VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2004 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING

Transkriptio

1 VSSS HJO VS OPO VS H V ÄGSVSPO Y YYSO Y FÖGSO VSSD HYS OY YÖHÖ VSGOS VCG B D S VSH VS PG DOSH 1/2004 VS SDS FOOSDG

2 ktiivinen elinkeinopolitiikka hyvinvoinnin edistäjänä Vaasan kaupunki on päivittänyt strategiansa ja tavoitteensa vuoteen ulevaisuus halutaan nähdä ja sitä yhteisesti "tehdä" varsin kovilla ja kunnianhimoisilla tavoitteilla. Samaan aikaan niin kuntien kuin yritystenkin kilpailu kiristyy. uotantoa ollaan siirtämässä halpatuotantomaihin ja väestönkasvu on entistä enemmän keskittymässä pääkaupunkiseudulle. yös suurten ikäluokkien eläköityminen ja siitä seuraavat eläkemaksuongelmat samoin kuin uusien henkilöiden rekrytointiongelmat, erityisesti julkisella sektorilla, aiheuttavat perusteltua huolta. Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2004 Vasa stads informationstidning Sisällysluettelo nnehållsförteckning ktiivinen elinkeinopolitiikka hyvinvoinnin edistäjänä 2 n aktiv näringslivspolitik 2 gagnar välfärden Vacon menestyy maailmallakin 3 Vacon i Vasa framgångsrikt 3 även utomlands Vaasassa harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa 4-5 Vasa har en aktiv näringslivspolitik 4-5 Yrittäjäksi oppisopimuksella 7 Företagarskolning med läroavtal 7 jankohtaista kaupungilta 8-9 ktuellt från staden 8-9 Yrtti hoitaa yritystonttiasiat Yrtti tar hand om företagstomtärenden Vaasanseudun ehitys Oy työhön 14 Vasaregionens tveckling b 14 inleder sin verksamhet Sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään hallinnollisesti Social- och hälsovården 19 sammanslås administrativt 2005 ukio- ja ammattiopintojen yhteistyö syvenee 20 Samarbetet mellan gymnasie- 20 och yrkesutbildningen fördjupas eikki-ikäisen polkua kouluun helpotetaan 21 Barnens övergång till 21 skolan blir smidigare -hankkeita puuhataan sekä opetuksessa että yrityselämässä projekt engagerar både inom utbildningen och företagslivet uorten kulttuuritalo ultsa 30 ngdomarnas kulturhus ultsa 30 apahtumakalenteri 31 venemangskalender 31 oimitus, edaktion Päätoimittaja, Huvudredaktör: Veli-atti aitinen oimittajat, edaktörer: Salla Virta ja/och Hannele Saloranta ielenkäännökset, Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö, Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja, tgivare och förläggare Vaasan aupunki, Vasa stad P 3, Vaasa, Vasa Puh./ fn (06) SS (Painettu, ryckt) SS (Verkkolehti, ättidningen) aitto, Ombrytning: ainostoimisto Bonnie&Clyde Oy, Vaasa Paino, ryck: PC-Print Vaasa Painos, pplaga: kpl/st Seuraava tiedotuslehti ilmestyy toukokuussa Följande nummer av informationstidningen ges ut i maj annen kuva / Pärmbild: itva Pajulahti aikesta tästä huolimatta Vaasa aikoo kasvaa merkittävästi, asukkaan kansainväliseksi keskukseksi ja vahvistaa asemaansa myös valtakunnallisena energiasektorin osaamiskeskuksena, opetus- ja koulutuskaupunkina sekä hyvien palvelujen ykköspaikkana. Onko tämä mahdollista ja miten se voidaan saavuttaa? onet asiat vaikuttavat lopputulokseen, mutta yksi asia on varma. - Vain elinkeinoelämän kasvun ja monipuolistumisen turvaaminen ja tästä seuraavan työpaikkakasvun kautta voidaan luoda sitä hyvinvointia, jolle kasvu voi perustua. Vaasan kaupunkiorganisaation rooli aktiivisen elinkeinopolitiikan hoitajana onkin kaiken avain. ostamalla kaupunkimme elinkeinoelämän hyvinvointi kaupungin ykkösprioriteettiin, otamme parhaan mahdollisen "vakuutuksen" myös asukkaiden hyvinvoinnin turvaamisessa. ktiivinen elinkeinopolitiikka on parasta hyvinvoinnin edistämistä. Jorma J. Pitkämäki kehitysjohtaja n aktiv näringslivspolitik gagnar välfärden Vasa stad har uppdaterat sin strategi och sina mål fram till år De framtida utmaningarna vill man gemensamt tackla med hjälp av rätt högt ställda och ambitiösa mål. Detta samtidigt som konkurrensen mellan såväl kommuner som företag tillspetsas. n flyttning av produktionen till låglöneländer pågår och befolkningstillväxten koncentreras allt mera till huvudstadsregionen. Även det att de stora åldersklasserna håller på att gå i pension och de därav beroende problemen med pensionsutbetalningar och rekrytering av nya personer, i synnerhet inom den offentliga sektorn, ger med fog upphov till bekymmer. rots allt detta har Vasa för avsikt att växa betydligt, till ett internationellt centrum med invånare, och också att stärka sin ställning som riksomfattande kompetenscentrum inom energisektorn, som skoloch utbildningsstad och som en ort med service av toppklass. Är detta möjligt och hur kan det uppnås? ånga saker inverkar på slutresultatet, men en sak är säker: - ndast genom att trygga tillväxten och mångsidigheten inom näringslivet, samt ett ökat antal arbetsplatser tack vare detta, kan man skapa den välfärd som tillväxten baserar sig på. Stadsorganisationens roll som en aktiv näringspolitisk aktör är också nyckeln till allt detta. Genom att ge näringslivets välmående högsta prioritet inom stadens verksamhet, tar vi också den bästa möjliga försäkringen för att garantera välfärden för invånarna. n aktiv näringslivspolitik är det som bäst gagnar välfärden. Jorma J. Pitkämäki utvecklingsdirektör

3 Vaasalainen Vacon menestyy maailmallakin Vacon i Vasa framgångsrikt även utomlands 1) iten kauan ja millä laajuudella Vacon on toiminut Vaasassa? Vacon Oyj on nyt kymmenen vuotta vanha. Olemme juuri juhlineet kymmenvuotista olemassaoloamme asiakkaidemme ja henkilöstön kesken. lussa meitä oli kolmetoista, etupäässä tuotekehityksen, ammattilaista. yt Vacon työllistää konsernina 435 ihmistä, joista yli 300 Vaasassa. Vacon keskittyy ydinosaamiseen ja on hyvin verkottunut. äin Vaasan alueelle on syntynyt huomattava määrä työpaikkoja Vaconin alihankkijoille ja partnereille. Vaconin tuotanto, tuotekehitys ja markkinointi sekä konsernijohto on keskitetty Vaasaan. Vaconin liikevaihdon arvo ylittää tänä vuonna 110 euroa. 2) inkälaisena te olette kokeneet Vaasan kaupungin toiminnan? Onko ikäviä tai hyviä esimerkkejä yhteistyöstä kaupungin kanssa? Yrityksillä ja kaupungilla on tietenkin omat tehtävänsä, ja kaupungin pääasiallinen tehtävä on antaa asukkailleen ja sitä kautta yriysten työntekijöille hyvät palvelut ja viihtyisä asuinympäristö. aupungin imago on ratkaiseva, kun koulutettua, osaavaa työvoimaa trekrytoidaan. Vaasa on viihtyisä, merellinen kaupunki, mutta se mielletään vähän syrjässä olevaksi ja ehkä hiukan uinahtaneeksi. Vaconin toimitiloja rakennettaessa ihmettelimme hiukan kaavoitus- ja rakennuslupaasioiden hidasta käsittelyä. hkä dynaaminen yrityskulttuurimme oli vain sokaissut arvostelukykymme. oisaalta joustavuutta on hyvin löytynyt esimerkiksi tieasioiden järjestelyissä. 3)itä odotuksia teillä on kaupungin suuntaan merkittävän, kansainvälisen yrityksen asemastanne katsottuna? Onko muita toiveita, odotuksia tai ehdotuksia siitä, miten kaupunki voisi yrittäjyyttä, yrittämistä ja elinkeinoja omalla toiminnallaan tukea? eollisuushan toimii alueen moottorina. Vaasalaisen teollisuuden työpaikoista kolme neljästä on energiatekniikan alueella. Suomen teollisuuden tulevaisuus voi perustua vain ylivoimaiseen osaamiseen. yövaltainen tuotanto siirtyy halvan työvoiman maihin. yt kaikkien tahojen, yliopiston, ammattikorkeakoulujen, kaupungin virkamiesten ja poliittisen päätöksenteon, teollisuuden ja rahoittajien, olisi käännettävä nuolet samaan suuntaan, jotta Vaasan kehitys voitaisiin taata. Vaasasta on rakennattavissa suomalaisen energiaosaamisen keskus, joka tunnetaan dynaamisena, uudistushaluisena ja kasvavana high tech -kaupunkina. Vastaukset antoi Vacon Oyj:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja Veijo arppinen, joka aikaisemmin on toiminut Vacon Oyj:n toimitusjohtajana. Hannele Saloranta 1) Hur länge och i vilken omfattning har Vacon verkat i Vasa? ktiebolaget Vacon Oyj är nu tio år gammalt. Vi har firat vår tioåriga existens med våra kunder och personalen. början var vi tretton och vi var främst specialiserade på produktutveckling. u sysselsätter Vacon som koncern 435 personer, av vilka över 300 i Vasa. Vacon koncentrerar sig på kärnkunskap och har ett välutvecklat nätverk. På så sätt har ett betydande antal arbetsplatser hos Vacons underleverantörer och partner uppstått i Vasaregionen. Vacons produktion, produktutveckling och marknadsföring samt koncernledning har koncentrerats till Vasa. Vacons omsättning överskrider i år 110 miljoner euro. 2) Hur har ni upplevt Vasa stads verksamhet? Har ni tråkiga eller goda erfarenheter av samarbetet med staden? Företagen och staden har naturligtvis sina egna uppgifter och stadens huvudsakliga uppgift är att erbjuda sina kunder och via dem företagens arbetstagare bra service och en trivsam boendemiljö. Stadens image är avgörande då utbildad, kunnig arbetskraft rekryteras. Vasa är en trivsam, havsnära stad, men den upplevs ofta som en slumrande stad som ligger lite vid sidan om. Vid byggandet av Vacons utrymmen var vi en aning förvånade över den långsamma behandlingen av planläggnings- och bygglovsärendena. anske det bara är vår dynamiska företagskultur som har gjort att vi har tappat omdömet. Däremot har flexibiliteten varit stor exempelvis vid ordnande av vägärenden. 3) Vilka förväntningar har ni på staden sett ur er position som ett betydande, internationellt företag? Finns det andra önskemål, förväntningar eller förslag på hur staden skulle kunna stöda entreprenörskap, företagande och näringar med sin egen verksamhet? ndustrin fungerar ju som regionens motor. v arbetsplatserna inom industrin i Vasa är tre av fyra inom energiteknikens område. Den finländska industrins framtid kan bara basera sig på överlägset kunnande. Den arbetsintensiva produktionen flyttas till länder med billig arbetskraft. u borde alla parter - universitetet, yrkeshögskolorna, stadens tjänstemän och det politiska beslutsfattandet, industrin och finansiärerna inrikta sig på samma mål, för att Vasas utveckling skall kunna garanteras. Vasa kan bli ett finländskt centrum för energikunnande och känd som en dynamisk, reformvänlig och växande hightech-stad. 3 Svaren gavs av Vacon Oyj:s nuvarande styrelseordförande Veijo arppinen, som tidigare har fungerat som verkställande direktör för Vacon Oyj. Hannele Saloranta Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2004

