Liikenneväylien korjausvelkaohjelma : kohteen 105 Mt Mätöntie luontoselvitys

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen ELY 2016 Liikenneväylien korjausvelkaohjelma : kohteen 105 Mt Mätöntie luontoselvitys Petri Parkko

2 1. Taustoja Tämä luontoselvitys liittyy liikenneväylien korjausvelkaohjelmaan Ylämaan Mätöntiellä ollaan tekemässä tienparannustoimia nykyiseen maastokäytävään. Hankkeeseen liittyen pidettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa palaveri, jossa esiteltiin hanke ja käytiin läpi tarvittavia luontoselvityksiä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi luontoselvityksen Menetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 18. ja Suunnittelualue ajettiin autolla läpi pysähtyen potentiaalisille luontokohteille. Jalkaisin maastossa tutkittiin varttuneen metsän kuviot, ojittamattomat suot, mahdolliset puro-/norokohteet sekä paahteiset piennaralueet. Tutkimusalueeksi rajattiin noin 20 metrin levyinen vyöhyke tien molemmin puolin, mutta tarvittaessa sitä laajennettiin esimerkiksi liito-oravalle Dir IV, VU sopivassa metsässä. Suunnittelualueelta selvitettiin ajankohdan mahdollistamalla tarkkuudella liito-oravan elinalueita ja lajille sopivia metsiä ja arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, vesilain ja soveltaen metsälain suojelemat kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt). Maastossa arvioitiin myös uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymisen todennäköisyyttä ja tarvittavia jatkoselvityksiä. Maastotöistä vastasi luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta toimitti Herttaan tallennetut suunnittelualuetta koskevat uhex-tiedot. Nisäkkäiden uhanalaisuus raportissa on vuoden 2015 arvioinnin (Liukko ym. 2016) mukainen ja muiden eliölajien uhanalaisuus perustuu vuoden 2010 arviointiin (Rassi ym. 2010). Raportissa käytettyjä lyhenteitä: Dir IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty, EN = erittäin uhanalainen, NT = silmälläpidettävä laji, METSO = METSO-ohjelmaan sopiva suojelun arvoinen metsäkohde 2

3 3. Suunnitteluvälin luonnon yleiskuvaus Suunnittelualue alkaa etelässä Ylijärven kylästä, jossa on maalaisasutusta ja laajoja peltoaukeita. Tien länsipuolella on Talomuseo hirsirakennuksineen, jonka pihassa kasvaa vanhoja mäntyjä. Ylijärventien ja Koivulankujan väli on lähes kokonaan laidunnettua peltoaukeaa, mutta maantien itäreunassa on melko edustavia tieluiskia, joissa kasvaa paljon ahokissankäpälää (Antennaria dioica) NT, lampaannataa, sianpuolukkaa, hietakastikkaa, paikoin kanervaa, ahosuolanheinää, siankärsämöä, vähän maitohorsmaa sekä poronjäkäliä. Kuva 1. Mätöntien pientareita ja tieluiskia Ylijärvellä. Oikealla näkyvät laajat laidunnetut peltoaukeat Petri Parkko Koivulankujan pohjoispuolella on hakkuu, johon on jätetty siemenmäntyjä. Hakkuulla kasvaa paljon maitohorsmaa sekä puolukkaa ja kanervaa. Könkänmäellä, maantien itäpuolella, on pieni hiekkamonttu, jonka reunassa kasvaa nuorta puustoa: mäntyä, koivua ja kuusta. Tällä kohdalla luiskat eivät ole kasvillisuudeltaan edustavia. Könkänmäen pohjoispuolella on enimmäkseen vuotiaita mäntyvaltaisia metsiä mustikkatyypin kankaalla. Maantien itäpuolen suo on voimakkaasti ojitettu ja muuttumassa turvekankaaksi. Sen harvennettu puusto on varttunutta sekametsää: mäntyä, kuusta ja koivua. 3

