kuvia. Teimme suurimman osan töistämme Photoshopilla. Päättötyönä teimme valokuvanäyttelyn Lammin kirjastolle, jossa oli luontoaiheisia kuvia. Näyttely oli kirjastolla huhtikuun ja toukokuun vaihteessa kaksi viikkoa. Moona ja Julia 9.lk. Kuva: Moona Koriseva Kuvaviestintä Sini ja Sonja 8.lk NATURE IS ALL AROUND US Valokuvausnäyttely Lammin kirjastolla Hei! Olemme Moona Koriseva, Julia Hirvonen ja Jade Sillanpää. Käymme yhdeksättä luokkaa Hakkalan koulussa. Päätimme tehdä kuvaviestinnän päättötyönä valokuvausnäyttelyn luonnosta. Kuvat on otettu talven aikana. Päätimme kuvata luontoa, koska luonto on tärkeä, emmekä arvosta sitä tarpeeksi, joten tahdoimme näyttää että luonto voi olla kaunis yksinkertaisuudessaan. Nauttikaa kuvista ja pääsääntöisesti luonnosta! 18

19 Tyttöjen voitokas sählyjoukkue väripäivässä Lukuvuosi liikunnan osalta Kuvat: Akseli Elomaa Syksyn yleisurheilu-, jalkapallo-, ultimate- ja suunnistuskauden jälkeen siirryimme sisätiloihin. Yhteistanssit, kuntosaliharjoittelu, lentopallo, koripallo, uinti, teline- ja välinevoimistelu sekä muu kehon hallinta ovat luonnollinen osa liikunnan arkea talven liikuntatunneilla. Samoin lihas- ja kestävyyskunnon testaaminen tulee nuorille tutuiksi joka vuosi liikuntatunneilla. Kun keväällä jälleen päästään ulkoliikuntaan, niin silloin lukujärjestyksen täyttää pesäpallo. Monipuolisen lajitarjonnan avulla pyrimme auttamaan jokaista nuorta löytämään itselleen jonkin mielekkään lajin, jota voisi harrastaa myös omalla vapaa-ajallaan. Lajitietojen ja -taitojen osalta ryhmien heterogeenisuus on opettajalle varsinainen haaste, mutta toisaalta myös rikkaus. Tänä talvena oli haasteelliset lumiliikuntaolosuhteet. Luistelemaan päästiin vain muutaman kerran ja lumen puutteen vuoksi hiihtoa ei päästy kokeilemaan kertaakaan. Menneen syksyn yksi merkkipaalu oli, kun liikunnanopettaja Risto Tiainen jäi ansaitulle eläkkeelle Riston päättymätöntä työsarkaa tuli jatkamaan Kalle Silokangas. Lukuvuoden aikana pääsimme pelaamaan Hämeenlinnan koulujen paremmuudesta tyttöjen joukkueella lentopallossa (29.11.) ja jalkapallossa (25.4.). Lentopallossa sijoituksena oli hieno kolmas sija. Tyttöjen jalkapalloon lähetettiin kaksikin joukkuetta, jotka sijoittuivat hienosti kolmanneksi ja neljänneksi. Valtakunnallisiin koulujenvälisiin kilpailuihin osallistuimme tänä lukukautena sekä tyttöjen ja poikien salibandyjoukkueilla. Pojat aloittivat turnauspelit loistavasti päästen jatkoon omasta alkulohkostaan, mutta Keravalla käydyssä toisessa turnauksessa paikallinen Keravan Sompion yläkoulu oli liian kova vastus Lammilaisille. Tytöt tekivät Lammilaista historiaa yltämällä hienoilla peleillä aina Helsingissä pelattaviin finaaleihin saakka ja sieltä kotiintuoimisena olikin historiallinen mestaruus. Mestarijoukkueessa pelasivat: Kangas Jenna, 8A, Korhonen Heljä, 8E, Korhonen Sonja, 8E, Leppäkoski Aino, 8A, Majuri Hannamari, 9C, Merisalo Inka, 7A, Mäkinen Hanna, 9D, Mökkälä Alina 9E, Nikkinen Nora, 9C, Roivainen Maiju, 