4 Vaasassa harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa 4 Vaasa harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa kaupunkisuunnittelun kautta, osakkuusyhtiöissä kunkin erityisalan mukaan ja toimimalla vireästi mukana erilaisissa verkostoissa. Vaasan kaupungin aktiivinen elinkeinopolitiikka alueellisena moottorina muodostuu näkökulmasta, jossa kaupunkiorganisaatiota ja sen työtä katsotaan kokonaisuutena. Sitä voisi kuvainnollisesti verrata kehäkukkaan, jossa elinkeinopolitiikka on keskellä ja terälehtinä ovat Vaasan kaupungin asuntoja maapolitiikat, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikat sekä kaupungin yleiset strategiat. isää terälehtiä muodostavat kaupungin osakkuusyhtiöt ja niiden toimintapolitiikat sekä erilaiset toimintaverkostot. linkeinopolitiikkaa voidaan kuvata läpäisevänä toimintana, joka liittyy kaikkiin kaupungin sisäisiin, ulkoisiin ja osakkuusyhtiöiden toiminnan suhteisiin. - ämä tarkoittaa, että kaikessa toiminnassa asioissa on mukana elinkeinopoliittinen näkökulma. Vaasan kaupungin kehitys on pitkän ajan kuluessa riippuvainen avoimen sektorin työpaikkojen määrästä paikkakunnalla, täsmentää kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäki. aupunkisuunnittelu omaa toimintaa - Yksi kehitysjohtajan tehtävistä on vastata kunnan aktiivisesta elinkeinopolitiikasta ja siitä että sen toiminta ja tavoitteet ovat sopusoinnussa keskenään, Pitkämäki huomauttaa. Vaasan kaupungin omassa toiminnassa elinkeinopolitiikan hoitaminen ja sen tehostuminen myös näkyvät. udistuneeseen kaupunkisuunnitteluun kuuluvat kehitystoiminto, suunnittelutoiminto ja kaavoitustoiminto, jotka on esitelty edellisessä Vaasan kaupungin tiedotuslehdessä numero 3/2003, sivut onen alan kehitys- ja osakkuusyhtiöitä aupunki on mukana erilaisissa kehitys- ja osakkuusyhtiöissä. erinovassa keskitytään huipputeknologian kehittämiseen ja osaamiskeskustoimintaan samoin kuin energiaosaamisen eteenpäin viemiseen. Startiassa hoidetaan uusyritysten perustamista ja niihin liittyvää neuvontaa. - eillä ei ole vientikonsultteja vaan Viexpo vienninedistämistä varten. Finn-olia hankkii ja järjestää messuja, jatkaa Pitkämäki osakkuusyhtiöiden luetteloa. Vaasassa ovat myös yrityspuistot Vaasa Science Park, Strömberg Park ja Vaasa irport Park. aupungin takaustuella Vaasa Parks on rakentanut ja rakentaa yritystalot Futura ja. yös Palosaaren Yrityskeskus Oy rakentaa toimitiloja yrityksille. isäksi Vaasan Huvipuistokiinteistö Oy omistaa Huvipuisto Wasalandian kiinteistöt, palvelujen järjestäminen on myyty ervakosken Puuhamaa Oyj:lle. Seudullista elinkeinopolitiikkaa hoitamaan on juuri perustettu Vaasanseudun ehitys Oy. äiden yhtiöiden avulla kaupunki hoitaa niin sanotun operatiivisen toiminnan, joka ei siis ole kaupungin omaa toimintaa. aupunki omistaa osakkuusyhtiöt, joko kokonaan tai osittain, ja on mukana ohjaamassa ja koordinoimassa yhtiöiden työtä. - Jos lasket kaikki henkilöt noista yhtiöistä ja kaupunkisuunnittelun oman väen yhteen, siitä tulee satakunta ihmistä. aikki tekevät töitä saman päämäärän, Vaasan hyvinvoinnin eteen, Pitkämäki tiivistää. onta yhteistyötahoa ja -tahtoa aupunki on lisäksi mukana mitä moninaisimmissa verkostoissa. - Yleensä, kun lähdetään kehittämään jotakin elinkeinoelämään liittyvää asiaa, kerätään saman pöydän ympärille kaikki hankkeeseen tai asiaan liittyvät tahot. Pöydässä istuvat usein korkeakoulujen edustajat, - keskus, Pohjanmaan liitto, yrittäjäjärjestöt ja yritysten edustajat. - Sitten keskustellaan. un ollaan yksimielisiä siitä, mitä tehdään ja miten, annetaan ja otetaan tehtäviä sen mukaan, kertoo Pitkämäki yhteistyökuvioista. aupungin voidaan sanoa olevan mukana yhtenä pelaajana muiden joukossa, hän kuvailee. Yritysten koko Vaasassa vaihtelee yhden hengen yrityksestä yli 3000 työntekijän suuryritykseen asti. Yhteistyömuodot kaupungin ja näiden yritysten välillä ovat luonnollisesti erilaiset yritysten koon ja tarpeiden mukaan. Suurten yritysten johtoon pidetään säännöllistä, henkilökohtaista yhteyttä. Pienempiin yhteyttä pidetään lähinnä auppakamarin ja yritysjärjestöjen kautta jo niiden suuren määrän ja erilaisten tarpeiden vuoksi. auppakamarilla on esimerkiksi oma kauppavaliokunta ja teollisuusvaliokunta, joissa yritykset saavat luoda yhteisiä kannanottoja asioihin. Yrittäjäjärjestöjä ovat Vaasan yrittäjät ja Österbottens företagarförening. - ietysti, jos käsitellään yksittäisen firman asiaa, niin totta kai se huolehditaan suoraan yrityksen kanssa, tarkentaa Pitkämäki. Hyvin usein elinkeinoelämään liittyvät kysymykset ovat kaava-asioita. ontti ei ehkä nykymuodossaan kelpaa vaan sen pitää olla suurempi tai pienempi tai siellä pitää olla liikenneyhteydet eri tavalla. Joudutaan siis harkitsemaan kaavamuutoksia ja tiesuunnitelmien korjaamista. - aavoitukseen liittyvät kysymykset ovat mitä suurimmassa määrin elinkeinopolitiikan hoitamista, kiteyttää Pitkämäki asiaa. Verkostossa mukana - aupungin aktiivisen elinkeinopolitiikan pyörittämisessä on mukana valtava määrä ihmisiä. aupungin rooli on vaativa ja haasteellinen tässä kuviossa. oollekutsujana pitää olla neutraali taho, kun tavoitellaan asioiden onnistumista yhdessä, luonnehtii Pitkämäki monitahoista työtään. Hannele Saloranta Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2004

