Toiminta- kertomus

Transkriptio

1 Toimintakertomus

2 MISSIOMME: Koulun oma liikuttaja. ARVOMME: Vapaus valita, ilo, kannustavuus, haasteellisuus ja aktiivisuus Sisältö 1 Puheenjohtajan & toiminnanjohtajan terveiset Koululiikuntaliiton strategiset valinnat ja vuoden 2013 toiminnan painopistealueet Lasten- ja nuorten liikunta Matalankynnyksen koululaiskoulutukset tulevat! Power Mover tanssia ja ilmaisutaitoa! N Y T N.Y.T! -toiminta Alakoulujen FutsalSkaba Koululaisten kilpailutoiminta Aluetoiminta koululaisille Opetushenkilökunnan liikunta Open keidas - opettajien hyvinvointisivusto Kipinä- työyhteisövalmennuspilotit Sopulivaellus Kesäpäivät Opettajien kilpailutoiminta Koulutustoiminta Aluetoiminta Järjestötoiminta Viestintä Koululiikuntaliiton internet-sivujen tilastot Koululiikuntaliiton medianäkyvyys Kansainvälinen toiminta Hallinto ja talous Henkilökunta ja luottamusorganisaatio Muu yhteistoiminta Liitetiedostot Koululiikuntaliiton toimijat Koululiikuntaliiton osallisuus työryhmissä Liikuntavastaavat Tuloslaskelma Tase...17 Kuvaajat kansi: Jouni Kallio sivu 4: Aki Rask sivu 6: Jussi Eskola sivu 7: Sari Turunen sivu 8: Aki Rask sivu 9: Risto Kuittinen sivu 10: Jani Kangasniemi sivu 11: Kristiina Jakobsson sivu 13: Risto Kuittinen sivu 14: Kristiina Jakobsson sivu 15: Jere Kokko sivu 16: Aki Rask ulkoasu: Tuomo Tamminen/Päälause 2

3 Puheenjohtajan & toiminnanjohtajan terveiset Lasten ja opettajien liikunnan ja hyvinvoinnin puolestapuhujia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan! Raija Vahasalo kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Koululiikuntaliiton puheenjohtaja Kristiina Jakobsson toiminnanjohtaja Riemunkiljahduksia, juoksua, hyppimistä lapsi liikkuu luonnostaan, mutta murrosikäisen liikunta-aktiivisuus vähenee jyrkästi! Vain joka kymmenes yläkouluikäisistä saavuttaa yli tunnin päivittäisen liikunnan kriteerin. Kansalaisten fyysinen kunto on keskimäärin heikentynyt ja nykykeinot eivät tavoita vähän liikkuvia, toteaa julkaistu Valtion liikuntaneuvoston arviointi. Elämäntapamme on dramaattisesti vähentänyt fyysistä aktiivisuutta. Liikuntatoimi yksin on voimaton muuttamaan liikkumista suositusten mukaiseksi. Koululiikuntaliitto tekee kallisarvoista työtä liikutamme koko kouluyhteisöä (v koululaista ja opettajaa) Suomessa. Valtion liikuntaneuvoston raportissa todetaan, että liikunnan edistämiselle on suurempi yhteiskunnallinen tilaus kuin koskaan aikaisemmin. Tarvitaan rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia päiväkodeissa, kouluissa ja liikennepolitiikassa. Arvioinnissa todetaan, että keskiössä tulee olla liikunnan yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen saavutettavuuden turvaaminen ja sehän on Koululiikuntaliiton toiminnan ydin. Liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna tulee vahvistaa. Koululiikuntaliitto tiedostaa, että tapahtumien, kisojen ja kampanjoiden lisäksi tarvitaan lasten ja aikuisten matalakynnyksistä harrasteliikuntaa. Arjen liikettä vähentävät mm. ajanpuute, koulun ja kodin välinen etäisyys tai passiivinen ajankäyttö. Yksiselitteistä syytä liikkumisen romahdukseen ei ole. Lasku nuorten hyvinvoinnista tulee maksuun myöhemmin esimerkiksi lyhentyneinä työurina. Koululiikuntaliitossa haluamme, että liikunta kuuluu kaikille henkilökunnalle, koululaisille ja opiskelijoille. Koulujen työpaikka- ja taukoliikuntaa voivat opettajat ja oppilaat harrastaa myös yhdessä välitunneilla tai oppituntien jälkeen. Koulut tavoittavat kaikki ikäluokat, joten meillä on ratkaisun mahdollisuudet romahtaneeseen liikkumiseen. Onnistumme, kun toiminta on avointa niin aktiivisesti liikkuville, satunnaisesti liikkuville kuin terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Koulupäivien aikana meidän tulee liikkua enemmän ja estää sitä vähemmän. Arkiliikunta on edullinen tapa ylläpitää jaksamista ja työkykyä sekä purkaa stressiä ja paineita. Siksi haluamme lisää liikunnan integroimista koulun arkeen. Liikunta on myös väline oppia. Kalustehankintojen osalta tarvitaan kokonaisvaltainen ergonomiavallankumous kouluissamme. Käytännönläheinen muutos tarkoittaa esim. sähköpöytiä ja terapiapalloja käyttöönottoa luokkahuoneissa. Monimuotoinen oppimisympäristö aktivoi ja vähentää liiallista istumista sekä rauhoittaa oppitunnit. Opimme arki- ja hyötyliikunnan nuorena. Tuoreen tutkimuksen mukaan koulumatkat jo lapsena liikkuva, liikkuu aikuisenakin. Tutkijat rinnastavat liikkumattomuuden jo tupakointiin ja lihavuuteen verrattavaksi terveyshaitaksi. Elintavat vaikuttavat suuresti työkykyyn ja elämäniloon. Jos ei liiku riittävästi, altistuu tuki- ja liikuntaelinten -sairauksille. Se on kallis kansantautimme. Kokonaiskustannukset on arvioitu nousevan yli 2,5 miljardiin euroon vuodessa. Kustannuksiakin karumpia ovat menetykset, joita ei voi rahassa mitata, kuten rajoitettu toimintakyky, elinpiirin supistuminen tai kivuton elämä. Siksi liikkuminen on elintärkeää. Vuonna 2014 Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän noin 541 miljoonaa euroa. Näistä voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen. Toisin sanoen liikunnalle on jaossa ensi vuodelle 147,5 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroja ja euroa budjettivaroja. Koululiikuntaliitto sai toimintatukea v eli kustannus per liikutettu koululainen ja opettaja oli 2,02 /hlö. Liikuntaan panostamalla syntyy laajoja hyvinvointivaikutuksia, jotka hyödyttävät koko Suomea. Liikunta on halpa ennaltaehkäisyn muoto ja vielä halvempi lääke. Suunnitelmallinen ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoito vähentäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja parantaisivat mittavissa määrin meidän kaikkien elämänlaatua. «3