8B, Rönn Milla, 9A, Saksman Hilla, 9B, Selinummi Annu, 7E, Silokangas Peppi, 8B, Vitie Annika, 7A, Vitie Camilla, 9C, Vuorenpää Vilma, 9C Kilpailullisuus ei sinällään ole koululiikunnan päätarkoitus, mutta opettajana on hienoa nähdä, kun osa oppilaista motivoituu tsemppaamaan itsestään kaiken irti, niin joukkueen kuin oman menestyksen puolesta. Liikunnan ilo näkyy hymynä kasvoilla ja yhdessä tehdyt retket ovat mukavaa vaihtelua perusarkeen. Kevään huipennus on perinteinen yläkoulun ja lukion välinen pesäpallo-ottelu, mihin valmistautuminen tulee luonnollisena osana liikuntatunteja. Tätä kirjoittaessa emme vielä tiedä, kuinka tuossa mittelössä tulee tänä vuonna käymään. Toivotamme tasapuolisesti menestyksekkäitä lyöntejä ja juoksuja molemmille joukkueille! Oikein liikunnallista ja reipasta kesää kaikille! liikkaopet Kati ja Kalle 19

20 Käsityö Höyhenenkevyttä Kuten monissa muissakin aineissa, myös käsityössä tehdään päättötyö. Halusin tehdä jotain mielenkiintoista ja erilaista, jotain joka yhdistelisi eri osaamisalueitani. Päädyin tekemään mekon. Muutama viikko aikaisemmin olin piirrellyt sitä sun tätä ja saanut aikaiseksi kuvan naisesta pitkässä valkoisessa mekossa, jota koristaa 2 pitsistä riikinkukkoa. Riikinkukko on lintuna erittäin kaunis ja kuvauksellinen ja sen lisäksi sen merkitys niin mytologiassa kuin uskonnoissakin on melkoinen. Mytologiassa riikinkukko edustaa mm. rehellisyyttä, sisäistä kauneutta, omanarvontuntoa ja menestystä. Uskonnossa lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun puhtautta. Riikinkukon symboliset arvot sopivat täydellisesti päättäjäisjuhliin tehtävälle mekolle. Sadan silmän linnun kuvaaminen tarkoittaa myös sitä, että on avoin, ennakkoluuloton ja tarkastelee maailmaa silmät auki, eikä pelkää haasteita. Halusin toteuttaa mekon. Ensimmäinen haaste oli löytää juuri sopiva kangas mekkoon. Kangas ei saisi olla täysin joustamaton eikä kuitenkaan liian joustavakaan, sen tulisi olla keveä mutta se ei kuitenkaan saanut olla liian läpinäkyvä. Onneksi Eurokankaasta löytyi juuri oikeanlainen kangas ja kun koulu vielä osallistui kustannuksiin saatoin olla varma, että voin tehdä juuri sellaisen mekon josta haaveilinkin. Mekon perusidea pysyi samana, vaikka suunnitelmat muuttuivatkin useaan otteeseen. Mekosta tuli lyhyempi ja toisin kuin alun perin olin suunnitellut, riikinkukot mekossa eivät olleet applikoituja, vaan maalattuja. En ollut koskaan ennen käyttänyt kangasmaaleja, joten en tiennyt mitä odottaa. Se ei kuitenkaan ollut niin vaikeaa, piti vain yrittää olla sotkematta kangasta. Tiesin heti alussa, että toteutus tulisi olemaan vaikeaa ja aikaa on rajallisesti, mutta päätin silti olla valitsematta jotakin helpompaa työtä. Onneksi mekon teko sujui ilman suurempia konflikteja ja siitä tuli juuri sellainen kuin kuvittelin. Pinja Iivonen 9B kuvat: Pirjo Iivonen 20