5 Vasa har en aktiv näringslivspolitik Vasa driver via stadsplaneringen en aktiv näringslivspolitik, i delägarbolag enligt varje specialområde och genom aktiv medverkan i olika nätverk. Vasa stads aktiva näringslivspolitik som en regional motor baserar sig på att stadsorganisationen och dess arbete ses som en helhet. Den kunde symboliskt jämföras med en ringblomma, där näringslivspolitiken finns i mitten och kronbladen är Vasa stads bostads- och markpolitik, social-, hälsovårdsoch utbildningspolitik samt stadens allmänna strategier. Ytterligare kronblad utgör stadens delägarbolag och deras verksamhetspolitik samt olika verksamhetsnätverk. äringslivspolitiken kan beskrivas som verksamhet som genomsyrar alla stadens interna och externa förhållanden samt delägarbolagens verksamhet. - Det här innebär att den näringslivspolitiska synvinkeln finns med i allverksamhet. Vasa stads utveckling är på lång sikt beroende av antalet arbetsplatser inom den öppna sektorn på orten, preciserar utvecklingsdirektör Jorma J. Pitkämäki Stadsplaneringen är en egen verksamhet - n av utvecklingsdirektörens uppgifter är att svara för kommunens aktiva näringslivspolitik och för att dess verksamhet och mål är i överensstämmelse med varandra, framhåller Pitkämäki. Vasa stads egen verksamhet syns skötseln av näringslivspolitiken och dess effektivering också. ill stadsplaneringen hör utvecklingsfunktionen, planeringsfunktionen och planläggningsfunktionen, vilka har presenterats i det föregående numret av Vasa stads informationstidning. tvecklings- och delägarbolag inom många branscher Staden deltar i olika utvecklings- och delägarbolag. erinova koncentrerar man sig på utvecklande av högteknologi och på kompetenscentrumverksamhet liksom på att föra energikunnandet framåt. Startia sköts grundandet av nyföretag och därtill anslutande rådgivning. - Vi har inga exportkonsulter utan Viexpo finns för att främja exporten. Finn-olia skaffar och ordnar mässor, fortsätter Pitkämäki uppräkningen av delägarbolagen. Vasa finns också företagsparkerna Vaasa Science Park, Strömberg Park och Vaasa irport Park. ed stadens borgensstöd har Vaasa Parks byggt och bygger företagshusen Futura och. Även Brändö företagscentrum b bygger verksamhetsutrymmen för företag. Dessutom äger Vasa öjesparkfastighet b nöjesparken Wasalandias fastigheter, serviceproduktionen har sålts till ervakosken Puuhamaa Oyj. För handhavande av den regionala näringslivspolitiken har Vasaregionens tveckling b nyligen grundats. ed hjälp av dessa bolag sköter staden den operativa verksamheten som alltså inte är stadens egen verksamhet. Staden äger delägarbolagen, antingen helt eller delvis, och är med om att styra och koordinera bolagens arbete. - Om du räknar ihop alla personer i dessa bolag och stadsplaneringens egen personal blir det ett hundratal personer. lla arbetar för samma mål, för att Vasa skall må bra, sammanfattar Pitkämäki. ånga samarbetsparter och -viljor Staden är dessutom med i de mest mångskiftande nätverk. - allmänhet då man börjar utveckla någon angelägenhet i anslutning till näringslivet samlar man alla de parter som ansluter sig till ärendet eller projektet kring samma bord. Vid bordet sitter ofta representanter för högskolor, -centralen, Österbottens förbund, företagarorganisationer och företag. - Sedan diskuterar man. Då man är överens om vad som skall göras och hur, ges och tas uppgifter i enlighet med det, berättar Pitkämäki om samarbetsmönstret. an kan säga att staden är med som en spelare bland de andra, beskriver han. Företagens storlek i Vasa varierar från enmansföretag till storföretag med över 3000 arbetstagare. Samarbetsformerna mellan staden och dessa företag är naturligtvis olika beroende på företagens storlek och behov. ed de stora företagens ledning hålls regelbundna, personliga kontakter. ed de mindre hålls kontakten närmast via handelskammaren och företagsorganisationerna redan på grund av deras stora antal och olika behov. Handelskammaren har exempelvis ett eget industri- och ekonomiutskott, där företagen får skapa gemensamma ställningstaganden i ärenden. Företagarorganisationer är Vaasan yrittäjät och Österbottens företagarförening. - Om man behandlar en enskild firmas ärende så sker det naturligtvis direkt med företaget i fråga, framhåller Pitkämäki. ycket ofta är frågorna i anslutning till näringslivet planärenden. omten kanske inte i sin nuvarande form duger utan borde vara större eller mindre eller också borde trafikförbindelserna vara annorlunda. isken kan vara att företagaren hotar att lämna staden, om inte staden anvisar möjlighet till tillväxt eller annorlunda vägförbindelser. an måste alltså överväga planändringar och ändring av vägplaner. - Frågor i anslutning till planläggningen är till stor del skötsel av näringslivspolitiken, sammanfattar Pitkämäki. ed i nätverket - stadens aktiva näringslivspolitik deltar en stor mängd människor. Stadens har här en krävande och utmanande roll. Sammankallaren måste vara en neutral instans, då man strävar efter att få saker att lyckas tillsammans, karakteriserar Pitkämäki sitt mångskiftande arbete. Hannele Saloranta 5 Vasa stads informationstidning 1/2004

6 VS YOPSO D Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan koulutusalat ja pääaineet: Diplomi-insinöörin tutkinto sähkötekniikka automaatiotekniikka tietotekniikka tietoliikennetekniikka auppatieteiden maisterin tutkinto (eollisuusekonomikoulutus) tuotantotalous tietotekniikka multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän ko. ekniikkaa ja taloutta Vaasan yliopistosta valmistuu diplomi-insinöörejä ja teollisuusekonomeja Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta on 1100 opiskelijan ja 50 opettajan sekä tutkijan työyhteisö. iedekunnasta voit valmistua joko diplomi-insinööriksi tai kauppatieteiden maisteriksi. Vaasassa opiskelua ja valmistumista edistävät tiivis opiskelijayhteisö, joustavat opiskelumahdollisuudet ja tehokkaat opiskelijapalvelut. D-opintoihin haetaan 2004 alkaen valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta. aikkien ei tarvitse huolehtia vesimaksuista lla behöver inte bekymra sig för vattenavgiften ikä Sinunkaan tarvitse, kun asut Pikipruukin asunnossa. eillä saat vuokrallasi enemmän! Perusvuokran lisäksi Sinun ei tarvitse huolehtia muista kuluista. ähes kaikissa kohteissamme vuokraan sisältyy paitsi vesimaksut myös talosaunan ja pesutuvan käyttömaksut. Pikipruukin asukkaana tiedät joka kuukausi kuinka paljon varata asumismenoihin.ätevää ja yksinkertaista! Soita, meilaa tai tule toimistollemme! erromme mielellämme lisää tasokkaista vuokrakohteistamme. Det behöver inte du heller när du bor i en bostad hos Pikipruukki. Hos oss får du mer för hyran! töver grundhyran behöver du inte bekymra dig för andra utgifter. Förutom vattenavgiften ingår också bruksavgiften för husets bastu och tvättstugan i hyran för nästan alla våra fastigheter. Som Pikipruukkis invånare vet Du hur mycket pengar Du skall reservera för boendekostnaderna varje månad.nkelt och praktiskt! ing, mejla eller kom in på vårt kontor! Vi berättar gärna mera om våra högklassiga hyreslägenheter. aikki vapautuvat asuntomme lla våra bostäder som blir lediga irkkopuistikko 22 B yrkoesplanaden VS VS puh. (06) tel. faksi (06) fax voinna: ma-ke-to-pe klo 9-14, ti klo Öppet: må-on-to-fre kl. 9-14, ti kl 13-17