4 2 Koululiikuntaliiton strategiset valinnat ja vuoden 2013 toiminnan painopistealueet Koululiikuntaliitto noudattaa toiminnassaan Koulun oma liikuttaja -strategian valintoja vuosille : KLL:n alueorganisaatio uudistuu ja selkeytyy KLL:n toiminta tavoittaa kaikki kouluyhteisöt Hyvinvoiva ja osaava opettaja Kilpailutoiminta terävöityy Vaikuttaminen ja asiantuntijuus kasvavat KLL on kokoava voima KLL:n tunnettuus paranee Jokaisessa koulussa liikunta lisääntyy KLL:n rahoitus paranee ja vuoden 2013 painopisteiksi oli valittu: Aluetoiminnan uudelleen organisointi Koulun oma liikuttaja konseptin levittäminen ja suunnitteleminen N...Y T N.Y.T! Lähiratahankkeen levittäminen Power Mover -tapahtuman uudelleen konseptointi edelleen kehittäminen ja kävijöiden houkutteleminen sekä toimintavarmuuden lisääminen TOTEUTUMA Aluetoiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Se on riippuvainen jäsentensä ja rahoittajiensa tahtotilasta ja kulloisistakin resursseista. OAJ:n alueista 15/17 ovat liittyneet Koululiikuntaliiton jäseniksi. Aluetoiminnan ja paikallisen toiminnan rooleja kuitenkin vielä haetaan. Koululaistoiminta jatkuu, mutta OAJ-aluetoiminnan rooliin se ei kuulu. Koululaisliikunnan rakenteita on syytä avata ja miettiä jatkossa asioita uudelta, laajemmalta pohjalta. Koulupäivän aikainen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä aluetoimijoiden kanssa. Vuoden aikana otettiin kokeiluun ns. aluevastaavan palkkiokäytäntö. Aluetoimijat kokoontuivat kaksi kertaa valtakunnallisissa tapaamisissa ja ilahduttavaa on huomata, että uudet mukaantulijat kokivat työkentän antoisana, joskin haasteellisena. Aluetoiminnan kehittyminen riippuu valtion liikuntapolitiikasta, kuten myös perusopetuksessa tapahtuvista muutoksista. Fair Play pehmofutishanke on saanut mukavasti koulut mukaan. Olennaista on tyttöjen ja poikien tasaveroinen kohtelu ja peluuttaminen. N...Y T N.Y.T! -toiminta rakentuu perusliikuntataitojen kehittämiseen. Opetushallitus ottaa käyttöönsä v peruskouluissa MOVE laajennetut terveystarkastukset, joiden tarkoitus on viestittää koululaiselle ja hänen vanhemmilleen terveydentilan ja liikunnallisen kehittymisen taitoja. Koululiikuntaliitto on puolestaan julkaissut perusliikuntataitoja opettavan hauskan matalakynnyksisen toimintamallin, joka keskittyy liikunnan perustaitojen oppimiseen. Open keidas työhyvinvointi on kasvavan kiinnostuksen kohteena myös liikuntapolitiikassa. Työhyvinvointisivustomme poiki mielenkiintoisen ja tuloksellisen Kipinä-työyhteisövalmennuspilotin Mobra Finland Oy:n kanssa. Pilotit saivat laajan mediahuomion. www. openkeidas.fi kolmivuotinen hanke loppuu. Hankkeesta siirtyy vuonna 2014 uudistettaviin KLL:n nettisivuistolle materiaalia, mutta painopiste siirtyy Kipinä-työyhteisövalmennuksiin. Open keidas-hankkeesta ja Kipinä -valmennuksista tehtiin omat seurantaraportit. Vuoden 2013 aikana Koululiikuntaliitto yhdessä liikuntaverkoston kanssa teki vaikutustyötä mm. Valo ry:n tulevia linjauksia ajatellen. Koululiikuntaliitto ei kuitenkaan vielä vuonna 2013 liittynyt uutteen Urheilun kattojärjestöön ja odottaa selkeämpää ja moniarvoisempaa liikuntakulttuurin työtä uudelta järjestöltä. Taloushallinnon uudistamisprosessi taloudenhoitajan eläköitymisen myötä tarkoitti sekä taloushallinnon osittaista ulkoistamista että uuden selainpohjaisen taloushallinto-ohjelman Procountor -ohjelman käyttöönottoa. Vuokratyövoiman käyttöön siirryttiin myyntilaskutuksen puolella. Tämä sekä järkeistää ja vapauttaa resursseja tulevina vuosina, mutta toimeenpanovuonna on aiheuttanut kuluja ja lisätyötä. 4

5 MISSIOMME on liikuttaa koululaisia ja opetushenkilökuntaa. KLL koulun oma liikuttaja kuvastaa organisaatiomme tahtotilaa kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tahtomme on toimia kouluympäristössä ja kannustaa kouluyhteisöjä monipuoliseen liikuntaan. Koululiikuntaliitto liikutti koululaisia ja opettajia v yhteensä hlöä Tilastot puhuvat puolestaan: Koululiikuntaliiton vapaaehtoiset alueliikuntatoimijat liikuttivat yhteensä tyttöjä , poikia eli yhteensä koululaista 310:ssa tapahtumassa. Suorituksia oli kpl. Aluetoimintamme liikutti opettajaa 37:ssä tapahtumassa, joissa suorituksia oli yhteensä kpl Valtakunnalliseen liikuntatoimintaan osallistui tyttöä ja poikaa eli yhteensä koululaista, 1188 tapahtumaa ja peräti suoritusta! Opettajia valtakunnallisesti liikutettiin yhteensä henkilöä, yhdeksässä tapahtumassa. Koululiikuntaliiton toimistossa oli v yhteensä viisi vakinaista henkilöä töissä. YHTEENSÄ KOULULIIKUNTALIITTO LIIKUTTI KOULULAISTA JA OPET- TAJAA! Alueilla valtakunnallisesti KUSTANNUS SUHTEUTETTUNA TOIMINTA-AVUSTUKSEEN VAIN 2,02 /koululainen ja opettaja 3 Lasten ja nuorten liikunta Vuoden 2014 alusta toiminnan raportointi ja talousarvion laadinta tulevat selkiytymään siten, että lasten- ja nuorten liikunta, opetushenkilöstön liikunta sekä järjestötoiminta ovat kukin omia kustannuspaikkojaan. Nämä toiminnot rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä yleisavustuksella sekä yhteistyösopimuksin. Erikseen raportoidaan projektimäärärahoitetut hankkeet. 3.1 Matalan kynnyksen koululaiskoulutukset tulevat! Kuluvana vuonna käynnistettiin sekä opettajille että koululaisille suunnattavan koulupäivän aikaisen koulutuksen suunnittelu. Koulutukset käynnistetään vuoden 2014 kevätlukukaudella opettajien Power Mover koulutuksilla ja samalla tarjotaan kouluille oppilaille suunnattuja Power Mover tanssikoulutuksia. Syyslukukaudella 2014 on käynnistää Power Mover koulutusten rinnalle N.Y.T! -toimintaan liittyvät koulutukset, joiden sisältönä on liikunnan monipuolisuus ja toiminnallisuus, jotka ovat sovellettavissa myös toiminnalliseen oppimiseen Koululiikuntaliitto liikutti v koululaisia alueilla valtakunnallisesti yhteensä 3.2 Power Mover tanssia ja ilmaisutaitoa! Power Mover liikuttaa ja tanssittaa vuosittain lasta ja nuorta opettajineen. Power Mover käynnistyi vuonna 1996 ja kuluneen 18 vuoden aikana toiminta on liikuttanut yhteensä lähes 2 miljoonaa lasta ja nuorta. Power Mover toiminta koostui kuluneena vuonna yhteistanssit sisältävästä tanssi-dvd:stä ja tanssikilpailusta. Power Mover -tanssikilpailussa koulujen tanssiryhmät kilpailivat itse suunnittelemillaan tanssiesityksillä. Ryhmät osallistuivat aluekilpailuihin Hauholla, Kouvolassa, Oulussa, Vaasassa ja Vantaalla. Tanssikilpailun teema Dancing in the street oli toimintavuonna poikkeuksellisesti kaikille ryhmillä, kun se normaalisti on ollut vain isoille ryhmille. 5

