KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 535 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE unionin yleisestä talousarviosta tuetuista rahoitusvälineistä 31. joulukuuta 2016 vallinneen tilanteen mukaan varainhoitoasetuksen 140 artiklan 8 kohdan mukaisesti {SWD(2017) 312 final} FI FI

2 Sisällys 1. JOHDANTO YLEISKATSAUS RAHOITUSVÄLINEISIIN RAHOITUSVÄLINEITÄ KOSKEVAT PERUSTELUT Nykyinen taloustilanne Rahoitusvälineiden ansiosta on mahdollista saada aikaan vähemmällä enemmän Rahoitusvälineiden vaikuttavuus kasvaa, kun ne yhdistetään muihin varoihin ANALYYSI TOIMITETUISTA TIEDOISTA Vuosien välineiden vipuvaikutus Vuosien välineiden vipuvaikutus Sovellettavat kohderyhmät Toteutuneen rahoituksen maantieteellinen jakautuminen Menestystarinat PÄÄTELMÄT

3 1. JOHDANTO Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuotuisen kertomuksensa unionin talousarviosta tuettuihin, komission suoraan tai välillisesti hallinnoimiin EU:n tason rahoitusvälineisiin liittyvistä toimista niin sisäisten kuin ulkoistenkin unionin politiikkojen aloilla. 1 Tämä varainhoitoasetuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti laadittu kertomus on järjestyksessä neljäs. 2 Kertomuksen on tarkoitus tarjota Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattava katsaus EU:n tason rahoitusvälineisiin ja niiden toimintaan sekä määrällisesti että laadullisesti ja toimia dynaamisena välineenä päätöksenteossa. Lisätäkseen kertomuksen hyödyllisyyttä tässä suhteessa komissio on ehdottanut varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen yhteydessä, että tämä kertomus ja muut EU:n rahoitusvälineitä käsittelevät asiakirjat 3 jotka julkaistaan nykyisin eri ajankohtina yhdistetään yhdeksi talousarvioesityksen ohella esitettäväksi kertomukseksi. Varainhoitoasetuksen tarkistamista käsittelevässä komission ehdotuksessa 4 kaavailtu uusi kertomus käsittäisi paitsi rahoitusvälineet, kuten varainhoitoasetuksen nykyisissä raportointivaatimuksissa todetaan, myös talousarviotakuut ja rahoitusavun. 5 Tehostettu raportointi voitaisiin ottaa käyttöön, kun tarkistettu varainhoitoasetus tulee voimaan. On syytä huomata, että unionin talousarviosta tuettavista välineistä, joita jäsenvaltiot panevat täytäntöön osana jaettua hallinnointia, laaditaan erillinen kertomus. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta ohjelmakaudella on julkaistu vuotuinen yhteenveto vuosittain viimeistään 1. lokakuuta. 6 Vuodesta 2016 alkaen komissio toimittaa yhteenvetotiedot jaetun hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden täytäntöönpanon edistymisestä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (EAKR, ESR, koheesiorahasto, maaseuturahasto ja EMKR) koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen edellyttämällä tavalla. 7 Ohjelmakauden 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, , s. 1). 2 COM(2016) 675 final, ; COM(2015) 565 final, ; COM(2014) 686 final, Tämän kertomuksen lisäksi erityisesti varainhoitoasetuksen 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valmisteluasiakirja sekä varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdan e alakohdassa esitetyt tiedot sisältävä asiakirja. 4 Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 2012/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta, COM(2016) 605 final, , erityisesti ehdotetut uusi 39 artiklan 4 kohta ja uusi 242 artikla. 5 Määritelty komission ehdotuksessa (ks. alaviite 4) jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitetuksi avuksi, joka myönnetään lainan, luottojärjestelyn tai minkä tahansa muun sellaisen välineen muodossa, jolla katsotaan voitavan varmistaa tuen vaikuttavuus, ja jota varten komissio voi lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta. 6 Vuoden 2015 kertomus on saatavilla osoitteessa 7 Asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 4 kohta. 3

4 osalta ensimmäinen vuotuinen yhteenveto julkaistiin vuoden 2016 lopussa. 8 Vastaavasti ESIR-rahaston talousarviotakauksen piiriin kuuluviin rahoitus- ja investointioperaatioihin, jotka eivät ole varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja rahoitusvälineitä, sovelletaan ESIR-asetuksen mukaisesti erillistä raportointivelvollisuutta. 9 Tätä EU:n tason välineitä koskevaa kertomusta täydentää komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka sisältää kustakin rahoitusvälineestä varainhoitoasetuksen 140 artiklan 8 kohdan a l alakohdassa edellytetyt yksityiskohtaiset tiedot. Kertomuksen liitteessä 1 nämä tiedot esitetään tiivistetysti taulukon muodossa kustakin välineestä. Lisäksi valmisteluasiakirjan sivulla 4 olevaan yhteenvetotaulukkoon sisältyy luettelo kertomuksessa käsiteltävistä rahoitusvälineistä sekä niihin liittyvää oikeudellista ja taloudellista tietoa. 2. YLEISKATSAUS RAHOITUSVÄLINEISIIN Rahoitusvälineillä tarkoitetaan unionin rahoitustukia, jotka myönnetään talousarviosta täydentävyyden pohjalta yhden tai useamman unionin toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi. Tällaiset välineet voivat olla muodoltaan pääomasijoituksia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia, lainoja tai vakuuksia taikka muita riskinjakovälineitä, ja niitä voidaan tarvittaessa yhdistää avustuksiin. 10 Tällä hetkellä komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti 35:tä rahoitusvälinettä. Jäljempänä olevasta kuviosta 1 ilmenee, miten näillä 35 välineellä, jotka on eroteltu tyypeittäin (oman pääoman ehtoinen rahoitus, takaus tai yhdistelmärahoitus), on kolme pääasiallista strategista kohderyhmää: pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ( Strategiset kohderyhmät ), infrastruktuuri laajalti ymmärrettynä eli käsittäen sekä aineellisen että aineettoman infrastruktuurin (kuten tutkimus ja innovointi) ( Strategiset kohdealat ) sekä laajentumis- tai naapuruuspolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan piiriin kuuluvat maat ( Strategiset EU:n ulkopuoliset kohdemaat ). Kuviossa 1 myös erotellaan välineet, jotka on otettu käyttöön vuosien monivuotisen rahoituskehyskauden aikana (sisäkehät) ja vuosien monivuotisen rahoituskehyskauden aikana käyttöön otetut tai otettavat välineet (ulkokehät). Siitä ilmenee välineiden suhteellinen koko talousarviomäärärahojen muodossa. 8 Kertomus on ollut lähtien saatavilla osoitteessa 9 Asetuksen (EU) 2015/ artikla. Erityisesti 16 artiklan 2 kohdan mukaan EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa, vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ESIR-asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimistaan. Vuoden 2015 kertomus on saatavilla osoitteessa 10 Varainhoitoasetuksen 2 artiklan p alakohta. 4

