OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja

Transkriptio

1 -1, KALA :00 OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja Bohm Tarja jäsen Elo Jari Leijamaa Päivi Mamia Nanni Mielonen Joona Niininen Kari Paananen Jani Savolainen Kai Suursoho Soile Tyster-Pöhö Terttu Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Hannonen Markku kaupunkisuunnittelujohtaja Heikkilä Maarit controller Kukkonen Marja asemakaava-arkkitehti Laakkonen Päivi hallintosihteeri, sihteeri Masalin Tom maankäyttöinsinööri Ruutiainen Kirsti kaupungingeodeetti Laasanen Nina nuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Matti Koski Päivi Laakkonen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 67 PÖYTÄKIRJAN Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs Sihteeri Päivi Laakkonen

2 67, KALA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohjeet

3 68, KALA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Valittiin Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 69, KALA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 70, KALA :00 TETA: 131/2014 Viranhaltijoiden mennessä saapuneet päätökset Kala Kaupunkisuunnittelujohtajan päätökset Uusiutuvan energian kuntakatselmus -selvityshankkeen toteuttaminen ja energiatuen hakeminen selvitykseen Aluevaraus- ja yhteistoimintasopimuksen solmiminen Asemakaava-arkkitehdin päätökset Kotkan Raskinkylän asemakaavan meluselvitys Tien nimeäminen Itärannan Äijänniemessä Sunilan satamaan johtavan tien nimeäminen Kotkan Kantasatama maaperän pilaantuneisuustutkimus ja kunnostustarpeen arviointi Kotkan Kantasataman hyönteisselvitys Kotkan Rasinkylään kaavoitettavan korttelin 50 pilaantuneisuustutkimus ja kunnostustarpeen arviointi Kaupungingeodeetin päätökset Kaavayksiköiden ja tonttijaon hyväksyminen Merkkipäivälahja Vähä-Impola Eija Kiinteistöjen ja tonttijaon muutoksen hyväksyminen Eläkelahja Leena Häärälle Maankäyttöinsinöörin päätökset Lupa tontin käyttöön Kotolahdessa Laituripaikan vuokraus Merikuriiri Oy:lle Alueen vuokraaminen Hovinsaarelta Alueen vuokraaminen Graniittirakennus Kallio Oy:lle Maa-alueiden vaihtaminen Mikko Kunnaalan kanssa Banderollilupa Kotkan Kauppatie ry:lle Taulupaikkalupa Lasten meripäiville Banderollilupa Kotkan Opistolle Tontin vuokraaminen Etukylästä Kerrostalotontin varaaminen Hirssaaresta Katualueen käyttöluvan jatko Maalausliike Pöntinen Oy:lle Lupa alueen käyttöön Ruonalassa Lupa puiston käyttöön Syvä ry:lle Lupa Sapokan alueen käyttöön helamarkkinoille Kotka-seura ry:lle Alueen vuokraaminen Palaslahdesta Katualueen aitaamislupa/käyttölupa Rakennuspartio Oy:lle Maa-alueiden vaihtaminen Katualueen aitaamislupa Kolmera Oy:lle Tonttien ja 12 varauksen uusiminen Alueen vuokraaminen Stora-Enson Oyj:lle Alueen vuokraaminen Hovinsaarelta Banderollilupa Kotkan Kauppatie ry:lle Laiturialueen vuokraaminen Hevossaaresta Teollisuustontin vuokraaminen Lupa Santalahden pysäköintialueen käyttöön Kymen Golf Oy:lle Mastopaikan vuokraaminen Krado Oy:lle Alueen vuokraaminen Hietanen etelästä Alueen vuokraaminen Oy Hacklin Bulk Boys Ltd:lle Kerrostalotontin vuokraaminen Kotkansaarelta

6 70, KALA :00 TETA: 131/ Meripäiväjuoksut Lupa mainostauluille Sirkus Florentinolle Lupa Katariinan meripuiston käyttöön WE Wellness- Eventsille Sibeliuspuiston käyttölupa Kymenlaakson Rauhanpuolustajat ry:lle Lupa Katariinanpuiston käyttöön koiranäyttelyyn Etelä- Suomen Ruttukuonokerholle Lupa puisto/katualueen käyttöön Irmeli Aallolle valtakunnallista siivouspäivää varten Katualueen käyttölupa Maalausliike J. Halme Oy:lle Lupa mestaruusonkikilpailuun Myllykosken Jokamieskalastajille Lupa alueiden käyttöön Karhulan Elomarkkinoille Alueen vuokraaminen Hietasen satamasta Lupa katualueen käyttöön T.Keränen Oy:lle Kerrostalotonttien , 4 ja 5 vuokraaminen Alueen vuokraaminen Peter Nymanille ja Solja Lindholmille Vuokrasopimusten uusiminen Kerrostalotonttien ja 2 vuokraaminen Kotkansaarelta Alueen vuokraaminen AK-Loma Oy:lle Alueen käyttölupa Kymin Suunnistajille Lupa Katariinanpuiston käyttöön Kotkan Ruusu -koiranäyttelyyn Alueen vuokraaminen As Oy Kotkan Sunivallille Omakotitontin vuokraaminen Ruonalasta Tontin vuokrasopimuksen purkaminen Puistojen käyttölupia Sos.dem ty:lle Alueen vuokraaminen Kierikkalasta Rakennusvelvoiteajan jatkaminen Katualueen aitaamislupa Kymera Oy:lle Tontin vuokraaminen Etukylästä Muutos Kymenlaakson Virkistysalueyhdistys ry:n sopimukseen Taulupaikkalupa Kotka-seura ry:lle Omakotitontin varaaminen Tontin vuokraaminen uudelleen Ari Kinnuselle Tontin vuokraaminen uudelleen Alueen vuokraaminen Teijo Pohjolalle Alueen vuokraaminen Kuusisen kalasatamasta Kioskipaikan vuokraaminen Metsäkulmalta Taulupaikkalupa Kotka-Kymin seurakuntayhtymälle Lupa tapahtuman järjestämiseen Sapokassa Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry:lle Muutos peltojen vuokraamiseen Sakari Lempiselle Lupa pysäköintialueen käyttöön Karhulassa Kostel ry:lle Alueen vuokraaminen As Oy Kotkan Lehtitörmälle Lupa alueen käyttöön Karhulan Lions Klubille Lupa Jokipuiston käyttöön Huoma ry:lle Lupa alueiden käyttöön Kotkan Pursiseura ry:lle Katualueen aitaamislupa Kolmera Oy:lle Asuntosihteerin päätökset Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Tornatorintie Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Tornatorintie Hylkäävä päätös energia-avustushakemukseen Hylkäävä päätös energia-avustushakemukseen

7 70, KALA :00 TETA: 131/ Hylkäävä päätös energia-avustushakemukseen Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Hirssaaren Majakka Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Huvipurrentie Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Lavansaarentie Asumisoikeuden haltijoiden hyväksyminen asumisoikeustaloon Tasaajankatu Asumisoikeuden haltijoiden hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Hirssaaren Majakka Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Lavansaarentie Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Huvipurrentie Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Suntionkaari Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Suntionkaari Asumisoikeuden haltijoiden hyväksyminen asumisoikeustaloon Huvipurrentie Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Huvipurrentie Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Kotkan Suntionkaari Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Karhulantie Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta

8 71, KALA :00 TETA: 903/2014 Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, Pohjolatalo (kaava nro 0514) Kala Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, puh Kaupunkisuunnittelu on laatinut asemakaavamuutosehdotuksen, Kotkan kaupungin 1. kaupunginosa, kortteli 10, tontti 4, Pohjolatalo. Muutoksella tarkastellaan nykyisen rakennuksen purkamista ja korvaamista uudella asuin- ja liikerakennuksella. Muutoksen lähtökohtana tavoitellaan elävää kaupunkiympäristöä arvokkaan torimiljöön ominaispiirteitä vaarantamatta. Pohjolatalon asemakaavan muutosprosessi on alkanut nykyisen kiinteistönomistajan aloitteesta. Heikko taloustilanne sekä liike-elämän rakenteellinen muutos ovat johtaneet Pohjolatalon vuokrausasteen rajuun pienenemiseen. Kiinteistön omistajan mahdollisuudet rakennuksen ylläpitoon ovat heikentyneet vuosien saatossa, eikä parannusta tilanteeseen ole näköpiirissä. Nykyinen omistaja on etsinyt ratkaisua nuhraantuneen ja osin tyhjillään olevan rakennuksen ylläpidon ja kannattavuuden vaikeaan yhtälöön monista eri lähtökohdista. Olemassa olevaa rakennusmassaa on yritetty modernisoida tilajärjestelyin sekä pienimuotoisin laajennuksin. Kiinteistöön on viime vuosien aikana yritetty sijoittaa uusia toimistotiloja, asuntoja, kauppoja ja palveluyrityksiä sekä kahtakin eri hotellia. Kaikki hankkeet ovat kariutuneet pääosin riittämättömiin tai soveltumattomiin tiloihin. Ennen kaikkea liian matala huonekorkeus on suora este rakennuksen modernisoimiseksi uusia liikeyrityksiä tai asukkaita varten. Nykyisen omistajan teettämien laskelmien mukaan vain olevan rakennuksen purkamisella ja korvaamisella uudella rakenteella, voidaan hankkeelle saada realistiset edellytykset. Museoviranomaisen ja kaupunkisuunnittelun sekä kiinteistönomistajan välisissä neuvotteluissa on katsottu myös uudisrakentaminen mahdolliseksi, mikäli se perustuu olemassa olevan kaupallisen, historiallisen sekä liikenteellisen ympäristön paranemiseen. Vaikka Pohjolatalo kuuluukin erittäin arvokkaaseen ympäristöön, niin se ei itsessään omaa vahvaa suojelullista perustetta. Uudisrakentamisen myötä tarjoutuu mahdollisuus elävämpään ja toimivampaan kaupunkikeskustaan, jossa kaupunkirakenne eheytyy uudella asumisella, palveluilla sekä liiketoiminnalla. Samalla katutiloja voidaan kehittää erityisesti jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kannalta. Hankkeessa tulee huomioida myös kansallisen kaupunkipuiston sekä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyminen ja kehittyminen. Erityishuomiota suunnittelussa kaivataan Pohjolatalon rakennuksen ja rahatoimiston keskinäiseen suhteeseen. Kaavan teon yhteydessä laaditaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja kiinteistön omistajan välillä. Lisäksi kaavoituksen kustannukset tullaan perimään hakijalta. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana jättivät lausuntonsa neljä tahoa. Museoviranomainen sekä Ely-keskus toivoivat hankkeen selvityksiin lisäyksiä. Ympäristöseuran lausunto käsitteli paikan ja olevan rakennuksen merkittävyyttä sekä muutoksen tuomaa riskiä ympäristöarvojen heikkenemisestä. Lausunnot sekä niiden vaikutukset kaavaehdotuksessa on esitelty kaavaselostuksen kohdissa ja /. Asemakaavan selostus, asemakaavakartta ja kaavamerkinnät ovat esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen

9 71, KALA :00 TETA: 903/2014 Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan esitetyssä muodossa ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjeita

10 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus A S E M A K A A V A N S E L O S T U S ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KOTKANSAARI POHJOLATALO Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh KAAVA NRO 0514 Kaupunkisuunnittelu

11 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Pohjolatalon asemakaavamuutos numero 0514 koskee Kotkan kaupungin 1. kaupunginosaa Kotkansaarta, korttelia 10, tonttia 4. Kaavan valmistelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, p Kaava on tullut vireille Kaavamuutosalue sijaitsee Kotkan pääkeskuksessa Kotkansaarella kauppatorin pohjoisreunalla. Kaavamuutosalue on ns. Pohjolatalon tontti, joka kuuluu kiinteästi kaupungin kaupalliseen ja hallinnolliseen ydinkeskustaan. Myös liikenteellisesti kaavamuutosalue on erittäin keskeisellä paikalla ajoneuvoliikenteen, kevyenliikenteen sekä joukkoliikenteen kannalta. Asemakaavan muutoksella tarkastellaan nykyisen Pohjolatalon purkamista ja korvaamista uudella asuin- ja liikerakennuksella. Kaavamuutosalueen rajaus punaisella. Alue käsittää Pohjolatalon tontin, joka on kooltaan hieman alle 2600 m². Tonttia rajaavat Kauppatoria ja Kantasatamaa yhdistävä Kauppakatu sekä keskustan toinen pääkatu Kirkkokatu. Pohjoisen puolella sijaitsee luvun alun asuin- ja liikerakennus ja idässä P. Blomstedtin entinen Säästöpankin pankkirakennus vuodelta 1934 (nykyisin suojellussa rakennuksessa toimii kaupungin virastoja). Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 2

12 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen: 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Palvelut 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.4 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 3

13 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Maanomistuskartta 2. Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen - Kotkan kansallinen kaupunkipuistohanke (päätöksentekovaiheessa) - Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Museovirasto - Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma. Kotkan kaupunki Kauppatorin linja-autoliikenteen järjestelyt -raportti. FCG Kotkansaaren liikenne-ennuste. Strafica 2014 Pohjolatalon asemakaavan muutosprosessi on alkanut nykyisen kiinteistönomistajan aloitteesta. Asemakaavamuutos on tullut vireille Kaavoitusprosessissa pyritään arvottamaan olevan rakennuksen sekä ympäristön luomat edellytykset uudisrakentamiseen. Tavoitteena on kaavan käsittely kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Pyrkimys on saada kaavaehdotus valtuustokäsittelyyn ja lainvoimaiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Asemakaavan muutoksella tarkastellaan edellytyksiä nykyisen rakennuksen purkamiseen ja korvaamiseen uudella asuin- ja liikerakennuksella. Asemakaavan muutoshakemuksen jättämistä on edeltänyt pitkä selvitysvaihe, jossa on tutkittu tontin käytön eri ratkaisujen taloudellisia edellytyksiä. Kiinteistön nykyisen omistajan teettämien laskelmien mukaan vain uudisrakentamisella voidaan hankkeelle saada realistiset edellytykset. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään hankkeen vaikutuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuurisista sekä historiallisista lähtökohdista. Lähtökohtana kaavoitukselle on elävämpi kaupunkikeskusta olevan ympäristön arvoja vaarantamatta. Asemakaavamuutos toteutetaan Kotkan kaupunkisuunnittelun toimesta. Kaavan laatijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro. Kaavamuutos perustuu erilaisiin selvityksiin, osallisten näkökantoihin sekä avoimuuteen ja tiedottamiseen maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi kaavanteon yhteydessä solmitaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja nykyisen kiinteistön omistajan kanssa. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 4

14 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kotkan kaupunkirakenteella on pitkä historia. Ruotsinsalmen varuskuntakaupungin ja 1800-luvun lopun sahateollisuuden nousun vaikutukset ovat edelleen nähtävissä. Keskusta on syntynyt meren ympäröimälle saarelle, jonka pintaa peittää torien ja puistojen jäsentämä tiukka ruutukaava-asetelma. Kotkan kaupungilla on useita keskuksia, mutta selkeän kaupallisen ja hallinnollisen pääkeskuksen muodostaa Kotkansaari ja sen keskeiset korttelit Kauppatorin ympärillä. Kauppatori on kaupungin keskusaukio. Sen luonne historiallisena paraatitorina näkyy edelleen eräänlaisena asketismina ja monumentaalisuutena. Samainen toriaukio ja erityisesti sen reunalla oleva Etelä-Kymenlaakson suurin kauppakeskus luovat selkeän kaupallisen keskuksen. Myös valtion- ja kaupungin hallinnon keskukset ovat ryhmittyneet saman toriaukion ympäristöön. Toiminnallisesta keskeisyydestään johtuen, tori on myös liikenteellinen solmukohta. Keskustan eri liikennemuotojen pääväylät sivuavat toria ja torikannen alle sijoittuu 500-paikkainen paikoituslaitos. Kaavamuutosalue rajautuu torin pohjoisreunalla olevan 60-luvun liike- ja toimistorakennuksen ns. Pohjolatalon tontille. Kaavamuutosalue on lähtökohtaisesti kokonaan rakennettua kaupunkia, eikä sieltä löydy luonnonvaraista ympäristöä. Takapihan erittäin pieni istutettu nurmialue sekä katon yksinkertainen muoto tarjoavat minimalistisia mahdollisuuksia luonnon eliöstölle tai monimuotoiselle kasvillisuudelle. Pohjolataloa edeltäneenä aikana on tontilla ollut puutaloryhmä, kolme puolitoistakerroksista asuin- ja liikerakennusta sekä kaksi suurta talousrakennusta. Puiset rakennukset ovat olleet suhteellisen koristeellisia ja niiden torinpuoleisilla julkisivuilla on ollut liikehuoneistoja omin sisäänkäynnein ja näyteikkunoin luvun lopun rakennuksista osa purettiin jo ennen Pohjolatalon hanketta, mutta viimeistään 60-luvun puoliväliin mennessä oli tontti raivattu tyhjäksi vakuutusyhtiön uutta rakennushanketta varten. Pohjolatalo on valmistunut 1966 Eino Tuompon suunnitelmien mukaan toimisto- ja liikerakennukseksi. Rakennus edustaa hyvin oman aikakautensa suunnittelun ihanteita. Yksinkertainen jykevä ja laatikkomainen massa Kirkkokadun varressa ja sen takana oleva matala liiketila sijoittuvat hyvin olevaan kaupunkirakenteeseen. Ensimmäisen kerroksen sisäänvedetty lasinen julkisivu tarjoaa mahdollisuuden hyvään jalankulkuympäristöön. Julkisivut ovat yksinkertaiset, jopa monotoniset. Ikkunoiden tiukkaa ruutujakoa reunustaa päätyjen ja räystään paksu nauhamainen kivipinta. 90-luvulla rakennettu kahvilaosa Kauppakadun varressa rikkoo hieman alkuperäisen rakennuksen veistoksellisuutta. Kirkkokadun maisemaa. Etualalla valtion virastotalo. Jatkeena rahatoimiston ja Pohjolatalon muodostama kokonaisuus. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 5