6 Tanssikilpailussa kilpailtiin viidessä eri sarjassa: alaluokkien pienryhmät ja isot ryhmät, yläluokkien ja lukioiden pienryhmät ja isot ryhmät, sekä lukiolaisten isot ryhmät. Aluekilpailuihin osallistui 183 ryhmää, joissa oli tanssijaa. Lisäksi Pori järjesti oman alkukisan kaupungin kouluille, johon otti osaa 76 ryhmää ja 460 koululaista. Aluekisoista paikallinen tuomaristo arvioi parhaat ryhmät, jotka pääsivät järjestettyyn finaaliin Helsingin Urheilutalolle. Aluekilpailuista valittiin finaaliin 32 ryhmää. Koululiikuntaliiton vuosittain kouluille tuottamat tanssinopetuksen DVD:t ovat saaneet kouluissa hienon vastaanoton. DVD:n tarkoituksena on opettaa uudet Power Mover -tanssit, joita koululaiset ja opettajat tanssivat yhdessä kouluissa, sekä KLL:n järjestämissä tapahtumissa. Tänä vuonna 2013 tanssin suunnitteli vaasalainen Ida Jousmäki. Idan opettama teematanssi on Puhuva Kone: Hyvä kiertää -kappaleeseen tehty hiphop. DVD toimitettiin Power Mover -klubikouluille tammikuussa, joita oli 723. Muilla kouluilla oli mahdollisuus tilata DVD erikseen. Koulut voivat hyödyntää Power Mover -tansseja myös kerhoissa, liikuntatunneilla ja koulun erilaisissa tapahtumissa. Tomperille hieno elämys. Monipuolinen, vauhdikas ja äänekäs kilpailu televisioitiin ja Viron TV:n toimittajien haastatteluun pääsivät myös Lauritsalan koulun iloiset koululaiset. Syyslukukaudella jatkettiin samalla alkuvuonna lanseeratulla kisaradalla koulukisaa, johon ilmoittautui jälleen ainoastaan kolmelta paikkakunnalta luokkia mukaan. N Y T N.Y.T! -toiminta on suunnattu alakoulun luokkalaisille. Toiminta rakentuu tehtäväkokonaisuuksista neljän eri osa-alueen pohjalta; 1) välineen käsittelytaidot, 2) tasapainotaidot 3) liikkumistaidot (koko kehon liikettä) ja 4) yhteistyötaidot (pari, ryhmä). Tehtäväkokonaisuudet rakennetaan sellaisiksi, että niistä pystyy rakentamaan N.Y.T! -monipuolisuusradan liikuntasaliin, koulun pihalle, lähimetsään tai koulun käytäville. N.Y.T! -toiminta tarjoaa helpon tavan harjoitella monipuolisesti liikunnan perustaitoja. Jokainen oppilas pääsee harjoittelemaan liikuntataitoja erilaisten ratojen muodossa lajitaitoja korostamatta. N.Y.T! -kisailussa on kaksi tasoa, luokille ja luokille omansa. Kisailurata on viestimuotoinen, jossa koko luokka tekee radan. Suoritusaika muodostuu koko luokan yhteisajasta, joka suhteutetaan 10 oppilaan mukaan. Loppuaika jaetaan osallistujamäärällä ja kerrotaan kymmenellä. Kisassa on neljä sarjaa: 2., 3., 4. ja 5.luokka. Saman luokan tytöt ja pojat kisaavat samassa joukkueessa. 3.3 N Y T N.Y.T! -toiminta Vuoden aikana jatkettiin alakoululaisille suunnattua monipuolista liikuntatoimintaa. Kisailun lisäksi tuotettiin neljä liikunnan perustaitoja kehittävää opasvihkoa, joista kaksi julkaistiin Opasvihkojen harjoittelumalleja ja vuonna 2012 monipuolisuusradoista tuotettua mainosvideota tarjottiin kouluille. N.Y.T! -toimintaan saatiin taloudellista tukea opetus ja kulttuuriministeriöltä. N.Y.T! -toimintaan tehty kisarata kouluille ei saavuttanut odotettua tulosta, sillä keväällä vain kolmelta paikkakunnalta ilmoitettiin kisatuloksia. Näistä ilmoittaneista arvottiin ennakkoon luvatulle palkintomatkalle Viroon Lauritsalan koulu Lappeenrannasta. Viron matka suuntautui Paiden kaupunkiin, jossa käytiin virolaiskoulujen perinteinen Huomio Lähtö! -kilpailu. Lauritsalan koulu osallistui yhdessä Latvian Riikasta tulleen koulun kanssa ensimmäisinä ulkomaisina kouluina Virossa erittäin suosittuun koululaiskisaan. Sijoitus finaalikilpailussa oli 7, niukasti ennen latvialaisia. Kilpailumatka oli niin koululaisille, heidän huoltajilleen ja opettajilleen kuin KLL:n matkanjohtajina mukana olleille Sari Turuselle ja Terho 3.4 Alakoulujen FutsalSkaba Uutena toimintamallina Koululiikuntaliitto järjesti yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa vuoden 2013 aikana FutsalSkaban. FutsalSkaba on kisailu kaikille luokan oppilaille. Alakoulun tytöt ja pojat opettelevat yhdessä yhteishenkeä, yhteistyötä, toveruutta ja Reilun Pelin arvoja, jotka ovat tärkeitä arjessa ja jalkapallossa. Omien luokkatovereiden ja joukkueiden kannustaminen on tärkeässä osassa, koska peleissä tulokseen vaikuttavat sekä tyttöjen että poikien pelit. Toiminnallisena tavoitteena on luoda alakoulun luokille suunnattu futsal toimintamalli, johon kaikilla kouluilla on mahdollista osallistua ja luokka osallistuu yhteisesti toimintaan. FutsalSkabaan osallistui 2310 kuudennen luokan koululaista. 6