5 Kuvio 1: Vuosien ja rahoitusvälineet, tilanne (milj. euroa) EaSI CBI 16 milj. EaSI G 96 milj. EPMF-G EPMF-FCP-FIS 24 milj. 80 milj. Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely 121 milj. Opintolainojen takausjärjestelmä (Erasmus+ohjelma) 517 milj. Temaattinen yhdistäminen (ElectriFI, AgriFI, Climate Change) WB EDIF-välineeseen sisältyvä takausjärjestelmä (EDIF GF 2) 270 milj. 18 milj. Turkin pk-yritysten GEEREF elpymistukilaina IFCA & AIF 81 milj. 30 milj. 349 milj. GGF WB EDIF-välineeseen sisältyvä takausjärjestelmä (EDIF GF 1) 39 milj. 22 milj. LAIF EDIFiin sisältyvä ENEF 323 milj. 11 milj. EDIFiin sisältyvä ENIF 21 milj. InnovFin Suuret hankkeet, InnovFin Mid cap -kasvurahoitus, InnovFin Mid-capyritysten takaukset (H2020) 1060 milj. GIF (CIP) 581 milj. Yhteiskunnalliset yritykset ja mikroyritykset 216 milj. Koulutus, kulttuuriala ja luovat alat 638 milj. Strateginen kohdeala Marguerite 80 milj. EEEF 146 milj. Kehitysyhteistyön rahoitusväline 1023 milj. Laajentumismaat 228 milj. EU:n ulkopuoliset strateginen kohdealue Naapuruusmaat 1903 milj. EFSE 88 milj. Pk-yritysten InnovFintakausjärjestelmä (H2020) 1060 milj. RSI ( ) 270 milj. InnovFin Equity 495 milj. Tutkimus ja innovointi 4426 milj. RSFF 961 milj. Infrastruktuuri ja energiatehokkuus 2866 milj. PF4EE 80 milj. CEF Equity 100 milj. Riskinjakovälineet (CEF DI) 2400 milj. NCFF 60 milj. EFG (COSME) 490 milj. Pk-yrityksiä koskeva EU:n aloite 1137 milj. Euro Välimeriinvestointi- ja kumppanuusväline en (FEMIP) tukeminen 224 milj. NIF 1679 milj. Lainatakausjärjestely (COSME) Strategiset kohderyhmät 970 milj. Välineen luokittelu = Oman pääoman = Velka Vanha ja uusi = Uusi = Vanha Pk-yritykset 3235 milj. SMEG CIP milj. = Yhdistelmä Huomautus: Tämän asiakirjan lopussa on luettelo käytetyistä rahoitusvälineiden lyhenteistä. Pk-yrityksiä koskevan aloitteen osalta kuvion sisältyy ainoastaan EAKR:n rahoitusosuus. 5

6 Unionin rahoitus vuosien välineille oli yhteensä lähes 5,7 miljardia euroa. Vuosina rahoitusvälineitä varten on varattu määrärahoja lähes 9 miljardia euroa, joista yli 4,9 miljardia eli noin puolet oli sidottu vuoden 2016 loppuun mennessä RAHOITUSVÄLINEITÄ KOSKEVAT PERUSTELUT 3.1. Nykyinen taloustilanne Kun rahoitusvälineitä pantiin täytäntöön vuonna 2016, taloudelliselle tilanteelle olivat ominaisia jäsenvaltioiden edelleen alhaiset, vaikkakin positiiviset, kasvuluvut. Eurooppa toipuu talous- ja rahoituskriisistä hitaasti mutta varmasti. Rakenteelliset ja kriisiin liittyvät heikkoudet hidastavat kuitenkin edelleen kokonaiselpymistä. Investoinnit eivät ole lisääntyneet tuntuvasti, eikä niiden myöskään odoteta kasvavan merkittävästi seuraavien parin vuoden aikana poliittisen epävarmuuden ja keskipitkän ja pitkän aikavälin vaatimattomien kysyntänäkymien vuoksi. Erityisesti yksityisen sektorin huomattava velkaantuneisuus ja järjestämättömien lainojen suuri osuus rajoittavat edelleen pankkien luotonantokapasiteettia, mikä haittaa talouskasvua ja rahoitusvakautta. Nämä haasteet edellyttävät jatkossakin toimia, joilla vähennetään edelleen Euroopan talouden riippuvuutta pankkien myöntämistä lainoista. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuus vaihtoehtoisena rahoituslähteenä on edelleen heikkoa varsinkin pienille yrityksille. Talous- ja rahoitustilannetta, jossa rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön, analysoidaan tarkemmin valmisteluasiakirjan liitteessä, jossa esitetään myös tietoja rahoitusvajeista Rahoitusvälineiden ansiosta on mahdollista saada aikaan vähemmällä enemmän Yleisesti ottaen EU:n politiikkojen tueksi käytettävissä on rajallisesti määrärahoja, ja siksi tarvitaan lisäresursseja, jotta niiden julkisesti määritellyt tavoitteet saavutetaan tehokkaammin. Unionin tason rahoitusvälineillä kannustetaan osaltaan julkisia rahoituslaitoksia ja yksityisiä sijoittajia antamaan lainoja reaalitaloudelle ja erityisesti sellaisille pk-yrityksille, joihin investoimista pidetään riskialttiina. Rahoitusvälineillä on erittäin hyödyllinen rooli julkisen ja yksityisen lisärahoituksen aktivoimisessa, sillä ne jakavat osan rahoitusriskeistä muiden julkisten tai yksityisten toimijoiden kanssa ja mahdollistavat näin rahoituksen vipuvaikutuksen. Jäsenvaltioilla on jatkossakin käytettävissään rajallisesti julkisia resursseja, joten on tarpeen lisätä rahoitusvälineiden käyttöä ja täydentää niitä talousarviotakauksilla ja tarvittaessa lainoilla, jotta EU:n talousarvion avulla voidaan saada aikaan lisää investointeja ja siten optimoida talousarvion vaikutus unionin politiikkojen rahoittamisessa ( vähemmällä enemmän ). 11 Tähän lukuun sisältyvät takaisin saadut varat, ESIR:n rahoitusosuus useisiin rahoitusvälineisiin, EAKR:n rahoitusosuus pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sekä lainavakuusvälineen (LGTT) ja hankejoukkolainoja koskevan aloitteen (PBI) yhdistyminen CEF-velkavälineen kanssa. 6

