Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 745/203 vp Lehtivalokuva-arkiston nykytila Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnitti jo vuoden 2006 talousarvioita koskevassa mietinnössään (VaVM 45/2005 vp) huomiota valokuva-arkistojen kehittämistarpeeseen. Opetusministeriö käynnisti selvitystyön, jonka rahoitukseen varattiin euroa. Ministeriö ei kuitenkaan noudattanut eduskunnan tahtoa sellaisenaan nimetessään selvitystyöntekijäksi valokuvataiteen erityistutkijan sen sijaan, että olisi nimennyt selvitystyön tekijäksi lehtikuvauksen ja dokumenttikuvauksen asiantuntijan. Selvitystyö valmistui vasta keväällä 2008, ja se ei vastannut eduskunnan tahtoon, joka edellytti lehti- ja dokumenttikuva-arkiston perustamista. Kansanedustaja Inkeri Kerola esitti asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen (KK 385/2009 vp), johon silloinen kulttuuriministeri Wallin vastasi, että opetusministeriö on käynnistänyt kevään 2009 aikana valtakunnallisen lehtikuva-arkiston perustamista koskevan selvitystyön. Tavoitteena oli toteuttaa kolmivuotinen hanke, jonka tuloksena olisi Lehtikuva-arkiston perustaminen Museoviraston kuva-arkiston yhteyteen. Vuodelle 2010 hankkeeseen varattiin euron rahoitus. Eduskunnan valtionvarainvaliokunta oli epäileväinen hankkeen onnistumisesta todeten kannanotossaan mm. seuraavaa: "Museoviraston kokoelmien digitointiaste on selvästi alle Suomen museokokoelmien keskimääräisen digitointiasteen. Sen vuoksi tulee tarkkaan harkita, mikä on ainutlaatuisen kuva-aineiston taltioimiseksi tarkoituksenmukainen sijoituspaikka." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on Lehtikuva-arkiston perustamishankkeen nykytila ja kuinka monta valokuvaa on dokumentoitu ja saatettu digitaaliseksi tallenteeksi, kuinka paljon kolme ja puoli vuotta kestäneeseen hankkeeseen on käytetty yhteiskunnan varoja vuodesta 2006 lähtien ja vastaako panos/tuotos ministerin mielestä asetettuja tavoitteita? Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2013 Kimmo Kivelä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kivelän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 745/2013 vp: Mikä on Lehtikuva-arkiston perustamishankkeen nykytila ja kuinka monta valokuvaa on dokumentoitu ja saatettu digitaaliseksi tallenteeksi, kuinka paljon kolme ja puoli vuotta kestäneeseen hankkeeseen on käytetty yhteiskunnan varoja vuodesta 2006 lähtien ja vastaako panos/tuotos ministerin mielestä asettuja tavoitteita? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lehtikuva-arkistolla tarkoitetaan Journalistista kuva-arkistoa (JOKA), joka on suunniteltu perustettavaksi Museoviraston yhteyteen. JOKA:n kolmevuotiseksi ( ) kaavailtu perustamisvaihe lähenee loppuaan ja arkiston toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa pysyväksi vuoden 2014 alusta alkaen. JOKA:n perustamista on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ja hankkeen asiantuntemuksesta ja käytännön toteutuksesta on vastannut Museovirasto yhteistyössä Suomen valokuvataiteen museon kanssa. Journalistisen kuva-arkiston perustamishankkeen päätavoitteena ei ole ollut aineistojen digitointi vaan arkiston toimintaedellytysten luominen. Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on turvata merkittävien lehtikuvakokoelmien säilyttäminen yhteistyössä muun museo- ja arkistokentän kanssa, vahvistaa lehtikuvan asemaa osana kulttuuriperintöämme ja tuoda kuvaajien ja lehtien kokoelmia kaikkien saataville. Journalistinen kuva-arkistohanke sisältyy pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Vuoden 2013 talousarviokäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö kiirehtii Journalistisen kuva-arkistohankkeen toteuttamista ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin. JOKA:ssa on perustamisaikana vuositasolla työskennellyt 2 3 henkilöä. Hankevaiheen aikana arkistolle on luotu toimintaperiaatteiden ohella fyysiset toimintaedellytykset eli peruskokoelma ja tallennusjärjestelmä sekä hankittu kokoelmien pitkäaikaissäilytykseen soveltuvat säilytystilat. Peruskokoelmaan sisältyy merkittäviä lehtikokoelmia, kuvatoimistokokoelma ja lehtikuvaajakokoelmia sekä valmisteltu kokoelmapolitiikkaa filmikauden lehtikuva-aineistojen ydinkokoelman tallentamiseksi. Aineistoista on digitoitu koeaineisto. Journalistisen kuva-arkiston kokoelmiin on luovutettu Maaseudun Tulevaisuuden lehtiarkisto (määrä noin kuvaa), sekä valokuvaaja Kari Pulkkisen ( kuvaa), valokuvaaja Lauri Sorvojan ( kuvaa), sekä valokuvaaja U. A. Saarisen ( kuvaa) kokoelmat. Pressfoton (A4-Median) arkisto (3 miljoonaa kuvaa), yksi Suomen neljästä keskeisimmästä kuvatoimistoarkistosta, siirtyi Museoviraston haltuun joulukuussa Merkittävästä maakuntalehden arkistosta (1,5 miljoonaa kuvaa) on tehty luovutuspäätös, ja Museovirasto neuvottelee parhaillaan uusien lehtikuvaajakokoelmien vastaanotosta Journalistisen kuva-arkiston kokonaisvolyymi vuonna 2013 on noin 7 miljoonaa kuvaa. 2

3 Ministerin vastaus KK 745/2013 vp Kimmo Kivelä /ps Koeaineistoa on luetteloitu aiheeseen. Kuvia on tällä hetkellä luetteloituna n kappaletta ja aineistojen suunnitelmallinen digitointityö on käynnistymässä. Yksi digitoijan henkilötyövuosi tuottaa enimmillään digitoitua kuvaa metatietoineen. Kuvat on luetteloitava ja digitoitava niin, että tallenteet vastaavat originaaliaineiston korkeaa laatua sekä pitkäaikaissäilytyksen standardeja, ja ovat metatiedoiltaan luotettavia. Meta- eli kuvailutietojen liittäminen on välttämätöntä, jotta kuvien hallinta, käytettävyys ja säilyminen ovat mahdollisia. Huomattavaa on, että digitoitua aineistoa on mahdollista julkaista tekijänoikeus- ja tietosuojasyistä vain rajoitetusti avoimessa verkkokäytössä. Julkaisukanavana toimii Museoviraston Kuvakokoelmat.fi-palvelu. Myöhemmin aineistot saavat näkyvyyttä myös Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-asiakasliittymässä ja Euroopan digitaalisessa kirjastossa Europeanassa. JOKA on toiminut vuosina saakka opetus- ja kulttuuriministeriön määräaikaisella hankerahoituksella, jonka suuruus on ollut n euroa vuodessa. Kyseinen avustus on myönnetty kolmena peräkkäisenä vuonna Suomen valokuvataiteen museolle, joka on valmistellut JOKA:n perustamista. Aiempina vuosina JOKA:n perustamisen valmisteluun on myönnetty opetusministeriön määrärahaa vuosina 2006 ( euroa) ja 2010 ( euroa). Yhteensä opetus- ja kulttuuriministeriö on siten rahoittanut arkiston perustamista vuosina yhteensä n eurolla. Journalistisen kuva-arkiston perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Museoviraston yhteydessä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista ilman pysyvää rahoitusta. Museoviraston toimintamenoihin esitetään vuoden 2014 talousarviossa 19,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy euron määräraha Journalistisen kuva-arkiston toimintaan. Määrärahalla on tarkoitus kattaa henkilöstökulut, tilavuokrat ja toimintakulut (materiaalit, laitteet ja palvelut) sekä kokoelmien ylläpitämisen (tila-, konservointi- ja luettelointi- ja suunnittelukustannukset) ja jakelun (digitointi ja asiakaspalvelu) kustannukset. Digitointiin pyritään perustoimintamäärärahan lisäksi hankkimaan projektirahoitusta ja yhteistyökumppaneita. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan Journalistisen kuva-arkiston perustamiseen osoitetut panokset ovat olleet välttämättömiä. Kansallista historiaamme monipuolisesti valottavat lehtikuvat rikastavat identiteettiämme, esittelevät monipuolisesti suomalaista historiaa ja toimivat kansakunnan muistina. Journalistinen kuva-arkisto on kansallisesti merkittävä, ainutlaatuinen kulttuuritoimija, joka säilyttää tärkeää osaa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja tarjoaa korkeatasoisia arkistopalveluja niin kansalaisille kuin tutkijoillekin. JOKA:n perustaminen on merkittävä tieto myös niille yksityisille lehtikuva-arkistojen omistajille, joille on tärkeää aineistojen säilyvyyden turvaaminen sekä niiden saatavuus ja sähköinen julkaiseminen. Journalistisen kuva-arkiston perustaminen on osoitus valtion halusta huolehtia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti suomalaisten lehtikuvaajien tuottamasta kulttuuriperinnöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää erittäin merkittävänä sitä, että perustamishankkeen päättyessä JOKA:n toiminta voidaan vakiinnuttaa. Arkiston toiminnalle on nyt luotu edellytykset ja se on valmis aloittamaan työnsä. Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 745/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Kimmo Kivelä /saf: Hur står det till med projektet i syfte att bilda ett Pressfoto-arkiv, och hur många fotografier har dokumenterats och bevarats i digital form, hur mycket samhälleliga medel har sedan 2006 lagts ner på projektet som har pågått i tre och ett halvt år och motsvarar satsningen/produkten ministeriets målsättningar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med Pressfoto-arkivet avses Journalistiska bildarkivet (JOKA), som enligt planerna ska bildas i anslutning till Museiverket. Treårsperioden för bildandet av arkivet ( ), närmar sig sitt slut, och avsikten är att etablera verksamheten från och med ingången av Bildandet av arkivet har beretts på uppdrag av undervisningsoch kulturministeriet. Museiverket i samråd med Finlands fotografiska museum har svarat för expertisen och för att genomföra projektet. Det främsta syftet med bildandet av Journalistiska bildarkivet har inte varit en digitalisering av samlingarna, utan att skapa förutsättningar för arkivets verksamhet. Syftet med Journalistiska bildarkivet är att i samråd med det övriga musei- och arkivfältet trygga bevarandet av betydande pressfotografiska samlingar, stärka pressfotografiets ställning som en del av vårt kulturarv och göra pressfotografernas och pressens samlingar tillgängliga för alla. Projektet Journalistiska bildarkivet ingår i regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering. I samband med behandlingen av statsbudgeten för 2013 har finansutskottet ansett det viktigt att undervisnings- och kulturministeriet skyndar på förverkligandet av projektet och vidtar nödvändiga åtgärder. Bildandet av arkivet har på årsbasis sysselsatt 2 3 personer. Under den tid projektet pågått, har man utöver verksamhetsprinciperna för arkivet även skapat de fysiska förutsättningarna för det, dvs. en baskollektion och ett system för uppbevaring samt skaffat utrymmen för långsiktigt uppbevarande av samlingarna. I bassamlingarna ingår betydande pressfotoarkiv, samlingar från bildbyråer och pressfotografer. Man har även utarbetat en samlingspolitik i syfte att spara en samlingmed centrala pressfoton från filmeran. Av detta material har en provsamling digitaliserats. Till Journalistiska bildarkivet har donerats pressfotoarkivet för MaaseudunTulevaisuus (cirka bilder) samt samlingar tillhörigafotograf Kari Pulkkinen ( fotografier), fotograf Lauri Sorvoja ( fotografier) och fotograf U.A. Saarinen ( fotografier). Pressfotos (4-Medias) arkiv (3 miljoner fotografier), ett av Finlands fyra viktigaste arkiv med pressfoton, överfördes till Museiverket i december Det finns ett donationsavtal med arkivet vid en betydande landsortstidnings (1,5 miljoner fotografier) och Museiverket förhandlar som bäst om att 2014 ta emot nya samlingar från pressfotografer. År 2013 uppgick Journalistiska bildarkivets samlade volym till cirka 7 miljoner fotografier. Provmaterialet har katalogiserats under teman. I detta skede har ca bilder 4