7 3.5 Koululaisten kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan kehittämistä ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa jatkettiin. KLL:n koululaiskilpailut ovat avoimet myös Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n ja Finlands Svenska Idrott r.f., FSI:n jäsenkouluille. Loppuvuodesta 2013 käynnistettiin entistä tiiviimpi yhteistyö FSI:n kanssa, jossa koululaiskisoja yhdistetään, että kaikki koululaiset (suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista) kisaavat joissakin lajeissa vain yhdessä mestaruuskilpailussa entisen kahden kisan sijasta. Koululaisten yksilökilpailuista Heinolassa kisattu suunnistus oli tapahtumana ja osallistujamäärältään suurin. Yli 1550 osallistujaa ja 329 viestijoukkuetta nauttivat Heinolan raviradalta lähteneistä maastoista hyvin järjestetyssä tapahtumassa elokuun lopulla. Muista yksilökilpailuista Pyhäjärvellä hienosti järjestetty maastohiihto ja Espoon Leppävaaran Yleisurheilu ovat perinteisinä urheilukilpailuina pitäneet hyvin suosionsa, vaikka ihan huippuvuosien osallistujamääriin ei päästykään. Uusimpina kisoina Vierumäen Cooke golfkentän maisemissa kisattu maastojuoksu on saavuttamassa nopeasti suosiota, samoin kuin kuluvana vuonna uudelleen aloitettu koululaisten golf-kisa niin ikään Vierumäellä. KLL:n ainoina kamppailuurheilumuotoina järjestetyt painikisat sekä kreikkalais-roomalaisessa että vapaapainissa ovat osallistujamäärältään lajin suurimpia kisatapahtumia maassamme. Yhteensä kahdessa painikisassa Kotkassa ja Mäntsälässä oli upeat 560 osallistujaa, sekä iso joukko kovaäänisiä huoltajia ja vanhempia kannustamassa nuoria painijoita. Palloilusarjat järjestettiin pesäpallossa, jalkapallossa, lentopallossa, koripallossa sekä salibandyssa. Joukkuekilpailuista suurimmat olivat salibandy ja jalkapallo sekä Power Mover -tanssikilpailu. Valtakunnallisesti suosituin koululaistoiminta Alueellisesti suosituin koululaistoiminta Futsal 4. Jalkapallo 3. Salibandy 2. Suunnistus 6. Power Mover -tanssi-dvd 1.* Power Mover -tanssikisa 5. *725 koulua * 106 opp Futsal 8. Jääkiekko 10. Jalkapallo 4. Juoksu (maastojuoksu, hölkkä, lenkkeily) 5. Maastohiihto 6. Pesäpallo 1. Salibandy 3. Uinti 7. Yleisurheilu 2. Viestikarnevaalit 8. Koululaisliikunta on Koululiikuntaliiton alue- ja valtakunnallisessa toiminnassa ilahduttavan monipuolista. Valtakunnallisessa tilastossa näkyy Power Mover- tanssiopetuksen valovoima ja tyttöjen liikkuminen koulupäivän aikana mm. kerhoissa ja oppitunneilla. Aluetoiminnassa jalansijaa uusina lajeina ovat saaneet Futsal ja juoksu. 7

8 Koululaisten ja opettajien osallisuus koulutuksiin ja muuhun toimintaan yhteensä KLL-vertaisohjaajatoimintaan osallistujien määrä esim SPIN KLL:n koulutuksiin osallistuvia oppilaita yhteensä alueella 517 Koulutustapahtumia oppilaille yhteensä alueella 668 Koululiikuntaseminaari Lieto ja Viking Isabella Koululiikuntaseminaari Loimaalla KV. seminaari Virossa Viljandissa KLL V-S piiri ja ELY-keskus Yhteensä koululaista ja opettajaa osallistui KLL-alueiden järjesteämään muuhun toimintaan. Koululaisia alueilla liikuttavat eniten v Keski-Suomi Lappi (0) Pk-seutu Pohjanmaa Pohj.-Pohjanmaa Satakunta Savo 3.6 Aluetoiminta koululaisille Koululiikuntaliitto toimii alueillaan liikuntavastaavan koordinoimana. Useilla aluetoimijoilla on tukenaan paikalliset liikuntaverkostonsa, toimikunnat ja koulujen liikuntayhdyshenkilöt. Paikallinen toiminta tuotetaan täysin vapaaehtoisvoimin koululaisliikunta on monelle sydämen asia, jolla aikaansaadaan monipuolista ja alueelle sopivaa liikuntaa. Tulevaisuudessa toivomme verkostoitumisen avulla vielä lisää kipinää koulupäivien liikunnallistamiseen kuin opettajien (esimerkkiliikuttajien) työyhteisöliikuttamiseen. Koululaisliikunnan organisointiin haetaan uutta toimintamallia. Tampere 554 Turku Varsinais-Suomi 8

9 4 Opetushenkilökunnan liikunta Koululiikuntaliiton opettajatoiminnan tavoitteena on opettajien hyvinvoinnin lisääminen. Kannustamme opettajaa liikkumaan sekä osallistumaan valtakunnallisiin ja paikallisiin opettajaliikuntatapahtumiin. Tärkeää on muistaa se, että kouluissa aikuiset ovat esimerkkiliikuttajia, jotka omalla toiminnallaan ja esimerkillään vaikuttavat koululaisten asennekasvatukseen. Valtakunnalliset harrasteliikuntatapahtumat innostivat opettajat vaeltamaan sekä kokeilemaan harrastelajeja Opettajien Kesäpäivillä Vierumäellä. Monipuolinen toiminta kuvaa hyvin opettajien mieltymyksiä alueet tarjosivat monia kokeilumahdollisuuksia laskettelukoulusta tanssin opetukseen ja joukkuelajeihin. Koululiikuntaliitto liikutti opettajia vuonna Valtakunnallisesti Alueilla 4.1 Open keidas - opettajien hyvinvointisivusto Opettajien hyvinvointisivuston toteuttaminen aloitettiin keväällä Suunnittelussa mukana oli yhteistyökumppani If Vahinkovakuutusyhtiö. Tekninen rakentaminen aloitettiin syksyllä Nemein Oy:n kanssa. Pohjana käytettiin vaatimusmäärittelyä ja Koululiikuntaliiton muutama vuosi sitten käytössä ollutta liikuntapäiväkirjaa. Sivusto julkaistiin tammikuun lopussa 2011 Educa messujen yhteydessä. Graafisesta suunnittelusta vastasi Lauri Karmila. Muita yhteistyökumppaneita olivat If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lisäksi Axellus, Kuntoliikuntaliitto ja Opettaja-lehti. Vuoden 2013 alusta sivustosta tehtiin julkinen ja kirjautumisesta luovuttiin. Sivustolla jaettiin liikkumiseen, ravintoon ja hyvinvointiin liittyvää tietoa. Koululiikuntaliitto haluaa kehittää koko kouluyhteisön työhyvinvointia. Axellus toimitti säännöllisesti ajankohtaisia ravinto- ja terveysartikkeleita. Lisäksi sivustolle päivitettiin Koululiikuntaliiton tapahtumista ja Kipinä-valmennuksesta. Sivuston käyttäjinä oli vuoden lopussa Google Analyticsin mukaan 8274 vierailijaa, jotka keskimäärin kävivät 1,56 sivulla. Kokonaismäärä sivukatsomisia oli kpl. Uusia kävijöitä oli 90,20 %. Selkeät piikit ajoittuivat eri kampanja-ajankohtiin. Brändiä markkinoitiin opettajatapahtumissa ja mm. Educamessuilla. Open Keidas -projekti päättyi vuoden 2013 lopussa. Sivuston ylläpitämistä ei monien teknisten vaikeuksien takia jatketa. Sivuston sisältö tullaan osittain siirtämään kevään 2014 aikana Koululiikuntaliiton uusituille nettisivuille. 4.2 Kipinä- työyhteisövalmennuspilotit Koululiikuntaliitto haki osallistujia vuoden 2013 Open keitaan Kipinä-kampanjaan joulukuussa 2012 pääkaupunkiseudulta sekä Jyväskylän ja Joensuun seuduilta. Yhteensä 32 koulua haki valmennusprojektiin. Hakemukset olivat laadukkaita ja valmennukseen pääsevien koulujen valinta oli vaikeaa. 9