7 Analyysi eri rahoitusvälinetyyppien vipuvaikutuksesta (kaikki alat yhdessä) esitetään jäljempänä 4 kohdassa. Vipuvaikutus ei kuitenkaan ole ainoa väline: luomalla rahoituksen välittäjille kannustimia pyrkiä yhteisiin tavoitteisiin etujen yhteensovittamisen avulla rahoitusvälineillä myös varmistetaan toimintapoliittinen vipuvaikutus erilaisissa toimintaedellytyksissä ja eri lainkäyttöalueilla. Lisäksi näin luodaan institutionaalista vipuvaikutusta erityisesti siten, että hyödynnetään täytäntöönpanoketjuun osallistuvien institutionaalisten toimijoiden asiantuntemusta EU:n toimintapolitiikoista. Näiden perustelujen mukaisesti rahoitusvälineillä on jo ollut merkittävä rooli, sillä niillä tavoitetaan tärkeitä kohderyhmiä, kuten pk-yrityksiä, innovatiivisia yrityksiä ja mikroyrityksiä, ja tuetaan arvoltaan suuria hankkeita liikenteen ja energian kaltaisilla strategisilla aloilla. Ne ovat auttaneet korjaamaan markkinoiden toimintapuutteita, ja niillä on pystytty keräämään merkittäviä lisävaroja varoja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta Rahoitusvälineiden vaikuttavuus kasvaa, kun ne yhdistetään muihin varoihin Keskeinen rahoitusvälineiden tähänastisesta täytäntöönpanosta saatu opetus on se, että EU:n eri rahoituslähteitä yhdistämällä saadaan aikaan etuja. Yhdistämisen tarkoituksena on tehostaa reaalitalouteen tehtyjen investointien vaikutusta ja lisätä joustavuutta täytäntöönpanossa ja kohteiden valinnassa. Rahoitusvälineitä voi olla tarpeen yhdistää EU:n myöntämiin avustuksiin ja alueelliseen tai kansalliseen rahoitukseen myös sellaisten hankkeiden pääomamenojen kattamiseksi, joita ei voida rahoittaa yksinomaan EU:n talousarvioon sisältyvillä rahoitusvälineillä. Vuosien monivuotinen rahoituskehys tarjoaa jo mahdollisuuksia tällaiseen yhdistämiseen. Esimerkiksi tutkimusta ja innovointia koskevassa Horisontti puiteohjelmassa tai pkyrityksiä koskevassa COSME-ohjelmassa käyttöön otettuja rahoitusvälineitä on käytetty yhdessä talousarviotakauksen kanssa. COSME- ja Horisontti ohjelmien rahoitusvälineiden kysyntä on ollut markkinoilla suurta heti niiden käynnistämisestä lähtien alkuperäiset määrärahat käytettiin nopeasti loppuun. Rahoitusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia päätettiin siksi lisätä kasvattamalla Euroopan strategisten investointien 12 Esimerkiksi vuoden 2016 loppuun mennessä EU:n tason tärkeimmillä vuosien rahoitusvälineillä, joilla tuetaan pk-yrityksiä (innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) sisältyvä pkyritysten takausjärjestelmä (SMEG 07) ja riskinjakoväline) sekä mikroyrityksiä ja itsensä työllistäviä (EPMF) ja joiden talousarviomäärärahat olivat yhteensä alle 1,6 miljardia euroa, tuettiin lainanantoa lähes 23 miljardin arvosta ja käynnistettiin pääomasijoituksia yli 1,2 miljardin euron arvosta. Näin yli pk-yritystä sai rahoitusta helpommin. 7

8 rahaston (ESIR-rahasto) 13 riskinottovalmiuksia. ESIR-rahasto muodostaa Euroopan investointiohjelman ensimmäisen pilarin. Toinen esimerkki on EU:n tason rahoitusvälineiden resurssien, ESIR-rahaston ja avustusten yhdistäminen Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenneosion alalla annettavaa rahoitustukea varten. Tarkoituksena on asettaa CEF-avustusten maksamisen edellytykseksi hyväksyntä rahoituksen saamiseksi ESIR-rahastosta tai rahoitussopimuksen allekirjoittaminen yksityisen rahoittajan tai kansallisen kehityspankin kanssa 12 kuukauden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta. Tulevaisuutta ajatellen toinen mahdollisuus on rahoittaa hankkeita ESIR-rahaston alaisten niin kutsuttujen investointijärjestelyjen avulla. Sen etuja ovat yhdistettyjen rahoituslähteiden, esimerkiksi EU:n varojen, EIP-ryhmän omien varojen, kansallisten kehityspankkien, yksityisten rahoittajien, yhteisösijoittajien ja valtio-omisteisten rahastojen, suurempi katalyyttinen vaikutus. Tavoitteena on lisätä hankkeiden tukemiseen käytettävää pääomaa. Lisäksi yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa 16 annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus yhdistää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) Horisontti ja COSME-ohjelmien varoihin yhteisissä rahoitusvälineissä. Komissio suosittelee varainhoitoasetuksen tarkistamisesta koskevassa ehdotuksessaan, että välineiden yhdistämistä helpotetaan entisestään ANALYYSI TOIMITETUISTA TIEDOISTA Neuvostolle ja Euroopan parlamentille rahoitusvälineistä varainhoitoasetuksen 140 artiklan 8 kohdan mukaisesti annettavilla tiedoilla pyritään varmistamaan veronmaksajien rahojen läpinäkyvä ja vastuullinen käyttö. Valmisteluasiakirja sisältää runsaasti tietoa yksittäisistä välineistä. Painopisteenä on budjettivallan käyttäjän oikeus saada kokonaisvaltainen käsitys rahoitusvälineiden avulla tapahtuvasta EU:n talousarvion toteutuksesta. Näiden tietojen perusteella on myös mahdollista tehdä joitain yleisiä päätelmiä siitä, missä määrin 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, , s. 1). 14 ESIR-asetuksen mukaan ESIR-rahastoon sovelletaan erityisiä raportointimenettelyjä. Tämän kertomuksen ohessa esitettävässä valmisteluasiakirjassa esitetään kuitenkin lisäresurssit, joita ESIR-rahastosta on osoitettu rahoitusvälineisiin. 15 ESIR-rahaston toteutus edistyy hyvin, sillä Euroopan investointipankkiryhmä (jäljempänä EIP-ryhmä ) on jo hyväksynyt 477 rahaston tukemaa transaktiota. Näiden investointien yhteisarvo on 183,5 miljardia euroa (58 prosenttia yhteensä 315 miljardin euron tavoitteesta vuoden 2018 puoliväliin mennessä), ne koskevat kaikkia 28:aa jäsenvaltiota, ja pkyrityksen ja markkina-arvoltaan keskisuuren yrityksen odotetaan hyötyvän niistä. Rahaston rahoitusvoiman lisäämiseksi käydään Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa neuvotellaan parhaillaan ESIR-rahaston voimassaolon ehdotetusta jatkamisesta ESIR 2 -rahastolla. 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta. 17 COM(2016) 605 final (ks. alaviite 4). 8