7 Yrittäjäksi oppisopimuksella Företagarskolning med läroavtal oni yrittäjä oppii menestymisen kannalta tärkeät asiat kantapään kautta, mutta koulutustakin on tarjolla. Oppisopimuskoulutus auttaa yrittäjää kehittämään omaa ammattitaitoaan ja yritystään. oulutus tuli tarpeeseen Yrittäjyysopinnot vuosi sitten aloittanut Vaasan Benetton ids -liikkeen omistaja irsi Vehkaperä on tyytyväinen. oulutus on ollut hyödyksi yrittäjätaipaleen alussa. - aikki oppi on ollut tarpeen, sillä ryhdyin yrittäjäksi ilman minkäänlaista kokemusta yrittäjyydestä. ähipiirissänikään ei ole yrittäjiä. Vehkaperä on aikoinaan opiskellut laborantiksi, mutta työuraa karttui kuitenkin maanmittaustoimistossa parinkymmenen vuoden ajan. Yrittäjäksi ryhtyminen kangasteli mielessä kauan, mutta vaikeutena oli löytää se omin ala. - opulta sekin sitten kirkastui äitiyslomalla ollessani. olmen lapsen äiti perusti ensin äitiysvaatteita myyvän irsikkapuodin. Benetton-yrittäjä Vehkaperästä tuli elokuussa. - n arvannutkaan etukäteen, kuinka paljon uusia asioita yrittäjyys tuo tullessaan, mutta onneksi moniin kysymyksiin on löytynyt vastaus kurssilta. Opettajat ovat erittäin päteviä, ja myös muilta opiskelijoilta saa vinkkejä ja ideoita. äytännön pulmissa on ollut hyvä kääntyä vastuullisen kouluttajan aimo ansikkamäen puoleen. - Häneltä olen saanut paljon hyviä neuvoja. Yrittäjien oppisopimuskoulutus Yrittäjät ovat voineet vuodesta 1999 lähtien opiskella oppisopimusteitse yrittäjyyttä edistäviä taitoja valtion varoin. Yrittäjä voi suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon, josta on hyötyä erityisesti aloitteleville yrittäjille tai yrittäjän erikoisammattitutkinnon, jonka suorittaminen edellyttää pidempää yrittäjäkokemusta. yös oman alan ammattitaidon parantaminen ja syventäminen on mahdollista oppisopimusteitse. Pohjalaisyrittäjät ovat hakeutuneet koulutukseen esimerkillisen hyvin. - Viime vuoden 152:sta yrittäjäopiskelijastamme 57 tähtäsi yrittäjän ammattitutkintoon. oput suorittivat oman alansa ammatillista tutkintoa, oppisopimustoimen johtaja Carita Puro Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimistosta kertoo. Yrittäjien hyvä koulutustilanne on muun muassa oppisopimustoimiston ja Vaasan usyrityskeskus Startian yhteistyön tulosta. Yrittäjän koulutus kestää noin 1,5 vuotta, ja se koostuu työssä oppimisesta omassa yrityksessä ja tietopuolisesta opetuksesta, jota on noin päivää oppilaitoksessa. Yrittäjän ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona, jolloin todetaan opiskelijan valmius toimia itsenäisenä yrittäjänä. oulutus on yrittäjälle ilmainen lukuun ottamatta 50,50 euron hintaista tutkintomaksua. ietopuolisen opetuksen ajalta oppisopimus- toimisto voi maksaa yrittäjälle verottoman päivärahan ja sen lisäksi perheavustuksen. Jos tietopuolinen koulutus järjestetään muualla kuin yrittäjän koti- tai työpaikkakunnalla, korvataan myös matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Syksyllä voidaan aloittaa uusi yrittäjien ammattitutkintoon valmistava koulutus, jos opiskelijoita ilmoittautuu riittävästi. Ota yhteyttä: Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto, Hovioikeudenpuistikko 7 D, 3. kerros, Vaasa (entinen Suomen Pankin talo). oimisto on auki arkisin klo Puh , oppisopimus@vaasa.fi isätietoa oppisopimuskoulutuksesta löydät myös internetistä kohdasta Opiskelijat ja koulutus - Oppisopimuskoulutus n nödvändig skolning tt sätt att utveckla sig som förtagare är att gå "den långa vägen" och lära sej genom försök och misstag, ett annat sätt är att gå med i utbildning. irsi Vehkaperä, ägare till Vaasa Benetton ids gick med i en företagarutbildning för ett år sen och intygar att utbildningen genast kom till nytta. - ll utbildning har varit nyttig då jag blev företagare utan någon som helst erfarenhet av företagsamhet. Företagare fanns inte ens i den närmaste bekantskapskretsen. irsi Vehkaperä utbildade sej i tiden till laborant men jobbade ändå vid lantmäteribyrån ca tjugo år. tt bli företagare har länge varit i tankarna, men det var svårt att hitta rätt bransch. - Slutligen klarnade även detta under mammaledigheten. rebarnsmamman öppnade en butik irsikkapuoti specialicerad på mammakläder. Benetton-företagare blev Vehkaperä i augusti. - Jag kunde inte ana på förhand vilka uppgifter och frågor jag skulle ställas inför som nybliven företagare. yckligtvis har utbildningen gett svar på många frågor. ompetenta lärare och andra studerandes åsikter och idéer har varit till stor hjälp. praktiska frågor har det varit bra att vända sej till arbetsplatsutbildaren aimo ansikkamäki. - Han har gett många goda råd. Företagarens läroavtalsutbildning Från 1999 har företagare getts samma rättigheter och villkor som anställda att studera i läroavtal och utveckla sig själv och sitt företag med statens medel. n företagare kan avlägga Yrkesexamen för företagare, en examen som kan vara till god hjälp för nya företagare. För mera erfarna kan Specialyrkesexamen för företagare vara ett annat alternativ. tt fördjupa direkta yrkeskunskaper genom läroavtalsutbildning är också möjligt. Yrittäjälle on suuri etu, että voi opiskella ilmaiseksi, Benetton ids -yrittäjä irsi Vehkaperä sanoo. Som företagare ser jag som stor fördel att utbildningen är gratis, säger Benetton ids-företagare irsi Vehkaperä. Österbottniska företagare har på ett föredömligt sätt deltagit i utbildning. fjol hade byrån 152 företagare i utbildning och av dem studerande 57 med sikte på att avlägga yrkesexamen för företagare, övriga studerade för att avlägga en branschvis examen, berättar Carita Puro som leder verksamheten vid Vasa kustregions läroavtalsbyrå. n direkt förklaring till det stora deltagarantalet kan vara samarbetet mellan läroavtalsbyrån och Vasanejdens yföretagscentrum Startia. Företagarutbildningen pågår i ca 1,5 år och sker i huvudsak i det egna arbetet och med egna arbetsuppgifter. Den teoretiska delen består av skolningsdagar med tillhörande uppgifter. Genom yrkesprov visar deltagaren sina kunskaper och färdigheter i att leda ett företag. För företagaren är skolningen gratis med undantag av en examensavgift om 50,50 euro. För skolningsdagarna kan företagaren söka studiestöd. öjlighet till resebidrag finns ifall studierna sker på annan ort än arbetsplatsen eller hemkommun. n svenskspråkig utbildning startar i februari. ag kontakt till: Vasa kustregions läroavtalsbyrå, Hovrättsesplanaden 7 D, 3. våningen,vasa (tidigare Finlands Bank s hus) Öppethållningstider: Vardagar kl el , oppisopimus@vaasa.fi äs mera om läroavtal via välj -Studerande&utbildning - läroavtalsutbildning eksti/ext: nne ytölä / Översättning: Harry Björkqvist 7 Vasa stads informationstidning 1/2004