15 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Heikon talosutilanteen, liike-elämän rakenteellisen muutoksen ja pienen vuokrausasteen johdosta on rakennuksen ilme pahoin nuhraantunut. Kiinteistön omistajan mahdollisuudet rakennuksen ylläpitoon ovat heikentyneet vuosien saatossa, eikä parannusta tilanteeseen ole näköpiirissä. Rakennusta leimaavat kuluneet pinnat sekä yleisesti epäsiisti ympäristö. Jalankulkuympäristöön rakennus tarjoaa nykyisin lähinnä umpeen teipattuja tai tyhjien liikehuoneistojen ikkunoita. Vakuutusyhtiön laatua, pysyviä arvoja ja vaurautta edustanut ennen niin komea takapiha on kokenut melkoisen muutoksen vuosien saatossa. Kotkan torimiljöö rakennuksineen on yksi merkittävimpiä rakennettuja ympäristöjä Kotkassa. Entinen sotilaallinen ja poliittinen paraatitori on ajan myötä muuttunut Kauppatoriksi, mutta sen alkuperäinen askeettinen olemus on edelleen aistittavissa. Merkittävimpiä yksittäisiä rakennuksia torin varressa ovat arkkitehti Pauli Blomstedtin 1934 suunnittelema Säästöpankin pankkirakennus (nykyisin tunnetaan rahatoimistona), Arkkitehti Erkki Huttusen 1934 suunnittelema kaupungintalo sekä arkkitehtien Grahn, Hedman ja Wasastjerna 1896 suunnittelema Stellantalo. Kaupungintalo sekä Pohjolatalon seinässä kiinni oleva Rahatoimisto edustavat suomalaista puritaanista funktionalismia puhtaimmillaan. Jykevät ja veistokselliset kivirakennukset luovat torille sen ominaispiirteen. Klassisen vivahteensa torille antavat 1800-luvun lopun Stellantalo sekä Keskuskadun ja Kauppakadun kulmassa oleva Halosen asuin- ja liikerakennus (Kaarlo Könönen 1929). Uudemmat kohteet ns. Seponkulma (Arkkitehtitoimisto Ossi Andersson ja Kari Toppila Ky 1986) sekä Keskuskatu 7 (Siren Arkkitehdit Oy 1988) eivät yllä edeltäjiensä tasolle arkkitehtonisesti, mutta toisaalta ne myötäilevät hyvin torimiljöön kokonaisuutta. Pohjolatalo ei museoviranomaisen arvion mukaan omaa itsenään erityisen merkittäviä rakennussuojelullisia piirteitä, mutta osana torimiljöötä on Pohjolatalonkin tontti erittäin merkittävä historiallisen kokonaisuuden osa. Eräänlaisena suojelutarpeen ennakkopäätöksenä voidaan pitää 2008 tehtyä edellistä kaavamuutosta, jolloin rakennussuojeluun riittäviä arvoja ei Pohjolatalon osalta todettu. Vaikka tontti onkin jo voimakkaasti rakennettu, tulee tontilla tehtävien mahdollisten rakennustöiden yhteydessä huomioida paikan arkeologinen arvo. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee kiinteistön omistajan olla yhteydessä museoviranomaiseen Maanomistus Kaavamuutoksella tutkittavan tontin omistaa kokonaisuudessaan Laitila Invest Oy (Laitila Arkkitehdit). Kaavarajauksen ulkopuolella olevan katutilat sekä rahatoimiston maa-alueen omistaa Kotkan kaupunki. Pohjoisen puolen asuin- ja liikerakennus on yksityinen asunto-osakeyhtiö. Valtion virastotalon kiinteistön omistaa valtio. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 6

16 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVA Alueella on voimassa ympäristöministeriön ja vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Alueella on vähintään maakunnallisesti säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita /s). Alueen ohittaa pääkatu ja Kotkan keskustan tapaan kyseinen suunnittelualuekin kuuluu Kotka Mills -tehtaan aiheuttaman seveso-vyöhykkeen sisäpuolelle. Ote maakuntakaavasta, alueen rajaus on likimääräinen Keskustatoimintojen alue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään nykyistä keskustatoimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutarjontaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. KOTKAN YLEISKAAVA Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty , on alue merkitty Keskustatoimintojen alueeksi (C). Pohjoisesta alue rajautuu kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen (AK) ja etelässä toriin. Keskusta kuuluu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten alueeseen (SR1). Ote Kotkan yleiskaavasta, alueen rajaus on likimääräinen KOTKANSAAREN OSAYLEISKAAVA Kotkansaaren oikeusvaikutukseton osayleiskaava on kaupunginvaltuuston hyväksymä Pohjolatalon kortteli on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Pohjoispuolella on asuinkerrostalojen alue (AK) ja idässä hallinto- ja virastorakennusten alue (YH), jossa rahatoimisto on merkitty rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (s). Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 7

17 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Ote Kotkansaaren osayleiskaavasta, alueen rajaus on likimääräinen Liike- ja toimistorakennusten alue Alueen ohjeellinen tehokkuusluku on e=1-2,5. Kerrosalan käyttö: myymälä-, toimisto- ja mahdolliset hotellitilat vähintään 60 % kerrosalasta. Kadunvarren tilat tulee varata myymälä- ja palvelutiloiksi. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus Rakennus tulee suojella rak.lain 135 : perusteella siten, että sitä ei pureta eikä sen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa turmella. ASEMAKAAVA Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta Silloisella kaavamuutoksella mahdollistettiin lisätoimistotilojen rakentaminen ullakkokerrokseen. Kaavassa korttelialue on määrätty liike- ja toimistorakennusten alueeksi (K). Kirkkokadun varteen on sallittu V-kerroksinen rakennusmassa ja rakennuksen taakse I-kerroksinen podium. Rakennusoikeutta tontille on määrätty 4850 k- m², josta 200 k-m² on kellarikerroksen tasossa. Käyttämättä rakennusoikeudesta on nykyisin 760 k-m² ja kellarissa 45 k-m². Kauppakadun varteen on kaavassa merkitty yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Ennen 2008 tapahtunutta kaavamuutosta oli tontti merkitty liiketoiminnan lisäksi myös asumiseen. Ote ajantasa-asemakaavasta. Vuonna 2008 tehdyssä kaavamuutoksessa ei todettu perusteita Pohjolatalon rakennussuojelulle. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 8

18 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Liike ja toimistorakennusten korttelialue Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Vesikatolle mahdollisesti asennettavat ilmanvaihto- ym. laitteet tulee ryhmitellä ja koteloida yhtenäisiksi ryhmiksi ja sijoittaa maanpinnalta katsottuna mahdollisimman näkymättömiin, rakenteiden ylin korkeusasema merenpinnasta on Yleiselle jalankululle varattu alueen osa RAKENNUSJÄRJESTYS, hyväksytty valtuustossa MUUT SUUNNITELMAT Pohjolatalon tonttiin ei tällä hetkellä kohdistu omistajan suunnitelmien lisäksi muita kehityshankkeita. Ympäröivään katutilaan vaikuttavat kuitenkin useat lähitulevaisuuden suunnitelmat, joiden vaikutuksia tulee arvioida myös Pohjolatalon suunnitelmien lähtökohtana. Kotkan kansallinen kaupunkipuistohanke on edennyt päätöksentekovaiheeseen. Kotkan kaupunki on hakemassa ympäristöministeriöltä Kansallista kaupunkipuistostatusta MRL 68. Keskustan arvorakennukset, kauppatori sekä ympäröivät puistot ovat tärkeä osa puistohanketta. Suunniteltu puisto kiertää Pohjolatalon tonttia kolmelta sivulta. Kotkan kaupungintalo sekä Kotkan Säästöpankki kuuluvat museoviraston rajaamaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). RKY, kuten ei kansallinen kaupunkipuistokaan, estä alueen kehittämistä ja uudisrakentamista, mutta statuksien antamiseen johtaneita arvoja ei kehittämisen myötä saa vaarantaa. Vihreällä värillä on merkitty osa vireillä olevan Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta. Se sivuaa suunnittelualuetta kolmelta sivulta. Lisäksi pohjolatalo kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristörajauksen sisälle. Rajauksen varsinaisina kohteina ovat Kotkan kaupungintalo sekä Kotkan Säästöpankki (punainen rajaus.) Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa (2008) on Pohjolatalon sivuuttavalle Kauppakadulle merkitty kehittämistarve kevyenliikenteen väylälle. Käytännössä kehitystarvetta on koko Kotkansaaren halkaisevalle kevyenliikenteenyhteydelle Sapokasta torin kautta Kantasatamaan. Kantasataman tulevaisuuden kehityskuvat tulee huomioida Pohjolatalon ympäristön katutiloja suunnitellessa. Myös veistospromenadin jatkoa on kaavailtu juuri samaan yhteyskäytävään. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 9