9 rahoitusvälineiden tavoitteet on saavutettu, etenkin niiden pääasiallisen perusteen eli rahoituksen vipuvaikutuksen osalta ( vähemmällä enemmän ). Saatavilla oleva tähänastista täytäntöönpanoa kuvaava näyttö osoittaa erityisesti, että rahoitusvälineillä on ohjattu huomattava määrä varoja lukuisille lopullisille tuensaajille reaalitaloudessa. Näytön perusteella vaikuttaa siten siltä, että rahoitusvälineet ovat tehokas tapa vaikuttaa reaalitalouden rahoitustarpeisiin. Kun rahoitusvälineitä on pantu täytäntöön yhdessä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa, on voitu puuttua ulkoisen rahoituksen tarjontaan liittyviin markkinoiden toimintapuutteisiin. Jäljempänä olevissa kuvioissa 1 8 esitetään visuaalisesti rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa talousarviovarojen, vipuvaikutuksen, rahoituksen ja reaalitalouteen tehtyjen investointien osalta vuosien ja monivuotisissa rahoituskehyksissä 31. joulukuuta Kuvioissa esitetään nämä tiedot sekä yleisesti että rahoitusvälineittäin (velkarahoitus, oman pääoman ehtoinen rahoitus sekä yhdistelmärahoitus) Vuosien välineiden vipuvaikutus 18 Unionin rahoitus vuosien välineille oli yhteensä lähes 5,7 miljardia euroa 31. joulukuuta 2016 mennessä. Näillä varoilla on tuettu noin 81,7 miljardin euron rahoitusvolyymia ja yli 134 miljardin euron investointeja, joista ovat hyötyneet strategiset kohderyhmät ja toimialat EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhteydessä. Kokonaisvipuvaikutus on ollut 14,4 (ks. kuvio 1). 18 Vuosien rahoitusvälineiden osalta yhteenlasketut sitoumukset määritellään kaikkien kyseisten rahoitusvälineiden osalta tehtyjen talousarviositoumusten kokonaissummana. Sitoumuksiin sisältyy talousarviomenettelyssä osoitettujen, käytettyjen määrärahojen lisäksi talousarviovaroja, kuten ETA:n rahoitusosuudet, rahoitusvälineeseen osallistuvien kolmansien maiden tekemät vaaditut vähimmäissijoitukset tai rahoitusvälineeseen unionin talousarvion sisällä siirretyt määrät. Toteutunut rahoitus vastaa rahoitusvälineestä rahoitusketjun kautta tukikelpoisille lopullisille varojen saajille myönnettyä rahoitusvolyymia, mukaan luettuna unionin rahoitusosuus eli yhteenlasketut talousarviositoumukset. Toteutetut investoinnit kuvaa lopullisen varojen saajan toteuttamia pääomasijoitusmenoja. Useassa tapauksessa tällä tarkoitetaan varojen saajan käytössä investointeja varten olevaa rahoituksen kokonaismäärää, omat varat mukaan luettuina. 9

10 Kuvio 1: Vuosien välineet, tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: SMEG 07, Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G), riskinjakoväline (RSI), riskinjakorahoitusväline (RSFF), erityinen yhteissijoitusrahasto (FCP-FIS), Länsi- Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen (EDIF) sisältyvä takausväline 1 (GF 1), Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto (EFSE), Turkin elpymistukilaina, GIF (CIP), Marguerite-rahasto, Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen (EDIF) sisältyvät yritysten laajentumisrahasto (ENEF) ja yritysten innovointirahasto (ENIF), Euro Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) tukeminen, Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF), Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF), vihreän kasvun rahasto (GGF), naapuruuspolitiikan investointiväline (NIF), Keski-Aasian investointikehys (IFCA) ja Aasian investointiväline (AIF), Latinalaisen Amerikan investointiväline (LAIF). Jäljempänä kuvioissa 2 4 esitetään jakauma rahoitusvälineittäin vuosien osalta. 10

11 Kuvio 2: Vuosien velkarahoitusvälineet, tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: SMEG 07, EPMF-G, RSI, RSFF, FCP-FIS, EDIF GF 1, EFSE, Turkin elpymistukilaina. Kuvio 3: Vuosien oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet, tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: GIF (CIP), Marguerite-rahasto, ENEF, ENIF, FEMIPin tukeminen, GEEREF. 11