8 8 JOHS PG FÅ SD deoi Vaasan 400-vuotispäivää Vaasan kaupunki täyttää kahden vuoden kuluttua 400 vuotta. Juhlatoimikunta laatii tämän vuoden loppuun mennessä suunnitelman juhlallisuuksista. - ahtoisimme tietää, miten sinä kaupunkilaisena haluaisit juhlistaa merkkivuotta 2006, juhlatoimikunnan työryhmän puheenjohtaja or Wik sanoo. oimikunta on lähestynyt jo kaupungin järjestökenttää, ja pyytänyt heitä ideoimaan sekä suunnittelemaan omaa ohjelmaansa vuodelle. Wik korostaa, että tärkeitä ovat myös tavallisten kaupunkilaisten ajatukset. - pätavallisiakin ideoita saa lähettää sähköpostitse tai kirjeenä meille. Suunnitelmien varmistuessa sitten nähdään, mitä saadaan toteutettua, or Wik miettii. arkoitus on järjestää koko vuoden ajan 400-vuotisjuhlaan liittyviä tapahtumia. Osasta tulee vastaamaan Vaasan kaupunki, toisista järjestöt ja organisaatiot sekä ennen kaikkea koko kaupungin väki. - Järjestetään talkoohengellä ikimuistoiset juhlat, Wik ehdottaa. Syntymäpäiviksi on suunnitteilla muun muassa juhlanäyttely ja -postimerkki. yös Vaasan historian neljäs osa on tarkoitus julkistaa samana vuonna, ja valtakunnalliset kotiseutupäivät rantautuvat Vaasaan. hkäpä Vaasassa järjestetään myös kunnon kotiseutupidot. Salla Virta hdotukset osoitteella: Vaasa 400 vuotta P 3, Vaasa Ge idéer för Vasas 400-årsjubileum Vasa stad fyller efter två år 400 år. Jubileumskommittén utarbetar före utgången av detta år en plan för festligheterna. - Vi önskar få veta hur du som stadsbo tycker att vi skall högtidlighålla jubileumsåret 2006, säger ordföranden för jubileumskommitténs arbetsgrupp or Wik. ommittén har redan tagit kontakt med organisationerna i staden, och bett dem ge idéer samt att planera sina egna program för året. Wik betonar att även vanliga stadsbors förslag är viktiga. Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/ Också ovanliga idéer får sändas till oss per e-post eller brev. Sedan då planerna klarnat ser vi vad vi kan förverkliga, funderar or Wik. vsikten är att man under hela året ordnar evenemang som ansluter sig till 400- årsjubileet. För en del svarar Vasa stad, för en del föreningar och organisationer, men framförallt kommer hela stadens befolkning att delta. - ed talkoanda skall vi ordna en oförglömlig fest, säger Wik. ill jubileet planeras bl.a. en jubileumsutställning och ett jubileumsfrimärke. Också Vasa stads historias fjärde del har man för avsikt att publicera under samma år och riksomfattande hembygdsdagar förläggs till Vasa. anske ordnas också en riktig hembygdsfest i Vasa. Salla Virta imahalli sulkee ovensa helmikuun 2004 lopussa Vaasan uimahalli palvelee normaalisti 29. helmikuuta 2004 saakka. aajennus ja saneerattu uimahalli on tarkoitus avata uudelleen elokuussa akennuttamisja suunnitteluyksikön päällikkö arkku holan mukaan ensi helmikuussa valitaan urakoitsijat. - Peruskorjaus- ja laajennustyöt alkavat maaliskuun alussa. nsin tietysti tyhjennetään altaat ja tehdään työmaajärjestelyjä, mutta myös varsinaisiin rakennustöihin on tarkoitus päästa heti, hola toteaa. Vesipinta-ala kasvaa vanhan hallin saneerauksen ja uuden rakentamisen myötä yli nelinkertaiseksi nykyisestä. ykyinen allas jaetaan kahtia: toiselle puolelle tulee hyppyallas ja toiselle terapia-allas, joka on varattu esimerkiksi vesijumppaamiseen. - iloja tulee lisää myös pesu- ja pukeutumispuolille, eikä enää tarvitse kivuta niin monia portaita, sillä pääovestä pääsee suoraan allastiloihin, hola miettii. Sulkemisen aikana lähin uimahalli on aihialla. Salla Virta Förslag under adressen: Vasa 400 år PB 3, Vasa Vaasan suurimmat työnantajat yöpaikat Vaasan kaupunki BB Oy Vaasan sairaanhoitopiiri ky, keskussairaala Valtion laitokset n Wärtsilä Finland Oy, Vaasan yksikkö Vacon Oyj 426 WH-yhtymä Oy tytäryhtiöineen n. 410 Sonera 356 Vaasa ngineering -konserni 351 Posti 325 Vaasan läänin Puhelin Oy 268 emira Chemicals Oy n. 260 SO Palvelut Oy 260 Vaasan Sähkö Oy 186 De största arbetsgivarna i Vasa rbetsplatser Vasa stad BB Oy Vasa sjukvårdsdistrikt skn, centralsjukhuset Statliga inrättningar ca Wärtsilä Finland Oy, Vasaenheten Vacon Oyj 426 WH-koncernen b med dotterbolag ca 410 Sonera 356 Vaasa ngineering -koncernen 351 Posten 325 Vasa äns elefon b 268 emira Chemicals Oy ca 260 SO Palvelut Oy 260 Vasa lektriska b 186 (tiedot, uppgifter ) Simhallen stänger sina dörrar i slutet av februari Vasa simhall betjänar normalt till 29 februari vsikten är att den utbyggda och sanerade simhallen öppnas på nytt i augusti nligt projekterings- och planeringsenhetens chef arkku hola väljs entreprenörerna inkommande februari. - Grundrenoverings- och utvidgningsarbetena inleds i början av mars. Först töms naturligtvis bassängerna och görs förberedelser för arbetena, men också det egentliga byggandet har man för avsikt att inleda så fort som möjligt, konstaterar hola. och med saneringen av den gamla hallen och byggandet av den nya blir vattenytan över fyra gånger större. Den nuvarande bassängen delas i två delar: i den ena delen kommer hoppbassängen och i den andra terapibassängen, som reserveras för t.ex. vattengymnastik. - Också tvätt- och omklädningsrummen utvidgas, och man behöver inte längre kliva upp för så många trappor, eftersom man från huvuddörren kommer direkt till bassängutrymmena, säger hola. nder den tid simhallen är stängd finns närmaste simhall i aihela. Salla Virta

9 Yhdeksäsluokkalaiset osaavat juhlia iondeklassisterna kan föra sig på fest Vaasan kaupunginjohtaja ja rouva arkku umio kutsuivat kaikki peruskoulun päättöluokkalaiset itsenäisyyspäivän vastaanotolle torstaina Vaasan kaupungintaloon. Vastaanoton tarkoitus oli juhlavissa puitteissa kunnioittaa Suomen 86-vuotiasta itsenäisyyttä ja samalla toimia osana peruskoululaisten tapakasvatusta. ouluilla oli valmistauduttu monella tavalla, esimerkiksi piiri- ja paritansseja oli opeteltu ahkerasti. Vaasassa tällainen tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa peruskoulun 9.-luokkalaisille. anssiin kutsuvaa musiikkia loihti uula-opiston nuorten orkesteri kapellimestari Bo undin johdolla. n orkester bestående av ungdomar från uula-institutet med Bo und som kapellmästare stod för musik som inbjöd till dans. aupunginjohtaja arkku uomio ja rouva Christine Bengtsson-umio kättelivät kaikki yli 600 juhlavierasta. Vapaudenristi Vaasan vaakunassa koristaa arvokkaasti salia. Stadsdirektör arkku umio och fru Christine Bengtsson-umio tog alla de över 600 gästerna i hand. Frihetskorset i Vasas vapen pryder salen på ett värdigt sätt. Yhteistyötä tilaisuuden onnistumiseksi tekivät opetusvirasto, kaupunginkanslia, kulttuuritoimi, kuljetus-toimisto, yläasteen koulut opettajineen, oppilaat vanhempineen ja monet muut. iitos kaikille osallistuneille, juhlat onnistuivat! Hannele Saloranta Vasas stadsdirektör och fru arkku umio inbjöd alla grundskolans niondeklassister till en självständighetsmottagning torsdagen i Vasa stadshus. ottagningens syfte var att i festlig inramning hedra Finlands 86- åriga självständighet och samtidigt att fungera som en del av fostran i hyfs och hänsyn för eleverna i grundskolans avgångsklasser. nför mottagningen hade skolorna förberett sig på många olika sätt, bland annat hade ring- och pardanser övats flitigt. Det var första gången som en dylik tillställning ordnades i Vasa. Festen var ett resultat av gott samarbete mellan utbildningsverket, stadskansliet, kulturväsendet, transportbyrån, högstadieskolorna och deras lärare, eleverna och deras föräldrar samt många andra. tt stort tack till alla som deltog, festen blev lyckad! arjoilusta huolehti sujuvasti Vaasan Steiner-pedagogiikan kannatusyhdistys ry. Serveringen sköttes smidigt av nderstödsföreningen för Steinerpedagogik i Vasa rf. Vaasan upea kaupungintalo, rakennettu , ja sen kaunis juhlasali olivat oikea ympäristö itsenäisyysjuhlalle. Vasas ståtliga stadshus, byggt , och dess vackra festsal var rätt miljö för självständighetsfesten. 9 ilaisuus sai huomiota alueellisesti ja valtakunnallisestikin. Se pääsi V3:n kahden minuutin uutiseksi. Festen uppmärksammades både lokalt och nationellt. Den kom med som en två minuters nyhet i V3. Hannele Saloranta uvat/bilder: Jaakko Salo Vasa stads informationstidning 1/2004