10 Kipinä-kampanjaan valittiin: Suhmuran koulu Joensuusta, Huhtaharjun koulu Jyväskylästä ja Suutarilan ala-asteen koulu Helsingistä Valituissa kouluissa koko työyhteisö oli edustettuna. Valmennukseen osallistui 87 henkilöä. Osallistujista 80 % oli opettajia ja 20 % muuta henkilökuntaa. Naisia valmennettavista oli 63 ja miehiä 24. Valmennusten tavoitteena oli lisätä terveysvalmennuksen ja liikunnan keinoin kouluyhteisöjen työhyvinvointia ja nuorentaa osallistujien kehon ikää. Tavoitteet saavutettiin hyvin. Kehon ikä nuoreni ja yhteisöllisyys lisääntyi. Mukana olleet koulut kirjoittivat blogia ja maakuntalehdet (Keskisuomalainen, Karjalainen ja Helsingin Sanomat) tekivät juttuja. Lisäksi Yle Keski-Suomen alueuutiset tuottivat uutispätkän. Opettaja- ja Rexi-lehti tekivät useita artikkeleita kampanjasta. Neljän kuukauden työhyvinvointivalmennukset toteutti Mobra Finland. Kipinä -kampanjasta on loppuraportti, josta selviää laajemmin valmennuksien toteutus. Pilottien hyvät tulokset ja kokemukset rohkaisivat Koululiikuntaliittoa kehittämään yhteistyössä Mobra Finlandin kanssa Kipinä -valmennusten tuoteperheen oppimisympäristöihin, joka julkistetaan vuoden 2014 alussa. 4.3 Sopulivaellus Vaellukselle osallistui 77 henkilöä. Sopulivaellus järjestettiin Kevon kanjonin maisemissa. Vaeltajat jaettiin kolmeen pääryhmään; nautiskelijoihin, sisseihin ja seikkailijoihin. Seikkailijat tutustuivat kiipeilyn saloihin, kun muut ryhmät vaelsivat ryhmästä riippuen eripituisia päivämatkoja Kevon upeissa maisemissa. Opettajille, heidän perheensä jäsenille ja opettajaksi opiskeleville tarkoitettuja vaelluksia on järjestetty vuodesta Sopulivaellus on 5-6 vuorokauden maastovaellus, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä täydellä viikolla. 4.4 Kesäpäivät Opettajien ja opettajaksi opiskelevien Kesäpäiviä vietettiin Suomen urheiluopistolla, Vierumäellä, Osallistujia Kesäpäivillä oli 190 eri puolelta Suomea. Yhteensä päivien aikana suoritettiin yli 850 eri liikuntasuoritusta lukuisissa eri lajeissa. Harrastelajit sisälsivät muun muassa monipuolisia jumppia ja erilaisia liikuntaelämyksiä. Harrastelajien lisäksi Kesäpäivillä kilpailtiin useissa eri lajeissa. Kesäpäivien yhteydessä pidettiin Koululiikuntaliiton vuosikokous. 4.5 Opettajien kilpailutoiminta Opettajien kilpailutoiminta oli monipuolista. Suosituin lajeista oli salibandy, jonka valtakunnalliset mestaruuskilpailut järjestettiin Vierumäellä. Mukana oli yli 600 opettajaa ympäri Suomea. Opettajien kilpailuihin voivat osallistua kaikki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenet sekä opettajaksi opiskelevat opettajat. Perinteen mukaisesti alueet kilpailivat keskenään Ollin Kiulusta. Ollin Kiulun voitti Pirkanmaa, joka osoitti vuoden aikana erityistä aktiivisuutta opettajakilpailuihin osallistumisessa. Myös Koululiikuntaliiton kilpailuissa menestyminen huomioitiin Ollin Kiulun pisteitä laskettaessa. 10

11 4.6 Koulutustoiminta Koululiikuntaliitto koulutti opettajia niin valtakunnallisesti kuin alueilla, opettajaa lähellä. Valtakunnallinen koulutus keskittyi ajankohtaisiin asioihin, uusien lajien esittelyyn sekä yhteisten tapahtumien ja projektien suunnitteluun. Aluekoulutus sisälsi lajikoulutuksen lisäksi ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Vuosittainen Power Mover -tanssikoulutus on ollut opettajien keskuudessa suosittua. Koulutus tukee opettajaa työssään hyvien kouluttajien ja valmiiden materiaalien avulla. Power Mover -tanssikoulutuksissa Educa -messujen yhteydessä Mäkelänrinteen lukiolla, sekä Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajien, LIITO:n Opintopäivillä Vaasassa opettajana toimi Ida Jousmäki. Koulutuksiin osallistui 96 opettajaa. Paikallistasolla opettajien koulutusta järjestivät alueiden liikuntavastaavat. Oman alueen tarjonta motivoi paikallisia toimijoita ja oli paikkakunnasta riippumatta suosittua. Vesokoulutusta tarjottiin suoraan oppilaitoksille muun muassa Power Mover -koulutuksesta ja elämysliikunnasta. Alueiden liikuntavastaaville järjestettiin vuoden aikana kaksi koulutuspäivää Helsingissä ja Kirkkonummella. OAJ-AKAVA-talossa järjestettiin maaliskuussa kouluyhteisön työhyvinvoinnin ja koulupäivän liikunnallistamisen ajankohtaisseminaari, johon osallistui 59 henkilöä. Jyväskylässä pidettiin OKL:n opiskelijoille infotilaisuus Koululiikuntaliiton toiminnasta. Infoon osallistui 34 opiskelijaa. 4.7 Aluetoiminta Koululiikuntaliiton varsinaisia jäseniä ovat OAJ-alueet, joista 15/17 aluetta on jäsenenä v lopussa. Aluetoiminta on pääosin Koululiikuntaliiton alueliikuntavastaavan koordinoimaa. Henkilö on valittu tehtäväänsä OAJ-alueen hallituksen toimesta. Sama henkilö saattaa vastata myös koululaisliikunnasta alueesta riippuen. Opettajia alueilla liikuttavat eniten v Keski-Suomi Lappi Pk-seutu Pohjanmaa P-Pohjanmaa Satakunta Savo Tampere Alueiden muu toiminta: Opettajien osallisuus aluetoimintaan 1 KLL aluekoulutuksiin ja kursseihin osallistujen lkm yhteensä 347 KLL aluetoimintaan osallistuvia henkilöä alueella (verkoston laajuus) 646 KLL opettajaliikuntavastaavien lkm 165 Koulutustapahtumia opettajille yhteensä Kouluyhdyshenkilöiden lkm (kouluissa toimivat) Liikuntavastaava Yhteensä opettajaa osallistui alueitten toimintaan. 11