12 Kuvio 4: Vuosien yhdistelmärahoitusvälineet (velka & oma pääoma), tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: EEEF, GGF, NIF, IFCA&AIF, LAIF Vuosien välineiden vipuvaikutus 19 Vuosiksi talousarviosta on osoitettu lähes 9 miljardin euron 20 määrärahat, joilla on tarkoitus tukea yli 88 miljardin euron rahoitusta. Tällöin keskimääräinen vipuvaikutus olisi lähes 10 ja investointien kokonaismäärä 116,2 miljardia euroa (ks. kuvio 5). Kuten edellisessä kertomuksessa todettiin, vuosien rahoitusvälineisiin verrattuna alhaisempi keskimääräinen vipuvaikutus johtuu siitä, että osalla vuosien rahoitusvälineisiin sisältyvistä tuotteista katetaan riskejä, jotka ovat suuremmat kuin vuosien tyypillisillä rahoitusvälineillä katetut riskit. Näin on pyritty lisäämään unionin rahoituksella aikaansaatavaa lisäarvoa. On myös syytä huomata, että vuosien välineiden osalta aikaansaatu vipuvaikutus on todellinen, kun taas vuosien välineiden osalta puhutaan tavoitellusta vipuvaikutuksesta. 21 Joulukuun 31. päivään 2016 mennessä sidotulla unionin 4,9 miljardin euron rahoitusosuudella on määrä tukea noin 57 miljardin euron 19 Vuosien rahoitusvälineiden osalta talousarviomäärärahat käsittävät rahoitusvälinettä varten sen koko voimassaoloajaksi suunnitellut maksusitoumusmäärärahat. Tavoiteltu rahoitus on tavoitteena oleva, tukikelpoisille lopullisille varojen saajille myönnettävän rahoituksen määrä (josta osa odotettavissa olevaa rahoitusta eli allekirjoitettuja operaatioita varten odotettavissa olevan rahoituksen määrä). Investointitavoite tarkoittaa tavoitteeksi asetettua, lopullisen varojen saajan toteuttamien investointimenojen määrää (josta osa on odotettavissa olevia investointeja eli allekirjoitettuja operaatioita varten odotettavissa olevien investointimenojen määrä). 20 Vuosien talousarviomäärärahoihin sisältyvät myös kahden ohjelmakaudella toteutetun ohjelman (hankejoukkolainoja koskeva aloite ja Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitettu lainavakuusväline) määrärahat. Ohjelmat yhdistettiin vuonna 2016 uuteen, Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyvään vieraan pääoman ehtoiseen rahoitusvälineeseen. 21 Eräiden kauden rahoitusvälineiden todellinen vipuvaikutus oli suurempi kuin tavoiteltu vipuvaikutus. Vuosien rahoitusvälineiden todellinen vipuvaikutus saattaa siten lopulta olla myös sen tavoiteltua vipuvaikutusta suurempi. 12

13 rahoitusvolyymia. Odotettavissa oleva vipuvaikutus on noin 11,5 ja arvioitu investointivolyymi noin 85 miljardia euroa. 22 Kuvio 5: Vuosien välineet, tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: Pk-yrityksiä koskevan aloitteen osalta kuvion sisältyy ainoastaan EAKR:n rahoitusosuus. COSME-lainatakausjärjestely (LGF), pk-yrityksiä koskeva EU:n aloite (kuvioon sisältyy ainoastaan EAKR:n rahoitusosuus), EaSI, pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä, kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, SLG Facility, Energiatehokkuuden yksityinen rahoitus (PF4EE), InnovFin Suuret hankkeet, Verkkojen Eurooppa - välineeseen sisältyvä vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI), RSDI, takausväline 2, kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (EFG), Verkkojen Eurooppa -välineen oman pääoman ehtoinen väline, InnovFin Equity, luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF), temaattinen yhdistäminen (Thematic Blending). Mukaan lukien alkuperäisten talousarviomäärärahojen sekä vastaavien rahoitus- ja investointimäärien tarkistukset. Kuvioissa 6 8 esitetään jakauma rahoitusvälineittäin (velkarahoitus, oman pääoman ehtoinen rahoitus tai yhdistelmärahoitus) vuosien osalta. 22 Odotettu rahoituksen ja investointien volyymi rajoittuu tässä vaiheessa määriin, jotka perustuvat täytäntöönpanotehtäviä hoitavien yhteisöjen ja rahoituksen välittäjien / varojen lopullisten saajien välillä jo allekirjoitettuihin sopimuksiin. 13

14 Kuvio 6: Vuosien velkarahoitusvälineet, tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: COSME LGF, pk-yrityksiä koskeva EU:n aloite (kuvioon sisältyy ainoastaan EAKR:n rahoitusosuus), EaSI, pk-yritysten InnovFintakausjärjestelmä, kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, SLG Facility, PF4EE, InnovFin Suuret hankkeet, CEF DI, RSDI. Mukaan lukien alkuperäisten talousarviomäärärahojen sekä vastaavien rahoitus- ja investointimäärien tarkistukset. Kuvio 7: Vuosien oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet, tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: EFG, Verkkojen Eurooppa -välineen oman pääoman ehtoinen väline, InnovFin Equity Mukaan lukien alkuperäisten talousarviomäärärahojen sekä vastaavien rahoitus- ja investointimäärien tarkistukset. 14

15 Kuvio 8: Vuosien yhdistelmärahoitusvälineet (velka & oma pääoma), tilanne (mrd. euroa) Kuviossa on otettu huomioon seuraavat rahoitusvälineet: NCFF, temaattinen yhdistäminen (Thematic Blending). Mukaan lukien alkuperäisten talousarviomäärärahojen sekä vastaavien rahoitus- ja investointimäärien tarkistukset. 15

16 4.3. Sovellettavat kohderyhmät Yhteenlaskettujen sitoumusten jakautuminen aloittain esitetään kuvioissa 9 ja 10 kummankin ohjelmakauden osalta. Ympyrädiagrammeissa pk-yritykset muodostavat oman strategisen kohderyhmänsä, kun taas aineellinen ja aineeton infrastruktuuri on ryhmitelty strategisiin kohdealoihin. EU:n ulkopuolisten strategisten kohdealueiden rahoituksen pienentyminen tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä selittyy sillä, että joitain voimassa olevia ulkoisten välineiden sitoumuksia jatkettiin. Kuvioiden 9 ja 10 suorassa vertailussa olisi otettava huomioon se, että vuoden 2016 loppuun mennessä vuosien välineisiin liittyvät sitoumukset oli enimmäkseen saatettu päätökseen, kun taas vuosien välineisiin liittyvät sitoumukset ovat yhä kesken. Kuvio 9: Vuosien rahoitusvälineet talousarviositoumukset tavoitteittain, tilanne (milj. euroa) Strategiset kohdealat: Marguerite-rahasto, EEEF, GIF (CIP), RSI, RSFF, EPMF-G, FCP-FIS. Strategiset kohderyhmät: SMEG 07. EU:n ulkopuoliset strategiset kohdealueet: IFCA, AIF, LAIF, GEEREF, EDIF GF 1, ENEF, ENIF, EFSE, GGF, Turkin pk-yritysten elpymistukilaina (SME RSLT), NIF, FEMIPin tukeminen. 16