5 Ministerns svar KK 745/2013 vp Kimmo Kivelä /ps katalogiserats, och digitaliseringen av dem inleds planenligt. Ett årsverke för en digitaliserare resulterar i maximalt digitaliserade bilder inklusive metadata. Bilderna ska katalogiseras och digitaliseras så att de digitala bildupptagningarna motsvarar originalens höga kvalitet och iakttar standarderna för långsiktigt bevarande samt har tillförlitliga metadata. Bifogande av metadata, dvs. uppgifter om fotograferingsögonblicket, är nödvändiga för atthandskas med, ha tillgång till och bevara fotografierna. Observeras bör att det av upphovsrättsliga och datasekretesskäl endast är möjligt att publicera det digitala materialet i öppna nätverk i begränsad utsträckning. Som publiceringskanal fungerar Museiverkets tjänst Kuvakokoelmat.fi. Längre fram får bilderna även synlighet via Nationella digitala bibliotekets kundgränssnitt Finna respektive Europeiska digitala bibliotekets Europeana. Åren har arkivet JOKA bedrivit verksamheten med hjälp av temporära projektbidrag som uppgått till ca euro per årfrån undervisnings- och kulturministeriet. Ifrågavarande bidrag har beviljats för tre på varandra följande år till Finlands fotografiska museum, som svarat för beredningen av bildandet av arkivet JOKA. Innan dess har beredningen beviljats anslag ur undervisningsministeriets budgetmedel åren 2006 ( euro) och 2010 ( euro). Undervisnings- och kulturministeriet har således finansierat bildandet av arkivet med sammanlagt euro åren Bildandet av Journalistiska bildarkivet och att etablera verksamheten i anslutning till Museiverket har emellertid inte varit möjligt utan permanent finansiering. I statsbudgeten för 2014 föreslås för Museiverkets verksamhetsutgifter ett anslag om 19,5 miljoner euro, inklusive euro för verksamheten vid Journalistiska bildarkivet. Anslaget avses täcka personalkostnaderna, hyreskostnaderna och verksamhetsutgifterna (material, apparatur och tjänster) samt underhållet av samlingarna (kostnaderna för lokaler, konservering, katalogisering och planering) samt distributionskostnaderna (digitalisering och kundtjänst). Utöver anslaget för basverksamheten eftersträvar man att skaffa projektfinansiering och samarbetspartners. Enligt undervisnings- och kulturministeriets uppfattning har insatserna för bildandet av Journalistiska bildarkivet varit nödvändiga. Pressfotografierna belyser vår nationella historia ur flera perspektiv, vilket berikar vår identitet, presenterar vårt lands historia på ett mångsidigt sätt och fungerar som nationens minne. Journalistiska bildarkivet är en unik aktör på kulturens område och nationellt betydelsefull samt bevarar en viktig del av det finländska kulturarvet och erbjuder högklassiga arkivtjänster såväl för medborgarna som för forskare. Bildandet av arkivet är betydelsefullt att känna till också för innehavare av privata pressfotoarkiv, för vilka det är viktigt att bevarandet av deras samlingar tryggas samt finns tillgängliga och publiceras i digital form. Bildandet av Journalistiska bildarkivet är ett bevis på statens vilja att systematiskt och på lång sikt se till det kulturarv som är frukten av finländska pressfotografers arbete. Undervisnings- och kulturministeriet anser det vara betydelsefullt att sedan projektet som gått ut på att bilda Journalistiska bildarkivet kunna etablera arkivets verksamhet. Nu har förutsättningarna för detta kommit till stånd, och arbetet kan inledas. Helsingfors den 27 september 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 5