4 Suolta järveen virtaavan valtaojan varressa kasvaa varttunutta kuusta ja koivua. Ojan pohjoispuolella on istutuskoivikkoa ja pienialaisia peltoja. Maantien itäpuolella on hakkuuta sekä nuoria mäntyä, koivua, kuusta ja haapaa kasvavaa sekametsää. Sen jälkeen itäpuolen puusto on hyvin laajalti vuotiasta mäntyvaltaista metsää ja taimikkoa, joissa merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys on pieni. Osa Metsälän pelloista on edelleen aktiiviviljelyssä ja osa kesannolla. Maantien alittava uoma vaikutti kaivetulta, mutta siihen virtaa todennäköisesti pohjavettä. Metsälän jälkeen on hyvin laaja-alaisesti taimikoita ja nuoria mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä sekä paikoin hakkuita. Korppisenjärven kohdalla, Taivasillassa, kasvaa istutettuja lehtikuusia (Larix). Monnonjärven ja Korppisenjärven välissä, maantien itäpuolella, on tiehen ulottuva melko laaja ja edustava kuusivaltainen sekametsäkuvio, jossa esiintyy runsaasti lahopuuta (kuva 2). Metsä sopisi hyvin liito-oravan Dir IV, NT elinalueeksi. Kuvion pohjoispuolelle on tullut uusi, myös tien länsipuolelle ulottuva, hakkuu. Maantien länsipuolella kasvaa noin 50-vuotiasta harvennettua mäntyä ja koivua sekä vähän kuusta. Kuva 2. Monnonjärven ja Korppisenjärven välissä kasvaa runsaslahopuustoista metsää Petri Parkko 4

5 Ennen Koivurantaa on nuorta koivuvaltaista metsää ja Koivurannan kohdalla nuoria lehtipuuvaltaisia metsiä sekä kaksi pientä kesantopeltoa. Yhteisenmäellä ja sen eteläpuolella on varttunutta mäntyvaltaista kasvatusmetsää ja maantien länsipuolella, tien ja sähkölinjan välissä, noin 40-vuotiasta puustoa (koivua, mäntyä, alikasvoksena kuusta) ja sen pohjoispuolella noin 15 metrin korkuisia kuusia ja koivuja. Yhteisenmäen pohjoispuolella on pieni hakkuu. Kuva 3. Mätön kylän taloista suurin osa on autioituneita. Kuvan pihan ovat vallanneet pajuangervot Petri Parkko 5

6 Maantien länsipuolella, Ritamäellä, kasvaa varttunutta kuusivaltaista metsää. Sähkölinjan alla kasvaa paljon sananjalkaa. Ennen Mätön peltoja on tien länsipuolella nuorta istutuskoivikkoa ja sähkölinjan alla paljon maitohorsmaa ja sananjalkaa. Maantien itäpuolella kasvaa nuorta lehtipuuta, joitakin suurempia koivuja ja alikasvoksena kuusta. Kenttäkerroksessa kasvaa paljon sananjalkaa. Mätön pelloista suuri osa on edelleen viljelyssä, mutta alueella on myös vähän metsitettyjä ja kokonaan viljelystä poistuneita peltoja. Niiden läpi virtaavaa Myllyojaa on osittain oiottu, mutta tien alituksen molemmin puolin uoma vaikuttaa luonnontilaiselta purolta. Maantien itäpuolelle on puroon kaivettu pieni lampi. Puron varressa kasvaa paljon nuorta lehtipuuta ja tuomea. Puron ja asutuksen väliseen rinteeseen on istutettu mäntyä. Mätön kylän länsipuolelle on suunniteltu tienoikaisua, jota varten alue käytiin tutkimassa maastossa. Kylän ympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa: villiintyneitä pihoja ja puutarhoja sekä pienialaisia metsittyneitä peltoja. Suurin osa taloista on autioituneita (kuva 3). Alueella kasvaa paljon pajuja, mesiangervoa, maitohorsmaa ja nokkosta sekä pihoista levinneitä tuoksuvatukkaa (Rubus odoratus), puutarhavadelmia, kanadanpiiskua (Solidago canadensis) ja pensasangervoja (Spiraea). 4. Liito-oravalle (Pteromys volans) Dir IV, NT sopiva metsä Korppisenjärven metsä (kartta 1, kohde 2) METSO Varttunutta sekametsää, jossa puustona kasvavat suuret kuuset, männyt, haavat ja koivut sekä paikoin raidat mustikkatyypin kankaalla (kuva 4). Metsässä on paljon sekä kuusi- että koivulahopuuta (kuva 2) ja myös lahopuujatkumo. Monin paikoin esiintyy korpisuutta. Kuvio sopii hyvin liito-oravan elinympäristöksi, mutta maantien läheisyydestä ei löytynyt lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita. 6