17 Kuvio 10: Vuosien rahoitusvälineet talousarviositoumukset tavoitteittain, tilanne (milj. euroa) Strategiset kohdealat: kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF), PF4EE, RSDI, Verkkojen Eurooppa -välineen oman pääoman ehtoinen väline, NCFF, pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä, InnovFin L-M Guarantee -järjestely, pk-yritysten InnovFin riskipääomajärjestelmä (InnovFin SME VC), EaSI. Strategiset kohderyhmät: COSME LGF, pk-yrityksiä koskeva EU:n aloite, COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely. EU:n ulkopuoliset strategiset kohdealueet: EDIF GF2, temaattinen yhdistäminen (Thematic Blending). On syytä huomata, että unionin talousarviosta tuettavista välineistä, joita jäsenvaltiot panevat täytäntöön osana jaettua hallinnointia, laaditaan erillinen kertomus. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta ohjelmakaudella on julkaistu vuotuinen yhteenveto vuosittain viimeistään 1. lokakuuta. 23 Vuodesta 2016 alkaen komissio toimittaa yhteenvetotiedot jaetun hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden täytäntöönpanon edistymisestä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (EAKR, ESR, koheesiorahasto, maaseuturahasto ja EMKR) koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen edellyttämällä tavalla. 24 Ohjelmakauden osalta ensimmäinen vuotuinen yhteenveto julkaistiin vuoden 2016 lopussa. 25 Vastaavasti ESIR-rahaston talousarviotakauksen piiriin kuuluviin rahoitus- ja investointioperaatioihin, jotka eivät ole varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja rahoitusvälineitä, sovelletaan ESIR-asetuksen mukaisesti erillistä raportointivelvollisuutta Vuoden 2015 kertomus on saatavilla osoitteessa 24 Asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 4 kohta. 25 Kertomus on ollut lähtien saatavilla osoitteessa 26 Asetuksen (EU) 2015/ artikla. Erityisesti 16 artiklan 2 kohdan mukaan EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa, vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ESIR-asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimistaan. Vuoden 2015 kertomus on saatavilla osoitteessa 17

18 4.4. Toteutuneen rahoituksen maantieteellinen jakautuminen Rahoitusvälineillä on erilainen maantieteellinen soveltamisala, joka määräytyy niiden oikeusperustan mukaan. Lisäksi ne ovat pohjimmiltaan kysyntälähtöisiä, joten määrärahat määräytyvät suhteellisen rahoitustarpeen mukaan. Jäljempänä olevissa ympyrädiagrammeissa esitetään toteutuneen rahoituksen jakautuminen maittain eri välineluokkien osalta (kokonaismäärä ja määrä monivuotista rahoituskehystä kohti). Kuten edellä mainittiin, useita vuosien monivuotisessa rahoituskehyksessä käyttöön otettuja ulkoisia välineitä jatkettiin vuosien monivuotisessa rahoituskehyksessä. EU:n ulkopuolisille alueille unionin rahoitusvälineistä vuosina myönnetyn rahoituksen osuus on siten suhteellisesti pienempi, koska se oli jo otettu huomioon kaudella EU:n suuret läntiset jäsenvaltiot, etenkin Ranska ja Italia, näyttävät erityisesti hyötyneen rahoitusvälineiden kasvattamisesta vuosina verrattuna vuosien monivuotiseen rahoituskehykseen. Niiden osuus toteutuneesta kokonaisrahoituksesta kasvoi merkittävästi (Ranskan osuus 4,9 prosentista 39,9 prosenttiin ja Italian osuus 6,9 prosentista 15,6 prosenttiin). Nämä suuret kasvuluvut selittyvät kuitenkin edellä mainituilla ulkoisten välineiden pienemmillä osuuksilla. Muilta osin Ranskan osuuden kasvu johtuu enimmäkseen sen osallistumisesta vuosina hankejoukkolainoja koskevaan aloitteeseen ja Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitettuun vakuusvälineeseen, jotka on nyt yhdistetty vuosien riskinjakovälineeseen (CEF DI). 18

19 Kuvio 11: Vuosien ja rahoitusvälineet - Toteutuneen kokonaisrahoituksen maantieteellinen jakautuminen, tilanne Slovenia 0,2% Liettua 0,0% Latvia 0,0% Slovakia 1,6% Romania 0,7% Luxemburg 0,1% Malta 0,0% Portugali 0,5% Puola 1,6% Alankomaat 1,0% Ruotsi 0,3% Yhdistynyt kuningaskunta 2,1% Espanja 5,6% Euroopan talousalue (ETA) 0,0% Irlanti 0,4% Unkari 0,6% Italia 9,1% Välimeren alue (Pohjois-Afrikka ja Lähiitä) 16,4% Kreikka 0,1% Saksa 10,5% EU:n ulkopuoliset maat 41,3% Kaukasia 6,9% Ranska 13,8% Aasia 3,8% Saharan eteläpuolinen ja eteläinen Afrikka 0,0% Muut 0,1% Suomi 0,7% Viro 0,1% Tanska 0,5% Tšekin tasavalta 1,1% Belgia 6,2% Bulgaria 0,1% Itävalta 1,3% Balkan ja Turkki 7,0% Kroatia 0,4% 19

20 Kuvio 12: Vuosien rahoitusvälineet - Toteutuneen kokonaisrahoituksen maantieteellinen jakautuminen, tilanne Puola 1,9% Luxemburg 0,1% Alankomaat 1,0% Espanja 4,4% Slovakia 2,1% Romania 0,9% Portugali 0,4% Yhdistynyt kuningaskunta 1,5% Latinalainen Amerikka 9,29% Välimeren alue (Pohjois- Afrikka ja Lähi-itä) 21,7% Irlanti 0,3% Italia 6,9% Unkari 0,6% Kaukasia 9,2% Saksa 9,9% EU:n ulkopuoliset maat 54,6% Ranska 4,9% Suomi 0,7% Tanska 0,4% Tšekin tasavalta 1,1% Kroatia 0,5% Belgia 6,4% Itävalta 1,2% Balkan ja Turkki 9,3% Aasia 5,1% Saharan eteläpuolinen ja eteläinen Afrikka 0,1% Bulgaria 0,1% 20

21 Kuvio 13: Vuosien rahoitusvälineet - Toteutuneen kokonaisrahoituksen maantieteellinen jakautuminen, tilanne Luxemburg 0,1% Irlanti 0,8% Unkari 0,4% Kreikka 0,3% Liettua 0,0% Latvia 0,0% Italia 15,6% Malta 0,1% Puola 0,7% Portugali 0,7% Romania 0,2% Slovakia 0,0% Slovenia 0,5% Välimeren alue (Pohjois- Afrikka ja Lähi-itä) 0,8% Espanja 9,1% Ruotsi 1,3% Saksa 12,4% Alankomaat 1,2% Yhdistynyt kuningaskun ta 3,8% EU:n ulkopuoliset maat 1,7% Belgia 5,7% Itävalta 1,6% Muut 0,3% Balkan ja Turkki 0,4% Ranska 39,9% Bulgaria 0,4% Tšekin tasavalta 1,2% Tanska 0,9% Viro 0,3% Suomi 0,7% Kaukasia 0,1% Euroopan talousalue (ETA) 0,2% 21

