RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT

Transkriptio

1 KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT tarkistettu Kukkiva kallio Hurukselan kylässä.

2

3 KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT JOHDANTO Kotkan Kymijokivarren osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa Saadun palautteen perusteella päätettiin, että kaava-alueella on tehtävä aiempia selvityksiä tarkempi rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotuksen valmistelu käynnistyi vuonna Tällöin päätettiin käynnistää myös rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotus laadittiin Kymijokivarren eteläosalle, ja nyt pohjoisosalle. Tässä selvityksessä esitellään pohjoisosan rakennuskulttuuria. SELVITYKSEN RAKENNE Selvitys alkaa lyhyellä katsauksella alueen historiaan ja aiempiin rakennuskulttuurin ja muihin selvityksiin. Seuraavaksi esitellään lyhyesti kartoilla ja valokuvin alueen nykyistä rakennuskulttuuria osa-alueittain sekä kaava-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennuskulttuurin alueet. Lopuksi esitellään kaava-alueella sijaitsevat muinaismuistot. Selvityksen ovat laatineet maisema-arkkitehti Kaisu Hynynen ja arkkitehti Antti Karvonen, MA-arkkitehdit oy. Kohdekuvat Antti Karvonen ja Kaisu Hynynen, kuvat vuosilta , viiistoilmakuvat Lentokuva Vallas oy

4 HISTORIAN VAIHEITA KUNINKAAN KARTASTO Ruotsin kuninkaan kartastosta löytyy vanhin selkeä karttaesitys Kymijoen alueesta. Kartasto on laadittu 1700-luvun lopulla. Kotkan seutu kuului vuodesta 1743 Venäjään, Viipurin kuvernementtiin. Vuosien sodassa Ruotsi eteni Kymijoen itähaaralle asti, mutta rauhassa raja jäi edelleen Kymijoen länsihaaraan. Sodan aikana ja sen jälkeen Kymijoen haarojen välistä aluetta kartoitettiin uutta sotaa varten. Kartoitus on tehty sodankäyntiä varten. Siinä on esitetty varsin tarkasti vesistöt, erityisesti ylityspaikat ja kulkukelpoinen tiestö, sekä kyläasutus ja maantievarren krouvit. Sotajoukon liikkumisen kannalta edulliset harjut on esitetty, toisaalta myös hankalat suot, kalliomaastot ja koskipaikat. Maastonmuotoja on korostettu havainnollisella varjostuksella. KARTTALEHTI 94 Viereinen karttalehti ulottuu Koivukoskelta pohjoiseen Vedenjakamaan ja Koivusaarelle. Valtakunnan raja on merkitty katkoviivalla Hirvihaaraan vasemmassa yläkulmassa. Joen koskipaikat ovat Värä koski, Pykön koski, Lahjankoski ja Högfors. Jokivarren ryhmäkyliä (punaisella) ovat Perno, Lahjankoski, Jäppilä, Kurittula, Ridala ja Parickala. Kylien tuntumassa on viivoituksella kuvattuja peltoalueita ja pilkutuksella kuvattuja niittyalueita. Itärannalla kulkee tie Pykinkoskelle asti, länsirannalla Laajakoskelle asti. Pernoonkoskilta pohjoiseen maasto on soista metsää. 2

5 KARTTALEHTI 112 Viereinen karttalehti ulottuu Kultaankoskelta Hurukselaan ja Anjalan koskelle. Ruotsin ja Venäjän raja on merkitty katkoviivalla Kymijoen pääuomaan. Joen koskipaikat ovat Cultan koski, Koivukoski, Hurskoski, Susikoski ja Anjalan koski. Ruotsin Suomen puolella jokivarren ryhmäkyliä ovat Achvis, Muhuniemi, Susikoski ja Anjala. Venäjän Suomen puolelta on kartoitettu myös Huruxulan kylä. Asutus on keskittynyt Huruxelan kyläalueelle, johon kuuluu Halkolan, Partilon, Kahrin, Heikkilän, Hurskosken ja Salonsaaren ryhmäkylät. Hurukselan itäosan saarilla on laajat niityt (vihreällä) ja myös peltoja (viivoitus valkoisella pohjalla). Etelästä Kultaalta kulkee tie Ahvionkoskille ja Hurukselan kylään, tie päättyy Salonsaarelle. Tie ylittää Hurukselassa joen sivu-uomia kolmessa kohtaa. MITÄ KARTTA KERTOO? 1700-luvun lopulla tehty sotaväen kartta kertoo monia asioita. Kymijokivarressa on sekä Hurukselassa että Pitkän Kymin varrella ollut runsaasti maaseudun kyläasutusta, maanviljelyä ja karjataloutta. Kalastus on myös ollut tärkeä elinkeino. Karttalehdet ovat julkaisusta: Kuninkaan kartasto Suomesta , julkaisija SKS