12 5 Järjestötoiminta Koululiikuntaliiton valtakunnallinen rooli näkyi ja kuului selvästi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Koulupäivän liikunnallistaminen on Liikkuva koulu -ohjelman päätavoite ja se nousi uuden järjestön Valon yhdeksi viidestä valinnasta. Lisäksi Valtion liikuntaneuvosto on Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys -raportissaan selvästi ottanut kantaa nykyisten erityisesti lajiliittojen toimimattomien projektien ja toimintapojen viidakkoon. Raportissa katseet käännetään paikallistasolle ja koulutoimijoihin! Liitto osallistui koululiikunnan työryhmiin ja vaikutti useissa yhteisseminaareissa tuoden koulun arjen tuntemusta ja viestiä eri tahoille. Koululiikunta nousi jälleen merkittäväksi teemaksi median ja järjestöjen keskuudessa. Poliittisten päättäjien lisäksi niin urheilujärjestöt kuin opettajajärjestöt näkivät koululaisten ja kouluissa tapahtuvan liikunnan määrän nostamisen tärkeänä. 5.1 Viestintä Viestinnän pääpainona oli tehostaa sähköistä viestintää. Viestinnän välineinä olivat liiton nettisivut, sähköinen uutiskirje, Koulun oma liikuttaja-tiedote sekä sosiaalisen median kanavista Facebook ja Youtube. Open Keidas sivuston kautta opettajille tarjottiin tietoa hyvinvointiin liittyen. Koululiikuntaliiton sähköinen uutiskirje ilmestyi viisi kertaa ja uutiskirjeen jakelu oli 1206 henkilöä. Painettu Koulun oma liikuttaja -tiedote ilmestyi kaksi kertaa, jonka jakelu oli 3344 koulua. Lisäksi tapahtumiin liittyen viestinnän ja markkinoinnin välineinä käytettiin tapahtumaesitteitä ja julisteita. Koululiikuntaliitolla on käytössä kahdet facebook-sivut: Koululiikuntaliiton ja Power Moverin. Sivujen tarkoituksena on informoida vanhempia, opettajia ja koululaisia ajankohtaisista tapahtumista. Koululiikuntaliiton fb-sivujen tykkääjien määrä kasvoi kuluvana vuonna merkittävästi. Kasvua tykkääjien määrässä oli 33 % Koululiikuntaliiton fb-sivuilla oli 754 tykkääjää. OAJ:n alue- ja paikallistoimijoille haettiin ja haetaan paremmin toimivia tiedonkulun muotoja. Liikuntavastaavien tiedote lähetettiin syksyllä. Tavoite vakiinnuttaa käytäntö kahteen tiedotteeseen. Myös kuntien ja kaupunkien yhdyshenkilöiden tavoittamiseen etsitään uusia keinoja. Yhteydenpito lajiliittoihin, seuroihin ja muihin järjestöihin edisti Koululiikuntaliiton tapahtumien näkyvyyttä. Koululiikuntaliitto esitteli toimintaansa Jyväskylän OKL:n opiskelijoille, OKL:ten liikunnan didaktikoille ja OAJ:n järjestötoimikunnalle. Olimme mukana Valon strategia työssä sekä eri työryhmissä mm. Liikkuva koulu. Tavoitteena on jatkossa järjestää OKL:n opiskelijoille infoja sekä tehdä muuta sidosryhmäviestintää järjestelmällisemmin. Opettajien tapahtumista ja kampanjoista kerrottiin myös Opettaja-lehdessä, Rexi-lehdessä sekä OAJ:n internetsivuilla. Muita ulkoisen viestinnän välineitä olivat Koululiikuntaliiton internetsivut, OAJ:n tammikuussa ja elokuussa ilmestynyt jäsenkirje opettajille sekä opettaja- ja oppilaskilpailujen käsiohjelmat. Koululiikuntaliiton internet-sivujen uudistamisprojekti aloitettiin loppuvuodesta 2013 tarjouskilpailulla ja toimittajan valinnalla Koululiikuntaliiton Internetsivujen tilastot Koululiikuntaliiton internetsivuilla vierailtiin kertaa ja yksittäisiä kävijöitä sivustolla oli (vuonna ). Kävijät vierailivat yhteensä sivulla. Eniten tietoa haettiin sivuilta oppilasliikunnan tapahtumakalenterin kautta sekä Power Mover sivustolta. 12