10 Yhteiskunnallisen työn pastori Juha Haapaniemi: yö ja lepo saatava tasapainoon - Jokaisen on syytä huolehtia siitä, että lepää, oli osa työelämässä mikä tahansa, kehottaa pastori Juha Haapaniemi. Juha Haapaniemi on toiminut kolmatta vuotta Vaasan suomalaisessa seurakunnassa yhteiskunnallisen työn pastorina. Hän osallistuu myös avioparityöhön ja toimii seurakuntapastorina Huutoniemen istinummen alueella. - ehtäväni on pitää yhteyttä työelämään ja kiinnittää huomiota henkisen hyvinvoinnin kysymyksiin. Yhteiskunnan rakenteita pyritään pohtimaan kristillisen uskon lähtökohdista käsin. i kritisoiden vaan herättäen arvokriittistä keskustelua, Juha kuvaa työtään. Juha on itse katsellut työelämää monelta paikalta opiskeluajan pätkätöistä lähtien. Hän valmistui ensin uskonnonopettajaksi, sitten papiksi. rvokkaina kokemuksina hän pitää kolmea kesäkautta Hollannissa ja nglannissa merimieskirkon palveluksessa sekä toimimista poikakodin ohjaajana. uotsissa Juha työskenteli 3,5 vuotta siirtolaispappina. oulukaupungissa Vaasassa työvuosia on kertynyt seitsemän, joista yhden hän toimi sairaalapastorin sijaisena keskussairaalassa. irkon kaksivuotinen sielunhoitokoulutus on tarjonnut työhön lisää valmiuksia, samoin meneillään oleva työnohjaajakoulutus. Yhteistyökumppaneita oska koko työelämää ei voi syleillä, Juha painottaa työssään yhteydenpitoa liike-elämään ja teollisuuteen sekä sielunhoidollista näkökulmaa. Hyväksi yhteistyökumppaniksi hän on saanut Vaasan Yrittäjät. Yhteiset joulukahvit ovat jo perinne. Viikonlopun mittainen retriitti seurakunnan leirikeskuksessa on tarjonnut yrittäjille mahdollisuuden etsiä lepoa ja pysähtymistä arjen keskellä. - etriitissä on keskeistä hiljaa oleminen, puhepaasto. Siihen meillä on vähän mahdollisuuksia nykyaikana, vaikka tarvitsemme lepoa ja hiljentymistä. eollisuuteen yhteyksiä on luotu kokeilemalla työpappitoimintaa. Juha on työskennellyt neljästi viikon jakson eräässä teollisuuslaitoksessa. yön lomassa hän on voinut pohtia työntekijöiden kanssa heidän kysymyksiään. yönohjausta lisättävä - yössä jaksaminen on keskeinen kysymys. yönohjaus tulee yhä keskeisemmäksi osaksi työelämässä selviytymistä, uskoo Juha. yönohjauksessa ihminen ohjataan miettimään omaa rooliaan. yse on tasapainon löytämisestä siinä, mitä ihminen on ammatillisesti ja mitä hän on ainutlaatuisena ihmisenä. hmisten on myös ratkaistava se, mistä he löytävät mahdollisuuden lepoon ja pysähtymiseen. olmas ongelma on Juhan mielestä johtamisen kriisi. Siitä ei edes puhuta, koska johtaminen ei saisi olla kriisissä. Yhdessä Vaasan hyväksi - rityisesti viime syksynä on puhuttu yritysten yhteiskuntavastuusta. Se on lähinnä yhteiskunnallisen päätöksenteon ja työpolitiikan asia. - ärkeää olisi löytää sellainen ajattelutapa, että olemme samassa veneessä. lueellisesti pitäisi pitää huolta siitä, että rakentaisimme yhdessä Vaasan talousalueen hyvinvointia. - Yhteisenä intressinä pitäisi olla työn ja yritysten säilyminen täällä Vaasassa. Siitä on helppo puhua, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa, myöntää Juha Haapaniemi. yöelämän retriittejä Juha toivoo löytävänsä lisää yhteistyökumppaneita. - Seurakunnan vahva alue on ihmisten kahdenkeskinen kohtaaminen. Jos tarvetta on, voimme myös tarjota työelämän retriittejä kevääksi tai syksyksi Seurakunnan päättäjät voisivat maistella sitä, pitäisikö seurakunnan työntekijöiden näkyä yhä enemmän osana muita työyhteisöjä. ykyistä useammalla seurakunnan työntekijällä voisi olla säännöllinen ja kiinteä yhteys johonkin yritykseen tai julkisen sektorin työyhteisöön..v.

11 -OPSO - -OPSO DO lmoittautuminen uula-opiston sisäänpääsykokeisiin on maaliskuun ajan. lmoittautumislomakkeita on saatavana uula-opiston kansliasta, Opistotalolta, Sepänkyläntie 2. lmoittautumislomakkeita voi tulostaa myös netistä osoitteessa Vuoden menovinkit! PÅ GÅG Å. PP OCH SP! -OPSOO voi hakea seuraaville osastoille: - musiikkileikkikoulu - musiikin perusopetus - musiikkiopisto - pop/jazz -osasto - lastentanssi - tanssin perusopetus - avoin osasto (pääasiallisesti haku elokuussa) lmoittautumislomakkeet palautetaan henkilökohtaisesti uulaopiston kansliaan , Botniahalli-Botniahallen , Botniahalli-Botniahallen isätietoja kansliasta puh / S FO nmälningstid till uula-institutets inträdesprov är under mars månad. nmälningsblanketter fås från uula-institutets kansli, i Opistotalo, Smedsbyvägen 2. nmälningsblanketter kan också printas ut från webben i kan söka till uula-institutet till följande avdelningar: - musiklekskolan - grundundervisning i musik - musikinstitutet - pop/jazz -avdelningen - barndans - grunundervisning i dans - öppna avdelningen (ansökning i huvudsak i augusti) Härmä Vildmarsmässa , nssin Jussin reena, Ylihärmä Pohjanmaan oulutus- ja työelämämessut Österbottens tbildnings- och arbetslivsmässa , Botniahalli-Botniahallen Pietarsaaressa - i Jakobstad , ellushalli-ellushallen nmälningsblanketterna returneras personligen till uulainstitutets kansli i Opistotalo. era information från kansliet tel /21. aastuvankatu 20 ådhusgatan, Vaasa - Vasa puh./tfn fax info@finn-nolia.fi

12 Y hoitaa sköter 12 Vaasan kaupunki palvelee entistä tehokkaammin yritystontin löytämisessä tai tonttimuutosasioissa, koska yritystonttitiimi aloitti vuosi sitten työnsä. Se hoitaa yhden luukun -periaatteella yritystontteja koskevat pyynnöt ja tehtävät. - avoitteena on tehdä järkevää yhteistyötä raja-aitojen ylitse niin, että Vaasaan saadaan uusia yrityksiä ja pidetään kiinni jo täällä toimivista, tiivistää yritystonttitiimin tarkoituksen yritystonttivastaava ila oivainen. Vaasan kaupungilla on teknisessä toimessa tarjolla omakotitonttien lisäksi teollisuus- ja liiketontteja joko vuokralle tai ostettavaksi. Vuoden 2003 alussa ponnisteluja lisättiin uusien, aloittavien yritysten saamiseksi Vaasaan ja nykyisten pitämiseksi Vaasassa. Yritystonttitiimi perustettiin ja sen lähtökohtana ovat yrittäjän tonttitarpeet ja niihin ratkaisun löytäminen eri tahojen yhteistyöllä. Yhden luukun -periaate tarkoittaakin sitä, että tiimi ottaa yrittäjän asian yhteiseksi asiakseen. Yritystonttitiimi istuu yhteisen pöydän ääressä noin kerran kuukaudessa ja hakee koordinoidusti ratkaisut, jolloin aikaisempia toiminnan raja-aitoja ravistellaan uudenlaisella työtavalla. euvotteluja, neuvotteluja.. - Yritystonttia haetaan yleensä juuri tiettyyn tarpeeseen. Yrittäjä osaa sanoa tontin tarvitun koon, sijaintisuunnan, liikenneyhteystarpeet ja muut asiat melko tarkasti. ästä päästään alkuun, ja sitten yhdessä katsotaan minkälaisia liike- tai teollisuustontteja meillä olisi jo valmiiksi tarjolla, kuvailee oivainen työtään. oivaisen toimisto on teknisessä virastossa mittausosastolla, mutta työ on hyvin liikkuvaa ja monipuolista. yöpäivä voi alkaa arvovaltaisella kokouksella ja iltapäivällä pitää vetää kumisaappaat jalkaan maastokäyntiä, tontin katsomista, varten. Hän kertoo edelleen, että ajalla on suuri merkitys näissä neuvotteluissa. - onta kertaa yrittäjä on ripeä, eikä pidä asioiden hitaasta kehittymisestä. Hän voi todeta, ettei jouda odottelemaan pitkään, kun kauppaa tai yritystoimintaa pitäisi päästä pyörittämään. rityisesti tähän reagoimisen nopeuteen ja päätösten ripeään tarpeeseen on yritystonttitiimi tähdännyt, koska poislähtevät yrittäjät ovat meille iso menetyksen paikka, painottaa oivainen. onia yhteistyötahoja Jos haluttu alue ei ole kaavoitettu, pitää aloittaa neuvottelut, olisiko alue mahdollista kaavoittaa. aavoituksen jälkeen mittaustoimi hoitaa tontin mittaamiset ja lohkomiset sekä luovutusehdot ja erilaiset sopimukset, jotka johtavat joko vuokrasopimukseen tai kauppaan. arvittaessa on kunnallistekniikka ensin suunniteltava ja sitten rakennettava yritystontille sen tarpeita vastaavaksi, mukana kuviossa ovat myös Vaasan Vesi sekä Vaasan Sähkö Oy. ällöin on merkitystä sillä, minkälaista toimintaa yritys tulee harjoittamaan tontillaan, jotta esimerkiksi ympäristön suojelulliset ja liikenteelliset haitat voidaan ennakoida tai poistaa jo suunnittelun avulla. ukana on myös rakennusvalvonta, kun rakennetaan uutta yritystilaa. - eikkimielisesti kutsumme yritystonttitiimiä "Yrtiksi", joka hoitaa homman. Onnistuneita yritystonttitiimin tuloksia ovat esimerkiksi ivihaan monet uudet, aloittaneet yritykset, jotka toivotamme tervetulleiksi Vaasaan, sanoo oivainen lämpimästi. isäksi lähiaikoina aloitetaan isön maaliikennekeskuksessa ensimmäinen rakentaminen. Hannele Saloranta VS SÄHÖ OY VS S B VS VS VS V ila oivainen P- S Y YYS Y FÖG Yritystontit ekninen virasto irkkopuistikko 26 P 2, Vaasa Puh , fax mail S- Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2004