19 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Oheinen luonnos Kirkkokadun ja Kauppakadun kulmasta esittää yhtä mahdollisuutta kehittää yhteyksiä Kauppatorilta Kantasatamaan. Kauppakatu on muutettu yksisuuntaiseksi ja kevyenliikenteenyhteyksiä on parannettu Kauppatorin sekä Kantasataman välillä erillisellä pyöräkaistalla sekä viherkaistalla. Kauppakadun vähimmäismitoitukseksi tulee oheisen luonnoksen mukaan 23m. (Karppinen / SITO ) Kotkansaaren linja-autoliikenne on lähitulevaisuudessa mahdollisten muutosten edessä Kantasataman ja Katariinantorin kehittämisen yhteydessä. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kaukoliikenteen reittien yhtenäistämistä paikallisliikenteen reittien kanssa. Tämä toisi kaukoliikenteen autot lähemmäs keskustaa ja Kantasatamaa. Kaupungin linja-autoliikenteen keskus syntyisi tämän ratkaisun myötä Kauppatorin reunamille. Pohjolatalon tonttia kehitettäessä tulee huomioida, ettei edellä esitettyjen skenaarioiden toteuttaminen vaarannu. Kehitystoimien vaikutuksien tulee paremminkin tukea ja edesauttaa laajempien kehittämiskuvien toteutumista. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kiinteistön nykyinen omistaja on etsinyt ratkaisua rakennuksen ylläpidon ja kannattavuuden vaikeaan yhtälöön monista eri lähtökohdista. Olemassa olevaa rakennusmassaa on yritetty modernisoida tilajärjestelyin sekä pienimuotoisin laajennuksin. Kiinteistöön on viime vuosien aikana yritetty sijoittaa uusia toimistotiloja, asuntoja, kauppoja ja palveluyrityksiä sekä kahtakin eri hotellia. Kaikki hankkeet ovat kariutuneet pääosin riittämättömiin tai soveltumattomiin tiloihin. Ennen kaikkea liian matala huonekorkeus on suora este rakennuksen modernisoimiseksi uusia liikeyrityksiä tai asukkaita varten. Nykyisen omistajan teettämien laskelmien mukaan vain olevan rakennuksen purkamisella ja korvaamisella uudella rakenteella, voidaan hankkeelle saada realistiset edellytykset. Uudella rakennusmassalla saataisiin riittävä määrä hyvin soveltuvia tiloja yrityksille, liike-elämälle sekä asunnoille. Laajan selvitystyön sekä museoviranomaisen ja muiden viranomaistahojen kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen on nykyinen omistaja päätynyt hakemaan omistamalleen kiinteistölle asemakaavamuutosta, jonka lähtökohtana on sallia olevan rakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudella rakennusmassalla. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 10

20 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Uuden rakennuksen onnistunut sovittaminen olevaan ympäristöön edellyttää useiden haasteiden voittamista. Rakennuskulttuurisesti ja kaupunkikuvallisesti sekä liikenneolosuhteiltaan rakennuspaikka tarjoaa hyvin haasteellisen lähtöasetelman. Nykytilannetta ja tulevaisuuden kehityskuvia tulee arvottaa olevan ympäristön luomassa kehyksessä. Lähtökohtaisesti nykyisen kaupunkirakenteen kulttuuriset arvot eivät saa heikentyä kehityskuvien myötä. Kaavamuutosprosessissa selvitetään hankkeen mahdollisuudet ja vaikutukset. Hyvällä suunnittelulla, asioiden yhteensovittamisella sekä avoimella keskustelulla voidaan Pohjolatalon tonttia kehittää onnistuneesti. Myös uuden kaupunkikuvaa elävöittävän rakennusmassan tuominen olevaan ympäristöön on todellinen vaihtoehto, mikäli tontin suunnittelussa huomioidaan ympäristön luomat ehdot. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Pohjolatalon tontti Kauppatorin pohjoisreunalla kuuluu tärkeänä osana Kotkan rakennettuun kulttuurihistoriaan. Pohjolatalon kumppanina olevat rahatoimisto ja kaupungintalo ilmentävät arvokasta ja puhdasta funktionalismin kerrostumaa Suomessa. Osallisia ovat kiinteistön sekä rakennuksen omistajat, asukkaat, naapurit ja kiinteistössä toimivat yritykset, eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, opetus, päivähoito, liikunta, sosiaali- ja terveystoimi sekä Kotkan aluepelastuskeskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo ja museovirasto. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Kotkan luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 11

21 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeitse osallisille ja muille kaupungin ilmoituslehdissä lehti-ilmoituksella. Asemakaavamuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaprosessin aikana on kaavanvalmistelija ollut yhteydessä suureen osaan alueen toimijoista. Osalliset voivat kaavoitusprosessin aikana esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan kaavatyön edetessä tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Asemakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta saatu palaute pyritään huomioimaan suunnitelmassa ja muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen: Kaavan laatija on ollut aktiivisesti yhteydessä eri viranomaisiin sekä osallisiin kaavaprosessin aikana. Kaavaan vaikuttavat näkökannat on pyritty huomioimaan suunnitteluprosessissa. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavanlaatija sai useita lausuntoja asemakaavaluonnoksesta. Kaikki saatu palaute tutkittiin ja pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksessa. Seuraavassa lausuntojen pääkohdat: Kotkan kuntatekniikan lausunto: Kotkan kuntatekniikka toivoi lausunnossaan kaavamääräyksiin lisäystä, jossa tontin ajoliittymää kiellettäisiin muualla, paitsi kaavan osoittamassa paikassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto: Kaakkois-Suomen ELY-keskus toivoi lausunnossaan laajempaa selvitystä rakentamispaikan olosuhteista. Erityisesti liikenteen ja liikenteen mahdollisten muutosten aiheuttaman melun selvittämistä pidettiin tärkeänä. ELY-keskus toivoi myös rakentamispaikan ilmanlaadun arvioimista sekä liikennemäärien ja eri liikennemuotojen laajempaa selvittämistä. Lisäksi toivottiin laajempaa arviointia rakennuksen räystäskorkeuden kaavamääräykseen osalta. Kymenlaakson museon lausunto: Lausunnossaan Kymenlaakson museo toteaa kaavoitushankeen liittyvän laajempaan kaupunkikeskustan kehittämiseen sekä kaupunkikuvan parantamiseen, vaikka lopputuloksena olisikin nykyisestä Pohjolatalosta luopuminen. Museo toivoo kuitenkin luonnoskierrokselle lisää syvyyttä, jossa tutkittaisiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia kaupunkikuvaan. Lisätutkimista kaivattiin uusien rakennusmassojen hahmottumisen osalta. Ongelmalliseksi nähtiin kauppakadun suuntainen rakennusmassa, jossa rakennuksen pääty muodostaa korttelin kulman sekä osan torille suuntautuvasta julkisivusta. Ympäristöseuran ry:n lausunto: Lausunnossaan ympäristöseura katsoo, ettei kaava riittävällä varmuudella takaa arvokkaan kaupunkiympäristön parantumista. Lisäksi ympäristöseura katsoo Pohjolatalon arvot sellaisiksi, että hankkeen myötä on vähintään torin puoleinen ilmiasu säilytettävä. Kaavaa on muutettu hieman kuntateknisten seikkojen sekä joidenkin täydennysten ja tarkennusten vuoksi. ELY-keskuksen toivomaa meluselvitystä ei suoritettu kaavahankkeen osana. Keskustan osalta asumista sekä työskentelytiloja häiritsevää melua aiheuttavat lähinnä liikenne, mahdolliset keskustan tapahtumat sekä Kotkansaarella sijaitseva teollisuus. Keskustan liikenneolosuhteita on tutkittu kuluvan vuoden aikana runsaasti osana Kotkansaaren Kantasataman kehittämishanketta. Selvitysten mukaan ydinkeskustan liikenne Pohjolatalon tontin kohdalla on nykyisin suhteellisen vähäistä. Nykytilanne-ennusteen mukaan Kirkkokadun arkipäivien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 200 henkilöautoa. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 12

22 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Kauppakadun liikenteen osalta jäädään alle mitattavan arvon. Kauppa - ja Laivurinkatujen mahdollinen yksisuuntaistaminen lisäisi Kirkkokadun liikennettä noin 500 henkilöautoon vuorokaudessa. Alueen liikenne-ennuste on tehty vuodelle Siinä on huomioitu Kantasatama -hankeen laajamittainen toteutuminen. Vuorokausiliikenne Pohjolatalon tontin kohdalla on ennusteen mukaan 1000 henkilöautoa. Ennustettu liikennemuutosten yhteisvaikutus Kirkkokadun kohdalla on siis noin 1500 henkilöautoa vuorokaudessa. Vertailukohdaksi mainittakoon nykytilanteessa Kirkkokadun länsipään 5300 henkilöautoa sekä Keskuskadun länsipään 7000 henkilöautoa vuorokaudessa. (Liikennelaskelmat: Strafica 2014) Kotkansaaren liikennemalli, nykytilanne-ennuste 2013, Strafica. Pohjolatalon tontti on merkitty vihreällä värillä Linja-autoseisakkeiden mahdollinen lisääminen Kauppatorin alueelle on ympäristövaikutuksiltaan suhteellisen vähäistä. Paikallisliikenteen määrät eivät käytännössä lisäänny nykyisestä. Suunnitelmien mukaan paikallis- sekä kaukoliikenteen linja-autot tulevat Kauppatorille ainoastaan matkustajia noutamaan. Vuorojen tasaus sekä bussien taukoalue tullaan sijoittamaan toisaalle esim. nykyisen kantasataman alueelle. Tällä järjestelyllä vähennetään merkittävästi Kauppatorin alueen melu- ja ilmanlaatuongelmia sekä mahdollistetaan bussien toimiminen Kauppatorin reunamilla suhteellisen ahtaassa ympäristössä. Kantasataman kehittämisen myötä ratkaistaan tulevaisuuden linja-autoliikenteen reittien sijainti Kotkansaarella. Mikäli nykyisen paikallisliikenteen reittikäytävään sijoitetaan myös kaukoliikenteen vuorot, on lisäys nykyiseen verrattuna 47 %. Nykyinen keskimääräinen vuorotiheys Keskuskadun ja Kirkkokadun alueella on yksi linja-auto 7,5 minuutin välein (192 autoa/vrk). Mikäli muutos toteutuu, tihenee linja-autojen vuoroväli 5 minuuttiin (283autoa/vrk). Kotkansaaren itäosassa sijaitsevan puunjalostusteollisuuden aiheuttama ajoittainen meluhaitta rajoittuu viranomaisille tulleiden valitusten perusteella tehtaan lähimpiin kortteleihin, eivätkä vaikutukset kantaudu toriympäristöön saakka. Torilla satunnaisesti pidettävien tapahtumien meluvaikutuksista tulee sopia tapauskohtaisesti tapahtuman järjestäjien sekä viranomaisten kesken normaalin käytännön mukaisesti. Suhteellisen vähäisistä liikennemääristä huolimatta on huoli meluttoman ja hyvän asuinympäristön puolesta hyvin aiheellinen myös keskusta-alueilla. Tämän johdosta kaavaan on lisätty määräys, joka velvoittaa huomioimaan valtioneuvoston asettamat ohjearvot rakennussuunnittelun sekä toteutuksen yhteydessä. Lisäksi kaavaan on merkitty asuntojen suuntaamiseen liittyvä määräys. Tarvittaessa tietoisuutta Pohjolatalon tontin melumaisemasta voidaan laajentaa rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 13