6 TOPOGRAFIKARTTA 1946 Topografikartta vuodelta 1946 kuvaa huomattavasti Kuninkaan kartastoa läheisempää aikaa. Maiseman pääpiirteet ovat säilyneet. Pellot kylien ympärillä ovat laajentuneet, ja tiestö on lähes nykyisellään. Hurukselan läpi vievän valtatien nykyinen linjaus eli tuolloin suunnitellut oikaisut näkyvät katkoviivoilla. Vuodesta 1946 tähän päivään muutoksia on tapahtunut maataloudessa. Peltoviljely on vähentynyt hieman, karjatalous kadonnut lähes kokonaan. Etelässä Jäppilän ja Korkeakosken tienoilla asutus on lisääntynyt. 4

7 AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON RAKENNUSKULTTUURI Kaava-alueen rakennuskulttuuria on selvitetty Kymenlaakson rakennuskulttuuri-teoksessa vuodelta 1992 (Kymenlaakson seutukaavaliitto). Selvitykseen on otettu ensisijaisesti kohteita, joita on pidetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävinä. Selvityksessä kohteet ja niiden arvo on luokiteltu järjetelmällisesti ja niiden taustaa on kuvattu lyhyesti. Kohteiden paikallistaminen on kuitenkin joskus vaikeaa, koska sijaintitiedot ja hakemistokartta ovat ylimalkaisia. Suunnittelualueella ovat tämän teoksen kohteet: 111 Jäppilän koulu 142 Huruksela Pohjoisosassa katkoviivalla Kymijoen maisemakokonaisuus Sekä joen länsirannalle rajattu alue, jolta puuttuu kohdenumero. Tämä rajaus liittynee Pernoontien maisemaan. 5

8 AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 kokonaisselvityksen Kymenlaakson kulttuuuriympäristöstä. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta selvitys perustuu vuoden 1992 selvityksen valikoimaan. Tämän lisäksi selvityksessä esitetään edellisen selvityksen jälkeen tehdyt valtakunnalliset ja maakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden rajaukset. Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen kuva ja paikkatietokanta ympäristön arvoista. Yksittäisistä kohteista on vain suppeasti tietoa. Osayleiskaavan alueella sijaitsee: -Kymijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (sininen rajaus) -Hurukselan kylän pienmaisema (keltainen rajaus) -Perinnemaisemia Hurukselassa -Esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä -Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä -Taistelukaivantoja -Arvokkaita rakennuksia -Rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä -Muita kohteita Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvityksen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä muinasimuistoihin liittyvät kohteet ja alueet sisältyvät tähän selvitykseen. 6

9 AIEMPIA SELVITYKSIÄ RKY 2009 ARKEOLOGISET SELVITYKSET RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kaava-alueen inventointi on tehty (Katja Vuoristo/Museovirasto). Tällöin on inventoitu alueen esihistorialliset kohteet. Vuonna 2007 on tehty Kotkan manneralueen historiallisten muinaisjäännösten inventointi ja Kotkan sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. RKY KOHTEET KAAVA-ALUEELLA Kaava-alueella sijaitsee Hurukselan valtakunnallinen rky-alue. Sen kuvaus esitetään edempänä tässä selostuksessa osa-alueen esittelyn yhteydessä. 7