13 Koululiikuntaliiton näkyvyys sähköisessä mediassa vuonna /2013 2/2013 3/2013 4/ /2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/ / / / Koululiikuntaliiton medianäkyvyys Näkyvyys mediassa muodostui koululaisten kilpailu- tai harrastetapahtumien sekä Kipinä-kampanjan kautta. Pääasiassa palstatilaa liitto sai maakunta- ja paikallislehdissä, verkkoviestimissä ja paikallisradioissa. Eniten osumia saivat koululaisten hiihtomestaruuskilpailut, suunnistusmestaruuskilpailut ja palloilusarjat. Näkyvyyttä oli myös Power Mover -toiminnalla sekä Kipinä -kampanjalla, josta oli myös yksi tv-uutinen. Mediaosumia kerättiin Meltwater Newsin avulla. Yhteensä osumia sähköisessä mediassa oli 134. Tämän lisäksi on ollut printtimedia uutisia, jotka eivät valitettavasti tule esille Meltwater News seurannan kautta. Opettajien ja koululaisten kilpailutapahtumien viestinnän ja markkinoinnin järjestivät Koululiikuntaliitto ja paikallinen tapahtumajärjestäjä yhdessä. Alueiden ja piirien liikuntavastaavat vastasivat itse oman alueensa tapahtumaviestinnästä. Tapahtumaviestintä ja markkinointi keskittyivät pääasiassa sähköisiin viestimiin, mutta paikallinen järjestäjä markkinoi tapahtumaa myös paikallislehdissä ja mahdollisesti edustamansa lajiliiton viestintäkanavissa. Puheenjohtajan tervehdys ja liiton informaatiosivu julkaistiin usean tapahtuman käsiohjelmassa. Opettajien ja koululaisten kilpailu- ja harrastetapahtumista tiedotettiin muun muassa Opettaja-lehdessä ja Koulun oma liikuttaja -tiedotteessa. Yksi tärkeimmistä tapaamis- ja tiedonvälityspaikoista olivat Educa-messut. Osastollamme kävi tekemässä oman hyvinvointikynttilänsä n henkilöä. 5.2 Kansainvälinen toiminta Koululiikuntaliitto oli mukana International School Sport Federationin, ISF toiminnassa. Pohjoismaiden sekä Baltian maiden koululiikuntajärjestöihin pidettiin aktiivisesti yhteyttä, vaihdettiin ajatuksia ja toimintamalleja. Koululiikuntaliitto on ollut ISF:n jäsen ko. järjestön perustamisesta eli vuodesta 1972 lähtien. Jäsenmaita ISF:lla on yli 80 kaikista maanosista. Koululiikuntaliitto lähetti joukkueen ISF:n gymnasiaadeihin jossa osallistuttiin yleisurheiluun, uintiin, judoon, telinevoimisteluun sekä kilpaaerobiciin. Lisäksi osallistuttiin ISF:n jalkapalloon ja koripalloon. Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mukana Färsaaret, Grönlanti, Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi. Virallinen yhteistyö alkoi vuonna

14 Yhteistyötä on rahoitettu kunkin maan jäsenmaksuilla ja Pohjoismaisen ministerineuvoston avustuksella aina vuoteen 2012 asti. Keväällä 2013 uudistettiin koko yhteistyön malli ja säännöt. Uudessa yhteistyömuodossa korostuvat toisilta oppiminen, jakaminen ja inspiraation haku. Ensimmäiset inspiraatiopäivät pidettiin Lillehammerissa, Norjassa, johon liiton toiminnanjohtaja osallistui. Puheenjohtajuus on kiertävä. Pohjoismainen koululiikuntafoorumi on avoin halukkaille ja jäseniltä peritään jäsenmaksu. Pohjoismainen ministerineuvosto ei enää rahoita toimintaa. 5.3 Hallinto ja talous Vuoden 2013 oli jälleen muutosten vuosi! Liikuntakenttä on suuressa murroksessa, arvokeskustelua käydään laajasti ja Koululiikuntaliitto seuraa huolestuneena arkiliikkumisen tilastoja, kuten myös eri hallinnonalojen ristiriitaisia, jopa liikuntaa estävää päätöksentekoa. Suuria muutoksia tapahtui Koululiikuntaliiton toiminnassa kun taloudenhoitaja Kaarina Matikainen jäi ansioituneesti eläkkeelle marraskuussa Tämä johti taloushallintopalveluiden kilpailuttamiseen ja ulkoistamiseen. Tilitoimisto J. Castrénille ulkoistettiin kirjanpito- ja taloushallintopalvelut myyntireskontraa lukuun ottamatta. Myyntireskontran tehtäviä syyskuusta 2013 lukien hoitaa Elisa Rikkonen / Eila Kaisla Oy:stä. Taloushallinnon ohjelmat muuttuivat selainpohjaiseen Procountor- ohjelmaan, joka on osoittautunut käytännössä tehokkaaksi, joustavaksi ja nopeaksi tavaksi hoitaa taloushallintoa. Muutos kuitenkin aiheutti sen, että Koululiikuntaliiton talousarvio ja kustannuspaikat tehdään v alusta aivan uudelta pohjalta, jonka päätoimintamuodot näkyvät jo tämän toimintakertomuksen jäsentelynä. Jatkossa varsinaisen toiminnan kustannuspaikkoja ovat: koululais- ja opettajaliikunta sekä järjestötoiminta. Osa projekteista saatiin onnellisesti loppuun v aikana (Open keidas ja N Y...T N.Y.T!), jotka kummatkin jäävät eloon trimmatussa muodossaan. Varsin haasteellisesta, mutta toimintarikkaasta vuodesta huolimatta liiton talous toteutui ylijäämäisenä. Tulos kertoo vahvasta taloushallinnon osaamisesta ja henkilökunnan tarkasta talousarvioiden noudattamisesta, sillä em. muutokset ovat osittain tuoneet myös ennakoimattomia kuluja mm. taloushallintoon. Positiivinen tulos näissä talouden ja muutosten vuotena, on myönteinen asia ja osoittaa sen, että talous on hyvissä käsissä. Vuosikokouksen talousarviossa arvioitiin vuoden olevan alijäämäinen n Tuossa vaiheessa ei vielä ollut varmuutta taloushallinnon muutosten kokonaisvaikutuksista. Toteutunut tulos oli kuitenkin ennakoitua huomattavasti parempi eli ,40. Osittain kokonaisuutta helpotti se, että vuodelta 2012 siirtyi yhteistyökumppanimäärärahoja Open keitaan osalta vuoden 2013 puolelle. Tuottojen toteutuminen kilpailutoiminnassa mm. opettajatoiminnassa on paljolti kiinni siinä, järjestääkö keskustoimisto kisat itse vaiko ostopalveluna alueelta, urheilujärjestöltä tai kolmannelta taholta. Tämä heijastuu myös toteutuneisiin kuluihin. Tuottokehitys oli positiivinen, mutta vastaavaa ei ole odotettavissa tätä kirjoittaessa ja yritysyhteistyökumppanuuksien päättyessä. Koululiikuntaliiton kokonaistuotot olivat v Tulot ,58 ja menot ,19 (v ,81 ja menot ,84 ). Tilikauden tulos ,40. LIITU Oy on lepotilassa. Koululiikuntaliitto osti LIITU Oy:n omaisuuden itselleen ja yhtiöön jätettiin tarvittava pääoma. Yrityksellä ei ole varsinaista toimintaa, ainoat kulut ovat vuosittaiset pankkikulut. Tilikauden tappio oli -108,90. Liitto omistaa Malmilla As. Oy Vilppulantie 2:ssa sijaitsevan toimistohuoneiston, jonka suuruus on 123,5 m2 sekä Koululiikunta-lehteä tuottavan Liitu Oy:n osakekannan. Toimistohuoneisto on vuokrattuna. 5.4 Henkilökunta ja luottamusorganisaatio Koululiikuntaliiton toimistossa vakinaista henkilökuntaa vuonna 2013 oli viisi henkilöä. Taloudenhoitaja Kaarina Matikainen jäi ansaitulle eläkkeelle vuoden lopussa. Eläköitymisen johdosta Koululiikuntaliitto ja lepäävä osakeyhtiö LIITU Oy ulkoistivat suuren osan taloushallinnostaan tilitoimisto Castrénille sekä otti käyttöönsä Procountor -taloushallintaohjelman. Myyntireskontraa syyskuusta 2013 lähtien pitää Elisa Rikkonen /Eila Kaisla Oy:sta. Tavoitteena on tehostaa informaatiokulkua ja henkilökuluja. Vuosikokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi vuosiksi Pasi Pesosen ja Vesa Haapalan. Hallituksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Raija Vahasalo ja varapuheenjohtajana Vesa Haapala. OAY:n ammattiyhdistysten valitsemia liikuntavastaavia Koululiikuntaliitolla oli 35. Toiminnanjohtajana on toiminut vuodesta 2005 lähtien Kristiina Jakobsson. 5.5 Muu yhteistoiminta Koululiikuntaliitto osallistui vuoden aikana lukuisiin koululiikuntaa käsitteleviin seminaareihin ja työryhmiin, joista keskeisenä mainittakoon Valo ry:n perustamisen valmistelustrategiatyö. Koululais- ja opiskelijaliikunnan toimialan puitteissa jatkettiin yhteisten asioiden kehittämistä. Koululiikuntaliitto toimi sekä Teko-hankkeen ohjausryhmässä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) että Liikkuva koulu -ohjelman (Opetushallitus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö) neuvostossa ja osallistui lisäksi aktiivisesti Liikkuva koulu -ohjelman työseminaareihin. Koululiikuntaliiton edustajana Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton hallituksessa toimi Terho Tomperi. Lisäksi kuluvana vuonna yhteistoimintaa tehtiin Suomen Palloliiton kanssa (Futsal-hanke) ja Open keidas -yhteistyössä If Vakuutusyhtiö sekä Axellus, OAJ ja Opettaja-lehti. Aktiivista yhteistyötä tehtiin Liikuntaverkoston kanssa, jonka pääteemana oli puhua moniarvoisen, matalakynnyksisen ja arkipäivän liikunnan puolesta. 14