21 Peruskoulun tekninen työ: Olin tehnyt jo opettajan ideoiman metallityön valmiiksi ja mietin mitä voisin tehdä seuraavaksi. Ajattelin, että talvella varmastikin sataa lunta ja enkä enää viitsi lumikolalla kolata vaan mönkijääni tarvitaan puskulevy. Leikkasin opettajan kanssa pellistä levyn ja mankelilla taivutimme sen muotoonsa. Kotona pystyin rakentamaaan korvakkeet ja sen rungon. Tuloksena oli toimiva puskulevy mönkijän eteen. Tuomas Riihilahti 7B Tekninen työ innosti tänäkin lukuvuonna niin tyttöjä kuin poikiakin. Lukuvuoden harjoitustyöt vaihtelivat valaisimista, puukkoihin ja lehtitelineistä stereo vahvistimiin. Tänä vuonna oli mukava huomata kuinka oppilaat ovat kehittyneet omien tuotteiden ideoinnissa. Omaa ideoinitia ilmeni pihalle sijoitettavassa kaminassa, tanssijalle suunnitellusta venyttelytelineestä ja höyrykoneesta. Vuoteen mahtui myös paljon mopojen kunnostusta, säilytyskaappien valmistusta ja toinentoistaan hienompien elektroniikka töiden valmistusta. Kiitos oppilaille kuluneesta vuodesta ja nikkarointi rikasta kesää kaikille. Aki Pelkonen 21

22 Itsenäisyyspäivä Lauri Mäkelä (9D): Tervetulopuhe itsenäisyysjuhlassa Arvoisat sotaveteraanit ja juhlavieraat, hyvä rehtori, opettajat ja oppilaat, haluan oppilaskunnan puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi koulumme itsenäisyyspäiväjuhlaan. Vietämme tänä vuonna Suomen 96. itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys on arvokas asia, josta kannattaa olla ylpeä. Meille nuorille itsenäisyys merkitsee muun muassa sitä, että saamme elää turvallisessa yhteiskunnassa ilman pelkoa levotto-muuksista. Tärkeä jokapäiväinen seikka on myös se, että saamme opiskella koulussa omalla äidinkielellämme ja ilmaista vapaasti oman mielipiteemme. Suomessa on myös yhdistymisen vapaus, joka antaa meille nuorille mahdollisuuden erilaiseen harrastamiseen monissa seuroissa. Esimerkkeinä voidaan mainita eri lajien urheiluseurat tai vaikkapa partio. Me pidämme näitä asioita ehkä itsestään selvinä, emmekä välttämättä osaa kuvitella, miten erilaista ja vaativaa ikäistemme nuorten elämä oli sotavuosina. Emme myöskään osaa kuvitella, millaista on olla jatkuvasti huolissaan ja peloissaan omasta ja lähimmäistemme puolesta. Vaikka koulunkäynti tuntuu meistä ajoittain vain ikävältä velvollisuudelta, ei sotavuosina aina ollut edes mahdollisuutta käydä koulua. Monelta nuorelta koulun käynti jäi kesken, kun edessä oli lähtö rintamalle tai heitä tarvittiin töissä kotirintamalla. Muistakaamme siis kuitenkin olla kiitollisia mahdollisuudesta koulunkäyntiin, joka avaa meille mahdollisuuden jatkokoulutukseen. Saamme olla kiitollisia sotaveteraaneille sekä kaikille maamme puolustamiseen osallistuneille heidän uhrauksistaan maamme puolesta. Erityisen ihailtavaa on mielestäni se päättäväisyys ja yhteishenki, jolla käytiin ylivertaista vihollista vastaan. Nämä aineettomat aseet olivat meidän vahvuutemme ja niillä oli varmasti merkittävä osuus sodan lopputulokseen. Kun aikanaan tulee meidän vuoromme ottaa vastuu yhteiskunnastamme, edellisten sukupolvien esimerkki velvoittaa meitä tekemään kaiken voitavamme sen eteen. Suuri joukko Suomea puolustaneista menehtyi rintamalla. Näitä sankarivainajia muistamme huomenna laskiessamme seppeleen sankarihaudoilla. Kohottakaamme nyt malja itsenäiselle Suomelle ja kaikille itsenäisyyden puolesta taistelleille. 22 Kuva: Akseli Elomaa