10 RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN OMINAISPIIRTEITÄ JOKIVARREN MERKITYS Joki on vuosisatoja ollut alueen valtaväylä, jonka varteen maatalous ja kyläasutus ovat asettuneet. Joen merkitys kulkuväylänä on kuitenkin jo kauan sitten hävinnyt. Kaava-alueella ei myöskään sijaitse energiantuotantokäytössä olevia, jokeen liittyviä rakenteita. MUUTOS JA PYSYVYYS Pohjoisosalla jokivarren maankäyttö on pysynyt saman tapaisena pitkään. Kuitenkin muutokset maataloudessa ja rakentamistavoissa ovat muuttaneet joen ja kylien maisemaa. Asutuilla seuduilla rakennuskanta on melko yhtenäistä, ja maisemaa ja pihatiloja muodostavia talousrakennuksia on jäljellä paljon. Vanhasta on paljon tallella, mutta paljon on myös kadonnut tai katoamassa. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava-alueella on maataloutta ja kyliä ja niiden välillä pitkä, metsäinen erämaajakso. Rakennuskulttuuri painottuu kyläalueille. Monessa rky-listan kohteessa tärkeintä on eri-ikäisten ja eri-ilmeisten rakennusten muodostama kokonaisuus, eivätkä ainoastaan tilan yksittäiset hienoimmat rakennukset. Alueen ilmeen säilymisen kannalta on siis oleellista rakennusten muodostaman kokonaisuuden säilyminen, eikä niinkään yksittäisten rakennusten säilyminen. Kun maatalous muuttuu, muuttuvat myös talousrakennusten käyttötarkoitukset - ja osa rakennuskannasta voi myös jäädä ilman toimivaa käyttöä. Tämä saattaa hankaloittaa rakennusten säilymistä. Uudempi rakentaminen on paikoin tehty osaksi vanhaa pihapiiriä ja muita rakennuksia. Tällöin se liittyy vanhaan perinteeseen. Huolenpito ympäristöstä näkyy sekä rakennusten kunnostamisena, että monissa silmiä hivelevissä yksityiskohdissa. Usein uudisrakentaminen kuitenkin poikkeaa perinteisestä ympäristöstä. RYHMÄKYLÄT JA PIHAPIIRIT Hurukselan kylässä asutus on pääosin keskittynyt ryhmiksi. Pihapiirin rakennukset rajaavat pihat selkeiksi tiloiksi, vaikkeivät ne tyypillisiä umpipihoja olekaan. Myös tiemaisemasta muodostuu asutuksen kohdalla pienipiirteistä ja vaihtelevaa, paikoin jopa ahdasta. 8

11 Tulostettu MAANJAON HISTORIA Alueen maanjaon historia on poikkeuksellinen. Venäjän Suomessa noudatettiin Ruotsin lakeja, mutta tilojen isojako on alueella tehty paljon myöhemmin ja eri tavalla kuin Ruotsin Suomessa. Kaava-alueen eteläosan peltorannoilla isojako on toteutettu pitemmälle kuin pohjoisosassa Hurukselassa ja erämaa-alueella. Isojaossa on alueella säilytetty paljon aiempaa palstajakoa: tiloilla on erillisiä pelto-, niitty-, metsä-, ranta-, turvesuo-, hiekkaharju yms. palstoja laajalla alueella. Kylien alueet eivät ole yhtenäisiä, vaan kylillä on alueita toisten kylien sisällä. Ajan mittaan palstoja on pilkottu vielä kapeammiksi perinnönjakojen ja maaseudun asutustoiminnan yhteydessä. Vanhakantaisen maanjaon seurauksena erityisesti Hurukselassa on säilynyt ryhmäkylien ja sarkajaon piirteitä. Epäkäytännöllinen maanjako on toisaalta heikentänyt maa- ja metsätalouden kannattavuutta merkittävästi. Pienet tilakeskukset ovat muuttuneet asunto- tai loma-asuntotonteiksi. Kapeita peltokaistoja jää pois viljelystä, kapeilla metsäpalstoilla metsätalouden kannattavuus on heikko. Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: E: Tuloste ei ole mittatarkka. Otteita alueen kiinteistönjakokartasta. Ylhäällä Hurukselan kylää, alhaalla Kurittulan - Jäppilän kyläasutusta. 9

12 RAKENNUSKULTTUURI TEEMAKARTTA Kymijoen osayleiskaavan rakennuskulttuurin selvityksessä tarkastellaan rakennuskulttuurin arvoja nykytilanteessa. Keskeinen tavoite on se, että osayleiskaavassa voidaan huomioida rakennetun ympäristön arvot riittävästi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyisessä yleiskaavassa rakennuskulttuurin arvot on huomioitu varsin puutteellisesti. Osayleiskaavan teemakartassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet kaava-alueella sekä yksittäisten rakennuskulttuurikohteiden sijainti. Kartta kertoo, että Kymijoen pohjoisosan kaava-alueella on joitakin rakennuskulttuurin arvoalueita sekä runsaasti yksittäisiä arvokohteita. Hurukselan kohteet Eteläosan kohteet SELVITYKSEN KOHTEET Selvityksessä on käyty läpi aiempien selvitysten kohteet ja lisäksi otettu mukaan joitain uusia kohteita. Kohteille on annettu juoksevat numerot, yksittäisten kohteiden nimi perustuu tässä selvityksessä tilan nimeen. Kohteet on valokuvattu. Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100->, Korkeakoski 150->, Nikeli 200->, Huruksela 250->, Huruksela, muut kuin rakennukset 300->. Vanhat kylien paikat on rajattu teemakartalle Kuninkaan kartaston karttojen perusteella. 10