23 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kotkan kaupunki on mitannut vuoden 2014 alusta Kotkansaaren keskustaalueen ilmanlaatua katutasolla Kauppatorin vieressä. Tähän mennessä saatujen mittaustulosten perusteella hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuudet ovat alittaneet Valtioneuvosoton asettamat ohje- ja raja-arvotasot. Museoviranomaisen toivetta laajemmasta luonnoskierroksesta ei katsottu tarpeelliseksi. Kiinteistönomistaja on kuluneen vuoden aikana tehnyt Pohjolatalon tontin rakennusmassasta lukuisia eri lähtökohtiin perustuvia luonnoksia, joita myös museoviranomainen on päässyt kommentoimaan. Sen sijaan kaavaan merkitään tavoite torin suuntaan hahmottuvasta yhtenäisesti suunnitellusta ja toteutetusta julkisivukokonaisuudesta. Ympäristöseuran toivomaa kaupunkiympäristön paranemista on pyritty tuomaan esille kaavaselostuksessa erilaisin luonnoksin sekä selvityksin. Kaava on prosessissa vain yksi askel, jota seuraa rakennussuunnittelun ja rakennusvalvontaviranomaisen vuoropuhelu. Tähän vuoropuheluun osallistuvat kiinteästi myös kaupunkisuunnittelu sekä museoviranomainen. Rakentamisvaihetta edeltävät myös mm. katutilojen sekä alueen viherympäristön suunnittelu. Näiden suunnitteluvaiheiden summana muodostuu tulevaisuuden ympäristö. Kaavaehdotuksen määräyksiä on kuitenkin myös tiukennettu ja tarkennettu ympäristöseuran toivomaan suuntaan. Merkittävin muutos on uuden rakennusmassan osittainen irrottaminen rahatoimiston kyljestä, jolla saavutetaan rahatoimistolle itsenäisempi, alkuperäisen kaltainen ympäristö. Kiinteistön omistajan mukaan Pohjolatalon katutasoon pyritään rakentamaa riittävän suuri liiketila jo tarjolla olevaa toimijaa varten. Katutasoon sijoitetut huoltoalueet, tontin sisäänajoväylä sekä riittävän väljät katualueet ja jalankulkuympäristö luovat reunaehdon rakentamisen määrälle. Katutason liiketilan päälle on kaavailtu kahta neljän kerroksen korkuista rakennusmassaa, joissa voi olla tarpeen mukaan liiketilaa sekä asuntoja. Korkeammat rakennusmassat voidaan toteuttaa yhtenäisenä tai kahtena erillisenä massana. Mikäli toteutus perustuu kahteen massaan, tulee ne sitoa toisiinsa yhtenäisellä räystäslinjalla ja vesikatolla. Rakennusten piha rakennetaan 1 kerroksisen liiketilan katolle, samoin kuin rakennuskokonaisuutta palveleva konehuone. Rakennusoikeutta tontilla voidaan nostaa hankeen myötä. Alustavissa suunnitelmissa katutason liiketilan koko voi olla noin 2100 k-m². Viisikerroksisen rakennusmassan ylemmissä kerroksissa voisi rakennusoikeutta olla kaavamuutoksen jälkeen hieman noin 4000 k-m². Kokonaisuutena nykyinen 4850 k-m² nousisi hieman yli 6000 k-m². Tontin tehokkuusluvuksi muodostuisi noin e=2,3, joka mukailee keskustan yleistä tonttitehokkuuden linjaa. Lisäksi tontin kellarintaso voidaan tarvittaessa rakentaa kokonaisuudessaan paikoitustilaksi. Paikoituksen määrää arvioitaessa tulee huomioida asuminen, työpaikat sekä liiketilat. Asuntojen pysäköinti paikat sijoittuvat suunnitelmissa tontin omaan paikoituskellariin samoin kuin kiinteistössä työskentelevien paikoitus. Ydinkeskustassa autopaikkoja asunnoille varataan 1ap / 100 k-m². Liiketiloille autopaikkoja varataan 1ap / 60 k-m² ja toimistoille 1ap / 75 k-m². Osa paikosta on kadunvarsipaikkoja, joissa pysäköintiaikaa on rajoitettu. Osa asemakaavan mukaan asiakaspaikoksi tarkoitetuista velvoitepaikoista on ostettavissa Toriparkki Oy:ltä. Lisäksi kaavassa huomioidaan riittävä polkupyöräpaikoitus sekä paikat liikuntarajoitteisille. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 14

24 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 5.2 Palvelut 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan: Palvelurakenteeltaan Kotkansaaren keskusta on hyvin monipuolinen. Pohjolatalon kaavoitushanke tukeutuu olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja toisaalta myös täydentää keskusta-alueen palveluja omalla palvelutarjonnallaan. Kaavamuutosalueen koko on kaupunkirakenteen kokonaisuuteen nähden pieni. Yhden tontin rakennushankkeella ei pelasteta keskustan elinvoimaa, eikä toisaalta tuhota sitä. Paikan merkittävyys liittyy ympäristökokonaisuuteen, rakennetun ympäristön harmoniaan ja katutason ympäristön laatuun. Näihin seikkoihin voi yksittäinenkin rakennushanke suuresti vaikuttaa. Nyt suljetun oloinen ränsistynyt ja vajaakäyttöinen rakennus kaupungin ydinkeskustassa luo ympärilleen ei-toivottua ilmapiiriä. Torilta Kantasatamaan johtavan yhteyden alkupäähän toivotaan tulevaisuudessa paljon elävämpää ja merkityksellisempää kaupunkiympäristöä. Pohjolatalon tontin kaavamuutoksen ja uudisrakentamisen lähtökohtana tulee olla olevan ympäristön vaaliminen ja kehittäminen ympäristön olevia arvoja heikentämättä. Uusien rakennusmassojen tulee sijoittua kaupunkirakenteen mittasuhteisiin saumattomasti. Laadullisesti rakentamisen tulee olla erittäin korkeatasoista. Julkisivujen muotokielen tulee olla sopusoinnussa olevan ympäristön kanssa. Myös toiminta jota rakennukseen suunnitellaan, tulee olla ydinkeskustan avoimuutta ja elävää keskustaa tukevaa. Rakennusmassan kerrosmäärää arvioitaessa voidaan räystäslinja sitoa kahteen vaihtoehtoiseen korkoon. Matalampaa 4 kerroksen korkoa edustaa mm. valtion virastotalo, Stellantalo sekä Kauppakadun apteekkitalon matalampi osa. Toisaalta Kirkkokadun maisemaa luovat 5 kerroksiset rakennusmassat. Kerrosten määrää olennaisempaa on synnyttää hyvä suunnitelma, joka ottaa huomioon rakennuspaikan luomat ehdot. Kaavaan on merkitty maksimi räystäskoroksi Apteekintalon räystäskorko (+25,5m). Se mahdollistaa esim. 5 m korkean liiketilan katutasoon sekä noin 3,4 metriä kerroskorkeutta ylempiin kerroksiin. Uusien rakennusmassojen tulee sopia torimiljöön lisäksi, Kirkkokadun ja Kauppakadun maisemaan sekä arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Torin suuntaan tulee uuden rakennuksen muodostaa yhtenäisesti suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus. Lisäksi korttelin kulmien tulee olla suljettuja. Pohjolatalon tontti kuuluu museoviraston rajaamaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön nimeltään Kotkan kaupungintalo sekä Kotkan säästöpankki. Arvokkaan torimiljöön monumentaalisuuden sekä yksittäisten arvorakennusten ominaispiirteiden säilymisen tulee olla koko hankkeen lähtökohtana. Erityishuomiota tulee antaa rahatoimistolle, jonka seinään kiinni uusi rakennusmassa tulee. Arkkitehti Eino Tuompo ratkaisi aikanaan Pohjolatalon ja rahatoimiston liittymän varsin yksinkertaisella tavalla. Tasakattojen räystäslinja on naulittu samaan korkoon ja kaksi rakennusta sulautuvat yhdeksi kappaleeksi. Kaupunkikuvan kestävyyden kannalta nykyisin olemassa oleva ratkaisu ei ehkä kuitenkaan välttämättä anna rahatoimistolle sitä arvoa, joka sille kuuluisi. Yhtenäisen räystäskoron vuoksi syntyi Pohjolataloon myös kerroskorkeus, joka ei vastaa nykypäivän vaatimustasoa. Pohjolatalon tontin rakennuksen uusi massoittelu mahdollistaa myös rahatoimiston hahmolle paremman esiintuonnin. Vanhojen kuvien perusteella on rahatoimisto alun perin seissyt paikallaan itsenäisenä kuutiona, jonka kulmat hahmottuvat kaupunkitilassa. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 15