13 yritystonttiasiat företagstomtärenden SDS- PG O- SO- O- SO ÄGSSO, HOPV FÖVGS- JÄS YYS FÖG, VS PS ila oivainen Företagstomter ekniska verket yrkoesplanaden 26 PB 2, Vasa fn , fax mail Vasa stad betjänar allt effektivare, då det gäller att hitta en företagstomt eller i tomtändringsärenden, vilket är ett resultat av företagstomtteamets arbete som inleddes för ett år sedan. nligt principen "allt vid samma lucka" sköter teamet om förfrågningar och uppgifter i anslutning till företagstomter. - ålet för företagstomtteamet är ett fungerande samarbete som överskrider gränser, så att man får nya företag till Vasa och håller fast vid de företag som redan etablerat sig här, preciserar ila oivainen som ansvarar för företagstomterna. Vasa stads tekniska sektor bjuder ut förutom egnahemshustomter även industrioch affärstomter, antingen för att arrenderas eller köpas. början av år 2003 ökade man satsningarna för att få nya företag till Vasa och för att hålla kvar gamla. Företagstomtteamet grundades och dess utgångspunkt är företagarens tomtbehov samt att man hittar en lösning på dem genom samarbete mellan olika parter. Principen med allt vid samma lucka innebär också att teamet tar sig an företagarens sak som sin gemensamma sak. Företagstomtteamet sätter sig kring samma bord ungefär en gång i månaden och söker på ett koordinerat sätt lösningar, varvid tidigare hinder i verksamheten ruskas om genom ett nytt arbetssätt. Förhandlingar, förhandlingar... - Vanligtvis söks företagstomter för ett speciellt behov. Företagaren kan uppge tomtstorleken, lägets riktning, behovet av trafikförbindelser och andra faktorer ganska preciserat. Från det här utgår vi och sedan ser vi tillsammans hurudana affärs- och industritomter man har att erbjuda genast, beskriver oivainen sitt arbete. oivainens byrå finns i tekniska verket på mätningsavdelningen, men arbetet är mycket rörligt och mångsidigt. rbetsdagen kan börja med ett officiellt möte och på eftermiddagen är det dags att dra på sig gummistövlarna för ett terrängbesök för att titta på en tomt. Hon berättar vidare att tiden spelar en viktig roll vid dessa förhandlingar. - ånga gånger agerar företagaren snabbt och tycker inte om att ärendena framskrider långsamt. Företagaren kan konstatera att han/hon inte hinner vänta länge, då kommersen eller företagsverksamheten borde fås igång. Företagstomtteamet har riktat in sig speciellt på att reagera snabbt samt på behovet av snabba beslut, eftersom de företagare som lämnar staden är en stor förlust för oss, betonar oivainen. ånga samarbetsparter Om det önskade området inte har planlagts måste man inleda förhandlingar om det är möjligt att planlägga området. ätningssektorn sköter om mätningen och styckningen av tomten samt överlåtelsevillkoren och olika separata avtal, vilka behövs för arrende- eller köpavtal. Vid behov skall kommunaltekniken först planeras och sedan anläggas på företagstomten enligt behoven, med i bilden är också Vasa Vatten och Vasa lektriska b. Då är det av betydelse hurudan verksamhet företaget kommer att utöva på sin tomt för att exempelvis miljöskydds och trafikmässiga olägenheter skall kunna beaktas eller avskaffas i planeringsskedet. Även byggnadstillsynen är med då nya företagsutrymmen byggs. - Vi kallar företagstomtteamet lekfullt för "Yrtti ". Vi tar hand om allt och lyckade resultat av vårt arbete är exempelvis många nya företag som inlett sin verksamhet i Stenhaga, vilka vi hälsar välkomna till Vasa, säger oivainen varmt. Vidare inleds inom den närmaste tiden det första byggandet av isö landtrafikcentral. 13 Hannele Saloranta Vasa stads informationstidning 1/2004

14 Vaasanseudun ehitys Oy käy työhön käsiksi Vasaregionens tveckling b inleder sin verksamhet kessä, mutta yhtiö on sitoutunut olemaan seudullisessa kehitystyössä ja verkostoitumisessa vahvana lenkkinä. ehitysyhtiön osakkaina ovat 10 seudun kuntaa: Vaasa, ustasaari, aihia, sokyrö, Vähäkyrö, aalahti, orsnäs, Jurva, Oravainen ja Vöyri. Hallituksessa edustettuna ovat näistä kunnista kuusi kuntaa, sekä elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Yhtiön keskeisinä tavoitteina on koordinoida seutustrategian ja aluekehitysohjelman tote- Oleellista on saada lisää kakkua jaettavaksi alueelle! ähän päästään yhteistyöllä ja tekemisen kautta syntyvällä luottamuksella. eskeistä on löytää kaikille osapuolille sopivat, selkeät kehittämisalueet, joiden tulokset ovat suhteellisen selkeästi mitattavissa ja syntyvät kohtuullisessa ajassa. Vaasanseudun ehitys Oy perustettiin elokuussa 2003 lähes kahden vuoden synnytysvaiheen jälkeen. Pitkä kehittely ja valmistava prosessi on luonut painetta eri toimijoille yhtiön suhteen. hmetekoja ei tapahdu hetuttamista, luoda Vaasanseudusta houkuttelevampi paikka yrityksille ja asukkaille, hoitaa seudun edunvalvontaa ja markkinointia sekä koordinoida kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa alueen markkinointia ulospäin. Yhtiö on mukana seudun imagon jalostamisessa, asumis- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä, koulutus- ja tutkimusresurssien ja yhteistyön hyödyntämisen tehostamisessa sekä seudulle strategisten toimialojen verkostoitumisessa ja kehittämisessä. äitä toimialoja ovat mm. energia- ja media-alat. 14 uva/bild: Jaakko Salo Pekka Haapanen toimitusjohtajaksi oimitusjohtajaksi on valittu yrittäjä ja diplomi-insinööri Pekka Haapanen. Hän aloittaa työnsä kehitysyhtiön peräsimessä tammikuussa 2004, jolloin myös aluekeskus-ohjelman toteuttaminen siirtyy Vaasan kaupungilta Vaasanseudun ehitys Oy:n vastuulle. Pekka Haapanen blev verkställande direktör ill verkställande direktör valdes företagaren och diplomingenjören Pekka Haapanen. Han börjar leda utvecklingsbolaget i januari 2004, då också genomförandet av regioncentrumprogrammet övergår från Vasa stad till Vasaregionens tveckling b:s ansvar. Viktigt är att få en större kaka att dela inom regionen! Det här når man genom samarbete och det förtroende som arbetet tillsammans skapar. Det centrala är att för alla parter hitta lämpliga klara utvecklingsområden, vilkas resultat relativt tydligt kan mätas och uppkommer inom rimlig tid. Vasaregionens tveckling b grundades i augusti 2003 efter närmare två år av födslovåndor. Den långa utvecklingen och förberedande processen har skapat tryck på olika aktörer i förhållande till bolaget. nderverk sker inte på en gång, men bolaget har förbundit sig att vara en stark länk i det regionala utvecklingsarbetet och nätverksbildningen. Delägare i utvecklingsbolaget är 10 kommuner i regionen: Vasa, orsholm, aihela, Storkyro, illkyro, alax, orsnäs, Jurva, Oravais och Vörå. styrelsen finns sex av dessa kommuner samt näringslivet och högskolorna representerade. Bolagets centrala mål är att koordinera genomförandet av regionstrategin och regioncentrumprogrammet, göra Vasaregionen till en mera attraktiv plats för företag och invånare, sköta regionens intressebevakning och marknadsföring samt tillsammans med kommunerna och de övriga intressegrupperna koordinera marknadsföringen av regionen utåt. Bolaget är med vid förädlandet av regionens image, utvecklandet av boende- och välfärdsservicen, effektiveringen av utnyttjandet av utbildningsoch forskningsresurserna och samarbetet samt vid nätverksbildandet och utvecklandet av för regionen strategiska branscher. Dessa branscher är bl.a. energi- och mediebranscherna. tiedotuslehti 1/2004