13 11 JOEN LÄNSIRANTA KOHTEET Laajakoski Pernoo Ky rk110 rk111 rk115 rk114 rk112 rk113 rk205 rk206 rk207 rk209 rk208 rk204 rk203 rk200 rk201 rk202 Yläkylä Nikeli Mikkolansaari rk1 rk150 rk151 Kurittula Jäppila Laajakoski Ky Ky Ky Ky Ky Ky Ky rk100 rk101 rk109 rk160 rk202 rk107 rk108 rk106 rk105 rk104 rk103 rk102 rk154 rk155 rk158 rk157 rk153 rk156 rk152 Veikkola Alakylä Yläkylä Jäppilänsaari

14 JÄPPILÄ KOHTEET Jäppilän Alakylän koulu vuodelta 1897 (100). Kohde on listattu myös Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vilkki (101) Vanhala (102) Ranssi (103) Kuusela (104) Mikkola (105) 12

15 JÄPPILÄ KOHTEET Pirjonpalo (106). Pitkäkaski (107) Peräkaski (108) Ylä-Mikkola (109). Mäntyrinne (110) Alamikkola (111) 13

16 JÄPPILÄ KOHTEET Onervala (112). Onervala, aitta (112). Kukkurmäen vanha ryhmäkylä (Ky) ilmasta. Ojantaus (114) Harjula 2 (115). Kilpiranta (113) 14

17 rk202 Laajakoski LAAJAKOSKI KOHTEET Veikkolan vanhat ryhmäkylät (Ky) viistokuvassa. rk109 Yläkylä rk107 rk108 rk106 rk105 rk160 rk104 Jäppila rk101 Alakylä rk100 Ky rk103 rk102 Ky Ky Jäppilänsaari rk150 rk154 rk155 rk158 rk157 Ky Ky Ky rk153 Veikkola rk156 rk152 rk151 rk Kurittula Ky

18 LAAJAKOSKENHARJUN YMPÄRISTÖ KOHTEET Alaritala (150). Ylä-Ritala (151). Seurantalo (152). Laajakosken Kappeli (153). Laajakosken hautausmaa (153). Mättölä (154). 16

19 LAAJAKOSKENHARJUN YMPÄRISTÖ KOHTEET Ranta-Simola (155). Terveystalo (156). Sepänmäki (157). Mättölä viistokuvassa (154). Seppälä (158). Ylämattila (159). 17

20 NIKELI KOHTEET Alue Laajakosken sairaalalta Myllykoskelle. rk113 rk208 rk209 rk207 rk112 Yläkylä rk114 Pernoo rk115 rk110 rk111 Ky rk205 Mikkolansaari rk206 Nikeli rk204 rk203 rk200 rk201 rk202 Laajakoski 18

21 LAAJAKOSKEN SAIRAALA Viistoilmakuva Laajakosken sairaalan alueesta. Etualalla joelle ulottuva peltoaukea, taustalla Laajakoskentie. Puistomaisella sairaalaalueella on runsaasti rakennuskantaa. HISTORIA Sairaala-alueella toimi pitkään Laajakosken sairaala (entiseltä nimeltään Nikelin sairaala), jossa hoidettiin psyykkisesti sairaita potilaita. Laajakosken sairaalan toiminta loppui vuoden 2006 alussa Kymenlaakson uuden psykiatrisen sairaalan valmistuttua. RAKENNUSKANTA Sairaalan rakennukset on rakennettu luvuilla. Päärakennusta on laajennettu useassa vaiheessa. Sairaala- ja asuinrakennusten lisäksi alueella on mittavia maatalousrakennuksia. ARVO Laajakosken sairaalan alue on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi Etelä-Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvityksessä vuodelta

22 LAAJAKOSKEN SAIRAALA KOHTEET Sairaalan päärakennus koostuu eri-ikäisistä osista, luoteispää (200). Sairaalan asuntola (201). Sairaalan päärakennuksen lounaissiipi (200). Sairaalan asuntola (203). Sairaalan navetta (204). Yleisnäkymä lännesta. 20