7 Kuva 4. Korppisenjärven länsipuolen liito-oravalle sopivaa metsää Petri Parkko 5. Uhanalaislajiston esiintymät Sinisiipisirkka (Sphingonotus caerulans) EN* (kuva 5) Sinisiipisirkkaa on löydetty Ylijärven soramontuilta (Hertta), jotka eivät sijaitse maantien läheisyydessä. Lajin esiintyminen myös Mätöntien varren hiekkapohjaisilla pientareilla on mahdollista, mutta hankkeella on tuskin vaikutusta lajin esiintymään. Pientareilla on kohtalaisen vähän paljasta hiekkaa, jota laji vaatii lisääntymisalueiltaan. 7

8 Kuva 5. Erityisesti suojeltava sinisiipisirkka on tavattu Ylijärven soramontuilta. Kuvan muniva naaras on kuvattu Hangossa vuonna 2012 Petri Parkko Ylijärvellä on lisäksi tehty havaintoja (Hertta) seuraavista uhanalaisista ja silmälläpidettävistä NT lajeista: Kärpäset (Diptera: Brachycera) Rikkikimalaiskärpänen (Systoechus ctenopterus) VU ja kaapusurukärpänen (Exoprosopa capucina) NT Myrkkypistiäiset (Hymenoptera: Aculeata) Hirsikultiainen (Chrysis pseudobrevitarsis) NT ja nahkakultiainen (Chrysis subcoriacea) NT 8

9 Kuva 6. Ahokissankäpälää Ylijärven piennaralueella Petri Parkko Ahokissankäpälän (Antennaria dioica) NT ja kelta-apilan (Trifolium aureum) NT kasvupaikat (kartta x) Ylijärven pientareilla ja osin talojen pihapiireissä kasvaa paljon ahokissankäpälää, joka on monen uhanalaisen hyönteislajin ravintokasvi. Kelta-apilaa löytyi kahdesta esiintymiskohdasta, joista toisessa oli vain muutama kasviyksilö, mutta toisessa 9

10 Kartta 1. Mätön luontokohteita: 1. puro ja 2. runsaslahopuustoinen liito-oravalle sopiva metsä. 10

11 Moni alueen kissankäpäläkasvustoista on jäämässä muun kasvillisuuden alle, mutta osa kasvustoista on laadukkaita hiekkapaljastumien ja jäkälien ympäröimiä (kuva 6). 6. Arvokkaat elinympäristöt Myllyojan puro (kartta 1, kohde 1) vesilakikohde Purouomaa reunustavat vanhat metsittyneet pellot, joilla kasvaa nuoren puuston lisäksi hyvin paljon maitohorsmaa ja nokkosta (Urtica dioica). Koko alue on ravinteisuudeltaan lehtoa. Puro on kirkasvetinen, hiekkapohjainen ja tien länsipuoliselta osaltaan luonnontilaisen kaltainen. Uomassa kasvaa isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica). Rannoilla kasvaa puustona harmaaleppää ja pensaskerroksessa paljon tuomea sekä mustaherukkaa. Kenttäkerroksen kasveja ovat metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), hiirenporras (Athyrium filix-femina), ojakellukka (Geum rivale), nokkonen, rönsyleinikki (Ranunculus repens) ja mesiangervo (Filipendula ulmaria). Korppisenjärven metsä (kartta 1, kohde 2) METSO Ks. 4. Liito-oravalle sopiva metsä 7. Korvaavat paahdeympäristöt Paahteinen tieluiska 1 (kartta 2, kohde 1) Piennaralueella noin viiden metrin leveydeltä kuivan kedon kasvillisuutta: paljon lampaannataa (Festuca ovina), päivänkakkaraa (Leucanthemum vulgare), vähän ahojäkkärää (Gnaphalium sylvaticum), hietaorvokkia (Viola rupestris), paikoin kanervaa (Calluna vulgaris), ahosuolaheinää (Rumex acetosella), siankärsämöä (Achillea millefolium), vähän maitohorsmaa (Chamaenerion angustifolium) rohtotädykettä (Veronica officinalis) ja sarjakeltanoita (Hieracium umbellatum). 11