23 Kanta-Hämeen alueellinen Malli-YK-kokous 2014 Hakkalan koulu ja Lammin lukio järjestivät seitsemännen Kanta-Hämeen alueellisen Malli-YK kokouksen Kokouksessa oli osallistujia noin 50; Hakkalan koulusta oli kaksi delegaatiota (Kiina ja Italia) ja Lammin lukiosta viisi delegaatiota (USA, Iso-Britannia, Iran, Venäjä ja Kanada). USA:n kokoonpano oli tällä kertaa erityinen. Delegaatteina toimivat abiturientti Miikka Kääriäinen ja Lammin jo taakse jättäneet opiskelijat Anna Miettinen ja Anne Matoniemi. Kokeneet delegaatit tulivat vielä kerran osallistumaan kokoukseen ja toivat samalla osaamisellaan tärkeän panoksen kokouksen toimintaan. Lammin ulkopuolelta kokoukseen osallistuivat Tervakosken yhteiskoulu Janakkalasta kahdella delegaatiolla (Intia ja Tanska), Kaurialan koulu (Norja) ja Kaurialan lukio (Saksa). Kokouksen puheenjohtajistoa johti pitkän kokemuksen omaava pääsihteeri Stina Laurila. 1.komiteassa puheenjohtajina toimivat Oona Ansamaa ja Lauri Mäkelä, 2.komiteassa Elisa Ranta ja Suvi Kilpijärvi ja 3.komiteassa Maria Taulu ja Julia Ikäheimo. Kokous järjestettiin perinteiseen tapaan kaksipäiväisenä. Tiistaina kokouksen avajaisissa kuulimme useita teräviä valtioiden avauspuheenvuoroja. Varsinaisen avajaispuheen piti Kaisa Rontu SPR:n Lammin vastaanottokeskuksesta. Tiistaina komiteatyöskentelyssä käytiin neuvotteluja maiden välillä sekä pyrittiin hakemaan yhteisiä kantoja ja liittolaisia perjantain yleiskokousta varten. Komiteoiden ajankohtaiset aiheet oli valmisteltu puheenjohtajien kanssa pidetyissä palavereissa syksyn kuluessa. 1.komiteaaihe: Ydinvoiman vähentäminen energian tuotannossa, 2.komitea: Kestävän kehityksen turvaaminen arktisilla alueilla ja 3.komitea: Lapsiavioliittojen estäminen Keskiviikkona oli vuorossa juhlava YK:n yleiskokous, jossa käytiin laajat keskustelut komiteatyöskentelyn ja siellä laadittujen päätöslauselmaehdotusten pohjalta. Kokous huipentui äänestyksiin päätöslauselmaehdotusten pohjalta. Yleiskokouksen jälkeen vietimme perinteistä päätösjuhlaa. Juhlapuheen piti Suomen YK-liiton edustaja Anna-Maija Rinne. Juhlan päätteeksi Suvipihalla oli tarjolla kahvit kaikille kokouksen toimintaan osallistuneille. Lisätiedot, kuvat, videot ja kokouksessa hyväksytyt päätöslauselmat löytyvät Malli-YK:n nettisivuilta. Keväällä 2015 Lammilla järjestetty Malli-YK toiminta viettää 10-vuotisjuhlaa. Toimita alkoi Hakkalan koulun ja Lammin lukion yhteistyönä vuonna Sattumalta vuosi 2015 on myös juhlavuosi virallisessa YK-toiminnassa, kun kyseessä on YK:n 70-vuotisjuhlavuosi ja Suomen YK-jäsenyyden 60-vuotisjuhlavuosi. Ensi keväälle on siis suunnitteilla tavallista juhlallisempi kokous. Jäädään innolla odottamaan tulevaa! Teksti ja kuvat: Janne Taanila 23