23 MIKKOLANSAAREN YMPÄRISTÖ KOHTEET Mikkolansaaren riippusilta (205). Näkymä sillalta (205) joelle. Entinen koulu, nykyään asuntona (206). Pernoon Kukkurmäen vanha ryhmäkylä (Ky) Saarensillalta päin. 21

24 RUHANKOSKEN JA PYKINKOSKEN ITÄPUOLI KOHTEET Raki (207). Koskinäkymä Pykinkoskelta. Lauttaus (208). Melontakeskus (209). Melontakeskus (209). 22

25 HURUKSELAN KYLÄ VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS: HURUKSELAN KYLÄ Valtakunnallisen rky-alueen rajaus, Museovirasto. Kuvaus Hurukselan topografia Kymijoen muinaisen suistoalueen saarilla on ainutlaatuinen ja kylän historiallinen rakenne on hyvin säilynyt. Hurukselan tiivis kyläasutus on Kymijoen muinaiseen suistoon muodostuneilla jokien erottamilla saarilla ja kapeikoissa. Asutus on keskittynyt kiinteästi kylän halki kulkevan raitin varrelle. Raitti ja tonttijako ovat säilyneet historiallisessa asussaan. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä ja sen joukossa on runsaasti kansatieteellisesti arvokkaita rakennuksia. Saarille raivatut pellot muodostavat maisemallisen kehyksen kyläasutuksille. Alue on ikivanhaa hämäläisten ja karjalaisten rajamaastoa, mistä muistona on Kahrinkankaalla rajakivi. Maisemallisesti merkittävä ketoalue kyläraitin varrella on ollut laitumena vielä 1970-luvulla. Huruksela on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Historia Hurukselassa oli asutusta jo esihistoriallisena aikana. Kivikautisen merenrannan äärelle sijoittunut kylä jäi maan kohoamisen myötä sisämaahan ja Hurukselasta lienee käytetty Kymijoen Nummenjoen reittiä jokikalastuksen saaliiden saamiseksi merelle. Verotustietojen mukaan Hurukselassa oli 1551 neljätoista taloa luvulla puolet kylän taloista oli Mammulan mäellä ja kolme entisessä lauttarannassa. Kahrinsaarella, Hirvenmäellä ja Heikkilän niemellä oli kussakin yksi talo. 23

26 Hurukselan kylää ilmasta kuvattuna. Etualalla Hirvenmäki ja Hirvenjoki. Keskellä Kahrinmäen kyläasutus ja peltoaukeat. Taustalla Kymijoki ja Muhjärvi. 24

27 HURUKSELA KOHTEET , st/pk KOUVOLA KOTKA Salonmäki rk272 rk250 rk251 rk256 rk257 rk253 Ky rk254 rk255 rk281 rk301 rk274 Ky rk263 rk273 rk261 rk282 rk262 rk283 Heikkilänmäki rk264 rk265 Koivusaari rk300 rk258 rk260 rk276 rk278 rk279 rk280 Kahrinmäki rk275 rk259 rk277 rk269 Hirvenmäki rk270 rk266 rk267 rk268 rk286 rk287 rk288 Mammulanmäki Ky rk289 st/pk rk290 rk271 Huruksela rk284 rk st/pk

28 HURUKSELA, SALONMÄKI KOHTEET Mekkala (250, vasemmalla) ja Rantala (251, oikealla) vanhalla Tommilan kylätontilla (Ky). Rantala (251). Koho (253). Einola (254). Rantala (255). Peltopala (256). 26

29 HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHTEET , Ristola (257). Hurukselan hautausmaa (258). Jaakkola (259). Susikoski (272). Onnela (273). Jaakkola (274). 27

30 HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHTEET Kokkola (260). Ristola (275). Jaakkola (276). Vanhatalo (277). Jokela (278). Vanhala, piharakennuksia tien varrella (279). Kuoppala (280). 28

31 HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHDE 281 Kahrinmäentien eteläosan ryhmäkylä ilmakuvassa. Kotipalsta, näkymä Hirvenjoen uoman ylitse. (281). Hurskosken ryhmäkylä ilmakuvassa. 29