12 Kartta 2. Ylijärven alueen luontokohteita. Korvaavat paahdeympäristöt 1 ja 2. Ahokissankäpälän ja kelta-apilan kasvupaikat on merkitty punaisilla tähdillä ja sinisiipisirkan elinalue punaisella pallolla. 12

13 Paahteinen tieluiska 2 (kartta 2, kohde 2) Hiekkapohjainen tieluiska, jossa kasvaa poronjäkälien lisäksi paljon lampaannataa, sianpuolukkaa (Arctostaphylos uva-ursi), hietakastikkaa (Calamagrostis epigejos), päivänkakkaraa sekä ruusuruohoa (Knautia arvensis). 8. Päätelmät ja suositukset Natura alueet ja luonnonsuojelualueet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. Liito-orava (Pteromys volans) Dir IV, NT Liito-oravalle sopivaksi metsäksi rajattiin yksi kohde, Korppisenjärven metsä (kartta 1, kohde 2). Maantien läheisyydestä ei löytynyt lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopivia kohteita, joten tienparannushankkeella ei ole heikentävää vaikutusta liito-oravaan. Muut IV-liitteen lajit Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä elää todennäköisesti kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna), jonka ravintokasveja ovat kangasmetsissä yleisinä kasvavat kangasmaitikka (Melampyrum pratense) ja metsämaitikka (M. sylvaticum). Nykyisen tien parantamisella ei ole vaikutusta elinvoimaisen LC lajin kantaan, eikä lisäselvityksiä tarvita. Uhanalaislajisto Suunnittelualueen läheisyydessä merkittävin lajiesiintymä on Ylijärven soramontuilla esiintyvä sinisiipisirkka EN*. Tienparannus ei ulotu soramontuille asti, joten hankkeella ei ole myöskään vaikutusta lajiin. 13

14 Ylijärveltä löydetyistä myrkkypistiäisistä ainakin hirsikultiainen (Chrysis pseudobrevitarsis) NT elää vanhoissa hirsirakennuksissa kleptoparasiittina. Pistiäishavainnot on tehty Talomuseon (kartta 2) alueella, joka lienee niiden lisääntymispaikka. Tienparannus ei uhkaa alueen vanhoja rakennuksia. Ylijärven paahteisissa tieluiskissa on uhanalaislajiston esiintymismahdollisuus, sillä alueella kasvaa useita merkittäviä ravintokasveja ja esimerkiksi päivänkakkaraa (Leucanthemum vulgare) kasvaa kohtalaisen paljon. On mahdollista että tienparannuksella hetkellisesti heikennetään jonkin lajin esiintymää, mutta pintakasvillisuuden poistaminen luiskista ja niiden jättäminen hiekkapohjaisiksi parantaa paahdeympäristöjä entisestään. Kasvillisuus tulee luiskiin jo muutaman vuoden kuluessa hankkeesta. Luiskiin ei saa tuoda maa-aineksia muualta, sillä riskinä on kasvillisuuden rehevöitymisen lisäksi haitallisen vieraslajin komealupiinin (Lupinus polyphyllus) kulkeutuminen alueelle. Arvokkaat elinympäristöt ja muut luontokohteet Puron (kartta 1, kohde 1) virtaaman säilyminen tulee huomioida silloituksissa. Korppisenjärven metsästä (kartta 1, kohde 2) joudutaan poistamaan puustoa melko vähän, joten merkittävimmät osat kohteesta säästyvät. Korvaavat paahdeympäristöt (kartta 2, kohteet 1 ja 2) jätetään hiekkapohjaisiksi, eikä tuoda maaaineksia muualta (ks. Uhanalaislajisto). 9. Lähteet Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E. M. & Pikänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 685 s. 14