25 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Kuvasarja Pohjolatalon korttelin kulmasta, 1900-luvun alku, 1950-luvun loppu sekä 1970-luvun alku. (Lähde: Museovirasto / tuntematon) Kuvassa Pohjolatalon tontin mahdollisen uuden rakennuksen massoitteluluonnoksia. Kirkkokadun korko muodostuu Apteekintalon räystään mukaan. Uusi rakennus ja rahatoimisto hahmottuvat erillisinä massoina. Kauppakadun massaa on kevennetty Apteekintalon kattomuotoa mukailevalla reilulla sisäänvedolla. (Laitila Arkkitehdit Oy ). Kotkan kansallinen kaupunkipuisto -hanke on edennyt päätösvaiheeseen. Keskusta-alueella puisto hahmottuu vihreästä kasvillisuudesta muodostuvan puiston sijaan paremminkin arvorakennusten, aukioiden sekä hyvän, vehreän ja mielenkiintoisen jalankulkuympäristön luomana kaupunkitilana. Kaupunkipuisto ympäröi Pohjolatalon tonttia kolmelta sivulta. Pohjolatalon tontin tulevaisuutta arvioitaessa tulee kaupunkipuistohanke huomioida erityisesti jalankulkuun ja pyöräilyyn suunnatun katutilan laadukkaana ja riittävän väljänä ympäristönä, joka saumattomasti ohjaa kaupunkitilassa kulkijaa. Toisaalta uudisrakennus ei saa myöskään vaarantaa kaupunkipuistostatuksen myöntämiseen vaikuttaneita rakennetun ympäristön arvoja. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 16

26 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset sekä luonnonympäristö Pohjolatalon tontti on nykyisin hyvin voimakkaasti rakennettu, joten vaikutuksista luonnonympäristöön ei juurikaan voida puhua. Toisaalta ekologisia arvoja voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, jos uusi rakennushanke tukee joukkoliikenteen kehittämishanketta sekä kevyenliikenteen ympäristön kehittämistä Kotkansaarella. Elinvoimainen ja toimiva keskusta edesauttavat ihmisiä tekemään liikkumiseen liittyviä kestäviä arvovalintoja. Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 3 Perustelut: Yhdyskuntarakenne eheytyy kaavamuutoksen osoittamalla rakentamisella. Nykyisin hyvin vähällä käytöllä olevaan kiinteistöön syntyy uutta liiketoimintaa sekä asumista. Kehittyminen tapahtuu kaupunkirakenteen kannalta yhdessä kaikkein keskeisimmistä kortteleista. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 3 Perustelut: Pohjolatalon sivuitse Kirkkokatua pitkin kulkee yksi kaupungin vilkkaimmista paikallisjoukkoliikenteen käytävistä. Samaan käytävään ollaan tulevaisuudessa mahdollisesti sijoittamassa myös seutu- ja kaukoliikennettä. Alle 500 metrin päässä sijaitsee myös henkilöliikenteen rautatieseisake. KÄVELYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Pohjolatalohankkeen myötä pyritään varmistamaan katutilojen riittävyys sekä korkea laatu. Hankkeen lähtökohtana on Kirkko- ja Kauppakatujen merkittävyys tulevaisuuden kaupunkikehityksessä. PYÖRÄILYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Kauppakadun varteen pyritään luomaan jalankulkuyhteyden rinnalle myös pyöräkaista, jolla Kotkansaaren verkostoa harsitaan kasaan Sapokan ja Kantasataman välillä. Kaavassa on huomioitu myös polkupyöräpaikoitus. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut: Keskeinen kaupunkikortteli on myös keskeisen kuntateknisenverkoston äärellä. Kaukolämmön tuotanto Kotkassa tapahtuu pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla. Kaukolämpöverkko tulee tontille Kauppakadun puolelta. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu 5.4 Nimistö Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 17

27 71, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Kaavamuutoksen toteutumisen tukemiseksi solmitaan kaavoitussopimus Kotkan kaupungin ja kiinteistön omistajan välillä. Kiinteistön omistaja kumppaneineen vastaa kaavoitusprosessin jälkeen kokonaisuudessaan tonttirajojen sisällä tapahtuvan kehittämisen kustannuksista. Ympäröivien katutilojen, parannettujen kevyenliikenteen yhteyksien sekä tulevaisuuden linja-autoterminaalin aiheuttamista muutostöistä vastaa pääosin kaupunki. Hankkeen esiselvittelyä ja esisuunnittelua on tehty jo syksystä 2013 saakka. Kaavoitusta sekä suunnittelua pyritään edistämään yhtäaikaisesti vuoden 2014 aikana. Kiinteistön omistajan toiveiden mukaan alkaisivat kehittämistoimet tontilla vanhan rakennuksen purkamisella kevään 2015 aikana. Hankeen osapuolet, kiinteistönomistaja, kaupunki sekä museoviranomainen ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa koko hankkeen ajan. Kaavaselostus, Pohjolatalon asemakaavamuutos 0514, Kotkan kaupunki 18

28 1. KOTKAANSAARI, KORTTELI 10 TONTTI 4 (POHJOLA-TALO) ASEMAKAAVAN MUUTOS Ak 0514 V I Kalliosuoja IV kt IV I IV IV II III I II I sp II IV kt V kt IV I IV Zmo IV IV I IV IV-V IV IV sp 5697 kt kt 5742 kt kt Z kt kt kt kt kt Z kt kt kt kt 4 3a 6a e=2.00 AL Y YH AL AL 9 ALK 10 ALK AL k1300 I IV V I IV 2680 sr I p /3I /1IV 1350 IV I 1100 V 2600 IV m 1600 IV I200t 2750 V I m 2250 V 1600 IVm I IV7000 I m 2550 IV 2270 IV Isr 200 IV 1620 I 125 k p p a p ajo ma ma ma ma ma ma ma ma ma ma p j jk u sr t /m500 ma-lpy n A LS TV KIRKKOKATU KUSTAANKATU KAUPPAKATU VUORIKATU LAIVURINKATU p 1 KOTKANSAARI ma I AL I10 V , KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavakartta

29 71, KALA :00 / Pykälän liite: kaavamerkinnät Kaavamerkinnät ja -määräykset AL 1 KOTK I 1 2 II ma p Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Pihan puolella parvekkeet voivat ylittää rakennusalan rajan. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on pääsääntöisesti 1.-kerroksessa rakennettava kiinni. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on pääsääntöisesti 2.-kerroksesta ylöspäin rakennettava kiinni. Ohjeellinen ilmastointikonehuoneen sekä yhteiskäyttötilan rakennusala. Ohjeellinen aukko. Rakennusmassaa voidaan jaksottaa aukolla. Mahdollinen aukko tulee sijoittaa merkitylle alueelle 2. kerroksesta ylöspäin. Syntyvät kaksi rakennusmassaa tulee sitoa toisiinsa yhtenäisellä räystäslinjalla sekä vesikatolla, johon voidaan tehdä aukkoja. Maanalainen tila. Pysäköimispaikka. Rakennuksen räystään enimmäiskorkeus metreinä. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Tontin ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Muita liittymiä ei sallita. Uudisrakennuksen seinä- ja ikkunarakenteissa tulee huomioida valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot asuin- sekä työskentelytilojen osalta. Pääsääntöisesti asunnot eivät saa avautua pelkästään kadun suuntaan. Porrashuoneesta, hissikuilusta ja sisääntuloaulasta lasketaan kerrosalaan 15k-m² / kerros. Autopaikat: AL-korttelialueella on varattava: - 1 ap / 100 asuntojen kerrosalaneliömetriä kohti - 1 ap / 60 liiketilojen kerrosalaneliömetriä kohti - 1 ap / 75 toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti - 1 ap alkavaa 30 autopaikkaa kohti liikuntaesteisille Asukaspysäköinti sekä työntekijöiden paikoitus pyritään sijoittamaan pääsääntöisesti maanalaiseen tilaan. Polkupyöräpysäköintipaikkoja: - 1,5 ppp / asunto - 1 ppp / 120 kerrosalaneliömetriä kohti toimistoille ja työpaikoille KOTKA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KOTKANSAARI KORTTELI 10 TONTTI 4 (POHJOLA-TALO) 1:1000 Rakennuksen pääasiallisena seinäpinnoitteena tulee olla rappaus, kivi tai vastaava. Katujulkisivussa Kirkko- ja Kauppakadun puolella: - parvekkeet ovat lasitettuja ja sisäänvedettyjä -1.-kerroksen julkisivusta on vähintään 40 % läpinäkyvää ikkunapintaa. Kattomuotona on tasakatto tai loiva pulpetti. Kiinteistöllä oleva rakennuskokonaisuutta palveleva konehuone tulee sijoittaa asemakaavassa sallittujen rakennusmassojen sisään tai I-kerroksisen rakennusmassan katolle. Kaavassa V -kerroksisiksi merkittyjen rakennusmassojen katoille ei saa sijoittaa ullakkoa, konehuoneita tai torimiljööseen merkittävästi vaikuttavia taloteknisiä laitteita. Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Pohjakartta on kavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri Asuinhuoneistojen oleskelupiha tulee sijoittaa 1.-kerroksisen rakennusmassan katolle. Oleskelupihan koko tulee olla vähintään 15 % asuinhuoneistojen huoneistoneliöistä. Kirkko- ja Kauppakadun jalankulkuympäristön yhteyksistä tulee tehdä laadukkaita ja esteettömiä eikä niille saa sijoittaa haittaavia elementtejä lukuunottamatta kantavia pilareita Kirkkokadun puoleisen kaupunkiseinämän tulee olla yhtenäisesti suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus. Tontin mahdollisen arkeologisen arvon vuoksi on kiinteistön omistajan oltava yhteydessä museo- viranomaiseen ennen kaivutöiden aloittamista. Kauppakadun varrella ylimmän kerroksen tasolla voidaan julkisivu toteuttaa rakennusalan rajasta osin sisäänvedettynä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla arvokas historiallinen torimiljöökokonaisuus, siellä sijaitsevat yksittäiset valtakunnallisesti merkittävät rakennukset sekä erityisesti uuden rakennusmassan hienovarainen liittyminen rahatoimiston rakennukseen. Uudisrakennuksen tulee tyylillisesti, materiaaleiltaan, väritykseltään, aukotukseltaan, rakentamistavoiltaan sekä massoittelultaan olla sopusoinnussa olevan ympäristön kanssa, sen ominaispiirteitä ja arvoja vaarantamatta. Kotkassa Jarkko Puro Kaavoitusarkkitehti Suunn. J. Puro Piirt. H. Teittinen / S.vZ. Kaava nro 0514 Kv. hyväksynyt...

30 72, KALA :00 KH: 1601/2013 Kantasataman suunnittelun tilannekatsaus Kala Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh Kantasatamahanketta esitellään kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Merkitään tiedoksi Ei oikaisuvaatimusohjetta

31 73, KALA :00 KH: 1218/2014 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kala Valmistelija: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on luettavissa osoitteessa Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille Väliarviointi suoritettiin vuonna Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

32 73, KALA :00 KH: 1218/2014

33 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

34 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT KOTKAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT Lasten ja nuorten osuus väestöstä Lapsiperheet Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Työllisyys Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA SUUNNITELMAKAUDEN PÄÄMÄÄRÄT JA TEOT SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET Liite 1: Kasva Kotkassa -työryhmä Liite 2: Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite 3: Opiskeluhuolto osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Kotkan kaupungissa

35 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lastensuojelulain 12 mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa ja se on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 pykälän mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Suunnitelman liitteinä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sekä syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla kunnan luottamushenkilöt saavat kokonaisvaltaisen käsityksen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloista sekä resursseista, joita tarvitaan heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Suunnitelman on tarkoitus ohjata konkreettisesti kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikkaa. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kotkalaiset vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastensuojelulain mukaan lapsena pidetään vuotiasta henkilöä ja nuorena vuotiasta. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuori on alle 29 -vuotias henkilö. Kotkan lasten ja nuorten ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma tehtiin vuosille Se hyväksyttiin Kotkan kaupunginvaltuustossa ( 122) ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman loppuarviointi on hyväksytty valtuustossa ( 32). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on laatinut ja sen toteutumista arvioinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä (Liite 1). Uutta suunnitelmaa on työstetty eri työryhmissä vuosina ja uuden suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille

36 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ohjaavia tärkeimpiä asiakirjoja ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Suunnitelma liittyy Kotkan kaupungin kaupunkistrategiaan ja hyvinvointikertomukseen sekä Kotkan lasten ja nuorten palvelujen strategiaan. Valittujen vuosittaisten tavoitteiden seuranta toteutuu sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa huomio tulisi kiinnittää lasten ja nuorten elämään kolmen kärjen kautta: osallisuus, yhdenvertaisuus, arjen hallinta. Lisäksi kehittämisohjelman toteuttamistapana on yhteistyön voimistaminen. Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on soveltaen käytetty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kolmea kärkeä. Taustalla olevat ja toimintaa ohjaavat arvot ovat: terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja suvaitsevaisuus. Kasva Kotkassa -työryhmä valitsi hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi: Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

37 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten osuus väestöstä Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähentyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan vain hieman tulevien vuosikymmenien aikana. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 asti syntyneiden lasten määrä Kotkassa oli lievässä laskussa. Vuonna 2013 syntyneitä lapsia oli 467. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan syntyvien lasten määrä pysyy lähes ennallaan vuoteen 2020 asti. Ennusteiden mukaan seuraavina vuosikymmeninä syntyy noin 495 lasta vuosittain. Huomioitavaa on, että kolmasosa ikäryhmästä (0-29 vuotiaista) on täysi-ikäisiä ja moni heistä on jo itse vanhempia. Taulukko 1. Väestötilasto Kotka yhteensä Tilastokeskus: Väestötilasto Taulukko 2. Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka 2020 Väestöennuste (2012) vuotiaiden osalta, Kotka Sukupuolet yhteensä Kotka Ikäluokat yhteensä yhteensä vuotiaita (30,76 % ennustetusta väestöstä) Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

38 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lapsiperheet Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18 -vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Kotkassa oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan perhettä. Lapsiperheiden osuus perheistä oli 38,1 % eli 5567 lapsiperhettä. Kotkassa on lapsiperheiden osuus suurempi kuin vertailukunnassa Lappeenrannassa, mutta pienempi kuin Vaasassa ja koko Suomessa. Osa vanhemmista kuuluu myös itse tarkastelun kohteena olevaan (0-29-vuotiaiden) ikäluokkaan. Taulukko 3. Lapsiperheiden osuus perheistä Lapsiperheet, % perheistä Kotka ,2 38,1 Lappeenranta 38,3 38, ,7 Vaasa 40, ,6 39,3 Koko maa 40, ,7 39,5 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

39 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 25,1 % eli 1397 yksinhuoltajaperhettä. Kotkassa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on koko seurantajakson aikana ( ) korkeampi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa. Taulukko 4. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kotka 24,6 24,4 24,6 25,1 Lappeenranta 23,1 22,9 22,8 22,7 Vaasa 19,6 19,3 19,3 19,2 Koko maa 20,1 20,2 20,3 20,4 *= tietoja ei käytettävissä Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto

40 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Maahanmuuttajia tarkastellaan tässä kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan. Tarkastelun keskiössä ovat lapset ja nuoret eli vuotiaat. Tilastojen lisäksi esitetään tietoja heistä palvelujen käyttäjinä. Vuonna 2013 Kotkassa asui henkilöä ja heistä oli ulkomaan kansalaisia Tämä on 5,9 % väestöstä. Vieraskielisten asukkaiden määrä oli kaikkiaan henkilöä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat Venäjän, Viron ja Irakin kansalaiset joita oli yhteensä noin henkilöä. Kieliryhminä luonnollisesti suurimmat olivat myös venäjä, eesti, arabia ja kurdi, joita äidinkielenään puhuvia oli noin henkilöä. Taulukko 5. Vieraskieliset lapset ja nuoret Kotkassa v 7-14v 15-18v 19-24v 25-29v Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kaikkiaan 39 äidinkieltä suomen lisäksi. Kolme suurinta kieliryhmää ovat venäjä, arabia ja burma. Vuonna 2013 oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä 218 monikulttuuritaustaista lasta.