32 Peltomaisema Kahrinmäentieltä itään Hirvenjoelle päin. Maisemaa Kahrinmäentien eteläpäästä. 30

33 HURUKSELAN HEIKKILÄNMÄKI KOHTEET JA Hurukselan koulu 1908 (261). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Hurukselan seurantalo 1900-luvun alusta (262). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Hurskosken mylly 1800-luvun alusta, museona (263). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vanha osuuskauppa 1930-luvulta (264), nykyään asunto. Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vanha K-kauppa (282), nykyään asunto. VPK:n paloasema (283). 31

34 HURUKSELAN LEHTOLA JA MAMMULANMÄKI KOHTEET , 271 Aimola (265). Kallioaho (266). Kyminlaakso (267). Kalliomäki (268). Marttila (269). Mäkimaa (271). 32

35 HURUKSELAN MAMMULANMÄKI KOHTEET Vanhamattila (284). Matinkallio (285). Alatalo (286). Mäkelä (287). Uutela (288). Väinölä (289). 33

36 MAMMULANMÄKI HIRVENMÄKI, KOHDE 300 KOHDELUETTELO Mammulanmäentie Valkamanjoen sillalta etelään. Tyllikivi (300). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. NUMEROINTI Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100-> Korkeakoski 150-> Nikeli 200-> Huruksela 250-> Huruksela, muut kuin rakennukset 300-> Mammulanmäen ryhmäkylä, ilmakuva. LUOKITUS Luokitus Kymenlaakson rakennuskulttuuri-selvityksessä: Asu Asuinrakennus Kou Koulu Ist Istutukset Kyl Kyläympäristö Kan Kansanomaiset rakennukset Kii Kiinteä muinaisjäänne Per Perimätieto Lii Liikenne Pel Peltoviljelyalue His Historiallinen tapahtuma / henkilö Luo Luonnonmuodostelma 34

37 RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO KYMIJOKI POHJOISOSA RYK LISTA rknumero KOHDE- NUMERO NIMI, TILAN NIMI TILANUMERO OSOITE * TYYPPI LÄNSIRANTA Jäppilän Alakylän koulu, Koulumaa Alakyläntie 71 vk Kou 101 Vilkki, Uuskujala Kujalantie 4 vk Asu 102 Vanhala Jäppilän rantatie 12 vk Asu 103 Ranssi Jäppilän rantatie 14 vk Asu 104 Kuusela Jäppilän rantatie 17 vk Asu 105 Mikkola Jäppilän rantatie 39 vk Asu 106 Pirjonpalo Jäppilän rantatie 41 vk Asu 107 Pitkäkaski Jäppilän rantatie 66 vk Asu 108 Peräkaski Pernoontie 550 vk Asu 109 Ylä-Mikkola Pernoontie 621 vk Asu 110 Mäntyrinne Saarensillantie 13 vk Asu 111 Alamikkola Pernoontie 885 vk Asu 112 Onervala Kilpirannantie 8 vk Asu 113 Kilpiranta Kilpirannantie 48 vk Asu 114 Ojantaus Heinäkorvenkuja 80 vk Asu 115 Harjula Heinäkorvenkuja 66 vk Asu ITÄRANTA KORKEAKOSKI 150 Alaritala Ritalantie 32 vk Asu 151 Ylä-Ritala Ritalantie 20 vk Asu 152 Seurantalo, Alaritala ja Ritala ja -155 Honkalantie 12 mk Yhd 153 Kappeli, Lepokangas 5 ja ja -112 Laajakoskentie 221 mk Kir 154 Mättölä Maitotie 24 vk Asu 155 Ranta-Simola Maitotie 8 vk Asu 156 Koulu, Santala Laajakoskentie 219 mk Kou 157 Sepänmäki Maitotie 4 vk Asu 158 Seppälä Maitotie 2 vk Asu 159 Ylämattila Laajakoskentie 202 vk Asu 160 Eerola Eerolankuja 16 vk Asu 35 NIKELI 200 Laajakosken sairaalan päärakennus, Nikeli Laajakoskentie 536 vk Lai