22 Kun tarkastellaan rahoituksen jakautumista välineluokittain (ei ilmene kaaviosta), velkavälineiden maantieteellinen jakautuminen suosii suuria EU-maita, kuten Ranskaa, Saksaa ja Italiaa. EU:n ulkopuoliset maat (pääosin Välimeren alueella) taas hyötyvät suuresti oman pääoman ehtoisista välineistä ja etenkin yhdistelmävälineistä (velka & oma pääoma) Menestystarinat Unionin tukea on aiemmilla ohjelmakausilla tarjottu ja tarjotaan edelleen yrityksille ja muille kohderyhmille, etenkin pk-yrityksille, sekä strategisille aloille, joihin kuuluvat tutkimus ja innovointi, aineellinen infrastruktuuri ja energiatehokkuus, yhteiskunnallinen yrittäjyys, koulutus ja kulttuuri. Tukea on annettu myös EU:n ulkopuolisille maille. Tämä tuki on ollut monien yritystoimintaan liittyvien menestystarinoiden taustalla. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä: Pk-yritykset: ESIR/COSME lainatakausjärjestely Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevalla EU:n COSME-ohjelmalla tuetaan erityisen riskialttiiden pk-yritysten kasvua. Ohjelmasta myönnetty rahoitus on auttanut puolalaista teräksen tukkumyyjää, Presto Stalia, lanseeraamaan uusia palveluja. Puolan pohjoisosissa sijaitsevaan Klawkowoon sijoittautuneen Presto Stalin liiketoimintamalli keskittyy sen paikalliseen asiakaskuntaan. Presto Stal laajensi äskettäin palveluvalikoimaansa: se muun muassa hankki maata uutta päätoimipaikkaa ja työpajaa varten. Laajennus edellytti merkittäviä investointeja, ja sen mahdollisti COSME-ohjelmasta saatu rahoitus. EU:n takaama laina varmisti yrityksen rahoitusvakauden koko laajennushankkeen ajan. Uusien rakennusten perustuksia tehdään parasta aikaa. Tämän seurauksena Presto Stal on palkannut lisää henkilöstöä, ja työntekijämäärän odotetaan nousevan 10:een vuonna Tutkimus ja innovointi: ESIR / Horisontti 2020 Pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä Kaikilla ei ole mahdollisuutta ansaita toimeentuloaan tekemällä sitä, mistä he nauttivat eniten. Matthieu Gobbi ja Jérôme Giacomoni ovat kuitenkin onnistuneet tässä. Opiskellessaan arvostetussa École Polytechnique -oppilaitoksessa Pariisissa he päättivät tehdä harrastuksestaan, ilmaa kevyemmistä ilma-aluksista ja kuumailmapalloista, itselleen uran. Vuonna 1993 nämä 25-vuotiaat insinöörit perustivat Aerophile-yrityksen, joka on erikoistunut maahan ankkuroitujen heliumtäytteisten kiintopallojen kehittämiseen. Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, Aerophile on paljon suuremman Aerogroupekonsernin ensisijainen tytäryhtiö. Yrityksellä on 110 työntekijää, ja sen kasvuluvut ovat vaikuttavia. Matthieu ja Jérôme ovat onnistuneet vakiinnuttamaan Aerophilen aseman markkinajohtajana koko maailmassa kiintopallojen alalla. Heidän pallojaan on 22

23 nykyisin saatavilla eri muodoissa. Heidän tuotteitaan myydään nykyään noin 30 maassa eri puolilla maailmaa. Yksi Matthieun ja Jérômen pallo leijaili Rio de Janeiron olympialaisissa pari vuotta sitten. Yrityksensä kehityksen tietyssä vaiheessa he kuitenkin tiesivät, että oli aika monipuolistaa tuotantolinjaa: siitä lähtien yksi heidän innovatiivista ideoistaan on ollut luoda Aerobar, ensimmäisen leijaileva baari, jossa asiakkaat voisivat nauttia drinkin useiden metrien korkeudella ilmassa. Ilmaan on heitetty myös ajatus Pikku prinssin huvipuistosta, joka perustuisi Antoine de Saint-Exupéryn samannimiseen romaaniin. Tukeakseen yrityksensä kasvua Matthieu ja Jérôme ovat onnistuneet saamaan Euroopan investointirahaston (EIR) takaaman joukkolainan ESIR-rahastosta, joka muodostaa Euroopan investointiohjelman ensimmäisen pilarin. Euroopan investointiohjelmasta, jolla pyritään synnyttämään uusia investointeja Euroopassa tukemalla innovatiivisia pk-yrityksiä yhdessä InnovFin SMEG:n kanssa, Matthieu ja Jérôme ovat näin ollen saaneet suoraa tukea uusimpien liiketoimintasuunnitelmiensa toteuttamiseen. Lisäksi ohjelma on auttanut luomaan noin 100 kausiluonteista työpaikkaa. Infrastruktuuri ja energiatehokkuus: Vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (Marguerite) Marguerite-rahaston kautta myönnetyllä unionin rahoituksella on tuettu (muun muassa) 29 prosenttiosuuden hankkimista yrityksestä AS Latvijas Gāze (LG). Kyseessä on vertikaalisesti integroitunut kaasuyhtiö, joka vastaa maakaasun siirtämisestä, jakelusta, varastoinnista ja toimittamisesta Latviassa. LG vastaa Latvian kaasunsiirto- ja jakeluverkoston toiminnasta ja ylläpidosta sekä Inčukalnsin maanalaisesta kaasunvarastointilaitoksesta. Se on kolmanneksi suurin varastointilaitos EU:ssa ja strateginen Baltian alueen kaasuntoimitusten turvaamisen kannalta. Lisäksi LG turvaa maakaasun toimitukset yli kotitalouteen ja toimittaa kaasua asiakkaille Virossa, Luoteis-Venäjällä ja Liettuassa. Yritys tukee kahta yleishyödyllistä hanketta, joilla parannetaan alueellista kaasun toimitusvarmuutta. Infrastruktuuri ja energiatehokkuus: Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE) Tšekkiläinen Komercni Banka (KB) oli ensimmäinen PF4EE-sopimuksen allekirjoittanut rahoituksen välittäjä. Yksi tähän liittyvistä hankkeista oli parantaa erään pk-yrityksen teollisen leipomon lämmitysjärjestelmää, seinien eristystä ja ikkunoiden kuntoa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin euroa, joista PF4EE maksoi 20 prosenttia. Hankkeen ansiosta energiakuluissa säästetään noin euroa vuodessa. 23