41 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Asuminen Kotkassa on kaikkiaan asuntokuntaa, joista 5556 asuntokunnassa on alle 18-vuotiaita lapsia. Näistä 5556 lapsiasuntokunnasta ahtaasti asuu 1669 eli n. 30 %. Koko maassa lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu n. 29 %. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (Tilastokeskus 2012). Taulukko 6. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Kotka 30 30,3 30,5 30 Lappeenranta 25,8 26,1 25,1 25,4 Vaasa 28,7 28,8 28,7 28,5 Koko maa 29,5 29,5 29,3 29,2 *= tietoja ei käytettävissä Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot Taulukko 7. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan Kotka Yhteensä Lapsiasuntokunta Ei lapsiasuntokunta Yhteensä Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Tilastokeskus: Asunnot 2012

42 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Nuorista vuotiaista jonottaa tällä hetkellä asuntoa 99 henkilöä, joista 68 hakee asuntoa yksin ja 31 pariskuntana tai perheenä. Hakemukset asuntoihin ovat voimassa kolme kuukautta ja asunnon saannin kesto riippuu paljon hakualueesta. Vuonna 2013 asunnon sai 143 ikäryhmään kuuluvaa, joista oli 92 yksinäistä ja 51 pariskuntaa tai perhettä. Nuoret asunnonhakijat toivovat yksiöitä tai pieniä kaksioita (n.40m2) keskusta -alueilta tai ainakin hyvien kulkuyhteyksien varrelta (Kotkan asunnot Oy 2013). 3.5 Työllisyys Kotka-Haminan seudulla työttömyys on pysynyt viimeiset vuodet valtakunnallista tasoa huomattavasti korkeammalla. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli seudulla 14,9 %. Se on kasvanut vuodesta 2008 lähtien n. 40 %. Kotkan tilanne verrattuna muihin seudun kuntiin on ollut heikompi. Vuonna 2008 Kotkassa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa kuukaudessa. Vuoden 2013 keskiarvo oli työtöntä henkilöä kuukaudessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi ja vuonna 2013 määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Myös yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi selvästi vuonna Työttömistä noin 60 % on miehiä. Nuorten työttömien määrä seudulla on pysynyt melko vakaana. Nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 557 henkilöä/kk. Helmikuun 2014 työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömien määrä väheni Kotkassa edellisen vuoden lukuihin verrattuna, mutta muutos on pieni. Nuorisotakuun edellyttämä työllistymissuunnitelma oli laadittu 75,4 prosentille alle 25 -vuotiaista työttömistä nuorista. Taulukko 8. Työttömyyden muutokset Kotkassa Työttömien osuus työvoimasta % 14,9 15,8 16,8 Työttömät työnhakijat Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Lähde: TEM työllisyyskatsaukset, josta laskettu keskiarvo ko. vuodelta

43 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kotkassa on viheralueita yhteensä noin 1400 hehtaaria, joista rakennettuja puistoja on noin 170 hehtaaria. Puistojen ja muiden viheralueiden sekä luontopolkujen hyvällä hoidolla edesautetaan kaikenikäisten mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Kotkassa liikuntapalveluja tuotetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkoina on mm. 11 liikuntahallia, 28 koulun liikuntatilaa, 9 kuntorataa, yhteensä 32 km valaistua sekä 60 km kunnossapidettävää latua sekä 18 urheilu- ja palloilukenttää. Kaikesta liikuntatilojen käytöstä n. 70 % on seurojen juniorikäyttöä. Lisäksi lähiliikuntapaikkoja on 8, joista viimeisin on rakennettu Karhuvuoreen.

44 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten kasvuolot kotkalaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien arvioimana Varhaiskasvatuksen kysely Vanhemmat arvioivat vuosittain päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa ja laatua päivähoitoikäisten hyvinvoinnin kannalta. Keväällä 2014 palautetta antoi 317 perhettä. Annetuissa avoimissa arvioineissa korostuvat hyvät kokemukset lasten turvallisuudesta ja henkilökunnan paneutumisesta lapsen hyvään arkeen päivähoidossa. Suuri osa myös kokee saavansa hyvin palautetta lapsen päivästä sekä voivansa riittävästi osallistua lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyvään keskusteluun. Lapsen yksilöllinen kohtelu ja vanhempien kuuleminen vuorovaikutustilanteissa ovat kyselyn mukaan vanhemmille tärkeitä arvoja. Vuorovaikutukseen liittyvästä hyvästä palautteesta huolimatta toivotaan säännöllisyyttä ja enemmän aikaa keskusteluun lapsen kasvusta ja kehityksestä Annetussa palautteessa huolenaiheiksi nousee henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja erityisesti se, että kasvattajien määrä koetaan riittämättömäksi. Myös lapsiryhmien koko ja rajalliset toimintatilat mainitaan useissa vastauksissa laatua heikentävänä tekijänä. Päivähoitopalvelun käytännön joustavuus, hoitoaikojen järjestäminen ja vanhempien työvuorojen sovittaminen päivähoidon rytmiin tuntuu monista vanhemmista hankalalta ja huonosti perheiden tarpeita vastaavalta. Työvuodesta on saatu laadun keskiarvoksi arvosana 4,2/5. Päiväkodissa tarjottava ruoka saa edelleen jonkin verran kritiikkiä. Sitä pidetään liian teollisena ja pienille lapsille sopimattomana. Monet vastaajat myös kritisoivat liian makeita välipaloja tai makeisten tarjoamista juhlapäivinä. Kouluterveyskysely Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna luokkalaisten kohdalla oli tapahtunut mm. suhteessa vanhempiin ja perheeseen. Vanhemmat tiesivät paremmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja keskusteluyhteys vanhempien kanssa parani. Lisäksi perheiden yhteinen ateriointi ja aamupalan syöminen lisääntyi. Huolen aiheista 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla nousivat läheisten alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat, rikkeiden teko, koulukiusatuksi joutuminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen. Vaikka tupakointi ja päihteiden käyttö eivät lisääntyneet, ovat nämä yleisempiä kotkalaisilla pojilla kuin keskimäärin koko Suomessa. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa

45 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotkalaiset 8. ja 9. luokkien oppilaat arvioivat vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä ilon ja huolen aiheita seuraavasti: 11 Lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoiden kohdalla positiivista muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna tapahtui erityisesti kouluun sekä terveystottumuksiin liittyvissä tekijöissä. Koulun työilmapiiri parani, opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät, kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi ja erilaisten päivittäisten oireiden kokeminen vähentyi. Tupakointi, huumekokeilut ja humalajuominen vähentyi. Huolen aiheiksi lukiolaisilla nousivat liikunnan vähentyminen ja ruutuajan lisääntyminen. Sekä peruskouluikäiset että lukiolaiset tytöt ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti enemmän kuin pojat. Kotkalaisten nuorten kohdalla epätietoisuus siitä, miten vaikuttaa koulun asioihin, oli yleisempää kuin koko maassa. Vastaavasti kotkalaiset lukion 1. ja 2. luokan oppilaat arvioivat kouluterveyskyselyssä 2013 ilon ja huolen aiheita seuraavasti:

46 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

47 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Arviointikysely perusopetuksen ja lukion oppilaille Perusopetuksessa ja lukiossa toteutettiin arviointikysely joulukuussa tammikuussa Vastaajina oli 3574 oppilasta. Kyselyllä haluttiin selvittää oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä mielipiteitä, käsityksiä, toiveita ja tarpeita. Kyselyn mukaan oppilaat tulevat hyvin toimeen muiden oppilaiden kanssa. Kiusaamista koetaan harvoin. Oppilaat kokevat turvalliseksi sekä koulussa olon että koulumatkat. Tyytymättömimpiä oppilaat ovat mahdollisuuteen vaikuttaa koulun asioihin, piha-alueen liikuntamahdollisuuksiin sekä kouluruokaan. Kaikki vastaajat N= Tulen toimeen muiden oppilaiden kanssa 4,24 3. Koulussa minua ei kiusata 4,29 4. Olen tyytyväinen kouluruokaan 3,23 6. Koulumatkani on turvallinen 4,35 7. Koen oloni myös koulussa turvalliseksi 4,38 9. Koulun tarjoama harrastustoiminta on mielestäni riittävä 3, Voin vaikuttaa oppilaskunnan kautta koulun asioihin 2, Keskustelen vanhempien kanssa koulupäivän sujumisesta 3, Koulun piha-alue kannustaa minua liikkumaan 3, Koulun tilat ovat viihtyisät 3, Oppitunneilla on hyvä työrauha 3, Saan mielestäni koulussa riittävästi tukea oppimiseen 4, Voin halutessani puhua omista asioistani koulun aikuisen kanssa 3,80 Nuorisobarometri Kotkassa on parin viime vuosikymmenen aikana tehty nuorisotoimen toimesta useita nuorisokyselyitä, joista viimeinen on vuodelta Sama kysely tehtiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan 15 kunnassa. Kotkan vastaajia (14-20-v.) oli yhteensä 884. Tärkeimpinä nuorisotyön palveluina he pitivät nuorisotaloa ja tapahtumia. Kotkalaiset nuoret olivatkin hieman muuta aluetta ahkerampia nuorisotalojen kävijöitä ja myös tyytyväisiä nuorisotaloihin. Muista palveluista nuoret olivat eniten tyytyväisiä seuraaviin palveluihin: kirjasto, pyörätiet ja jalankulkuväylät, koulutus, liikunta- ja urheilupalvelut ja puistot ja ulkoilualueet. Vähiten tyytyväisiä he olivat seuraaviin: joukkoliikenne ja maahanmuuttajapalvelut. Liki 52 % nuorista arveli asuvansa vielä 5 vuoden päästä Kotkassa. Vastaava luku koko vastausalueella oli vain 41 %. Kotka sai kotipaikkana arvosanan 7,8 (4-10), joka oli keskivertoa hieman parempi.

48 73, KALA :00 / Pykälän liite: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma LAPSEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KOTKASSA Palvelukartan palvelukuvauksiin pääsee tutustumaan osoitteessa