38 ITÄRANTA KORKEAKOSKI 150 Alaritala Ritalantie 32 vk Asu 151 Ylä-Ritala Ritalantie 20 vk Asu 152 Seurantalo, Alaritala ja Ritala ja -155 Honkalantie 12 mk Yhd 153 Kappeli, Lepokangas 5 ja ja -112 Laajakoskentie 221 mk Kir 154 Mättölä Maitotie 24 vk Asu 155 Ranta-Simola Maitotie 8 vk Asu 156 Koulu, Santala Laajakoskentie 219 mk Kou 157 Sepänmäki Maitotie 4 vk Asu 158 Seppälä Maitotie 2 vk Asu 159 Ylämattila Laajakoskentie 202 vk Asu 160 Eerola Eerolankuja 16 vk Asu RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO NIKELI 200 Laajakosken sairaalan päärakennus, Nikeli Laajakoskentie 536 vk Lai 201 Sairaalan asuntola, Nikelin maa n:o Laajakoskentie 512 vk Asu 202 Sairaalan asuntola, rivitalo, Nikelin maa n:o Atentie 4 vk Asu 203 Sairaalan asuntola Laajakoskentie 536 vk Asu 204 Sairaalan navetta Laajakoskentie 536 vk Maa 205 Mikkolansaaren silta, Riippusilta 2 ja Riippusilta , Riippusillantie Koulumaa, entinen koulu, asunto Riippusillantie 18 vk Kou, Asu 207 Raki Laajakoskentie 772 vk Asu 208 Lauttaus (Latumaja) Koskipoukamantie 23 vk Yhd 209 Melontakeskus Kohina, Koste Koskipoukamantie 16 vk Yhd vk 142 HURUKSELA vk Kyl Kan Kii Per Kou Lii Pel 250 Mekkala Salonmäentie 79 vk Asu 251 Rantala Salonmäentie 81 vk Asu Koho Salonmäentie 44 vk Asu 254 Einola Kahrinmäentie 16 vk Asu 255 Rantala Kahrinmäentie 18 vk Asu 256 Peltopala Kahrinmäentie 89 vk Asu 257 Ristola Kahrinmäentie 93 vk Asu 258 Hurukselan hautausmaa Kahrinkangas 25 vk Kir 259 Jaakkola Kahrinmäentie 201 vk Asu 260 Kokkola Kahrinmäentie 163 vk Asu 261 Hurukselan kansakoulutontti Ehdatoksentie 8 vk Kou, Asu 262 Hurukselan seurantalo, Soihtula Hurukselantie 1953 vk Yhd 263 Kymenranta, myllymuseo Hurukselantie 1958 vk Yhd 264 Kymenranta, entinen osuuskauppa Hurukselantie 1948 vk Kau, Asu 265 Aimola Aholehdontie 13 vk Asu 266 Kallioaho Mammulanmäentie 122 vk Asu 267 Kyminlaakso Mammulanmäentie 120 vk 36 MA-ARKKITEHDIT Asu oy 268 Kalliomäki Alasranta 12 vk Asu 269 Marttila Hirvenmäentie 74 vk Asu 270 Puistopelto Hirvenmäentie 74 vk Asu vk

39 254 Einola Kahrinmäentie 16 vk Asu 255 Rantala Kahrinmäentie 18 vk Asu 256 Peltopala Kahrinmäentie 89 vk Asu 257 Ristola Kahrinmäentie 93 vk Asu 258 Hurukselan hautausmaa Kahrinkangas 25 vk Kir 259 Jaakkola Kahrinmäentie 201 vk Asu 260 Kokkola Kahrinmäentie 163 vk Asu 261 Hurukselan kansakoulutontti Ehdatoksentie 8 vk Kou, Asu 262 Hurukselan seurantalo, Soihtula Hurukselantie 1953 vk Yhd 263 Kymenranta, myllymuseo Hurukselantie 1958 vk Yhd 264 Kymenranta, entinen osuuskauppa Hurukselantie 1948 vk Kau, Asu 265 Aimola Aholehdontie 13 vk Asu 266 Kallioaho Mammulanmäentie 122 vk Asu 267 Kyminlaakso Mammulanmäentie 120 vk Asu 268 Kalliomäki Alasranta 12 vk Asu 269 Marttila Hirvenmäentie 74 vk Asu 270 Puistopelto Hirvenmäentie 74 vk Asu 271 Mäkimaa Mammulanmäentie 28 vk Asu 272 Susikoski Hurukselantie 2042 vk Asu 273 Einola Hurukselantie 2001 vk Asu 274 Jaakkola Kahrinmäentie 3 vk Asu 275 Ristola Kahrinmäentie 178 vk Asu 276 Jaakkola Kahrinmäentie 185 vk Asu 277 Vanhatalo Kahrinmäentie 188 vk Asu 278 Jokela Kahrinmäentie 204 vk Asu 279 Vanhala Kahrinmäentie 213 vk Asu 280 Kuoppala Kahrinmäentie 219 vk Asu 281 Kotipalsta Kahrinmäentie 2 vk Asu 282 Rantakallio, entinen K-kauppa Hurukselantie 197 vk Kau, Asu 283 Palokallio, paloasema Hurukselantie 195 vk Asu 284 Vanhamattila Luhtasenranta 2 vk Asu 285 Matinkallio Alasranta 12 vk Asu 286 Alatalo Alasranta 2 vk Asu 287 Mäkelä Mammulanmäentie vk Asu 288 Uutela Hirvenmäentie 5 vk Asu 289 Väinölä Mammulanmäentie 75 vk Asu 290 Maantienhaara Mammulanmäentie 38 vk Asu RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO 300 Tyllikivi Tyllikivenkuja 37 vk Per His Luo Kii 301 Yksiaukkoinen kiviholvisilta Leppäjoki Hurukselantie vk Lii * vk = kohde valtakunnallisesti arvokkaalla alueella mk = kohde maakunnallisesti arvokkaalla alueella 37