24 5. PÄÄTELMÄT EU:n rahoitusvälineet ovat osoittautuneet tuloksellisiksi (esim. kohderyhmien tavoittaminen) ja kustannustehokkaiksi (esim. vipuvaikutus) keinoiksi puuttua haasteisiin, joita EU:n taloudessa edelleen on rahoituksen riittävässä saamisessa kohtuullisin ehdoin. Rahoitusvälineiden ansiosta on mahdollista lisätä EU:n talousarvion vaikuttavuutta reaalitaloudessa. Komissio aikoo erityisesti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien tulevien ehdotustensa yhteydessä tarkastella huolellisesti mahdollisuutta parantaa nykyisiä välineitä tai ottaa käyttöön uusia, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin silloin, kun EU:n takauksen turvin myönnetty markkinaehtoinen rahoitus, pääomasijoitus tai muut riskinjakojärjestelyt voivat olla asianmukaisin EU:n tukimuoto. Vaikka jatkossakin tarvitaan yhä rahoitustukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, innovatiiviset rahoitusvälineet ja/tai ESIR-rahastosta myönnettävien kaltaiset talousarviotakaukset voivat joillakin politiikan aloilla olla tarkoituksenmukaisempi ja kustannustehokkaampi keino. Pohdinta-asiakirjassa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta todetaan, että riskinjakovälineillä voi olla tärkeä rooli talousarvion tulevassa toteutuksessa, sillä niiden avulla EU voi tehdä vähemmällä enemmän ja hankkia rahoitusta EU:n talousarvion ulkopuolelta, erityisesti tiukan budjettikurin aikana. 27 Vaikka paine rahoitusvälineisiin käytettävien talousarviomäärärahojen kasvattamiseen on suuri, komissio aikoo arvioida, miltä osin välineiden nykyistä suurta lukumäärää voitaisiin vähentää. Kuten pohdinta-asiakirjassa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta todetaan, eräs vaihtoehto tämän ongelman ratkaisemiseksi olisi ottaa käyttöön yksi ainoa rahasto, jossa voitaisiin hyödyntää eri rahoitusmuotoja eri politiikan alojen tilanteesta riippuen. 28 Kuten kuviosta 1 ilmenee, monilla nykyisistä 35 välineestä on samat kohdesegmentit, minkä seurauksena voi syntyä päällekkäisyyksiä, jotka saattavat aiheuttaa sekaannusta tuensaajien keskuudessa ja tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Asianmukaista huomiota kiinnitetään myös sen varmistamiseen, että hankkeiden toteuttajat ja rahoitusvälineiden tuensaajat saavat tietoa EU:n tukemasta rahoituksesta eri kanavien, kuten Pk-yritysten rahoitus -portaalin, kautta. 29 Komissio pyrkii myös edelleen saamaan tasapainoon yhtäältä asianmukaisen vastuullisuuden, raportoinnin, valvonnan ja tarkastusten varmistamisen ja toisaalta rahoitusvälineiden mahdollisimman tehokkaan ja tuloksellisen täytäntöönpanon. Vaikka vuosien rahoitusvälineiden täytäntöönpanokehys sisältää vahvat säännökset teknisistä vaatimuksista, avoimuudesta, sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta sekä raportoinnista, sääntelykehystä olisi jatkuvasti tarkistettava, jotta voidaan vähentää entisestään byrokratiaa, helpottaa 27 Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, ks. erityisesti kohta: 28 Ks. edellä

25 täytäntöönpanoa ja saattaa rahoitusvälineiden suunnittelu vastaamaan tehokkaimpia ja moderneimpia markkinakäytäntöjä. Komissio tekee parhaillaan yksittäisiä välineitä koskevia väliarviointeja alakohtaisten oikeusperustojen mukaisesti. Varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevassa komission ehdotuksessa, josta neuvotellaan parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, hyödynnetään käytännön kokemuksia. Tarkoituksena on pohjustaa tietä uuden sukupuolen rahoitusvälineille ja talousarviotakauksille ja luoda niiden täytäntöönpanoa varten mahdollisimman asianmukainen sääntelykehys, jotta voidaan saavuttaa sovitut poliittiset tavoitteet. RAHOITUSVÄLINEIDEN LYHENTEET CCS - GF: Kulttuurialan ja luovien toimialojen tukiväline CEF: Verkkojen Eurooppa -väline CEF DI: Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyvä vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline CEF Equity: Verkkojen Eurooppa -välineen oman pääoman ehtoinen väline CIP: Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma COSME: Yritysten kilpailukyky ja pienet ja keskisuuret yritykset EaSI - CBI: Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) Valmiuksien kehittämiseen kohdennetut investoinnit EaSI - G: Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys EEEF: Euroopan energiatehokkuusrahasto EFG (COSME): COSME-ohjelmaan sisältyvä pääomajärjestely kasvua varten EFSE: Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto ENEF (EDIF): Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen sisältyvä yritysten laajentumisrahasto ENIF (EDIF): Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen sisältyvä yritysten innovointirahasto EPMF - G: Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä EPMF - FCP - FIS: Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely Fonds commun de placement Fonds d investissement spécialisé (yhteissijoitusrahasto) FEMIP: Euro Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen tukeminen FP7: Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemäs puiteohjelma GEEREF: Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto GGF: Vihreän kasvun rahasto GIF (CIP): Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvä kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki IFCA & AIF: Keski-Aasian investointikehys ja Aasian investointiväline LAIF: Latinalaisen Amerikan investointiväline LGF (COSME): Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaan ohjelmaan sisältyvä lainatakausjärjestely NCFF: Luonnonpääoman rahoitusväline NIF: Naapuruuspolitiikan investointiväline 25

26 PF4EE: RSFF: RSI: RSL: SMEG07 (CIP): WB EDIF GF1: Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakoväline Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakoväline (pilottitakausjärjestelmä tutkimus- ja innovaatiopainotteisille pkyrityksille ja pienille mid cap -yrityksille) Turkin elpymistukilaina Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvä pk-yritysten takausjärjestelmä Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen sisältyvä takausväline I WB EDIF GF2: Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineeseen sisältyvä takausväline II 26