15 5.6 Liitetiedostot Koululiikuntaliiton toimijat Hallitus Raija Vahasalo, (pj) Pasi Pesonen Vesa Haapala (vpj) Eero Heikkinen Salla Leinonen Tuomo Lukkari Arja Nurminen Esa Seretin Toimisto Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Jani Kangasniemi, liikuntakoordinaattori Kaarina Matikainen, taloudenhoitaja 11/2013 asti Elisa Rikkonen, myyntireskontran hoitaja 9/2013 lähtien Terho Tomperi, kehittämispäällikkö Sari Turunen, urheilu- ja tapahtumamarkkinoinnin assistentti Koululiikuntaliiton osallisuus työryhmissä Yhteydet OAJ:öön: Raija Vahasalo ja Kristiina Jakobsson Koululais-opiskelijaliikunnan toimiala: Raija Vahasalo ja Kristiina Jakobsson SUH:n hallitus: Terho Tomperi Opinkirjo (ent. Kerhokeskus) Koulutyön tuki hallitus Vesa Haapala, varajäsenenä Kristiina Jakobsson Yleisurheilu-kisan yhdyshenkilö: Terho Tomperi LIITU Oy:n yhtiökokous: Terho Tomperi LIITU Oy:n hallitus (ei toimintaa v. 2013): Raija Vahasalo, Sari Manninen ja Visa Pohjola. SLU / Koululais- ja opiskelijaryhmä: Saku ry, Liito Ry, Koululiikuntaliitto KLL ry / Kristiina Jakobsson & Raija Vahasalo, OLL ry Terve koululainen (TEKO)-hankkeen ohjausryhmä /Terveyden ja hyvinvointilaitos: Kristiina Jakobsson Liikkuva koulu -hankkeen neuvosto/ Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kristiina Jakobsson Liikkuva koulu- koululaisyhteistyöverkosto: Terho Tomperi Valo ry:n strategiatyö: Kristiina Jakobsson Valo ry:n koululaisyhteistyö: Terho Tomperi, Sari Turunen Kiinteistö Oy Vilppulantie: Terho Tomperi Liikuntaverkosto: Kristiina Jakobsson ja Sari Turunen Liikuntavastaavat 2013 Työvaliokunta Raija Vahasalo, (pj) Vesa Haapala, (varapj) Kristiina Jakobsson, KLL tj Liikuntatoimikunta asti Esa Seretin (pj) Pikita Lempiäinen-Koponen Mikko Levola Jani Kangasniemi Terho Tomperi Aluetoimikunta asti Sari Manninen Pasi Pesonen Sari Turunen Jani Kangasniemi Kansainvälinen toiminta Kristiina Jakobsson (pj) Jani Kangasniemi Tilintarkastajat Raimo Hakola HTM-tilintarkastaja Heidi Vierros, varatilintarkastajana KPGM-tilintarkastaja Opettajat Etelä-Savo Hannu Kaatranen Kanta-Häme Vesa Karjalainen Keski-Suomi Eero Heikkinen Kymenlaakso Toivo Vahvelainen Lappi Esa Seretin Pirkanmaa Pekka Voltti Pohjanmaa Jaana Talja Pohjois-Karjala Sami Purmonen Pohjois-Pohjanmaa Tuomo Lukkari Pohjois-Savo Merja Airaksinen Päijät-Häme Esa Ukkola Pääkaupunkiseutu Antti Piiroinen Satakunta Timo Stenfors Uusimaa Christer Jakobsson Varsinais-Suomi Veli-Pekka Virtanen KOULULAISET Etelä-Karjala Ossi Pulli Keski-Suomi Eero Heikkinen Kymenlaakso Esko Järvinen Lappi Esa Seretin P-Pohjanmaa/Oulu Tuomo Lukkari P-Pohjanmaa/Oulu Päivi Karppinen P-Pohjanmaa/Oulun et. Esko Valikainen Pohjanmaa Jaana Talja Pohjois-Savo Merja Airaksinen Satakunta Timo Stenfors Pirkanmaa/Tampere Vesa Kuokkala Varsinais-Suomi/Turku Pikita Lempiäinen-Koponen Varsinais-Suomi/Turku Harri Karjalainen Varsinais-Suomi Ari Ylä-Mononen 15

16 5.6.4 Tuloslaskelma 16

17 5.6.5 Tase 17

18 Koululiikuntaliitto KLL ry toimii oppilaiden ja opettajien liikunnan puolesta. Liiton tarkoituksena on huolehtia suomenkielisten peruskoulujen ja lukion oppilaiden sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenten vapaaehtoisesta liikunnan harrastustoiminnasta. Liikunnallisena tavoitteena on koulun opetussuunnitelman mukaisen liikunnanopetuksen tukeminen, täydentäminen ja jatkaminen. Koululiikuntaliitto on ollut aktiivinen liikuttaja jo vuodesta Haluamme sinunkin löytävän liikunnan riemun! Rautatieläisenkatu Helsinki p kll@kll.fi