40 MUINAISMUISTOT JA MUUT ARKEOLOGISET KOHTEET MUINAISMUISTOT KAAVASSA MUINAISMUISTOLAKI Muinaismuistot ovat automaattisesti suojeltuja muinaismuistolain perusteella. Tutkittujen muinaismuistojen ja muiden arkeologisten kohteiden tiedot ovat Museoviraston ylläpitämässä rekisterissä. MUINAISMUISTOT KAAVOITUKSESSA Kaavoissa tulee esittää muinaismuistot. Maankäytöllä ei saa vaarantaa kohteiden säilymistä. Teemakartalla ja seuraavan sivun listalla on esitetty Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava-alueen kaikki rekisteriin merkityt kohteet. Kaavakartassa sm-merkinnällä on esitetty ainoastaan kiinteät muinaisjäännökset. Toisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet on esitetty s-merkinnällä. Tuhoutuneita kohteita, irtolöytöjä ja epävarmoja kohteita ei ole esitetty kaavakartalla. Listassa on harmaalla merkitty ne syyt, joiden takia ko. kohteet eivät ole kaavan sm -kohteita. Kymijoen Kotkan pohjoisen osan osayleiskaavan rekisterin kohteet näkyvät ohessa yleissilmäyskartalla. Seuraavilla sivuilla ovat kaava-alueen tarkemmat kohdekartat ja kohteiden luettelo. Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: 38

41 MUINAISJÄÄNNÖSTEN JA MUIDEN KOHTEIDEN KOHDELUETTELO KOHDELUETTELO, tiedot Museovirasto No. Nimi Laji Muinaisj. tyyppi Tarkenne Tyypin tarkenne Rekisterinumero Muuta tietoa 40 Niemenpalontie kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kurittula Tommila muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Laajakoskenharju kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Jäppilä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset tulipesäkkeet Porkka kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Heijari kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty , muinaisjäännösrekisterissä kahteen kertaan 46 Nikeli kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 47 Saviojanmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 48 Turveaho kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Eerolan metsä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Eerolan mäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 51 Kukkurmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 52 Pernoo Mikkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Mäntymäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 54 Pykinkoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Pernoo Yläkylä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kytkinasema kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 57 Kultaan tienhaara kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 58 Ruhankoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Myllykoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Katitniemi irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat Niskasuo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Iisakkala kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Ahvionkoski mahdollinen muinaisjäännös taide, muistomerkit maalaus kalliomaalaukset Huruksela Hirvi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Tervaniemi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Huruksela Jaakkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Huruksela Kahri kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Heposuonpelto kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Heposuonpelto irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat Tyllikivi mahdollinen muinaisjäännös kivirakenteet - rajamerkit Einola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 72 Huruksela Vanha-Mattila kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Huruksela Purtilo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Huruksela Heposuonpolku kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat 1700-luvun sotilasleiri sotilasleirit Töyrylä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 76 Huruksela Koivumäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Huruksela Salonmäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot

42 JÄPPILÄ, KURITTULA, KORKEAKOSKI JA LAAJAKOSKI MUSEOVIRASTON KARTTOJEN MERKINNÄT 40

43 LAAJAKOSKENJÄRVEN KOILLISPUOLI 41

44 PERNOO JA MIKKOLANSAAREN YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI

45 PERNOONKOSKET 43

46 NISKASUO, AHVIONKOSKI 44

47 HURUKSELAN KYLÄ 45

48 46

49 47