15

16

17

18

19 SOS- J VYSO YHDSÄÄ HOSS 2005 SOC- OCH HÄSOVÅD SSÅS DSV 2005 aupunginvaltuusto päätti 2003 marraskuun kokouksessaan, että sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus ja perusopetus ja toisen asteen yleissivistävä koulutus sekä ammatillinen koulutus yhdistetään hallinnollisesti. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään vuoden 2005 alusta lukien. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen on toteutettu useissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa. oska asiakkaat ovat pääosin yhteisiä, on luontevaa, että toimintaa ohjataan saman hallinnon kautta. äytettävissä olevat henkiset ja aineelliset voimavarat voidaan tällöin käyttää paremmin. avoite on, että muutokset tuovat parannuksia tämän hetkiseen palveluun. Jatkotyöskentely hallintojen yhdistämiseksi on alkanut. yö on organisoitu muodostamalla päätyöryhmä ja kolme alatyöryhmää. Yhdessä alatyöryhmässä käsitellään organisaatio- ja johtosääntöasioita, toisessa yleisja henkilöstöhallintoa ja kolmannessa puidaan taloushallintoa ja kiinteistöasioita. latyöryhmät valmistelevat ja tekevät ehdotuksia päätyöryhmälle, joka tekee päätösehdotukset jatkokäsittelyyn. Sosiaali- ja terveystoimen päätyöryhmän puheenjohtajana on sosiaalijohtaja Juha arvala ja sihteerinä projektipäällikkö eif Sand. yhmän seitsemästä jäsenestä kolme edustaa henkilöstöryhmiä. Henkilökuntaa kuunnellaan usi hallintokunta työllistää noin 1700 työntekijää. Henkilöstöryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on luotailtu onnistuneen organisaatiomuutoksen edellytyksiä. Jotta uudistustyö menestyy, käsitellään henkilöstöä askarruttavia kysymyksiä ja erilaisia näkemyksiä kuunnellaan huolellisesti. udistuksen etenemisestä tiedotetaan. udistustyössä korostetaan, että työsuhteen ehdot turvataan. arvittaessa on muutostilanteessa tarjolla yksilöllistä tukea. aikilta vaaditaan osallistumista, rohkaisevaa ja yhteistä tekemistä painottavaa asennetta. Vaasassa hallinnon uudistamistyö kuvastaa toimintaympäristön muutosten huomioimista. mme passiivisesti seuraa ympäristöä ja sopeudu tuleviin olosuhteisiin, vaan haluamme ennakoida julkista hallintoa koskevia muutoksia ja ryhtyä muutosten vaatimiin toimiin. eif Sand projektipäällikkö Stadsfullmäktige beslutade vid sitt sammanträde i november 2003 om administrativ sammanslagning av social- och hälsovården, småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen samt den allmänbildande utbildningen och den yrkesinriktade utbildningen på andra stadiet. Socialoch hälsovården sammanslås från början av många av Finlands kommuner och städer har social- och hälsovårdsväsendena sammanslagits. ftersom klienterna huvudsakligen är gemensamma, är det naturligt att verksamheten leds inom samma förvaltning. De andliga och materiella resurserna kan sålunda utnyttjas bättre. ålet är att förändringarna skall innebära förbättringar jämfört med den nuvarande servicen. Vidarebearbetningen av sammanslagningen av förvaltningarna har inletts. rbetet har organiserats så att en huvudarbetsgrupp och tre underarbetsgrupper har bildats. n underarbetsgrupp behandlar organisationsoch instruktionsärenden, den andra allmänoch personalförvaltning och den tredje dryftar frågor gällande ekonomiförvaltning och fastigheter. nderarbetsgrupperna bereder och presenterar förslag för huvudarbetsgruppen, som sedan framlägger beslutsförslag för fortsatt behandling. Ordförande för huvudarbetsgruppen för social- och hälsovård är socialdirektör Juha arvala och sekreterare projektchef eif Sand. v de sju medlemmarna i gruppen representerar tre personalgrupperna. Personalen får säga sin åsikt Den nya förvaltningen sysselsätter cirka 1700 personer. diskussioner med personalgrupperna har förutsättningarna för en lyckad organisationsreform pejlats. För att reformarbetet skall lyckas behandlar man frågor som personalen funderar på och man är lyhörd för olika åsikter. nformation ges om reformens framskridande. reformen betonas att villkoren i arbetsförhållandena garanteras. Vid behov erbjuds individuellt stöd i förändringsskedet. v alla krävs delaktighet och en uppmuntrande attityd som betonar det gemensamma arbetet. Vasa är det administrativa reformarbetet ett uttryck för att förändringar i verksamhetsmiljön beaktas. eif Sand projektchef uva/bild: Jaakko Salo 19 Vasa stads informationstidning 1/2004

20 ukio- ja ammattiopintojen yhteistyö syvenee Samarbetet mellan gymnasie- och yrkesutbildningen fördjupas 20 oisen asteen koulutuksen hallinto toimii yhtenä kokonaisuutena ensi syksystä 2004 lukien. Yhdistämisellä pyritään lisäämään ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteistyötä. arkoituksena on myös nostaa vaasalaisen toisen asteen koulutuksen vetovoimaa. Vaasan ammattiopiston johtavan rehtorin Jussi Hietikon mukaan uudistuksen tavoitteena on, että koko ikäluokka suorittaisi vähintään toisen asteen koulutuksen. Hietikko pitää Vaasaa tärkeänä koulutuskaupunkina. Hän korostaa, ettei yhdistämisellä pyritä pelkästään säästöihin vaan ennen kaikkea tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. - uoret ikäluokat eivät riitä täyttämään eläkkeelle jäävien työpaikkoja. yöntekijöitä tarvitaan nyt entistä kipeämmin ja siksi pudokkaisiin ei ole varaa, Hietikko painottaa. Haku edellisten vuosien tapaan Jussi Hietikko lupaa, että ensi syksynä haetaan edelleen ammatillisille erikoisaloille ja lukioihin. ämän hetken yhdeksäsluokkalaisiin toisen asteen koulutuksen yhdistäminen ei arjessa vaikuta. uoret pääsevät kuitenkin opiskelemaan yhteisöön, jossa tietoa on laajasti saatavilla ja valinnanmahdollisuuksia paljon. - Dramaattisista muutoksista ei ole kyse, eikä muutos ole aina pahasta. uoret saavat miettiä valintojaan aikaisempaan tapaan, Hietikko lupaa ja sanoo, että opiskelijat ja henkilökunta voivat olla turvallisin mielin. Suomessa on vaikea saada töitä ilman koulutusta. oisaalta tieto vanhenee nopeasti. Hietikko korostaa, että järkevä, tämän hetken koulutus pyrkiikin antamaan valmiuksia valintojen tekemiseen ja aktiivisen kansalaisen rooliin. oulutusohjelmaa tulevaisuudessa helpompi vaihtaa - usi koulutusjärjestelmä painottaa valintoja ja joustavuutta. un ammattikoulutus ja lukio kuuluvat hallinnollisesti saman katon alle on koulutusohjelman täydentäminen tai vaihtaminen entistä helpompaa, Hietikko korostaa. udistuksen pitäisi estää myös opintojen vaihtajien leimautumista.oisaalta päällekkäisyydet on helpompi karsia, eikä eri oppilaitosten välinen haitallinen kilpailu kasva turhan suureksi, kun asioita hoidetaan yhdessä. - Suurella yksiköllä on aina myös mahdollisuus laajempaan kurssitarjontaan kuin pienellä. Se ei kuitenkaan estä jokaisen opetusalan profiloitumista omiin tärkeisiin ja vahvoihin asioihinsa, ammattiopiston rehtori täsmentää. Förvaltningen av utbildningen på andra stadiet fungerar som en helhet fr.o.m. hösten ed sammanslagningen strävar man efter att utöka samarbetet mellan yrkesläroanstalterna och gymnasierna. vsikten är också att öka dragningskraften för utbildningen på andra stadiet i Vasa. nligt Vasa yrkesinstituts ledande rektor Jussi Hietikko är målet med reformen att hela åldersklassen skall avlägga en utbildning minst på andra stadiet. nligt Hietikko är Vasa en viktig utbildningsstad. Han betonar att man med sammanslagningen inte strävar enbart efter inbesparingar, utan framför allt effektivitet och lönsamhet. - De unga åldersklasserna räcker inte till för att fylla arbetsplatserna efter dem som blir pensionerade. rbetstagare behövs nu allt mer och därför har vi inte råd med en enda förlorare, understryker Hietikko. nsökan på samma sätt som under tidigare år Jussi Hietikko lovar att det nästa höst fortsättningsvis finns sökanden till de yrkesinriktade specialbranscherna och gymnasierna. Sammanslagningen av utbildningen på andra stadiet märks inte i dagens niondeklassisters vardag. ngdomarna får ändå börja studera i en gemenskap där det finns ett stort utbud på information och många valmöjligheter. - Det är inte fråga om dramatiska ändringar och ändringar är inte alltid av ondo. ngdomarna kan överväga sina val liksom tidigare, lovar Hietikko och säger vidare att studerandena och personalen inte behöver oroa sig. Finland är det svårt att få arbete utan utbildning. Å andra sidan föråldras kunskap snabbt. Hietikko betonar att dagens förnuftiga utbildning strävar också efter att ge färdigheter i att göra val och i rollen som en aktiv medborgare. framtiden är det lättare att byta utbildningsprogram - det nya utbildningsprogrammet ligger tyngdpunkten på valmöjligheter och flexibilitet. Då yrkesutbildningen och gymnasiet administrativt är under samma tak är komplettering och byte av utbildningsprogram ännu lättare än tidigare, berättar Hietikko. eformen borde också hindra elever som byter studieprogram från att bli stämplade. Å andra sidan är det lättare att gallra överlappningar och en osund konkurrens mellan olika läroanstalter blir inte onödigt stor då ärenden sköts tillsammans. - n stor enhet har också alltid möjlighet att erbjuda ett mera omfattande kursutbud än en liten. Det hindrar emellertid inte varje undervisningssektor från att profilera sig på sina egna viktiga och starka sidor, preciserar yrkesinstitutets rektor. eksti/ext: Salla Virta Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2004